Liittokokous , Hotelli Korpilampi Asiakirja (12)

Transkriptio

1 Sisällys 1. Hallinto Jäsenyhteisöt Hallitus Sihteeristö ja muu henkilökunta Tilin- ja toiminnantarkastajat SYL:n työryhmät ja neuvottelukunnat Taloustoimikunta Kehitysyhteistyöasian neuvottelukunta (KENKKU) SYL:n yleinen toiminta, tavoitteet ja järjestöllinen kehittäminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Järjestöllinen työ Uudet avaukset OSS-järjestöpalvelut ja Lapinrinteen yhteisö OSS:n työntekijät OSS:n hallitus SYL:n 95. juhlavuosi Linjapaperin uudistaminen Sidosryhmäyhteistyö SYL kuultavana SYL mediassa Järjestöllinen kehittäminen Viestintä Viestinnän kehittämistoimenpiteet Viestintäharjoittelija ja AD-siviilipalvelusvelvollinen Opiskelijan oikea elämä Talous Opiskelijakortti- ja etuliiketoiminnan kehittäminen Koulutuspolitiikka Osaamisen viitekehys Sosiaalipolitiikka Työelämäasiat syl.fi 1

2 9. Kehitysyhteistyö Hallituksen kertomus toiminnastaan viime liittokokouksen jälkeiseltä ajalta Esipuhe: Leuka rintaan ja yksisarvisella ratsastaen kohti parempaa huomista Vuosi 2016 on ollut SYL:n, opiskelijoiden ja opiskelijaliikkeen kannalta ristiriitainen. Vaikka vuosi olikin vaaliton vuosi, työtä opiskelijoiden paremman huomisen puolesta saatiin tehdä hartiavoimin. Vuoden aikana käytännössä kaikki korkeakouluopiskelijoiden kannalta keskeisimmät poliittiset asiakokonaisuudet ovat olleet murroksessa, eivätkä aina niin positiivisessa valossa. Sipilän hallitusohjelmassa koulutukseen kohdistuneet suuret rahoitusleikkaukset ovat vaikeuttaneet yliopistojen toimintaa, opintotukeen tehtiin yli 100 miljoonan euron leikkaukset ja YTHS:n tulevaisuus on ollut hämärän peitossa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän rahoitus- ja rakenneuudistuksen myllertäessä kenttää uuteen uskoon. Lisäksi korkeakoulujärjestelmän rakennetta on vuoden 2016 aikana laitettu vauhdilla uuteen uskoon, ja SYL:n koposektorilla on riittänyt mietittävää erilaisissa korkeakoulujen yhdistymis- ja yhteistyöhankkeissa. Toisaalta vuoden 2016 lopussa tulee kuluneeksi jo melkein puolet käynnissä olevasta hallituskaudesta. Moni käynnissä olevista politiikkahankkeista jatkuu vuoden 2017 puolelle ja pidemmällekin, mutta toisaalta vuoden 2017 aikana suunnataan katseet kohti seuraavia eduskuntavaaleja ja aletaan aktiivisesti muotoilla yhteiskunnallista keskusteluilmapiiriä vaalien kannalta suotuisammaksi. SYL on vuoden aikana alkanut kohdistaa huomiotansa entistä enemmän yhteiskunnan suuriin kehityskulkuihin: suomalaisten koulutus- ja osaamistaso on kääntynyt laskuun, ja nuorten asema suomalaisessa yhteiskunnassa on monella mittarilla mitattuna hälyttävä. Nuoret sukupolvet ovat ensimmäistä kertaa siinä tilanteessa, ettei heidän toimeentulonsa välttämättä saavuta vanhempiensa elintasoa. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus tai sen puute on leimannut myös vallitsevaa eläkekeskustelua. Meidän on saatava tulevien vuosien aikana julkinen huomio kiinnittymään Suomen tulevaisuuden toivojen tulevaisuudennäkymiin sekä lasten ja nuorten ahdinkoon. Koulutukseen sekä lasten ja nuorten tukeen on jatkossa resursoitava nykyistä enemmän, jos aiomme välttää inhimilliset ja taloudelliset katastrofit, jotka nuorten köyhtymis- ja syrjäytymiskehityksestä seuraavat. SYL ei voi seurata sivusta yhteiskunnan muutosta, vaan syl.fi 2

3 ylioppilasliikkeen on toimittava aktiivisena nuoren sukupolven äänitorvena ja tulevaisuuspolitiikan puolestapuhujana. Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta SYL ja koko ylioppilasliike ovat onnistuneet puhaltamaan yhteen hiileen ja saaneet merkittäviäkin saavutuksia aikaan. Onnistuneen vaikuttamistyön tuloksena vuoden aikana on saatu esimerkiksi päätös siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin sekä kaikilta hallituspuolueilta julkinen tuki YTHS:n säilyttämiselle ja AMK-opiskelijoille laajentamiselle. Lisäksi vuoden aikana SYL on käynyt tavallistakin intensiivisempää keskustelua omista arvoistaan ja poliittisista linjoistaan linjapaperin päivittämisen yhteydessä. Viestinnässä on otettu isoja askeleita eteenpäin ja SYL:n alumniyhdistys perustettiin lokakuussa. SYL myös juhli 95. vuosijuhliaan 300 juhlavieraan kanssa sekä alkoi valmistautua Suomi100- juhlavuoteen ensi vuonna järjestettävän oman huikean oppimistapahtumansa myötä. SYL on siis vuonna 2016 aktiivisen vaikuttamistyön ohessa asemoitunut rohkeasti kohti tulevaisuutta. Vaikeinakin aikoina on katsottava eteenpäin ja oltava rakentamassa parempaa huomista opiskelijoille ja muille. Opiskelijat paremman huomisen puolesta. Heikki Koponen Puheenjohtaja Suomen ylioppilaskuntien liitto 1.Hallinto 1.1. Jäsenyhteisöt Liitossa on 15 jäsenyhteisöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä oli jäsentä. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) 3888 Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) 4107 Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) syl.fi 3

4 Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta (SKY) 112 Svenska handelshögskolans studentkår (SHS) 2265 Taideyliopiston ylioppilaskunta (TaiYo) 1745 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) 6607 Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) 4451 Åbo Akademis studentkår (ÅAS) Hallitus Vuoden 2015 liittokokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi Heikki Koponen (AYY) ja hallituksen jäseniksi Alviina Alametsä (HYY), Ella Keski-Panula (HYY), Annu Komulainen (JYY), Tuomas Kuoppala (Tamy), Mia Lehto (LTKY) sekä Siiri Nousiainen (OYY). Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan liiton varapuheenjohtajaksi Siiri Nousiaisen sekä sopi seuraavasta työnjaosta: Siiri Nousiainen (varapuheenjohtaja, viestintä, linjapaperin uudistaminen) Alviina Alametsä (kansainväliset asiat, kehitysyhteistyö ja työelämä) Annu Komulainen (sosiaalipolitiikka: toimeentulo, yhdenvertaisuus, ympäristö, hyvinvointi, kieliasiat) Ella Keski-Panula (sosiaalipolitiikka: opiskelijaterveydenhuolto, asuminen, kuntavaalit) Mia Lehto (koulutuspolitiikka, opiskelukyky, järjestöt, myöhemmin SYL:n Suomi 100-hanke) Tuomas Kuoppala (koulutuspolitiikka) Hallitus jakoi ylioppilaskuntakummivastuut seuraavasti: Nousiainen: OYY, VYY Alametsä: TYY, ÅAS, SKY Komulainen: JYY, ISYY Keski-Panula: LYY, HYY Lehto: LTKY, TaiYO, AYY Kuoppala: Tamy, TTYY, SHS SYL aloitti kevään aikana Suomen 100-vuotisjuhlavuoden hankkeen, jonka tarkoituksena on järjestää seuraavana vuonna suuri kansainvälinen oppimistapahtuma Helsingissä. Lehto otti hankkeen vetovastuulleen, ja hallitus järjestäytyikin kevään päätteeksi uudestaan niin, että Lehdon salkussa korostui Suomi100-hanke ja Kuoppalan salkussa koulutuspolitiikka. syl.fi 4

5 Hallitus kokoontui kevään ja syksyn aikana pääasiassa viikoittain perjantaisin. Kiireellisiä asioita käsiteltiin lisäksi välillä sähköpostikokouksissa. Kokousten lisäksi pidettiin keskiviikkoisin koko toimiston aamukouluja, joissa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita ja hallituksen päätettäviksi tulevia asioita. Hallituksen viikko alkoi läpi vuoden maanantaisella hallituspalaverilla. Hallitus kokousti mennessä vuoden aikana 38 kertaa Sihteeristö ja muu henkilökunta Pääsihteeri: Juha Töyrylä 8/2016 asti, Eero Manninen 5/2016 alkaen Hallintosihteeri: Sanna Juutinen Tiedottaja: Riitta Käppi 1/2016 asti, viestintäninja Iiris Niinikoski 1/2016 alkaen Koulutuspoliittiset sihteerit: Tapio Heiskari & Niina Jurva, Jurva lisäksi yhteiskuntavaikuttamisen koordinaattori 5/2016 alkaen Sosiaalipoliittiset sihteerit: Turkka Sinisalo (Sini Terävän sijaisena) & Silja Silvasti Kansainvälisten asioiden sihteeri: Cecilia Pellosniemi 5/2016 asti, Fatim Diarra 8/2016 alkaen Kehitysyhteistyökoordinaattori: Salla Mäkelä (Johanna Ursin-Escobarin sijaisena) Arkistoharjoittelija: Katariina Nummi 5 6/2016 ja 8 9/2016 Viestintäharjoittelija: Rosa Nylen 9 12/2016 Häirintäyhdyshenkilöt: Tapio Heiskari & Sanna Juutinen Työsuojeluvaltuutettu: Tapio Heiskari, varalla Niina Jurva 1.4. Tilin- ja toiminnantarkastajat Tilintarkastaja KTM Pekka Räisänen (KHT), varalla Ernst & Young Oy sekä Toiminnantarkastaja YTM Simo Pöyhönen, varalla KTM Eeva Houtbeckers SYL:n työryhmät ja neuvottelukunnat Taloustoimikunta Kokoonpano: Pauli Kivipensas, Mikko Leskelä, Hanna-Mari Manninen, Matti Parpala, Marjo Berglund. Toimikunnan sihteerinä toimii SYL:n pääsihteeri ja puheenjohtajana liiton puheenjohtaja. syl.fi 5

6 Taloustoimikunta ei ole kokoontunut 2015 liittokokouksen jälkeen kertaakaan Kehitysyhteistyöasian neuvottelukunta (KENKKU) : Kati Heikkonen (TYY) Kamomilla Ilmonen (HYY) Larri Himma (HYY) Essi Lamber (HYY) Sanni Isometsä (TYY) Veera Lähde (JYY) Anni Juvonen (TYY) Sari Oksanen (OYY) Laura Ketonen (OYY) Agnes Stojcsics (JYY) Iris Lawson (HYY) Sinituuli Suominen (TYY) Sara Linnoinen (Tamy) Samuli Miettinen (ISYY) Jaakko Virkkunen (Tamy) Johanna Ursin-Escobar (SYL, sihteeri) Alviina Alametsä (SYL, puheenjohtaja) Samuli Miettinen (ISYY) Pietari Keskinen (AYY) Akin Alaka (AYY) Anu Ahonen (JYY) Laura Pylvänäinen (JYY) Riikka Aartola (JYY) Alex Cisneros (JYY) Kaisa Rahko (HYY) Sanni Isometsä (HYY) Liisa Nerg (HYY) Maarit Malkamäki (Tamy) Salla Uusitalo (Tamy) Veera Alahuhta (OYY) Riina Pursiainen (TYY) Noora Mäkelä (TYY) syl.fi 6

7 2. SYL:n yleinen toiminta, tavoitteet ja järjestöllinen kehittäminen 2.1. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Vuotta 2016 ovat koulutustoimialalla rytmittäneet ja sävyttäneet pitkälti koulutukseen kohdistuvien julkisten menojen leikkausten toimeenpano. Yliopistot ovat käyneet läpi mittavia YT-neuvotteluita ja opintotukeen tehtiin huomattavia leikkauksia sen saamisen ehtoja samalla kiristäen. Samanaikaisesti korkeakoulukentällä on nähty suuria muutosprosesseja, kun erilaiset korkeakoulujen fuusiot ja muut yhteistyöhankkeet ovat edenneet erilaisin askelin ympäri Suomen. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusprosessi on heijastunut opiskelijoiden toimintaan, kun opiskeluterveydenhuollon ja YTHS:n tulevaisuus on ollut arvioitavana. Tiivistäen voisi siis sanoa, että lähes kaikki SYL:n kannalta keskeisimmät poliittiset asiakokonaisuudet ovat olleet vuonna 2016 tavalla tai toisella ajankohtaisina ja pöydällä. Yhteiskunnallinen vaikuttamisemme on ollut erittäin aktiivista: olemme pitäneet tiiviisti yhteyttä päätöksentekijöihin ja virkamiehiin sekä muihin keskeisiin yhteiskunnallisiin vaikuttajatahoihin, ja toisaalta viestineet aktiivisesti opiskelijoille tärkeistä teemoista. Kevät alkoi erittäin aktiivisesti opintotukivaikuttamisen suunnittelulla, sillä opintotukea koskevat ratkaisut oli määrä tehdä hallituksen kehysriihessä maalis-huhtikuun taitteessa. Mittavan taustavaikuttamisen lisäksi järjestimme maaliskuussa yhdessä SAMOK ry:n kanssa valtakunnallisen opintotukimielenosoituksen, jolla saimmekin kiinnitettyä merkittävää julkista huomiota opiskelijoiden toimeentulotilanteeseen. Leikkauksia toimeenpantaessa pidimme erittäin tärkeänä, että kaikista heikoimmassa asemassa olevien opiskelijoiden tilannetta helpotettaisiin siirtämällä opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Tämä tavoitteemme toteutuikin, kun kehysriihessä asiasta tehty linjaus sinetöitiin elokuun budjettiriihen päätöksellä. Koko kevään vaikutimme erityisen aktiivisesti opiskeluterveydenhuollon ja YTHS:n tulevaisuuden puolesta sote-uudistuksessa. Loppukevään ja alkukesän aikana oman värinsä SYL:n toimintaan toi Kokoomuksen lähestyvä puoluekokous. Kokoomusopiskelijat ja -nuoret olivat tehneet yhteisen puoluekokousaloitteen, jonka hyväksyttyään puoluekokous olisi ottanut kannakseen kannattaa ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä luopumista, kuitenkin opiskeluterveydenhuollon mahdollistava YTHS-osuus säilyttäen. Vastaavia aloitteita olivat syl.fi 7

8 Kokoomusopiskelijat tehneet jo useissa aiemmissa puoluekokouksissa, mutta nyt ensi kertaa mukana olivat myös Kokoomusnuoret, mikä osaltaan lisäsi aloitteen painoarvoa. Kokoomuksen puoluehallitus otti aloitteeseen puoltavan kannan, jonka jälkeen aloitteen menestyminen puoluekokouksessa oli varsin todennäköistä. Kesäkuun puolivälissä järjestetyssä puoluekokouksessa asiaan liittyen käytettiin muutamia puheenvuoroja puolin ja toisin, mutta puoluehallituksen kannattama esitys ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä luopumisesta hyväksyttiin Kokoomuksen kannaksi. Syksyllä 2016 poliittinen tilanne koulutuskentällä hiukan rauhoittui, kun suurin osa hallitusohjelmassa linjatuista leikkauksista ja muista muutoksista oli siirtynyt suunnitteluvaiheesta toimenpanoon. Syksyllä katseet kääntyivät kuitenkin jo tiiviisti kohti kevään 2017 hallituksen puolivälitarkastelua, joka nähtiin viimeiseksi isoksi paikaksi tehdä uusia avauksia hallituskauden aikana. YTHS-vaikuttaminen jatkui myös erityisen aktiivisena, minkä lisäksi syksyllä oltiin aktiivisia toimeentulovaikuttamisen seuraavien askelmerkkien hiomisen suhteen. Seuraavat asiat voidaan nähdä vuoden 2016 suurimpina edunvalvonnallisina ponnistuksina: Opintotuen leikkausten toimeenpanosta päätettiin. SYL vaikutti aktiivisesti toimeenpanovaiheeseen yrittäen pehmentää muutoksen vaikutuksia. SYL nosti alkuvuodesta opiskelijoiden siirtämisen yleisen asumistuen piiriin keskustelunaiheeksi hallituksen sisällä. Aiheeseen liittyvää vaikuttamista tehtiin aktiivisesti koko kevät ja kesä, ja lopulta kehysriihessä tehty asiaa koskeva periaatepäätös sinetöitiin hallituksen budjettiriihessä elokuussa. Kaikki hallituspuolueet ottivat julkisesti YTHS:n säilyttämistä ja amk-opiskelijoille laajentamista puoltavan kannan. Linjan toimeenpano jäi vielä toteutettavaksi Järjestöllinen työ SYL järjesti kevään aikana useita jäsenjärjestöille suunnattuja tapahtumia. Näistä ensimmäinen oli jäsenjärjestöjen keskustoimistojen toimistoille suunnattu avausseminaari helmikuussa, ja tapahtuma saikin runsaasti positiivista palautetta. Kevään mittaan jäsenet osallistuivat aktiivisesti SYL:n järjestämiin sektorikohtaisiin etäneuvotteluihin, joilla kentän toimijoita pidettiin ajan tasalla valtakunnallisen tason tapahtumista. Lisäksi keväällä järjestettiin joka sektorin toimijoille sektoritapaamiset, joissa samojen aihealueiden kanssa painiville kentän toimijoilla oli mahdollisuus kohdata toisensa. Lisäksi keväällä alettiin järjestää SYL:n hallituksen toimesta Lapinrinteen kyselyvartteja, eli kaikille jäsenille avoimia etäneuvotteluita, joissa jäsenillä on mahdollisuus kysyä ajankohtaisista teemoista hallitukselta. syl.fi 8

9 SYL selvitti vuonna 2015 erityisen työryhmän voimin erilaisia vaihtoehtoja järjestön kehittämiseksi ja SYL:n vaikuttamistoiminnan vahvistamiseksi. Tämän selvityksen lopputulemia on alettu vuonna 2016 toimeenpanna, mihin on kuulunut mm. verkkosivujen uudistushanke, vaikuttamisen tukiohjelmistojen päivitys, toimitilojen uudistamisen selvittäminen sekä organisaation koostaminen entistä vahvemmin asiaperusteisten tiimien ympärille perinteisen sektorijaon sijasta. SYL:lle on tyypillistä, että niin henkilöstö kuin hallituskin ovat varsin nuorta ja innokasta. Nuoreen henkilöstöön liittyy myös tyypillistä suurempi vaihtuvuus, ja SYL:ssa suoritettiinkin keväällä useita onnistuneita rekrytointeja, joista keskeisimpänä uuden pääsihteerin valinta. Ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoihin tehdyt vähennykset ovat aiheuttaneet painetta myös SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan uudistamiseen: rahoituksen vähentyessä pitää erilaisia yhteistyömahdollisuuksia ja rahoituslähteitä pohtia entistäkin tarkemmin. SYL:ssa perustettiin keväällä keskustoimistolta, kentältä ja asiantuntijajäsenistä koostettu uudistustyöryhmä pohtimaan kehitysyhteistyön uudelleen organisointia. Ryhmän työn pohjalta keskustoimistolla valmisteltiin liittokokoukselle esitys kehitysyhteistyön tulevista suuntaviivoista. SYL:n liittokokous tekee asiaa koskevat lopulliset päätökset marraskuussa Uudet avaukset Vuoden 2016 toiminnassa on näkynyt vahvasti käynnissä oleva SYL:n poliittisen linjapaperin uudistamistyö. Keskustelua liiton poliittisista linjoista on käyty kentän ja muiden sidosryhmien kanssa aktiivisesti läpi vuoden niin erilaisissa tapaamisissa kuin etäneuvotteluissakin. Uusi paperi hyväksytään liittokokouksessa marraskuussa. Poliittiset olosuhteet ovat koulutusalan toimijan kannalta hankalat. SYL haluaa kuitenkin tilanteesta huolimatta löytää uusia toiminnan muotoja ja tapoja toimia suomalaisen yhteiskunnan uudistajana ja ravistelijana. Tätä tarkoitusta varten käynnistettiin keväällä myös SYL:n virallisena Suomi100-hankkeena toimiva Suomesta maailman oppimisen keskus - hanke. Hankkeen tavoitteena on noin kymmenen vuoden aikajänteellä saada aikaan yhteiskunnallinen muutos, jonka päätteeksi Suomi tunnetaan yleisesti globaalina oppimisen keskuksena. Ensimmäisenä askeleena tässä kehityskulussa järjestetään lokakuussa 2017 suuri kansainvälinen oppimistapahtuma, jonka taakse kootaan laaja joukko yhteistyötahoja. Hankkeen tueksi on ilmoittautunut opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi laaja joukko keskeisimpiä suomalaisia yhteiskunnallisia järjestöjä, vaikutusvaltaisia yksityishenkilöitä, oppilaitoksia sekä koulutusalan yrityksiä. Hanketta on valmistellut noin viidentoista vapaaehtoisen joukko, ja hankkeen on määrä kasvaa seuraavan vuoden aikana satojen innokkaiden suomalaisten yhteiseksi asiaksi. syl.fi 9

10 2.4. OSS-järjestöpalvelut ja Lapinrinteen yhteisö OSS:n työntekijät Malla Salmitie, talouskoordinaattori Petra Nysten, Kääntäjä Salla Ihanus, Toimistosihteeri (Sijaisena Jonna Aho ) Sanna Juutinen, Toimitusjohtaja OSS:n hallitus Jouni Parkkonen, hallituksen puheenjohtaja Antti Afflekt Sanna Juutinen 2.5. SYL:n 95. juhlavuosi SYL juhli 95. juhlavuottaan keväällä 2016 järjestäen sekä vuosijuhlat että juhlaseminaarin "Kohti ääretöntä ja sen yli - koulutuksen tulevaisuus". Seminaarin järjestelyistä vastasi pääosin silloin projektisihteerin tehtävissä toimiva Iiris Niinikoski ja vuosijuhlien järjestämisestä vuosijuhlamestari Jarna Hietanen. Vuosijuhlaseminaari järjestettiin perjantaina 4.3. Musiikkitalon Terassilämpiössä. Kutsuttuina oli SYL:n sidosryhmiä, alumneja ja tietysti ylioppilaskuntien toimijoita. Seminaari myös streamattiin, mikä oli hyvä asia, sillä seminaarin osallistujamäärä täyttyi ensimmäisten tuntien aikana kutsun lähettämisestä. Seminaarin juhlapuhujana toimi sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala. Key note -puheenvuoron siitä, miltä tulevaisuus näyttää, piti tulevaisuustutkija Ilkka Halava. Opiskelijan näkökulmaa tulevaisuuden yliopistoon toi puheessaan SYL:n hallituksen jäsen Mia Lehto. Seminaari päättyi Tulevaisuuden koulutus - kuinka sinne päästään? -paneeliin, jota juonsi SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Tapio Heiskari. Paneeliin osallistuivat OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Mika Parkkari, Sitran asiantuntija Milma Arola ja Turun yliopiston professori Osmo Kivinen. SYL:n vuosijuhlat järjestettiin lauantaina 5.3. Vanhalla ylioppilastalolla. Juhlaan osallistui noin 300 vierasta. Juhlijoiden joukossa oli niin liiton alumneja useilta vuosikymmeniltä kuin nykytoimijoitakin sekä SYL:n toimistolta että ylioppilaskunnista. Useat sidosryhmät kunnioittivat ikääntyvää SYL:oa läsnäolollaan. Juhlapuheen pitivät SYL:n entinen puheenjohtaja Pekka Puska ja nykyinen puheenjohtaja Heikki Koponen. syl.fi 10

11 SYL palkitsi vuosijuhlassaan myös ansioituneita toimijoita kunniamerkein. Liiton korkein kunniamerkki myönnettiin presidentti Tarja Haloselle ja ansiomerkki Matti Parpalalle. Hallitusmerkki myönnettiin Riitta Käpille Linjapaperin uudistaminen Linjapaperin uudistamisprojekti väritti sekä SYL:n hallituksen että henkilöstön toimintaa vahvasti kuluvana vuonna. Projektista oli vastuussa hallituksen varapuheenjohtaja Siiri Nousiainen. Projektin tavoitteena oli osallistaa ylioppilaskuntia linjapaperin päivitystyöhön mahdollisimman paljon jo ennen liittokokouskäsittelyä. Linjapaperin uudistamisprosessi käynnistettiin hahmottelemalla ihan ensimmäiseksi liiton toimintaa määritteleviä arvoja. Avausseminaarissa ylioppilaskuntien puheenjohtajat pääsivät tunnistamaan erilaisia paikallisia ja globaaleja kehityssuuntia, joihin SYL:n tulisi tulevaisuudessa olla varautunut. Näiden kehityssuuntien perusteella linjapaperi jaettiin käsittelemään ympäröivää yhteiskuntaa, yliopistoa ja korkeakoulujärjestelmää sekä opiskelijan arkeen vaikuttavia asioita. Linjapaperia työstettiin kevään aikana sektoritapaamisissa ja SYL:n keskustoimiston aamukouluissa. Ylioppilaskunnat kommentoivat ensimmäistä versiota linjapaperista toukokuussa, ja kommenttien perusteella linjapaperia jalostettiin lausuntokierrosta varten. Kommenttien perusteella muokatusta linjapaperista käytiin laajaa keskustelua Turun syysseminaarissa, kun ylioppilaskunnat valmistautuivat lausuntokierrokselle. Linjapaperin uudistamisprojektin myötä SYL:n toimistolla käytiin lukemattomia mielenkiintoisia ja opettavaisia poliittisia keskusteluja, jotka laajensivat liiton tapaa nähdä itsensä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan Sidosryhmäyhteistyö Vuoden 2016 aikana SYL tapasi laajasti erilaisia yhteiskunnallisia toimijoita. Alkuvuonna tapaamisten agendat olivat melko vapaitakin, kun uusi hallitus vahvisti verkostojaan, mutta pääosa tapaamisista on liittynyt ajankohtaiseen poliittiseen tilanteeseen ja SYL:n vaikuttamistavoitteisiin. Toimintavuoden 2016 osalta ovat korostuneet erityisesti toimeentulovaikuttaminen opintotukileikkausten tuoksinassa sekä YTHS-vaikuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisjärjestelmän uudistuksessa. Keskeisiä sidosryhmiä vuoden aikana olivat ylioppilaskunnat, SAMOK, SLL, SAKKI, OSKU, FSS, OLL, Allianssi, ministerit, erityisavustajat, ministeriryhmien sihteerit, eduskuntaryhmät ja kansanedustajat avustajineen, poliittiset opiskelija- ja nuorisojärjestöt, virkamiehet syl.fi 11

12 (erityisesti OKM ja STM), median edustajat, työmarkkinajärjestöt sekä UNIFI. Erityisesti suhteita yliopistokentän muihin toimijoihin on pyritty aktivoimaan, ja vuoden aikana on tavattu myös Professoriliiton sekä Tieteentekijöiden liiton edustajia sekä valtaosa yliopistojen rehtoreista. SYL:n alumniin pidettiin vuoden aikana korostetusti yhteyttä, sillä syksyllä perustettiin SYLalumni ry. Yhteistyö työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa on ollut hyvää. Erityisesti opiskeluterveydenhuollon säilymisen puolesta vaikuttamisessa työmarkkinajärjestöt ovat olleet oiva yhteistyökumppani. Lisäksi on Akavan ja STTK:n kanssa on järjestetty yhteisseminaarit, joista ensimmäisen aiheena oli koulutuksen uudistaminen ja jälkimmäisen nuoren sukupolven talous. Erityisen aktiivista yhteydenpito on ollut Akavan ja STTK:n opiskelijoiden kanssa. SAMOKin kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä vuoden merkittävimpien edunvalvonnallisten tavoitteiden parissa. YTHS-vaikuttamiseen liittyvä yhteistyö on ollut erittäin tiivistä samoin kuin toimeentulovaikuttaminenkin. Yhteisissä tapaamisissa on käytetty yhteisiä vaikuttamismuistioita. SYL:n ja SAMOKin linjat erosivat keskeisesti ainoastaan yleiseen asumistukeen siirtymistä koskien, jota SYL ajoi voimakkaasti ja johon SAMOK suhtautui varauksella. Vuoden aikana päätöksentekijöitä on tavattu aktiivisesti. Erittäin tiivistä yhteyttä on pidetty OKM:n ministeriin ja erityisavustajiin. Lisäksi hallituspuolueista erityisesti Kokoomuksen ja Keskustan valmisteleviin tahoihin on pidetty yhteyttä läpi vuoden. Virkamiehistöstä OKM:n toimijat ovat olleet SYL:lle läheisimpiä, mutta myös STM:n ja YM:n virkamiehistöön on ylläpidetty lämpimiä välejä. Suhteet myös Perussuomalaisiin ovat jatkuvasti kehittyneet. SYL osallistui useisiin yhteiskampanjoihin sidosryhmien kanssa, kuten Hupparikansan puolella - ja Rasismi rikoslakiin -kampanjoihin sekä hävikkiruokahaasteeseen SYL kuultavana SYL oli kuultavana sivistysvaliokunnassa hallituksen esityksestä muuttaa yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeja tutkintoihin pakollisina kuuluvien kieli- ja viestintäopintojen paremman yhteistyön mahdollistamiseksi SYL osallistui STM:n kuulemistilaisuuteen perhe-eläkejärjestelmän kehittämisestä SYL oli eduskunnan sivistysvaliokunnan kuultavana liittyen vuoden 2017 budjettiin ja sen vaikutuksista korkeakouluopiskelijoiden opetukseen ja tukeen. syl.fi 12

13 SYL osallistui STM:n ja OKM:n kuulemistilaisuuteen opiskelijoiden siirrosta yleiseen asumistukeen SYL mediassa SYL on näkynyt myös tänä vuonna paljon mediassa niin opiskelijoiden äänitorvena kuin koulutuskysymysten asiantuntijanakin. Selvästi eniten SYL näkyi perinteisessä paperimediassa, mutta SYL pääsi ääneen myös radio- ja televisiohaastatteluissa. Eniten kommentoitu aihe julkisuudessa oli opiskelijoiden toimeentulo läpi vuoden. Alkuvuonna mediatilaa hallitsivat eduskunnalle etenevät hallituksen esitykset koulutuksen rahoituksen leikkaamisesta, joita SYL:n puheenjohtaja usein kommentoi. Keväällä erityisesti Roope Uusitalon tekemä selvitys opintotuen kehittämisestä sekä rajut opintotukileikkaukset ja opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin nousivat esiin mediassa. Puheenjohtaja Koposta haastateltiin eri lehtiin, radioon ja aamu-tv:hen opiskelijoiden toimeentulosta. Sekä kehysriihipäivystys että mielenosoitus opintotuen puolesta näkyivät isosti mediassa. Muita teemoja sekä lehdissä että televisiossa ovat olleet esimerkiksi kansainvälisyys ja lukukausimaksut sekä opiskeluterveydenhuollon ja YTHS:n tulevaisuus. Eniten haastatteluja on antanut puheenjohtaja, mutta myös muut hallituksen jäsenet ja sihteerit ovat olleet asiantuntijoina mediassa. Keväällä myös SYL:n pääsihteerin vaihtuminen ylitti uutiskynnyksen useissa paikallisissa medioissa, ja uutta pääsihteeriä Eero Mannista haastateltiin myös YLEn Ajantasa-ohjelmassa. Loppuvuonna erityisen paljon tilaa julkisessa keskustelussa ja eri medioissa koulutusleikkausten ohella saivat opiskelijoiden siirto yleiseen asumistukeen ja YTHS, mutta myös esimerkiksi pääsihteeri Eero Mannista haastateltiin ylioppilaslehtien tulevaisuudesta useisiin medioihin ja Kehyviikon aikana kehitysyhteistyö sai medianäkyvyyttä. SYL:n omat avaukset ja kannanotot ylittivät lähes aina uutiskynnyksen ja sen lisäksi SYL on saanut mm. mielipidekirjoitustilaa Helsingin Sanomissa ja vieraskynätilaa ja haastatteluja eri ylioppilaslehdissä sekä opiskelija- ja työmarkkinajärjestöjen lehdissä. SYL on näkynyt vuonna 2016 mediassa myös kannanotoillaan ja haastatteluilla. Mediassa huomioitiin esimerkiksi SYL:n kannanotot perheenyhdistämistä rajoittavaa lakia vastaan, Turkin tapahtumista yhdessä Unifin kanssa, korkeakoulukiusaamisen vastustamisesta sekä maksuttoman ehkäisyn vaatimisesta kaikille alle 25-vuotiaille. SYL on myös ollut mukana vaatimassa rasismia rikoslakiin ja tuomitsemassa eläkepopulismin yhdessä muiden nuorisojärjestöjen kanssa. Lisäksi näkyvissä kannanotoissa ja uutiskynnyksen ylittävissä jutuissa tehtiin usein yhteistyötä SAMOKin sekä toisen asteen järjestöjen kanssa. Myös syl.fi 13

14 erilaiset tapahtumat kuten nuorten talousseminaari yhdessä STTK:n kanssa rikkoivat uutiskynnystä Järjestöllinen kehittäminen SYL:n vuonna 2015 toimineen järjestöllisen kehittämisen työryhmän loppuraportti merkittiin tiedoksi liittokokouksessa. Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin - toimenpiteitä SYL:n yhteiskuntavaikuttamisen kehittämiseksi -niminen raportti ja siinä mainitut toimenpiteet ovat ohjanneet järjestöllistä kehittämistä. Pääsihteeri Juha Töyrylä laati raportin pohjalta toteuttamissuunnitelman vuoden 2015 joulukuussa, ja toteuttamissuunnitelman perusteella kehittämistä on tehty koko vuoden 2016 ajan. Isoimpina asioina keväältä 2016 mainittakoon isot panostukset viestinnän kehittämiseen Iiris Niinikosken johdolla sekä uusi tehtävänimike yhteiskuntavaikuttamisen koordinaattori, jota hoitamaan palkattiin Niina Jurva osa-aikaiseksi vuoden mittaisella sopimuksella. Keväällä 2017 on tarpeen arvioida, kuinka onnistuneesti yv-koordinaattori on tuonut tehokkuutta ja johdonmukaisuutta SYL:n edunvalvontatoimintaan ja sen koordinoimiseen. Syksyllä 2016 järjestöllistä kehittämistä on jatkettu mm. viestinnän lisäresursoinneilla harjoittelijan ja siviilipalvelusmiehen rekrytoinneissa. Lisäksi nettisivu-uudistus toteutetaan syksyn aikana. SYL:ssä on valmisteltu myös SYL nimellä kulkevaa strategiaa, jonka on tarkoitus auttaa keskustoimiston toimijoita järjestön kehittämisessä, politiikan ja toimintaympäristön ison kuvan hahmottamisessa ja edunvalvonnan ylivuotisessa suunnittelussa ja koordinoimisessa. Järjestöllisen kehittämisen toimeenpanosuunnitelmaa toteutetaan edelleen tulevaisuudessa ja toimenpiteet päätetään liiton hallituksessa kunakin vuonna. Edistymisestä raportoidaan myös ylioppilaskunnille säännöllisesti. 3.Viestintä 3.1. Viestinnän kehittämistoimenpiteet Vuoden alussa SYL:n uudeksi viestintäninjaksi palkattiin Iiris Niinikoski ja viestinnän kehittämisen suunnaksi otettiin erityisesti sen tavoittavuuden ja vaikuttavuuden mittaaminen. Erilaiset viestinnän prosessit virtaviivaistettiin ja viestintästrategian luomiseen ryhdyttiin heti alkuvuodesta. Sekä viestintäninja että hallituksen viestintävastaava kehittivät taitojaan ja tietämystään viestinnän mittaamisesta, mahdollisuusviestinnästä, viestinnän syl.fi 14

15 vaikuttavuuden arvioinnista, kampanjaviestinnän erityispiirteistä, markkinointiviestinnästä ja monista muista viestinnän eri osa-alueista erilaisten koulutusten ja tapaamisten avulla. Viestintästrategiaprosessin myötä koko SYL:n toimistolla ajatus siitä, että kaikki viestivät, korostui entisestään. SYL:n sosiaalisen median äänensävyä kehitettiin entisestään, somekanavia ja niiden kohderyhmiä määriteltiin uudestaan ja mahdollisuuksia uudenlaiseen viestintään kartoitettiin tehokkaasti. Järjestöllisen kehittämisen raportissa olleista toimenpiteistä toteutettiin muiden muassa koko toimiston ensimmäisen viestintäpäivän järjestäminen keväällä ja viestintätiimin täydentäminen harjoittelijan palkkaamisella syksyllä. Myös siviilipalvelushenkilön etsiminen aloitettiin. Viestinnän tarinallistamiseen ja kuvallistamiseen haettiin vinkkejä ja neuvoja viestinnän ammattilaisilta niin kasvotusten kuin blogienkin välityksellä. Ilmaisia kuvituskuvia ryhdyttiin aktiivisesti hyödyntämään someviestinnässä heti vuoden alusta alkaen ja syksyllä otettiin ensimmäiset kuvat SYL:n omaan kuvapankkiin. Pääsihteerirekrystä päätettiin viestiä lyhyellä videolla ja myös liittokokousmateriaaleista tehtiin lyhyet videot, jotka ladattiin SYL:n Youtubetilille. Videokuvaa käytettiin viestinnässä ahkerasti, ja livelähetyssovellus Periscope otettiin käyttöön keväällä. Esimerkiksi kevään opintotukimielenosoituksesta viestittäessä videokuva todettiin loistavaksi formaatiksi. Myös Snapchat oli keväällä viestintätiimillä kokeilussa, mutta mediana Snapchatin ei koettu soveltuvan nykyisellään SYL:n viestintään. Someviestinnän vaikuttavuus kehittyi kuvallistamisen, tarinallistamisen ja videokuvan käyttöönoton ansiosta vuoden aikana paljon, ja esimerkiksi Instagramissa SYL:n profiilin seuraajien määrä kasvoi vuoden alusta 78,5 prosenttia. Viestintästrategian tekoon osallistui koko toimisto, ja strategia saatiin loppukeväästä valmiiksi. Se sisältää lukuisia viestinnän mittaamisen ja kehittämisen toimenpiteitä, joita ryhdyttiin toteuttamaan heti syksyllä. Strategialle laadittiin myös toteuttamissuunnitelma, jonka toimenpiteet aikataulutettiin aina vuoteen 2018 asti. Uuden viestintästrategian ja sen toteuttamissuunnitelman ansiosta SYL:n viestinnästä tulee entistä vaikuttavampaa, mitatumpaa ja tilastoidumpaa sekä tavoittavampaa. Osana SYL:n viestinnän kehittämistä aloitettiin myös nettisivujen uudistaminen. Nettisivuuudistuksessa keskityttiin eritoten SYL:n verkkosivujen nykyaikaistamiseen, sillä vanhat sivut olivat jääneet auttamatta ajastaan jälkeen. Viestintätiimi laati kattavan tarjouspyynnön, jossa uudet nettisivut määriteltiin SYL:n asiantuntijaimagoa vahvistavaksi ja modernia opiskelijaimagoa välittäväksi. Saimme tarjouspyynnöt viideltä eri yritykseltä ja hallitus valitsi kokouksessaan nettisivujen tuottajaksi Web Veistämö Oy:n. Yhteistyö Web Veistämön kanssa aloitettiin alkusyksystä. Nettisivu-uudistusta koottiin koordinoimaan ydintiimi, johon valittiin henkilöitä sekä hallituksesta että henkilökunnasta. Ydintiimi hahmotteli nettisivujen tuottajan kanssa sivukartan ja sivun sisällöt sekä ulkonäön. Viestintätiimi koordinoi sisällöntuotantoa ja syl.fi 15

16 verkkosivujen testaamista. Verkkosivujen luonnissa painotettiin yksinkertaisuutta, modernia ilmettä ja käyttäjälähtöisyyttä. Uudet verkkosivut julkaistiin marraskuun loppupuolella Viestintäharjoittelija ja AD-siviilipalvelusvelvollinen Vuonna 2015 valmistuneen järjestöllisen kehittämisen projektin päätteeksi yksi toimenpide oli viestintäharjoittelijan ja AD-siviilipalvelusvelvollisen rekrytoiminen liittoon. Tavoitteena uusissa tehtävissä oli vahvistaa viestintää ja sen roolia liiton toiminnassa. Syyskuussa SYL:lle rekrytoitiin järjestön historian ensimmäinen viestintäharjoittelija, kun kauppatieteiden ylioppilas Rosa Nylén Aalto-yliopistosta aloitti tehtävässä. Viestintäharjoittelijan pesti kestää kolme kuukautta kerrallaan. SYL aloitti AD-sivarin rekrytoinnin lokakuun alussa ja haku on tätä kirjoittaessa yhä käynnissä. Viestintäharjoittelija on osallistunut liiton viestinnän päivittäisiin rutiinitoimiin esimerkiksi someseurannan ja sisällöntuoton merkeissä, uutiskirjeen tekemiseen, nettisivu-uudistukseen, viestintäkampanjoiden, kuten #studentsoffinland-kampanjan tukemiseen, viestintästrategian toimeenpanon suunnitteluun ja tukemiseen, viestinnän vaikuttavuuden ja seurannan kehittämiseen ja kouluttamiseen. Yksi tärkeä tehtävä on myös viestinnän harjoitteluohjelman kehittämiseen osallistuminen Opiskelijan oikea elämä Toimintasuunnitelmaprojekti Opiskelijan oikea elämä keskittyi SYL:n ja ylioppilaskuntien viestinnän kehittämiseen. Projektin tavoitteena oli opiskelijaimagon todenmukaistaminen julkisessa keskustelussa ja ydinviestien määrittely sekä SYL:n että ylioppilaskuntien viestintään. Hallituksen varapuheenjohtaja Siiri Nousiainen vastasi projektin suunnittelusta ja toteutuksesta. Projektin toteuttamisen keinoiksi valikoituivat ylioppilasliikkeen yhteisen viestintäsuunnitelman rakentaminen, diskurssianalyysin toteuttaminen opiskelijoita koskevasta julkisesta keskustelusta sekä argumenttipatteriston luominen, jotta ylioppilaskunnat voisivat tarttua opiskelijoita koskeviin virheellisiin olettamuksiin jatkossa tehokkaammin. SYL:n oman viestintästrategian luominen liittyi olennaisesti projektin tavoitteisiin ja monet tänä vuonna toteutetut viestinnän kehittämistoimet olivat sidoksissa tähän projektiin. Projektia edistettiin vuoden aikana viestintäsektorin ja ylioppilaskuntien puheenjohtajien kanssa. Kevään aikana projektia työstettiin viestinnän sektoritapaamisessa ja pj-pstapaamisissa ja toukokuussa järjestettiin ihan uudenlainen tapahtuma, viestinnän boot camp, jossa ensimmäinen versio ylioppilasliikkeen yhteisestä viestintäsuunnitelmasta kirjoitettiin. Viestinnän boot campille osallistui aktiiveja kattavasti eri ylioppilaskunnista aina puheenjohtajista tiedottajiin. Kaksipäiväisellä boot campilla käsiteltiin viestintää syl.fi 16

17 markkinoinnin näkökulmasta, ylioppilaskuntien imagoa ja viestinnän kuvallistamista, minkä jälkeen viestintäsuunnitelma kirjoitettiin kaikkien osallistujien kanssa yhdessä. Yhteiseksi ydinviestiksi määrittyi Opiskelijat paremman huomisen puolesta ja viestinnän viitekehykseksi luotiin Students of Finland -teema. Students of Finland -teeman avulla tavallisten opiskelijoiden erilaisia tarinoita tuodaan esiin julkisessa keskustelussa ja pyritään osoittamaan poliittisten päätösten vaikutukset opiskelijoiden elämässä. Viestintäsuunnitelmaan sisältyi myös kevyt kampanja, joka toteutettiin yhteistyössä kaikkien ylioppilaskuntien kanssa syksyllä lukuvuoden ensimmäisinä kuukausina. Ylioppilaskunnat jakoivat sosiaalisen median kanavissaan erilaisia tarinoita opiskelijoista ja toivat näin esiin opiskelijan oikeaa elämää. Opiskelijan oikea elämä -projektin puitteissa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otukselta tilattiin diskurssianalyysi opiskelijoita koskevasta julkisesta keskustelusta. Diskurssianalyysi valmistui elokuussa ja siitä tehtyjen havaintojen perusteella julkaistiin blogikirjoitus SYL:n nettisivuilla. Diskurssianalyysi totesi, että opiskelijoita koskeva julkinen keskustelu painottuu talousdiskurssiin, jonka mukaan opiskelijan tulee tuottaa kansantaloudellista hyötyä valmistuttuaan. Diskurssianalyysin havaintojen mukaan opiskelijoiden hyvinvoinnista tai yksilöllisistä tavoitteista keskusteltiin huomattavasti vähemmän, vaikka opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Analyysi on määrä toteuttaa myös ensi vuonna, jotta voidaan mitata, ovatko Opiskelijan oikea elämä -projektin tavoitteet toteutuneet. Argumenttipatteriston koonti aloitettiin keväällä kartoittamalla kaikki SYL:n olemassa olevat argumenttipatteristot. Argumenttipatteristo ylioppilaskuntien käyttöön koottiin liittokokouksen jälkeen. 4.Talous Liiton yleistaloudellisesta tilanteesta on raportoitu tarkemmin tilinpäätöksen, talousarvion ja keskipitkän aikavälin taloussuunnitteen yhteydessä. Liiton talouden tulevaisuudennäkymiin aiheuttavat epävarmuutta erityisesti jäsenmaksutuottojen negatiivinen kehitys sekä valtionavun aikaisempi leikkaus ja tuleva kehitys. Jäsenmäärän laskun ennustetaan jatkuvan ainakin maltillisena. Näistä trendeistä huolimatta taloustilanne vuodenvaihteessa on vakaa, sillä liiton toiminnassa on onnistuttu tekemään säästöjä, ja valtionapua korotettiin vuodelle Jäsenmaksua päätettiin viimeksi nostaa vuodelle 2014, jolloin maksu nousi 5,2 eurosta per jäsen 5,4 euroon per jäsen. Myös vuodelle 2017 esitetään jäsenmaksun pysyvän samana, syl.fi 17

18 mutta yleisen kustannustason noustessa ja jäsenmäärän laskiessa tehtäneen jäsenmaksuun KTS:n mukaisesti pieniä korotuksia jatkossa. Pääosin eq Varainhoidon alla oleva sijoitusomaisuus on pärjännyt vaikeassa markkinatilanteessa kohtuullisen hyvin. Sijoitusomaisuutta käytettiin vuonna 2013 ylimääräisen liittokokouksen päätöksen mukaisesti Lyyra-liiketoimintajärjestelyihin, joiden avulla yhdessä kolmen muun kansallisen opiskelijajärjestön kanssa SYL:stä tuli pääosakas SPV Services Finlandissa, joka tuottaa Frank-opiskelijaetupalvelua. Sittemmin yrityksen nimi on muutettu muotoon Oy Frank Students Ab. SYL omistaa 45 % Oy OSS-järjestöpalvelut Ab:n osakkeista. Yhtiö omistaa Lapinrinne 2:ssa Helsingissä sijaitsevan toimistohuoneiston, joka on SYL:n, Suomen opiskelijakuntien liiton, Opiskelijoiden liikuntaliiton sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön yhteisessä käytössä toimistotilana. Tilaan on muutettu vuonna 2007, eikä tilanteeseen tai omistuksiin ole tiedossa muutoksia lähiaikoina. Vanheneva kiinteistö tarkoittaa SYL:lle kohoavia vuokrakustannuksia lähitulevaisuudessa Opiskelijakortti- ja etuliiketoiminnan kehittäminen Frank on ollut toiminnassa heinäkuusta 2013 asti. Opiskelijajärjestöjen lisäksi Frankin vähemmistöomistajaksi liittyi lokakuussa 2013 KILROY Finland Oy. Vähemmistöomistajaksi haettiin tarkoituksella kaupallinen kumppani, joka tuo lisää kehittämisosaamista ja - näkemystä yrityksen hallitukseen. Lisäksi ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien koottu opiskelijastatusrekisteri siirrettiin tietoturvasyistä sataprosenttisesti järjestöjen omistamalle Opiskelijarekisteri JOLLA Oy:lle. Opiskelijajärjestöjen 80,04 % suuruinen yhteisomistus, joka takaa erityisesti enemmistövallan hallituksen asettamisessa, kanavoituu Frankiin Opiskelija- Holding Oy -nimisen holding-yhtiön kautta. Yrityksen väliaikaiseksi vähemmistöomistajaksi jäi Oy HYY-Yhtiöt Ab 19,96 % osuudella. Frankin vuotta 2016 voi jo tätä kirjoitettaessa marraskuun alussa kuvata vähintäänkin onnistuneeksi. Vuonna 2016 on solmittu suuri määrä uusia yhteistyösopimuksia, mikä on osoitus liiketoimintamallin kiinnostavuudesta. Frankin piiriin on myös saatu lisää uusia opiskelijakuntia. Suurimpana uudistuksena vuonna 2016 Frank lanseerasi digitaalisen opiskelijakortin, Frank Appin. Sen avulla opiskelijan tunnistautuminen on mahdollista älypuhelinta näyttämällä. App kerää myös kaikki Frankin neuvottelemat edut saman digitaalisen alustan alle. Digitaalinen opiskelijakortti sai julkaisustaan asti laajaa huomiota ja nousi sovelluskauppojen ladatuimmaksi sovellukseksi vähäksi aikaa. syl.fi 18

19 5.Koulutuspolitiikka 5.1. Yleistä Vuotta 2016 leimasivat erityisesti yliopistojen tulossopimusneuvottelut koulutusleikkausten jälkeisenä ajanjaksona. Muita suurempia teemoja olivat yliopistojen digitalisaatio, rakenteellinen kehittäminen, korkeakoulujen tekemä yhteistyö, koulutuksen kansainvälistyminen sekä opiskelijavalintojen uudistaminen. Lisäksi linjapaperin uudistaminen työllisti sektoria vuoden mittaan. Vastuunjako jaettiin sektorilla alkuvuonna seuraavasti: Tuomas Kuoppalan vastuulla olivat korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen, koulutusvienti ja lukukausimaksut. Mia Lehdon vastuulla olivat opiskelukyky ja digitalisaatio. Hallitus järjestäytyi juuri ennen juhannusta uudelleen. Lehto otti tällöin vetovastuun SYL:n Suomi100-hankkeesta ja Kuoppalalle siirretiin suurempi vastuu koulutuspoliittisesta edunvalvonnasta. Koulutuspoliittisina sihteereinä toimivat Tapio Heiskari ja Niina Jurva. Keväällä järjestettiin sektoritapaaminen. Kevään sektoritapaamisessa keskityttiin rakenteelliseen kehittämiseen ja linjapaperin uudistamiseen. Puhujina tapaamisessa olivat ministeriön virkamies Maija Innola ja UNIFI:sta Jarmo Kallunki. Koulutuspoliittinen sektori vieraili lisäksi mm. Opetus- ja kulttuuriministeriössä erityisavustaja Matias Marttisen vieraana. Toisen kerran liiton koulutuspoliittinen sektori pääsi tapaamaan toisensa syysseminaarissa. Syksyn tapaaminen keskittyi myös rakenteelliseen kehittämiseen ajankohtaisen lainsäädäntötyön puitteissa. Koulutuspoliittisella sektorilla järjestettiin myös etäpalavereita ajankohtaisista teemoista Toimintasuunnitelmaprojektit Koulutuksen kaupallistumisen tulevaisuus Projektin tavoitteena on ollut vahvistaa opiskelijaliikkeen ymmärrystä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kaupallistumisen nykytilasta ja lähitulevaisuuden näkymistä. Keskustelu koulutuksen maksullisuudesta on laajentunut eduskuntavaalien jälkeen yhä enemmän koskemaan kaikkea korkeakoulutusta Suomessa. Keväällä Otukselta tilattiin kirjallisuuskatsaus korkeakoulutuksen kaupallistumisen kehityksestä. Saadun informaation puitteissa päätettiin, että jälkiperustaisista lukukausimaksuista tarvittaisiin myös selvitys. Lisäksi SYL keräsi ryhmän pohtimaan kaupallistumistrendin vaikutusta suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään. Ryhmä tapasi syl.fi 19

20 kahdesti sekä keväällä että syksyllä. Otuksen selvitys jälkiperustaisista lukukausimaksuista valmistui elokuussa Kesälukukausikuntoon 2017 Projektin tavoitteena oli tiivistää koulutuksen ja työelämän yhteyttä niin, että pitkällä aikavälillä opinnot ja työssäkäynti limittyisivät saumattomasti yhteen koko opiskeluajan. Ensimmäisenä askeleena tämän pitkän aikavälin vision saavuttamiseksi ajateltiin olevan kolmannen lukukauden käyttöönotto yliopistoissa. Tarkoituksena oli tehdä opiskelijaedunvalvontaa yhdessä yliopistojen, työmarkkinajärjestöjen, elinkeinoelämän sekä Sitran kanssa. Keskiössä olisi ollut sähköisten oppimisalusten ja -ratkaisujen hyödyntäminen ja Tulevaisuuden yliopisto -brändin vahvistaminen. Projekti aloitettiin vuonna 2016 vauhdikkaasti, mutta jo vuoden alussa todettiin, että käsitteen kolmas lukukausi käyttäminen edunvalvontatyössä on hankalaa eikä edistä projektin tavoitteita. Tästä syystä oli järkevämpää lähteä ajamaan ympärivuotista opiskelua, joka käytännössä ajaa saman asian kuin kolmas lukukausi, mutta on terminä miellyttävämpi ja jopa OKM:n käyttämä. Tulevaisuuden yliopistolle lähdettiin ideoimaan brändin uudistusta sekä uusia verkkosivuja. Lisäksi keväällä aloitettiin mittavaksi suunniteltu somekampanja, jonka tarkoituksena oli näyttää, mitä kaikkea hyvää suomalaisissa korkeakouluissa digitalisaation ja ympärivuotisen oppimisen saralla jo tehdään. Keväällä 2016 kävi kuitenkin ilmeiseksi, että SYL:n Suomi100-hanke on erittäin kunnianhimoinen ja vaatii todella paljon työtä. Tästä johtuen SYL:n hallitus päätti, että Kesälukukausikuntoon projekti hyllytetään, ja Mia Lehto keskittyy johtamaan Oppimisen keskus -hanketta täysillä SYL:n Suomi100 hanke - Suomesta oppimisen keskus Oppimistapahtuma Darea alettiin rakentamaan toden teolla kesäkuun puolesta välistä. Lokakuussa hankkeen toteuttamiseksi oli rakennettu erillinen toimija, Sivistyskiihdyttämö ry sekä 15 hengen vapaaehtoisesta koostuva tapahtumatiimi. Oppimistapahtuma on osa virallista Suomi100-ohjelmaa ja se sai rahoitusta valtionneuvostosta. Yhteistyökumppaneita oli lokakuuhun 2016 mennessä kertynyt jo 24 kappaletta ja itse tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli saatu tapahtuman viralliseksi suojelijaksi Rakenteellinen kehittäminen Vuonna 2016 suurimpana yksittäisenä rakenteellisen kehittämisen prosessina jatkui kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymishanke Tampere3. SYL seurasi tiiviisti vuoden aikana tilanteen kehittymistä ja kävi keskustelua keskeisten sidosryhmien kanssa aiheesta. SYL tarjosi asiantuntijuuttaan ylioppilaskuntien tueksi. Syksyllä SYL otti julkisesti kantaa Tampere3-yhteistyöhön liittyvän korkeakoulupolitiikan valmistelun avoimuuteen. syl.fi 20

21 SYL seurasi myös muita korkeakoulukentän rakenteellisen kehittämisen prosesseja. Itä- Suomen yliopiston hallitus päätti lakkauttaa Savonlinnan kampuksen, joka herätti keskustelua jopa yliopistojen autonomian laajuudesta. SYL pitäytyi kommentoimasta asiaa. Muita korkeakoulukentän hankkeita oli vireillään Lapissa, Oulussa, Lappeenrannassa ja Vaasassa. Yhteistyötä yli duaalimallin on pyritty tiivistämään vuoden mittaan mm. yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kieltenopetuksen yhteistyötä tiivistämällä, mitä on SYL on pitänyt lausunnossaan positiivisena asiana Yliopistojen rahoitus Koulutusleikkaukset varjostivat vuoden toimintaa. Pelko lisäsopeutuksista jatkui vuoden mittaan. Kevään kehysriihessä päädyttiin tukemaan korkeakoulujen opetuksen kehittämistä sekä nuorten tutkijoiden tieteen edistämistä. Määrärahalla on tarkoitus tukea korkeakoulujen digitalisaation ja oppimisympäristöjen kehittämistä. SYL piti tärkeänä, että rahoitus myönnetään korkeakoulujen yhteistyöhankkeille läpinäkyvin kriteerein. Valtioneuvosto hyväksyi keväällä ministeri Grahn-Laasosen esityksen uudeksi yliopistojen rahoitusmalliksi, joka tulee voimaan 2017 eli seuraavalle tulossopimuskaudelle. Rahoitusmalliin haluttiin saada uusi kriteeri, joka palkitsee yliopistoja opiskelijoiden laadullisesta työllistymisestä. Kriteeriä alettiin valmistella OKM:n työryhmässä, jossa SYL:oa edustaa Tapio Heiskari. Syksyn budjettiriihessä keskusteltiin korkeakoulujen rahoitukseen liittyen lähinnä kilpailukykysopimukseen liittyvistä työnantajamaksujen alentamisesta johtuvista lisäsäästöistä. SYL vastusti 13,9 miljoonan euron säästöä yhdessä sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen kanssa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainväliset linjaukset Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi ohjausryhmän pohtimaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisiä linjoja. Ohjausryhmän määräaika on vuoden 2016 lopussa ja tarkoituksena on tuottaa konkreettisia toimenpiteitä kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn tueksi. SYL:oa ryhmässä edustaa Niina Jurva Valintakoemenettelyiden uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti yhdessä korkeakoulujen kanssa prosessin, jossa korkeakoulut uudistavat valintakoemenettelyjään tavoitteena vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa korkeakouluopintojen aloitusta. Kevään tulossopimusneuvotteluiden yhteydessä yliopistot lupautuivat luopumaan ulkoaopetteluun pohjautuvista pääsykokeista. syl.fi 21

22 SYL linjasi keväällä, että kehityssuunta on pääasiallisesti hyvä asia. Valintakokeiden tulisi mitata motivaatiota ja soveltuvuutta alalle ulkoaopettelun sijaan. SYL tarkkaili myös tiiviisti keskustelua ylioppilaskokeiden paremmasta hyödyntämisestä. Ministeriö asetti työryhmän pohtimaan asiaa, missä SYL ei ollut edustettuna. Asiasta käytiin keskusteluita SLL:n kanssa ja opiskelijavalintojen kehittämisryhmässä Lukuvuosimaksut Laki EU/ETA-ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuista tuli voimaan Laista tulee velvoittavaa tai sen jälkeen aloittaville. Maksuja täytyy periä vähintään 1500 euroa vuodessa ja yliopistoilla on oltava stipendijärjestelmä opiskelijoille. SYL tarkkaili vuonna 2016 tilannetta lukuvuosimaksujen määräytymisen suhteen. Odotetusti lukuvuosimaksut asettuivat paljon korkeammalle kuin määrättyyn minimisummaan joidenkin opinto-ohjelmien maksujen ollessa jopa yli euroa. SYL keräsi ylioppilaskunnilta tietoa maksujen suuruudesta, stipendijärjestelmistä sekä opiskelijoiden osallistamisesta päätöksentekoon maksuihin liittyen. Maksuista käytiin julkista keskustelua, mutta ei niin paljon kuin edellisenä vuonna. SYL osallistui keskusteluun aktiivisesti ja kävi keskusteluja myös sidosryhmien kanssa erityisesti stipendeihin liittyen. Keväällä julkisessa keskustelussa heräsi vaateita myös suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuille. Suurinta ääntä asiasta piti ajatuspaja Libera sekä muutamat taloustieteilijät. Kohu maksujen ympäriltä kuitenkin laantui, kun merkittävät hallituspuolueet sanoutuivat irti maksujen ajamisesta ja puolustivat maksutonta koulutusta. SYL on nostanut maksuttoman koulutuksen arvoa säännöllisesti esiin positiivisessa valossa seminaarien sekä tapaamisten yhteydessä Koulutusvienti Ministeriö julkaisi maaliskuussa koulutusviennin tiekartan vuosille , mikä ei olennaisesti eroa edellisistä tiekartoista. Keskustelu koulutusviennistä on edelleen keskittynyt hyvin pitkälti lukukausimaksuihin. Ministeriö nimitti uuden suurlähettilään edistämään koulutusvientiä. SYL nosti keskusteluissa esiin vuoden 2013 koulutusviennin visioryhmän näkemyksiä koulutusviennin edistämisestä Digitalisaatio Vuonna 2016 SYL on kiinnittänyt erityistä huomiota lisätäkseen osaamistaan ja asiantuntemustaan digitalisaatiosta. Keväällä kerrytettiin ymmärrystä ja tietoa nykytilanteesta muun muassa Otuksen tutkijoiden avulla. SAMOK:n kanssa toteutettiin korkeakoulujen johdolle suunnattu kysely tarkoituksena kartoittaa korkeakoulujen digitalisoitumisen tilaa. Digitalisaation merkitystä pyrittiin korostamaan erilaisissa syl.fi 22