KAINUUN UUSI SAIRAALA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAINUUN UUSI SAIRAALA"

Transkriptio

1 KAINUUN UUSI SAIRAALA Konseptisuunnitelma v. 1.0 LUONNOS

2

3 1. Yleistä Tausta ja tarve Nykyaikainen sairaalasuunnittelu Konseptisuunnitelman laatiminen 3 2. Konseptin yleiset periaatteet Lähtökohdat Hoidon toteuttamiseen liittyvät linjaukset Ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vaikuttaminen Tehokkaammat toimintamallit ja uudelleen organisoiminen Kainuun Uusi Sairaala -konsepti pähkinänkuoressa 7 3. Sairaalan pääprosessit 8 3.1Akuutti hoito Akuutin hoidon tarpeen arviointi Akuutin hoidon toteuttaminen Keskeiset muutokset ja hyödyt akuuttitoiminnassa Kiireetön hoito Kiireetön hoito perusterveydenhuollossa Keskussairaalan elektiivinen hoito Keskeiset muutokset ja hyödyt kiireettömässä toiminnassa Kuntoutus Geriatrian ja psykiatrian erityiskysymykset Keskeiset muutokset ja hyödyt kuntoutustoiminnassa Tukipalvelut Kliiniset tukipalvelut Ei-kliiniset tukipalvelut Keskeiset muutokset ja hyödyt tukipalveluissa Rajapintaprosessit Perusterveydenhuolto Sosiaalihuollon palvelut Mielenterveys- ja riippuvuuksienhoitopalvelut Kainuun Uusi Sairaala Resursointiin vaikuttavat tekijät konseptin uudistamisessa Henkilöstö ja osaaminen Uuden konseptin mukaiset resursoinnit yksiköittäin Johtaminen 24

4 5.2.3 Osaaminen Toiminnallinen tilatarve Kustannukset Tunnistetut tuottavuuden nousun lähteet Investoinnin suuruus ja takaisinmaksuaika Yhteenveto Konseptin kokonaisuus Keskeiset muutokset Etenemissuunnitelma Hankkeen vaiheet Päätöksenteko ja suunnittelun jatkaminen 36

5 1. Yleistä 1.1 Tausta ja tarve Kainuun maakuntavaltuusto on linjannut ( ) kainuulaisen erikoissairaanhoidon tulevaisuuden suunnan. Päätöksen mukaisesti vaativaa erikoissairaanhoitoa jatketaan ja päivystysaikainen toiminta turvataan Kainuussa. Ratkaisu erikoissairaanhoidon säilymisestä ja kehittämisestä Kainuussa tarkoittaa väistämättä myös investointeja, joilla toiminnan laatu, tehokkuus ja taloudellisuus varmistetaan. Alustavien arvioiden mukaan Kainuun keskussairaalan alueelle tarvitaan huomattava määrä sekä saneeraus- että uudisrakentamista. Tähän pakottavat nykyisen vanhentuneen rakennuskannan heikko peruskunto sekä nykyaikaisen hoidon tilatarpeet. Kyseessä ei kuitenkaan ole vain tekninen uudistus, vaan myös kokonaisvaltaiseen toiminnan kehittämiseen, henkilöstöön ja asiakkaisiin ulottuva prosessi. Arkkitehtuurin lisäksi on suunniteltava hoito- ja sen tukiprosessit asiakkaiden hoitoa parhaiten palvelevaksi kokonaisuudeksi. Tämän vuoksi erikoissairaanhoidon tulevaisuuden rakentaminen sisältää myös yhteisen kehittämistyön perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden kanssa. Vähenevän työvoiman tarjonnan tuoma haaste pakottaa organisaation tarjoamaan ammattilaisille houkuttelevan ja jaksamista tukevan työympäristön. Lisääntyvä palvelutarve ja käytettävissä olevan resurssien väheneminen pakottavat puolestaan tehokkaampaan toimintaan. Kainuulaisten asukkaiden ja asiakkaiden kannalta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaaminen on keskeisin päämäärä. Erikoissairaanhoidon saatavuudesta ja saavutettavuudesta myös harvaan asutuilla alueilla on huolehdittava siten, että palvelutuotannon eri tasot ovat tarkoituksenmukaisia ja toimivia. Nyt päätettävässä konseptissa määritellään kainuulaisen erikoissairaanhoidon taso useaksi vuosikymmeneksi. Päivystyskykyinen sairaala edellyttää ja velvoittaa järjestelmältä panostusta, mutta myös sen puuttumisella on hintansa; kainuulainen väestö on hoidettava kaikissa vaihtoehdoissa. Asetelma on sikäli yksinkertainen, että hyväksytäänpä seuraavassa esitettävä suunnitelma tai ei, erikoissairaanhoitoon on tehtävä toiminnallisia muutoksia ja rakennusinvestointeja kiireellisesti. 1.2 Nykyaikainen sairaalasuunnittelu Sairaalasuunnittelu on muuttunut sekä teknisistä että toiminnallisista syistä yhä monitahoisemmaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelu on moniammatillista. Siihen tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisten ja arkkitehtien lisäksi mm. johtamisen ja prosessituotannon erityisosaamista. Mutta sairaala suunnitellaan ennen kaikkea potilaita varten: asiakasnäkökulman vahvempi huomioiminen on tullut mukaan. Perinteisessä sairaalasuunnittelussa edetään lineaarisesti varsin pian nykyisten toimintamallien pohjalta käytännön tilakysymyksiin. Kainuussa sitä vastoin suunnittelun pohjana on perusteellinen toimintamallien arviointi, voimavaroihin sopeuttaminen ja nykyaikaistaminen. Suunnittelussa toistuu syklimäinen kulku ns. suunnittelukehien muodossa. 1

6 Varsinaisessa sairaalasuunnittelussa erotetaan kolme päävaihetta: 1. Konseptisuunnittelu Konseptisuunnittelu sisältää strategisten linjausten laatimista aluesuunnittelun lähtökohdista, sairaalan palveluvalikoiman ja toimintaperiaatteiden sekä toiminnallisten kokonaisuuksien määrittämistä ja pääprosessien hahmottamista. Konseptisuunnittelussa palvelutarve ja resurssit sovitetaan yhteen sekä sairaalatason volyymi jaetaan osakokonaisuuksiin. 2. Toiminnallinen suunnittelu Toiminnallinen suunnittelu on yksikkötason suunnittelutyötä. Tässä konseptisuunnittelun perusteella edetään potilasprosessien tarkennetun kulun, työpisteiden, huonetilojen ja logististen virtojen työstämiseen. 3. Tekninen suunnittelu Tekninen suunnittelu sisältää arkkitehtuurisuunnitelmat ja rakennuspiirustukset sekä teknologisten sovelluksien määrittelyn toiminnallisen suunnittelun pohjalta. Vaihe ulottuu vuoteen 2015 sisältäen saneeraussuunnittelun nykyisten toimitilojen hyödynnettävissä olevilta osin. Esitetyt vaiheet ja ajat ovat viitteellistä perusvaiheistusta, eivät sitovia projektiaikatauluja. PROJEKTIN VAIHEISTUS Suunnitteluvaihe Valmisteluvaihe Konseptisuunnittelu Toiminnallinen suunnittelu Tekninen suunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto Kuva 1. Projektin vaiheet ja viitteellinen aikataulutus. 2

7 1.3 Konseptisuunnitelman laatiminen Sairaalasuunnittelu käynnistyi vuoden 2012 alussa konseptisuunnitteluun liittyvällä esiselvitysvaiheella. Tämä selvitys tuotti lähtötiedot Kainuun sote-järjestelmän nykytilasta, sairaalan potilasvirroista sekä tulevaisuuden palvelutarpeesta. 1 Syksyn 2012 aikana toimintansa käynnistivät prosessikohtaiset suunnitteluryhmät, joiden puheenjohtajat ja jäsenet on nimetty kuntayhtymän henkilöstöstä. Työryhmiin on ollut nimettynä yhteensä 65 työntekijää oman toimen ohella. Konseptisuunnittelua on johtanut projektijohtaja Jukka Juvonen, apunaan projektipäällikkö Terho Pekkala. Tarvittavan asiantuntijakonsultaation on tuottanut Nordic Healthcare Group Oy (NHG). Pääprosessien suunnittelussa keskitytään hoidon ydinkysymyksiin: Akuutti hoito (pj: ylilääkäri Ritva Keravuo) Elektiivinen (kiireetön) hoito (pj: yh Marjo Huovinen-Tervo) Kuntoutus (pj: ylilääkäri Markku Koskela) Tukipalvelut (pj: hallintoylilääkäri Esa Ahonen) Lisäksi suunnittelussa tarkastellaan kahta keskeistä rajapintakysymystä: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistoiminta (pj: vs.vastuualuepäällikkö Terttu Karjalainen) Sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistoiminta (pj: vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen) Suunnitteluryhmät rakentuvat toiminnallisten kokonaisuuksien ympärille ja niiden tehtävänä on kuvata näihin liittyvät pääprosessit, niiden organisointi ja resurssitarpeet. Lopputuloksena on hahmotelma tulevaisuuden erikoissairaanhoidon toimintaperiaatteista, palvelutuotannosta ja sen johtamisesta sekä alustavista tila- ja henkilöstötarpeista. Edellä kuvattua kokonaisuutta kutsutaan konseptisuunnitelmaksi. Konseptisuunnitelmassa toimintoja tarkastellaan erityisesti potilaiden hoitoa ja sen järjestämistä edistävien tekijöiden kehittämisen kautta. 1 Nordic Healthcare Group 2012: Kainuun maakunta -kuntayhtymän esh:n kehittämisen suunnittelutuki. Loppuraportti. 3

8 2. Konseptin yleiset periaatteet Konseptisuunnitelman taustalla ovat projektin valmisteluvaiheessa määritellyt strategiset tavoitteet. Konsepti tulisi nähdä yleissuunnitelmana tavoitteiden saavuttamiseksi. Mikäli konsepti ja sen pohjalta myöhemmin konkretisoitavat yksityiskohdat pystyvät vastaamaan kriittisten menestystekijöiden vaatimuksia, on teknisen toteutuksen pohja valmis. Toisin sanoen lukijan tulee arvioida konseptisuunnitelmaa myös strategiakartan määrittämien tekijöiden suhteen. Kaikilta osin konsepti ei kata tavoitteita, vaan niitä työstetään hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Erikoissairaanhoidon kehittäminen - Uudistetaan kainuulaisen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi Johtamisjärjestelmä Asiakaslähtöisyys Palvelut mahdollisimman valmiiksi yhdellä käynnillä -periaatteella Yhteistyö rajapinnoilla on hallittua ja helppoa. Sitä tukee kehittyneen ict:n mahdollistama sujuva tiedonkulku Kuntoutuksen sekä kotija omahoidon rooli korostuu Potilaan hoito sairaalassa Tietotekniikka Erva-yhteistyö tukee tehokasta palvelutuotantoa Tilat tukevat tehokasta toimintaa Akuutit ja elektiiviset potilasvirrat on erotettu toisistaan Esimiestyössä yhdistyvät, osaaminen valta ja vastuu Asiakas saa tarpeenmukaista, laadukasta palvelua Pth:n, esh:n ja sos.työn integroitu malli säilyy ja kehittyy Toiminta ohjautuu toisiaan tukevien hoito- ja palveluprosessien mukaan Avohoitopainotteinen sairaala, jossa toimii keskeiset päivystävät erikoisalat Johtaminen tukee palvelutuotantoa Asiakkaan ääni tulee kuulluksi Potilas on mahdollisuuksiensa mukaan aktiivinen toimija Potilaan tutkimus-, hoito- ja kuntoutusvastuut on määritelty tarkoituksenmukaiselle taholle Turvallinen työ- ja hoitopaikka Toiminta perustuu sovituille hoitoketjuille Logistiikka suunnitellaan tehokkaaksi prosessien mukaan Perusth:n ja esh:n integraatiota tuetaan myös tilaratkaisuin Menestyy vapaan valinnan järjestelmässä Potilaan sijoittumista osastoille ohjaa hoitoisuus Mahdollistaa prosessien johtamisen Hoito- ja palveluprosessit Tietotekniikka tuottaa reaaliaikaista tietoa, automatisoi toimintaa ja tukee päätöksentekoa Strategiakartta Talous Uudet prosessit ja tilat mahdollistavat 10%:n tuottavuuden kasvun v mennessä Henkilöstöstrategia Osaava ja oikein mitoitettu henkilöstö viihtyy ja jaksaa työssään Vetovoimainen ja osaava organisaatio HR-politiikka ottaa huomioon kilpailun työvoimasta ja alueen syrjäisyyden Työnjaon kehittäminen: Työpanos ohjataan kunkin ydinosaamiseen Kuva 2. Projektin strategiakartta 2.1 Lähtökohdat Kainuun Uusi Sairaala -konseptissa tähtäin on asetettu 2020-luvulle, jolloin uudet toimintamallit ja rakennusinvestoinnit on otettu käyttöön. Esiselvityksen mukaan seuraavat tekijät muodostuvat keskeisiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja sairaalan suunnittelussa: Palveluiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa samaan aikaan, kun työntekijöiden määrä vähenee Alle väestöpohjan sairaala on suunniteltava täysin päivystyksen tarpeista käsin Geriatrista osaamista tarvitaan nykyistä enemmän yhteispäivystyksessä ja ESH:ssa Resurssien käytön ja kustannusten kannalta oleellisinta on vähentää ympärivuorokautista osastohoitoa ja hoivaa erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa (ml vanhukset, kehitysvammaisten erityishuolto, mielenterveyden asumispalvelut, lastensuojelu ja perhekoteihin sijoitetut lapset) Operatiivinen (leikkaus-) toiminta on suunniteltava päivystyslähtöisesti Vastaanottotoiminnan osalta integrointia syvennetään kehittäen samalla hoidon tarpeen arviointia ja palveluohjausta. Kuntoutusta on korostettava: kuntoutustoimintojen integrointi kaikkeen hoitoon. 4

9 Selvityksen perusteella voidaan siis todeta, että Kainuussa keskussairaalan toiminta on rakennettava erityisesti päivystystoiminnan ympärille. Sen toimivuuden kehittäminen yhdessä tehokkaan kiireettömän toiminnan ja vaikuttavien kuntoutuspalveluiden kanssa luo edellytykset tuottavuuden kasvulle. Ennusteiden mukaan ympärivuorokautisiin hoitopaikkoihin sitoutuvien resurssien tarve ylittää saatavat voimavarat, joten muutoksia on tehtävä koko järjestelmässä. Avopalveluja on lisättävä samalla, kun vuodeosasto- ja vastaavaa kapasiteettia on vähennettävä. Olennaista on toimintojen suunnittelu siten, että ne muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Kaiken kaikkiaan on selvää, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehostamis- ja priorisointitarve on väistämätön ja mittava jo aivan lähivuosina. 2.2 Hoidon toteuttamiseen liittyvät linjaukset Konseptin perusajatuksena on muuttaa sekä toimintamalleja että niiden edellyttämiä tiloja. Tämä koskee koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa, ei ainoastaan keskussairaalaa. Lähtökohtana on, että palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden, joka huomioi yksilön fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Uudistustyön pääkategorioita on kaksi: ympärivuorokautisen laitoshoidon tarpeen vähentäminen sekä toiminnan uudelleenorganisointi Ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vaikuttaminen Voimavarojen riittävyyden kannalta ratkaisevaa on, miten vähennetään ihmisten päätyminen kaikenlaiseen laitoshoitoon ja hoivaan. Tässä voidaan nähdä kolme merkittävää suuntaa: Vaikuttava ehkäisevä toiminta Terveyden edistäminen ja haittojen ehkäiseminen on terveydenhuollon keskeisimpiä tehtäviä. Siihen osallistuvat myös useat muut yhteiskunnan sektorit: päiväkodit, koulut, liikuntatoimi jne. Näiden ennalta vaikuttavien menetelmien vaikuttavuuden todentaminen on usein vaikeaa. Vain vaikuttaviksi ja kustannustehokkaiksi osoitettuja ehkäiseviä menetelmiä tulee ottaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Palveluita voidaan tarjota asiakkaiden tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan myös uusin menetelmin ja ohjata potilaita omahoitoon. Samalla on keskityttävä suurimmassa vaarassa olevien ryhmien tunnistamiseen ja hoitamiseen. Näiden periaatteiden toteuttamiseksi Kainuun perusterveydenhuollossa otetaan käyttöön ns. terveyshyötymalli. Avohoitoa tukevat toimintamallit Ympärivuorokautinen sairaalahoito sitoo runsaasti resursseja. Toisaalta sairaalahoitoonkin liittyy omat riskinsä, esim. sairaalabakteerien vaara. Lääketieteen ja hoitokäytäntöjen kehittyminen mahdollistaa hoitoaikojen lyhentämisen ja aiemmin osastohoitoa vaatineiden potilaiden hoitamisen polikliinisesti. Esimerkkinä tästä ovat lyhythoitoinen kirurgia ja päiväsairaalatoiminta. 5

10 Kuntoutus Vanhenevan väestön toimintakyvyn ylläpitäminen on suuri haaste. Tehostamalla kuntoutusta voidaan merkittävästi vähentää ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarvetta; tilat on suunniteltava siten, että tehokas kuntouttaminen on mahdollista. Kuntoutus on resursoitava ja organisoitava uudelleen. Tällä tavoin kuntoutuksen asiantuntijat voivat aiempaa paremmin ohjata toimintamallien muutosta Tehokkaammat toimintamallit ja uudelleen organisoiminen Kiireetön ja akuutti hoito erilleen Uuden sairaalan muodostaa jatkossa kaksi toisistaan erillistä kokonaisuutta: akuuttihoitoa antava kuuma sairaala sekä kiireetöntä hoitoa tarjoava elektiivinen hoitokeskus. Elektiivinen hoitokeskus muodostuu poliklinikoiden, päiväsairaalan ja lyhytkirurgisen operatiivisen toiminnan muodostamasta kokonaisuudesta. Samankaltaisten toimintojen kokoaminen yhteen parantaa henkilöstön käytettävyyttä ja parantaa potilas- sekä tavaralogistiikkaa. Joustavat kokonaisuudet Pienessä sairaalassa erikoisalakohtainen voimavarojen jako johtaa epätarkoituksenmukaisen pieniin yksiköihin. Uusilla toimintamalleilla etsitään yhteistyöhyötyjä eri klinikoiden välillä. Akuuttihoito keskitetään yhdeksi erikoisaloista riippumattomaksi kokonaisuudeksi, vuodeosastot ovat erikoisalojen joustavassa käytössä, päiväsairaala ja poliklinikka palvelevat kaikkia erikoisaloja. Osastohoidossa periaatteena on potilaan ohjautuminen ensisijaisesti hoitoisuuden, ei niinkään erikoisalan mukaan. Päivystystoiminnan tehostaminen Siirtyminen todelliseen yhteispäivystykseen helpottaa potilaan kulkua ja tehostaa voimavarojen käyttöä: päivystystapauksissa potilaat tulevat vuorokauden ajasta riippumatta yhteen pisteeseen, jossa heidät ohjataan oikealle resurssille: yleislääkärille, erikoislääkärille tai sairaanhoitajalle. Tämä malli edellyttää tehokasta hoidon tarpeen arviointia sekä palveluohjausta. Diagnostiikkakeskus Laboratoriotutkimusten näytteen otto, radiologian palvelut ja muut erikoistutkimukset kootaan samalle alueelle ns. diagnostiikkakeskukseen. Tämä helpottaa potilaan kulkua sairaalassa nykyiseen nähden. Tällä mallilla voidaan saavuttaa sisäisiä yhteistyöhyötyjä. Terveyskeskuslääkäreiden tuki Erikoissairaanhoidon pitää pystyä tukemaan perusterveydenhuoltoa entistä paremmin. Konsepti sisältää esityksen Kajaanin terveyskeskusvastaanottojen siirtämisestä keskussairaalan yhteyteen. Tällä tehostetaan pienen kaupungin terveyspalveluiden yhteistyöhyötyjä sekä muodostetaan terveyskeskustyön ja erikoissairaanhoidon välinen saumaton kokonaisuus. Työvoiman saatavuuden ja osaamisen kehittämisen kannalta tällä odotetaan olevan merkittävää vaikutusta. Etäisemmät terveyskeskukset saavat erikoislääkärituen ns. etäpoliklinikoista. Mahdollisimman suoraan oikealle resurssille -periaatetta voidaan tukea sallimalla useammin hoitajalähetteet erikoissairaanhoitoon. 6

11 Akuuttivuodeosastotoiminnan yhtenäistäminen Ympärivuorokautista hoitoa tai hoivaa on vähennettävä samalla kun avomuotoisia palveluja (kotisairaanhoito, kotisairaala, lyhytaikaiset kuntoutusjaksot jne.) lisätään. Palvelurakennetta ja toimintamalleja muuttamalla Kainuun yhteistä vuodeosastokapasiteettia voidaan merkittävästi vähentää. Terveyskeskusten akuuttiosastoja muutetaan kuntoutusosastojen suuntaan. Akuuttihoitoa annetaan siellä, missä siihen on riittävät edellytykset. Tukipalvelujen sijainti, saatavuus, automatisointi ja työnjako Sairaalan tukipalvelut on organisoitava siten, että ne tukevat mahdollisimman tehokkaasti ydinprosesseja Tämä on otettava huomioon rakennussuunnittelussa, mutta myös palvelufunktiota on selkeytettävä. Lisäämällä automaatiota sekä eriyttämällä tukipalveluiden ja hoitohenkilöstön tehtäviä, voidaan saada säästöjä sekä kohdentaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä heidän ydintehtäviinsä. Standardoidut ja muunneltavat tilat Nykyaikainen sairaala suunnitellaan ja rakennetaan joustavaksi kokonaisuudeksi. Sen tilat ovat muunneltavia kevyin saneerauksin, koska toimintamallien muuttuminen rakennuksen elinkaaren aikana on varsin nopeaa. Toisaalta tiloissa on hyödynnettävä paljon yhdenmukaisia, standardoituja hoito- ja aputiloja, joiden varustus on aina samanlainen. Tällä lisätään myös käytännön joustavuutta sekä sujuvuutta. Uuden teknologian hyödyntäminen Seinättömän sairaalan periaate tarkoittaa hoitoa myös sairaalan ulkopuolella, käytännössä kotioloissa. Viiden - kymmenen vuoden kuluttua hoitoteknologian kehittyminen mahdollistanee entistä useamman etähoidon antamisen, turvallisen seurannan ja kontaktin sairaalan ulkopuolisille asiakkaille. Virtuaalitekniikan kehittyminen mahdollistaa myös täysin uudenlaisten hoitoympäristöjen tuomisen terveydenhuoltoon. Teknologia ei ole avain vain seinättömyyteen, vaan myös kaikkeen hoitoon ja sen tuottamiseen tarvittavien toimintojen kehittämiseen. Joustavuutta työhön voidaan lisätä erityisesti mobiiliteknologian keinoin Kainuun Uusi Sairaala -konsepti pähkinänkuoressa Yhteispäivystys ja kuuma sairaala on KAKS:n sydän Kiireettömässä hoidossa yksi poliklinikkakokonaisuus Leikkaustoiminnassa lisätään nopean hoidon malleja Päiväsairaalaan kootaan pientoimenpiteet ja hoitokäynnit Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa vahvistuu ja selkeytyy Kuntouttava ja voimaannuttava työte läpäisyperiaatteella Geriatriseen hoitoon ja kuntoutukseen panostetaan akuutista hoidosta alkaen. Vanhuspalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon osat toimivat entistä tiiviimmässä yhteistyössä. Tarkemmin nämä konseptilinjaukset esitellään prosessien käsittelyn yhteydessä. 7

12 3. Sairaalan pääprosessit 3.1Akuutti hoito Akuutin hoidon tarpeen arviointi Akuuttihoidossa on kyse äkillisesti sairastuneen henkilön diagnostiikan ja hoidon tarpeesta, johon on puututtava alle vuorokauden kuluessa. Kun kainuulainen asiakas harkitsee, onko kiireellinen hoito tarpeen, on tilanteen mukaan käytettävissä kaksi eri vaihtoehtoa: Soitto hoitajapäivystykseen (kiireellinen, mutta ei hätätilanne, ) - Päivystävän sairaanhoitajan puhelinpalvelu sisältää hoidon tarpeen arviointiin erityiskoulutetun henkilöstön neuvonnan ja ohjauksen. - Uudessa toimintamallissa tulee mahdollistaa myös subakuutin (<7vrk) ajanvarauksen tekemisen puhelinarvioinnin yhteydessä. Tällä varmistetaan hoidon saatavuus ja muun ajanvaraustoiminnan tasaaminen. Soitto hätäkeskukseen (hätätilanne, 112) - Hätäkeskuspäivystäjän arvion mukaan hälytetään tarvittavaa apua. - Terveydenhuollon ammattihenkilöstön tekemästä hoidon tarpeen arvioinnin vastaa paikalla oleva ensihoitoyksikkö Akuutin hoidon toteuttaminen Ensihoidolla tarkoitetaan äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antamista ja tarvittaessa potilaan kuljettamista hoitoyksikköön. Ensihoidon palvelutasopäätöksessä on määritelty Kainuun ensihoidon sisältö, vasteajat ja toimintamallit. Pitkien välimatkojen maakunnassa ensihoito pyrkii laajaan hoitomalliin siten, että paikan päällä voitaisiin auttaa potilasta mahdollisimman paljon. Toimintamallia tulee kehittää myös siten, että ensihoitoyksikkö voi tehdä ajanvarauksen subakuuttiin jatkohoitoon, mikäli välitöntä kuljetustarvetta ei ole. Mikäli ensihoitoyksikön kotona tapahtuva hoito ei ole riittävää, vaan tarvitaan jatkohoitoa, kuljetetaan potilas tilanteesta riippuen terveyskeskukseen tai KAKS:aan: Terveyskeskuksessa (Kainuun eri kunnissa palvelupäätösten mukaisesti) - Virka-aikana (klo 8-16) seudullisissa terveyskeskuksissa on käytettävissä lääkäripäivystys sekä joissain tapauksissa mahdollisesti myös ilta-aikainen hoitajapäivystys yhdistettynä KAKS:n konsultaatiomahdollisuuteen. - Mikäli terveyskeskuksessa annettava hoito tai tutkimusmahdollisuudet eivät ole riittävää, potilas siirretään KAKS:aan. Keskussairaalan yhteispäivystyksessä - Yhteispäivystyksellä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakkaan näkökulmasta jakamatonta päivystystä, jossa potilaat hoidetaan samassa pisteessä hoidon kiireellisyyden perusteella. Kajaanin ja lähialueen päivystyshoitoa tarvitsevat potilaat tulevat samaan paikkaan vuorokauden ajasta riippumatta. - Kiireellistä hoitoa vaativat potilaat tutkitaan, hoidetaan sekä heidän mahdollinen kuntoutuksen tai muun tuen tarpeensa arvioidaan päivystyskäynnin yhteydessä. 8

13 - Päivystyspotilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin perusteella 2 potilas luokitellaan oikeaan kiireellisyysluokkaan ja ohjataan oikealle ammatti-ihmiselle (hoitaja, yleis- tai erikoislääkäri) hoitoa varten. Päivystyksellinen hoidon tarpeen arviointi suoritetaan neljässä vaiheessa: 1) Puhelimitse (kuuluuko päivystykseen / jos ei, minne ja milloin?) 2) Ensihoitoyksikössä (ambulanssissa) 3) Päivystyspoliklinikan triagehoitaja 4) Päivystyksessä tunnistetaan potilaat, joilla on riski sairaalajakson pitkittymiseen eli erityinen kuntoutuksen tarve Kainuun keskussairaalan ytimen muodostaa aina auki oleva nk. kuuma sairaala, joka muodostuu seuraavista osista: - Päivystysosasto ja nopean diagnostiikan yksikkö hoitaa kaikki 1-2 vrk kestävät, päivystyksestä alkavat sairaalajaksot - Yhtenäinen valvonta-alue (teho-osasto, sydänvalvonta- ja aivohalvausyksiköt sekä ns. step up/down -paikat, niille potilaille, jotka tarvitsevat tehostetumpaa valvontaa, mutta eivät varsinaista tehohoitoa) - Aikuisten infektio-osasto - Synnytysosasto - Leikkausosasto ja heräämö - Subakuutti-vastaanotto (kiireellisyys 1-7 vrk) osana päivystystä tehostaa puolikiireellisten potilaiden nopeaa hoitoon pääsyä. Tämä vastaa Kajaanin seudun potilaista, joille ei ole sovittu terveyshyötymalliin liittyen omaa tk-lääkäriä. - Diagnostiikkakeskus, joka vastaa kliinisten tukipalveluiden toiminnasta Ohjaus -piste Ohjaus -piste ESH Päivystys Raskas hätätila Leikkausprosessi ND-osasto Konservatiivinen prosessi Triage Moni-interventionen prosessi Jatkohoito YLE-/kuntoutusprosessi PTH Päivystys Kevyt päivystysvastaanotto Kotiutus tuettuna/ asumispalveluihin Kevyt pthvastaanotto (subakuutti) Kotiutus ilman tukea Kuva 3. Akuuttiprosessin yleiskuvaus. Akuuttiprosessissa on kaksi ohjauspistettä - Ensimmäinen määrittää, mihin päivystysyksikön sisäiseen prosessiin potilas ohjataan - Toinen määrittää, mihin potilas ohjataan päivystyksestä 2 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet (STM 2010:4): Hoidon tarpeen arvio sisältää arvion siitä tarvitseeko potilas päivystyshoitoa, muuta kiireellistä hoitoa, kiireetönta hoitoa tai ei hoitoa lainkaan. Hoidon kiireellisyyden arviosta on aiemmin käytetty vieraskielistä termiä triage. 9

14 Sairaalassa toimii yhtenäinen vuodeosastokokonaisuus, jossa paikat ovat erikoisalojen joustavassa käytössä. Vuodeosastojen resursoinnissa huomioidaan erityisosaamisen tarve esimerkiksi ortopedisen tai kardiologisen hoidon osalta. Synnytyssalit ja äitiysosasto sijoittuvat toisiaan tukevasti siten, että henkilöstön yhteiskäyttö tehostuu. Kajaanin kaupunginsairaalan geriatriset osastot siirtyvät sairaalan mäelle. Tämä toiminta jaetaan kahteen osaan: - Vaativaa geriatriaa varten perustetaan koko maakuntaa palveleva oma vuodeosasto. - Toisen osan muodostaa yleislääkäri/geriatrijohtoinen kuntouttava vuodeosasto, joka toimii samoin periaattein kuin isojen kuntien tk-vuodeosastot. Psykiatrian päivystys järjestetään keskussairaalassa. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella potilas hoidetaan sairaalassa tai ohjataan jatkohoitoon. Psykiatrian osastot kootaan keskussairaalan alueelle. Terveyskeskusten vuodeosastoilla annettava akuuttihoito rajoittuu jatkossa sellaisten potilaiden hoitoon, joiden diagnosointi ja hoidon tarve on selkeä. Tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien rajallisuuden vuoksi hoitoaika ei saa pitkittyä, joten vaativimmissa tilanteissa hoito toteutetaan keskussairaalassa. Terveyskeskusten vuodeosastohoitoa suunnataan vahvemmin kuntouttavaan suuntaan Keskeiset muutokset ja hyödyt akuuttitoiminnassa Asiakkaan näkökulma Yksinkertaistetaan prosessia: triage määrittää heti oikean hoitosuunnan ja ohjaa potilaan suoraan oikealle resurssille Potilassiirtojen minimoiminen, vältetään myös tiedonsiirron sudenkuopat Tukipalvelujen saatavuus tehostuu keskitetyn sijoittamisen myötä Henkilöstön näkökulma Työ selkiytyy, kun potilaita segmentoidaan eri prosesseihin Yhteistyön parantuminen ja konsultoinnin helpottuminen Eniten yhteistyötä tekevien yksiköiden etäisyydet lyhenevät, mikä tehostaa työskentelyä Resursoinnin ja kustannusten näkökulma Erikoistuneen resurssin käytön helpottuminen (esim. keskitetään sairaalan kaikki valvontapaikat) ja rationalisoituminen ja yhteisten resurssien hyödyntäminen Päällekkäisten toimintojen välttäminen Tukipalvelujen keskittäminen tuo kustannussäästöjä Resurssien saatavuuden turvaaminen Organisointi ja johtaminen Organisointi tukee prosessien johtamista Päivystys/kuuman sairaalan valvonta sisältää pieniä toiminnallisia yksiköitä, mutta muodostavat yhtenäisen prosessikokonaisuuden ja yhteistyö näiden välillä oltava saumatonta 10

15 3.2 Kiireetön hoito Kiireetön hoito perusterveydenhuollossa Kun asiakkaalla on kiireettömän hoidon tarve, asia voidaan saada vireille kahta kautta: Sairaanhoitajapäivystys ympäri vrk:n ( ) - Päivystävä sairaanhoitaja vastaa myös kiireettömään neuvontatarpeeseen ja ohjaa asiakkaita oikean hoidon piiriin. Sairaanhoitaja- ja yleislääkärivastaanotto tk:ssa - Terveyskeskusten hoitaja- ja lääkärivastaanottojen tehtävänä on vastata väestön perusterveydenhuollon tarpeisiin. Järjestelmä perustuu ajanvarausmenettelyyn. - Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden palveluohjauksen kehittämisellä pyritään parantamaan asiakkaiden kohdentumista tarpeen mukaisiin palveluihin. - Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminta segmentoidaan eli jaetaan potilasryhmittäin erilaistuneeseen toimintaan: Painopiste perusterveydenhuollossa siirtyy pitkäaikaissairaiden hoitoon ja riskiryhmien tunnistamiseen ja hoitoon. Oma vastuulääkäri/-tiimi nimetään ensisijaisesti monisairaille, tuetusti kotona asuville, hoivassa oleville ja erikseen määriteltäville riskiryhmille. Terveydenhuollon palveluita satunnaisesti tarvitsevien, yleisterveiden potilaiden puolikiireellisiin vastaanottotoimintoihin (1-7 vrk) on järjestettävä oma vastaanottolinja. Perusterveydenhuollossa vahvistetaan verkkopalveluiden osuutta, kuten omahoito-palvelun yhteydenpito- ja seurantamahdollisuuksia. Sähköisiä konsultaatiotapoja kehittämällä ja etäpoliklinikkatoiminnalla vähennetään potilaiden sairaalamatkojen tarvetta. Yleislääkärilähetteiden lisäksi käytetään hoitajalähetteitä potilaan ohjaamiseksi suoraan oikealle resurssille. Erikoislääkärivastaanotot terveyskeskuksissa - Erikoissairaanhoidon tukea perusterveydenhuoltoon vahvistetaan lisäämällä erikoislääkärien vastaanottoja kuntien terveyskeskuksissa. Myös etäyhteyksien avulla toteutettavien vastaanotto- tai konsultaatiokäyntien osuutta lisätään erityisosaamisen saavutettavuuden parantamiseksi Keskussairaalan elektiivinen hoito Elektiivisellä hoidolla tarkoitetaan ei-päivystyksellistä eli kiireetöntä hoitoa. Kiireetön hoito muodostaa kuuman sairaalan lisäksi toisen ytimen. Elektiivinen toiminta muodostuu poliklinikoista, päiväsairaalasta sekä kiireettömistä leikkauksista. Poliklinikat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa lähekkäin sijoitetaan paljon yhteistyötä tekevät tai samoja potilaita hoitavat erityisalojen poliklinikat. Vastaanottohuoneet ovat lähtökohtaisesti tarpeen mukaan jaettavia yhteiskäyttötiloja. Erityistiloja varataan vain niille toiminnoille, jotka tarvitsevat huoneissaan isoja kiinteitä laitteita. Lastentautien toiminta suunnitellaan siten, että henkilöstön tehokas yhteiskäyttö on mahdollista. 11

16 Kajaanin terveysasemien vastaanottotoiminta sijoitetaan osaksi keskussairaalan poliklinikkakokonaisuutta. Tämä yleislääketieteen poliklinikka palvelee merkittävää osaa kainuulaisista perusterveydenhuollon asiakkaista sekä muodostaa oman erityisalansa maakunnallisen keskuksen. Psykiatrian vastaanottotoiminnot sijoittuvat keskussairaalan alueelle, mahdollisuuksien mukaan siten, että yhteistoiminta muiden poliklinikoiden kanssa tehostuu. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden prosesseja kehitetään yhteistoiminnaltaan tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Poliklinikka- ja osastotoimintojen sijoittamisella tavoitellaan yhteistoimintaetuja henkilöstön ja tilankäytön osalta. Mielenterveyspalveluita kehitetään toiminnallisessa suunnittelussa kahtena eri toimintalinjana, jotka ovat aikuisten mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien hoito sekä lasten ja nuorten psykiatrinen hoito. Organisaatioratkaisuista päätetään tämän työn aikana kustannustehokkaan ja laadukkaan palvelutuotannon kriteerein. Erityishuollon poliklinikka ja kehitysvammapalveluiden akuuttikriisiyksikkö sijaitsevat sairaalanmäellä. Kehitysvammatyön yhteistoimintaa muiden poliklinikoiden kanssa tehostetaan. Päiväsairaala kokoaa osastojen ja poliklinikoiden pidemmät tai sarjamuotoiset käynnit (syöpähoidot, infuusiot, tutkimukset). Päiväsairaalassa ei ole varsinaista vuodehoitoa, vaan potilaat käyvät hoidoissa käyntiperusteisesti. Päiväsairaala vähentää kiireettömän vuodeosastohoidon tarvetta, etenkin yhdistettynä majoituspalvelua tarjoavaan potilashotelliin. Leikkaustoiminnassa vahvistetaan lyhythoitoisen kirurgian malleja - Päiväkirurgiapotilaat leikataan ja kotiutetaan saman päivän aikana. - Lyhki- (lyhythoitoiset kirurgiset) ja Leiko-potilaat (leikkaukseen kotoa) tulevat sairaalaan toimenpidepäivänä, yöpyvät ensimmäisen yönsä heräämössä ja siirtyvät sieltä suunnitellusti kotiin tai vuodeosastolle kuntoutukseen. Kiireettömän hoidon osana vahvistetaan ennakoivaa kuntoutusta ennen toimenpiteitä. Kiireettömän operatiivisen hoidon perustuminen päiväaikaiseen ja lyhythoitoiseen malliin mahdollistaa elektiivisen vuodeosastohoidon vähentämisen. Raskaan ortopedisen tai muun kirurgian potilaat tarvitsevat edelleen vuodeosastohoitoa, mutta muilla aloilla tarve vähenee. Sairaalan yhteyteen siirtyvä vaativan kuntoutuksen osasto keskittyy erityisesti aivoverenkiertohäiriö- ja vaativaa ortopedista kuntoutusta tarvitsevien potilaiden hoitoon. Pidempää ja kuntouttavaa hoitoa vaativat geriatriset potilaat hoidetaan Kajaanin ja seututerveyskeskusten vuodeosastoilla. 12

17 Ohjaus -piste Ohjaus -piste Leikkausprosessi Lähete Ensikäynti, diagnosoin ti Jatkohoito? Päiväsairaalaprosessi Poliklinikkaprosessi Kons. vastaus Seuranta PTH:ssa Kotiutus ilman seurantaa Kuva 4. Elektiivisen prosessin yleiskuvaus. Elektiivisessä prosessissa on kaksi ohjauspistettä Ketkä otetaan tarkempiin tutkimuksiin, kenelle annetaan hoito-ohjeita perusterveydenhuoltoon? Miten diagnosoitu ongelma päätetään hoitaa? Keskeiset muutokset ja hyödyt kiireettömässä toiminnassa Asiakkaan näkökulma Asiakas saa hoitoprosessin kaikissa vaiheissa oikean asiantuntijan palvelun Asiakas saa joustavammin ja mahdollisimman kattavasti tarvitsemansa palvelun yhdellä palvelukerralla, Hoitoprosessit ja -ketjut selkiytyvät Henkilöstön näkökulma Poliklinikan ja vuodeosastojen hoitotyö muuttuu yhdenmukaisemmaksi Päiväsairaalatoiminta korvaa osastoilla ja pkl:lla nykyisin toteutettavia hoitoja (esim. sytostaattihoidot ym. infuusiohoidot, haavahoidot, pienet kirurgiset toimenpiteet) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon konsultaatiomahdollisuuden helpottuminen Resursoinnin ja kustannusten näkökulma Esim. standardoidut tilat mahdollistavat niiden tehokkaan käyttöasteen ja minimoivat tyhjäkäytön Logistiikka helpottuu, esim. potilaan kuljetuksiin käytettävä aika vähenee Henkilöstön joustava käyttö mahdollistuu Organisointiin ja johtamiseen liittyvät muutostarpeet Organisoinnilla ja johtamisella entisten rajojen hälventyminen esim. pth-esh ja uusien rajojen muodostumisen ehkäisy Prosessit ovat johdettavissa 13

18 3.3. Kuntoutus Kainuun Uusi Sairaala -konseptin yksi keskeisistä muutoksista on kuntoutustoiminnan korostaminen akuutin ja kiireettömän hoidon rinnalla. Tällä pyritään vaikuttamaan ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarpeeseen. Kyse ei ole yksittäisten toimintojen tai potilasryhmien asioista, vaan kuntouttava työote on saatava keskeiseksi menetelmäksi kaikessa toiminnassa. Kuntoutuksen vahvistaminen edellyttää sekä toiminnallisia että organisointimuutoksia: Koko Kainuun vaativa kuntoutus sekä Kajaanin seudun kaikki kuntoutuspalvelut sijoitetaan keskussairaalan yhteyteen. Yhdistämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuntoutusprosessit voidaan saada erityisosaamisen ja avohoidon yhteys tiiviimmäksi ja siten tehostaa kuntoutuksen käytäntöjä. Erityisesti geriatristen, tukielinsairaus- ja aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoito ja kuntoutus linkittyvät vahvasti toisiinsa. Maakunnallinen kuntoutuksen osaamiskeskus,vastaa laajasti kaikista kuntoutuksen erityispalveluista. Osaamiskeskus kokoaa kuntoutuksen henkilöstön hallinnollisesti yhteen organisaatioon (kuntoutustutkimus, fysioterapia, erityistyöntekijät, geriatria). Toimintojen kokoaminen mahdollistaa toiminnan aiempaa paremman ohjauksen ja erityisosaajien hyödyntämisen.. Kuntoutuksen johtaminen on keskitettyä, mutta toiminta on hajautettu eri yksiköihin, jotta sillä on mahdollisuus toimia prosessien tukena. Tavoitteena on entistä tiiviimpi yhteistyö eri asiantuntijoiden välillä. Kuntoutuksen avopalvelut toteutetaan jatkossakin lähipalveluna, samoin uutena työmuotona aloitettava vanhusten ja vammaisten ennaltaehkäisevä kuntoutus. Toiminnassa korostetaan erityisesti kotikuntoutusta, jonka tavoitteena on lisätä arjen selviytymistä sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti. Riskien arviointi tulee käynnistää jo päivystyksessä ja hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat laaditaan riskipotilaille heti prosessien alkuvaiheessa. Sosiaalipalvelut Tieto toimintakyvystä ja asumisesta, kotiutumisen edellytykset Arvio terveyspalveluiden jälkeisestä avun tarpeesta Kotiutuksen järjestäminen (jos tarve palveluille) Kotihoidon palvelut/ asumispalvelut Akuuttiprosessi Hoidon tarpeen määrittäminen (triage) Välitön hoito Tutkimukset (kuvantaminen, laboratorio) Hoitotoimenpiteet Hoito yksiköissä (CCU / ICU / Stroke/ leikkaus) Vos. Vos. / jatkohoito Kotiutus Kuntoutuspalvelut Kuntoutusinterventiot Toimintakyvyn alenemisriskin arviointi Kuntoutussuunnitelma Hoitoohjeet Toimintakyvyn ja kuntoutussuunnitelma n arviointi Kuntoutus v-osastolla Kuva 5. Kuntoutus- ja kotiutusprosessi akuuttihoidon yhteydessä Kotiutus ja jatkoseuranta Ohjeistus (kotihoitoohjeet ja harjoitukset, lähetteet) 14

19 3.3.1 Geriatrian ja psykiatrian erityiskysymykset Geriatrian kokonaisuus organisoidaan maakunnallisesti kuntoutuksen osaamiskeskukseen liittyen. Tämä erityisosaajien yksikön panos suuntautuu koko maakunnan alueelle, osin myös hajautetusti sijoittuen. Lisäksi malli mahdollistaa osaamisen kehittämisen ja muodostaa työvoiman saatavuuden kannalta houkuttelevamman kokonaisuuden. Geriatriatoiminta muodostuu kolmesta osa-alueesta: - Akuuttigeriatria (laaja-alainen, nopea hoidon arviointi) - Kuntoutus (geriatrista osaamista edellyttäviltä osin) - Poliklinikka (erityiskysymykset, arviointityö, muistipoli) Geriatrian osaamista tulee avopainotteisesti kohdentaa alan erityiskysymyksiin, jonka lisäksi ikääntyneiden hoidon tukeen tarvitaan mm. yleislääkärien panosta (erityisesti kotisairaanhoidon ja asumispalveluiden asiakkaiden tarpeet). Psykiatrisessa hoidossa lisätään avopalveluja, mikä mahdollistaa laitospaikkojen vähentämisen. Tavoitteena on vähentää psykiatrioiden laitospaikkoja 30 %. Tämän mahdollistamiseksi tehostetaan palveluohjausta, resursoidaan ja organisoidaan avopalvelut uudelleen sekä lisätään kuntoutusta. Palvelut pyritään tuottamaan mahdollisimman lähellä asiakkaiden normaalia asuinympäristöä. Toiminnallisessa suunnittelussa selvitetään myös millaisella mallilla alaikäisten päihdehoito ja perhekuntoutus järjestetään Keskeiset muutokset ja hyödyt kuntoutustoiminnassa Asiakkaan näkökulma Kuntoutuspalvelut saatavilla oikeaan aikaan, oikeassa paikassa Vähemmän raja-aitoja, joustavammat palvelut, ohjaus kuntoutuspalveluihin yhdestä paikasta Ennakoiva, ennaltaehkäisevä (vanhus)kuntoutus ja kaikenikäisten liikuntaneuvonta ylläpitävät toimintakykyä Kuntoutuspalvelujen laatu, saatavuus ja jatkuvuus varmentuvat Henkilöstön näkökulma Laaja kuntoutuksen osaamiskeskus on rekrytointivaltti, moniammatillinen tuki, perehdytys paranee Sisäinen koulutus tavoittaa kaikki erityistyöntekijät, oman ammattikunnan tuki ja konsultointimahdollisuus Pitempien poissaolojen sijaistaminen helpottuu, sovitut varajärjestelyt Resursoinnin ja kustannusten näkökulma Keskittäminen poistaa päällekkäisyyksiä ja mahdollistaa kuntoutuspalvelujen suuntaamisen ja varautumisen tulevaisuuden muuttuviin kuntoutustarpeisiin Ostopalvelujen todellinen tarve voidaan arvioida yhdenmukaisin perustein Pitemmällä tähtäimellä laaja kuntoutuksen osaamiskeskus parantaa työn tuottavuutta ja tuo kustannussäästöjä Organisointiin ja johtamiseen liittyvät muutostarpeet Laaja osaamiskeskus ottaa vastuun koko Kainuun kuntoutuspalvelujen kehittämisestä ja resurssien suuntaamisesta, johtaminen ja ohjaus paranevat Edellyttää koko sote-henkilöstön kouluttamista, ylempien esimiesten ja päättäjien tukea sekä kuntouttavan toimintamallin viemistä käytäntöön 15

20 3.4 Tukipalvelut Tukipalveluiden muutoksilla lisätään sujuvuutta ja tehokkuutta sosiaali- ja terveydenhuollon ydinprosessien toimintaan. Keskeisenä periaatteena on vapauttaa resursseja asiakkaiden hoitoon sekä työvoiman käytön että kustannusten osalta Kliiniset tukipalvelut Keskussairaalan laboratorio-, radiologia- ja muut erikoistutkimukset kootaan diagnostiikkakeskukseen lähelle toisiaan. Asiakkaan tarvitsemat tutkimuspalvelut on näin saatavissa yhdestä selkeästä paikasta. Sairaalan sisällä kaikki kävelevät potilaat käyttävät diagnostiikkakeskuksen tai muuta näytteenottopistettä. Muu näytteenotto voidaan toteuttaa hajautetusti: tarpeen mukaan joko sairaanhoitajan tai laboratoriohoitajan ottamana. Vierianalytiikan käyttöönottoa lisätään teknologian kehittyessä, mikäli se osoittautuu kustannustehokkaaksi. Kuvantamispalvelut sijaitsevat lähellä päivystystä, ja sen kuvantamiskapasiteetti on palveltava päivystyksen tarpeita kaikilta osin. Etäradiologian käyttöä edistetään ja lisätään myös maakunnan muihin toimipisteisiin. Lääkehuolto nojautuu keskitettyyn valmistukseen ja osastofarmasiaan. Varastoinnin, jakelun ja kapasiteetin hallinnan automatisointia lisätään Ei-kliiniset tukipalvelut Hoito- ja avustava työ erotetaan toisistaan niukkenevan hoitotyön ammattihenkilöstön saatavuuden parantamiseksi. Hoitohenkilöstön työaika vapautetaan tukipalveluista ja muiden - erityisesti ns. hotellityön ammattikuntien - käyttöä lisätään koko sairaalassa. Tukipalveluiden organisoimisessa pyritään automatisoinnin lisäämiseen (erityisesti varastoinnin, tilausten ja kuljetusten osalta) ja tilaus-toimitusketjun yksinkertaistamiseen. Varastointia vähennetään ja suoratoimituksia lisätään. Sairaalan tukipalveluiden kriittiset toiminnot (esim. ict, laitehuolto) pyritään pitämään omana toimintana. Sairaalan välinehuolto toimii leikkaussalin lähellä. Hammashuollon välinehuollossa säilyy paljon kuljetuksia kaukana oleviin hoitoloihin, jolloin tarvitaan oma logistiikkaratkaisunsa. Ruokahuollon konseptia uudistetaan sekä valmistuksen keskittämisen että potilaiden omatoimisuutta korostavan jakelun osalta. Huoltopalveluiden konsepti riippuu rakennuttamis- ja rahoitusmallista. 16

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Toiminnan muutoksen suunnittelu / hankesuunnitelmavaihe Vanhaa toimintaa ei uusiin tiloihin Tilatarpeiden

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa?

Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? Miia Palo Projektinjohtaja Pohtimo 26.5.2016 Investoinnin projektinjohtaja Toiminnan muutoksen projektinjohtaja Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 3 Inhimillisesti

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

KAINUUN UUSI SAIRAALA

KAINUUN UUSI SAIRAALA KAINUUN UUSI SAIRAALA Konseptisuunnitelma 12.6.2013 v. 1.0 Hyväksyntä: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän - hallitus 249 (29.5.2013) - valtuusto 25 (12.6.2013) 1. Yleistä 1 1.1 Tausta ja

Lisätiedot

Uudet, innovoidut palvelut ja niiden vaikutukset. Päivystykset ja ensihoito asiakasprosessityöryhmä Pj. Paula Reponen

Uudet, innovoidut palvelut ja niiden vaikutukset. Päivystykset ja ensihoito asiakasprosessityöryhmä Pj. Paula Reponen Uudet, innovoidut palvelut ja niiden vaikutukset Päivystykset ja ensihoito asiakasprosessityöryhmä Pj. Paula Reponen Hoidon tarpeen arviointi Yhtenäinen ohje hoidon tarpeen arviointiin terveyskeskuksille

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? 24.9.2015 Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Mitä tavoitellaan = visio Hoidon ja diagnostiikan korkea

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Sairaala Sinua varten

Sairaala Sinua varten Satasairaalan toiminnan suunnittelua ohjaavat teesit Sairaala Sinua varten eija.vaula@satshp.fi 12-10-2016 Sisältö Tavoitteet Teesit Toiminta Päivystyssairaala Satasairaala hanke Toiminnallinen suunnitelma

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus 31.3.2016 Tähän tarvittaessa otsikko Perusturvajohtaja Liisa Ståhle ja vt. Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus Palvelujärjestelmä -seminaari 27.5.09 TP 270509 1 Soten toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveystoimi edistää yhdessä kainuulaisten

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset 17.6.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITTEET JA VAIHEET Asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus,

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

KAINUUN UUSI SAIRAALA. - Lähtökohdat - Luonnoksia 11 / 2012

KAINUUN UUSI SAIRAALA. - Lähtökohdat - Luonnoksia 11 / 2012 KAINUUN UUSI SAIRAALA - Lähtökohdat - Luonnoksia 11 / 2012 UUDISTUKSEN PÄÄTAVOITTEET 1. Hoito- ja tukiprosessit muodostavat asiakkaita parhaiten palvelevan kokonaisuuden. Yhteinen kehittämistyö erikoissairaanhoidon,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Community Paramedic. Sami Länkimäki

Community Paramedic. Sami Länkimäki Community Paramedic Sami Länkimäki Ongelmakohtia ratkottavaksi Miten päivystyskäyntejä voidaan vähentää? Ei päivystykseen ilman vakioitua hoidontarpeen arviota Ei päivystykseen ennen kevyiden palvelumallien

Lisätiedot

ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET.

ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET. ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET. Reunaehdot: Hyvinvointiohjelman tavoite Lapissa kaikilla on yhdenvertaiset ja turvatut mahdollisuudet tasapainoiseen, rikkaaseen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot