INDONESIA: KANSALAISJÄRJESTÖT PYRKIVÄT OMAVARAISUUTEEN SISÄLTÖ: KEPAN ENSIMMÄINEN ELÄKELÄINEN TULEE TANSANIASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INDONESIA: KANSALAISJÄRJESTÖT PYRKIVÄT OMAVARAISUUTEEN SISÄLTÖ: KEPAN ENSIMMÄINEN ELÄKELÄINEN TULEE TANSANIASTA"

Transkriptio

1 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY SYYSKUU /02 KEPAN ENSIMMÄINEN ELÄKELÄINEN TULEE TANSANIASTA Uusi juttusarja esittelee Kepan toimintaa etelässä. Vuoden lopussa eläkkeelle jäävä ohjelmatyöntekijä Heriel Kitururu kertoo tässä numerossa Kepan työstä Tansaniassa. Sivu 10 SIOM INDRIANTO JANNE SIVONEN INDONESIA: KANSALAISJÄRJESTÖT PYRKIVÄT OMAVARAISUUTEEN Riippuvuus ulkomaisista rahoittajista huolestuttaa monia indonesialaisjärjestöjä, mutta miten tulla omavaraiseksi? Yogyakartassa järjestöt hankkivat rahaa muun muassa myymällä konsulttipalveluita. SISÄLTÖ: Maan ystävät tukee maallemuuttoa...3 Kenellä on valta hankkeessa?...4 Tietoja ja taitoja työleiriltä...5 Nicaragua: uusia tapoja työnarviointiin...8 SYL ja Tehosekoitin Sambiaan...9 Sivu 7

2 2 JOHTOTIIMI: Ohjelmajohtaja Ville Luukkanen OHJELMAYKSIKKÖ Toiminnanjohtaja Folke Sundman Hallintojohtaja Anri Kyöstilä HALLINTOYKSIKKÖ JULKAISUTIIMI: Toimituspäällikkö (Verkkojulkaisut) Jukka Aronen Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut) Marcus Floman Tiedottaja Milma Kettunen Toimituspäällikkö (Kumppani) Sini Kuvaja Taittaja Kari Markkanen Tiedottaja Janne Sivonen VAIKUTTAMISTIIMI: Tiedottaja Mika Railo Koordinaattori (ruokakampanja) Miia Toikka Kehityspoliittinen sihteeri (EU) Lotta Valtonen Kehityspoliittinen sihteeri (kauppa) Suvi Virkkunen JÄRJESTÖPALVELUTIIMI: Koordinaattori (tapahtumat) Kai Artes Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus) Anisa Doty EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen Hankeneuvoja Eija Mustonen KENTTÄTOIMISTOT: MOSAMBIK Koordinaattori Bodil Wikman Ohjelmatyöntekijä Severino Ngole Ohjelmatyöntekijä Frederico João Sihteeri Helena Chivite Yhteystoimitsija Tarja Valtonen Tiedottaja Pia Laine C.P. 4441, Maputo, Mozambique katuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputo puhelin: fax: Koulutussihteeri Maija Seppo Jäsenjärjestösihteeri Anna Staines Järjestöavustaja Markus Viljasalo RESURSSITIIMI: Kehityspoliittinen sihteeri (tutkimus ja selvitys) Max von Bonsdorff Informaatikko Timo Kovanen Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen Kirjastoapulainen Klaus Laitinmäki Tuottaja Juha Rekola ETELÄTIIMI: Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania) Viveca Hedengren Ohjelma-avustaja (ETVO) Atte Susilahti Ohjelmasihteeri (ETVO) Kirsi Chavda Kehitysyhteistyösihteeri (Brasilia, Karibia, Nicaragua) Anne Romar Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, Thaimaa) Aija Taskinen SAMBIA Koordinaattori Seppo Karppinen Sihteeri Sabina Luputa Informaatikko Nyangu Nyoni Tiedottaja Sharon Sichilongo Yhteystoimitsija Esa Salminen Ohjelmasihteeri Jack Kalipenta P.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambia katuosoite: Roan Road, Kabulonga puhelin: / fax: ATK-TIIMI: Atk-tuki Kim Helenius Webmaster Aleksi Knuutila Järjestelmäasiantuntija Kalle Korhonen TALOUSTIIMI: Taloussuunnittelija Pekka Ahonen Palkanlaskija Marika Heikkinen Pääkirjanpitäjä Kirsti Koho Kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa Toimistosihteeri Jaana Vesalainen HALLINTOTIIMI: Hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola Henkilöstösuunnittelija Sisko Leino Hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng Hallintoavustaja Mikko Sauli KEPA Vs. koordinaattori Rene Hooker Tiedottaja Kimmo Lehtonen Yhteystoimitsija Outi Perähuhta De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamira puhelin: fax: Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähköpostiosoite on muotoa (ei koske Intian aktivistivaihtoa). YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIA Yhteystiedottaja Kent Wilska, INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicana puhelin: fax: TANSANIA Yhteystoimitsija Leo Söderqvist, P.O.BOX 1835 Morogoro, Tanzania puhelin: fax: MUUT YHTEYDET: INTIA Aktivistivaihto Lokayan, 13, Alipur Road Delhi puhelin: fax: THAIMAA Yhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi Rohitsuk Pracharatbampen Road Huay Khwang Bangkok 10320, Thailand puhelin: fax: INDONESIA Yhteystiedottaja Anu Lounela Insist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesia puhelin/fax:

3 3 HANNES PEKKALA, MAAN YSTÄVÄT: JOS MEILLÄ ON ENEMMÄN, MUILLA ON VÄHEMMÄN Maan ystävien toiminta perustuu varsin pitkälle kampanjointiin. Koska järjestö on perehtynyt jo kauan globaaleihin kauppapoliittisiin kampanjoihin, oli luontevaa että Maan ystävät liittyi myös Ruoka-aika-kampanjaan. Ehdottomasti positiivisin asia kampanjassa on yhteyksien luominen muiden järjestöjen kanssa. Erityisen hienoa on se, että olemme onnistuneet löytämään yhteisiä intressejä myös perinteisempien järjestöjen kanssa, kertoo Hannes Pekkala Maan ystävien maaseuturyhmästä. Ryhmä on saanut paljon uutta tietoa esimerkiksi Marttaliiton lähiruokakampanjasta. Tällä hetkellä kirjoitamme EU:n maatalouspolitiikasta (CAP, common agricultural policy) tietopakettia, joka yhdistyy hyvin Ruoka-aikakampanjan teemoihin. EU:n nykyinen maatalouspolitiikka syrjii etelän maiden maatalouksia. Länsimaiset pien- ja luomutilat ovat myös kärsineet nykyisestä politiikasta lähinnä siksi, että niitä kohdellaan marginaali-ilmiöinä sen sijaan, että niitä pidettäisiin vaihtoehtona maanviljelijöiden enemmistölle, Hannes Pekkala sanoo. Pekkala pahoittelee sitä, että EU:n maatalouspolitiikka kannustaa edelleen maanviljelijöitä ylituotantoon sekä erilaisten lannoitteiden ja kemikaalien käyttämiseen. Kaikki tämä pilaa maata, mikä ei ole loppujen lopuksi hyödyksi maanviljelijöille eikä kuluttajille. Jonkun verran Maan ystävien maaseuturyhmä on ollut yhteydessä myös suomalaisiin maanviljelijöihin. Jatkossa aiomme lisätä yhteydenpitoa. Haluamme käydä keskustelua maaseudusta ja tahdomme kuulla, mitä mieltä viljelijät ovat näkemyksistämme, agrologiksi opiskeleva Pekkala sanoo. Maallemuutto helpommaksi Maaseuturyhmä on ollut erityisen aktiivinen ajaessaan ihmisten maallemuuton helpottamista. Ryhmä on saanut asiasta paljon positiivista palautetta myös viljelijöiltä. Pekkalan mukaan tarve muuttaa maalle ei ole missään nimessä marginaalista, sillä tutkimusten mukaan sadat tuhannet ihmiset ovat kiinnostuneita maallemuuton mahdollisuudesta. Lähestymme maallemuuttoa ekologisesta näkökulmasta. Jos haluamme muokata maailman kauppapolitiikkaa reilummaksi, elämäntyylimme ei saa perustua yli-tuotantoon. Toisaalta kehitysmaita ei saa pakottaa tuottamaan meille mitään ylellisyystuotteita jokaisen maan tulisi tuottaa oman tarpeensa mukaan, Hannes Pekkala miettii. MARCUS FLOMAN Maan ystävien Hannes Pekkala haluaa tehdä yhteistyötä maanviljelijöiden kanssa. MARCUS FLOMAN UUTISKIRJEEN LUKIJATUTKIMUKSEN TULOKSET MYÖNTEISIÄ Uutiskirjeen tilaajien lukutottumukset ja tyytyväisyys lehteen selvitettiin toukokuussa Kepan tilaamassa lukijatutkimuksessa, jonka toteutti Focus Master Oy. Tulokset olivat myönteisiä: yhteensä 97 prosenttia Uutiskirjeen lukijoista oli lehteen joko erittäin tai melko tyytyväisiä. Kiinnostavimmiksi aihealueiksi vastaajat katsoivat kehitysyhteistyöpolitiikan, järjestöjen kampanjat ja uutiset etelästä. Lehden lukijaprofiili on nuorta ja naisvaltaista: peräti 73 prosenttia lukijoista on naisia ja alle 30-vuotiaita on 46 prosenttia. Uutiskirjettä tehdään erityisesti järjestöistä ja kehitysyhteistyöstä kiinnostuneille, ja valtaosa lukijoista toimiikin järjestöissä joko vapaaehtoisena tai palkkatyössä. Yllättävän harva järjestö on kuitenkaan tiedottanut omasta toiminnastaan lehden kautta: vain viisi prosenttia vastaajista ilmoitti järjestönsä käyttävän Uutiskirjettä säännöllisesti tiedottamiseen, 30 prosenttia oli käyttänyt lehteä tiedotuskanavana satunnaisesti. Uutiskirje on tehokas väline järjestötiedottamiseen, sillä tutkimuksen mukaan valtaosa lukijoista lukee lehden varsin tarkasti. Yhtä lehteä luetaan keskimäärin 2,5 kertaa ja yhteensä 72 prosenttia säilyttää lehden tavalla tai toisella myöhempää käyttöä varten. Lehden jutut ovat tarjolla myös netissä, ja paperi- ja nettilehden yhteenlaskettu lukijamäärä on lähes Uutiskirjeen lukijatutkimus kokonaisuudessaan netissä: Etelän vapaaehtoisohjelman hakuaika päättyy Lisätietoja: (09)

4 4 Järjestöuutisia KYON KANSALAISJÄRJESTÖSEMINAARI: KENELLÄ ON VALTA HANKKEESSA? Moni kehitysyhteistyötä tekevä järjestö lähettää hankkeeseen oman suomalaisen työntekijänsä. Onko tämä niin sanottu henkilöapu todella tarpeellista ja hyvin pohdittua vai pitäisikö sitä jopa lisätä? Näitä kyseli Paul Silfverberg kehitysyhteistyöosaston järjestämässä kansalaisjärjestöseminaarissa 15. elokuuta. Silfverberg on tehnyt ulkoministeriölle vasta ilmestyneen selvityksen Henkilöapu Suomen kehitysyhteistyössä. Silfverberg korosti, että henkilöapu on hyvää, jos se perustuu kumppanin todelliseen tarpeeseen, ei syrjäytä paikallista osaamista eikä synnytä riippuvuutta. Näihin tavoitteisiin pääseminen vaatii järjestöiltä entistä tarkempaa ja hankkeen kokonaisuuden huomioivaa suunnittelua sekä etelän kuuntelemista. Yhtenä kehitysmallina Silfverberg esitti ruotsalaista käytäntöä. Siinä järjestöjen henkilöapu on oma erillinen tukimuotonsa eikä osa hankkeen yleistä tukea. Henkilöapuunkin läheisesti liittyvä kysymys vallasta tuli esille myös seminaarin muissa alustuksissa. Kepan koulutussihteerin Maija Sepon mukaan vallansiirron ideaa ei ole vielä täysin ymmärretty. Osallistaminen mielletään usein työkaluksi, vaikka sen tulisi olla enemmänkin lähestymistapa. Osallistavien menetelmien käyttö ei siis yksin takaa vallan siirtymistä etelän ihmisille itselleen. Siksi hanketta hallinnoivien tuleekin miettiä, mitä tapahtuu menetelmien jälkeen. Kuunnellaanko osallistujia todella? Perinteiden mukaan elokuussa järjestetyssä seminaarissa oli tällä kertaa mukana yli 200 kiinnostunutta. Syksyn kuluessa on luvassa toisia tilaisuuksia ainakin kehyssopimuksista ja aurinkoenergiasta. MILMA KETTUNEN JANNE SIVONEN Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Eija Mustonen vastaa tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen Pitääkö paikkansa, että Kepasta saa tietoa myös EU-rahoituksesta? Kyllä vain! Elokuussa Kepassa on aloittanut Rilli Lappalainen, jonka tehtävänä on neuvoa järjestöjä EU-rahoituksessa. Kannattaa ottaa yhteyttä: Olemme valmistelemassa hanketukihakemusta syyskuun määräaikaan mennessä ja olisimme halunneet tietää, miten omarahoituksen hankintaan suhtaudutaan. Pitääkö kaikki olla järjestön ikiomaa varainhankintaa, vai voisiko esimerkiksi yksityisen rahaston kautta saatua rahoitusta käyttää järjestön omarahoitusosuuden kattamiseen? Omarahoitusosuudenhan on oltava vuosittain vähintään 20 prosenttia ja siitä korkeintaan 10 prosenttia voidaan kattaa vapaaehtoistyöllä. Loppuosuus omarahoituksesta on oltava rahaa. Myös vapaaehtoistyölle on määriteltävä talousarviota laskettaessa hinta. Ministeriön ohjeiden mukaan vapaaehtoistyön arvo saa olla korkeintaan kolmasosan vastaavan ammattityön hinnasta. Tuntipalkka tulee laskea netto-, ei bruttopalkasta. Vapaaehtoistyö pitää myös muistaa laskea sekä tulo- että menoarvioon. Hanketuen käsikirjassa sanotaan omarahoituksesta seuraavaa: Järjestön saamaa muuta julkisyhteisön antamaa avustusta ei saa käyttää kehitysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuuden kattamiseen vaan rahoituksen on oltava todellista, hanketoimintaan kohdistuvaa omarahoitusta. Nyrkkisääntö omarahoituksen hankkimisen suhteen on, että omarahoitukseksi ei hyväksytä veronmaksajien rahaa kunnan, valtionlaitosten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja vastaavien myöntämä avustus ei siis käy omarahoitusosuuteen. Johonkin toiseen hankkeeseen saadun rahoituksen käyttäminen omarahoitusosuuteen on kielletty, sillä hankerahoitukset maksetaan yleensä verorahoista. Myös EU-rahoituksen ja Rahaautomaattiyhdistyksen tuen käyttäminen on kielletty. Tapauksessanne kannattaisi siis selvittää, mistä yksityinen rahasto hankkii rahoituksensa, jotta välttyisitte ikäviltä yllätyksiltä. Kattavaa listaa en voi antaa, mutta epäselvissä tapauksissa kannattaa kysyä tulkinta omalta hankevastuuvirkamieheltä ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksiköstä. Kannattaa myös muistaa, että omarahoitusosuuden hankinta itse esimerkiksi keräyksillä lisää varmasti myös järjestön jäsenistön mielenkiintoa ja sitoutuneisuutta hankkeeseen.

5 Järjestöuutisia 5 TIETOJA JA TAITOJA TYÖLEIRILTÄ Kaikki on mennyt paremmin kuin uskalsin toivoa, intialainen K. P. Sumangala naurahtaa kertoessaan kesäisistä työleirikokemuksistaan Suomessa. Sain viisumin perjantaina ja lauantaina lähdin Suomeen. Vasta perillä sain kuulla kaikesta tarkemmin, myös sen, mille leirille menen. Onneksi toiveeni oli otettu hyvin huomioon, hän kiittelee. Sumangala osallistui Jyväskylän Äijälässä pidetylle leirille, jossa vapaaehtoiset remontoivat vanhaa taloa yhdessä kehitysvammaisten lasten ja nuorten kanssa. Olen tehnyt Intiassakin töitä kehitysvammaisten kanssa, mutta siellä olemme käyneet päivän töissä ja menneet yöksi kotiin. Oli todella mukavaa ja opettavaista olla yhdessä koko ajan. Sumangala oli ensimmäistä kertaa leirillä Euroopassa, vaikka onkin vapaaehtoistyön konkari. Intialaisen järjestön toiminnassa hän on ollut mukana jo vuodesta Tälläkin leirillä tutustuin taas uusiin ihmisiin ja koska leirillä oli ihmisiä kymmenestä maasta, opin paljon monista kulttuureista, hän kertoo. Sumangalan matka kuuluu Kansainvälinen Vapaaehtoistyö -järjestön (SCI) etelä-pohjoinen vaihto-ohjelmaan. Matka kestää tavallista työleiriä kauemmin, joten sen aikana ehtii tutustua paremmin kohdemaahan ja sen kulttuuriin. Sumangala viipyy reissullaan kaksi ja puoli kuukautta. Kuukausi siitä menee Ruotsissa, missä hän osallistuu muun muassa työleirille, jossa perehdytään pakolaisuuteen. Juristi naisten asialla JÄRJESTÄISITKÖ TYÖLEIRIN ENSI KESÄNÄ? Kansainvälinen Vapaaehtoistyö (KVT) järjestää vuosittain työleirejä eri puolilla Suomea yhdessä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Leirejä isännöivät järjestöt maksavat työleirin kulut. Itse työ ja leirin teema voi vaihdella paljon, kunhan työ on yleishyödyllistä, ei vaadi K.P. Sumangala (toinen vasemmalta) ja muut KVT:läiset retkeilivät kesällä Kuusiluodossa. JANNE SIVONEN KAI ARTES VLADIMIR IVANOV Kotona Bangaloressa Sumangala on aktiivisesti mukana myös Wimochana-Forum for Women s Rights -nimisen järjestön toiminnassa. Järjestö ylläpitää naisten turvakotia ja antaa naisille lakineuvontaa. Ammatiltaan juristina Sumangala auttaa naisia esimerkiksi avioero- ja myötäjäiskysymyksissä sekä edustaa heitä oikeudessa. Intiassa naisten suurin ongelma on taloudellinen riippuvuus miehestä ja perheestä. Eroaminen on monille hyvin vaikeaa, koska yhteiskunta ei tue naisia niin kuin täällä, hän kertoo. Tutustuakseen tilanteeseen Suomessa Sumangala vieraili porvoolaisessa turvakoti Nutussa. Oli hyvin kiinnostavaa tavata henkilökuntaa ja kuulla, miten täällä toimitaan. Intiassa työni on välillä hyvin raskasta, sillä myös meitä, jotka autamme naisia, häiritään paljon, hän sanoo. Elokuisessa helteessä paistatteleva Sumangala on ilmeisen tyytyväinen matkaansa. On mukavaa, että minulla on ollut aikaa tutustua moniin kiinnostaviin asioihin täällä. Näistä kokemuksista on minulle varmasti hyötyä töissäni kotona, Sumangala toteaa. Kaiken lisäksi aurinko alkoi paistaa heti kun saavuin Suomeen. Eihän tämä Suomen kesä mikään kylmä olekaan. MILMA KETTUNEN erityistaitoja eikä korvaa palkkatyötä. Tänä vuonna KVT järjesti 18 työleiriä, joille osallistui 185 vapaaehtoista. Vapaaehtoisia tuli ulkomailta 30 maasta Etelä-Koreaa ja Meksikoa myöten. Lisäksi leireille osallistui 9 pakolaista ja turvapaikanhakijaa Suomesta. Vapaaehtoiset auttoivat muun muassa tapahtumien järjestämisessä, kunnostivat rakennuksia, osallistuivat kehitysvammaisten jokapäiväiseen elämään ja ennallistivat luontoa. Työleiri-isäntinä toimivat muun muassa Ruokaa ei aseita -liike, Emmaukset, kyläyhdistykset, luonnonsuojeluyhdistykset ja vammaisten yhdistykset. Seuraavan vuoden leiri-isäntien etsiminen aloitetaan jo syksyllä. Lisätietoja saa KVT:n toimistosta, puhelin (09) , OSSI LEMSTRÖM

6 6 Järjestöuutisia RAZINA HALUAISI KEINUA 12-vuotias Razina Hossen herää aamulla viideltä kotikaupungissaan, Lounais-Bangladeshissa sijaitsevassa Jhenidahissa, ehtiäkseen töihin. Hän aloittaa aamun kotiapulaisen töillä läheisessä talossa. Aamuaskareiden jälkeen hän kiiruhtaa toiseen työhönsä, pakkauslaatikoita valmistavaan pienyritykseen. Razina on joutunut lopettamaan koulunkäynnin auttaakseen perhettään toimeentulon hankkimisessa. Yhdeksänhenkisen perheen elättäminen vaatii köyhiltä vanhemmilta ja Razinalta paljon. Lopettaessaan työpäivänsä laatikkotehtaassa Razina joutuu työskentelemään vielä pari tuntia vieraan perheen palvelijana. Kahdesta työstään Razina ansaitsee kuukaudessa noin seitsemän euroa. Kotiin päästyään on hänen huolehdittava nuoremmista sisaruksista. Pitkien työpäivien vuoksi Razinan päiviin ei mahdu koulunkäyntiä eikä leikkimistä, työn takia hän ei ole ehtinyt hankkia ystäviäkään. Työtä tehdessään hän haaveilee pääsevänsä joskus keinumaan. Aikuisena Razina toivoisi työskentelevänsä sairaanhoitajana, koska haluaa auttaa kärsiviä ihmisiä. Hän hymyilee miettiessään, miltä tuntuisi käydä koulua: Tulen hyvin iloiseksi, kun ajattelen sitä, hän sanoo. TERHI URONEN Taksvärkkikeräyksellä autetaan tänä vuonna Razinaa ja muita Bangladeshin lapsityöläisiä. TIINA-MARIA LEVAMO TAKSVÄRKKIKERÄYS BANGLADESHIIN: SUOMALAISKOULULAISET TOTEUTTAVAT UNELMAN KOULUAAMUSTA Pienet hyvät Estelle kotimatkalle Taksvärkin syyskuussa käynnistyvä Unelmana kouluaamu -kampanja kerää varoja Lounais- Bangladeshissa sijaitsevan Jhenidahin kaupungin lapsityöläisille. Työn lopettaville lapsille tarjotaan ilmaista kouluun valmistavaa opetusta, ja koulujen yhteyteen rakennetaan leikkipuistoja. Erityisesti hankkeessa kiinnitetään huomiota orpojen ja työtä tekevien tyttöjen tilanteeseen. Kun tytöt pääsevät kouluun, pystyvät he turvaamaan itse oman tulevaisuutensa. Taksvärkin kumppanijärjestönä toimii bangladeshilainen Uttaron Samaj Kallyan -järjestö. USKS pyrkii lisäämään paikallisten ihmisten kykyä parantaa omaa asemaansa tukemalla ruohonjuuritason hankkeita ja pieniä paikallisia ryhmiä. T.U. Reilun kaupan purjelaiva Estelle lähti onnistuneelta Angolanvierailultaan paluumatkalle kohti Suomea elokuussa. Estelleläiset osallistuivat sodan tuhoamilla pakolaisalueilla Angolassa sinne kuljettamansa noin euron arvoisen humanitaarisen tarviketuen jakoon sotapakolaisille. Angolassa yli kuukauden ollut Estelle tuo paluulastina oikeudenmukaisin ehdoin angolalaisilta käsityöläisiltä ja taiteilijoilta hankittuja koreja, veistoksia, tuoleja, sandaaleja, maalauksia ja suomalais-angolalaisia lumppunorsuja. Niitä voi hankkia Suomen Maailmankaupoista Estellen palattua. DOMINIKAANISEN TASAVALLAN AY-LIIKE KOKOAA VOIMIAAN Dominikaanisen tasavallan maataloustyöntekijöiden tärkeimmät ammattiliitot perustivat yhteisen koordinaatioelimen CNUCA:n (Coordinadora Nacional de la Unidad Campesina) elokuun alussa. Tämä oli tärkeä askel kohti suunniteltua sektorin yhteistä ammattiliittoa. Kylmän sodan aikana eri leireihin kuuluneet ammattiliitot tuhlasivat voimiaan keskinäiseen nahisteluun ja työväen edunvalvonta pääsi välillä unohtumaan. Järjestöt ovat vihdoin haudanneet sotakirveen ja pyrkivät yhdistämään joukkonsa. Maan tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt perustivat yhteisen neuvotteluelimen CNUS (Consejo Nacional de Unidad Sindical) vuoden 1998 joulukuussa. Tulevaisuuden tavoitteena on muodostaa yksi kansallinen keskusjärjestö. Yhdistyminen etenee parhaillaan yli kymmenellä talouden tärkeimmällä sektorilla. Tulevaan keskusjärjestöön kuuluisivat niin ministeriöiden virkamiehet, pienviljelijät, epävirallisen sektorin katukaupustelijat kuin vapaatuotantoalueiden ompelijatkin. CNUS:n perustaminen oli yksi maan ammattiyhdistysliikkeen historian tärkeimpiä tapahtumia, selittää maataloussektorin työntekijöiden yhdistymistä ajava Luciano Robles. Me viljelijät olemme olleet yhteistyössä jo parikymmentä vuotta. Nykyisen yhteistyön ero aikaisempaan on todellinen pyrkimys yhteiseen liittoon ja

7 KANSALAISJÄRJESTÖT HALUAVAT OMAVARAISIKSI YOGYAKARTASSA Uutisia etelästä 7 Yog yakar talaiset järjestöt muodostavat pienen osan Indonesian noin rekisteröityneestä kansalaisjärjestöstä, jotka toimivat ihmisoikeuksien, ympäristön, naiskysymysten ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen parissa. Niillä on laajat yhteydet ulkomaisiin rahoittajiin, osittain siksi että monet rahoittajat ovat sijoittaneet päätoimipaikkansa Yogyakartan sulttaanikunnan rauhalliseen pääkaupunkiin. Heinäkuussa yogyakartalaisjärjestöt kokoontuivat keskustelemaan ulkomaisten rahoittajien vaikutuksesta niiden toimintaan. Riippuvuus rahoittajista huolestuttaa järjestöjä monia kalvaa myös pelko, että rahoittajat jättävät Indonesian ja järjestöt oman onnensa nojaan. Mutta miten tulla omavaraiseksi? Miten rahoittaa toiminta, kun tukea ei saa valtiolta? Tavallisilla ihmisilläkään piittaamatonta keskiluokkaa lukuunottamatta ei ole varaa tukea järjestöjä. Rahaa konsulttipalveluilla Vuonna 1997 perustettu Ideaniminen järjestö kertoi tapaamisessa yrityksestään jakaa järjestö kahtia: Idea perusti rinnalleen järjestön, joka hankkii Yogyakartalaiset kansalaisjärjestöt hankkivat tuloja myymällä konsulttipalveluita. rahaa myymällä konsulttipalveluita. Liiketoimintaa varten perustettu järjestö keskittyy yritysten neuvontaan, kun taas alkuperäinen Idea paneutuu kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen, tutkimustoimintaan sekä korruptiotapausten selvittämiseen ja pienkauppiaitten tukemiseen. Ongelmilta ei ole säästytty. Järjestö on konsultoinut yrityksiä, jotka eivät ole tehneet eettisesti kestäviä ratkaisuja, jolloin sisarjärjestöt ovat joutuneet konfliktitilanteeseen. Niinpä Idean yksi perustajajäsenistä jätti järjestön, mikä heikensi sen uskottavuutta muiden järjestöjen silmissä. Kepan indonesialaisen kumppanin Insistin yhteydessä toimiva Insistpress saa tuloja kirjojen ja paitojen myynnistä ja kattaa niillä henkilökunnan palkat. Insistpressin koordinaattori Eko Prasetyo toteaa, että tulot ovat eettisellä toiminnalla hankittuja ja järjestö TIINA-MARIA LEVAMO KIRIK ERTANTO voi siis olla puhtain mielin. Lakineuvontaa ihmisoikeuskysymyksissä antava järjestö PBHI saa tuloja Idean tavoin konsultoinnista. PBHI ei ole päässyt helpolla, sillä Indonesian lakijärjestelmä on sotkuinen ja korruptoitunut. Järjestö joutuu miltei väkisinkin olemaan osallisena korruptiossa konsultoidessaan maksavia asiakkaitaan. Korruptioon osallistuvat niin asiakkaat, tuomarit kuin poliisitkin. Ehkä hauskin esimerkki onnistuneesta omavaraisuudesta oli naisjärjestö LSPPA. Järjestö on perustanut lastentarhan, josta saadut tulot käytetään esimerkiksi lähisuhdeväkivallan tai raiskausten uhrien auttamiseen. Lastentarhan kuukausimaksut ovat yogyakartalaisittain korkeita, mutta siellä toteutetaan vaihtoehtoisia pedagogisia menetelmiä. Tulot riittävät kuitenkin vain järjestön työntekijöiden palkkoihin. Järjestöt riippuvaisia rahoittajista Useimpien järjestöjen varainhankintayritykset eivät ole löytäneet lopullista muotoaan. Vaikka järjestöjen sisäistä toimintaa voidaan tukea varainhankinnalla, suuret hankkeet voidaan toteuttaa vain ulkopuolisen avun turvin. Ongelmaksi muodostuvat rahoittajien jo etukäteen muokkaamat kriteerit, hakemuskaavakkeet ja raportointimenetelmät. Osallistuvuus on kaukana rahoittajien toiminnasta, sanoo eräs naisjärjestön edustaja. Lisäksi rahoittajilla on aina omat tavoitteensa, joiden mukaan paikallisten järjestöjen pitää toimia. Rahan etsimisen ja hankkeiden toteuttamisen tiimellyksessä järjestöt unohtavat alkuperäiset visionsa ja toteuttavat lyhytjänteisesti rahoittajien hankkeita. Kun rahoittajat lähtevät, järjestöt jäävätkin tyhjän päälle. Me yritämme kyllä, mutta korruptoituneessa ja köyhtyneessä Indonesiassa on vaikea tietää, miten luoda kestävää ja eettistä omarahoitusta, toteaa Idean edustaja. ANU LOUNELA Yogyakarta keskusjärjestöön, Robles jatkaa. Syyskuussa 2001 perustettiin ensimmäinen CNUS:n alainen kansallinen liitto, sokeriliitto Futrazucar. Maatalouden lisäksi uusia liittoja edeltävä koordinaatioelin on saatu perustettua epävirallisen sektorin työntekijöitä edustavien liittojen kesken. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on tukenut maan ammattiyhdistysliikettä 1990-luvun alusta. CNUS:n piirissä tapahtuvaa yhdentymistä SASK on tukenut vuodesta KENT WILSKA Santo Domingo CNUCA:n vastavalitut johtajat vannovat virkavalaa. KENT WILSKA

8 8 Uutisia etelästä NICARAGUA: UUSIA TAPOJA TYÖNARVIOINTIIN Kepan Managuan-toimistossa arvioitiin työntekijöiden toiminnan ensimmäistä puolivuotisjaksoa ensi kertaa yhdessä Kepan omien kumppaneiden kanssa. Toimiston tiimin lisäksi kaksipäiväiseen työskentelyyn osallistuivat ympäristöjärjestö Centro Humboldtin, yliopisto URACCANin ja Siunan naisten edustajien lisäksi myös katulapsi- ja nuorisotyötä tekevän MILAFin ja intiaaniväestölle koulutusta antavan Cedupazin edustajat. Kaksi viimeistä kuuluvat niihin nicaragualaisiin kansalaisjärjestöihin, joilla on suorat suomalaiset kansalaisjärjestötukijat ja joille Kepan toimisto tarjoaa yhteyspalveluja. Kyseessä oli toinen kerta, kun yhteyspalvelujen piiriin kuuluvia järjestöjä kutsuttiin mukaan ensisijaisesti Kepan kumppaneille järjestettyihin työpajoihin. Tämä on kyllä mitä mielenkiintoisinta ja odotan tältä paljon, sillä tällaiseen en ole ennen päässyt mukaan, Centro Humboldtin poliittisen vaikuttamistiimin vastaava Silvia Arguello kommentoi ja hieroi käsiään ennen ensimmäistä esitystä. Silvian lisäksi kukaan muukaan ei ollut koskaan kuullut, että mikään kansainvälinen järjestö olisi kutsunut paikallisia kumppaneitaan sisäiseen työnarviointiin. Kepan Nicaraguan-toimiston työtä arvioitiin yhdessä paikallisten kumppanien kanssa. KIMMO LEHTONEN Toimisto tutuksi Uudenlainen toimintapa osoittautui hedelmälliseksi ja toimiston työtekijöidenkään polvet eivät erikoisemmin vavahdelleet yleisön edessä ripittäytyessä. Jokaisen esityksen jälkeen pulppusi keskustelua ja eri näkökulmista nousseita kysymyksiä, joita perinteisellä tavalla keskenään suoritetussa itseruoskinnassa ei yleensä nouse esiin. Mukana olleille kumppaneille tuli myös eri lailla selväksi, millaisissa rutiineissa ja minkälaisten tavoitteiden kanssa kukin kepalainen painiskelee. Toisaalta jokainen työntekijä joutui myös katsomaan omaa toimintaansa hiukan erilaisesta, ehkä jollain asteikolla mitattuna ulkopuolisesta perspektiivistä. Kollegojen tiedossa olevat työnkuviin kuuluvat perusasiat joutuivat eri lailla puntariin. Vahvuuksia, heikkouksia,mahdollisuuksia ja uhkia arvioitiin erikseen toimiston ja kumppaneiden muodostamissa ryhmissä. Nopeammin se kävi kumppaneilta, mutta tuloksissa oli ehkä yllättävänkin paljon samaa. Tämä osoittaa sen, että emme ole ajautuneet ainakaan pahemmin tuuliajolle - tai emme sitten ainakaan yksin. Hyviä tuloksia pienin resurssein Suurimpana heikkoutena pidettiin toimiston resurssien pie-nuutta, joka käytännössä rajoittaa esimerkiksi osallistumista kaikkiin kentän aktiviteetteihin. Tämä puolestaan heikentää informaation kulkua ja kokemusten vaihtoa. Eräänä uhkana nähtiin myös se, että kumppaneiden on Kepan sopimusten mukaisesti vaihduttava tietyn ajan jälkeen. Monet kysyivät, miksi tuloksia tuova ja toimiva suhde tulee jättää? Kepan toiminnan vahvuus on kumppaneidenkin mielestä toimintatavassa ja asenteessa. Nicaragualaiset yhteistyökumppanit pitävät Kepaa avoimena ja läpinäkyvänä organisaationa, joka on pienistä rahallisista panoksistaan huolimatta (tai olisiko juuri siksi?) kiinnostunut toimimaan yhdessä kumppaneidensa kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi. Kepa ei vain viskaa rahaa tilille ja jää odottamaan tuloksia. Kepaa jopa luonnehdittiin ulkomaiseksi organisaatioksi, joka parhaiten hallitsee Karibian alueen problematiikan. Siitä johtuen siihen myös luotetaan. KIMMO LEHTONEN Managua

9 ROCKTARINOITA KEPAN MUURIEN SUOJISSA Rockyhtye Tehosekoittimen laulaja ja kitaristi tulivat Lusakaan lomalle: rauhoittumaan ja kirjoittamaan. Ihmisten katseita ei silti pääse pakoon, varsinkin jos on erikoisen näköinen mzungu, valkonaama. Uutisia etelästä 9 Ihmiset tuijottavat ja Kepan sambialaiset harjoittelijat kikattavat, kun Tehosekoittimen laulaja Otto Grundström ja kitaristi Matti Mikkola kävelevät Lusakassa. Pienikokoisen Oton punertava pallotukka ja Matin käsiin hakatut lohikäärmetatuoinnit hämmentävät Kepan kenttätoimiston vastaanottovirkailijaa Esther Chilalaa. Tiesin kyllä, että länsimaissa on kaikenlaista ja olin tietysti nähnyt TV:stä, mutten kuvitellut, että jonain aamuna tuommoinen kävelisi toimiston ovesta sisään, hän sanoo. Rajun festivaalikesän jälkeen parin viikon lomailu eteläisessä Afrikassa on miehille välttämätön. Matkan aikana pojat eivät aio vain rentoutua afrikkalaisten rytmien soidessa ja Mosioluen valuessa tottuneesti kurkkuun baanaaninlehtien leyhyessä. Tarkoitus on myös kirjoittaa kaunokirjallinen bändikirja Tehosekoittimen merkillisistä vuosista suomalaisen rockin houreisella huipulla. Matkaseurueeseen kuuluva erikoistoimittaja Ari Lahdenmäki sanoo, että kirjoittaminen sujuu paremmin kaukana Helsingin kiireisistä rutiineista. Pakko päästä pois tutuista ympyröistä. Täällä luomisvire on korkealla. Matillakin on pää täynnä biisejä koko ajan. Onko Matti Mikko Kuustonen? Mutta miten ihmeessä tuo irvokas seurue päätyi Sambiaan Kepan toimistolle? Otto ja Ari ovat vanhoja ystäviäni, joten heille tarjoutui mahdollisuus lähteä matkalle mahdollisimman kauas. Ari on aina ollut hyvin kiinnostunut eteläisestä Afrikasta, Otto enemmänkin Aasian maista ja Euroopan historiasta. Jotain aivan erilaista Lusakassa on verrattuna länsimaisiin kaupunkeihin, Otto sanoo. Kadut ovat ympäri vuorokauden täynnä ihmisiä, jotka seisoskelevat, tai kävelevät tekevät selvästi jotain. Mutta mitenkään ei meikäläinen voi käsittää, mitä ne tekevät. Myös öinen Lusaka on vaikuttava. Hämärämiehestä on erityisen mukavaa, ettei kaduilla ole valoja. Tähtitaivaskin on miellyttävä, koska se on erilainen kuin Suomessa, ja kuu on kallellaan kuin laiva, mihin itsekin olen kuuta monesti verrannut. Matti on pari kertaa säikähtänyt kaupungilla omia ajatuksiaan. Kun kadulla ihmiset tulevat kättelemään ja ovat tyytyväisiä kosketeltuaan tatuointejani, voin kuvitella, miten Mikko Kuustonen tuntee olevansa Jeesus, kun lapset tulevat kehitysmaissa sen tykö. Pieni Afrikan-kierros Sambiasta Otto, Matti ja Ari jatkavat matkaa Zimbabween, jonka kiristyvä poliittinen tilanne on ollut paljon uutisissa. Matka Harareen jännittää Ottoa hiukan, mutta hän odottaa sitä kiinnostuneena. Otto ja Ari ovat BBC World -addikteja, minkä vuoksi he ovat seuranneet maan poliittista tilannetta pitkään. Saamamme kuva on varmasti yksipuolinen, koska olemme olleet lähinnä brittiläisten uutistoimistojen varassa, pojat huomauttavat. Toimittaja kun on, Ari on luonnollisesti laventanut käsitystään myös New African -lehden raporteilla. Afrikka ei jätä poikia rauhaan tämänkään reissun jälkeen, sillä Matti ja Ari haaveilevat jo Pohjoisja Länsi-Afrikkaan tutustumisesta. Se vaatii kuitenkin rahaa, joten Tehosekoitin pakkaa soittimensa bussiin ja lähtee syksyllä kiertueelle Eurooppaan. ESA SALMINEN Lusaka ESA SALMINEN Otto ja Matti tutkivat, ovatko Kepan banaanit varmasti reiluja. OPISKELIJAT OPISKELIJOIDEN ASIALLA Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL suunnittelee koulutushanketta sambialaisten nuorten kanssa. Hankkeen on määrä alkaa ensi vuoden alkupuolella, heti kun ulkoasianministeriön päätökset keväällä saapuvat. SYL on suomalaisista järjestöistä ainoa, joka on juuri kääntänyt katseensa Sambiaan. Monet pitkään Sambiassa työskennelleistä järjestöistä saattavat hankkeitaan loppuun ja siirtyvät muualle. Myös toinen melko tuore hanke on opiskeli- joiden käsissä. Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen ylioppilaskunnat ovat vuodesta 2001 rahoittaneet itäisen provinssin naisten peltometsäviljely- ja valistustoimintaa. SYL:n uusi yhteistyökumppani löytyi Kepan kenttätoimiston avustuksella. Kolmesta hyvästä hankeideasta valittiin yksi, Kanyama Youth Programme Trust, joka tarjoaa heikossa asemassa oleville nuorille ammatillista koulutusta muun muassa ompelun, puutöiden, autonasennuksen ja ruoanlaiton parissa. Vuosikymmeniä kehitysyhteistyötä tehneenä järjestönä SYL on nähnyt kaikenlaista nykyisistä ja entisistä presidenteistä afrikkalaisiin ministereihin. Viime vuodet opiskelijajärjestön hankkeet ovat keskittyneet koulutukseen ja opiskeilijoiden oikeuksiin. Tällä hetkellä SYL toimii Guatemalassa mayaopiskelijoiden kanssa sekä rahoittaa Mosambikissa opiskelijalehteä. Lehtihanke päättyy SYL:n osalta vuoden vaihteessa. Sambiaan hanketta valmistelemaan tulleet Suvi Halttula, Sari Myllylä ja Susanna Kärki ovat olleet tyytyväisiä yhteistyökumppanin toimintaan ja sanovat olevansa onnekaita löydettyään luotettavan ja asialleen omistautuneen kumppanin. Kahden viikon matkalla he ovat tutustuneet opettajiin, oppilaisiin sekä järjestön henkilökuntaan. Koulutus on meidän ainoa mahdollisuutemme, kertoivat sambialaiset opiskelijat nuorille suomalaisille. ESA SALMINEN Lusaka

10 10 Uutisia etelästä HERIEL KITURURU KEPAN ENSIMMÄINEN ELÄKELÄINEN Kepa on toiminut Tansaniassa viisi vuotta. Vuoden lopussa eläkkeelle jäävä ohjelmatyöntekijä Heriel Kitururu tuntee sikäläisen toiminnan kuin omat taskunsa. Heriel Kitururu on jäämässä eläkkeelle jo toista kertaa, mutta järjestömaailmaa hän malttaa tuskin jättää tälläkään kertaa. Kyllä kaikki alkoi eräästä Mama Salosesta 80-luvun lopussa, Heriel Kitururu kertoo. Mama Salosen mies luennoi vuosien ajan Mzumben Development and Management insitituutissa ja Mama itse halusi aloittaa ko n k re e t t i s i a p ro j e k t e j a Tansaniassa. Ja kävi niin kuin Tansanian tapoihin sopii: Mama sai muutkin innostettua. Viittakiven opistossa järjestettiin iso seminaari, jonka seurauksena joukko suomalaisia järjestöjä suuntasi katseensa Tansaniaan. Olin siihen aikaan töissä terveysministeriössä ja koska osa järjestöistä halusi tehdä terveystyötä kylissä, minusta tuli heidän yhteyshenkilönsä. Siitä se yhteistyö alkoi, Kitururu muistelee. Vähitellen Tansaniassa toimivien järjestöjen määrä kasvoi ja Kitururu tuli tutuksi yhä useamman suomalaisen kanssa. Kesällä 94 hän pistäytyi ensimmäisen kerran vierailulla Suomessa. Samana vuonna suomalaisjärjestöt perustivat itselleen kattojärjestön, Uhusianon, johon kuuluvien järjestöjen hankkeita Kitururu seurasi työnsä puolesta. Kunnes tuli lokakuu 94. Täytin silloin 55 vuotta ja Tansanian lain mukaisesti olin jäämässä eläkkeelle. Otin yhteyttä järjestöihin ja sanoin, että nyt meidän on sanottava hyvästit. Heti marraskuussa sain järjestöiltä kirjeen, jossa ne pyysivät minua tulemaan töihin Uhusianoon. En siis ehtinytkään eläkkeelle, Kitururu nauraa. Kepa Tansaniaan JANNE SIVONEN 90-luvun puolivälissä myös Kepassa suunniteltiin työntekijöiden palkkaamista Tansaniaan. Ajateltiin, että omat työntekijät helpottaisivat jäsenjärjestöjen yhteistyötä etelän järjestöjen kanssa ja auttaisivat kehityspoliittisen tiedon hankinnassa. Kun Kitururu tuli toiselle kesäiselle Suomen vierailulleen, häneltä kysyttiinkin, siirtyisikö hän Kepan leipiin. Aloitin Kepan ohjelmatyöntekijänä tammikuussa 98. Yhteystoimitsijana aloittanut Leo Söderqvist oli palkattu vain pari kuukautta aikaisemmin, Kitururu kertoo ja nauraa, että alku olikin yhtä tohinaa. Meillä oli hirveä kiire, koska oikeastaan sama työ oli koko ajan käynnissä, toimisto vain vaihtui. Yritimme vastata hakemuksiin, kerätä tietoa jäsenjärjestöistä ja hoitaa toimiston käytännön asioita. Pari vuotta meni ennen kuin toimisto saatiin kunnolla pyörimään. Tällä hetkellä Tansaniassa toimii jo kolmisenkymmentä suomalaisjärjestöä, joita Kepan toimisto avustaa tarpeen mukaan. Vuosien kuluessa Kitururu on nähnyt monenlaisia suunnitelmia, monitoroinut hankkeita ja yrittänyt kehittää ymmärrystä molempiin suuntiin. Työ on ollut kiinnostavaa, mutta vaativaa. Koska teen kotimaassani töitä ulkomaalaisille, olen tavallaan kahden maan suurlähettiläs samaan aikaan. Yritän olla hyvä silta kulttuurien välillä, Kitururu pohtii. Hänen mielestään kehitysyhteistyössä on tapahtunut vuosien kuluessa suuri muutos ja asiat ovat nyt jo aika hyvällä mallilla. Nykyisin voi jo puhua todellisesta kumppanuudesta. Alussa suomalaiset eivät osanneet huomioida tarpeeksi paikallisten toiveita. Toisaalta mekin olimme arkoja ehdottamaan muutoksia. Nyt voidaan jo puhua vapaasti. Toisen kerran eläkkeelle Kitururulla tulee pian viides Kepavuosi täyteen ja taas on elämä muutoksen partaalla. Mies on jäämässä toistamiseen eläkkeelle, tällä kertaa tämän vuoden lopussa. Olen kiinnostunut politiikasta ja tehnyt aina töitä kansalaisjärjestöjen kanssa, joten vaikea sitä on kokonaan jättää. Luultavasti en osaa vieläkään jättäytyä hoitamaan puutarhaani, hän myhäilee. Pohtiessaan Kepan roolia Tansaniassa mies jo kaavailee pientä työnkuvan muutosta seuraajalleen: Kepan työ ja järjestöjen projektit ovat olleet ja ovat edelleen tärkeitä. Kepan pitäisi kuitenkin tehdä enemmän lobbaustyötä ja osallistua enemmän koko sikäläistä yhteiskuntaa koskevaan keskusteluun. MILMA KETTUNEN KEPA MAAILMALLA 1/9 T A N S A N I A toiminta alkoi 1997 toimisto Morogorossa työntekijöitä nyt viisi: yhteystoimitsija Leo Söderqvist, ohjelmatyöntekijät Heriel Kitururu ja Gertrude Mmbaga sekä kaksi paikallista toimisto-työntekijää tärkeimmät tehtävät kumppanuuden edistäminen ja yhteyspalvelujen tarjoaminen suomalaisille kansalaisjärjestöille sekä Etelän vapaaehtoisohjelman paikallinen hallinnointi paikallinen kumppani tansanialaisten kansalaisjärjestöjen katto-organisaatio TANGO

11 11 KEPAN KOULUTUS SYKSYLLÄ 2002 KEPA KOULUTTAA KAMPANJAKOULUTUSTA KANSALAISJÄRJESTÖAKTIIVEILLE Haluatko muuttaa maailmaa, niin että tulokset näkyy ja tekeminen tuntuu? Kurssilla käsitellään muun muassa: - Kampanjan tavoitteiden määrittelyä: mitä pitäisi tavoitella ja miksi? - Toiminnan suunnittelua: miten ideoida tehokasta toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi? - Saavutusten mittausta: mistä tiedämme, että toiminta on ollut tehokasta? Kurssin toisena päivänä käydään läpi myös kampanjatiedotuksen alkeita. Aikaisempi kampanjakokemus ei ole välttämätön, mutta se auttaa omaksumaan kurssin opit. Kouluttajana toimii Jim Coe, joka on aikaisemmin kouluttanut kampanjoitsijoita mm. Britannian Oxfamissa. Kurssin kieli on englanti. Ilmoittautuminen 6.9. mennessä. Kurssin hinta 33/50/67 euroa KANSAINVÄLISYYSKASVATUSMATERIAALIN TUOTTAMINEN 1: PERUSTEET Kurssilla perehdytään kuvien ja sanojen merkitykseen koulutusmateriaalissa sekä käydään läpi kirjoittamisen ja ulkoasun eri tekniikoita ja niiden käytettävyyttä. Kurssi on osa koulutuspakettia, joka on suunnattu kansainvälisyyskasvatusta tekevien järjestöjen edustajille ja se järjestetään osana Kepan koordinoimaa ja EU:n komission rahoittamaa kvk-verkostohanketta. Lisätiedot: Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta 10 euroa HANKEARVIOINNIN PERUSKURSSI Kurssilla tutustutaan arvioinnin peruskäsitteisiin, arvioinnin huomioimiseen hankesuunnittelussa, arviointi-indikaattoreihin, arviointimenetelmiin sekä arvioinnin valmisteluun ja toimeksiantoon. Kouluttajana Sirpa Tapaninen, lisätietoja koulutussihteeriltä. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa HOW TO START A DEVELOPMENT PROJECT A course for beginners on how to start NGO development cooperation. This joint course with Estonian NGO representatives gives information and knowledge about the partners in the cooperation: how to find them,what are the roles and participation of each of them; and what one has to take into account when developing a project idea into concrete action: how to make a simple needs assessment and environmental analysis, and how to take the cultural context into account. The course language will be English. Registration by October 7: or phone Kepa The course fee is 33/50/67 euros KANSAINVÄLISYYSKASVATUSMATERIAALIN TUOTTAMINEN II: SISÄLTÖ-/TEEMAOSUUS Kurssilla tuotetaan Ashok Ohrin luoman konseptin mukainen Anti-Racism and Equality in Action -aineisto Suomen oloihin sopivaksi kvk-materiaaliksi työpajatyöskentelyn keinoin. Kurssi on englanninkielinen ja sen vetää Ashok Ohri. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta 20 euroa HANKEARVIOINNIN JATKOKURSSI HANKESUUNNITTELUN PERUSKURSSI KANSAINVÄLISYYSKASVATUSMATERIAALIN TUOTTAMINEN III: VERKKO-OSUUS Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: tapahtumakalenteri. kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla MISSÄ YMPÄRISTÖSSÄ TOIMIMME? Työväen akatemia, Kauniainen Ymmärrys omasta ja kumppanin toimintakulttuurista sekä toiminnan reunaehdoista vähentää konflikteja ja väärinymmärryksiä kumppaneiden välillä ja johtaa parempaan tulokseen järjestöjen kehitysyhteistyössä. Kurssilla paneudutaan järjestötoiminnan eroihin suomalaisten ja etelän järjestöjen välillä sekä pyritään tiedostamaan sudenkuoppia, joihin yhteistyössä niin helposti kompastutaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Millainen on hyvä kumppanuus? Millaisiin yhteistyön esteisiin voimme itse vaikuttaa ja miten? Kurssilla käytetään osallistavia menetelmiä. Majoitusmahdollisuus. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 50/75/100 euroa HANKESUUNNITTELUN JATKOKURSSI Otsikoilla mainituista kursseista on tarkempaa tietoa Uutiskirjeen seuraavassa numerossa. Tiedot syksyn kursseista löytyvät myös Kepan verkkosivuilta osoitteesta DRAAMAN KEINOT KANSALAISJÄRJESTÖTYÖSSÄ , Katajamäen ekologinen yhteisö, Vilppula Koulutus on tarkoitettu rauhankoulun ohjaajille tai muille kansainvälisyyskasvatuksen parissa toimiville. Viikonlopun aikana perehdytään draamaja osallistavien menetelmien käyttöön ja saadaan virikkeitä käytännön kasvatustyöhön. Koulutus haastaa osallistujat työstämään mm. kehystarinoita omassa kasvatustyössään. Lisäksi perehdytään ryhmätöiden ohjaamiseen ja kuva- ja videomateriaalin käyttöön. Kouluttajina toimivat kansalaisjärjestötyöhön perehtyneet draamapedagogit Ulla Tarvainen ja Hannele Tuominen. Viikonloppu toteutetaan yhteistyössä Kepan koordinoiman kansainvälisyyskasvatusverkoston kanssa. Kurssin hinta: 25 euroa/osallistuja, sisältää ruokailun, ohjelman ja majoituksen. Matkakustannukset korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: tai (09)

12 12 TAPAHTUMAKALENTERI LÖYTYY MYÖS OSOITTEESTA: TAPAHTUMAKALENTERI Humanitäärisen avun kurssi Nurmeksen evankelisessa opistossa. Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat globaaliköyhyyden syihin, maailman tilaan, vaikeiden asioiden kohtaamiseen, mielikuvien todellisuuteen sekä asennemuutos- ja vaikutusmahdollisuuksiin. Kurssi sisältää luentoja, ryhmätöitä, tutustumiskäyntejä ja etätöitä. Kurssin aikana opiskellaan myös venäjän alkeita ja tehdään matka Venäjän Karjalaan. Kurssin hinta 926 euroa. Lisätietoja: Nurmeksen evankelinen opisto Kohtavaara, puhelin (013) , Mikä ihmeen PFA? Opintopiiri YK:n Pekingin toimintaohjelman toteutumisesta Suomessa. Opintopiirissä perehdytään alan asiantuntijoiden kanssa YK:n Pekingin toimintaohjelmaan, sen merkitykseen ja toteutumiseen Suomessa sekä siihen, kuinka vielä toteutumatta jääneet tavoitteet olisivat konkretisoitavissa käytännössä. Opintopiiri kokoontuu seitsemänä iltana (19.9, 26.9, 3.10, 10.10, 17.10, 23.10, ja ) klo Tieteiden talossa osoitteessa Kirkkokatu 6, Helsinki. Aikataulumuutokset mahdollisia. Järjestäjinä toimivat WCW (World Conference on Women) 2005-toimikunta, WoM Oy, Suomen YK-liitto ja Suomen naistutkimuksen seura. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Eeva-Maria Vuorenmaa, Innostajan peruskurssi Kasvatus-, koulutus-, sosiaali- ja henkilöstöalan ammattilaisille suunnattu koulutus, jossa syvennetään näkökulmia yhteisöissä ja ryhmien kanssa toimimiseen. Koulutus sisältää viisi kahden päivän lähiopetusjaksoa, joiden välillä osallistujat perehtyvät kirjallisuuteen ja tekevät oppimistehtäviä. Koulutuksen toteuttaa Aretai-koulutusosuuskunnan työryhmä. Hinta 800 euroa, sisältää koulutuksen ja täyshoitokustannukset lähi-opetusjaksojen ajalta. Ilmoittautumiset 6.9. mennessä kurssisihteeri Silja Lathamille puhelin (03) , Tiedustelut: Olli-Pekka Ahtiainen, puhelin (03) / , WIDER-instituutin konferenssi maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista ja turvapaikanhakijoihin liittyvistä kysymyksistä (Helsinki, Marina Congress Center). Lisätietoja sähköpostitse: Kansainvälisen solidaarisuussäätiön ja Työväen Sivistysliiton järjestämä kurssi lähialueyhteistyöstä. Kurssimaksu on 15 euroa ja sisältää ohjelman, oheismateriaalit, lounaan ja kahvin. Tarkempi kurssiohjelma löytyy syykuussa osoitteesta Alustavat ilmoittautumiset osoitteeseen tai (09) Päätoimittaja: Milma Kettunen (09) Toimitussihteeri: Janne Sivonen (09) Taitto: Kari Markkanen (09) Tilaukset: Jaana Vesalainen (09) Toimituksen osoite: Sörnäisten rantatie 25, 3. krs Helsinki ISSN Julkaisija: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry. Kepa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista Elämys- ja opintomatka Nicaraguaan. Kansainvälisen solidaarisuussäätiön järjestämän matkan tavoitteena on tutustua mm. kehityshankkeiden tuloksiin ja maan kulttuuriin. Muutama paikka vapaana. Lisätietoja: Miia Nuikka, (09) , Mitä järjestösi puuhaa - kerro siitä muillekin Uutiskirjeessä. Lähetä järjestöuutiset, tapahtumatiedot ja puheenvuorot sähköpostitse Milma Kettuselle tai Janne Sivoselle Thaimaalaisvieras tavattavissa Kepan thaimaalaisen kumppanin, ympäristöjärjestö PERin Montri Chantawong on vierailulla Suomessa lokakuun lopulle saakka. Jos järjestölläsi on kiinnostusta tavata häntä tai haluat ehdottaa tapahtumia, joihin Montri voisi osallistua, ota yhteys Kepan Aija Taskiseen: puh. (09) Montri on kiinnostunut erityisesti luonnonvarakysymyksistä ja on seurannut kansainvälisten rahoituslaitosten roolia Thaimaassa. UUSIA KASVOJA KEPASSA Atte Susilahti (vas.) aloitti siviilipalveluksensa ETVOn ohjelma-avustajana, Aleksi Knuutila tuli Kepaan webmasteriksi. MARCUS FLOMAN Liity listalle Tiedätkö mitä teet ensi viikonloppuna? Kepan sähköpostilistalla on kiinnostavia uutisia maailmalta ja tapahtumavinkkejä kotimaasta. Liity listalle lähettämällä omasta sähköpostistasi osoitteeseen viesti, jossa lukee: subscribe kepa-l. Kehys ry:n tuore hankeneuvoja Rilli Lappalainen (vas.) työskentelee Kepan tiloissa. Kari Markkanen on julkaisutiimin uusi taittajasivari. MARCUS FLOMAN

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

KUINKA KÄY JOHANNESBURGISSA? JÄRJESTÖJEN TYÖTÄ ARVOSTETAAN SISÄLTÖ: EU:n kehitysyhteistyön ministerineuvosto lakkautettu...4

KUINKA KÄY JOHANNESBURGISSA? JÄRJESTÖJEN TYÖTÄ ARVOSTETAAN SISÄLTÖ: EU:n kehitysyhteistyön ministerineuvosto lakkautettu...4 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY ELOKUU 2002 08/02 JÄRJESTÖJEN TYÖTÄ ARVOSTETAAN TIMO KURONEN TIINA-MARIA LEVAMO Tuoreen mielipidemittauksen mukaan suomalaiset pitävät järjestöjen kehitysyhteistyötä

Lisätiedot

TEEMANA KOULUTUS SISÄLTÖ: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE. sivu 9. sivut 5-9

TEEMANA KOULUTUS SISÄLTÖ: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE. sivu 9. sivut 5-9 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HELMIKUU 2003 2/03 ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE Kepan yhteystoimitsijat toivovat, että myös kehitysyhteistyön konkarit päivittäisivät tietojaan

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

SAMBIASSA TAISTELLAAN AIDSIA VASTAAN MONIN KEINOIN SISÄLTÖ: JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA. Sivu 8. Sivu 7

SAMBIASSA TAISTELLAAN AIDSIA VASTAAN MONIN KEINOIN SISÄLTÖ: JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA. Sivu 8. Sivu 7 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY TAMMIKUU 2003 1/03 JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA Tansaniassa on hyväksytty paljon kritisoitu kansalaisjärjestölaki. Järjestöjen mukaan laki on maan perustuslain

Lisätiedot

SUOMI THAIMAALAISAKTIVISTIN SILMIN SISÄLTÖ: KUINKA PALJON KONSULTIT SAAVAT MAKSAA?

SUOMI THAIMAALAISAKTIVISTIN SILMIN SISÄLTÖ: KUINKA PALJON KONSULTIT SAAVAT MAKSAA? 1 10/02 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY LOKAKUU 2002 KUINKA PALJON KONSULTIT SAAVAT MAKSAA? Aasian kehityspankki on esittänyt Kambodzhalle hanketta, jossa ulkomaisille konsulteille maksettaisiin 12

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö Noora Luukka Anni Loukaskorpi Koulutuksen sisältö Esittelykierros JYY:n kehysektori Avaintoimijat ja -tehtävät Kehy-valiokunta Päähankkeet Kehitysyhteistyöprojekti Intiassa

Lisätiedot

PAINAAKO KANSALAISTEN SANA MEKONGIN KEHITYKSESSÄ? SISÄLTÖ: KANSALAISJÄRJES- TÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA. Sivu 4. Sivu 9

PAINAAKO KANSALAISTEN SANA MEKONGIN KEHITYKSESSÄ? SISÄLTÖ: KANSALAISJÄRJES- TÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA. Sivu 4. Sivu 9 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY JOULUKUU 2002 12/02 KANSALAISJÄRJES- TÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA Satakunta osallistujaa pohti kansainvälisyyskasvatusta marraskuun lopulla järjestetyssä Pallo haltuun

Lisätiedot

TORIKAUPALLA MAHDOLLISUUKSIA SISÄLTÖ: KONFLIKTIN EHKÄISYÄ KYLÄTASOLLA. Ruoka-ajan selviytymispaketti...3

TORIKAUPALLA MAHDOLLISUUKSIA SISÄLTÖ: KONFLIKTIN EHKÄISYÄ KYLÄTASOLLA. Ruoka-ajan selviytymispaketti...3 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY KESÄKUU 2002 06/02 TORIKAUPALLA MAHDOLLISUUKSIA TIINA-MARIA LEVAMO Mahdollisuuksien torit ovat vetäneet tänäkin keväänä kymmeniä tuhansia kävijöitä ympäri Suomen. Toreilla

Lisätiedot

DEMOKRATIA? RUOKAA KAIKILLE MINNE MENET, SISÄLTÖ: Uusi jäsenjärjestösihteeri...5. Hankeneuvojan palsta...8. Uutisia Mosambikista...10. Koulutus...

DEMOKRATIA? RUOKAA KAIKILLE MINNE MENET, SISÄLTÖ: Uusi jäsenjärjestösihteeri...5. Hankeneuvojan palsta...8. Uutisia Mosambikista...10. Koulutus... 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HELMIKUU 2002 02/02 KENT WILSKA RUOKAA KAIKILLE Kepan ja muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteinen Ruoka-aika-kampanja käynnistyy helmikuussa. Kampanjan peruskysymys

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

kirahviposti 7/2003 KEPA OSALLISTUU HANKETUKI- HAKEMUSTEN ESIKÄSITTELYYN teemana eteläpohjoinen-vaihto Päivitä itsesi: www.kepa.

kirahviposti 7/2003 KEPA OSALLISTUU HANKETUKI- HAKEMUSTEN ESIKÄSITTELYYN teemana eteläpohjoinen-vaihto Päivitä itsesi: www.kepa. kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 7/2003 ELOKUU teemana eteläpohjoinen-vaihto Vuosittain sadat suomalaiset lähtevät kehitysmaihin vapaaehtoiseen tai

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kepan Raporttisarja 61, 2003

Kepan Raporttisarja 61, 2003 Kepan Raporttisarja 61, 2003 Parempi rakentaa siltoja kuin pystyttää seiniä. johdanto 2 Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on pitkä historia kehitysyhteistyössä ja eteläpohjoinen suhteissa. Mukaan mahtuu

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä. Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012

Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä. Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012 Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012 Miksi lähettää vapaaehtoisia? Mikä on järjestäjän motiivi? Kenen tarpeeseen halutaan vastata? Mitkä ovat tavoitteet?

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

KUINKA PAL JON MAAILMASSA ON KÖYHIÄ? SISÄLTÖ: KOTIPUUTARHOILLA LIEVITYSTÄ KÖYHYYTEEN. Sivu 9. Sivu 7

KUINKA PAL JON MAAILMASSA ON KÖYHIÄ? SISÄLTÖ: KOTIPUUTARHOILLA LIEVITYSTÄ KÖYHYYTEEN. Sivu 9. Sivu 7 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY MARRASKUU 2002 11/02 KOTIPUUTARHOILLA LIEVITYSTÄ KÖYHYYTEEN Kepa rahoittaa nicaragualaiskumppaninsa aloitteesta tutkimusta ja pilottihanketta, joiden tavoitteena on

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

NICARAGUA: SIKILTASSA KASVAA JO UUSI METSÄ HEIDI HAUTALA KEPAN JOHTOON SISÄLTÖ: Järjestöuutisia...4. Puheenvuoroja...5-6. Uutisia etelästä...

NICARAGUA: SIKILTASSA KASVAA JO UUSI METSÄ HEIDI HAUTALA KEPAN JOHTOON SISÄLTÖ: Järjestöuutisia...4. Puheenvuoroja...5-6. Uutisia etelästä... 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY TAMMIKUU 2002 1/02 KENT WILSKA HEIDI HAUTALA KEPAN JOHTOON Kepan syyskokous valitsi järjestölle uuden hallituksen ja puheenjohtajiston. Europarlamentaarikko Heidi Hautala

Lisätiedot

kirahviposti 11/2003 joulukuu Hyvää joulua! Hankehakemukset nyt ministeriön pohdittavina > sivu 5 > sivut 9-13 toivottavat kepalaiset

kirahviposti 11/2003 joulukuu Hyvää joulua! Hankehakemukset nyt ministeriön pohdittavina > sivu 5 > sivut 9-13 toivottavat kepalaiset kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 11/2003 joulukuu Hankehakemukset nyt ministeriön pohdittavina > Järjestöjen hankehakemusten esikäsittely Kepassa on

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kaipaako vertaistuutoritoimintanne vetoapua; Vai onko teillä draivia vaikka muille jakaa? VETURI I

Kaipaako vertaistuutoritoimintanne vetoapua; Vai onko teillä draivia vaikka muille jakaa? VETURI I Kaipaako vertaistuutoritoimintanne vetoapua; Vai onko teillä draivia vaikka muille jakaa? VETURI I Vertaistuutoritapaaminen Kouvolassa 24.-25.4.2004 Vetoapua ja verkottumista VETURI I on Oped-Exo -hankkeen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

kirahviposti 11/2004 joulukuu

kirahviposti 11/2004 joulukuu kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 11/2004 joulukuu maailman enemmistön asialla > valtaosa maailman ihmisistä ei kuulu viralliseen talousjärjestelmään,

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Mikäli kaipaatte täsmennystä tai mahdolliseen leiriin liittyvät lisäkysymykset askarruttavat mieltänne, vastaamme niihin mielellämme joko puhelimitse 097568 3333 tai osoitteessa leirit@kvtfinland.org.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi Keskeistä v. 2010: * Better Aid/Open Forum -prosessit * YK:n ilmastoprosessit * kehitysyhteisvarojen lisäys Suomessa * edunvalvonnan onnistumiset

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Torstai, 23. elokuuta 2012, Paikka: Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11

Torstai, 23. elokuuta 2012, Paikka: Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11 NUORISOTYÖN NEUVOTTELUPÄIVÄT 23. 24.8.2012 Helsinki Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11, 00510 Helsinki YHTEISTYÖN MERKITYS Torstai, 23. elokuuta 2012, Paikka: Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11 9.15

Lisätiedot

kirahviposti tasa-arvoisempaa maailmaa kohti 5/2003 toukokuu Päivitä itsesi: www.kepa.fi > lisää tasa-arvoasioista sivuilla 6-9

kirahviposti tasa-arvoisempaa maailmaa kohti 5/2003 toukokuu Päivitä itsesi: www.kepa.fi > lisää tasa-arvoasioista sivuilla 6-9 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 5/2003 toukokuu AVAA AISTISI JA ASTU KYLÄÄN! janne sivonen FESTIVAALI KAISANIEMESSÄ 17. -18.5. 2003 LAUANTAINA 12.00-20.OO

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta - taustat (kohdennettu/yleisö)

Lisätiedot

Kuva: Natalia Baer. vuosikertomus 2005

Kuva: Natalia Baer. vuosikertomus 2005 Kuva: Natalia Baer vuosikertomus 2005 Kehitysyhteistyön avulla tuhannet ja taas tuhannet ihmiset saavat tänäkin päivänä ravintoa ja opetusta jotakin, joka voi muuttaa heidän maailmansa. Kumppanuus-palkinnon

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LÖYDÄ STRATEGINEN SIEMEN AFRIKKA SISÄLTÖ: Mahdollisuuksien torit...3. Espanjan uusi terrorismialoite...6

LÖYDÄ STRATEGINEN SIEMEN AFRIKKA SISÄLTÖ: Mahdollisuuksien torit...3. Espanjan uusi terrorismialoite...6 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HUHTIKUU 2002 04/02 KENT WILSKA LÖYDÄ AFRIKKA Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston Afrikka 2002 -kampanja on tuonut kaukaisen mantereen lähellä suomalaisten arkea.

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI AVUSTUSHAKEMUS 1 (4)

HELSINGIN KAUPUNKI AVUSTUSHAKEMUS 1 (4) HELSINGIN KAUPUNKI AVUSTUSHAKEMUS 1 (4) Yhdistyksen nimi vuodelle Rekisterinumero Y-tunnus Nuorisoyhdistys Yhdistyksen jakeluosoite Nuorten toimintaryhmä Postinumero ja -toimipaikka Tilinumero Tilinhaltija

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILAS- JA OPISKELIJAKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILAS- JA OPISKELIJAKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILAS- JA OPISKELIJAKUNNILLE Nuorelta nuorelle Taksvärkki-päivänä nuoret toimivat aktiivisina kansalaisina ja edistävät globaalia oikeudenmukaisuutta. Vuosittain 25 000 suomalaista

Lisätiedot

Nuori? Lhbtiq*? Innokas?

Nuori? Lhbtiq*? Innokas? Nuori? Lhbtiq*? Innokas? *) Lhbtiq lesbo, homo, biseksuaali, transihminen, intersukupuolinen tai queer Lähde mukaan tekemään Suomesta yhdenvertaisempi maa! Viime syksynä suomalaisille lhbtiq-nuorille vakuutettiin,

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään

Lisätiedot

kirahviposti mikä on hanketuen tulevaisuus? 9/2003 lokakuu Kirjastoyhteistyölle kiitosta Päivitä itsesi: www.kepa.fi > sivut 8-13

kirahviposti mikä on hanketuen tulevaisuus? 9/2003 lokakuu Kirjastoyhteistyölle kiitosta Päivitä itsesi: www.kepa.fi > sivut 8-13 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 9/2003 lokakuu henrik kastenskov Kirjastoyhteistyölle kiitosta > Uunituoreessa evaluaatiossa tarkastellaan Kepan panosta

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 MIKKELIN JUDO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Toimintasuunnitelma 2009 Sivu 1 Sisällysluettelo 1. JÄRJESTÖTOIMINTA... 3 1.1 Hallinto... 3 1.1.1 Edustajat... 3 1.1.2 Aluetoiminta... 3 1.1.3 Huomionosoitukset...

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

ON RUOKA-AIKA UUSI TILAUKSESI SISÄLTÖ:

ON RUOKA-AIKA UUSI TILAUKSESI SISÄLTÖ: 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY MAALISKUU 2002 03/02 KENT WILSKA UUSI TILAUKSESI Uutiskirjeen tilaajakanta uusitaan ja vanha tilauksesi loppuu tähän numeroon. Jos haluat Uutiskirjeen ilmaiseksi kotiisi

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot