Koulutuslautakunta hyväksynyt Sivistyslautakunta hyväksynyt muutokset Sivistyslautakunta hyväksynyt muutokset 17.6.

Transkriptio

1

2 Koulutuslautakunta hyväksynyt Sivistyslautakunta hyväksynyt muutokset Sivistyslautakunta hyväksynyt muutokset Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksynyt muutokset voimassa alkaen Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén

3 SISÄLLYSLUETTELO Yleinen osa JOHDANTO Opetus- ja kasvatustyötä ohjaavat valtakunnalliset arvot Järvenpään kaupungin perusopetuksen arvot Perusopetuksen visio ja toiminta-ajatus OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet Perusopetuksen järjestäminen Järvenpäässä Yhteistyö esiopetuksen ja muiden tahojen kanssa Perusopetuksen tuntijako Koulukohtaiset painotukset Valinnaisaineet Kieliohjelma Tietostrategia OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus Oppilashuolto Koulujen kerhot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Eri tukimuodot Erityisoppilaiden opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajaopetus OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Arvioinnin tehtävä Arvioinnin periaatteet ja tavoitteet Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain ja luokalle jättäminen Arvioitavat oppiaineet ja oppilaan edistymisen arviointi Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Oppilaan itsearviointi Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaan arviointi ja arvioinnin periaatteet Päättöarviointi Todistukset Toiminnan jatkuva arviointi... 44

4 JOHDANTO Järvenpään kaupungin Perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu kaupungin yhteiseksi kuntatason opetussuunnitelmaksi. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu perusopetuslaki ja asetus sekä valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta sekä esi- ja perusopetussuunnitelman perusteet ( ). Lisäksi on huomioitu Järvenpään kaupungin sivistystoimen kehittämissuunnitelmat. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa on valmisteltu osana Opetushallituksen asettamaa perusopetuksen vuosiluokkien 3-9 opetuskokeilua vuodesta 2000 alkaen. Paikallisesti opetussuunnitelmaa on työstetty kokeilun ohjausryhmän johdolla eri aineryhmätiimeissä, joihin on kuulunut opettajia kaikilta koulu-asteilta. Kaikilla opettajilla on ollut mahdollisuus osallistua valmisteluprosessiin kommentoimalla laadittuja esityksiä. Oppilaiden huoltajille on tiedotettu prosessista ja heidän edustajillaan on ollut mahdollisuus olla työstämässä mm. kodin ja koulun yhteistyötavoitteita, yleisiä kasvatustavoitteita ja koulukohtaisia painotuksia koskevia osia. Lisäksi valmistelussa on huomioitu kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittinen tavoiteohjelma (LASTU). Kaupungin opetussuunnitelmassa on täsmennetty valtakunnallisia opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita sekä eri oppiaineiden keskeisiä sisältöjä ja määritelty työtapoja, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Opetussuunnitelma toimii valtakunnallisten perusteiden (OPH ) ohella opettajaa ohjaavana ja tukea antavana työvälineenä. Koulut laativat kuntakohtaisen opetussuunnitelman pohjalta vuosisuunnitelmat, joissa tarkennetaan mm. tavoitteita sekä koulun toimintakulttuuria. Tämä valtakunnallisia perusteita vastaava opetussuunnitelma otetaan käyttöön kaikissa Järvenpään perusopetuksen kouluissa alkaen. 4

5 Perusopetuksen arvopohja 1.1 Opetus- ja kasvatustyötä ohjaavat valtakunnalliset arvot Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksessa huomioidaan erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon myös suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta uskonnon opetusta lukuun ottamatta. 1.2 Järvenpään kaupungin perusopetuksen arvot Järvenpään kaupungin perusopetuksen arvot on johdettu valtakunnallisista perusopetuksen arvoista ja kaupungin sivistystoimen arvoista. Vastuullisuus Toteutamme yhteiskunnallista sivistystehtäväämme järjestämällä laadukasta perusopetusta ja kasvatusta asiakaslähtöisesti oppilaiden yksilölliset tarpeet huomioiden. Huomioimme opetuksessamme ja toimintakulttuurissamme rikkaan kulttuuriperintömme ja kulttuurimme monimuotoisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteet. Korostamme jokaisen opettajan, oppilaan ja vanhemman omaa vastuuta osana yhteisöllisyyttä ja yhteistä päämäärää. Oikeudenmukaisuus Järjestämme perusopetusta siten, että kaikilla kaupunkilaisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään perusopetukseen. Turvaamme oppilaitoksille yhtenäiset toimintaedellytykset. Tiedotamme toiminnastamme avoimesti. Toimimme siten, että vanhemmilla on osaltaan mahdollisuus vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja oppimisesta myös koulutyössä. Mahdollistamme oppilasneuvostojen ja nuorisoparlamenttien toiminnan. Toimintamme perustuu keskinäiseen luottamukseen ja yksilöiden tasapuoliseen kohteluun. Huolenpito ihmisestä Tuemme kaikkia kouluyhteisön jäseniä ja pyrimme ehkäisemään oppimisen esteitä. Yhdessä kotien kanssa tuemme oppilaan kasvua. Järjestämme oppilaiden tarvitseman erityisen tuen yhteistyössä muun oppilas-huollon kanssa. Luovuus ja innovatiivisuus Yhteisen opetussuunnitelman avulla luomme turvallisen ja kiireettömän koulun. 5

6 Rohkaisemme ja kannustamme kaikkia kouluyhteisön jäseniä kokeilemaan ja uudistumaan. Virikkeellisillä oppimisympäristöillä ja monipuolisilla työtavoilla luomme kasvu-alustan luovuudelle ja innostamme oppimista. 1.3 Perusopetuksen visio ja toiminta-ajatus Järvenpään kaupungin sivistystoimen visiona on, että Järvenpää on Keski- Uudenmaan vireä sivistyskeskus, joka on tunnettu osaajistaan, taitajistaan ja taiteilijoistaan. Perusopetuksen visio ja toiminta-ajatus on johdettu sivistystoimen visiosta huomioiden perusopetuksen ydintehtävä. Visio: Järvenpään perusopetus ja sen turvalliset ja monipuoliset oppimisympäristöt innostavat oppimiseen ja luovuuteen. Järvenpääläinen koululainen on tasapainoinen ja vastuullinen, osaava ja taitava sekä omaa ja muiden kulttuuria arvostava. Toiminta-ajatus ilmaisee koulujen perustehtävän. Toiminta-ajatuksessa korostetaan lapsen yksilöllisen kasvun tukemista sekä kasvua yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja muista. Toiminta-ajatus: Järvenpään perusopetuksessa opitaan elämässä tarvittavia perustietoja ja taitoja yhdessä työskennellen ja kasvaen itsetuntoa tukien. 6

7 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet tukea lapsen persoonallisuuden kasvua ja itsetunnon kehittymistä kehittää lapsen sosiaalisia taitoja opettaa lapselle elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja herättää halu elinikäiseen oppimiseen Yleisten kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on ohessa määritelty koulun opetus- ja kasvatustyö Tavoitteet Opetus- ja kasvatustyö tukea lapsen luodaan hyväksyvä, kannustava ilmapiiri persoonallisuuden kasvua ja luodaan luottamusta edistävät suhteet itsetunnon kehittymistä laaditaan yhteiset säännöt ja sovitaan yhteisistä menettelytavoista kehitetään lapsen itsetuntemusta ja itsensä hyväksymistä kehitetään itsearviointitaitoja huomioidaan erilaiset oppimistavat ja yksilöllinen eteneminen korostetaan jokaisen yksilön merkitystä ryhmälle ja taitoa arvostaa muita järjestetään yhteisiä tapahtumia ja elämyksiä mahdollistetaan onnistumisen kokemuksia autetaan lasta/ nuorta omien vahvuuksien kehittää lapsen sosiaalisia taitoja opettaa lapselle oppimaan oppimisen perustaidot opettaa lapselle elämässä tarvittavia perustietoja ja taitoja herättää halu elinikäiseen oppimiseen ja suoda mahdollisuus oppimisen iloon löytämisessä harjaannutetaan vuorovaikutustaitoja ohjataan työskentelyyn erilaisissa ryhmissä vahvistetaan erilaisuuden hyväksymistä opetetaan vastuuta itsestä ja muista harjaannutetaan oppimista vuorovaikutuksessa erilaisiin ryhmiin harjaannutetaan keskittymistä, kuuntelua, havainnointia, luokittelua, kysymysten asettelua, tiedonetsintää, päättelyä, ongelmanratkaisua, tehtävien loppuun saattamista sekä oman oppimisprosessin arviointia harjaannutetaan tavoitteiden asettamista ja vastuuntuntoa tehtävistä harjoitellaan päätöksentekoa, vaihtoehtojen havaitsemista ja ratkaisujen ennakointia opetetaan opetussuunnitelmassa määritellyt perustiedot ja taidot luodaan kiireetön ilmapiiri käytetään vaihtelevia työtapoja kannustavalla palautteella mahdollistetaan lapsen onnistumisen kokemuksia 7

8 2.2 Perusopetuksen järjestäminen Järvenpäässä Järvenpään kaupungin perusopetuksen järjestäminen pohjautuu kaupungin yhteiseen opetussuunnitelmaan, jota kaikki kaupungin perusopetusta järjestävät koulut noudattavat. Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt kattavat koko perusopetuksen. Pääsääntöisesti oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä on täsmennetty vuosiluokittain tuntijaon mukaisesti. Tämän kuntakohtaisen opetussuunnitelman pohjalta koulut laativat koulukohtaiset vuosisuunnitelmat. Näissä vuosisuunnitelmissa koulut täsmentävät opetuksen järjestämiseen sekä koulukohtaisen painotuksen ja valinnaisuuden toteuttamiseen liittyviä asioita. Järvenpään perusopetuksen koulut muodostavat kolme perusopetusta järjestävää aluetta: Kartanon, Keskustan ja Koivusaaren alueet. Kullakin alueella on yksi luokkaasteiden 7-9 opetusta järjestävä koulu sekä 3 tai 4 luokka-asteiden 1-6 opetusta järjestävää koulua. Koulut tekevät keskenään yhteistyötä yhtenäisen perusopetuksen toteuttamiseksi omalla alueellaan. Myös oppilashuolto ja oppilaan tarvitsema opetuksen erityinen tuki sekä yhteistyö esiopetuksen ja vapaa-aikatoimen kanssa pyritään järjestämään aluemallin mukaisesti. Aluemalliin perustuva toimintaan siirrytään asteittain mennessä. Koulut alueittain: Kartanon alueen muodostavat Kartanon koulu 7-9.lk Mankalan koulu 1-6.lk Pajalan koulu 1-6.lk Harjulan koulu 1-6.lk Keskustan alueen muodostavat Järvenpään yhteiskoulu 7-9.lk Kinnarin koulu 1-6.lk Kyrölän koulu 1-6.lk Oinaskadun koulu 1-6.lk Keskuskoulu 1-6.lk Koivusaaren alueen muodostavat Koivusaaren koulu 7-9.lk Anttilan koulu 1-6.lk Haarajoen koulu 1-6.lk Saunakallion koulu 1-6lk Vihtakadun koulu 1-6.lk Kaupungissa on lisäksi yksi erityiskoulu, Juholan koulu, joka sijaitsee keskustan alueella. Vaikeimmin vammaisten lasten opetus järjestetään Uudenmaan Erityispalveluiden kautta, Isokydön koulussa. Ruotsinkielinen perusopetus järjestetään kuntien välisellä sopimuksella Sipoon ruotsinkielisissä kouluissa. 8

9 2.3 Yhteistyö esiopetuksen ja muiden tahojen kanssa Yhteistyö esiopetuksen kanssa Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä vuorovaikutuksessa huoltajien kanssa. Esi- ja perusopetuksesta rakennetaan ehyt ja johdonmukainen oppimiskokemus. Esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteinen käsitys lapsesta ja oppimisesta turvaavat lapsen oppimisen johdonmukaisen jatkumon esiopetuksesta perusopetukseen. Esiopetus ja alkuopetus laativat vuosittain yhteistoimintasuunnitelman. Yhteistoimintasuunnitelmassa määritellään yhteistyön konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja toiminnan arviointi. Yhteistoimintasuunnitelma liitetään koulun vuosisuunnitelmaan. Yhteistoimintasuunnitelman laatimisesta vastaavat päiväkodinjohtajat sekä rehtorit. Lapselle esiopetuksessa laadittu Lapsen esiopetuksen suunnitelma (LEOPS) siirtyy kouluun esiopetusvuoden päättyessä keväällä, ennen uuden lukuvuoden alkua. Ensimmäisellä vuosiluokalla jokaisen koulunsa aloittavan lapsen vanhemmat, esiopettaja ja luokanopettaja käyvät kolmikantakeskustelun. Siinä käydään läpi lapsen esiopetuksen suunnitelma ja keskustellaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Kolmikantakeskustelu edistää opetussuunnitelmien tavoitteita, joilla pyritään esiopetuksen ja perusopetuksen nivelkohdan saumattomuuteen ja oppilaan joustavaan siirtymiseen esiopetuksesta perusopetukseen. Olennaista on avoimuus: kaikki kolme osapuolta ovat puhumassa ja kuulemassa oppilaan kasvusta ja kehityksestä. Lastentarhanopettajilta ja vanhemmilta saadut sekä yhdessä arvioidut tiedot tukevat luokanopettajan työtä. Ne ovat pohjana opetuksen suunnittelulle ja auttavat kunkin oppilaan oppimissuunnitelman laadintaa. Vanhempien ja lastentarhanopettajien tekemä yhteistyö jatkuu kolmikantakeskustelujen kautta luoden hyvän perustan luokanopettajan ja vanhempien keskusteluyhteydelle. Kolmikantakeskustelut käydään pääsääntöisesti lukuvuoden alussa. Luokanopettaja kutsuu koolle kolmikantakeskustelun osallistujat. Erityistä tukea tarvitsevista oppilaista järjestetään ennen koulun alkua myös ns. monikantakeskustelu, jossa suunnitellaan ja keskustellaan oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen liittyvistä tukitoimenpiteistä. Monikantakeskusteluun osallistuvat huoltajan ja luokanopettajan lisäksi kiertävä lastentarhanopettaja koulun erityisopettaja ja tarvittavat asiantuntijat. Monikantakeskustelun koolle kutsumisesta vastaa kiertävä erityislastentarhanopettaja (KELTO). 2.4 Perusopetuksen tuntijako Järvenpään kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelmassa noudatetaan valtioneuvoston A1435/ hyväksymää tuntijakoa. Sen määrittelemiin vähimmäistuntimääriin on lisätty 1 vuosiviikkotunti luokka-asteille 6. ja 9. Järvenpään perusopetuksen kokonaistuntijako on tehty niin, että koulu käyttää näistä tunneista vuosiluokilla 1-4 yhden vuosiviikkotunnin ympäristöoppiin ja 9

10 vuosiluokilla 3-5 käytetään yksi vuosiviikkotunti matematiikkaan. Vastaavasti yksi vuosiviikkotunti on siirretty taide- ja taitoaineita vuosiluokille 7-9. Lisäksi luokka-asteilla 5-6 on kouluilla mahdollisuus painottaa 1-2 oppituntia taide- ja taitoaineissa. Luokka-asteilla 7-9 koulukohtainen painotus toteutetaan valinnaisuuden kautta. (Taulukko1). Järvenpään perusopetuksessa järjestetään osittain englanninkielistä opetusta luokilla 1-9 (Saunakallio, Koivusaari), musiikkipainotteista opetusta luokilla 1-9 (Harjula, musiikkipainotteiset ryhmät, Kartano musiikkiluokat) ja kuvataideopetusta luokilla 7-9 (Yhteiskoulu, Koivusaari). Näiden erikoisryhmien/luokkien oppilaat valitaan valintakokeiden tai erikseen määriteltyjen valintakriteerien perusteella. Kuvataidepainotteisessa opetuksessa noudatetaan yleisopetuksen tuntijakoa. Musiikkipainotusryhmissä ja musiikkiluokilla noudatetaan musiikkipainotuksen tuntijakoa (Taulukko 2). Musiikkipainotuksen tuntijako poikkeaa perusopetuksen yleisestä tuntijaosta siten, että vuosiluokille 1-5 on lisätty yksi tunti musiikkia ja taideja taitoaineiden painotus on kohdistettu musiikin oppiaineeseen. Lisäksi vuosiluokilla 3-4 on 1 vuosiviikkotunti käytettävissä soitinopetukseen tai yhteismusisointiin. Osittaisessa englanninkielisessä opetuksessa noudatetaan englantipainotteisten luokkien tuntijakoa ( Taulukko 3). Englantiluokkien tuntijako poikkeaa perusopetuksen yleisestä tuntijaosta siten, että vuosiluokille 1-5 on lisätty yksi tunti englanninkieliseen opetukseen. Englanti-, musiikki- ja kuvataidepainotteisten luokkien/ryhmien opetuksen tavoitteet ja sisällöt esitellään ainekohtaisissa osioissa. Valinnaisia oppiaineita on tuntijaossa yhteensä 13 vuosiviikkotuntia (yhteensä 91 vvh). Valinnaisuudesta käytetään seitsemännellä luokalla puoli vvh koulukohtaiseen painotukseen. Erityispainotteisilla luokilla opiskellaan musiikkia, kuvataidetta tai englantia, muilla luokilla tietotekniikkaa. Kahdeksannella luokalla valinnaisia oppiaineita on 6,5 tuntia ja 9. luokalla on 6 tuntia. Valinnaisaineet voivat olla laajuudeltaan 1 vvh, 2 vvh tai 4 vvh. Kaikissa kouluissa tarjotaan 4 vvh laajuisena käsityötä, 2 vvh laajuisena kotitaloutta, käsityötä, kuvataidetta, musiikkia ja kieliohjelman mukaisia kieliä (ranska, saksa, venäjä). Muilta osin tarjonta vaihtelee kouluittain. Koulu määrittelee valinnaisainetarjonnan vuosittain. 10

11 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO (asetuksen tuntimäärät) Aine yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 (14) (14) (14) 42 (42) A1-kieli (8) (8) 16 (16) B-kieli (6) 6 (6) Matematiikka 3 3 (6) (12) (14) 33 (32) Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristöoppi (9) Biologia ja maantieto 2 1 (3) (7) 32 (31) Fysiikka ja kemia 1 1 (2) (7) Terveystieto (3) Uskonto/ elämänkatsomustieto (6) (5) 11 (11) Historia ja yhteiskuntaoppi (3) (7) 10 (10) Taide- ja taitoaineet (26) 1* 2* (30) Musiikki (4-) ** - (3-) Kuvataide (4-) ** - (4-) 56 (56) Käsityö (4-) (7-) Liikunta (8-) (10-) Kotitalous (3) 3 (3) Oppilaanohjaus ½ ½ 1 (2) 2 (2) Painotus (valinnaiset aineet) ,5 6,5 6 (13) 13 (13) Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19 (19) 19 (19) 23 (23) 23 (23) 24 (24) 25 (24) 30 (30) 30 (30) 31 (30) 224 (222) Vapaaehtoinen A2-kieli (6) (6) 12 (12) * koulukohtainen painotus A2-kieli sisältyy 8. ja 9. luokalla valinnaisaineisiin. ** oppilas valitsee jommankumman Oppilaalla yht A2-kieli Taulukko 1. Perusopetuksen tuntijako 11

12 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO (asetuksen tuntimäärät) / MUSIIKKIPAINOTUKSEN TUNTIJAKO Aine yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 (14) (14) (14) 42 (42) A1-kieli (8) (8) 16 (16) B-kieli (6) 6 (6) Matematiikka 3 3 (6) (12) (14) 33 (32) Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristöoppi (9) Biologia ja maantieto 2 1 (3) (7) 32 (31) Fysiikka ja kemia 1 1 (2) (7) Terveystieto (3) Uskonto/ elämänkatsomustieto (6) (5) 11 (11) Historia ja yhteiskuntaoppi (3) (7) 10 (10) Taide- ja taitoaineet (26) (30) Musiikki (4-) (3-) Kuvataide (4-) (4-) 56 (56) Käsityö (4-) (7-) Liikunta (8-) (10-) Kotitalous (3) 3 (3) Oppilaanohjaus ½ ½ 1 (2) 2 (2) Valinnaiset aineet *musiikkipainotus+ soitinopetus/yhteissoitto, 1* 1* 1*+1 1*+1 1* - 0,5* 6,5 6 (13) (13) Oppilaan vähimmäistuntimäärä 20 (19) 20 (19) 25 (23) 25 (23) 25 (24) 25 (24) 30 (30) 30 (30) 31 (30) 231 (222) Vapaaehtoinen A2-kieli (6) (6) 12 (12) 8-9 luokilla musiikinopetus järjestetään valinnaisuuden kautta A2-kieli sisältyy 8. ja 9. luokalla valinnaisaineisiin. Oppilaalla yht A2-kieli Taulukko 2. Perusopetuksen musiikkipainotuksen tuntijako 12

13 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO (asetuksen tuntimäärät) / ENGLANTIPAINOTTEISTEN LUOKKIEN TUNTIJAKO Aine yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 (14) (14) (14) 42 (42) A1-kieli (8) (8) 16 (16) B-kieli (6) 6 (6) Matematiikka 3 3 (6) (12) (14) 33 (32) Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristöoppi (9) Biologia ja maantieto 2 1 (3) (7) 32 (31) Fysiikka ja kemia 1 1 (2) (7) Terveystieto (3) Uskonto/ elämänkatsomustieto (6) (5) 11 (11) Historia ja yhteiskuntaoppi (3) (7) 10 (10) Taide- ja taitoaineet (26) (30) Musiikki (4-) (3-) Kuvataide (4-) (4-) 56 (56) Käsityö (4-) (7-) Liikunta (8-) (10-) Kotitalous (3) 3 (3) Oppilaanohjaus ½ ½ 1 (2) 2 (2) Valinnaiset aineet *englantipainotus 1* 1* 1* 1* 1* 0,5* 6,5 6 (13) 18 (13) Oppilaan vähimmäistuntimäärä 20 (19) 20 (19) 24 (23) 24 (23) 25 (24) 25 (24) 30 (30) 30 (30) 31 (30) 229 (222) Vapaaehtoinen A2-kieli (6) (6) 12 (12) 8-9 luokilla englanninopetus järjestetään valinnaisuuden kautta A2-kieli sisältyy 8. ja 9. luokalla valinnaisaineisiin. Oppilaalla yht A2-kieli Taulukko 3. Perusopetuksen englantipainotteisten luokkien tuntijako 13

14 2.5 Koulukohtaiset painotukset Järvenpään perusopetuksen kouluissa painotukset toteutetaan yläkouluissa ja tämän lisäksi Harjulan koulussa musiikissa ja Saunakallion koulussa osittain englanninkielisessä opetuksessa. Lisäksi kaikissa kouluissa luokka-asteilla 5-6 on mahdollisuus painottaa 1-2 oppituntia taide- ja taitoaineissa. Koulujen painotukset ja valinnaisuus tarkentuvat vuosittain laadittavissa vuosisuunnitelmissa. Koulukohtaisilla painotuksilla syvennetään ja laajennetaan oppiaineiden sisältöjä tai aihekokonaisuuksia, ja niitä arvioidaan oppiaineen arvioinnin yhteydessä. Harjulan koulu musiikkipainotteiset ryhmät 1-6 vuosiluokat Kartanon koulu musiikkiluokat 7-9 viestintä kulttuuri Järvenpään yhteiskoulu kuvataidepainotteinen opetus (7-9) Koivusaaren koulu kuvataidepainotteinen opetus (7-9) osittainen englanninkielinen opetus Saunakallion koulu Osittainen englanninkielinen opetus vuosiluokilla 1-6 Yhdysluokkaopetus Opetusta voidaan antaa myös ns. yhdysluokkaopetuksena, jossa oppilaita on yleensä kahdelta eri vuosiluokalta. Yhdysluokan oppimäärä voidaan jakaa myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen momentin säännöksiä. Opetusta voidaan antaa myös ns. starttiluokassa, jossa voi olla oppilaita esiopetuksesta sekä 1-2 vuosiluokilta. Starttiluokkien toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen koulun käynnin alkutaivalta. Starttiluokka toimii kiinteässä yhteistyössä esiopetuksen ja erityisopetuksen kanssa. Starttiluokka opetusta antava koulu täsmentää vuosisuunnitelmassaan, miten opetus on toteutettu siten, että oppimäärät toteutuvat. Starttiluokkia perustetaan tarvittaessa. 14

15 2.6 Valinnaisaineet Perusopetuksen valinnaisaineet syventävät ja laajentavat perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisaineet antavat oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tukevat perusopetuksen tavoitteita. Valinnaisia oppiaineita on tuntijaossa yhteensä 13 vuosiviikkotuntia (yhteensä 91 vvh). Valinnaisuudesta käytetään seitsemännellä luokalla puoli vvh koulukohtaiseen painotukseen. Erityispainotteisilla luokilla opiskellaan musiikkia, kuvataidetta tai englantia, muilla luokilla tietotekniikkaa. Kahdeksannella luokalla.valinnaisia oppiaineita on 6,5 tuntia ja 9. luokalla on 6 tuntia. Valinnaisaineet voivat olla laajudeltaan1 vvh, 2 vvh tai 4 vvh. Kaikissa kouluissa tarjotaan 4 vvh laajuisena käsityötä, 2 vvh laajuisena kotitaloutta, käsityötä, kuvataidetta, musiikkia ja kieliohjelman mukaisia kieliä (ranska, saksa, venäjä). Muilta osin tarjonta vaihtelee kouluittain. Koulu määrittelee valinnaisainetarjonnan vuosittain. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään 2 vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle 2 vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti (hyväksytty, hylätty). Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. 2.7 Kieliohjelma Kieliohjelman tavoitteet Kieliohjelman tavoitteena on kieltenopetuksen monipuolistaminen ja käytettävissä olevien resurssien tarkoituksenmukainen käyttö. Kieltenopetuksessa pyritään koulujen väliseen yhteistyöhön mahdollisimman laajan tarjonnan turvaamiseksi. Kieltenopetus * A1-kieli 3. luokalta alkava yhteinen kieli tarjottavat A1-kielet: englanti, ruotsi, ranska, saksa ja venäjä luokilla yhteensä 8 vuosiviikkotuntia (=2 tuntia/viikko) ja luokilla yhteensä 8 vuosiviikkotuntia (=2-3 tuntia/viikko) perustettavassa opetusryhmässä oltava vähintään 16 oppilasta * A2-kieli 5. luokalta alkava vapaaehtoinen kieli tarjottavat A2-kielet: englanti, ranska, saksa ja venäjä poikkeus: A1-ruotsia opiskeleville ei tarjota A2-englantia luokilla yhteensä 6 vuosiviikkotuntia (=3 tuntia/viikko) ja luokilla yhteensä 6 vuosiviikkotuntia (=2 tuntia/viikko) perustettavassa opetusryhmässä oltava vähintään 12 oppilasta 15

16 * B1-kieli 7. luokalta alkava yhteinen kieli ruotsi, ellei se ole A1-kieli englanti, jos A1-kieli on ruotsi luokilla yhteensä 6 vuosiviikkotuntia (=2 tuntia/viikko) * B2-kieli 8. luokalta alkava valinnainen kieli (=2 tuntia/viikko) tarjottavat B2-kielet: ranska, saksa ja venäjä toteutetaan, jos kielen valinneita on riittävästi * Lukion kieliohjelma kytketään peruskoulun kieliohjelmaan siten, että oppilaalle turvataan jatkomahdollisuus peruskoulun A- ja B1-kielten opiskeluun. A1- ja A2-kielen opiskelussa pyritään peruskoulun päättövaiheessa samantasoiseen kielitaitoon. 2.8 Tietostrategia Järvenpään opetustoimi on laatinut vuosille tieto- ja viestintätekniikan strategian, jossa määritellään keskeiset periaatteet tieto- ja viestintätekniikan hankintoihin, tukipalveluihin sekä koulutukseen. Tieto- ja viestintätekniikan strategia päivitetään pääsääntöisesti samanaikaisesti kaupungin tieto- ja viestintästrategian kanssa. Lisäksi TVT strategiassa määritellään ne tavoitetasot, mitä oppilaan tulisi osata eri vuosiluokilla. Tietotekniikan opetussuunnitelma on varsinaisen opetussuunnitelman liitteenä. Eri oppiaineissa hyödynnetään tietotekniikkaa myös tavoitteellisesti. Oppimisympäristön varustus tukee myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen käyttämiseen. 16

17 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Järvenpäässä toteutetaan yhtenäistä perusopetusta alueellisena yhteistyönä ja yhtenäisen opetussuunnitelman kautta. Pääsääntöisesti opetus on hajautettua vuosiluokilla 1-6 ja jaksotettua vuosiluokilla Oppimiskäsitys Perusopetuksen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Oppiminen perustuu opittavan aineksen ja aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden vuorovaikutukseen. Oppilas rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tietoaineksen pohjalta omaa tietorakennettaan. Oppiminen on aktiivinen ja päämäärä-suuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristö on sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen, viihtyisä, esteettisesti miellyttävä ja sen on tuettava oppilaan kasvua ja oppimista. Oppimisympäristöjen, monipuolisten opetusmenetelmien ja työtapojen avulla tuetaan oppilaan opiskelumotivaatiota ja uteliaisuutta sekä opettajan ja oppilaan ja oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Oppimisympäristöjen kuvaukset tarkentuvat ainekohtaisissa osioissa. 3.3 Toimintakulttuuri 3.4 Työtavat Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toimintaja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen toiminta kuten juhlat, teemapäivät ja erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on koulun toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja kehittämiseen. Koulujen toimintakulttuurin kuvaus on käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustyöstä. Lautakunta hyväksyy koulujen toimintakulttuurin kuvaukset. Muutokset esitetään koulujen vuosisuunnitelmissa. Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Uudistuvissa työtavoissa painotetaan erityisesti oppimista, ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista kehittäviä 17

18 työtapoja. Monipuolisilla työtavoilla edistetään myös tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtavat antavat mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Vaihtelevien työmenetelmien käyttö huomioidaan myös arvioinnissa. Oppiaineille ominaiset työtavat on kuvattu oppiaineiden yhteydessä 18

19 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyön tavoitteena on edistää oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia, ja tukea oppilaan kasvua kouluyhteisön jäseneksi. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolten tasa-arvoisuus. Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Seuraavassa taulukossa on esitetty niitä menetelmiä, joilla koulu pyrkii asetettuun tavoitteeseen. TAVOITTEET Koulu tukee käytössä olevin keinoin huoltajia vastaamaan osaltaan lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja opetuksessa myös koulutyössä. Kodin ja koulun välinen yhteistyö järjestetään siten, että moniammatillinen yhteistyöverkosto tarvittaessa auttaa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä koskevissa kysymyksissä. Huoltajille luodaan mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaan kanssa. Tämä edellyttää opettajan aktiivista aloitetta ja vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä eri roolien selkiinnyttämistä yhteistyössä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolten tasa-arvoisuus. Huoltajilla on mahdollisuus tutustua koulun kulttuuriin sekä olla osaltaan vaikuttamassa ja tulla kuulluksi koulun kasvatus-tavoitteita koskevissa keskusteluissa. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia yhteistyömuotoja kehitetään huoltajien kanssa koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille on annettava tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. KOULUN TOIMINTAMALLI oppimissuunnitelma 1-2lk oppilaan laatima suunnitelma 3-9lk itsearviointi opettajan tapaamiset vanhempainillat oppilashuoltoryhmän säännölliset kokoontumiset koulun ulkopuoliset tukitoimet koulun vanhempainillat tavoitekeskustelut oppimis- ja oppilaan suunnitelma väli- ja päättöarvioinnit säännölliset kohtaamiset vanhempainillat koulun juhlat avoimet ovet tavoitekeskustelut Kaikissa koulussa 1. luokan alkaessa kolmi-kantakeskustelut, mukana vanhempi, esiopettaja ja opettaja vanhempainkerhot luokkatoimikunnat/ vanhempien verkosto siirtopalaverit nivelvaiheessa vanhempainillat tiedotteet keskustelut oppilaanohjaajan kanssa oppilashuoltoryhmän kokoukset yhteistyö nuorisotoimen ja sosiaalitoimen kanssa 19

20 4.2 Oppimissuunnitelma Oppilaan oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelmassa kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Lisäksi siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityis-opetus. Siinä voidaan myös asettaa tavoitteet oppilaan suoritustasolle eri oppiaineissa. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutumaan opiskeluunsa ja saamaan siihen enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman laatimisella annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Kolmannesta luokasta alkaen oppilaalle, joka tarvitsee erityisiä opetusjärjestelyitä tai etenee opiskeluissaan vuosiluokkaan sitoutumattomasti, laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös ns. lahjakkaiden lasten opetuksen suunnittelussa. Mikäli oppilaalle on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), se korvaa oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelma vuosiluokilla 1-2 Ensimmäisellä vuosiluokalla opettaja laatii kaikille oppilaille tammikuun loppuun mennessä oppimissuunnitelman. Toisen vuosiluokan alussa oppimissuunnitelma päivitetään opettajan ja oppilaan yhteistyönä. Oppimissuunnitelma toimii yhteistyövälineenä koulun ja vanhempien välillä ohjaten oppilaan opiskelua. Oppimissuunnitelma vuosiluokille 3-9 Sellaiselle oppilaalle, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, mutta joka tarvitsee säännöllistä erityistä tukea opinnoissaan, laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan, mikäli erilliset tukitoimet eivät ole osoittautuneet riittäviksi tai tarvitaan erityisiä opetusjärjestelyjä. Tämän oppimissuunnitelman laatimisvastuu on kussakin koulussa erityisopettajalla. Muut vuosiluokkien 3-9 oppilaat laativat eri oppiaineissa oman suunnitelmansa opintojensa etenemisestä. 20

21 4.3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kouluissa toteutettava ohjaus tukee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia. Henkilökohtaisen ohjauksen avulla pyritään pienentämään oppilaan syrjäytymisriskiä. Työelämään tutustuminen painottuu vuosiluokille 7-9. Yläkoulut laativat vuosittain työelämään tutustumistoiminnansuunnitelman. Koulukohtaisesti suunnitellaan kokonaisuuksia eri oppiaineiden opetukseen, joiden avulla annetaan oppilaille tietoja ja kokemuksia työelämän vaatimuksista ja mahdollisuuksista. Järvenpääläisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehdään yhteistyötä ikäluokan tarpeiden mukaisesti. Opettajan tehtävät oppilaan opiskelutekniikan ja työtapojen kehittäminen ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntyä oppilaan persoonallisen ja terveen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen huolehtia tiedonsiirrosta opettajien ja muun henkilökunnan kesken nivelkohdissa tiedottaa oppilaalle ja huoltajille koulun työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle selvittää oppilaalle ja huoltajille ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat järjestää huoltajalle tilaisuuksia keskustella oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista luoda ja ylläpitää turvallinen ilmapiiri luokassa Oppilaanohjaajan tehtävät oppilaan persoonallisen ja terveen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen huolehtia tiedonsiirrosta opettajien ja muun henkilökunnan kesken nivelkohdissa tiedottaa oppilaalle ja huoltajille koulun työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle tukea ja ohjata oppilasta ja jatko-opiskeluihin ja ammatinvalintaan liittyvissä asioissa järjestää oppilaille luokilla 7-9 työelämään tutustumista yhteistyönä oppilaiden kanssa. 21

22 Ohjaustoiminta Järvenpään perusopetuksessa 1 lk. kolmikantakeskustelu: esiopettaja, luokanopettaja ja lapsen vanhemmat oppimissuunnitelma väliarviointikeskustelu 2 lk. oppimissuunnitelman päivittäminen pääsääntöisesti lukuvuoden alussa opettaja laatii tammikuun loppuun mennessä tammikuun loppuun mennessä, koulukohtaisesti joustavin työjärjestelyin opettaja ja oppilas laativat oppitunnilla kirjallinen väliarviointi tavoitekeskustelut tarvittaessa 3-6 lk. tavoitekeskustelu: lapsi, opettaja oppilaan laatima suunnitelma kirjallinen väliarviointi syyslukukauden päättyessä koulukohtaisesti joustavin työjärjestelyin syksyllä koulun alussa oppilas laatii itse oppitunnilla / päivitys pitkin lukuvuotta syyslukukauden päättyessä tavoitekeskustelut tarvittaessa siirtopalaverit 6. luokan lopussa 7-9 lk. luokanvalvojien tunnit oppilaan laatima suunnitelma (7-9 lk) kirjallinen väliarviointi 7 lk. luokanvalvojan/opettajan, oppilaan ja vanhempien tapaamiset 8-9 lk. luokanvalvojan ja vanhempien tapaamiset koulukohtaisesti joustavin työjärjestelyin luokanopettajan/ OHR ja opinto-ohjaaja /OHR säännöllisesti lukuvuoden aikana oppilas laatii itse tunnilla opintojaksoihin liittyen koulun sopimalla tavalla / päivitys pitkin lukuvuotta syyslukukauden päättyessä syyslukukauden aikana tarjotaan mahdollisuus kaikille huoltajille tavata luokanvalvoja tai oppilasta opettava muu opettaja, koulukohtaisesti joustavin työjärjestelyin vanhemmille tarjotaan mahdollisuus keskusteluihin lukuvuoden aikana 8-9 lk. oppilaan ohjaajan ja oppilaan tapaamiset oppilaanohjaaja tiedottaa oppilaalle ja huoltajille koulun työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle 22

23 4.4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetusta voidaan antaa yksilöopetuksena tai muutaman oppilaan ryhmälle, joka tarvitsee tukea opiskelussaan samoissa asioissa. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Huoltajille tiedotetaan järjestettävästä tukiopetuksesta. Tukiopetusta järjestetään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mutkaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 4.5 Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhdessä kotien kanssa. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertaiset oppimisen mahdollisuudet. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Jokaisessa koulussa toimii säännöllisesti kokoontuva oppilashuoltoryhmä, jonka kokoonpanot päätetään koulukohtaisesti. Ryhmän toiminnasta tiedotetaan oppilaiden huoltajille lukuvuosittain. Oppilashuoltotyöryhmän toiminnasta koulussa vastaa koulun rehtori. Oppilashuollon palvelut toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Oppilashuoltoon liittyviin yhteistyökäytänteisiin ja menettelytapoihin koulun henkilökunnan on perehdyttävä vuosittain. Turvalliseen koulupäivään kuuluu, että oppivelvollisuusikäiset oppilaat ovat kouluaikana koulutuksen järjestäjän valvontavastuun piirissä. Opettajilla ja koulun henkilöstöllä on yleinen valvontavelvollisuus suhteessa oppilaisiin. Välituntivalvonnasta laaditaan erillinen koulukohtainen valvontaluettelo. Koulun terveydellisiä oloja seurataan yleiseen ilmapiiriin, ihmissuhteisiin, koulun fyysisiin työoloihin, kuten sisäilman laatuun, kalusteiden, sosiaalitilojen, siivouksen asianmukaiseen tasoon ja koulutyön järjestämiseen liittyvin säännöllisin kyselyin. Kyselyiden tekemisessä on mukana myös kouluterveyshuolto, työsuojelu ja tila- ja ruokapalvelukeskus. Kyselyt voidaan kohdentaa huoltajille, oppilaille ja koulun henkilökunnalle. Oppilaat perehdytetään vuosittain kaikkiin oleellisiin koulun turvallisuusohjeisiin, niin että he tietävät miten menetellä hätätilanteissa sekä tuntevat hätäpoistumisteiden paikat. 23

24 Poissaolojen seuranta Oppivelvollisen peruskoululaisen tulee koulupäivinä osallistua koulutyöhön. Koulu seuraa poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista mahdollisimman pian huoltajalle. Oppivelvollisen oppilaan huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Vanhempien tulee ilmoittaa, jos oppilas on poissa koulusta. Poissaolot ovat luvallisia tai luvattomia. Luvattomat poissaolot edellyttävät aina jatkoselvittelyä. Koulu laatii poissaoloista vuosittain yhteenvedon. Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminnalla pyritään osaltaan saavuttamaan oppilashuollolle asetettuja tavoitteita. Luokka-asteilla 7-9 on kaikissa kouluissa tukioppilastoimintaa. Sen tarkoituksena on tukea oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja lisätä hyvinvointia kouluyhteisössä. Sen kautta voi oppia toisen huomioonottamista, ryhmässä toimimista ja yhteisten asioiden hoitoa. Tukioppilaaksi valitut koulutetaan tehtäväänsä. Tukioppilaat toimivat seitsemänsien luokkien kummioppilaina ja pyrkivät helpottamaan uuteen kouluun sopeutumista. He järjestävät kouluyhteisössä tempauksia ja tapahtumia, joiden tarkoituksena on luokkien ryhmäytymisen edistäminen, yhteenkuuluvuuden lisääminen ja arjen piristäminen. Oppilaiden osallisuuden edistäminen Kaikissa kouluissa on oppilaskunta toimintaa, jonka kautta oppilaat oppivat osallistumaan ja vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Näin edistetään aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista. Oppilaskunnat osallistuvat Järvenpään lasten ja nuorten ääni toimintaan, joka on oppilaskuntien ja nuorisoparlamentin yhteinen osallistumisja vaikutuskanava kunnalliseen päätöksentekoon. 24

25 Oppilashuollon tehtävä Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja ehkäisy Ennaltaehkäisevä toiminta Oppilaalle tarjottava tuki ja ohjaus fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen Eri asiantuntijoiden ja kodin yhteistyö koulussa Toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteita varten Turvallisuus koulumatkakuljetuksissa Toimintatapa yhteistyö esiopetuksen kanssa (tiedonsiirto) yhteistyö kouluterveyshuollon kanssa opettajille tehtävät kyselyt opettajien haastattelut OHR:ssä tarvittaessa Makeko- ym. tasokokeet tukiopetus, erityisopetus oppimissuunnitelma oppilaan suunnitelma yhteistyö kotien kanssa koulun järjestyssäännöt kriisikansio varhainen puuttuminen oppimisympäristön tuki hammashuolto oppilaanohjaus tukiopetus erityisopetus terveydenhoitaja ja lääkäri koulupsykologi kuraattori oppilashuoltoryhmä tukihenkilöt avustajat oppilashuoltopalveluiden tiedotus huoltajien ja asiantuntijoiden mahdollisuus osallistua ryhmän kokouksiin koulun kriisikansio koulun pelastusohjelma ehkäisevän päihdetyön malli koulun omat toimintaohjeet järjestyssäännöt Terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatus Toiminta kouluyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja keskinäisen vuorovaikutuksen edistämiseksi eri oppiaineiden sisällöt kouluruokailu juhlaperinne koulun omat mallit tapakasvatukseen kodin ja koulun yhteistyö yleisten kasvatustavoitteiden toteuttamistoimenpiteet oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma järjestyssäännöt ja koulun muut sopimukset kummi ja tukioppilastoiminta kodin ja koulun yhteistyö koulun yhteiset kokoontumiset ja tapahtumat 4.6 Koulujen kerhot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Koulujen kerhotoiminnalla tuetaan oppilaan sosiaalista kasvua sekä oppilaan yksilöllistä monipuolista kehitystä. Kerhotoiminta kytkeytyy vahvasti koulujen toimintakulttuuriin. Koulujen järjestämä kerhotoiminta toteutetaan lukuvuosittain varattujen resurssien puitteissa. Koulujen kerhotoimintaa voi täydentää eri seurojen ja yhteisöjen koulujen tiloissa järjestämä kerhotoiminta. 25

26 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on kouluajan ulkopuolella tapahtuvaa päivittäistä toimintaa, jonka tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda hyvä pohja kasvulle. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa tehdään yhteistyötä kodin ja koulun kanssa. Päämääränä on luoda lapsen kehitykselle suotuisa kasvuympäristö sekä lisätä lapsen tuntemusta ja näin edesauttaa hänen tarpeidensa tunnistamista. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajilla on vastuu lapsen kasvatuksesta kyseisien yhteisön jäsenenä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koordinoi nuorisotoimi. 26

27 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 Eri tukimuodot Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Opetuksen järjestämisessä noudatetaan Järvenpäässä mahdollisimman pitkälle aluemalliin tukeutuvaa lähikouluperiaatetta: opetusjärjestelyt ovat mahdollisimman vähän oppilasta normaalista oppimisympäristöstä erottavia; kuitenkin oppilaan erityistarpeet huomioonottavia ja toimintaedellytyksiin suhteutettuja. Tukitoimia lisätään tarpeen mukaan opetuksen eriyttäminen yleisopetuksen pienluokat tukiopetus osa-aikainen erityisopetus joustava erityisopetus erityisluokka erityiskoulu Oppilaalle, joka kuuluu erityisen tuen piiriin tai jolla on tilapäisiä oppimisvaikeuksia, järjestetään tukiopetusta tarkoituksenmukainen määrä. Jos tukiopetus ei riitä, oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea, annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Vuosiluokilla 3-9 laaditaan oppimissuunnitelma sellaiselle oppilaalle, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, mutta joka tarvitsee toistuvasti erityistä tukea opinnoissaan. Oppimissuunnitelman laatimisvastuu on koulun erityisopettajalla. Mikäli oppilaan opinnot eivät yllämainituista tukitoimista huolimatta etene, hänet siirretään erityisopetukseen. Erityisopetukseen siirtämispäätöksen tekee huoltajan anomuksesta opetuspäällikkö. Silloin oppilaan oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Henkilökohtaisen opetuksen järjestämissuunnitelman 27

28 (HOJKS) laatii erityisopettaja yhteistyössä muiden opettajien ja huoltajan kanssa. Päätöksen henkilökohtaisesta opetuksen (HOJKS) järjestämisestä tekee rehtori. Erityisopetus voidaan järjestää muun opetuksen yhteydessä, erilaisissa pienryhmissä tai osittain tai kokonaan erityisryhmässä. 5.2 Erityisoppilaiden opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen on tuettava oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetuksen toteuttaminen edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, ja aikaa sekä eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää osittain tai kokonaan yleisopetuksen yhteydessä eli integroituna yleisopetukseen. Integraatiossa huomioidaan oppilaan yksilölliset tarpeet. Oppilasta ei pelkästään integroida yksittäiseen luokkaan vaan kouluyhteisöön, jolloin oppilaan erityisen tuen tarpeeseen vastaaminen on koko henkilökunnan yhteinen asia. Integroinnin tukena kouluissa voi toimia erilaisia joustavia opetusryhmiä. Opetusryhmiä muodostettaessa huolehditaan siitä, että ne ovat oppilasmääriltään pedagogisesti toimivia. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, oppilaalla on oikeus saada opetusta osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Vuosittain oppilasvalinta erityisopetuksen luokkiin tapahtuu alueellisesti ja päätökset vuosiluokilla 1-6 tehdään keskitetysti. Yläkouluissa erityisoppilaat voidaan sijoittaa erityisopetuksen ryhmään huoltajien suostumuksella ja oppilashuoltotyöryhmän suosituksesta. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus järjestetään joko tavanomaisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Erityisopetukseen ottamis- tai siirtämispäätöksen sekä opiskelupaikan määrittäminen tehdään koordinoidusti kouluvirastossa. Jos oppilaalla ei enää ole tarvetta erityisopetukseen, hänet siirretään yleisopetukseen. Päätöksen erityisopetuspäätöksen purkamisesta tekee opetuspäällikkö huoltajien hakemuksesta. Päätöksessä opetuspäällikkö huomioi koulun oppilashuoltotyöryhmän suosituksen. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää osittain toisin kuin mitä koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Tavoitetason määritteleminen oppilaan edellytysten mukaiseksi eli oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta on oltava erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, järjestetään muiden 28

29 oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntimääränsä vähene. Erityisopetukseen siirretty tai otettu oppilas voi edetä joko vuosiluokkiin sidotun opinto-ohjelman mukaisesti tai oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritetyn oman vuosiluokkiin sitoutumattoman opintoohjelman mukaisesti. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle oppilaalle, joka ei opiskele toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, laaditaan muista oppiaineista muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Oppiainekokonaisuuksia muodostetaan kaikille yhteisistä oppiaineista ja oppilaan ohjauksesta. Oppimistilanteet ja kokeet järjestetään siten, että oppilaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Tarvittaessa työskentelyn ja kokeiden aikana annetaan lisäaikaa annetaan mahdollisuus käyttää teknisiä apuvälineitä annetaan mahdollisuus käyttää avustajaa annetaan mahdollisuus käyttää tulkkipalvelua laaditaan yksilölliset koe- ja oppimistehtävät järjestetään suullinen koe annetaan mahdollisuus täydentää kirjallista koetta suullisesti järjestetään muu tarvittava tuki 5.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityisopetuksen päätöksen jälkeen jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman laatii erityisopettaja yhteistyössä huoltajien kanssa ja sen tekemiseen osallistuvat myös oppilas, opettajat sekä tarvittaessa muut asiantuntijat. Suunnitelma päivitetään jokaisen lukuvuoden alussa ja sen toteutuminen arvioidaan lukuvuoden lopussa. Vanhemmat hyväksyvät suunnitelman allekirjoittamalla. Päätöksen henkilökohtaisesta opetuksen järjestämisestä tekee rehtori. Rehtori vastaa siitä, että kaikilla erityisopetukseen otetuilla tai siirretyillä oppilailla on asianmukaisesti laadittu HOJKS. Järvenpäässä on käytössä yhteinen HOJKSlomake, johon sisältyy päätössivu ja sisältösivut. Opettajat voivat halutessaan laajentaa yhteisen lomakkeen sisältöjä. HOJKS sisältää seuraavat opetuksen järjestämiseen liittyvät:. oppilaan ja huoltajien yhteystiedot oppilaan aiempi kouluhistoria kuvaus oppilaan erityistarpeista, oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista 29

30 opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa yleisestä oppimäärästä tai järjestetään vuosiluokkiin sitoutumattomasti niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet, sisällöt ja arvioinnin kriteerit, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seuranta ja arvioinnin perusteet Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Tähän suunnitelmaan kirjataan erityisesti myönteiset havainnot oppilaan edistymisestä sekä kokemukset oppilaan oppimista ja kehitystä tukevista onnistuneista opetusjärjestelyistä ja toimintatavoista. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Mikäli oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty, se arvioidaan HOJKS:aan kirjattujen arvioinnin kriteerien mukaan. Siirtymävaiheessa lähettävä opettaja antaa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman sisältämät opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot oppilaan aiemmasta opiskelusta vastaanottavan koulun rehtorille. Lähettävä opettaja on vastuussa oppilaan HOJKS:n siirtämisestä Järvenpään perusopetuksen aikaisissa siirtovaiheissa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman sisältämiä tietoja käytetään hyväksi oppilaan koulutuksen ja tukipalvelujen suunnittelussa ja järjestämisessä Oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja vastaavat huoltajan suostumuksella opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen siirtämisestä uuteen oppilaitokseen. Jos erityisoppilas ei pysty etenemään opetussuunnitelman yleisten tavoitteiden mukaan, voidaan oppimäärä yksilöllistää. Oppimäärä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Oppiaineen, jossa on yksilöllinen oppimäärä, tavoitteet, sisältö ja oppiaineen arvioinnin kriteerit määritellään HOJKSissa. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää aina HOJKS asiakirjan päivittämistä ja uutta rehtorin päätöstä. Rehtorin päätöksessä tulee ilmetä myös yksilöllistetyt oppiaineet. 30

31 5.4 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain tai oppiainekokonaisuuksina, se järjestetään toiminta alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat päivittäisten toimintojen taidot, motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset ja kognitiiviset taidot. Päivittäisten toimintojen taidot ovat olennainen osa opetusta. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetus sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueet sisältävät vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueet sisältävät terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueet sisältävät aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraus -suhteen oppimisen harjoituksia. Toiminta-alueiden tavoitteet määritellään oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. 31

32 TOIMINTA-ALUE TAVOITE SISÄLTÖ Motoriset taidot kehon hahmotuksen vahvistuminen kehittää kokonais- ja hienomotoristen tasapainoa taitojen kehittyminen koordinaatiota rytmiä ja kestävyyttä lihasvoimaa Kielikommunikaatio ja orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen kehittää ja harjaannuttaa kielellistä tietoisuutta ilmaisutaitoja käsite- ja sanavarastoa vaihtoehtoisia kommunikaatiotaitoja kirjainten ja sanahahmojen tunnistamista ajattelua Sosiaaliset taidot vuorovaikutustaitojen kehittyminen kehittää ja harjaannuttaa sosiaalisissa tilanteissa tarvittavia vuorovaikutustaitoja tunteiden hallintaa Päivittäisten aktiivisen osallistumisen terveyskasvatusta toimintojen taidot lisääntyminen elinympäristön turvallisuuskasvatusta toimintoihin arkipäivän elämäntaitojen omatoimisuuden edistyminen kehittämistä itsenäistymisen edistyminen ympäristössä liikkumisen harjaannuttamista valmennusta asumiseen ja vapaa-aikaan Kognitiiviset taidot aktivoituminen aistien stimulointia ja oppiminen käyttämään aistejaan harjoittamista ympäröivän todellisuuden valinnan, luokittelun, hahmottamiseen ongelmanratkaisun ja syyseuraussuhteen oppimisen harjoituksia 32

33 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 6.1 Maahanmuuttajaopetus Opetuksen lähtökohdat Oppivelvollisuusikäisellä maahanmuuttajalla on oppivelvollisuus ja oikeus saada perusopetusta. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Järvenpäässä maahanmuuttajaoppilaat sijoitetaan ensisijaisesti heidän oman asuinaluseensa lähikouluun ja oppilaiden tarvitsemat erityiset tukitoimenpiteet järjestetään ensisijaisesti heidän omassa koulussaan tai yhteistyössä alueen muiden koulujen kanssa. Järvenpään koululaitoksessa noudatetaan yhteistä radanvarsikuntien yhdessä laatimaa maahanmuuttaja opetussuunnitelmaa. Maahanmuuton alkuvaiheessa oppilaalle pyritään järjestämään tarvittaessa valmistavaa opetusta. Valmistavaa opetusta voidaan antaa myös pidempään Suomessa olleille tai Suomessa syntyneille oppivelvollisuusikäisille lapsille, joiden suomen kielen taito on heikko. Täydentävä opetus on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät voi puutteellisen suomen kielen käytön ja ymmärtämisen sekä vaillinaisten oppiaineiden tietojen ja taitojen vuoksi opiskella perusopetuksessa edes tuettuna. Tavoitteena on peruskoulun päättötodistus. Valmistavan ja täydentävän opetuksen kesto on vähintään kouluvuoden, mutta tarvittaessa opetusta annetaan pidempään. Opetusta ohjaa valmentavan opetuksen opetussuunnitelma sekä täydentävän opetuksen opetussuunnitelma. Yksittäisiä järvenpääläisiä maahanmuuttajaoppilaita voidaan radanvarsikuntien sopimuksen mukaan sijoittaa muiden kuntien valmistavan ja täydentävän opetuksen ryhmiin. Jos valmistavan tai täydentävän opetuksen tarpeessa olevia oppilaita on runsaasti, harkitaan omien valmistavan/täydentävän koulutuksen oppilasryhmien perustamista. 33

34 Maahanmuuttajaopetuksen tavoitteet ja toimintamallit Tavoitteet Opetus tukee oppilaan kasvamista suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön jäseneksi Opetus tukee oppilaan kasvamista oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi Oppilaalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla Opetuksessa otetaan huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet Oppilaalle annetaan tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Toimintamallit suomi 2-kielenä opetus tukiopetus yhteistyö oman äidinkielen opettajien kanssa suomi 2 kielenä testaus koulutuksen nivelvaiheissa oman äidinkielen ja kulttuurin opetus, kun se opetusjärjestyksellisesti on mahdollista mahdollisesti oman uskonnon opetus suomi 2 kielenä opetus mahdollisesti äidinkieli ja kirjallisuus tuntien aikana myös äidinkieli ja kirjallisuus tunneilla otetaan huomioon suomi 2 kielenä oppimäärä oppimissuunnitelman mukaisesti yhteistyössä huoltajien ja mahdollisesti oman äidinkielen opettajan kanssa selvitetään oppilaan aikaisempi oppimishistoria ja määritellään tukitoimenpiteet valmistava opetus valtion kustantama alle 3 vuotta maassa olleiden oppilaiden tukiopetus muu tukiopetus oppimissuunnitelma oppimissuunnitelma, jossa määritellään oppimisen tavoitteet ja tarvittavat tukitoimenpiteet yhteistyö oman äidinkielen opettajan kanssa keskustelut huoltajien kanssa koulutuksen nivelvaiheissa tarvittaessa yhteistyö oman äidinkielen opettajan kanssa keskustelut huoltajien kanssa koulutuksen nivelvaiheissa 34

35 7 OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. 7.1 Arviointi opintojen aikana Arvioinnin tehtävä Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan kehittymisestään ja siten tukea myös persoonallisuuden kasvua Arvioinnin periaatteet ja tavoitteet Arvioinnin kohdistuu oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa annetaan oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin. Arvioinnin on yksilöllistä, totuudenmukaista ja monipuolista. Arvioinnin on ohjaavaa, kannustavaa sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Opettaja seuraa, havainnoi ja dokumentoi oppilaan opiskelua ja keskustelee oppilaan kanssa tämän edistymisestä. Keskustelujen avulla opettaja tukee oppilaan oppimisprosessia ja ohjaa häntä tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Arvioinnin kohteena ovat oppilaan edistyminen, työskentely, käyttäytyminen, oppimistaidot ja sosiaaliset valmiudet sekä eri sisältöalueista esiin nostetut seikat. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä eri oppiaineissa tai aineryhmissä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin, oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tavoitteisiin. Oppilaan edistymistä ei verrata muiden oppilaiden edistymiseen. Arvioinnin pohjana ovat perusteisiin sisältyvät kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain ja luokalle jättäminen Järvenpäässä oppilas etenee opinnoissaan pääsääntöisesti vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaisesti. 35

36 Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä eri oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan arvosanan taikka vastaavan sanallisen arvion, siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan luokan opinnoista hyväksytysti. Oppilaan suoritus voidaan katsoa hylätyksi, jos hän ei ole yltänyt opetussuunnitelmassa määriteltyihin keskeisiin tavoitteisiin, hän ei hallitse oppiaineeseen määriteltyjä sisältöjä siinä määrin, että hänellä olisi edellytyksiä jatkaa aineen opiskelua seuraavalla vuosiluokalla, hänen tietonsa ja taitonsa oppiaineessa ovat hyvin puutteelliset ja hajanaiset. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia. Jos oppilas aiotaan jättää vuosiluokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, varataan huoltajalle mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Päätöksen oppilaan luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa aineessa hylätty, voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä myös ehdollinen päätös, jossa mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Mikäli oppilas osoittaa erillisessä kokeessa hallitsevansa ehdollisessa päätöksessä edellytetyt tiedot ja taidot, hän siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Muussa tapauksessa hän jää vuosiluokalle. Jos 9. luokan lopussa oppilaan suoritus on yhdessä tai useammassa aineessa hylätty, oppilaalle voidaan luokalle jättämisen sijasta rehtorin päätöksellä antaa oikeus suorittaa puuttuvat opinnot loppuun oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta. Vuosiluokkiin sitomaton opetus Vuosiluokkiin sitomaton opetus on opetuksen järjestämisen tapa, jossa oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaisesti eikä ensisijaisesti vuosiluokittain. Eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma, jossa kuvataan opintojen eteneminen. Oppilaan arviointi tapahtuu Järvenpään opetussuunnitelman arvioinnin ohjeistuksen mukaisesti henkilökohtaisen oppimissuunnitelma mukaisesti. 36

37 7.1.4 Arvioitavat oppiaineet ja oppilaan edistymisen arviointi Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1-4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5-6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7-9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erikseen. Arvioinnin tavoitteena on ohjata ja suunnata oppilaan opiskelua kohti oppiaineen keskeisten tavoitteiden hallintaa. Arvioinnin kohteena ovat oppilaan tiedot ja taidot sekä hänen työskentelynsä eri oppiaineissa. Oppilaan edistymisen ja oppimisen arvioinnin yleiset kriteerit Erinomainen (10) Oppimäärän keskeisen sisällön ja siihen perustuvien taitojen hallinta. Hyvät valmiudet itsenäiseen työskentelyyn, vaativaan opitun soveltamiseen ja ongelmanratkaisuun. Kiitettävä (9) Oppimäärän keskeisen sisällön ja siihen perustuvien taitojen hallinta. Hyvät valmiudet itsenäiseen työskentelyyn sekä opitun soveltamiseen ja ongelmanratkaisuun. Hyvä (8) Oppimäärän keskeisen sisällön hyvä hallinta ja osin soveltamiskyky ja ongelmanratkaisutaito. Arvioinnissa huomioidaan oppiaineiden hyvän osaamisen kuvaukset. Tyydyttävä (7) Keskeisimmäksi katsotun oppiaineksen ja taitojen hallinta. Kohtalainen (6) Keskeisimmäksi katsotun oppiaineksen ja taitojen osittainen hallinta. Välttävä (5) Keskeisten tavoitteiden puutteellinen hallinta. Hylätty (4) Ei hallitse oppiaineksen keskeisiä tavoitteita. Ei edellytyksiä jatkaa opiskelua seuraavalla luokalla Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet sekä työskentelytaidot yleensä. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä muiden kanssa. 37

38 Arvioitaessa työskentelytaitoja osana oppiaineen arviointia voi vaikutus oppiaineen numeroon olla yhden numeron verran korottava tai alentava. Arvioinnin kohde Työskentely yleensä Arvioinnin muodot ja välineet Arvioinnin suorittaja Arvioinnin ajankohta sanallisesti 1-4 opettaja vähintään kaksi kertaa luokilla lukukaudessa väliarvioinnissa ja lukuvuositodistuksessa sanallisesti 5-6 opettaja vähintään kerran luokilla lukuvuodessa väliarvioinnissa itsearviointi 1-9 oppilas itsearviointi vähintään kerran lukukaudessa Työskentely oppiaineiden yhteydessä 1-9 luokilla on osa oppiaineen arviointia opettaja vähintään kaksi kertaa lukukaudessa itsearviointi 1-9 oppilas vähintään kaksi kertaa lukukaudessa Oppimaan oppimiselle ja työskentelylle asetetut tavoitteet Oppilas osallistuu ohjattuun keskusteluun osallistuu syy-seuraussuhteiden pohdintaan osaa käyttää käsiteltävien aiheiden keskeisiä käsitteitä osallistuu käsitteiden soveltamiseen osallistuu ongelmien ratkaisemiseen oppii suunnittelemaan omaa työskentelyään keskittyy työskentelyyn osaa toimia ohjeiden mukaan ryhtyy työhön ja saattaa sen valmiiksi huolehtii työskentelyvälineistä huolehtii tehtävistään osallistuu rakentavasti yhteiseen työskentelyyn oppii arvioimaan omaa työskentelyään. 38

39 Työskentelyn arvioinnin kriteerit Tavoite saavutettu Vastuullisuus Taito suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään erinomaisesti (10-9) Oppilaan työskentely on aktiivista, vastuuntuntoista ja oma-aloitteista. Oppilas osaa asettaa työskentelylleen tavoitteita sekä suunnitella ja arvioida työskentelyään. Yhteistyö toisten kanssa Oppilas kykenee yhteistyöhön erilaisissa ryhmissä. hyvin (8-7) Oppilaan työskentely on vastuuntuntoista. Oppilas keskittyy työskentelyyn ja tekee työnsä loppuu. Oppilas osaa suunnitella työskentelyään. Oppilas kykenee yhteistyöhön. vaihtelevasti (6-5) Oppilaan keskittyminen työskentelyyn vaihtelee. Oppilas keskittyy työskentelyyn ja tekee työnsä loppuun. Oppilas tarvitsee opettajan apua työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteistyössä toisten kanssa toistuvasti vaikeuksia. tavoitetta ei ole vielä saavutettu (4) Oppilaan työskentely on jatkuvasti välinpitämätöntä eikä suju ilman opettajan ohjausta. Oppilaalla työn loppuun saattaminen vaihtelee. Oppilas ei kykene työskentelemään itsenäisesti eikä ohjatusti. Oppilas tarvitsee opettajan ohjausta yhteistyön sujumiseen. Yhteistyö toisten kanssa vaikeaa, ei suju Käyttäytymisen arviointi Oppilaan käyttäytymistä arvioidaan asetettujen tavoitteiden suunnassa. Arviointi kohdistuu siihen, miten hyvin oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa omaa ja muiden työtä ja noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arvioinnin kohde Käyttäytyminen Arvioinnin muodot ja välineet 1-4 luokilla sanallisesti väliarvioinnissa ja lukuvuositodistuksessa Arvioinnin suorittaja kaikki oppilasta opettavat opettajat Arvioinnin ajankohta vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa 5-6 luokilla sanallisesti väliarvioinnissa ja numerolla lukuvuositodistuksessa kaikki oppilasta opettavat opettajat lukukauden päättyessä 7-9 luokilla numerolla kaikki oppilasta opettavat opettajat lukukauden päättyessä itsearviointi 1-9 oppilas itsearviointi vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa 39

40 Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet Tavoitteena on, että oppilaan käytös on myönteistä ja toiset huomioivaa. Hän on auttavainen, oma-aloitteinen ja rehellinen. Oppilas oppii noudattamaan koulun ja luokan sääntöjä. Hän oppii huolehtimaan ympäristöstään sekä arvostamaan omaa ja toisen työtä. Hän oppii hyvät tavat. Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Tavoite saavutettu erinomaisesti (10) kiitettävästi (9) hyvin (8) tyydyttävästi (7) kohtalaisesti (6) välttävästi (5) Muiden ihmisten huomioon ottaminen Oppilas edistää työrauhan syntymistä. Oppilas on kohtelias, ystävällinen ja aina auttavainen. Oppilas antaa työrauhan ja ottaa muiden mielipiteet huomioon. Hän on avulias, yhteistyöhaluinen ja kohtelias. Oppilas on kielenkäytössään asiallinen. Hän ei yleensä häiritse työrauhaa. Oppilaalla on vaikeuksia yhteistyössä muiden kanssa. Hän häiritsee työrauhaa, ja hänen kielenkäyttönsä on ajoittain epäasiallista. Oppilas häiritsee opetusta ja työrauhaa. Hän on epäystävällinen ja epäkohtelias. Yhteistyö muiden kanssa tuottaa hänelle toistuvasti vaikeuksia. Oppilas häiritsee opetusta jatkuvasti. Hän on yhteistyöhaluton. Hän käyttäytyy muita kohtaan röyhkeästi ja väkivaltaisesti. Ympäristön huomioon ottaminen Oppilas huolehtii yhteisestä omaisuudesta. Hän kehittää työskentely-ympäristöään. Hän noudattaa ja ylläpitää yleistä siisteyttä. Oppilas huolehtii yhteisestä omaisuudesta. Hän huolehtii ympäristöstään ja noudattaa yleistä siisteyttä. Oppilas pitää oman lähiympäristönsä siistinä. Oppilas ei aina huolehdi työskentely-ympäristönsä siisteydestä. Oppilas on välinpitämätön työskentely-ympäristönsä siisteydestä. Hän noudattaa kehotuksesta ohjeita. Oppilas sotkee työympäristöään. 40 Työn arvostaminen Oppilas saattaa työnsä loppuun. Hän käsittelee työnsä tuotoksia huolellisesti. Hän antaa kannustavaa palautetta toisten töistä. Oppilas saattaa työnsä loppuun. Hän käsittelee työnsä tuotoksia huolellisesti. Hän osaa antaa rakentavaa palautetta. Oppilas saattaa työnsä loppuun. Hän käsittelee työnsä tuotoksia huolellisesti. Oppilas tarvitsee työn loppuunsaattamisessa opettajan ohjausta ajoittain. Työskentelyn tuotoksen kohtelu on ajoittain huolimatonta. Oppilas tarvitsee työn loppuunsaattamisessa opettajan ohjausta toistuvasti. Työskentelyn tuotoksen kohtelu on huolimatonta. Oppilas tarvitsee työn loppuunsaattamisessa opettajan jatkuvaa ohjausta. Sääntöjen noudattaminen Oppilas noudattaa esimerkillisesti annettuja ohjeita. Oppilas noudattaa annettuja ohjeita. Oppilas noudattaa yleensä annettuja ohjeita. Oppilas ei aina noudata yhteisesti sovittuja sääntöjä. Oppilas rikkoo yhteisesti sovittuja sääntöjä. Hän on piittaamaton yhteisesti sovituista säännöistä.

41 hylätty (4) Oppilas on aggressiivinen. Hän loukkaa jatkuvasti toisten oikeuksia. Hän vaikeuttaa toisten työskentelyä. Hän on tarkoituksellisesti epäkohtelias. Oppilas tärvelee tahallisesti ympäristöä ja muiden omaisuutta. Oppilas ei selviydy työn loppuunsaattamisesta yksin. Työskentelyn tuotoksen kohtelu on huolimatonta. Hän on piittaamaton yhteisesti sovituista säännöistä Oppilaan itsearviointi Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta ohjataan tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppilaan erityisvaikeudet huomioidaan arvioinnissa. Arvioitaessa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas suorittaa oppivelvollisuuttaan ns. kotiopetuksessa, hänen opintosuorituksensa arvioidaan Järvenpään opetussuunnitelman oppilaan arvioinnin ohjeistuksen mukaan Maahanmuuttajaoppilaan arviointi ja arvioinnin periaatteet Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Maahanmuuttajaoppilaat arvioidaan mahdollisimman pitkälti peruskoulun yleisiä arviointiperiaatteita noudattaen. Oppilaalle laaditaan erillinen oppimissuunnitelma. Arvioinnissa otetaan huomioon Äidinkieli ja kirjallisuus - oppilaalle määritellään joko suomen kielen tai suomi toisena kielenä oppimäärä - arviointivaiheessa suomen kielen oppimäärä vain jos oppilaan kielitaito on kaikilla oppimisen osa-alueilla äidinkielen oppimäärän tasoinen, muuten arviointi annetaan suomi toisena kielenä oppimäärän mukaisesti - päätöksen oppilaan suomen kielen oppimäärästä tekee suomi toisena kielenä opettaja 41

42 oppilaan äidinkieli voidaan arvioida numeromerkinnällä, jos oppilas on saanut opetusta ko. aineessa 2 vuosiviikkotuntia tausta ja kielitaito huomioidaan muiden oppiaineiden arvioinnissa: suomen kielen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä, esimerkkeinä suulliset kokeet, referaatit, mahdollisuus sanakirjan käyttöön kokeissa, selkokieliset kysymykset tai omalla äidinkielellä suoritetut kokeet, mikäli se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista järjestää oppilaan äidinkieltä ei voi arvioida sekä äidinkielenä että vieraana kielenä arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan päättöarviointi numeroin arvioinnin periaatteet, tavoitteet ja menetelmät oppilaalle ja huoltajalle mieluiten omalla äidinkielellä. Äidinkielen todistusmerkinnät 1. Oppilaan äidinkieli on suomi: Äidinkieli ja kirjallisuus suomen kieli 8 2. Oppilaan äidinkieli ei ole suomi: Äidinkieli ja kirjallisuus suomi toisena kielenä 8 3. Oppilaan äidinkieli ei ole suomi, mutta hänen suomen kielen taitonsa on arvioitu äidinkielisen tasoiseksi: Äidinkieli ja kirjallisuus suomen kieli 8 Tapauksissa 2. ja 3. todistukseen lisätietoja kohtaan : Oppilaan äidinkieli on xxx. Oppilaan oman äidinkielen opiskelusta annetaan erillinen todistus lukukauden päättyessä sekä päättötodistuksen yhteydessä. Siitä ei tule merkintää todistuksen lisätietoja -kohtaan. 7.2 Päättöarviointi Arvioinnin tehtävä Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineessa. Päättöarvioinnin periaatteet Päättöarvioinnin on valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohtelee oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan perustuu kussakin yhteisessä oppiaineessa oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9. Päättöarviointia varten on laadittu päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin 42

43 oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Arvioitavat oppiaineet Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto, elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan valtakunnallisten perusteiden ( ) kohdassa 7.2. mainitut oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden. Toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaisaineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäväksi opinnoksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. 43

44 7.3 Todistukset Perusopetuksen aikana käytettäviä todistuksia ovat: Lukuvuositodistus Välitodistus Erotodistus Lukuvuoden päättyessä oppilaalle annetaan lukuvuositodistus. Lukuvuoden aikana annetaan myös toiselta luokalta alkaen kirjallinen välitodistus. Ensimmäisellä vuosiluokalla ei anneta välitodistusta, vaan arviointi suoritetaan väliarviointikeskusteluna oppilaalle laadittavan oppimissuunnitelman pohjalta. Välitodistus annetaan tammikuun loppuun mennessä. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Järvenpäässä ei anneta erotodistusta kunnan sisällä koulusta toiseen siirtyvälle oppilaalle. Vastaavat tiedot välitetään vastanottavaan kouluun siirtopalaverissa. Uskonnollisen yhdistyksen antamasta uskonnon opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. Todistuksiin merkitään, opetuksen järjestäjän ja koulun nimi, oppilaan nimi ja syntymäaika, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Perusteiden muutoksen jälkeen oppilaan henkilötunnus merkitään ainoastaan päättöja erotodistukseen sekä erityisestä tutkinnosta annettaviin todistuksiin. Muihin todistuksiin tulee oppilaan nimi ja syntymäaika. Oppilaille yhteisten taito- ja taideaineiden vuosiviikkotuntien määrää ei merkitä päättötodistuksiin. Valinnaisaineiden tuntimäärät merkitään todistukseen, jos niiden laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia. Todistuksen liitteellä voidaan tarvittaessa antaa oppilaan taito- ja taideaineiden opintoja koskevia tietoja. Liitteestä ei merkitä tietoa todistuksen lisätietoja -kohtaan. Huoltaja voi pyytää erillisen todistuksen opiskelusta musiikkiluokalla, osittain englanninkielisellä luokalla tai kuvataideluokalla. 7.4 Toiminnan jatkuva arviointi Järvenpään kaupungin perusopetuksen arviointisuunnitelma perustuu kaupungin koulutoimen yhteiseen arviointijärjestelmään sekä perusopetuksen tavoitteisiin ja niistä johdettuihin kriittisiin menestystekijöihin. Lisäksi kouluilla voi olla niiden oman toiminnan kehittämiseen liittyviä arviointikohteita. Kuntatason perusopetuksen arviointia käytetään opetuksen ja koulujen toiminnan kehittämisen välineenä. Perusopetuksen arviointisuunnitelmaa 44

45 tarkennetaan vuosittain koulutoimen talousarvion ja koulujen vuosisuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Lisäksi osallistutaan valtakunnalliseen arviointiin. Koulutoimen kuntatason arvioinnin kokonaisvastuu on koulutuslautakunnalla ja toteutuksen vastuu koulutoimen arviointityöryhmällä ja kouluvirastolla. Koulutason arvioinnin vastuu on rehtorilla ja koulun työryhmällä, mutta arvioinnin toteutukseen osallistuu koko henkilöstö. Kuntatason arvioinnin tuloksista tiedottaa koulutoimen arviointiryhmä ja kouluvirasto ja koulutason tuloksista koulut itse. 45

46 Arvioinnin kohde Arvioinnin menetelmät Arvioinnin suorittaja ja ajankohta Arviointitulosten käyttö 1. Strategiat Koulujen painopisteet Kokonaisarviointi Vuosittaiset painopisteet talous- ja toimintasuunnitelmissa Koulujen vuosisuunnitelmissa ja toimintakertomuksissa Kltk valtuustokausi Kltk talousarvion valmistelussa ja seurannassa Koulut vuosittain Toiminnan kehittäminen Seuranta ja kehittäminen 2. Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman ohjaavuus/toimivuus Arviointikysely opettajille ja huoltajille Vuosisuunnitelmat /kysely Ohjausryhmä kokeiluvuosien aikana Virasto ja koulut sopimuksen mukaan Ohjausryhmä ja ainetiimit Kokeiluopetus-suunnitelman kehittäminen Sisällöt Oppilaan arviointi 3. Opetus: Oppimistulokset Oppilaiden ja huoltajien tyytyväisyys Perusopetuksen suorittaminen ja jatkoopinnot Kyselyt aineryhmittäin Kysely Koulun omat kokeet Kuntatason kokeet kohderyhmittäin Valtakunnalliset (OPH) kokeet Kyselyt oppilaille ja huoltajille Seuranta Erikseen sovittuna ajankohtana Koulut vaihtelevasti Virasto erikseen sopien Otanta vaihtelevasti Koulut ja virasto sopimuksen mukaan Virasto kerää tiedon vuosittain Tilastokeskuksen tiedostot Arvioinnin kehittäminen Koulun opetuksen kehittäminen Kuntatason määrittäminen Koulun opetuksen kehittäminen Vaikuttavuuden seurantakoulutus- ja tukipalvelujen kehittäminen 4. Oppimisympäristöt Kartoitus Vuosikatselmukset 5. Oppilaan tuki Oppilashuolto Oppilaan erityinen tuki 6. Määrälliset tavoitteet, resurssit ja taloudellisuus Raportit Oppilashuoltoryhmien toiminnan kartoitus ja seuranta Kouluterveyskysely Kuntatason selvitys määräajoin Koulukohtaiset päivitykset Selvitykset Perusselvitys virasto v.2004 Koulut päivittävät vuosittain TVT -työryhmä Virasto erikseen sopien, sosiaali- ja terveystoimi mukana sopimuksen mukaan Joka toinen vuosi Virasto Koulut vuosittain Virasto ja kltk. kolme kertaa vuodessa Johdon raportti Johdon Vertti ja muut vertailutiedot vuosittain Perusselvitys ja seurantajärjestelmä Erilliset kehittämiskohteet Oppilashuolto-järjestelmän kehittäminen ja resurssien kohdentaminen TA / resurssointi 7. Toimintakulttuuri Yhteistyö kotien kanssa Osallistumisjärjestelmät Tunnusluvut Selvitykset Kyselyt Muut sopimuksen mukaan Koulut toistuvasti Sopimuksen mukaan Toimintamallien luominen ja kehittäminen Johtaminen ja kouluyhteisön toimivuus Tyytyväisyyskyselyt Selvitykset Tyytyväisyyttä ja toimintoja koskevat kyselyt Koulut ja henkilöstöhallinto toistuvasti Koulut ja henkilöstöhallinto toistuvasti 46

47

48