Tampereen yliopiston. kirjasto. Tampere University Library

Transkriptio

1 Tampereen yliopiston kirjasto Tampere University Library Toimintakertomus Annual Report 2002

2 Kansi ja taitto: Maaret Young Juvenes Print-Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2003

3 SISÄLLYS Esipuhe 4 Asiakaslähtöisyys toiminnan lähtökohtana 6 Lähipalveluissa kohti omatoimisuutta 6 Elektronisten aineistojen tarjonta kasvaa 9 Painetut kokoelmat edelleen kirjaston ydinpalvelu 10 Tietokantatyö kokoelmien käytön perusta 12 Opetuksen ja opiskelun tukeminen 13 Käyttäjien mielipiteiden kuuleminen 15 Julkaisutoiminta ja julkaisujen myynti 16 Yhteistyö 17 Organisaatio 18 Henkilökunta 19 Talous 21 LIITTEET 24 Kirjaston johtokunta 24 Tampere University Pressin johtokunta 24 Luottamustoimet ja jäsenyydet 25 Kansainväliset kokoukset ja ulkomaiset opintomatkat 27 Luennot ja esitelmät 28 Julkaisut ja artikkelit 29 Näyttelyt 30 Tilastot 31

4 toimintakertomus 2002 ESIPUHE Tampereen yliopiston kirjasto saavutti vuonna 2002 hyvin sille tulosneuvotteluissa syksyllä 2001 sovitut tavoitteet. Kokoelmien kehittäminen toteutui sekä uuden relevantin aineiston hankintana, kokoelman karsintatyönä että kokoelmien evaluointina. Vaikka uuden aineiston hankinnassa näkyi selvästi elektronisen aineiston lisääntyminen ja sen mukanaan tuomat edut, myös laadukkaan painetun kirjallisuuden hankinta on edelleen keskeinen osa ammattitaitoa vaativaa kirjastotyötä. Maailmassa, jossa julkaistaan enemmän kuin koskaan, kirjastot eivät voi hankkia kokoelmiinsa kaikkea mahdollista, vaan kokoelmien laatu muodostuu avaintekijäksi hankittaessa kirjastoaineistoa opetuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Kirjasto toteutti syksyllä palvelunlaatukyselyn, jonka tuloksista on myös jo raportoitu kirjaston verkkosivuilla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1017 henkilöä, ja heidän kirjastolle antamansa arvosanan keskiarvo 8,14 kertoo asiakkaiden ainakin jonkinasteisesta tyytyväisyydestä kirjaston palveluihin. Tulokset antavat pohjaa kirjaston toimintojen kehittämiselle. Kirjasto pitääkin tärkeänä kehittää palvelujaan vieläkin enemmän vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Tämä on varsin haastava tehtävä yliopistoympäristössä, missä asiakkaat yhtäältä ovat ymmärrettävästi varsin vaativia ja kriittisiä ja missä toisaalta yksittäisten asiakkaiden tarpeet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Kirjastossa toteutettiin vuonna 2002 organisaatiouudistus ja samalla uudistettiin virkarakennetta. Uudistusten toteuttaminen vaati kirjastossa pitkää ja perusteellista keskustelua, koska uudistuksiin haluttiin löytää mahdollisimman laaja yhteinen hyväksyntä. Organisaation kehittämistä 4

5 jatketaan osaamisen kehittämisellä, hiomalla kirjaston eri yksiköiden välistä työnjakoa sekä tiivistämällä suhteita yliopiston ainelaitoksiin. Yliopistoympäristössä kirjaston työntekijät ovat viime vuosina olleet suurempien muutosten keskellä kuin moni muu henkilöstöryhmä. Informaatioympäristön nopea muuttuminen on muuttanut työn kohdetta merkittävästi, ja esimerkiksi painettujen aineistojen rinnalle ovat nopeasti levinneet elektroniset aineistot. Myös työvälineet ovat muuttuneet muun muassa uuden kirjastojärjestelmän ja muiden tietoverkkojen kautta tapahtuvien toimintojen myötä. Asiakkaalle nämä muutokset näkyvät monina myönteisinä uusina asioina, kuten esimerkiksi mahdollisuutena saada tieteen uusimmat tutkimustulokset käyttöön omalta työasemalta tai mahdollisuutena itse varata ja uusia lainoja kirjastojärjestelmässä. Asiakkaille näkyvien parantuneiden palvelujen takana on paljon niiden tuottamiseksi ja ylläpitämiseksi tehtävää työtä. Samoin niiden takana on paljon uuden oppimista. Yliopistokirjastossa ei voida jäädä tekemään asioita kuten niitä on ennenkin tehty, vaan vakiintuneidenkin perustoimintojen ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii jatkuvaa työmenetelmien arviointia ja uudistamista samalla kun ympäristön muutos haastaa uusiin tehtäviin. Tampereen yliopiston kirjastossa on ammattitaitoinen, osaava ja joustava henkilökunta, johon yliopistoyhteisö voi luottaa. Mirja Iivonen toimintakertomus

6 toimintakertomus 2002 ASIAKASLÄHTÖISYYS TOIMINNAN LÄHTÖKOHTANA Kirjasto tarjoaa kirjasto-, tieto- ja julkaisupalveluja ensisijaisesti Tampereen yliopistossa tehtävää tutkimusta, opetusta ja opiskelua varten. Kirjaston vuoden 2002 toiminnassa kehitettiin palveluja asiakaslähtöisyyden suuntaan. Loppuvuodesta 2002 järjestettiin verkkokysely asiakkaille kirjaston palvelujen nykytilan arvioimiseksi. Asiakkaiden tarpeiden entistä parempaan huomioimiseen tähdättiin myös käynnistämällä syksyllä 2002 laitosyhdyshenkilötoiminta, jonka tavoitteena on lisätä kirjaston ja ainelaitosten välistä yhteistyötä. Kirjaston palvelujen kehittämistyössä pohjana on sekä asiakkaiden tarkka kuuntelu että eri käyttäjäryhmien tarpeiden tasapuolinen huomioon ottaminen niin, että käytettävissä olevat resurssit tulevat hyödynnetyksi tehokkaasti koko yliopiston etua ajatellen. Vuonna 2002 opiskelua ja opetusta tukevat oppimiskeskuspalvelut vakiintuivat osaksi kirjaston toimintoja. Tutkimusaineistojen saatavuus parani huomattavasti, kun kirjasto hankki asiakkaidensa käyttöön laajan kokoelman elektronisia aineistoja. Niiden löytyvyyttä helpotettiin erityistoimenpitein, kuten laatimalla aakkosellinen luettelo elektronisista lehdistä. Suuri osa elektronisten aineistojen hankinnasta toteutettiin yhteistyössä muiden yliopistokirjastojen kanssa. Uusien palvelujen käyttöönotto vaatii kirjaston henkilökunnan osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Tampereen yliopiston kirjasto toimii osana yliopistokirjastojen verkkoa, jossa kullakin kirjastolla on sekä omaa erikoisosaamista että valtakunnallisesti ainutlaatuista aineistoa. Verkostona kirjastot varmistavat, että valtakunnallisesti on käytettävissä mahdollisimman hyvät eri tieteenalojen painetut ja elektroniset kokoelmat. LÄHIPALVELUISSA KOHTI OMATOIMISUUTTA Vaikka kirjaston palvelut ovat yhä useammin saavutettavissa verkossa, ovat fyysiset lähipalvelut asiakkaille edelleen olennaisin kirjaston palvelumuoto. Vuonna 2002 kirjasto tarjosi lähipalveluja kuudessa rakennuksessa: pääkirjasto Attilassa ja yliopiston päärakennuksessa, jossa sijaitsivat omien kirjojen lukusali sekä sanomalehtilukusali (suljettuna remontin vuoksi alkaen), lääketieteellinen osastokirjasto lääketieteellisen tiedekunnan yhteydessä B- ja K-rakennuksissa ja kasvatus- ja kielitieteiden osastokirjasto sekä Pyynikillä että Hämeenlinnassa. Kirjastossa valmisteltiin vuonna 2002 jo seuraaviin vuosiin sijoittuvia muuttoja. Sanomalehtikokoelma ja lukusali pääsevät peruskorjattuihin 6

7 tiloihin keväällä Kasvatus- ja kielitieteiden osastokirjasto muuttaa yliopiston uudisrakennukseen kesällä Lääketieteellinen osastokirjasto saa uudet tilat FinnMedi 5:n uudisrakennuksesta vuonna Pääkirjasto oli auki pääsääntöisesti 61 tuntia viikossa, osastokirjastoissa viikoittainen aukioloaika vaihteli 35 tunnista (Hämeenlinnan yksikkö, jossa käsikirjasto oli kuitenkin auki 52 tuntia) 47 tuntiin (kasvatus- ja kielitieteiden osastokirjasto Pyynikillä). Pääkirjastossa ja kasvatus- ja kielitieteiden osastokirjastossa oli aukioloajat ja palveluajat porrastettu siten, että lainaustoimiston palvelut on keskitetty niihin aikoihin päivästä, jolloin niitä eniten tarvitaan, mutta kirjastoa voidaan pitää auki muunakin aikana. Palveluaikojen ulkopuolella asiakkaat ovat jo tottuneet omatoimisuuteen. Mitä enemmän asiakkaille on luotu mahdollisuuksia itsenäisesti hallita laina- ja varaustietojaan, sitä helpompaa on ollut eriyttää kirjaston aukiolo- ja palveluaikoja toisistaan. Kielteinen palaute palveluajoista on ollut hyvin vähäistä. Lainaustoiminnoissa on viime vuosina ollut tavoitteena omatoimisuuden lisääminen sekä lainaamisessa, lainojen uusimisessa, palauttamissa että varaamisessakin. Samalla kun mahdollisuus itsenäiseen asiointiin selvästi lisää asiakkaiden tyytyväisyyttä, sen toivotaan vähentävän päivystysruuhkia lainauksessa. Lainausautomaatteja hankittiin vuonna 2002 myös osastokirjastoihin, joissa niiden käyttöönottoon liittyi myös jonkin verran ongelmia, mm. laitteiden toimintahäiriöiden takia. Pääkirjastossa omatoiminen lainaaminen itsepalvelulaitteilla on pysynyt suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Sen vähäinen lisäys saattaa johtua monesta eri syystä. Usein asiakkaalla on sellaisia asioita, kuten varattujen kirjojen nouto, ettei hän voi asioida pelkästään lainausautomaatilla. Tietokannassa suoraan tapahtuva asiakkaiden omatoiminen lainojen uusiminen lisääntyi selvästi samalla kun sähköpostitse tulleiden uusintapyyntöjen määrä vähentyi. Vuonna 2002 asiakkaat tekivät itse lainojensa uusinnoista peräti 79,3 %. Maksullinen uusintapalvelusopimus on hieman lisännyt suosiotaan tehostuneen tiedotuksen ansiosta. Myös asiakkaiden suoraan tietokannassa suorittama omatoiminen varaaminen oli varsin suosittua vuonna Asiakkaat tekivätkin jo 82 % varauksista itse verkossa. Palautukset on voitu hoitaa pääkirjastossa itsepalveluna uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotosta (heinäkuu 2001) lähtien. Pääkirjastossa asiakkaat ovatkin palauttaneet lähes kaikki lainansa omatoimisesti. Virkailijan kannalta omatoimisesti hoidettu palautus ei ole kuitenkaan vähentänyt työtä, koska itsepalveluautomaatilla toimitettu palautus vaatii aina myös virkailijatyötä. Se on kuitenkin vähentänyt asiakasruuhkia lainaustoimistossa. Kuva: Maaret Young toimintakertomus

8 toimintakertomus 2002 Kirjaston asiakkaat tekevät suurimman osan varauksista ja uusinnoista itse verkossa. Neuvottelutilanteet lainojen myöhästymismaksuista ovat selvästi vähentyneet. Suurin osa asiakkaista on osannut käyttää hyväkseen eräpäivän jälkeisiä kolmea armonpäivää, jolloin palauttaminen ja uusiminen on maksutonta. Yliopiston henkilökuntaa on muistutettu lainojen erääntymisestä etukäteen lähetettävällä lainasi erääntyvät ilmoituksella. Uuden kirjastojärjestelmän aikana asiakkaat ovat myös pystyneet paremmin seuraamaan omaa maksutilannettaan. Pääkirjaston kaukopalvelu laski vuonna 2002 jonkin verran. Kuitenkin erityisesti ulkomailta tilattujen kaukolainojen määrä kasvoi selvästi vuoteen 2001 verrattuna. Lääketieteellisessä osastokirjastossa kaukopalvelutilaukset vähenivät selvästi, mikä johtuu asiakkaiden saatavilla olevien elektronisten aikakauslehtien määrän kasvusta. Kasvatus- ja kielitieteiden osastokirjaston Tampereen yksikön antamien kaukolainojen määrä kasvoi ja Hämeenlinnan yksikön pysyi lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Virkailijapäivystys aloitettiin Attilan kurssikirjalukusalissa. 8

9 Pääkirjaston 0. kerroksessa sijaitsevan kurssikirjalukusalin toimintaan tuli muutos helmikuun 2002 alussa. Sitä ennen lukusali oli toiminut itsepalveluperiaatteella ilman valvontaa. Valvonta tuli välttämättömäksi lukusalissa ilmenneiden väärinkäytösten vuoksi. Pienin muutostöin lukusalikokoelmalle saatiin tilat valvojan selän taakse ja lukusalilainaus käynnistettiin käyttämällä kirjastokorttia panttina. Tämä mahdollisti myös kurssikirjojen käytön seurannan lukusalissa. Kysytyimpiin teoksiin on pystytty hankkimaan lisäkappaleita opiskelijoiden tilanteen helpottamiseksi. Sanomalehtikokoelma ja -lukusali suljettiin huhtikuun alussa 2002 yliopiston päärakennuksen A-siiven remontin vuoksi. Lehdet ja mikrofilmit siirrettiin remontin alta tilapäissäilytykseen. Niitä annettiin remontin ajaksi myös pitkäaikaislainaan laitoksille. Aamulehden, Helsingin Sanomien ja Kansan Lehden mikrofilmit siirrettiin pääkirjaston käsikirjastoon, jossa ne ovat kaikkien asiakkaiden saatavilla. Remontti valmistuu helmikuussa 2003 ja uusittu sanomalehtilukusali avataan maaliskuussa. ELEKTRONISTEN AINEISTOJEN TARJONTA KASVAA Vuoden 2002 aikana kirjaston tarjoamien verkon kautta saavutettavien elektronisten aineistojen määrä, mutta myös niihin sijoitettujen varojen määrä, kasvoi huomattavasti. Elektronisten aineistojen etuna on, että asiakas voi käyttää niitä miltä tahansa yliopiston verkossa olevalta koneelta. Suurin osa elektronisista aineistoista on hankittu FinELibin kanssa tehdyillä konsortiosopimuksilla, mutta jonkin verran elektronisia aineistoja hankittiin myös suoraan palvelun tarjoajilta. Siirtyminen elektronisiin julkaisuihin mahdollisti sen, että asiakkaiden käyttöön pystyttiin tarjoamaan huomattavasti laajempi valikoima laatulehtiä kokotekstinä kuin mitä aiemmin on ollut mahdollista hankkia paperisena. Vuoden 2002 merkittävimmät uudet hankinnat olivat Web of Science (ISI) tietokannat sekä Elsevier-kustantamon ScienceDirect, jonka piiriin kuului noin 1200 tieteellistä laatulehteä. ScienceDirect hankittiin FinE- Lib-konsortion kautta, jolloin kaikki konsortion jäsenet saivat käyttöönsä kaikki Elsevierin lehdet lakkauttamalla Elsevierin painettujen lehtien tilaukset. Kun kirjastoon aiemmin tilattiin yli sata Elsevierin kustantamaa lehteä, vuoden 2002 alusta luettavissa oli kymmenkertainen määrä saman kustantajan lehtiä. Koska Elsevieriltä on saatavissa lehtikohtaisia käyttötietoja, voidaan lehtien käyttöä seurata tarkasti. toimintakertomus

10 toimintakertomus 2002 Joulukuussa Tampereen yliopiston kirjasto hankki ensimmäisenä kirjastona Suomessa oikeudet elektroniseen kirjapalveluun netlibraryyn. NetLibraryn kokoelmasta kirjasto valitsi yhdessä laitosten edustajien kanssa 94 teosta, jotka hankittiin kirjastoon oppimiskeskushankevaroilla. Osa hankituista teoksista sisältyy yliopiston kurssivaatimuksiin. Näiden lisäksi käytettävissä on useita satoja kaunokirjallisia teoksia, jotka saadaan käyttöön korvauksetta. NetLibrary sisältää yhteensä yli 300 kustantajaa ja yli kokotekstikirjaa. Kirjasto hankkii netlibraryn kautta kirjat ja net- Library huolehtii kirjojen teknisestä ylläpidosta omilla palvelimillaan. Palvelu käynnistyi asiakkaille vasta vuoden 2003 alussa. Elektronisten aineistojen kasvun myötä on kirjastossa tullut tarpeelliseksi tarjota lisää fyysisiä tiloja ja laitteita elektronisten aineistojen käyttöä varten etenkin niille asiakkaille, joilla ei ole yliopistossa omaa työhuonetta. Pääkirjaston aikakauslehtikokoelmien tiloissa avattiin Elektronisten lehtien lukusali huhtikuussa Siellä asiakkaiden käytössä on neljä mikrotietokonetta ja artikkeleiden tulostusmahdollisuus. Vuonna 2002 kirjasto teki FinELibin kanssa konsortiosopimuksia uusien aineistojen hankinnasta, joilla Tampereen yliopiston kirjasto lisää edelleen merkittävästi verkossa olevan aineistonsa tarjontaa. Vuoden 2003 alusta saatiin käyttöoikeudet kuuteen uuteen verkkoaineistopakettiin ennestään olevien yli kahdenkymmenen FinELibin lehti- tai viitetietokantapaketin lisäksi. Uudet aineistot ovat: ACM, JSTOR, MCB (lehtitietokantoja), SourceOECD (lehti- ja tilastojulkaisutietokanta) sekä Encyclopedia Britannica Online (tietosanakirja) ja Oxford Reference Online (sanakirjoja ja hakuteoksia). Lääketieteellisessä osastokirjastossa, jonka aineisto on aikakauslehtipainotteista, elektronisten aineistojen, erityisesti lehtien parantunut saatavuus on aiheuttanut parina viime vuonna selkeän siirtymisen lainauksesta verkkokäyttöön. Muutos johtunee myös uudesta elektronisten lehtien luettelosta, mikä parantaa merkittävästi lehtien löytyvyyttä. PAINETUT KOKOELMAT EDELLEEN KIRJASTON YDINPALVELU Painettu tutkimuskirjallisuus oli yhä tutkijoiden keskeinen työväline, joten ajankohtaisen tutkimuskirjallisuuden hankinta oli edelleen kirjaston tarjoamaa ydinpalvelua ja hyvän tutkimusympäristön varustamista. Opiskelijoille painetun kurssikirjallisuuden saatavuus oli myös välttämättömyys, koska yliopistossa suuri osa opetuksesta suoritetaan kirjatentteinä. 10

11 Kirjaston kokoelma karttuu paitsi ostoina myös vaihtoina ja lahjoituksina. Kotimaisen uuden tutkimuskirjallisuuden hankinnassa merkittävä tekijä on myös se, että kirjaston ylläpitämään verkkokirjakauppa Granumiin tallennetuista muiden suomalaisten kustantajien esimerkiksi Gaudeamuksen ja VTT:n julkaisuista saadaan ilmaiskappale kirjaston kokoelmiin. Kirjasto jatkoi vuonna 2002 kokoelmien profiilin selkiyttämistä ja kehittämistä. Pohjan tälle antoivat mm. kirjastossa toteutetut kokoelmien ja kirjaston palvelun laadun evaluointiprojektit sekä osastokirjastojen muuttoihin valmistautuminen. Kirjasto oli mukana opetusministeriön rahoittamassa kokoelmien evaluointiprojektissa, joka toteutettiin osittain yhdessä Oulun yliopiston kirjaston kanssa. Projektin tarkoituksena oli kokoelmien evaluoinnin menetelmien kartoittaminen sekä evaluointimenetelmien käytettävyyden testaaminen yksittäisen kirjaston ja Suomessa yliopistokirjastoissa yhteisesti käytettävissä olevan kokoelman arvioinnissa. Tampereen yliopiston kirjastossa testattiin listamenetelmän eri variaatioita, joita olivat kokoelmien vertaaminen väitöskirjojen lähdeluetteloihin sekä asiantuntijoiden ilmoittamien tieteenalan auktoriteettien julkaisuihin. Lisäksi sekä Tampereen yliopiston kirjaston, että koko Suomen yliopistokirjastojen yhteistä kokoelmaa verrattiin kansainvälisiin kirjastoihin. Vaikka käytössä oli tässä vaiheessa yhden menetelmän testaus, siinä tuli esiin kotimaisen aineiston hyvä löytyvyys kirjaston kokoelmista. Lisäksi havaittiin kansallisten kokoelmien olennainen osa paikallisten kokoelmien täydentäjänä ja aineiston saatavuuden turvaamisessa. Esille tuli myös Varastokirjaston rooli vanhemman ja vähemmän käytetyn aineiston säilytyspaikkana. Kesällä 2002 tehtiin päätös, jonka tavoitteena on selkiyttää pääkirjaston ja kasvatus- ja kielitieteiden osastokirjaston välistä kokoelmien sijoittelua osastokirjaston muuttaessa pääkampukselle. Uudesta kirjastosta muodostetaan humanistis-kasvatustieteellinen osasto, johon pääkirjastosta siirretään kirjallisuustieteen kokoelmien lisäksi myös historian kokoelmat. Kesästä 2003 lähtien osastokirjaston lainattavassa kokoelmassa on vain luokat 38 (kasvatustiede), 8 (kirjallisuus- ja kielitieteet) ja 9 (historia) ja Pyynikiltä luokkien 0-37, 39 sekä 4-7 kirjallisuus muutetaan pääkirjastoon. Kokoelmien karsintaa jatkettiin koko kirjastossa. Poistettu aineisto lähetettiin Varastokirjastoon tai, mikäli aineistoa ei siellä tarvittu, aineisto myytiin. Lääketieteellinen osastokirjasto lähetti valikoiman poistokirjoja (81 kpl) lahjaksi Arusha Regional Libraryyn Tansaniaan. toimintakertomus

12 toimintakertomus 2002 TIETOKANTATYÖ KOKOELMIEN KÄYTÖN PERUSTA Kirjasto on tuottanut ja ylläpitänyt Tampereen yliopiston kirjaston TAM- CAT-tietokantaa ja osallistunut yliopistokirjastojen yhteistietokannan LINDAn ja kotimaisen artikkeliviitetietokannan ARTOn sekä Tampereen yliopiston virtuaalikirjaston tuottamiseen ja ylläpitoon. Tietokannat sisältävät käyttäjää varten järjestettyä tietoa. Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmiin kuuluvat dokumentit on luetteloitu ja sisällönkuvailtu TAMCAT-tietokantaan. TAMCATista näkee myöskin saatavuustiedot eli tiedon siitä, onko kirja lainassa vai hyllyssä. Yhdessä Suomen yliopistokirjastot muodostavat kirjastoverkon. Tietotekniikan kehittymisen myötä jo 1980-luvulla aloitettiin yhteistyö yhteisen kirjastojärjestelmän ja yhteisluettelon osalta. Kirjasto osallistuu omalta osaltaan yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDAn tuottamiseen. Yhteistietokanta LINDAn avulla käyttäjä voi tarkistaa, löytyykö haluttu kirja muista yliopistokirjastosta, jolloin sen voi tilata käyttöönsä kaukopalvelun kautta. Tietokantatyötä on helpottanut ja nopeuttanut keväällä 2002 aloitettu luettelointitietojen poiminta Bookwhere-ohjelmalla. Elektronisten kokoelmien kasvun myötä myös elektronisen aineiston luettelointi lisääntyi. Primaariluettelointia jouduttiin tekemään eniten alkuvuodesta ja kopiointiluetteloinnin määrä kasvoi loppuvuotta kohden. Koko vuoden ajan oli mahdollista poimia tietueita muista Voyager-tietokannoista paitsi LIN- DAsta. LINDA-tietokantaa voitiin ryhtyä käyttämään luettelointitietojen poimintaan osittain jo alkukesästä, mutta suurimmalta osalta vasta vuoden loppuun mennessä vaikka LINDAsta puuttuikin vielä aineistoja. Kirjastossa jatkettiin myös takautuvaa luettelointia, jossa vanhemman aineiston luettelointitiedot siirretään korttiluettelosta TAMCAT-tietokantaan. Samoin TAMCAT-tietokannan siivous ja huoltotyö jatkui koko vuoden. Kurssikirjojen hankinta ja luettelointi päätettiin keskittää pääkirjastoon lääketiedettä lukuun ottamatta. ARTO-tietokannan parissa tehtävä työ väheni edellisvuoden lopulla tehdyn indeksoitavien lehtien karsinnan jälkeen huomattavasti ja säästynyt työaika voitiin käyttää tutkimuskirjallisuuden sisällönkuvailuun. Syksyllä kirjastossa aloitettiin tauon jälkeen sisällönkuvailukokoukset, joihin osallistui henkilökuntaa yli osastorajojen. Laitoskirjastojen kokoelmiin saatujen lahjoituskirjojen luetteloinnista alettiin periä maksua kesäkuun alusta. Pääkirjastossa ryhdyttiin kokeilemaan laitosten hankinnan ja luetteloinnin yhdistämistä. Kirjaston muuttoprojektit teettävät myös jonkin verran lisätoimenpiteitä tietokantatyössä. Muuttoa koskevan tietokantatyön organisointi aloitettiin. 12

13 OPETUKSEN JA OPISKELUN TUKEMINEN Kirjastossa vuonna 2001 käynnistynyt oppimiskeskushanke eteni vuonna 2002 ja vakiintui osaksi kirjaston toimintoja. Oppimiskeskus tukee opiskelua ja oppimista tarjoamalla opiskelijoiden käyttöön työskentelytiloja, mikrotietokoneita ja muita laitteita ohjelmineen sekä tietoaineistoja ja neuvontapalveluja. Vuonna 2002 opiskeluympäristöjä kehitettiin kunnostamalla lisää kirjaston tiloja oppimisympäristöiksi, jotka varustettiin uusilla laitteilla ja entistä monipuolisemmilla ohjelmistoilla. Uutena palveluna pääkirjastossa avattiin asiakkaiden käyttöön kolme asiakasmikrotietokoneilla varustettua ryhmätyöhuonetta. Hämeenlinnan yksikköön hankittiin uusia oppimiskeskustyöasemia. Digitaalisen artikkeliaineiston hankinta yliopiston verkkokurssien oppimateriaaliksi tuli osaksi kurssikirjahankintaa. Vuoden 2002 aikana hankittiin digitointioikeudet ja digitoitiin kuudella kurssilla tarvittavaa aineistoa. Lisäksi kirjasto selvitti mahdollisuuksia hankkia kurssikirjoja elektronisessa muodossa. Ensimmäisenä varsinaisena elektronisena kurssikirjana hankittiin Netti-Neuwonen: kirjallisen viestinnän elektroninen opas. Joistakin Tampere University Pressin kurssikirjoista otettiin käyttöön myös verkkoversiot kurssikirjatilanteen helpottamiseksi. Loppuvuodesta hankittiin oikeudet netlibrary-palvelun kautta noin kolmeenkymmeneen yliopiston kurssivaatimuksiin sisältyvään teokseen. toimintakertomus

14 toimintakertomus 2002 Opiskelijoille alettiin tarjota käyttöön myös ohjelmistoja, jotka tukevat kirjallisten töiden tekemistä kuten syksyllä käyttöönotetut tutkielman- ja väitöskirjan mallipohjat, joiden avulla opiskelijan on helppo kirjoittaa työnsä julkaistavaan muotoon. Loppuvuodesta hankittiin myös Ref- Works-viitteidenhallintaohjelma, joka tarjoaa apuvälineen viitteiden hallintaan sekä lähdeluettelon ja tekstin sisäisten viitteiden automaattiseen laatimiseen useiden eri formaattien, esimerkiksi APAn säännöstön mukaan. Kesällä 2002 valmistui uusi TAMCAT-tietokannan verkko-opas, jota käytettiin kokoelmatietokannan yleisissä uusille opiskelijoille tarkoitetuissa perusopetuksissa. Itsenäiskäyttöön tarkoitettu verkko-opas sopi hyvin myös varsinaiseen opetustilanteeseen ja näin opas saatiin opiskelijoille tutuksi myöhempääkin käyttöä ja tietojen ajantasaistamista varten. Kansainvälisille opiskelijoille valmistui englanninkielinen TAMCATin perusteisiin liittyvä verkko-opas. Yhteiskuntatieteellisen ja taloudellis-hallinnollisen tiedekunnan jatkoopiskelijoiden tiedonhankinnan verkko-opetuspaketit valmistuivat keväällä 2002 ja loppuvuodesta aloitettiin Tiedonhakuopas graduntekijöille - oppaan tekeminen. Graduntekijöille suunnattu opas saatiin valmiiksi ja verkkoon vuoden 2003 alkupuolella. Tiedonhankintataitojen koulutukseen annettujen tuntien ja osanottajien määrä kasvoi jonkin verran koko kirjastossa. Pääkirjastossa järjestettiin kirjaston tietokannoista ja elektronisista lehtipalveluista yleiset opetukset keväällä ja syksyllä Tiedonhaun teemaviikolla. Ainelaitokset tilasivat kirjastolta oppiainekohtaisia opetuksia. Yliopiston Iso-G -projekti, joka pyrkii opiskelijoiden valmistumisen varmistamiseen, tilasi kirjastolta opetuspaketteja. Myös TYT:in avoimen korkeakoulun uusille opiskelijoille järjestettiin uudenmuotoisia opetuskokonaisuuksia. Uutta oli myös lääketieteen laitoksen opettajille pidetty koti- ja ulkomaisten tietokantojen koulutus. Laajemmista tiedonhankintataitojen kursseista jatkuivat yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uusille opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille tarkoitetut kurssit sekä taloudellis-hallinnollisen tiedekunnan uusille opiskelijoille järjestetty kurssi. Informaatikon suorittamat maksulliset tiedonhaut lisääntyivät hieman lääketieteellisessä osastokirjastossa, mutta vähenivät kaikissa muissa kirjaston yksiköissä. Tiedonhakutoimeksiantojen määrän vähenemisen suuntaus selittyy mm. kirjaston tarjoamalla jatkuvalla käyttäjäkoulutuksella sekä nykyisten tietokantojen käyttäjäystävällisyydellä. Opiskelijat ja tutkijat osaavat entistä enemmän itse käyttää tietokantoja ja elektronisia lehtipalveluja. Toimeksiannot olivat pääsääntöisesti kattavia, eli asiakkaat halusivat, että informaatikko teki tiedonhaun kaikista mahdollisista tietokannoista, mikä selittää tietokantojen suuren määrän toimeksiantoa kohden. 14

15 KÄYTTÄJIEN MIELIPITEIDEN KUULEMINEN Kirjasto ottaa palvelujensa kehittämisessä mahdollisimman pitkälle huomioon asiakkaidensa tarpeet ja kehittää palvelujaan entistä asiakaslähtöisempään suuntaan. Palvelun nykytilanteen arvioimiseksi kirjasto suoritti palvelunlaatukyselyn syksyllä Kysely toteutettiin verkkokyselynä viikoilla Kysely postitettiin sähköisesti Tampereen yliopiston opiskelijoille ja opettajille/tutkijoille. Kysely oli lisäksi avoimena verkossa kirjaston kotisivulla ja siitä tiedotettiin myös yliopiston sähköpostiuutisissa. Määräaikaan mennessä kyselyyn tuli 1017 vastausta. Vastaajista 778 (76,5 %) oli opiskelijoita 129 (12,7 %) opettajia/tutkijoita, ja 27 (2,7 %) kuuluivat muu -kategoriaan. Lisäksi oli 83 vastaajaa (8,2 %), jotka eivät ilmoittaneet, mihin vastaajaryhmään he kuuluivat. Yhteystietonsa antaneiden vastaajien kesken arvottiin 15 Tampere University Pressin julkaisemaa kirjaa. 770 vastaajaa (75,7 %) ilmoitti käyttävänsä pääasiallisesti Attilan kirjastoa, kahdeksan vastaajaa (0,8 %) Hämeenlinnan yksikköä, 121 vastaajaa (11,9 %) lääketieteellistä osastokirjastoa ja 110 vastaajaa (10,8 %) kasvatusja kielitieteiden osastokirjastoa. Kahdeksan vastaajaa (0,8 %) ei identifioinut pääasiallisesti käyttämäänsä kirjastoa. Kyselyssä tarkastellut kirjaston palvelut (38 eri palvelumuotoa) arvioitiin kaikki enemmän kuin jokseenkin tärkeiksi. Palveluista kaikkein tärkeimmäksi arvioitiin oman alan kirjallisuuden saatavuus ja vähiten tärkeäksi verkko-opetusmateriaali. Tyytyväisyystaso nousi 32 palvelun kohdalle arvosteluasteikon keskipisteen yläpuolelle, eli niihin oltiin ainakin keskimäärin tyytyväisiä. Omatoimisten lainauspalvelujen ja henkilökunnan ammattitaidon kohdalla tyytyväisyystasot olivat korkeimmat; palveluihin oltiin erittäin tyytyväisiä. Matalimmat tyytyväisyysarviot kohdistuivat kurssikirjojen saatavuuteen. Kirjaston yleisarvosanaksi kyselyssä muodostui 8,14. Arvosanat olivat melko yhdenmukaisia eri toimipaikkojen ja eri käyttäjäryhmien välisessä vertailussa. Vapaamuotoista kirjaston palveluihin liittyvää palautetta saatiin 446 vastaajalta. Palvelunlaatuselvityksen tuloksista on raportoitu jo kirjaston kotisivuilla ja raportointia jatketaan myös muilla foorumeilla. toimintakertomus

16 toimintakertomus 2002 JULKAISUTOIMINTA JA JULKAISUJEN MYYNTI Tampere University Press (TUP) kustansi vuonna kirjaa, joista 59 oli väitöskirjoja. Kustannettujen kirjojen määrä oli lähes sama kuin vuonna TUPin tutkimusalasarjoja oli vuoden loppuun mennessä perustettu yhteensä kahdeksan, verkkojulkaisusarjoja kolme. Verkko lujitti edelleen asemaansa väitöskirjojen julkaisufoorumina. Jo 85 prosenttia yliopiston väitöskirjoista julkaistiin myös verkossa. Sen sijaan tutkielmia saatiin verkkoon vain 75, mikä vastaa vain 7,2 % yliopistossa suoritetuista perustutkinnoista. Ideoita opiskelijoiden motivoimiseksi tutkielmien verkkojulkaisemiseen haettiin yhteistyössä sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen kanssa. Tavoitteena oli löytää muillekin laitoksille soveltuvia tapoja tutkielmien verkkojulkaisemisen lisäämiseksi. Väitöskirjojen ja tutkielmien verkkojulkaisemisen helpottamiseksi suunniteltiin yhteistyössä Helsingin Yliopistopainon kanssa mallipohjat tutkielman ja väitöskirjan tekijöiden kirjoitustyön helpottamiseksi. Väitöskirjojen painatuksessa aloitettiin yhteistyössä Juvenes Print Yliopistopaino Oy:n kanssa Acta-sarjan väitöskirjojen tarvepainatus, mikä mahdollistaa kirjojen tilaamisen 10 tai 20 kirjan erissä, jolloin kirjavarasto voidaan pitää pienenä. Tiedekirjakauppa Tajun tulos parani vuodesta Hyvään tulokseen vaikuttivat tilojen uudistaminen ja markkinoinnin tehostaminen, josta esimerkkinä on mm. painetun uutuusluettelon rinnalle perustettu sähköpostiuutuusluettelo. Syksyllä järjestettiin jo perinteeksi muodostuneet hulinapäivät ja erilaisiin kirjamyyntitapahtumiin osallistuttiin myös yliopiston ulkopuolella. Taju myi vuonna 2002 yhteensä yli kirjaa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli noin 3000 kirjaa. Noin puolet myynnistä oli TUPin kustantamia kirjoja ja toinen puoli laitosten ja muiden kustantajien julkaisemia kirjoja. Kokeiluluontoisesti aloitettiin myös TUPin kirjojen verkkoversioiden myynti yhteistyössä uuden turkulaisen verkkokirjakaupan kanssa. Tarkoituksena on saada kokemusta verkkojulkaisujen hinnoittelusta sekä siitä, millaisia julkaisuja asiakkaat ovat valmiita ostamaan verkkoversioina. Verkkokirjakauppa Granumin palvelin siirrettiin yliopiston tietokonekeskuksen tiloihin tietoturvateknisistä syistä. Granumin käyttöliittymän kehittämisestä tehtiin suunnitelma ja siihen saatiin vuodelle 2003 rahoitus Suomen tiedekustantajien liitto ry:ltä. TiedeDivarissa jatkettiin kirjaston kokoelmista poistettujen kirjojen myyntiä ja kuukausittainen myynti vakiintui noin 800 euron tasolle. TiedeDivarille suunniteltiin ja otettiin käyttöön oma logo. 16

17 TiedeDivarissa jatkettiin poistettujen kirjojen myyntiä. YHTEISTYÖ Yhteistyö kirjastossa lisääntyi vuonna 2002 sekä kirjaston sisällä eri osastojen välillä että kirjaston ulkopuolisten tahojen kanssa. Ainelaitosten ja täydennyskoulutuskeskuksen kanssa tehtiin yhteistyötä aineiston hankinnassa ja tiedonhankintataitojen opetuksessa. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston kanssa kokeiltiin virtuaalikirjastoon kohdistuvan tiedonhaun tallentamista valmiiksi hakulauseeksi Sosiologian tietovarannon sivuille. Kirjaston tiedotusryhmä osallistui Tampereen yliopiston opintotoimiston tuottaman opiskelun sanakirjan laadintaan. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen kanssa käynnistettiin yhteistyökokeilu, jotta opiskelijoita saataisiin motivoitua julkaisemaan tutkielmansa verkossa. Syksyllä 2002 aloitettiin yliopiston opetuksen kehittämisyksikön koordinoima yhteistyö Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen tukena Tampereen yliopistossa. Kirjasto oli myös mukana laatimassa englanninkielistä verkkokurssia ISSS:n ja informaatiotutkimuksen laitoksen yhteiselle Information Studies -kurssille. Loppuvuodesta 2002 kirjastossa käynnistettiin laitosyhdyshenkilötoiminta kirjaston ja laitosten välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Yhdyshenkilön tehtävänä on toimia linkkinä kirjaston ja laitoksen välillä, välittää laitoksille tietoa kirjaston palveluista sekä kuunnella laitoksilla olevia kirjaston toimintaa kohtaan esitettyjä toiveita. toimintakertomus

18 toimintakertomus 2002 Kirjastojen välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Kirjastossa järjestettiin tamperelaisten kirjastojen kirjastopäivät Tamperelaisten kirjastojen kanssa tehtiin myös yhteistyötä koulutusten organisoinnissa. Lääketieteellisessä osastokirjastossa suunniteltiin uusia tiloja yhdessä Tays:in kirjaston kanssa. Kirjasto toimi aktiivisesti yliopistokirjastojen verkostossa ja Linnea2- konsortiossa, sekä osallistui kansallisen elektronisen kirjaston, FinELibin aineistohankintayhteistyöhön ja arviointiin. Julkaisemisen alueella yhteistyö jatkui aktiivisena Suomen tiedekustantajien liiton kanssa. Kirjasto osallistui yliopistokirjastojen yhteistietokannan LINDAn ja kotimaisen artikkeliviitetietokannan ARTOn tuottamiseen sekä valtakunnallisen Virtuaalikirjastoprojektin toimintaan. Tampereen yliopiston virtuaalikirjasto osallistui Virtuaalikirjastoprojektin kautta eurooppalaisen Renardus-palvelun tuottamiseen. ORGANISAATIO Kirjasto kehitti vuonna 2002 organisaatiorakennettaan vastaamaan paremmin kehysorganisaation tarpeita. Syksyn 2001 tulosneuvotteluissa saatiin lupa kehittää organisaatiota ja laatia virkasuunnitelma olemassa olevien resurssien puitteissa. Kirjaston organisaatiomuutos ja virkasuunnitelma hyväksyttiin kirjaston johtokunnassa ja virkarakennesuunnitelma vahvistettiin rehtorin päätöksellä Organisaatiouudistuksessa pääkirjaston palveluosasto jaettiin tietopalveluun ja lainausosastoon. Kaukopalvelu sijoitettiin lainausosastoon. Pääkirjastossa oli tähän asti ollut kolmiportainen hallinnollinen johtamistaso, jossa ylikirjastonhoitajan alapuolella oli palveluosasto, ja palveluosaston osastonjohtajan alaisuudessa toimivat lainaustoimisto, kaukopalvelu ja tietopalvelu. Palveluosaston osastonjohtajan eläkkeelle jääminen alkuvuodesta 2002 mahdollisti osaltaan kolmiportaisen johtamistason purkamisen. Palveluosasto jaettiin kahteen itsenäiseen yksikköön, tietopalveluosastoksi ja lainausosastoksi, johon kuuluu myös kaukopalvelu sekä kurssikirjalukusali ts. yksiköt, jotka toimintojensa puolesta niveltyvät tiiviisti toisiinsa ja joita tästä syystä on mielekästä kehittää saman osaston alaisuudessa. Kolmiportaisen johtamistason purkaminen madalsi myös kirjaston hierarkiaa. Samalla se myös lisäsi tiedonkulkua ja vuorovaikutusta kirjastossa. Organisaatiorakennetta muutettiin yhdistämällä Hämeenlinnan osastokirjasto osaksi kasvatus- ja kielitieteiden osastokirjastoa, jolloin Hä- 18

19 meenlinnassa jatkaa toimintaa kasvatus- ja kielitieteiden osastokirjaston Hämeenlinnan yksikkö. Yhdistämällä Hämeenlinnan osastokirjasto osaksi kasvatus- ja kielitieteiden osastokirjastoa voitiin Hämeenlinnassa vähentää kirjaston hallintoa ja rutiinitehtäviä samalla kun Hämeenlinnan yksikkö voi keskittyä entistä selvemmin tarjoamaan lähipalveluja opettajakoulutuslaitoksen Hämeenlinnan yksikön opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille sekä muille Tampereen yliopiston Hämeenlinnassa oleville opiskelijoille. Kirjaston aiempaa parempi tavoitettavuus verkon kautta mahdollistaa myös sen, että Tampereella kirjastossa tehtävä työ on hyödynnettävissä myös Hämeenlinnassa. Samoin koko kirjastoon hankitut elektroniset aineistot ovat verkon kautta käytettävissä myös Hämeenlinnassa. Yhteistyö Tampereen ja Hämeenlinnan välillä on sujunut hyvin. Kirjaston organisaation kehittämisen yhteydessä julkaisukeskus erotettiin kirjaston hallinnosta ja se organisoitiin omaksi, ylikirjastonhoitajan alaisuudessa toimivaksi osastoksi. Julkaisukeskuksen asema itsenäisenä yksikkönä varmistaa sen toiminnan kehittämisen. Julkaisukeskuksen kirjanpidollinen vastuualue selkiytettiin muuttuneen organisaatioaseman mukaiseksi. Myös kirjaston hallinto-osasto organisoitiin uudelleen ja sen nimeksi tuli sisäiset palvelut, joka jakautuu hallintoon ja mikrotukeen. Virkarakennesuunnitelman perusteella lakkautettiin 2,5 virkaa, perustettiin yksi uusi kirjastosihteerin virka sekä muutettiin 26 viran palkkaluokkaa. Ko. virkojen tehtäviä ja vastuualueita muutettiin. Lisäksi useimpiin muutoksiin liittyi myös viran nimekkeen muutos. Lakkauttamalla virkoja sekä järjestelemällä työtehtäviä ja vastuualueita uudelleen säästettiin palkkaresursseja kohdennettavaksi uudella tavalla. Maksullisen palvelutoiminnan varoilla maksettu julkaisukeskuksen amanuenssin virka muutettiin kustannuspäälliköksi, joka toimii myös julkaisukeskuksen esimiehenä. Kirjaston organisaation kehittämistä jatketaan osaamisen kehittämisellä sekä tiivistämällä suhteita yliopiston ainelaitoksiin ja muihin yksiköihin. HENKILÖKUNTA Kirjastossa tehtiin vuonna 2002 yhteensä 91,64 henkilötyövuotta, mikä oli 1,76 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2001, mutta 2,24 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna Palvelujen ja aineistojen muuttuminen on lisännyt neuvonta- ja opastustyötä ja vaatinut panostamista koulutukseen. Henkilökunta hankki li- toimintakertomus

20 toimintakertomus 2002 säkoulutusta ja opiskeli uusia taitoja, jotta uudet aineistot ja palvelut olisivat asiakkaiden käytettävissä parhaalla mahdollisella tavalla. Kirjastossa toteutettiin edellisenä vuonna laadittua IT-koulutussuunnitelmaa. Sisäisenä koulutuksena järjestettiin mm. atk-koulutusta, tietokantojen käytön opetusta, kirjastolle räätälöity englannin kielen kurssi, asiakaspalvelukurssi sekä sisällönkuvailukurssi. Osa koulutuksista toteutettiin yhteistyössä muiden Tampereen kirjastojen kanssa. Lääketieteellisessä osastokirjastossa jatkettiin itseopiskelua Minilääketiede videon avulla. Lisäksi kirjaston sisäisenä koulutuksena osallistuttiin yliopiston ainelaitosten esittelyihin. Yhteensä 36 henkilöä osallistui kirjaston rahoituksella ulkopuoliseen koulutukseen. Lisäksi moni kirjaston työntekijöistä osallistui HEKOn järjestämään koulutukseen tai opiskeli omalla ajallaan ja kustannuksellaan. Henkilökunnan mahdollisuus työssä oppimiseen toteutui joidenkin henkilöiden kohdalla myös työkierron ja sijaisuusjärjestelyjen kautta. Melko moni kirjaston henkilökuntaan kuuluva hoiti vuonna 2002 jotain muuta kuin omaa virkaansa. Vuotta leimasivat monet henkilövaihdokset ja sijaisuudet. Työkyvyn ylläpitämiseksi kirjasto kustansi perinteisesti kaikille halukkaille influenssarokotuksen ja kirjastossa toimi myös Medivireen ohjaama kirjastovire-ryhmä, johon osallistui 14 henkilöä. Henkilökunnan jäsenet saivat osallistua TYKY-toimintaan myös työaikana. Sairaspäivien lukumäärä kasvoi kirjastossa vuonna 2002 huomattavasti (vuonna 2002 oli 1290 sairaspäivää kun vuonna 2001 oli vain 951 sairaspäivää). Sairaspäi- Vuoden 2002 kirjastolainen ja kirjateko julkistettiin pikkujouluissa. 20 Kirjaston joulujuhlassa jaettiin diplomit Kirjastoteko 2002 ja Vuoden kirjastolainen 2002

21 vien lukumäärän kasvuun vaikutti se, että pitkistä sairaslomista (yli 10 päivää) kertyi 926 sairaspäivää, mikä vastaa noin kolmea henkilötyövuotta. Koska sairaslomien ajaksi on vain poikkeustapauksissa voitu palkata sijaisia, eri osastoilla on jouduttu joustamaan ja järjestelemään töitä parhaalla mahdollisella tavalla. Osastot ovat selvinneetkin sairaslomien aiheuttamista tilanteista melko hyvin, mistä kuuluu kiitos sekä osastonjohtajille että yhteistyökykyiselle henkilökunnalle. Kevään yhdistetty opinto- ja virkistysretki toteutettiin toukokuuta Pietariin. Matkalla tutustuttiin Akatemian kirjastoon ja Kansalliskirjastoon sekä käytiin baletissa ja Eremitaasissa. Joulukuun 10. päivä vietettiin ravintola Telakalla koko kirjaston yhteistä pikkujoulua, johon osallistui yhteensä 55 henkilökunnan jäsentä. Pikkujouluissa julkistettiin vuoden kirjastolainen sekä vuoden 2002 kirjastoteko Tampereen yliopiston kirjastossa. Vuoden kirjastolaiseksi valittiin Maija Jaatinen. Valinnan perusteluna oli sitoutuneisuus työhön, oppimishalu, osaamisen jakaminen sekä positiivinen asenne. Vuoden kirjastoteoksi nimettiin aakkosellisen e-lehtiluettelon laadinta ja päivittäminen. Kirjastoteon toteutti työryhmä, johon kuuluivat Erja Kymäläinen, Hannele Nurminen, Kaija Ranta-Puska, Ulla Tanner, Irene Tiilikainen, Nina-Mari Salminen ja Sanna Valovirta. Valinnan perusteluna oli kalliiden elektronisten lehtien saaminen käyttöön aiempaa helpommin sekä onnistunut osastojen välinen yhteistyö. Loppuvuonna 2002 kirjastossa aloitettiin IFLAprojekti, jonka tarkoituksena on mahdollistaa useiden henkilöiden osallistuminen vuoden 2005 IFLA-kokoukseen Oslossa. Projekti käynnistyi myyjäisten organisoinnilla sekä kirjaston taidekalenterin myynnillä. Vuonna 2002 aloitettiin senioriklubitoiminta kirjaston eläkeläisille, joille järjestettiin kaksi tapaamista. TALOUS Vuonna 2002 kirjaston talous oli suhteellisen vakaalla pohjalla. Kirjaston määrärahat kasvoivat 4,9 % ja käytettävissä oleva rahoitus 4,3 %. Kokonaismenot ilman tilakustannuksia kasvoivat vain 1,4 % ja tilakustannukset huomioon ottaen 0,4 %. Menojen vähäistä kasvua selittää osaltaan se, että uuteen kirjastojärjestelmään varattuja määrärahoja siirtyy seuraavalle vuodelle, koska järjestelmää ei ole voitu vielä lopullisesti hyväksyä sen ohjelmistossa olevien virheiden vuoksi. Samoin oppimiskeskushankkeelle myönnettyä erityismäärärahaa siirtyy vuodelle 2003 käytettäväksi pääkampukselle siirtyvän osastokirjaston oppimiskeskuksen varustamiseen. Todellista säästöä kirjastolle syntyi tilakustannuksissa edellisenä vuonna lakkautetun kurssikirjavaraston seurauksena. toimintakertomus

22 toimintakertomus 2002 Kirjastolle myönnettiin vuodelle 2002 perusvoimavaroja kaikkiaan e. Tästä tilakustannusten osuus oli e. Lisäksi kirjastolle myönnettiin erityismäärärahoja yhteensä e, mistä e osoitettiin kirjaston uuden atk-järjestelmän kustannuksiin, e oppimiskeskushankkeelle, e ulkomaalaisten opiskelijoiden kirjastonkäytön opetukseen, e suoraan kirjastoaineiston hankintaan sekä eri projekteista kirjastoaineistoon e. Ulkopuolista rahoitusta kirjasto sai sekä kokoelmien evaluointihankkeeseen (Opetusministeriöltä 5000 e) että verkkokirjakauppa Granumille (sekä Tiedekustantajien liitolta että jäsenkustantajilta yhteensä e, josta verkkokirjakaupan käyttöliittymän uusimiseen v kohdennettua rahoitusta on 4800 e). Maksullisen palvelutoiminnan bruttotuloa kirjastolle kertyi e ja julkisoikeudellisten suoritteiden (toisille kirjastoille annettavat kaukolainat) bruttotuloa e. Bruttotuloa kirjastolle kertyi yhteensä e, josta nettotulon osuus oli e. Kirjaston menot ilman tilakustannuksia jakaantuivat vuonna 2002 seuraavasti: palkat 58 %, kirjastoaineiston hankinta 25 %, muut menot 11 % ja maksullisen toiminnan menot 6 %. Sekä palkkojen että kirjastoaineiston osuus oli nyt 2 % suurempia kuin edellisenä vuonna, mutta muiden menojen osuus oli vastaavasti 4 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Kirjaston kokonaismenot työllistettyjen palkat mukaan lukien olivat e, ja ilman tilavuokria e. Kirjaston palkkamenot olivat yhteensä e, josta virkapalkkamenot e. Kirjastoaineiston hankintaan käytettiin kuluneena vuonna yhteensä e, mikä on 8 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja samalla enemmän kuin minään aikaisempana vuonna vuoden 1997 jälkeen. Kirjaston yhteisiin elektronisiin aineistoihin käytettiin e. Elektronisiin aineistoihin käytetyn määrärahan osuus kasvoi, koska painettujen lehtien tilauksia korvattiin tilaamalla samoja ja myös uusia lehtiä elektronisina. Kirjaston uudelle kirjastojärjestelmälle myönnettiin erityisvoimavaroja vielä vuodelle 2002 yhteensä e, josta e käytettiin projektin edellisen vuoden ylitykseen. Koska osa järjestelmän ohjelmistomaksusta on vielä maksatta, projektille myönnettyjä määrärahoja siirtyy vuodelle 2003 peräti e. Kirjaston talouden suhteellinen vakaus on turvannut kirjaston toiminnan jatkuvuuden ja laadittujen suunnitelmien toteuttamisen. Samalla kirjasto on pystynyt kehittämään toimintaansa panostamalla henkilökunnan koulutukseen sekä viemällä läpi erilaisia hankkeita ja projekteja. 22

23 Lääketieteellisen osastokirjaston uudet tilat valmistuvat keväällä Kasvatus- ja kielitieteiden osastokirjasto muuttaa yliopiston pääkampukselle valmistuvaan uudisrakennukseen. toimintakertomus

24 toimintakertomus 2002 TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET KIRJASTON JOHTOKUNTA jäsen varajäsen Risto Nuolimaa, pj. Aimo Ryynänen A. Anneli Ahtola Sisko Kumpulainen Veikko Halmetoja Sanna Peltonen Vilho Harle Tapio Varis Maija-Leena Huotari, varapj. Ilkka Mäkinen Kirsti Karila Sinikka Viskari Eeva Moilanen Päivi Åstedt-Kurki Juhani Niemi Marja Leinonen Linda Perttula Liisa Voutilainen Kauko Pietilä Jukka Viljanen Leena Toivonen Heli Vanamo Kokouksia oli 4 kpl. Esittelijänä oli Mirja Iivonen. TAMPERE UNIVERSITY PRESSIN JOHTOKUNTA Jouni Häkli, pj. Pertti Alasuutari Mirja Iivonen, varapj. Riitta Oittinen Suvi Ronkainen asti Tere Vadén alkaen Veli-Matti Värri Outi Sisättö, sihteeri 24

25 LUOTTAMUSTOIMET JA JÄSENYYDET Ahtola, A. Anneli Linnea2 OPAC-työryhmän jäsen Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisutyöryhmän jäsen Tampereen yliopiston opetusneuvoston varajäsen Airola, Pirkko Tampereen yliopiston henkilöstönkehittämistoimikunnan jäsen Einemäki, Eija Kirjaston ympäristövastaava syksy 2002 Heikkinen, Eija Tampereen yliopisto. Tasa-arvotoimikunnan jäsen Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliiton (YHL ry) tasa-arvovaliokunnan jäsen Tampereen yliopiston henkilökuntayhdistys ry: hallituksen varajäsen Hirvonen, Merja Kirjaston ympäristövastaava kevät 2002 Hyödynmaa, Merja Informaatioalan akateemiset ry / Akava: johtokunnan varajäsen Kansallisen virtuaalikirjaston kehittämisryhmän jäsen Kansallisen virtuaalikirjaston valintakriteerien uudistamistyöryhmän jäsen ja kokoonkutsuja Iivonen, Mirja CSC - Tieteellinen Laskenta Oy tutkimuksen ja opetuksen tietotekniikan asiantuntijaryhmän jäsen FSD - Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto neuvottelukunnan jäsen Helsingin yliopiston kirjaston johtokunnan jäsen IFLA:n University Libraries sektorin pysyvän komitean jäsen Korkeakoulujen arviointineuvoston asettaman asiantuntijatyöryhmän (oikeustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutuksen laadun arviointityöryhmä) jäsen Library & Information Science Research -lehden toimitusneuvoston jäsen ja referee Rauhan ja konfliktin tutkimuskeskus TAPRIn julkaisusarjan toimituskunnan jäsen Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen dosentti Suomen tiedekustantajien liiton hallituksen varapuheenjohtaja Tampereen yliopiston opetusneuvoston jäsen Väitöskirjan (Marianne Lycke Nielsen) esitarkastaja, Åbo Akademi Yliopistokirjastojen verkoston strategiatyöryhmän jäsen toimintakertomus

26 toimintakertomus 2002 Ikonen, Maija Attilan kiinteistön suojelujohtaja Jokilehto, Marja-Leena Attilan ruokailutoimikunnan jäsen Yliopiston työsuojeluneuvoston ja I työsuojelujaoston varajäsen Kumpulainen, Sisko Suomen tieteellisen kirjastoseuran hallituksen jäsen Kataja-Peltonen, Viivi Linnea2 -kaukopalvelutyöryhmän jäsen Nummi, Tuija Tampereen yliopiston henkilökuntayhdistys ry: hallituksen jäsen Tampereen yliopiston henkilökuntayhdistys ry: kirjaston luottamushenkilö Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kannatusyhdistys ry: hallituksen jäsen Nurminen, Hannele Informaatioalan akateemiset ry / Akava: johtokunnan jäsen Tieteentekijöiden liitto / Akava: kirjastotyöryhmän jäsen Tampereen yliopiston henkilöstökoulutustoimikunnan varajäsen Kansallisen elektronisen kirjaston FinElibin yhteiskuntatieteiden, oikeustieteiden ja hallinnon alan asiantuntijatyöryhmän jäsen Pesonen, Leena Kansallisen elektronisen kirjaston FinELibin terveystieteiden asiantuntijaryhmän jäsen Silvola-Parkki, Jaana Linnea2-luettelointityöryhmän jäsen Tevaniemi, Johanna Kansallisen elektronisen kirjaston FinELibin taloustieteiden asiantuntijaryhmän jäsen syksy 2002 Suomen Nordicom-toimikunnan jäsen syksy 2002 Tampereen yliopiston ammattiyhdistys VAL ry: hallituksen jäsen Tampereen yliopiston ammattiyhdistys VAL ry: varaluottamusmies saakka Toivonen, Leena Kansallisen elektronisen kirjaston FinELibin taloustieteiden asiantuntijaryhmän jäsen kevät 2002 Suomen Nordicom-toimikunnan jäsen kevät 2002 Suomen Eurotietokeskusten kansallinen varakoordinaattori Hybermedialaboratorion johtokunnan varajäsen Vanamo, Heli Linnean hankinta- ja kausityöryhmän puheenjohtaja Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliiton (YHL ry) kirjastohenkilöstötoimikunnan jäsen 26

27 Väyrynen, Eeva Tietohuoltokomitean jäsen ISO 5127:2001 Information and documentation - Vocabulary standardin suomennostyöryhmän vetäjä Tampereen yliopiston tietohallinnon johtoryhmän jäsen Kansallisen elektronisen kirjaston FinELibin humanististen tieteiden asiantuntijaryhmän jäsen KANSAINVÄLISET KOKOUKSET JA ULKOMAISET OPINTOMATKAT Ahtola, A. Anneli IFLA:n 68. vuosikonferenssi Glasgow, Skotlanti Kumpulainen, Sisko From Printed Book to Digital - Tartu University Library 2002, Iivonen, Mirja IFLA:n 68. vuosikonferenssi Glasgow, Skotlanti Convergence on Memory Institutions - Finnish-Italian Seminar on the Collaboration of Libraries, Archives and Museums in the Organization of Knowledge, Villa Lante, Rome, Siikala, Tuula Convergence on Memory Institutions - Finnish-Italian Seminar on the Collaboration of Libraries, Archives and Museums in the Organization of Knowledge, Villa Lante, Rome, Sisättö, Outi Leipzigin kirjamessut Tevaniemi, Johanna PROMETEUS, Euroopan e-oppimisen asiantuntijoiden verkoston kokoustapaaminen Pariisi Tuhkio, Maritta 8th European Conference of Medical and Health Libraries Cologne Kirjaston opintomatkalle Pietariin osallistuivat: Pirkko Airola, Minna Hämäläinen, Maija Ikonen, Marja-Leena Jokilehto, Paula Manninen, Sonja Mattsson, Kati Mäki, Hannele Nurminen, Tuija Nummi, Carina Qvick-Kansanaho, Kaija Ranta-Puska, Mervi Salomaa- Rauhala, Marja-Liisa Vesa, Eeva Väyrynen. toimintakertomus

28 toimintakertomus 2002 LUENNOT JA ESITELMÄT Ahtola, A. Anneli How to evaluate and measure the impact of the library s collection on the learning outcome?, Performance Measurement in Academic Libraries Discussion Group, IFLAn 68. vuosikonferenssissa Glasgow ssa Skotlannissa Yhteiset kokoelmat paikallisten kokoelmien täydentäjinä: kokoelmien evaluointihanke Tampereen yliopiston kirjastossa, Varastokirjaston syysseminaari Kuopiossa Kokoelmien evaluointiprojekti, alustus Opiskelijakirjaston kokoelma- ja hankintapäivässä Helsingissä OPAC ja sisällönkuvailu, alustus Tampereen yliopiston kirjaston Sisällönkuvailukoulutusta tiedontallentajille ja tiedonhakijoille -tilaisuudessa Tampereella Kokoelmien evaluoinnin mahdollisuudet: Tampereen ja Oulun kokemuksia, alustus Tietokarttahankkeen suunnittelukokouksessa Helsingissä Hyödynmaa, Merja Internet-aineiston arviointi. Tampereen yliopiston tietoverkkomaisterikurssi Iivonen, Mirja Se toimii verkossakin - tapaus Tampere. Väitöskirjat verkossa seminaari, järjestäjinä Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto Kirjasto strategisena kumppanina. Luento TYTissä Oman työskentelyn hallinta. Tampereen kirjastopäivät Future Scenarios for Libraries: Finnish Perspective. Finnish-Italian Seminar on the Collaboration of Libraries, Archives and Museums in the Organizationof Knowledge. Villa Lante, Rooma, Muutosjohtamisen haasteet. Luento TYTissä