JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA

2 Koulutuslautakunta hyväksynyt Sivistyslautakunta hyväksynyt muutokset Sivistyslautakunta hyväksynyt muutokset Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksynyt muutokset Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksynyt muutokset voimassa alkaen

3 SISÄLLYSLUETTELO Yleinen osa JOHDANTO PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Opetus- ja kasvatustyötä ohjaavat valtakunnalliset arvot Järvenpään kaupungin perusopetuksen arvot Perusopetuksen visio ja toiminta-ajatus OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet Perusopetuksen järjestäminen Järvenpäässä Yhteistyö esiopetuksen, muun perusopetuksen ja muiden toimijoiden kanssa Perusopetuksen tuntijako Koulukohtaiset painotukset Valinnaisaineet Kieliohjelma Tietostrategia OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Opetusmenetelmät ja työtavat OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen (JOPO) toiminta Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajaopetus OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Arvioinnin tehtävä Arvioinnin periaatteet ja tavoitteet... 80

4 7.1.3 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain ja luokalle jättäminen Arvioitavat oppiaineet ja oppilaan edistymisen arviointi Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Oppilaan itsearviointi Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaan arviointi ja arvioinnin periaatteet Päättöarviointi Todistukset Toiminnan jatkuva arviointi... 90

5 JOHDANTO Järvenpään kaupungin Perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu kaupungin yhteiseksi kuntatason opetussuunnitelmaksi. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu perusopetuslaki ja -asetus sekä valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta sekä esi- ja perusopetussuunnitelman perusteet ( ) sekä perusteiden muutokset ja täydennykset ( ) Lisäksi on huomioitu Järvenpään kaupungin sivistystoimen kehittämissuunnitelmat. Perusopetuslain uudistuksen ( ) edellyttämät oppimisen tuen muutokset on valmisteltu valtakunnallisen KELPO -kehittämistyön yhteydessä. Järvenpään opetussuunnitelma on oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja tukimuotojen osalta valmisteltu yhteistyössä varhaiskasvatuksen, kouluikäisten kasvun tuen palveluiden perhesosiaalityön ja terveyspalveluiden kanssa. Kaikilla Järvenpään perusopetuksen opettajilla on ollut mahdollisuus osallistua valmisteluprosessiin kommentoimalla laadittuja luonnoksia. Kodin ja koulun välinen yhteistyö - kappale valmisteltiin yhteistyössä Vanhempainverkoston kanssa. Oppilaiden huoltajilla on ollut mahdollisuus kommentoida opetussuunnitelmaluonnosta. Opetussuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty Oppilashuollon käsikirjaa ja Järvenpään turvallisuussuunnitelmaa. Kaupungin opetussuunnitelmassa on täsmennetty valtakunnallisia opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita sekä eri oppiaineiden keskeisiä sisältöjä ja määritelty työtapoja, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Opetussuunnitelma toimii valtakunnallisten perusteiden (OPH ) ohella opettajaa ohjaavana ja tukea antavana työvälineenä. Koulut laativat kuntakohtaisen opetussuunnitelman pohjalta vuosisuunnitelmat, joissa tarkennetaan mm. tavoitteita sekä koulun toimintakulttuuria. Tämä valtakunnallisia perusteita vastaava opetussuunnitelma otetaan käyttöön kaikissa Järvenpään perusopetuksen kouluissa alkaen. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

6 1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA 1.1 Opetus- ja kasvatustyötä ohjaavat valtakunnalliset arvot Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksessa huomioidaan erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon myös suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta uskonnon opetusta lukuun ottamatta. 1.2 Järvenpään kaupungin perusopetuksen arvot Järvenpään kaupungin perusopetuksen arvot on johdettu valtakunnallisista perusopetuksen arvoista ja kaupungin sivistystoimen arvoista. Vastuullisuus Toteutamme yhteiskunnallista sivistystehtäväämme järjestämällä laadukasta perusopetusta ja kasvatusta asiakaslähtöisesti oppilaiden yksilölliset tarpeet huomioiden. Huomioimme opetuksessamme ja toimintakulttuurissamme rikkaan kulttuuriperintömme ja kulttuurimme monimuotoisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteet. Korostamme jokaisen opettajan, oppilaan ja vanhemman omaa vastuuta osana yhteisöllisyyttä ja yhteistä päämäärää. Oikeudenmukaisuus Järjestämme perusopetusta siten, että kaikilla kaupunkilaisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään perusopetukseen. Turvaamme oppilaitoksille yhtenäiset toimintaedellytykset. Tiedotamme toiminnastamme avoimesti. Toimimme siten, että vanhemmilla on osaltaan mahdollisuus vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja oppimisesta myös koulutyössä. Mahdollistamme oppilasneuvostojen ja nuorisoparlamenttien toiminnan. Toimintamme perustuu keskinäiseen luottamukseen ja yksilöiden tasapuoliseen kohteluun. Huolenpito ihmisestä Tuemme kaikkia kouluyhteisön jäseniä ja pyrimme ehkäisemään oppimisen esteitä. Yhdessä kotien kanssa tuemme oppilaan kasvua. Järjestämme oppilaiden tarvitseman tehostetun ja erityisen tuen yhteistyössä muun oppilashuollon kanssa. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

7 Luovuus ja innovatiivisuus Yhteisen opetussuunnitelman avulla luomme turvallisen ja kiireettömän koulun. Rohkaisemme ja kannustamme kaikkia kouluyhteisön jäseniä kokeilemaan ja uudistumaan. Virikkeellisillä oppimisympäristöillä ja monipuolisilla työtavoilla luomme kasvualustan luovuudelle ja innostamme oppimista. 1.3 Perusopetuksen visio ja toiminta-ajatus Järvenpään kaupungin sivistystoimen visiona on, että Järvenpää on Keski-Uudenmaan vireä sivistyskeskus, joka on tunnettu osaajistaan, taitajistaan ja taiteilijoistaan. Perusopetuksen visio ja toiminta-ajatus on johdettu sivistystoimen visiosta huomioiden perusopetuksen ydintehtävä. Visio: Järvenpään perusopetus ja sen turvalliset ja monipuoliset oppimisympäristöt innostavat oppimiseen ja luovuuteen. Järvenpääläinen koululainen on tasapainoinen ja vastuullinen, osaava ja taitava sekä omaa ja muiden kulttuuria arvostava. Toiminta-ajatus ilmaisee koulujen perustehtävän. Toiminta-ajatuksessa korostetaan lapsen yksilöllisen kasvun tukemista sekä kasvua yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja muista. Toiminta-ajatus: Järvenpään perusopetuksessa opitaan elämässä tarvittavia perustietoja ja -taitoja yhdessä työskennellen ja kasvaen itsetuntoa tukien. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

8 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet tukea lapsen persoonallisuuden kasvua ja itsetunnon kehittymistä kehittää lapsen sosiaalisia taitoja opettaa lapselle elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja herättää halu elinikäiseen oppimiseen Yleisten kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on ohessa määritelty koulun opetus- ja kasvatustyö Tavoitteet tukea lapsen persoonallisuuden kasvua ja itsetunnon kehittymistä kehittää lapsen sosiaalisia taitoja opettaa lapselle oppimaan oppimisen perustaidot opettaa lapselle elämässä tarvittavia perustietoja ja taitoja herättää halu elinikäiseen oppimiseen ja suoda mahdollisuus oppimisen iloon Opetus- ja kasvatustyö luodaan hyväksyvä, kannustava ilmapiiri luodaan luottamusta edistävät suhteet laaditaan yhteiset säännöt ja sovitaan yhteisistä menettelytavoista kehitetään lapsen itsetuntemusta ja itsensä hyväksymistä kehitetään itsearviointitaitoja huomioidaan erilaiset oppimistavat ja yksilöllinen eteneminen korostetaan jokaisen yksilön merkitystä ryhmälle ja taitoa arvostaa muita järjestetään yhteisiä tapahtumia ja elämyksiä mahdollistetaan onnistumisen kokemuksia autetaan lasta/ nuorta omien vahvuuksien löytämisessä harjaannutetaan vuorovaikutustaitoja ohjataan työskentelyyn erilaisissa ryhmissä vahvistetaan erilaisuuden hyväksymistä opetetaan vastuuta itsestä ja muista harjaannutetaan oppimista vuorovaikutuksessa erilaisiin ryhmiin harjaannutetaan keskittymistä, kuuntelua, havainnointia, luokittelua, kysymysten asettelua, tiedonetsintää, päättelyä, ongelmanratkaisua, tehtävien loppuun saattamista sekä oman oppimisprosessin arviointia harjaannutetaan tavoitteiden asettamista ja vastuuntuntoa tehtävistä harjoitellaan päätöksentekoa, vaihtoehtojen havaitsemista ja ratkaisujen ennakointia opetetaan opetussuunnitelmassa määritellyt perustiedot ja taidot luodaan kiireetön ilmapiiri käytetään vaihtelevia työtapoja kannustavalla palautteella mahdollistetaan lapsen onnistumisen kokemuksia Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

9 2.2 Perusopetuksen järjestäminen Järvenpäässä Järvenpään kaupungin perusopetuksen järjestäminen pohjautuu kaupungin yhteiseen opetussuunnitelmaan, jota kaikki kaupungin perusopetusta järjestävät koulut noudattavat. Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt kattavat koko perusopetuksen. Pääsääntöisesti oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä on täsmennetty vuosiluokittain tuntijaon mukaisesti. Tämän kuntakohtaisen opetussuunnitelman pohjalta koulut laativat koulukohtaiset vuosisuunnitelmat. Näissä vuosisuunnitelmissa koulut täsmentävät opetuksen järjestämiseen sekä koulukohtaisen painotuksen ja valinnaisuuden toteuttamiseen liittyviä asioita. Lähikouluperiaate Järvenpäässä on kattava kouluverkko, jossa koulupaikka toteutuu lähikouluperiaatteen ja huoltajien toivomusten mukaisesti. Kouluilla ei ole kiinteitä oppilaaksiottoalueita. Opetuksen järjestämisessä noudatetaan Järvenpäässä mahdollisimman pitkälle aluemalliin tukeutuvaa lähikouluperiaatetta: opetusjärjestelyt ovat mahdollisimman paljon normaalin oppimisympäristön mukaisia; kuitenkin opetusryhmän ja oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisia, vahvuudet, oppimis-, kehitys- ja tukitarpeet huomioonottavia ja näiden toimintaedellytyksiin suhteutettuja. Kunta osoittaa oppilaalle ensisijaisen koulupaikan asuinosoitteen perusteella lähikoulusta. Järvenpäässä monet koulut sijaitsevat niin lähellä toisiaan, että joillakin asuinalueilla asuvilla oppilailla on useita lähikouluja. Opetus- ja kasvatuslautakunta määrää vuosittain kunkin asuinalueen ns. ensisijaisen koulun. Oppilaan koulupaikan vahvistaa opetuspäällikkö. Aluemalli Järvenpään perusopetuksen koulut muodostavat kolme perusopetusta järjestävää aluetta: Kartanon, Yhteiskoulun ja Koivusaaren alueet. Kullakin alueella on yksi luokka-asteiden 1-9 tai 7-9 opetusta järjestävä koulu sekä 2-4 luokka-asteiden 1-6 opetusta järjestävää koulua. Koulut tekevät keskenään yhteistyötä yhtenäisen perusopetuksen toteuttamiseksi omalla alueellaan. Myös oppilashuolto sekä yhteistyö esiopetuksen ja perusnuorisotyön kanssa pyritään järjestämään aluemallin mukaisesti. Oppilaan yleinen ja tehostettu tuki järjestetään oppilaan lähikoulussa. Myös oppilaan erityinen tuki järjestetään pääsääntöisesti oppilaan lähikoulussa. Oppilaan erityinen tuki ja kokoaikainen erityisopetus voidaan järjestää myös alueellisessa erityisluokassa tai Juholan erityiskoulussa. Koulut alueittain: Kartanon alueen muodostavat Kartanon koulu Mankalan koulu Harjulan koulu 1-9 lk 1-6 lk 1-6 lk Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

10 Yhteiskoulun alueen muodostavat Järvenpään Yhteiskoulu 1-9 lk Kinnarin koulu 1-6 lk Kyrölän koulu 1-6 lk Oinaskadun koulu 1-6 lk Koivusaaren alueen muodostavat Koivusaaren koulu 7-9 lk Anttilan koulu 1-6 lk Haarajoen koulu 1-6 lk Saunakallion koulu 1-6 lk Vihtakadun koulu 1-6 lk Järvenpäässä on lisäksi alueisiin sitomaton erityiskoulu, Juholan koulu, jossa annetaan kokoaikaista erityisopetusta vuosiluokilla esiopetus-9. Ruotsinkielinen perusopetus järjestetään kuntien välisellä sopimuksella pääsääntöisesti Sipoon ruotsinkielisissä kouluissa. 2.3 Yhteistyö esiopetuksen, muun perusopetuksen ja muiden toimijoiden kanssa Yhteistyö esiopetuksen kanssa Esi- ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen kasvatuksellisen ja opetuksellisen kokonaisuuden. Esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteinen käsitys lapsesta ja oppimisesta turvaa lapsen oppimisen johdonmukaisen jatkumon esiopetuksesta perusopetukseen. Lapselle laadittu esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) siirtyy kouluun ja toimii ensimmäisellä luokalla oppilaalle laadittavan oppimissuunnitelman pohjana. Esiopetus ja alkuopetus laativat vuosittain yhteistoimintasuunnitelman. Yhteistoimintasuunnitelmassa määritellään yhteistyön konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja toiminnan arviointi. Yhteistoimintasuunnitelma liitetään koulun vuosisuunnitelmaan. Yhteistoimintasuunnitelman laatimisesta vastaavat päiväkodinjohtajat sekä rehtorit ja sen laatimiseen osallistuvat esi- ja alkuopettajat. Yhteistyö aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa Iltapäivätoiminta toimii kiinteässä yhteistyössä koulujen kanssa. Oppilashuollon palveluita tuottavan henkilöstön kanssa iltapäivätoiminta tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja koulunkäyntiä, mikä näkyy myös yksittäistä lasta koskevien asioiden hoidossa ja tiedon siirrossa. Iltapäivätoiminnan henkilöstölle tulee luovuttaa toiminnan asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Iltapäivätoimintaryhmän toimintasuunnitelmassa huomioidaan koulun opetussuunnitelma ja sen sisältö saatetaan koulun tietoon. Ohjaajat tiedottavat toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten opettajille ja vastavuoroisesti opettajat ohjaajille. Koulun ja iltapäivätoimintaryhmän viestinnässä hyödynnetään koulun sähköistä tiedotusjärjestelmää. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

11 Peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten välinen yhteistyö Toisen asteen oppilaitokset järjestävät perusopetuksen päättöluokkalaisille mm. koulutusmessuja, avointen ovien päiviä sekä eripituisia tutustumisjaksoja ja -käyntejä lähialueen oppilaitoksiin ja lukioihin. Yläkoulujen oppilaanohjaajat organisoivat näitä tutustumiskäyntejä. Oppilaanohjaajat järjestävät tarvittaessa tehostetun ja erityisen tuen oppilaille myös henkilökohtaisia tutustumisjaksoja toisen asteen oppilaitoksiin yhdeksännen luokan aikana. Muu yhteistyö Perusopetuksessa tehdään yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa, joita ovat mm. seurakunnat, nuorisotoimi, kulttuuritoimi, poliisi, kirjasto, hammashoito. Yhteistyömuodoista sovitaan tilannekohtaisesti. Tyypillisiä yhteistyömuotoja ovat vierailut ja yhteistoimijoiden edustajien pitämät oppitunnit ja teemapäivät. 2.4 Perusopetuksen tuntijako Järvenpään kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelmassa noudatetaan valtioneuvoston A1435/ hyväksymää tuntijakoa. Sen määrittelemiin vähimmäistuntimääriin on lisätty 1 vuosiviikkotunti luokka-asteille 6 ja 9 Järvenpään perusopetuksen kokonaistuntijako on tehty niin, että koulu käyttää näistä tunneista vuosiluokilla 1-4 yhden vuosiviikkotunnin ympäristöoppiin ja vuosiluokilla 3-5 käytetään yksi vuosiviikkotunti matematiikkaan. Vastaavasti yksi vuosiviikkotunti on siirretty taide- ja taitoaineita vuosiluokille 7-9. Lisäksi luokka-asteilla 5-6 on kouluilla mahdollisuus painottaa 1-2 oppituntia taide- ja taitoaineissa. Luokka-asteilla 7-9 koulukohtainen painotus toteutetaan valinnaisuuden kautta. (Taulukko1). Järvenpään perusopetuksessa järjestetään osittain englanninkielistä opetusta luokilla 1-9 (Saunakallio, Koivusaari), musiikkipainotteista opetusta luokilla 1-9 (Harjula, musiikkipainotteiset ryhmät, Kartano musiikkiluokat) ja kuvataideopetusta luokilla 7-9 (Yhteiskoulu, Koivusaari). Näiden erikoisryhmien/luokkien oppilaat valitaan valintakokeiden tai erikseen määriteltyjen valintakriteerien perusteella. Kuvataidepainotteisessa opetuksessa noudatetaan yleisopetuksen tuntijakoa. Musiikkipainotusryhmissä ja musiikkiluokilla noudatetaan musiikkipainotuksen tuntijakoa (Taulukko 2). Musiikkipainotuksen tuntijako poikkeaa perusopetuksen yleisestä tuntijaosta siten, että vuosiluokille 1-5 on lisätty yksi tunti musiikkia ja taide- ja taitoaineiden painotus on kohdistettu musiikin oppiaineeseen. Lisäksi vuosiluokilla 3-4 on 1 vuosiviikkotunti käytettävissä soitinopetukseen tai yhteismusisointiin. Osittaisessa englanninkielisessä opetuksessa noudatetaan englantipainotteisten luokkien tuntijakoa (Taulukko 3). Englantiluokkien tuntijako poikkeaa perusopetuksen yleisestä tuntijaosta siten, että vuosiluokille 1-5 on lisätty yksi tunti englanninkieliseen opetukseen. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

12 Englanti-, musiikki- ja kuvataidepainotteisten luokkien/ryhmien opetuksen tavoitteet ja sisällöt esitellään ainekohtaisissa osioissa. PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO (asetuksen tuntimäärät) Aine yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 (14) (14) (14) 42 (42) A1-kieli (8) (8) 16 (16) B-kieli (6) 6 (6) Matematiikka 3 3 (6) (12) (14) 33 (32) Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristöoppi (9) Biologia ja maantieto 2 1 (3) (7) 32 (31) Fysiikka ja kemia 1 1 (2) (7) Terveystieto (3) Uskonto/ elämänkatsomustieto (6) (5) 11 (11) Historia ja yhteiskuntaoppi (3) (7) 10 (10) Taide- ja taitoaineet (26) 1* 2* (30) Musiikki (4-) ** - (3-) Kuvataide (4-) ** - (4-) 56 (56) Käsityö (4-) (7-) Liikunta (8-) (10-) Kotitalous (3) 3 (3) Oppilaanohjaus ½ ½ 1 (2) 2 (2) Painotus (valinnaiset aineet) ,5 6,5 6 (13) 13 (13) Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19 (19) 19 (19) 23 (23) 23 (23) 24 (24) 25 (24) 30 (30) 30 (30) 31 (30) 224 (222) Vapaaehtoinen A2-kieli (6) (6) 12 (12) * koulukohtainen painotus A2-kieli sisältyy 8. ja 9. luokalla valinnaisaineisiin. ** oppilas valitsee jommankumman Oppilaalla yht A2-kieli Taulukko 1. Perusopetuksen tuntijako Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

13 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO (asetuksen tuntimäärät) / MUSIIKKIPAINOTUKSEN TUNTIJAKO Aine yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 (14) (14) (14) 42 (42) A1-kieli (8) (8) 16 (16) B-kieli (6) 6 (6) Matematiikka 3 3 (6) (12) (14) 33 (32) Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristöoppi (9) Biologia ja maantieto 2 1 (3) (7) 32 (31) Fysiikka ja kemia 1 1 (2) (7) Terveystieto (3) Uskonto/ elämänkatsomustieto (6) (5) 11 (11) Historia ja yhteiskuntaoppi (3) (7) 10 (10) Taide- ja taitoaineet (26) (30) Musiikki (4-) (3-) Kuvataide (4-) (4-) 56 (56) Käsityö (4-) (7-) Liikunta (8-) (10-) Kotitalous (3) 3 (3) Oppilaanohjaus ½ ½ 1 (2) 2 (2) Valinnaiset aineet *musiikkipainotus+ soitinopetus/yhteissoitto, 1* 1* 1*+1 1*+1 1* - 0,5* 6,5 6 (13) (13) Oppilaan vähimmäistuntimäärä 20 (19) 20 (19) 25 (23) 25 (23) 25 (24) 25 (24) 30 (30) 30 (30) 31 (30) 231 (222) Vapaaehtoinen A2-kieli (6) (6) 12 (12) 8-9 luokilla musiikinopetus järjestetään valinnaisuuden kautta A2-kieli sisältyy 8. ja 9. luokalla valinnaisaineisiin. Oppilaalla yht A2-kieli Taulukko 2. Perusopetuksen musiikkipainotuksen tuntijako Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

14 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO (asetuksen tuntimäärät) / ENGLANTIPAINOTTEISTEN LUOKKIEN TUNTIJAKO Aine yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 (14) (14) (14) 42 (42) A1-kieli (8) (8) 16 (16) B-kieli (6) 6 (6) Matematiikka 3 3 (6) (12) (14) 33 (32) Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristöoppi (9) Biologia ja maantieto 2 1 (3) (7) 32 (31) Fysiikka ja kemia 1 1 (2) (7) Terveystieto (3) Uskonto/ elämänkatsomustieto (6) (5) 11 (11) Historia ja yhteiskuntaoppi (3) (7) 10 (10) Taide- ja taitoaineet (26) (30) Musiikki (4-) (3-) Kuvataide (4-) (4-) 56 (56) Käsityö (4-) (7-) Liikunta (8-) (10-) Kotitalous (3) 3 (3) Oppilaanohjaus ½ ½ 1 (2) 2 (2) Valinnaiset aineet *englantipainotus 1* 1* 1* 1* 1* 0,5* 6,5 6 (13) 18 (13) Oppilaan vähimmäistuntimäärä 20 (19) 20 (19) 24 (23) 24 (23) 25 (24) 25 (24) 30 (30) 30 (30) 31 (30) 229 (222) Vapaaehtoinen A2-kieli (6) (6) 12 (12) 8-9 luokilla englanninopetus järjestetään valinnaisuuden kautta A2-kieli sisältyy 8. ja 9. luokalla valinnaisaineisiin. Oppilaalla yht A2-kieli Taulukko 3. Perusopetuksen englantipainotteisten luokkien tuntijako Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

15 2.5 Koulukohtaiset painotukset Järvenpään perusopetuksen kouluissa painotukset toteutetaan yläkouluissa ja tämän lisäksi Harjulan koulussa musiikissa ja Saunakallion koulussa osittain englanninkielisessä opetuksessa. Lisäksi kaikissa kouluissa luokka-asteilla 5-6 on mahdollisuus painottaa 1-2 oppituntia taide- ja taitoaineissa. Koulujen painotukset ja valinnaisuus tarkentuvat vuosittain laadittavissa vuosisuunnitelmissa. Koulukohtaisilla painotuksilla syvennetään ja laajennetaan oppiaineiden sisältöjä tai aihekokonaisuuksia, ja niitä arvioidaan oppiaineen arvioinnin yhteydessä. Harjulan koulu musiikkipainotteiset ryhmät 1-6 vuosiluokat Kartanon koulu musiikkiluokat (7-9) Järvenpään yhteiskoulu kuvataidepainotteinen opetus (7-9) Koivusaaren koulu kuvataidepainotteinen opetus (7-9) osittain englanninkielinen opetus Saunakallion koulu Osittain englanninkielinen opetus vuosiluokilla 1-6 Yhdysluokkaopetus Opetusta voidaan antaa myös ns. yhdysluokkaopetuksena, jossa oppilaita on yleensä kahdelta eri vuosiluokalta. Yhdysluokan oppimäärä voidaan jakaa myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen momentin säännöksiä. 2.6 Valinnaisaineet Perusopetuksen valinnaisaineet syventävät ja laajentavat perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisaineet antavat oppilaalle mahdollisuuden syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisia oppiaineita on tuntijaossa yhteensä 13 vuosiviikkotuntia (yhteensä 91 vvh). Valinnaisuudesta käytetään seitsemännellä luokalla puoli vvh koulukohtaiseen painotukseen. Erityispainotteisilla luokilla opiskellaan musiikkia, kuvataidetta tai englantia, muilla luokilla tietotekniikkaa. Kahdeksannella luokalla valinnaisia oppiaineita on 6,5 tuntia ja 9 -luokalla on 6 tuntia. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

16 Valinnaisaineet voivat olla laajuudeltaan 1 vvh, 2 vvh tai 4 vvh. Kaikissa kouluissa tarjotaan 4 vvh laajuisena käsityötä, 2 vvh laajuisena kotitaloutta, käsityötä, kuvataidetta, musiikkia ja kieliohjelman mukaisia kieliä (ranska, saksa, venäjä). Muilta osin tarjonta vaihtelee kouluittain. Koulu määrittelee valinnaisainetarjonnan vuosittain. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään 2 vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle 2 vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti (hyväksytty, hylätty). Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. 2.7 Kieliohjelma Kieliohjelman tavoitteet Kieliohjelman tavoitteena on kieltenopetuksen monipuolistaminen ja käytettävissä olevien resurssien tarkoituksenmukainen käyttö. Kieltenopetuksessa pyritään koulujen väliseen yhteistyöhön mahdollisimman laajan tarjonnan turvaamiseksi. Kieltenopetus * A1-kieli 3 -luokalta alkava yhteinen kieli tarjottavat A1-kielet: englanti, ruotsi, ranska, saksa ja venäjä 3-6 -luokilla yhteensä 8 vuosiviikkotuntia (=2 tuntia/viikko) ja luokilla yhteensä 8 vuosiviikkotuntia (=2-3 tuntia/viikko) perustettavassa opetusryhmässä oltava vähintään 16 oppilasta * A2-kieli 5 -luokalta alkava vapaaehtoinen kieli tarjottavat A2-kielet: englanti, ranska, saksa ja venäjä poikkeus: A1-ruotsia opiskeleville ei tarjota A2-englantia 5-6 -luokilla yhteensä 6 vuosiviikkotuntia (=3 tuntia/viikko) ja 7-9 -luokilla yhteensä 6 vuosiviikkotuntia (=2 tuntia/viikko) perustettavassa opetusryhmässä oltava vähintään 12 oppilasta * B1-kieli 7 -luokalta alkava yhteinen kieli ruotsi, ellei se ole A1-kieli englanti, jos A1-kieli on ruotsi 7-9 -luokilla yhteensä 6 vuosiviikkotuntia (=2 tuntia/viikko) * B2-kieli 8 -luokalta alkava valinnainen kieli (=2 tuntia/viikko) tarjottavat B2-kielet: ranska, saksa ja venäjä toteutetaan, jos kielen valinneita on riittävästi * Lukion kieliohjelma kytketään peruskoulun kieliohjelmaan siten, että oppilaalle turvataan jatkomahdollisuus peruskoulun A- ja B1-kielten opiskeluun. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

17 A1- ja A2-kielen opiskelussa pyritään peruskoulun päättövaiheessa samantasoiseen kielitaitoon. 2.8 Tietostrategia Järvenpään perusopetus on laatinut tieto- ja viestintätekniikan strategian, jossa määritellään keskeiset periaatteet tieto- ja viestintätekniikan hankintoihin, tukipalveluihin sekä koulutukseen. Tieto- ja viestintätekniikan strategia päivitetään pääsääntöisesti samanaikaisesti kaupungin tietoja viestintästrategian kanssa. Tietotekniikan opetussuunnitelma on varsinaisen opetussuunnitelman liitteenä. Liitteessä määritellään kunkin vuosiluokan tavoitetasot. Eri oppiaineissa hyödynnetään tietotekniikkaa myös tavoitteellisesti. Oppimisympäristön varustus tukee myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen käyttämiseen. Koulujen tietoteknisestä varustamisesta on erikseen hankintasuunnitelma, jolla pyritään takaamaan kaikille oppilaille yhdenvertaiset oppimisympäristöt. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

18 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Järvenpäässä toteutetaan yhtenäistä perusopetusta alueellisena yhteistyönä ja yhtenäisen opetussuunnitelman kautta. Pääsääntöisesti opetus on hajautettua vuosiluokilla 1-6 ja jaksotettua vuosiluokilla Oppimiskäsitys Perusopetuksen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Oppiminen perustuu opittavan aineksen ja aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden vuorovaikutukseen. Oppilas rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tietoaineksen pohjalta omaa tietorakennettaan. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristö on sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen, viihtyisä, esteettisesti miellyttävä ja se tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Oppimisympäristöjen, monipuolisten opetusmenetelmien ja työtapojen avulla tuetaan oppilaan opiskelumotivaatiota ja uteliaisuutta sekä opettajan ja oppilaan ja oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Oppimisympäristöjen kuvaukset tarkentuvat ainekohtaisissa osioissa. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen toiminta kuten juhlat, teemapäivät ja erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on koulun toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja kehittämiseen. Koulujen toimintakulttuurin kuvaus on käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustyöstä. Lautakunta hyväksyy koulujen toimintakulttuurin kuvaukset. Muutokset esitetään koulujen vuosisuunnitelmissa. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

19 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen ja yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja, joita ovat mm. ajattelun ja ongelmaratkaisun työskentelyn ja vuorovaikutuksen itsetuntemuksen ja vastuullisuuden osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.) Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Hänen tehtävänään on opettaa, ohjata ja tukea sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.) Oppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppimisprosessissa monipuolisesti käytetyt työtavat. Oppiaineille ominaiset työtavat on kuvattu oppiaineiden yhteydessä. Eriyttäminen Eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Eriyttämisellä vaikutetaan oppilaiden oppimismotivaatioon tuottamalla heille sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjoamalla mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien edellytysten ja vahvuuksien mukaisesti. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.) Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.) Eriyttämisen keskeiset ulottuvuudet ovat opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihtelu. Eriyttäminen voi kohdistua: opetuksen sisältöihin opetusmateriaaleihin opetusmenetelmiin työtapoihin Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

20 koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.) Eriyttämällä voidaan muokata oppimateriaalia ja oppisisältöjä oppilaan tarpeita vastaaviksi joko laajentamalla ja monipuolistamalla tai supistamalla niitä. Oppisisältöjä supistamalla voidaan oppilaan opiskelua tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Opiskelun erityiset painoalueet kirjataan tehostettua tukea saavalla oppilaalla oppimissuunnitelmaan ja erityistä tukea saavalla oppilaalla henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Tällöin pyritään siihen, että oppilas voi saavuttaa yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet (vähintään arvosanan 5), eikä oppiainetta tarvitse yksilöllistää. Oppilaalle voidaan laatia esimerkiksi pulpetin/vihkon kanteen lyhyt tiivistelmä (ns. pulpettiops) sovituista ydinsisällöistä, painoalueista ja sovituista tavoitteista. ERIYTTÄMINEN on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus ULOTTUVUUDET SYVYYS LAAJUUS ETENEMIS- NOPEUS opetuksen sisältö KOHDISTUU opetusmenetelmät käytettävissä oleva aika opetusmateriaalit koulu- ja kotitehtävien määrä työtavat oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla Kuvio: Eriyttäminen Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

21 Samanaikaisopetus Samanaikaisopetuksen avulla voidaan esimerkiksi tehostaa opetuksen eriyttämistä. Tällöin yhdellä opetusryhmällä on kaksi tai useampi opettaja, esim. kaksi luokan- tai aineenopettajaa, erityisopettaja/aineenopettaja, erityisopettaja/luokanopettaja, luokanopettaja /aineenopettaja, rehtori/opettaja. Samanaikaisopetus edellyttää opettajien yhteissuunnittelua ja arviointia. Tunnin opetussisältö on sama. Fyysinen opetusympäristö voi olla sama tai opetus voi tapahtua eri tiloissa. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

22 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki voi vaihdella määrältään, kestoltaan ja vahvuudeltaan, ja se voidaan rakentaa yksilö-, ryhmä- tai yhteisökohtaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaan tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL 2010.) Koulun oppilashuoltotyössä seurataan säännöllisesti yksittäisten oppilaiden kasvua, kehitystä, oppimista ja koulunkäyntiä sekä luokkien, ryhmien ja kouluyhteisön hyvinvointia. Yksittäisten oppilaiden kohdalla oppilashuoltotyössä seurataan ja arvioidaan tuen tarvetta. Yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajien kanssa suunnitellaan ja järjestetään tarvittava tuki heti tuen tarpeen ilmetessä. Tavoitteena on antaa tukea mahdollisimman varhain ennaltaehkäisten vaikeampien kasvun tai oppimisen vaikeuksien syntymistä tai syrjäytymistä. Yksittäisen oppilaan kohdalla oppilaan luokanopettaja/luokanvalvoja on pääasiallinen toimija oppilaan oppilashuollollisen kokonaistilanteen hallitsijana. Oppilasta opettavat muut opettajat vastaavat oppilashuoltotyöstä ja tukitoimista oman oppiaineensa osalta yhteistyössä luokanopettajan/ luokanvalvojan, erityisopettajien ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Kaikissa tuen eri vaiheissa erityisopettaja tekee konsultoivaa yhteistyötä ja sopii työnjaosta huoltajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityisopettaja osallistuu koulun oppilashuollolliseen toimintaan, jolloin hänelle muodostuu lukuvuosittain kokonaiskuva koulun tuen tarpeessa olevista oppilaista. Erityisopettaja suunnittelee oppilashuoltotyössä yhdessä muiden toimijoiden kanssa mm. tukitoimien ja avustajien kohdentamista tarkoituksenmukaisesti. Oppilashuoltoryhmä vastaa luokkien/ryhmien ja koulun hyvinvoinnin seurannasta ja tuesta. Rehtori vastaa siitä, että eri tukimuotoja käytetään, jos se vain on opetusjärjestelyiden kannalta mahdollista. Eri tukimuotoja käytetään joustavasti ja muutetaan tarvittaessa. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

23 PERUSOPETUKSEN TUKITOIMET JÄRVENPÄÄSSÄ KOKOAIKAINEN ERITYISOPETUS JUHOLAN ERITYISKOULUSSA HOJKS erityisluokanopettaja periaatteena varhainen tuki ja lähikouluperiaate KOKOAIKAINEN ERITYISOPETUS ALUEELLISELLA ERITYISLUOKALLA HOJKS ERITYINEN TUKI / OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS oppimissuunnitelma tai HOJKS oppilashuollon tuki, osa-aikainen erityisopetus, erityisopetuksen osaaikainen pienryhmä, erityisluokat, avustajapalvelut, apuvälineet TEHOSTETTU TUKI oppimissuunnitelma osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollon tuki, ohjaus- ja tukipalvelut, avustajapalvelut, tukiopetus, eriyttäminen, apuvälineet tms. YLEINEN TUKI erityisluokanopettaja jokaiselle oppilaalle tarkoitettua tukea, oppimissuunnitelmat lk tukiopetus, eriyttäminen, oppilaanohjaus, ohjaus- ja tukipalvelut, kolmi- ja monikantakeskustelut ekaluokkalaisilla, tuki- ja kummioppilaiden tuki erityisluokanopettaja, erityisopettaja luokan/aineenopettaja, erityisopettaja, opo luokan/aineenopettaja Kuvio: Perusopetuksen tukitoimet Järvenpäässä oppimissuunnitelma erityisen tuen päätös ja HOJKS pedagoginen arvio pedagoginen selvitys Kuvio: Tuen kolmiportainen malli Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

24 Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan kolmiportaisen (yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki) mallin mukaisesti. Oppilaan kasvua ja kehitystä sekä oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan ensisijaisesti yleisellä tuella. Tuen tarpeen ollessa yleistä tukea jatkuvampaa tai vahvempaa, etenee tuen antaminen suunnitelmallisesti tehostettuun tukeen ja edelleen tarvittaessa erityiseen tukeen. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL 2010.) Kaikilla tuen tasoilla oppilasta voidaan tukea monin eri tavoin. Oppilaalle annettava tuki suunnitellaan ja järjestetään yksilöllisesti koulun, alueiden ja Järvenpään kaupungin olemassa olevat opetuksen järjestämisen mahdollisuudet huomioiden. Tuki voi muodostua pedagogista tuesta, erityisopetuksesta, oppilashuoltopalveluista, tulkitsemis- tai avustajapalveluista ja erilaisista apuvälineistä. Kaikkien tukitoimien järjestämisen lähtökohtana on hyvä yhteistyö oppilaan huoltajien kanssa. Huoltajan ja oppilaan sitoutuminen yhteisesti laadittujen tavoitteiden toteuttamiseen, omat toimenpiteet ja vastuun ottaminen koulunkäynnin, oppimisen ja kasvun edistämisestä on erittäin tärkeää. Koulun tulee järjestää oppilaalle riittävät tukitoimet myös ilman oppilaan huoltajan suostumusta, mikäli se on moniammatillisen oppilashuoltoryhmän arvion mukaan välttämätöntä oppilaan edun kannalta. Vastuuhenkilönä yleisen tuen tarpeen havainnoinnissa, käynnistämisessä ja toteuttamisessa on 1-6 -luokilla luokanopettaja ja 7-9 -luokilla kunkin aineen aineenopettaja yhteistyössä luokanvalvojan kanssa. Luokanopettaja ja aineenopettaja tekevät yhteistyötä koulun erityisopettajan ja muiden koulun oppilashuollon palveluita tarjoavien henkilöiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tuen tarpeen muuttuessa ja oppilaan siirtyessä tehostettuun tukeen oppilaan luokanopettaja/luokanvalvoja vastaa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman kirjaamisesta ja tehostetun tuen toteuttamisen järjestämisestä yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Koulun oppilashuoltoryhmä tai vastaava koulun moniammatillinen toimielin, esim. erityisopetuksen tiimi, tekee päätöksen tehostetun tuen antamisesta pedagogisen arvion pohjalta. Tuen tarpeen muuttuessa tehdään moniammatillisena yhteistyönä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa oppilaan pedagoginen selvitys mahdollisen erityisen tuen tarpeen kartoittamiseksi. Erityisen tuen päätöksen tekee opetuspäällikkö erityisopettajan kirjaaman, koulun oppilashuoltoryhmän käsittelemän ja rehtorin allekirjoittaman pedagogisen selvityksen perusteella. Koulun erityisopettajan vastuulla on suunnitella ja arvioida erityisen tuen käytännön järjestelyjä yhteistyössä oppilashuoltoryhmän kanssa. Oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKSn) laativat oppilaan ja tämän huoltajan kanssa yhteistyössä luokanopettaja/luokanvalvoja ja erityisopettaja, joka kirjaa sen. HOJKS:n toteutumisesta vastaavat oppilasta opettavat opettajat. Huoli tuen tarpeesta kaikilla tuen tasoilla voi herätä myös oppilaalla tai tämän huoltajalla. Tällöin asia tuodaan koulussa luokanopettajan/luokanvalvojan/aineenopettajan tietoon. Myös oppilashuoltohenkilöstöön kuuluvalla tai perheen kanssa työskentelevällä viranomaisella voi herätä huoli tuen tarpeen järjestämisestä oppilaalle. Tällöin asia tuodaan koulun oppilashuoltoryhmän tietoon rehtorin kautta. Tuen tarvetta arvioidaan ja järjestetään samalla toimintatavalla kuin, jos huoli heräisi opettajalla. Oppilaan yleinen ja tehostettu tuki järjestetään oppilaan lähikoulussa. Myös oppilaan erityinen Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

25 YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI tuki järjestetään pääsääntöisesti oppilaan lähikoulussa. Oppilaan erityinen tuki ja erityisen tuen päätökseen perustuva erityisopetus voidaan järjestää myös alueellisessa erityisluokassa tai Juholan erityiskoulussa. - kaikkien oppilaiden edellytysten ja tarpeiden huomioiminen - välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri - yhteistyö huoltajien, opettajien, henkilökunnan ja muiden asiantuntijoiden kanssa - opetus, ohjaus ja oppilashuollollinen työ pedagoginen arvio OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI oppimissuunnitelma - oppilaan säännöllinen tuki tai useita tukimuotoja samanaikaisesti, yleinen tuki ei riitä - suunnitellaan yksittäiselle oppilaalle kokonaisuutena pedagogiseen arvioon perustuen - vahvempaa ja pitkäjänteisempää tukea - käytössä kaikki perusopetuksen tukimuodot (paitsi erityisen tuen päätöksellä annettava erityisopetus) pedagoginen selvitys opetuspäällikön tekemä erityisen tuen päätös, hojks - oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla - muodostuu pedagogisen selvityksen perusteella tehdyn erityisen tuen päätöksen mukaisesta erityisopetuksesta ja muista tukimuodoista - kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea Kuvio: Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4.1 Yleinen tuki Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisessa opetuksessa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Yleinen tuki on ensisijainen oppilaan tukimuoto, ja se on osa jokapäiväistä kasvatusta, opetusta ja ohjausta oppilaan omassa koulussa. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuksiin ottaa vastuuta omasta opiskelusta. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.) Oppilaan yleisen tuen tarpeen arvioinnista ja toteuttamisesta vastaa luokilla 1-6 oppilaan luokanopettaja ja luokilla 7-9 kunkin aineen aineenopettaja yhteistyössä luokanvalvojan kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehdään oppilaan, tämän huoltajien sekä oppilasta opettavien muiden opettajien, avustajien ja erityisopettajien kanssa. Kukin aineenopettaja vastaa yleisen tuen antamisesta oppilaalle opettamassaan oppiaineessa. Huomattuaan oppilaan tuen tarpeen luokanopettaja/aineenopettaja tai luokanvalvoja keskustelee viipymättä oppilaan sekä tämän huoltajien kanssa havainnoistaan ja siitä millaisia Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

26 tukimuotoja on mahdollista järjestää. Huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä voidaan käyttää esim. Huoli puheeksi -menetelmää. Tarvittaessa asia otetaan esille erityisopettajan, muiden koulun opettajien ja oppilashuoltohenkilöstöön (mm. koululääkäri, -terveydenhoitaja, - kuraattori, -psykologi, rehtori, oppilaanohjaaja) kuuluvien tai muiden asiantuntijoiden (esim. kuntouttavat tahot, erityisnuorisotyö) kanssa ja asiaa käsitellään oppilashuoltoryhmässä tai vastaavassa oppilashuoltotyötä tekevässä koulun toimielimessä. Oppilaalle järjestetään tarvittavat tukitoimet koulun järjestämisedellytykset huomioiden mahdollisimman pian. Oppilas itse tai tämän huoltaja voi myös pyytää yleisen tuen järjestämistä. Pyyntö esitetään luokanopettajalle/aineenopettajalle tai luokanvalvojalle, joka arvioi tuen tarpeen yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Opettajien tulee järjestää mahdollisimman pian heidän järjestettävissään olevat tarvittavat tukitoimet esim. tilapäinen tukiopetus ja opetuksen eriyttäminen. Muiden tukitoimien järjestäminen tehdään samoin kuin opettajan aloitteesta järjestettävien tukitoimien kohdallakin (ks. edellä). Oppilaan itse pyytäessä tukitoimia opettaja on asiasta yhteydessä oppilaan huoltajaan. Yleinen tuki rakennetaan oppilaskohtaisesti ja sitä muutetaan joustavasti oppilaan kokonaistilanteen vaatimalla tavalla yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Yleinen tuki voidaan rakentaa myös ryhmä/luokkakohtaisesti, jolloin tuen muodot ovat enemmän yhteisöllisiä ratkaisuja, esim. luokkakohtaisen koulunkäyntiavustajan työpanos tai samanaikaisopetus. Järvenpään perusopetuksessa laaditaan kaikille ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille oppimissuunnitelma yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa osana yleistä tukea. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaalle annettava yleinen tuki. Yleisen tuen muotoja: eriyttäminen opettajien yhteistyö opetusryhmien joustava muuntelu samanaikaisopetus tukiopetus, yli luokkarajojen ja -tasojen annettava tukiopetus osa-aikainen erityisopetus avustajapalvelut ohjaustoiminta kerhotoiminta aamu- ja iltapäivätoiminta apuvälineet oppimissuunnitelma oppimisympäristön muokkaus ohjattu läksyjen tekeminen, esim. läksykerhot Yleisen tuen järjestämistä edistävät: tiivis yhteistyö huoltajien kanssa oppilaalle ja kodille yhteistyössä määritellyt omat tavoitteet ja tukitoimenpiteet kolmikantakeskustelut, arviointikeskustelut kummi- ja tukioppilastoiminta (yhteiset oppitunnit, ruokailut, välituntileikit, siirtymät), Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

27 oppilaskuntatoiminta opettajien yhteistyö, luokkatasotiimit, oppiainekohtaiset tiimit, työparikeskustelut jakotuntien harkittu jakaminen, painopiste luokilla 1-2 avoin alku ekaluokkalaisten koulunaloituksessa KiVa -koulu, Askeleittain, Lions Quest, Verso, Aivojumppa yms. toimenpideohjelmat Huoli Puheeksi -menetelmä pajapäivät, retket ja juhlat oppimateriaalien suunnittelu, valmistaminen ja monipuolinen käyttö Mikäli oppilaan luokan-/aineenopettajalla herää huoli, että yleinen tuki ei riitä oppilaalle, ryhdytään valmistelemaan pedagogisen arvion tekemistä tehostetun tuen arvioimiseksi yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Huoli yleisen tuen riittämättömyydestä voi herätä myös oppilaan huoltajalla, oppilashuoltoa tekevällä työntekijällä tai muulla viranomaisella. Toimintamalli mikäli yleinen tuki ei riitä l uokanopettaja/ aineenopettaja keskustelee oppilaan kanssa ja luokanopettaja/ aineenopettaja keskustelee oppilaan huoltajan ka nssa luokan- /aineenopettaja arvioi oppilaan tuen tarvetta oppilasta opettavien muiden opettajien, koulun erityisopettajan, sekä tarvittaessa muun henkilökunnan (avustajat, rehtori) ja/tai muiden ammattilaisten kanssa asiaa käsitellään moni ammatillisesti esim. ohr:ssä tai vastaavan moni ammatillisen toimielimen kokoontumisessa, jossa sovitaan PEDAGOGISEN ARVION tekemisestä tai ohjataan käyttämään yleistä tukea l uokanopettaja/- valvoja kirjaa PEDAGOGISEN ARVION, jonka oppilasta opettavat opettajat tekevät yhteistyössä oppilaan ja tämän huol tajan kanssa pedagoginen arvio käsitellään ohr:ssä, jos sa päätetään - yleisen tuen ja tkumisesta tai - tehostetun tuen antamisesta Kuvio: Toimintamalli mikäli yleinen tuki ei riitä / pedagogisen arvion teko Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Pedagoginen arvio tehdään oppilaan tilanteen kartoittamiseksi, yleisen tuen ja sen vaikuttavuuden arvioimiseksi ja mahdollisen tehostetun tuen perusteluksi, kun oppilaan havaitaan tarvitsevan säännöllistä tukea tai useita eri tukimuotoja ja yleinen tuki ei riitä. Pedagogisessa arviossa korostuu opettajien systemaattisten havaintojen, keskustelujen ja tehtyjen kartoitusten ja ikäluokkaseulojen tulosten perusteella muodostunut asiantuntemus oppilaan kasvun ja oppimisen etenemisestä ja annettujen yleisten tukitoimien vaikuttavuudesta. Yleisen tuen riittämättömyyttä arvioidessaan oppilaan opetuksesta vastaava opettaja (luokanopettaja ja kunkin aineen aineenopettaja oman oppiaineensa osalta tai luokanvalvoja) keskustelee asiasta oppilaan kanssa. Oppilasta ohjataan arvioimaan, mikä tukimuoto häntä on auttanut, mitkä ovat hänen vahvuutensa, tavoitteensa ja tuen tarpeensa, jotta koulunkäynti sujuisi. Opettaja keskustelee asiasta oppilaan huoltajan kanssa ja häntä kuullaan joko tapaamisen Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

28 yhteydessä tai puhelimitse. Huoli yleisen tuen riittämättömyydestä voi herätä myös oppilaan huoltajalla. Mikäli opettaja päätyy huoltajan kanssa (tai ilman huoltajan suostumusta mikäli se on opettajan arvion mukaan välttämätöntä oppilaan edun kannalta) siihen, että tuen tarvetta tulisi arvioida tarkemmin, niin opettaja selvittää muiden oppilasta opettavien opettajien, erityisopettajan sekä tarvittaessa koulun muun henkilökunnan ja muiden asiantuntijoiden havaintoja oppilaan koulunkäynnin tilasta. Opettaja vie asian oppilashuoltoryhmän tai vastaavan moniammatillisen oppilashuollon toimielimen arviointiin, missä kartoitetaan yhdessä keskustellen oppilaan yleisen tuen aikainen oppimisen ja kasvun eteneminen ja tuki. Mikäli em. toimielimessä arvioidaan oppilaan tarvitsevan mahdollisesti tehostettua tukea, sovitaan pedagogisen arvion laatimisesta. Luokanopettaja/luokanvalvoja laatii pedagogisen arvion yhteistyössä oppilaan, tämän huoltajan ja oppilasta opettavien opettajien kanssa. Luokanopettaja/luokanvalvoja vastaa pedagogisen arvion tekemiseksi tarvittavien tietojen keräämisestä oppilaalta, tämän huoltajalta, oppilasta opettavilta opettajilta, erityisopettajalta ja muilta asiantuntijoilta. Opettaja kirjaa asiat pedagoginen arvio -lomakkeelle. Erityisopettaja auttaa pedagogisen arvion tekemisessä. Pedagogista arviota laadittaessa on erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä kaikkien oppilasta opettavien opettajien ja koulunkäyntiavustajien kanssa ja arvioida tarvittavaa tukea ja tarjottavia tukitoimenpiteitä varsinkin niiden opettajien kanssa, joiden oppitunneilla tuen tarvetta ilmenee. Erityisopettajan tekemien kartoitusten tuloksia hyödynnetään pedagogisen arvion teossa. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagoginen arvio kirjataan Järvenpään kaupungin lomakkeelle ja se sisältää seuraavat osaalueet: oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuudessaan oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Tehdyt pedagogiset arviot käsitellään oppilashuoltoryhmässä tai vastaavassa moniammatillisessa oppilashuoltotyötä tekevässä koulun toimielimessä tehostetun tuen tarpeen arvioimiseksi. Tämä toimielin päättää joko yleisen tuen jatkumisesta tai tehostetun tuen aloittamisesta pedagogisen arvion pohjalta. Siirryttäessä tehostettuun tukeen, oppilaalle tehty pedagoginen arvio muodostaa hänelle laadittavan oppimissuunnitelman pohjan. Pedagoginen arvio - lomake on salassa pidettävä ja sitä säilytetään kirjallisena arkistolainsäädöksiä noudattaen oppilaan oppilastietojen kanssa lukollisessa paikassa siinä koulussa, jossa oppilas opiskelee. Pedagoginen arvio voidaan säilyttää myös käytössä olevassa sähköisessä oppilashallintojärjestelmässä tai sähköisellä tallennusvälineellä samassa lukollisessa paikassa, missä koulun muitakin oppilastietoja. Sähköisen säilytyksen lisäksi tehdystä pedagogisesta arviosta otetaan em. kirjallinen kopio koulun oppilastietoihin. Pedagogisesta arviosta lähetetään oppilaan huoltajalle kopio, mikäli se ei ole sähköisessä järjestelmässä huoltajan luettavissa. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

29 Pedagoginen arvio opettajien kuvaus oppilaasta oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea yhteistyö oppilaan kanssa yhteistyö oppilaan huoltajan kanssa yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa Kuvio: Pedagoginen arvio 4.2 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita eri tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin kun yleinen tuki ei riitä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL 2010.) Tehostetun tuen tarkoituksena on tehdä suunnitelmallisesti jotain toisin oppilaan opetuksessa ja koulunkäynnin tukemisessa. Oppilashuollon osuus vahvistuu ja yhteistyö kodin kanssa on merkittävässä asemassa. Tehostetussa tuessa ei pyritä muutokseen vain oppilaaseen vaikuttamalla, vaan merkittävää on tuen suunnittelun kokonaisuus, opetus- ja oppimisympäristön muokkaaminen, opettajan toiminnan ja opettamis- ja oppimismenetelmien rikastaminen. Tehostettu tuki on yleistä tukea vahvempaa ja pitkäjänteisempää. Järvenpäässä oppilaan tehostettu tuki järjestetään oppilaan omassa lähikoulussa. Tehostettua tukea voidaan antaa myös alueellisilla erityisluokilla. Tehostettu tuki suunnitellaan Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

30 oppilaskohtaisena kokonaisuutena huomioiden koulun mahdollisuudet tuen järjestämisessä. Ennen tehostetun tuen antamista oppilaasta laaditaan pedagoginen arvio yhteistyössä oppilaan, tämän huoltajan ja oppilasta opettavien opettajien kanssa. Oppilashuoltoryhmän kokouksessa tai vastaavassa koulun moniammatillisessa oppilashuoltotyötä tekevässä toimielimessä, esim. erityisen tuen tiimissä, päätetään oppilaalle annettavasta tehostetusta tuesta oppilaalle laaditun pedagogisen arvioin perusteella. Päätös kirjataan aina oppilashuoltoryhmän kokouksen muistioon. Oppilaalle annettava tehostettu tuki määritellään tarkemmin oppilaalle laadittavassa oppimissuunnitelmassa. Oppilaan luokanopettaja/luokanvalvoja on vastuuhenkilö, joka kirjaa oppimissuunnitelman ja suunnittelee tehostetun tuen käytännön järjestelyt yhteistyössä oppilaan, tämän huoltajan ja koulun erityisopettajan kanssa. Oppimissuunnitelman laatimisessa tulee tehdä yhteistyötä kaikkien niiden opettajien kanssa, jotka opettavat oppilasta, mikäli tehostetun tuen tarvetta on kyseisen opettajan opettamassa oppiaineessa tai hänen oppitunnillaan. Oppimissuunnitelman laatija huolehtii oppimissuunnitelmassa sovittujen tukitoimien tiedottamisesta oppilasta opettaville opettajille ja avustajille tarvittavilta osin. Kukin opettaja ja oppilashuollon työntekijä vastaa omalta osaltaan sovittujen tukitoimien toteuttamisesta yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Tehostetun tuen muotoja: osa-aikainen erityisopetus oppilaan oppimaan ohjaaminen ja muu oppilaan yksilöllinen ohjaustoiminta joustava opetusryhmien muuntelu tiivis yhteistyö ja työnjako kodin kanssa oppilashuoltotyö eriyttäminen samanaikaisopetus (luokan-, aineenopettajan, rehtorin tai erityisopettajan antamana) tukiopetus, yli luokkarajojen ja -tasojen annettava tukiopetus erityisopetuksen osa-aikainen pienryhmä (eop) avustajapalvelut apuvälineet oppimisympäristön muokkaus kerhotoiminta aamu- ja iltapäivätoiminta ohjattu läksyjenluku (esim. avustajan kanssa tai läksykerhot) Tehostetun tuen muotoja voivat olla myös: lukujärjestyksen yksilöllinen muokkaaminen rinnakkaisluokkien yhteiset opetustunnit / eriyttäminen opettajien yhteistyö, luokkatasotiimit, oppiainekohtaiset tiimit, työparikeskustelut jakotuntien harkittu jakaminen, painopiste luokilla 1-2 KiVa -koulu, Askeleittain, Lions Quest, Verso, yms. toimenpideohjelmat Huoli Puheeksi - menetelmä oppimateriaalien suunnittelu, valmistaminen ja monipuolinen käyttö Tehostettua tukea ja oppimissuunnitelmaa tarkistetaan tuen tarpeen muuttuessa. Tehostetun tuen vaikuttavuuden seurannasta vastaa oppilaan luokanopettaja/ luokanvalvoja yhteistyössä Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

31 oppilaan, tämän huoltajan, muiden oppilasta opettavien opettajien, erityisopettajan ja muun koulun oppilashuoltotyötä tekevän henkilöstön kanssa. Myös oppilashuoltotyössä seurataan tehostetun tuen toteutumista ja vaikuttavuutta. Luokanopettaja/luokanvalvoja/erityisopettaja välittää tietoa oppilashuoltoryhmälle (tai vastaavalle moniammatilliselle oppilashuoltotyötä tekevälle ryhmälle esim. erityisopetuksen tiimille) oppilaan tehostetun tuen toteutumisesta. Mikäli seurannan perusteella arvioidaan, että oppilas ei enää tarvitse tehostettua tukea, niin oppilashuoltotyössä arvioidaan ja suunnitellaan oppilaan siirtyminen yleiseen tukeen. Päätöksen tehostetun tuen lopettamisesta ja yleiseen tukeen siirtymisestä tekee oppilashuoltoryhmä (tai vastaava koulun moniammatillinen oppilashuoltotyötä tekevä toimielin) ja asia kirjataan oppilashuoltoryhmän muistioon. Mikäli oppilaan opetuksesta vastaavalla opettajalla herää huoli, että tehostettu tuki ei riitä oppilaalle, ryhdytään valmistelemaan pedagogisen selvityksen tekemistä erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Huoli tehostetun tuen riittämättömyydestä voi herätä myös oppilaan huoltajalla, oppilashuoltoa tekevällä työntekijällä tai muulla viranomaisella. Toimintamalli mikäli tehostettu tuki ei riitä luokanopettaja/ aineenopettaja (luokanvalvoja) keskustelee oppilaan kanssa ja tämän huoltajan kanssa luokanopettaja/ aineenopettaja (luokanvalvoja) arvioi tilannetta erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien ja muun henkilökunnan (mm. avustajat, rehtori,) ja muiden asiantuntijoiden (mm. psykologi, kuraattori) kanssa luokanopettaja /luokanvalvoja vie asian ohr:ään tai vastaavaan, jossa sovitaan PEDAGOGISEN SELVITYKSEN tekemisestä - tehdään moniammatillisena yhteistyönä PEDAGOGINEN SELVITYS, jonka kirjaa erityisopettaja yhteistyössä oppilasta opettavien muiden opettajien kanssa - tarvittaessa hankitaan muita asiantuntijalausuntoja tai selvityksiä - käsitellään ohr:ssä rehtori lähettää pedagogisen selvityksen opetuspäällikölle, joka päättää - tehostetun tuen jatkamisesta tai - erityisen tuen antamisesta erityisen tuen päätöksellä Kuvio: Toimintamalli mikäli tehostettu tuki ei riitä, pedagogisen selvityksen teko Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

32 Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Pedagoginen selvitys tehdään ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä, kun havaitaan, että oppilaan kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Pedagoginen selvitys tehdään oppilaan kokonaistilanteen kartoittamiseksi mahdollisimman kattavasti, oppilaalle annetun tehostetun tuen arvioimiseksi ja mahdollisen erityisen tuen tarpeen perusteluksi. Pedagoginen selvitys tehdään mahdollisimman moniammatillisesti. Siinä korostuu oppilasta opettavien opettajien ja erityisopettajan systemaattisten havaintojen, keskustelujen, tehtyjen kartoitusten ja ikäluokkaseulojen tulosten perusteella muodostunut asiantuntemus oppilaan kasvun ja oppimisen etenemisestä ja annettujen tehostetun tukitoimien vaikuttavuudesta sekä lisätuen tarpeesta. Pedagogiseen selvitykseen liitetään tarvittaessa myös oppilaan kanssa työskentelevien oppilashuollon työntekijöiden ja muiden oppilaan kanssa työskennelleiden ammattilaisten, esim. terapeutit, kuntouttajat, näkemys oppilaan kokonaistilanteesta ja tuen tarpeesta koulussa. Yksilöllistettäessä jonkin oppiaineen oppimäärää pedagogiseen selvitykseen kirjataan merkintä psykologin arviosta tai asiantuntijalausunnosta. Pedagoginen selvitys tehdään yhteistyössä oppilaan huoltajan ja oppilaan kanssa. Tehostetun tuen riittämättömyyden havaitessaan oppilaan opetuksesta vastaava opettaja (luokanopettaja ja kunkin aineen aineenopettaja oman oppiaineensa osalta tai luokanvalvoja) keskustelee asiasta oppilaan kanssa. Oppilasta ohjataan arvioimaan, mikä tukimuoto häntä on auttanut, mitkä ovat hänen vahvuutensa, tavoitteensa ja tuen tarpeensa, jotta koulunkäynti sujuisi. Luokanopettaja/aineenopettaja tai luokanvalvoja keskustelee koulussa havainnoistaan erityisopettajan, muiden oppilasta opettavien opettajien sekä tarvittaessa koulun muun henkilökunnan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Huoltajien kanssa keskustellaan ja heitä kuullaan joko tapaamisen yhteydessä tai puhelimitse. Yhteydenpidon huoltajaan hoitaa luokanopettaja/-valvoja tai erityisopettaja. Mikäli opettaja päätyy huoltajan kanssa (tai ilman huoltajan suostumusta mikäli se on opettajan arvion mukaan välttämätöntä oppilaan edun kannalta) siihen, että erityisen tuen tarvetta tulisi arvioida, niin opettaja tuo asian oppilashuoltoryhmän tai vastaavan moniammatillisen oppilashuoltotyötä tekevän ryhmän keskusteluun. Koulun oppilashuoltoryhmässä tai vastaavassa koulun oppilashuollon toimielimessä kartoitetaan yhdessä keskustellen tehostetun tuen aikainen oppimisen ja kasvun eteneminen ja tuki. Mikäli oppilashuoltoryhmässä arvioidaan oppilaan mahdollisesti tarvitsevan erityistä tukea, sovitaan pedagoginen selvityksen laatimisesta. Oppilashuoltoryhmässä sovitaan myös, mikäli pedagogiseen selvitykseen hankitaan lääketieteellisiä, psykologisia tai sosiaalisia lausuntoja. Erityisopettaja laatii pedagogisen selvityksen yhteistyössä oppilaan, tämän huoltajan, oppilasta opettavien opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityisopettaja vastaa pedagogisen selvityksen tekemiseksi tarvittavien tietojen keräämisestä oppilaalta, tämän huoltajalta, oppilasta opettavilta opettajilta ja muilta asiantuntijoilta. Erityisopettaja kirjaa pedagoginen selvityksen Järvenpään kaupungin lomakkeelle ja se sisältää seuraavat kuvaukset: oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

33 arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Pedagogisen selvityksen perustana on oppilaalle aiemmin laadittu pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma arviointeineen. Oppilaalle tehtyjen erityisopetuksen kartoitusten tuloksia hyödynnetään selvitystä laadittaessa. Pedagoginen selvitys käsitellään koulun oppilashuoltoryhmässä ja käsittely kirjataan oppilashuoltoryhmän muistioon. Pedagogisen selvityksen allekirjoittaa rehtori. Rehtori lähettää pedagogisen selvityksen opetuspäällikölle, joka arvioi pedagogisen selvityksen perusteella erityisen tuen tarpeen. Opetuspäällikkö tekee tarvittaessa erityisen tuen päätöksen. Pedagogiset selvitykset ovat salassa pidettäviä ja alkuperäisiä pedagogisia selvityksiä säilytetään kirjallisena arkistolainsäädöksiä noudattaen perusopetuksen arkistossa. Pedagogiset selvitykset voidaan säilyttää myös käytössä olevassa sähköisessä oppilashallintojärjestelmässä tai sähköisellä tallennusvälineellä samassa lukollisessa paikassa, missä koulun muitakin oppilastietoja. Sähköisen säilytyksen lisäksi tehdyistä pedagogisista selvityksistä voidaan ottaa kirjallinen kopio koululle. Koulun kopiot säilytetään oppilaan oppilastietojen kanssa lukollisessa paikassa siinä koulussa, jossa oppilas opiskelee. Pedagogisista selvityksistä lähetetään oppilaan koululta huoltajalle kopio, mikäli ne eivät ole sähköisessä järjestelmässä huoltajan luettavissa. Pedagoginen selvitys erityisen tuen tarkistamisen yhteydessä Erityisen tuen tarkistamisen yhteydessä tehdään aina uusi pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys tehdään samalla tavalla kuin siirryttäessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen, Tarkistamisen yhteydessä tehtävässä pedagogisessa selvityksessä arvioidaan oppilaalle annettua erityistä tukea. Ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa tehtävä 6 -luokkalaisen erityisen tuen tarkistamiseen liittyvä pedagoginen selvitys tehdään oppilaan opetuksesta vastaavan alakoulun ja tulevan yläkoulun yhteistyönä seuraavasti: Alakoulun erityisopettaja arvioi yhdessä oppilaan, tämän huoltajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa oppilaan nykytilanteen ja aloittaa pedagogisen selvityksen kirjaamisen. Alakoulun erityisopettaja ja rehtori/apulaisrehtori ja muut tarvittavat tahot pitävät koulussa neuvottelun, jossa käydään läpi oppilaan kokonaistilanne, annettu erityinen tuki ja arvioidaan sen vaikuttavuus, jotka kirjataan pedagogiseen selvitykseen. Alakoulun ja yläkoulun erityisopettajat (ja erityisluokalta siirtyvien oppilaiden kohdalla ja tilanteen mukaan muissakin tapauksissa myös rehtorit/apulaisrehtorit mukana) käyvät pedagogisen selvityksen läpi tiedonsiirtopalaverissa. Yläkoulussa suunnitellaan oppilaalle tarjottava erityinen tuki ja annetaan siitä ehdotus kirjaamalla se pedagogiseen selvitykseen. Pedagoginen selvitys palautetaan alakouluun. Erityisopettaja käy yläkoulun ehdotuksen läpi oppilaan ja huoltajan kanssa. Alakoulun oppilashuoltoryhmä tekee ehdotuksen erityisen tuen päätöksen pohjaksi ja lähettää kirjallisen pedagogisen selvityksen opetuspäällikölle. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

34 Opetuspäällikkö tekee erityisen tuen päätöksen tai päättää, että oppilaan erityinen tuki lopetetaan. Esitykset Juholan erityiskoulupaikkaa tarvitsevista erityistä tukea saavista 6. -luokkalaisista oppilaista tehdään tammikuun loppuun mennessä. Näiden oppilaiden erityisen tuen päätökset tarkistetaan ja pääsääntöinen opetusryhmä määritellään ennen muiden erityistä tukea saavien oppilaiden erityisen tuen päätösten tarkistamisia ja opetusryhmäpäätöksiä. Pedagoginen selvitys moniammatillinen kuvaus oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän yhteistyö oppilaan kanssa yhteistyö oppilaan huoltajan kanssa yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa Kuvio: Pedagoginen selvitys 4.3 Erityinen tuki Oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla, annetaan erityistä tukea pedagogiseen selvitykseen perustuen hänelle laadittavan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuksen tukimuodot. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL 2010.) Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

35 Erityisen tuen tarkoituksena on antaa oppilaalle jatkuvaa tukea oppimisessa, kasvussa, kehityksessä ja koulunkäynnissä tarvittavilta osin. Myös erityinen tuki suunnitellaan oppilaskohtaisesti huomioiden koulun, alueiden ja Järvenpään kaupungin mahdollisuudet tuen järjestämisessä. Järvenpäässä oppilaan erityinen tuki järjestetään pääsääntöisesti oppilaan lähikoulussa. Erityisen tuen päätökseen liittyvää erityisopetusta ja muuta perusopetukseen kuuluvaa tukea voidaan antaa lähikoulussa muun opetuksen yhteydessä, erityisopetuksen osa-aikaisissa pienryhmissä, sekä myös alueellisilla erityisluokilla tai erityiskoulussa. Ennen erityisen tuen antamista koskevaa päätöstä kuullaan oppilasta ja tämän huoltajaa ja tehdään oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmän kokouksessa ja lähetetään opetuspäällikölle erityisen tuen tarpeen arviointia varten. Erityisen tuen antamisesta opetuspäällikkö tekee erityisen tuen päätöksen. Oppilaalle annettava erityinen tuki määritellään tarkemmin oppilaalle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Koulun erityisopettaja tai erityisluokanopettaja vastaa HOJKSn kirjaamisesta ja erityisen tuen toteuttamisen järjestämisestä yhteistyössä oppilaan, tämän huoltajan, luokanopettajan/ luokanvalvojan ja oppilasta opettavien muiden opettajien kanssa. HOJKSn laatimisessa tulee tehdä yhteistyötä kaikkien niiden opettajien kanssa, jotka opettavat oppilasta, mikäli erityisen tuen tarvetta on kyseisen opettajan opettamassa oppiaineessa tai hänen oppitunnillaan. HOJKSn laatija huolehtii siinä sovittujen tukitoimien tiedottamisesta oppilasta opettaville opettajille ja avustajille tarvittavilta osin. Kukin opettaja ja oppilashuollon työntekijä vastaa omalta osaltaan sovittujen tukitoimien toteuttamisesta yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Erityisen tuen muotoja: eriyttäminen samanaikaisopetus (luokan-, aineenopettajan, rehtorin tai erityisopettajan antamana) opetusryhmien joustava muuntelu tukiopetus, yli luokkarajojen ja -tasojen annettava tukiopetus osa-aikainen erityisopetus erityisopetuksen osa-aikainen pienryhmä (eop) erityisopetus erityisluokalla tai erityiskoulussa avustajapalvelut ohjaustoiminta apuvälineet oppimisympäristön muokkaus tiivis yhteistyö kodin kanssa tehostettu oppilashuoltotyö kuraattori- ja psykologipalvelut moniammatillinen yhteistyö (mm. erityisnuorisotyö, perheneuvola, sosiaalitoimi) kerhotoiminta aamu- ja iltapäivätoiminta oppiaineiden yksilöllistäminen Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

36 Erityisen tuen vaikuttavuuden seurannasta vastaa oppilaan luokanopettaja, luokanvalvoja tai erityisluokanopettaja (erityisluokat) yhteistyössä oppilaan, tämän huoltajien, muiden oppilasta opettavien opettajien, erityisopettajan ja muun koulun oppilashuoltotyötä tekevän henkilöstön kanssa. Myös oppilashuoltotyössä seurataan erityisen tuen toteutumista ja vaikuttavuutta. Oppilaan opetuksesta vastaava opettaja välittää tietoa oppilashuoltoryhmälle (tai vastaavalle moniammatilliselle oppilashuoltotyötä tekevälle toimielimelle esim. erityisopetuksen tiimille) oppilaan erityisen tuen toteutumisesta. Erityistä tukea ja HOJKS:ia tarkistetaan tuen tarpeen muuttuessa. Mikäli seurannan perusteella arvioidaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, niin tehdään uusi pedagoginen selvitys, jossa arvioidaan ja suunnitellaan oppilaan siirtyminen tehostettuun tukeen. Päätöksen erityisen tuen lopettamisesta ja tehostettuun tukeen siirtymisestä tekee opetuspäällikkö pedagogisen selvityksen perusteella. Erityisen tuen päätös Erityisen tuen päätös tehdään, kun oppilaalle tehdyn pedagogisen selvityksen perusteella todetaan, että oppilaan kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunneelämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL 2010.) Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa ja tehtävä pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätös tehdään moniammatillisesti ja oppilaan ja tämän huoltajan kanssa yhteistyössä laaditun pedagogisen selvityksen ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden lausuntojen perusteella, jotka koulun tai esiopetuksen oppilashuoltoryhmä kokoaa ja toimittaa opetuspäällikölle. Erityisen tuen päätöksen Järvenpään esi- ja perusopetuksessa tekee opetuspäällikkö. Mikäli oppilaan huoltaja kuulemisen yhteydessä vastustaa erityisen tuen antamista, niin erityisen tuen päätöksen tekee opetus- ja kasvatuslautakunta. Erityisen tuen päätöksessä päätetään: oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut muut tarvittavat palvelut tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen mahdollinen oppimäärän yksilöllistäminen Erityisen tuen päätös tarkistetaan oppilaan kolmannen (jos erityisen tuen päätös on tehty esiopetuksessa tai ensimmäisen vuosiluokan aikana) tai neljännen (jos erityisen tuen päätös on tehty toisen vuosiluokan aikana) ja kuudennen vuosiluokan aikana sekä aina tuen tarpeen muuttuessa. Ennen päätöksen tarkistamista tehdään uusi pedagoginen selvitys. Jos tuen tarpeen todetaan jatkuvan, opetuspäällikkö tekee uuden erityisen tuen päätöksen. Mikäli erityisen tuen tarvetta ei enää ole, niin opetuspäällikkö tekee päätöksen erityisen tuen lopettamisesta. Erityisen tuen päätös on hallinnollinen päätös, joka annetaan huoltajille kirjallisesti tiedoksi. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

37 Päätösasiakirjaa säilytetään perusopetuksen arkistossa ja siitä lähetetään kopio oppilaan kouluun ja huoltajalle. 4.4 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on kirjallinen yleiseen ja tehostettuun tukeen liittyvä pedagoginen asiakirja. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutumaan opiskeluunsa ja saamaan siihen enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman laatimisella annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelma lisää myös opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa työn suunnittelua ja yhteistyötä. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL 2010.) Oppilaan opetuksesta vastaava luokanopettaja (luokilla 1-6) ja luokanvalvoja (luokilla 7-9) vastaa oppimissuunnitelman tekemisestä ja kirjaamisesta. Oppimissuunnitelma laaditaan oppilaan, tämän huoltajien ja oppilasta opettavien opettajien kanssa yhteistyössä. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden asiantuntijoiden kanssa. Oppimissuunnitelmaa laadittaessa luokanopettaja/-valvoja keskustelee siihen kirjattavista asioista ensin oppilaan kanssa. Oppilaan huoltajien kanssa keskustellaan oppimissuunnitelman sisällöstä joko puhelimitse tai tapaamisen yhteydessä. Huoltajien kanssa sovitaan työnjaosta ja oppilaan ja kasvun ja oppimisen tukemisen toimenpiteistä sekä koulun että kodin osalta. Oppimissuunnitelmaan kirjataan myös huoltajien näkemyksiä ja vastuita koulunkäynnin tukemiseksi. Opettajien ja muiden asiantuntijoiden välinen yhteistyö voidaan tehdä tilanteen edellyttämällä tavalla, esim. keskustelemalla, sähköisen viestintäjärjestelmän tai kirjallisen materiaalin avulla. Oppimissuunnitelma laaditaan Järvenpäässä käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle. Oppimissuunnitelman laatija huolehtii siinä sovittujen tukitoimien tiedottamisesta oppilasta opettaville opettajille ja avustajille tarvittavilta osin. Kukin opettaja ja oppilashuollon työntekijä vastaa omalta osaltaan sovittujen tukitoimien toteuttamisesta yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Oppilaalle, joka tarvitsee erityisiä opetusjärjestelyitä, etenee opiskeluissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti tai on otettu joustavan perusopetuksen toimintaan, laaditaan oppimissuunnitelma. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL 2010.) Mikäli rehtori on tehnyt oppilaalle hallintopäätöksen opetuksen erityisistä järjestelyistä, niin oppimissuunnitelmaan kirjataan erityisten opetusjärjestelyiden toteuttaminen. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevän oppilaan oppimissuunnitelmassa mainitaan opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määritellään niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Joustavan perusopetuksen toimintaan osallistuvan oppilaan oppimis- Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

38 suunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikainen oppimis-suunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea a.) Oppimissuunnitelma vuosiluokilla 1-2 Ensimmäisellä vuosiluokalla luokanopettaja laatii kaikille oppilaille tammikuun loppuun mennessä oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelman laadinnassa hyödynnetään aiemmin esiopetuksessa tehtyä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa (LEOPS). Oppimissuunnitelma käydään huoltajien kanssa läpi ensimmäisen luokan väliarviointikeskustelussa, jossa sitä voidaan täydentää. Toisen vuosiluokan alussa oppimissuunnitelma päivitetään luokanopettajan ja oppilaan yhteistyönä ja se saatetaan myös huoltajalle tiedoksi esim. huoltajan tapaamisen yhteydessä. Oppimissuunnitelma toimii yhteistyövälineenä koulun ja vanhempien välillä ohjaten oppilaan opiskelua. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan vahvuudet, tavoitteet ja suunnitellut tukitoimet. Oppimissuunnitelma voi sisältää samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelmakin. Mikäli oppilaalle on laadittu tehostetun tuen oppimissuunnitelma tai HOJKS, se korvaa tämän yleisen tuen oppimissuunnitelman. b.) Oppimissuunnitelma vuosiluokille 3-9 Jokaiselle yleistä tukea saavalle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan vahvuudet, tavoitteet ja suunnitellut tukitoimet. Oppimissuunnitelma voi sisältää samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelmakin. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös lahjakkaiden lasten opetuksen suunnittelussa. Tällöin oppimissuunnitelman avulla voidaan laajentaa ja syventää oppilaan opiskelua. Oppimissuunnitelma osana tehostettua tukea Tehostettua tukea saavalle oppilaalle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma toimii sekä tehostetun tuen suunnittelun että seurannan ja arvioinnin välineenä. Oppimissuunnitelmaan kirjataan tietoa pedagogisen arvion ja mahdollisen aiemman yleisen tuen oppimissuunnitelman pohjalta oppilaan oppimisvalmiuksista, tuen tarpeista ja jo käytetyistä yleisen tuen tukimuodoista sekä järjestettävästä tehostetusta tuesta. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

39 opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet Oppimissuunnitelman avulla voi yleisopetuksen opetussuunnitelmaa noudattaen suunnitella tukitoimia oppilaan oppimisedellytysten mukaisesti (esim. opetuksen eriyttäminen, menetelmät, materiaali, apuvälineet, tukipalvelut, koejärjestelyt ja oppimisympäristön huomioiminen, paikka, lukujärjestys, strukturointi). Esimerkiksi koetta voidaan muokata selkeämmäksi ja koejärjestelyitä eriyttää suorittamalla koe valvotusti muussa tilassa. Eriyttävien toimenpiteiden kirjaaminen oppimissuunnitelman muotoon antaa tärkeää seurantatietoa mahdollisen erityisen tuen päätöksen varalle. Luokanopettaja/luokanvalvoja seuraa oppimissuunnitelman toteutumista yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelma päivitetään tuen tarpeen muuttuessa ja aina lukuvuoden alussa Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on erityistä tukea saavan oppilaan erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Suunnitelmasta ilmenee oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä kasvu- ja oppimisprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä, oppimisympäristöön liittyvistä tekijöistä ja muista tarvittavista tukitoimista. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL 2010.) HOJKS tukee opettajan työtä ja toimii yhteistyön välineenä myös kodin ja koulun välillä. Tähän suunnitelmaan kirjataan havainnot oppilaan edistymisestä sekä kokemukset oppilaan oppimista ja kehitystä tukevista onnistuneista opetusjärjestelyistä ja toimintatavoista. Erityisen tuen päätöksen tekemisen jälkeen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma noin kahden kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Kirjallisen suunnitelman laatii erityisopettaja/ erityisluokanopettaja yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Sen tekemiseen osallistuvat myös muut oppilasta opettavat opettajat, sekä tarvittaessa muut asiantuntijat. Suunnitelma laaditaan oppilaalle tehdyn pedagogisen selvityksen pohjalta. Suunnitelma tarkistetaan jokaisen lukuvuoden alussa ja sen toteutuminen arvioidaan lukuvuoden lopussa. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

40 Oppilaan huoltajien kanssa keskustellaan HOJKSn sisällöstä joko puhelimitse tai tapaamisen yhteydessä. Huoltajien kanssa sovitaan työnjaosta ja oppilaan ja kasvun ja oppimisen tukemisen toimenpiteistä sekä koulun että kodin osalta. HOJKSiin voidaan kirjata myös huoltajien näkemyksiä ja vastuita koulunkäynnin tukemiseksi. Opettajien ja muiden asiantuntijoiden välinen yhteistyö voidaan toteuttaa tilanteen edellyttämällä tavalla, esim. keskustelemalla, sähköisen viestintäjärjestelmän tai kirjallisen materiaalin avulla. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadinnassa hyödynnetään pedagogisessa selvityksessä ja tehostetun tuen oppimissuunnitelmassa sekä huoltajien luvalla myös mahdollisessa kuntoutussuunnitelmassa kerättyä tietoa. HOJKSn sisältämät tiedot määritellään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. HOJKS:n laatija huolehtii siinä sovittujen tukitoimien tiedottamisesta oppilasta opettaville opettajille ja avustajille tarvittavilta osin. Kukin opettaja ja oppilashuollon työntekijä vastaa omalta osaltaan sovittujen tukitoimien toteuttamisesta yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Rehtori vastaa siitä, että kaikilla oppilailla, joilla on erityisen tuen päätös, on asianmukaisesti laadittu HOJKS. Järvenpäässä on käytössä yhteinen HOJKS-lomake. Opettajat voivat halutessaan laajentaa yhteisen lomakkeen sisältöjä. Mikäli oppilaan yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty erityisen tuen päätöksessä, niin HOJKSiin kirjataan luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Suunnitelmaan kirjataan myös edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi yksilöllistetyissä oppiaineissa. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.) Erityisopettaja osallistuu aina yksilöllistettyjen oppiaineiden suunnitteluun. Yksilöllistettyjen oppiaineiden opetukseen ja arviointiin erityisopettaja osallistuu HOJKSiin kirjatun sopimuksen mukaisesti. Mikäli oppilas opiskelee erityisen tuen päätöksen mukaisesti toiminta-alueittain, niin HOJKS:iin kirjataan lisäksi kuvaus oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toimintaalueittain. Suunnitelmaan kirjataan myös edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.) HOJKSin toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti. HOJKSissa kirjataan millä aikavälillä sen toteutumista eri osa-alueilla ja tukipalveluiden osalta seurataan. HOJKS päivitetään tuen tarpeen muuttuessa ja aina lukuvuoden alussa. Lukuvuoden alussa asetetaan tavoitteet ja keväällä ennen lukuvuosiarvioinnin antamista arvioidaan tavoitteiden saavuttamista yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien, oppilaan ja huoltajan kanssa esim. seurantapalaverissa tai puhelimitse. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

41 YLEINEN TUKI omassa koulussa OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI -oppilasta tuetaan pääasiassa luokan-/aineenopettajan keinoin TUEN MUOTOJA * opetuksen eriyttäminen * opettajien yhteistyö * opetusryhmien joustava muuntelu - tukiopetus - osa-aikainen erityisopetus - oppimisympäristön muokkaus - apuvälineet - ohjaus ja oppilashuolto -avustajan työpanos - koulun kerhotoiminta, ap/ip-toiminta - oppimissuunnitelma 1-2 luokkalaisille myös muille mahdollinen kaikille oppilaille PEDAGOGINEN ARVIO - luokanopettaja/luokanvalvoja kirjaa, - ohr -käsittelee TEHOSTETTU TUKI omassa koulussa tehostetun tuen antamisesta päätetään ohr:ssä oppimissuunnitelma luokanopettaja/luokanvalvoja kirjaa yhteistyössä muiden opettajien kanssa TUEN MUOTOJA osa-aikainen erityisopetus opintojen yksilöllinen ohjaus joustavien opetusryhmien käyttö yhteistyö kodin kanssa oppilashuolto kaikki perusopetuksen tuen muodot (paitsi erityisen tuen päätökseen perustuva erityisopetus) oppilaalle joka tarvitsee säännöllistä tukea tai useita tukimuotoja samanaikaisesti yleinen tuki ei riitä PEDAGOGINEN SELVITYS - erityisopettaja kirjaa, ohr käsittelee ja lähettää opetuspäällikölle ERITYINEN TUKI omassa koulussa tai alueellisella erityisluokalla tai erityiskoulussa oppilaalle, jolle muut tukitoimet eivät riitä erityisen tuen päätös erityisopetus ja muu tuki opetuspäällikkö tekee HOJKS Kuvio: Oppimisen ja koulunkäynnin tuki kokonaisuutena Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

42 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI tukiopetus osa-aikainen erityisopetus erityisopetus oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen pidennetty oppivelvollisuus toiminta-alueittain opiskelu kodin ja koulun välinen yhteistyö ohjauksen järjestäminen tulkitsemis- ja avustajapalvelut perusopetusta tukeva muu toiminta JOUSTAVA PERUSOPETUS OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN oppilashuolto turvallisuuden edistäminen henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen kriisisuunnitelma suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kuvio: Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta voidaan käyttää tukimuotona yleisessä, tehostetussa ja erityisessä tuessa. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL 2010.) Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Myös oppilaan huoltaja tai oppilas itse voi pyytää tukiopetuksen järjestämistä. Huoltajien kanssa sovitaan järjestettävästä tukiopetuksesta joko puhelimitse tai esim. sähköisen viestintäjärjestelmän avulla. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

43 Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle on ominaista yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetusta voidaan antaa yksilöopetuksena tai ryhmässä muutamalle oppilaalle, jotka tarvitsevat tukea opiskelussaan samoissa asioissa. Tukiopetusta voidaan antaa myös samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä tai jossain muussa opetusryhmässä. Myös eri luokkien oppilaita voidaan koota samaan tukiopetusryhmään. Tukiopetuksessa voidaan kerrata jo opetettuja asioita, tai siinä voidaan ennakoida tulevan uuden asian opiskelua. Tukiopetusta järjestetään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta voi antaa kuka tahansa koulun opettajista, myös erityisopettaja tai rehtori. Tukiopetuksen järjestämisessä opettajat tekevät yhteistyötä, jotta oppilaan tukiopetus saadaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti järjestettyä. Tukiopetuksen tulee olla suunniteltua, dokumentoitua ja arvioitavissa olevaa. Tukiopetusta antava opettaja kirjaa tukiopetukseen osallistuneiden nimet ja lyhyesti tukiopetuksen sisällön omiin muistiinpanoihinsa, esim. päiväkirjaan, josta tiedot ovat myöhemmin kerättävissä. Lukuvuoden lopuksi annetusta tukiopetuksesta tehdään koonti. Tukiopetusresurssin käyttöä tulee suunnitella myös koulutasolla. Mikäli opettaja ei itse pysty antamaan oppilaalleen tukiopetusta, tulee hänen sopia jonkun toisen opettajan kanssa tukiopetuksen antamisesta tai kertoa tukiopetustarpeesta koulun erityisopettajalle tai rehtorille. Rehtori vastaa koulunsa tukiopetusresurssin tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja seuraamisesta. Rehtorin tehtävänä on huolehtia tukiopetuksen mahdollistuminen työjärjestyksissä Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on kaikkien perusopetuksessa opiskelevien oppilaiden opiskelun tukeminen mm. parantamalla oppimisedellytyksiä ja ehkäisemällä oppimisen ongelmia. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaalle, jolla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL 2010.) Osa-aikaisen erityisopetuksen yleisistä tavoitteista ja koulukohtaisista toimintatavoista tiedotetaan huoltajia lukuvuositiedotteissa ja vanhempainilloissa. Oppilaskohtaisissa asioissa luokanopettaja/luokanvalvoja, aineenopettaja ja erityisopettaja tekevät yhteistyötä oppilaan huoltajan kanssa henkilökohtaisesti sopien tapaamisissa tai esim. puhelimitse osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisestä. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

44 Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Yleisen tuen vaiheessa erityisopettaja tukee oppilaita oppimisen perustaidoissa yksittäisissä oppiaineissa tai esim. oppimisstrategioiden ja työskentelytaitojen oppimisessa joko yksilö- tai pienryhmäharjoitteluna tai samanaikaisopetuksessa. Erityisopettajan työ ja seuranta tukee oppilaan oppimista ja myös muiden opettajien työtä, kun oppimisen muutokset ja oppimisvaikeudet voidaan yhteistyössä todeta mahdollisimman varhain. Yleisen tuen vaiheessa vuosiluokilla 1-6 erityisopettajan tehtävänä on seurata järvenpääläisten erityisopettajien yhteisesti sopimien ja tarkoitukseen sopivien kartoitusten avulla vuosiluokittain oppilaiden taitojen kehittymistä lukemisen (sujuvuus ja ymmärtävä lukeminen), oikeinkirjoituksen ja matematiikan keskeisten sisältöjen hallinnan osalta. Seuranta on tärkeää, jotta oppilaan oppimisen vaikeudet havaitaan ja vahvistetaan oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Yleisen tuen vaiheessa vuosiluokilla 7-9 osa-aikaisessa erityisopetuksessa painottuu opiskelutaitojen vahvistaminen oppiainekohtaisessa opiskelussa, oppilaiden tukeminen heidän yksilöllisissä vaikeuksissaan (esimerkiksi puutteelliset opiskelutaidot, aineenhallinta, motivaatio sekä negatiiviset käsitykset omista kyvyistä). Osa-aikainen erityisopetus osana tehostettua tukea Tehostetun tuen vaiheessa erityisopettajan osallistuminen oppilaan opiskeluun lisääntyy. Erityisopettaja tukee oppilasta oppiaineissa, oppimisstrategioiden ja työskentelytaitojen oppimisessa sekä sosiaalisten taitojen oppimisessa. Erityisopettajan antama tuki voi olla tilapäistä tai säännöllistä ja pitkäaikaista. Keinoina ovat opetusryhmien joustava muuntelu, erityisopetuksen yksilö- tai pienryhmäopiskelu tai samanaikaisopetus. Oppilaan saama osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan. Osa-aikainen erityisopetus osana erityistä tukea Erityisen tuen vaiheessa erityisopettaja voi tukea oppilasta osa-aikaisessa erityisopetuksessa mm. oppiaineissa, oppimisstrategioiden, työskentelytaitojen tai sosiaalisten taitojen oppimisessa. Erityisopettajan antama tuki voi olla tilapäistä tai säännöllistä ja pitkäaikaista. Osaaikaista erityisopetusta toteutetaan samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena tai yksilöopetuksena. Erityisopettaja osallistuu aina yksilöllistettyjen oppiaineiden suunnitteluun. Yksilöllistettyjen oppiaineiden opetukseen ja arviointiin erityisopettaja osallistuu HOJKSiin kirjatun sopimuksen mukaisesti. Oppilaan saama osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja kirjataan oppilaan HOJKSiin. Erityisopetuksen osa-aikainen pienryhmä (eop) Osa-aikaista erityisopetusta voidaan toteuttaa kaikissa tuen vaiheissa oppiainekohtaisena opetuksena pienryhmässä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimista antamalla tälle Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

45 mahdollisuuksia rauhalliseen oppimisympäristöön, yksilöllisempään ja eriyttävään opetukseen ja ohjaukseen. Tavoitteena on, että oppilas voisi opiskella suurimman osan oppitunneistaan yleisopetuksen luokassa/ryhmässä, mutta saisi myös pienryhmän tukea, jolloin tarve kokoaikaiseen erityisluokkapaikkaan vähenisi. Osa-aikaisen erityisopetuksen pienryhmäopetukseen osallistuvalla oppilaalla on pääsääntöinen opetusryhmä yleisopetuksen luokassa. Erityisopetuksen osa-aikaiset pienryhmät (eop) kootaan erikseen kullekin oppitunnille ennakkosuunnittelun pohjalta pääsääntöisesti lukuvuoden ajaksi. Pienryhmässä voi opiskella myös tilapäisesti ja lyhytaikaisesti erikseen sovittavalla yksilöllisellä tavalla. Erityisopetuksen osa-aikaisessa pienryhmässä (eop) opiskelee kerrallaan pääsääntöisesti korkeintaan 10 saman luokka-asteen oppilasta. Erityisluokanopettaja suunnittelee ja toteuttaa pienryhmässä opiskelevan oppilaan opiskelun tukimuodot yhteistyössä oppilaan, tämän huoltajan ja luokanopettajan tai aineenopettajien kanssa. Opetus järjestetään yhteistyössä oppilaan oman perusopetusryhmän kanssa niin, että hän voi opiskella tietyn oppiaineen oppisisällöt joko kokonaan tai osittain erityisopetuksen osaaikaisessa pienryhmässä (eop). Tukitoimet ja niiden järjestäminen suunnitellaan oppilaan tuen tarpeen mukaan ja kirjataan joko oppilaan oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin. Oppilaat voivat käydä erityisopetuksen osa-aikaisessa pienryhmässä (eop) yhdessä tai useammassa eri oppiaineessa. Erityisluokanopettaja seuraa oppilaan edistymistä ja tekee jatkuvaa yhteistyötä niin oppilaan, tämän huoltajan, luokan- ja aineenopettajien kuin moniammatillisen oppilashuoltoryhmänkin sekä tarvittaessa muiden tahojen (esim. perheneuvola, Nekku, JMT) kanssa. Erityisluokanopettaja osallistuu oppilaan arviointiin niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee erityisopetuksen osa-aikaisessa pienryhmässä (eop). Oppilaan saamaa tuen määrää joko lisätään tai vähennetään tarvittaessa opetussuunnitelmaan kirjattujen toimintamallien mukaisesti Erityisopetus Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokassa tai muussa soveltuvassa paikassa hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL 2010.) Järvenpäässä erityisen tuen päätökseen perustuva erityisopetus järjestetään lähikoulussa, alueellisessa erityisluokassa tai erityiskoulussa. oppilaan Erityisen tuen päätökseen perustuva erityisopetus muun opetuksen yhteydessä Yleisopetuksen ryhmässä opiskelevaa oppilasta, jolle on tehty erityisen tuen päätös, voidaan tukea erityisopetuksella muun opetuksen yhteydessä. Tällöin erityisopettaja osallistuu opetusjärjestelyiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhdessä muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Erityisopettaja kirjaa opetusjärjestelyt, seurannan ja arvioinnin oppilaan HOJKSiin. Opetuksessa käytetään kaikkia muualla opetussuunnitelmassa kuvattuja kolmiportaisen tuen muotoja. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

46 Erityisen tuen päätökseen perustuva erityisluokkaopetus Järvenpään kaupungin perusopetuksessa on erityisen tuen päätöksen oppilaille tarkoitettuja erityisopetuksen erityisluokkia alueellisesti (Kartanon alue, Yhteiskoulun alue ja Koivusaaren alue) yleisopetuksen kouluissa ja koko kaupungin alueen erityisen tuen päätöksen oppilaille Juholan erityiskoulussa. Alueelliset erityisluokat Järvenpäässä oppilaiden erityisen tuen päätökseen liittyvää erityisopetusta järjestetään aluemallin mukaisesti. Kullakin alueella on vähintään kolme alakouluikäisten erityisluokkaa ja yksi yläkouluikäisten erityisluokka. Kartanon alueen kaikki kokoaikaisen erityisopetuksen erityisluokat sijaitsevat Kartanon koulussa. Yhteiskoulun alueen alakouluikäisten erityisluokat sijaitsevat Kinnarin koulussa ja yläkouluikäisten erityisluokat Järvenpään Yhteiskoulussa. Koivusaaren alueella alakouluikäisille on alueellisia erityisluokkia Anttilan koulussa ja Saunakallion koulussa ja yläkouluikäisten erityisluokat ovat Koivusaaren koulussa. Kokoaikaisen erityisopetuksen alueelliset erityisluokat ovat pääsääntöisesti yhdysluokkia, joissa on kahta eri luokkatasoa. Opetuksesta vastaa erityisluokanopettaja. Erityisluokissa on ryhmäkohtainen koulunkäyntiavustaja. Opetusta toteutetaan yhteistyössä yleisopetuksen luokkien kanssa. Erityisluokan oppilaita integroidaan yleisopetuksen tunneille aina kun se on kyseisen oppilaan kohdalla tarkoituksenmukaista ja opetusryhmien kannalta mahdollista. Alueelliset erityisluokat on tarkoitettu oppilaille, joiden oppiminen vaatii enemmän tukea kuin yleisopetuksen luokassa voidaan toteuttaa. Erityiskoulu Järvenpään kaupungissa on yksi erityiskoulu, Juholan koulu. Juholan koulu on alueisiin sitomaton Järvenpään kaupungin yhteinen koulu, jossa järjestetään oppilaiden vaativin erityinen tuki, kuntouttava erityinen tuki Omenapuuluokissa ja vaikeimmin vammaisten lasten opetus. Vaativimman erityisen tuen tarpeelle on Järvenpäässä määritelty seuraavat kriteerit: laaja-alaiset oppimisvaikeudet useita oppiaineita yksilöllistetty erityisen tuen päätös koulun tai alueellisen erityisluokan antaman erityisen tuen eri keinoin ei pystytä riittävästi tukemaan oppilasta Juholan koulun erityisluokissa opetus tapahtuu pääsääntöisesti 6-10 oppilaan ryhmissä luokkaasteilla 0-9. Luokista vastaa erityisluokanopettaja. Opiskelua ja kehittymistä tukemassa on myös koulunkäyntiavustajia. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa muiden kasvatuksen, kuntoutuksen ja hoidon eri toimijoiden kanssa. Toimi-luokissa annetaan erityisopetusta toiminta-alueittain opiskeleville vaikeavammaisille oppilaille (myös mm. Pornaisten ja Mäntsälän alueen oppilaille). Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

47 Niille vaikeavammaisille oppilaille, joilla kuljettaminen on terveydellinen riski, annetaan kotiopetusta. Omenapuuluokat (1-3 lk ja 4-6 lk) on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät edes vahvoin tukitoimenpitein selviydy lähikoulussaan tai alueellisilla erityisluokilla, ja jotka tarvitsevat monipuolista tukea elämässään. Omenapuuluokissa harjoitellaan monipuolisesti koulunkäynti-, vuorovaikutus- ja tunnetaitoja sekä tuetaan lapsen itsetuntoon ja minäkuvaan liittyviä asioita. Myös oppilaan huoltajia tuetaan kasvatustehtävässään. Tavoitteena on, että luokassa opiskelevat oppilaat palaisivat omille alueilleen tai muuhun sopivaksi katsottuun luokkaan viimeistään kuudennen luokan aikana. Luokassa voi opiskella kerrallaan korkeintaan kuusi oppilasta. Erityisen tuen tarpeen pituus arvioidaan yksilöllisesti, mutta tarkoituksenmukaisinta on opiskella luokassa 1-2 lukuvuotta. Mahdollisuuksien mukaan oppilas voi tänä aikana integroitua yleisopetuksen ryhmään. Omenapuuluokassa työskentelee erityisluokanopettaja ja kaksi koulunkäyntiavustajaa. Lisäksi omenapuuluokilla työskentelee Järvenpään perheneuvolan psykiatrinen sairaanhoitaja. Psykiatrisen sairaanhoitajan tehtävänä on tukea ja kuntouttaa oppilaita koulutilanteissa/kouluympäristössä yhdessä erityisluokanopettajien ja koulunkäyntiavustajien kanssa. Psykiatrinen sairaanhoitaja arvioi oppilaan kokonaistilannetta ja tuen tarvetta. Psykiatrinen sairaanhoitaja tekee tiivistä yhteistyötä oppilaan verkostojen kanssa. Juholan koulusta annetaan myös konsultaatiota muille erityisluokille. Juholan koulun erityisopettaja voi käydä seuraamassa ja havainnoimassa erityisluokan toimintaa ja käydä konsultaatiokeskusteluja ko. koulun opettajien kanssa. Konsultoivan erityisopettajan tukea voidaan tarjota palveluina myös Järvenpään muille kouluille mm. seuraavanlaisissa tilanteissa: erityisen vaikeiden luokkatilanteiden arvioinnissa opetusjärjestelyjen suunnittelussa mahdollisen erityisluokkapaikkatarpeen arvioinnissa ja suunnittelussa tehostetun ja erityisen tuen suunnittelussa yleisopetukseen Oppilasvalinnan perusteet erityisluokille Alueellisten erityisluokkien ja erityiskoulun oppilasvalinnat tehdään keskitetysti ja oppilassiirrot tehdään pääsääntöisesti lukuvuoden alusta alkaen. Oppilasvalinnoista vastaa oppilasvalintatyöryhmä, johon kuuluvat opetuspäällikkö, erityisopetuksen koordinaattori, Juholan koulun rehtori, alueiden koulupsykologit ja perheneuvolan psykologi. Oppilasvalintatyöryhmään kutsutaan tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oppilaan tarve saada erityisluokka- tai erityiskoulupaikka kesken lukuvuoden käsitellään yksilöllisesti erityisopetuksen koordinaattorin ja opetuspäällikön johdolla noudattaen oppilasvalinnan toimintaohjeen yleisiä periaatteita. a.) Alueellisten erityisluokkien oppilasvalinta Erityisluokkaan sijoittamisessa tai yleisopetukseen integroinnissa huomioidaan: oppilaan oppimisvaikeudet ja niiden laajuus, asiantuntijalausunnot erityisen tuen päätös Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

48 integroinnin mahdollisuus tukitoimien riittävyys alueen yleisopetuksen opetusryhmien koko vastaanottavan erityisluokan opetettavuus/sopivuus koulunkäyntiavustajan tuki koulun osa-aikaisen erityisopetuksen tuki pedagoginen selvitys lähettävän koulun antamista tukitoimista (tukiopetus, erityisopetus ja muut opetusjärjestelyt) ja perustelu niiden riittämättömyydestä Mikäli oppilaan arvioidaan oppilashuoltoryhmän tekemän kokonaisarvioinnin perusteella (pedagoginen selvitys) em. asiat huomioiden tarvitsevan alueellista erityisluokkapaikkaa, niin koulun oppilashuoltoryhmä neuvottelee asiasta oppilaan huoltajan kanssa. Mikäli päädytään esittämään erityisluokkapaikkaa, niin koulun rehtori neuvottelee tarpeesta erityisopetuksen koordinaattorin kanssa. Erityisopetuksen koordinaattori selvittää mahdolliset erityisluokkapaikat ja neuvottelee koulujen rehtoreiden ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Tämän jälkeen koulun oppilashuoltoryhmä tekee asiasta esityksen oppilaan pedagogisessa selvityksessä, johon liitetään mahdolliset asiantuntijalausunnot. Alueilla erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden asioita koordinoivat aluerehtorit ja erityisopetuksen koordinaattori. Oppilasvalintatyöryhmä tekee esitykset oppilasvalinnoista alueiden erityisluokille seuraavalle lukuvuodelle kouluilta saatujen esitysten ja kouluvirastoon tulleiden muualta muuttaneiden oppilaiden hakemusten perusteella. Esitykset priorisoidaan kriteerien mukaan vapaana oleville / vapautuville oppilaspaikoille. Koulujen ryhmittelyt ja mahdollisten uusien ryhmien tarve arvioidaan lukuvuosikohtaisesti 6 -luokkalaisten erityisen tuen päätösten tarkistamisen ja oppilasvalinnan yhteydessä. Opetuspäällikkö tekee koordinoidusti päätökset sijoittamisesta alueellisiin erityisryhmiin oppilasvalintatyöryhmän esitysten perusteella. Erityisluokat ovat alueellisia eivätkä koulut voi tehdä itsenäisiä siirtopäätöksiä, vaan edetään saman toimintamallin mukaisesti kuin muualta siirtyvien oppilaiden kohdalla. Yläkoulut täyttävät erityisopetusluokkapaikat erityisen tuen päätösten mukaisesti. Opetuspäällikkö tekee päätöksen oppilaan pääsääntöisestä opetusryhmästä erityisen tuen päätöksessä, joka laaditaan pedagogisten selvitysten perusteella oppilashuoltoryhmän esityksestä. Erityisluokkapaikkavalinnat yläkoulujen välillä (muutokset, siirrot yms.) tehdään yhteistyössä erityisopetuksen koordinaattorin kanssa ja päätökset tekee opetuspäällikkö. b.) Juholan erityiskoulun oppilasvalinta Juholan erityiskouluun valitaan oppilaat seuraavin kriteerein: laaja-alaiset oppimisvaikeudet, asiantuntijalausunnot (alle 2v vanhat) useita oppiaineita yksilöllistetty erityisen tuen päätös Pedagoginen selvitys lähettävän koulun antamista tukitoimista (tukiopetus, erityisopetus ja muut opetusjärjestelyt) ja perustelu niiden riittämättömyydestä Mikäli oppilaan arvioidaan oppilashuoltoryhmän tekemän kokonaisarvioinnin perusteella (pedagoginen selvitys) em. asiat huomioiden tarvitsevan alueellista erityisluokkapaikkaa erityiskoulusta, niin koulun oppilashuoltoryhmä neuvottelee asiasta oppilaan huoltajan kanssa. Mikäli päädytään esittämään erityisluokkapaikkaa, niin koulun rehtori neuvottelee tarpeesta Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

49 erityisopetuksen koordinaattorin kanssa. Erityisopetuksen koordinaattori selvittää mahdolliset erityisluokkapaikat ja neuvottelee koulujen rehtoreiden ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Tämän jälkeen koulun oppilashuoltoryhmä tekee asiasta esityksen oppilaan pedagogisessa selvityksessä, johon liitetään mahdolliset asiantuntijalausunnot. Oppilasvalintatyöryhmä tekee esitykset oppilasvalinnoista Juholan kouluun seuraavalle lukuvuodelle kouluilta saatujen esitysten ja kouluvirastoon tulleiden muualta muuttaneiden oppilaiden hakemusten perusteella. Esitykset priorisoidaan kriteerien mukaan vapaana oleville / vapautuville oppilaspaikoille. Koulun ryhmittelyt ja mahdollisten uusien ryhmien tarve arvioidaan lukuvuosikohtaisesti oppilasvalinnan yhteydessä. Opetuspäällikkö tekee koulupaikkapäätökset oppilasvalintatyöryhmän esityksestä. c.) Omenapuuluokkien oppilasvalinnan toimintamenettely Omenapuuluokan oppilasvalinnat hoitaa Omenapuuluokan tukiryhmä. Siihen kuuluvat Juholan koulun rehtori, erityisopetuksen koordinaattori, perheneuvolan esimies ja psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalitoimen edustaja ja Omenapuuluokan erityisopettajat ja avustajat sekä tarvittaessa myös hoitavan tahon lääkäri ja muut asiantuntijat. Koulun oppilashuoltoryhmä tekee esitykset Omenapuuluokkatarpeista erityisopetuksen koordinaattorille edellä kuvatun toimintaohjeen mukaisesti. Omenapuuluokalle pääsyn edellytys on perheen sitoutuminen tiiviiseen yhteistyöhön. Kodin ja koulun välisen yhteistyön lisäksi luodaan verkostoja mm. hoitavan sairaalan (Hyvinkää, Lastenlinna), Järvenpään perheneuvolan ja perhesosiaalityön kanssa. Ennen oppilaan siirtymistä Juholan erityiskouluun, Juholan koulun erityisopettaja käy seuraamassa ja havainnoimassa oppilaan luokkatilannetta lähettävässä koulussa. Havainnoinnista sovitaan ennakkoon Juholan koulun rehtorin ja erityisopetuksen koordinaattorin kanssa. Havainnoinnin ja keskustelujen tarkoituksena on arvioida oppilaan kokonaistilannetta, mahdollisia omassa koulussa järjestettäviä tukitoimia ja erityiskoulupaikan tarpeellisuutta. d.) Toimi-luokkien oppilasvalinta Juholan koulun toiminta-alueittain opetusta antaville Toimi-luokille ottaminen perustuu oppilaalle tehtyihin tutkimuksiin ja asiantuntijalausuntoihin. Oppilaan kotikunnan koulutoimi tekee erityisen tuen päätöksen, jossa määrittelee oppilaan opetusryhmän. Päätöstä tehtäessä tehdään yhteistyötä erityispäivähoidon, erityisneuvoloiden ja -poliklinikoiden kanssa Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli oppilas ei pysty saavuttamaan edes oppiaineen ydinsisältöihin liittyviä tavoitteita hyväksytysti tuesta huolimatta, voidaan yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.) Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

50 Ennen oppiaineen yksilöllistämistä tulee oppilaan oppimista tukea oppisisältöjä eriyttämällä käyttäen oppiainekohtaisia erityisiä painoalueita. Erityiset painoalueet määritellään oppilaan oppimissuunnitelmassa tai HOJKSssa. Oppimateriaalina voi olla esimerkiksi helpotettu kirja ja myös koe tai koejärjestelyt voivat olla muokattuja. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on myöhemmin tarpeellista lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös ja päivitetään oppilaan HOJKS-asiakirja. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSssa. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Oppilaan opetuksesta vastaavan opettajan/oppilaanohjaajan on selvitettävä oppilaalle ja huoltajalle yksilöllisten oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän suorittamisesta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta rehtori tekee perusopetuslain 18 :ssä tarkoitetun hallintopäätöksen. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL ja PoA.) Kuvio: Oppimäärän keventäminen Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma