KAINUUN UUSI SAIRAALA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAINUUN UUSI SAIRAALA"

Transkriptio

1 KAINUUN UUSI SAIRAALA Konseptisuunnitelma v. 1.0 LUONNOS

2

3 1. Yleistä Tausta ja tarve Nykyaikainen sairaalasuunnittelu Konseptisuunnitelman laatiminen 3 2. Konseptin yleiset periaatteet Lähtökohdat Hoidon toteuttamiseen liittyvät linjaukset Ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vaikuttaminen Tehokkaammat toimintamallit ja uudelleen organisoiminen Kainuun Uusi Sairaala -konsepti pähkinänkuoressa 7 3. Sairaalan pääprosessit 8 3.1Akuutti hoito Akuutin hoidon tarpeen arviointi Akuutin hoidon toteuttaminen Keskeiset muutokset ja hyödyt akuuttitoiminnassa Kiireetön hoito Kiireetön hoito perusterveydenhuollossa Keskussairaalan elektiivinen hoito Keskeiset muutokset ja hyödyt kiireettömässä toiminnassa Kuntoutus Geriatrian ja psykiatrian erityiskysymykset Keskeiset muutokset ja hyödyt kuntoutustoiminnassa Tukipalvelut Kliiniset tukipalvelut Ei-kliiniset tukipalvelut Keskeiset muutokset ja hyödyt tukipalveluissa Rajapintaprosessit Perusterveydenhuolto Sosiaalihuollon palvelut Mielenterveys- ja riippuvuuksienhoitopalvelut Kainuun Uusi Sairaala Resursointiin vaikuttavat tekijät konseptin uudistamisessa Henkilöstö ja osaaminen Uuden konseptin mukaiset resursoinnit yksiköittäin Johtaminen 24

4 5.2.3 Osaaminen Toiminnallinen tilatarve Kustannukset Tunnistetut tuottavuuden nousun lähteet Investoinnin suuruus ja takaisinmaksuaika Yhteenveto Konseptin kokonaisuus Keskeiset muutokset Etenemissuunnitelma Hankkeen vaiheet Päätöksenteko ja suunnittelun jatkaminen 36

5 1. Yleistä 1.1 Tausta ja tarve Kainuun maakuntavaltuusto on linjannut ( ) kainuulaisen erikoissairaanhoidon tulevaisuuden suunnan. Päätöksen mukaisesti vaativaa erikoissairaanhoitoa jatketaan ja päivystysaikainen toiminta turvataan Kainuussa. Ratkaisu erikoissairaanhoidon säilymisestä ja kehittämisestä Kainuussa tarkoittaa väistämättä myös investointeja, joilla toiminnan laatu, tehokkuus ja taloudellisuus varmistetaan. Alustavien arvioiden mukaan Kainuun keskussairaalan alueelle tarvitaan huomattava määrä sekä saneeraus- että uudisrakentamista. Tähän pakottavat nykyisen vanhentuneen rakennuskannan heikko peruskunto sekä nykyaikaisen hoidon tilatarpeet. Kyseessä ei kuitenkaan ole vain tekninen uudistus, vaan myös kokonaisvaltaiseen toiminnan kehittämiseen, henkilöstöön ja asiakkaisiin ulottuva prosessi. Arkkitehtuurin lisäksi on suunniteltava hoito- ja sen tukiprosessit asiakkaiden hoitoa parhaiten palvelevaksi kokonaisuudeksi. Tämän vuoksi erikoissairaanhoidon tulevaisuuden rakentaminen sisältää myös yhteisen kehittämistyön perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden kanssa. Vähenevän työvoiman tarjonnan tuoma haaste pakottaa organisaation tarjoamaan ammattilaisille houkuttelevan ja jaksamista tukevan työympäristön. Lisääntyvä palvelutarve ja käytettävissä olevan resurssien väheneminen pakottavat puolestaan tehokkaampaan toimintaan. Kainuulaisten asukkaiden ja asiakkaiden kannalta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaaminen on keskeisin päämäärä. Erikoissairaanhoidon saatavuudesta ja saavutettavuudesta myös harvaan asutuilla alueilla on huolehdittava siten, että palvelutuotannon eri tasot ovat tarkoituksenmukaisia ja toimivia. Nyt päätettävässä konseptissa määritellään kainuulaisen erikoissairaanhoidon taso useaksi vuosikymmeneksi. Päivystyskykyinen sairaala edellyttää ja velvoittaa järjestelmältä panostusta, mutta myös sen puuttumisella on hintansa; kainuulainen väestö on hoidettava kaikissa vaihtoehdoissa. Asetelma on sikäli yksinkertainen, että hyväksytäänpä seuraavassa esitettävä suunnitelma tai ei, erikoissairaanhoitoon on tehtävä toiminnallisia muutoksia ja rakennusinvestointeja kiireellisesti. 1.2 Nykyaikainen sairaalasuunnittelu Sairaalasuunnittelu on muuttunut sekä teknisistä että toiminnallisista syistä yhä monitahoisemmaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelu on moniammatillista. Siihen tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisten ja arkkitehtien lisäksi mm. johtamisen ja prosessituotannon erityisosaamista. Mutta sairaala suunnitellaan ennen kaikkea potilaita varten: asiakasnäkökulman vahvempi huomioiminen on tullut mukaan. Perinteisessä sairaalasuunnittelussa edetään lineaarisesti varsin pian nykyisten toimintamallien pohjalta käytännön tilakysymyksiin. Kainuussa sitä vastoin suunnittelun pohjana on perusteellinen toimintamallien arviointi, voimavaroihin sopeuttaminen ja nykyaikaistaminen. Suunnittelussa toistuu syklimäinen kulku ns. suunnittelukehien muodossa. 1

6 Varsinaisessa sairaalasuunnittelussa erotetaan kolme päävaihetta: 1. Konseptisuunnittelu Konseptisuunnittelu sisältää strategisten linjausten laatimista aluesuunnittelun lähtökohdista, sairaalan palveluvalikoiman ja toimintaperiaatteiden sekä toiminnallisten kokonaisuuksien määrittämistä ja pääprosessien hahmottamista. Konseptisuunnittelussa palvelutarve ja resurssit sovitetaan yhteen sekä sairaalatason volyymi jaetaan osakokonaisuuksiin. 2. Toiminnallinen suunnittelu Toiminnallinen suunnittelu on yksikkötason suunnittelutyötä. Tässä konseptisuunnittelun perusteella edetään potilasprosessien tarkennetun kulun, työpisteiden, huonetilojen ja logististen virtojen työstämiseen. 3. Tekninen suunnittelu Tekninen suunnittelu sisältää arkkitehtuurisuunnitelmat ja rakennuspiirustukset sekä teknologisten sovelluksien määrittelyn toiminnallisen suunnittelun pohjalta. Vaihe ulottuu vuoteen 2015 sisältäen saneeraussuunnittelun nykyisten toimitilojen hyödynnettävissä olevilta osin. Esitetyt vaiheet ja ajat ovat viitteellistä perusvaiheistusta, eivät sitovia projektiaikatauluja. PROJEKTIN VAIHEISTUS Suunnitteluvaihe Valmisteluvaihe Konseptisuunnittelu Toiminnallinen suunnittelu Tekninen suunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto Kuva 1. Projektin vaiheet ja viitteellinen aikataulutus. 2

7 1.3 Konseptisuunnitelman laatiminen Sairaalasuunnittelu käynnistyi vuoden 2012 alussa konseptisuunnitteluun liittyvällä esiselvitysvaiheella. Tämä selvitys tuotti lähtötiedot Kainuun sote-järjestelmän nykytilasta, sairaalan potilasvirroista sekä tulevaisuuden palvelutarpeesta. 1 Syksyn 2012 aikana toimintansa käynnistivät prosessikohtaiset suunnitteluryhmät, joiden puheenjohtajat ja jäsenet on nimetty kuntayhtymän henkilöstöstä. Työryhmiin on ollut nimettynä yhteensä 65 työntekijää oman toimen ohella. Konseptisuunnittelua on johtanut projektijohtaja Jukka Juvonen, apunaan projektipäällikkö Terho Pekkala. Tarvittavan asiantuntijakonsultaation on tuottanut Nordic Healthcare Group Oy (NHG). Pääprosessien suunnittelussa keskitytään hoidon ydinkysymyksiin: Akuutti hoito (pj: ylilääkäri Ritva Keravuo) Elektiivinen (kiireetön) hoito (pj: yh Marjo Huovinen-Tervo) Kuntoutus (pj: ylilääkäri Markku Koskela) Tukipalvelut (pj: hallintoylilääkäri Esa Ahonen) Lisäksi suunnittelussa tarkastellaan kahta keskeistä rajapintakysymystä: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistoiminta (pj: vs.vastuualuepäällikkö Terttu Karjalainen) Sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistoiminta (pj: vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen) Suunnitteluryhmät rakentuvat toiminnallisten kokonaisuuksien ympärille ja niiden tehtävänä on kuvata näihin liittyvät pääprosessit, niiden organisointi ja resurssitarpeet. Lopputuloksena on hahmotelma tulevaisuuden erikoissairaanhoidon toimintaperiaatteista, palvelutuotannosta ja sen johtamisesta sekä alustavista tila- ja henkilöstötarpeista. Edellä kuvattua kokonaisuutta kutsutaan konseptisuunnitelmaksi. Konseptisuunnitelmassa toimintoja tarkastellaan erityisesti potilaiden hoitoa ja sen järjestämistä edistävien tekijöiden kehittämisen kautta. 1 Nordic Healthcare Group 2012: Kainuun maakunta -kuntayhtymän esh:n kehittämisen suunnittelutuki. Loppuraportti. 3

8 2. Konseptin yleiset periaatteet Konseptisuunnitelman taustalla ovat projektin valmisteluvaiheessa määritellyt strategiset tavoitteet. Konsepti tulisi nähdä yleissuunnitelmana tavoitteiden saavuttamiseksi. Mikäli konsepti ja sen pohjalta myöhemmin konkretisoitavat yksityiskohdat pystyvät vastaamaan kriittisten menestystekijöiden vaatimuksia, on teknisen toteutuksen pohja valmis. Toisin sanoen lukijan tulee arvioida konseptisuunnitelmaa myös strategiakartan määrittämien tekijöiden suhteen. Kaikilta osin konsepti ei kata tavoitteita, vaan niitä työstetään hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Erikoissairaanhoidon kehittäminen - Uudistetaan kainuulaisen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi Johtamisjärjestelmä Asiakaslähtöisyys Palvelut mahdollisimman valmiiksi yhdellä käynnillä -periaatteella Yhteistyö rajapinnoilla on hallittua ja helppoa. Sitä tukee kehittyneen ict:n mahdollistama sujuva tiedonkulku Kuntoutuksen sekä kotija omahoidon rooli korostuu Potilaan hoito sairaalassa Tietotekniikka Erva-yhteistyö tukee tehokasta palvelutuotantoa Tilat tukevat tehokasta toimintaa Akuutit ja elektiiviset potilasvirrat on erotettu toisistaan Esimiestyössä yhdistyvät, osaaminen valta ja vastuu Asiakas saa tarpeenmukaista, laadukasta palvelua Pth:n, esh:n ja sos.työn integroitu malli säilyy ja kehittyy Toiminta ohjautuu toisiaan tukevien hoito- ja palveluprosessien mukaan Avohoitopainotteinen sairaala, jossa toimii keskeiset päivystävät erikoisalat Johtaminen tukee palvelutuotantoa Asiakkaan ääni tulee kuulluksi Potilas on mahdollisuuksiensa mukaan aktiivinen toimija Potilaan tutkimus-, hoito- ja kuntoutusvastuut on määritelty tarkoituksenmukaiselle taholle Turvallinen työ- ja hoitopaikka Toiminta perustuu sovituille hoitoketjuille Logistiikka suunnitellaan tehokkaaksi prosessien mukaan Perusth:n ja esh:n integraatiota tuetaan myös tilaratkaisuin Menestyy vapaan valinnan järjestelmässä Potilaan sijoittumista osastoille ohjaa hoitoisuus Mahdollistaa prosessien johtamisen Hoito- ja palveluprosessit Tietotekniikka tuottaa reaaliaikaista tietoa, automatisoi toimintaa ja tukee päätöksentekoa Strategiakartta Talous Uudet prosessit ja tilat mahdollistavat 10%:n tuottavuuden kasvun v mennessä Henkilöstöstrategia Osaava ja oikein mitoitettu henkilöstö viihtyy ja jaksaa työssään Vetovoimainen ja osaava organisaatio HR-politiikka ottaa huomioon kilpailun työvoimasta ja alueen syrjäisyyden Työnjaon kehittäminen: Työpanos ohjataan kunkin ydinosaamiseen Kuva 2. Projektin strategiakartta 2.1 Lähtökohdat Kainuun Uusi Sairaala -konseptissa tähtäin on asetettu 2020-luvulle, jolloin uudet toimintamallit ja rakennusinvestoinnit on otettu käyttöön. Esiselvityksen mukaan seuraavat tekijät muodostuvat keskeisiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja sairaalan suunnittelussa: Palveluiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa samaan aikaan, kun työntekijöiden määrä vähenee Alle väestöpohjan sairaala on suunniteltava täysin päivystyksen tarpeista käsin Geriatrista osaamista tarvitaan nykyistä enemmän yhteispäivystyksessä ja ESH:ssa Resurssien käytön ja kustannusten kannalta oleellisinta on vähentää ympärivuorokautista osastohoitoa ja hoivaa erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa (ml vanhukset, kehitysvammaisten erityishuolto, mielenterveyden asumispalvelut, lastensuojelu ja perhekoteihin sijoitetut lapset) Operatiivinen (leikkaus-) toiminta on suunniteltava päivystyslähtöisesti Vastaanottotoiminnan osalta integrointia syvennetään kehittäen samalla hoidon tarpeen arviointia ja palveluohjausta. Kuntoutusta on korostettava: kuntoutustoimintojen integrointi kaikkeen hoitoon. 4

9 Selvityksen perusteella voidaan siis todeta, että Kainuussa keskussairaalan toiminta on rakennettava erityisesti päivystystoiminnan ympärille. Sen toimivuuden kehittäminen yhdessä tehokkaan kiireettömän toiminnan ja vaikuttavien kuntoutuspalveluiden kanssa luo edellytykset tuottavuuden kasvulle. Ennusteiden mukaan ympärivuorokautisiin hoitopaikkoihin sitoutuvien resurssien tarve ylittää saatavat voimavarat, joten muutoksia on tehtävä koko järjestelmässä. Avopalveluja on lisättävä samalla, kun vuodeosasto- ja vastaavaa kapasiteettia on vähennettävä. Olennaista on toimintojen suunnittelu siten, että ne muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Kaiken kaikkiaan on selvää, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehostamis- ja priorisointitarve on väistämätön ja mittava jo aivan lähivuosina. 2.2 Hoidon toteuttamiseen liittyvät linjaukset Konseptin perusajatuksena on muuttaa sekä toimintamalleja että niiden edellyttämiä tiloja. Tämä koskee koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa, ei ainoastaan keskussairaalaa. Lähtökohtana on, että palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden, joka huomioi yksilön fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Uudistustyön pääkategorioita on kaksi: ympärivuorokautisen laitoshoidon tarpeen vähentäminen sekä toiminnan uudelleenorganisointi Ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vaikuttaminen Voimavarojen riittävyyden kannalta ratkaisevaa on, miten vähennetään ihmisten päätyminen kaikenlaiseen laitoshoitoon ja hoivaan. Tässä voidaan nähdä kolme merkittävää suuntaa: Vaikuttava ehkäisevä toiminta Terveyden edistäminen ja haittojen ehkäiseminen on terveydenhuollon keskeisimpiä tehtäviä. Siihen osallistuvat myös useat muut yhteiskunnan sektorit: päiväkodit, koulut, liikuntatoimi jne. Näiden ennalta vaikuttavien menetelmien vaikuttavuuden todentaminen on usein vaikeaa. Vain vaikuttaviksi ja kustannustehokkaiksi osoitettuja ehkäiseviä menetelmiä tulee ottaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Palveluita voidaan tarjota asiakkaiden tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan myös uusin menetelmin ja ohjata potilaita omahoitoon. Samalla on keskityttävä suurimmassa vaarassa olevien ryhmien tunnistamiseen ja hoitamiseen. Näiden periaatteiden toteuttamiseksi Kainuun perusterveydenhuollossa otetaan käyttöön ns. terveyshyötymalli. Avohoitoa tukevat toimintamallit Ympärivuorokautinen sairaalahoito sitoo runsaasti resursseja. Toisaalta sairaalahoitoonkin liittyy omat riskinsä, esim. sairaalabakteerien vaara. Lääketieteen ja hoitokäytäntöjen kehittyminen mahdollistaa hoitoaikojen lyhentämisen ja aiemmin osastohoitoa vaatineiden potilaiden hoitamisen polikliinisesti. Esimerkkinä tästä ovat lyhythoitoinen kirurgia ja päiväsairaalatoiminta. 5

10 Kuntoutus Vanhenevan väestön toimintakyvyn ylläpitäminen on suuri haaste. Tehostamalla kuntoutusta voidaan merkittävästi vähentää ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarvetta; tilat on suunniteltava siten, että tehokas kuntouttaminen on mahdollista. Kuntoutus on resursoitava ja organisoitava uudelleen. Tällä tavoin kuntoutuksen asiantuntijat voivat aiempaa paremmin ohjata toimintamallien muutosta Tehokkaammat toimintamallit ja uudelleen organisoiminen Kiireetön ja akuutti hoito erilleen Uuden sairaalan muodostaa jatkossa kaksi toisistaan erillistä kokonaisuutta: akuuttihoitoa antava kuuma sairaala sekä kiireetöntä hoitoa tarjoava elektiivinen hoitokeskus. Elektiivinen hoitokeskus muodostuu poliklinikoiden, päiväsairaalan ja lyhytkirurgisen operatiivisen toiminnan muodostamasta kokonaisuudesta. Samankaltaisten toimintojen kokoaminen yhteen parantaa henkilöstön käytettävyyttä ja parantaa potilas- sekä tavaralogistiikkaa. Joustavat kokonaisuudet Pienessä sairaalassa erikoisalakohtainen voimavarojen jako johtaa epätarkoituksenmukaisen pieniin yksiköihin. Uusilla toimintamalleilla etsitään yhteistyöhyötyjä eri klinikoiden välillä. Akuuttihoito keskitetään yhdeksi erikoisaloista riippumattomaksi kokonaisuudeksi, vuodeosastot ovat erikoisalojen joustavassa käytössä, päiväsairaala ja poliklinikka palvelevat kaikkia erikoisaloja. Osastohoidossa periaatteena on potilaan ohjautuminen ensisijaisesti hoitoisuuden, ei niinkään erikoisalan mukaan. Päivystystoiminnan tehostaminen Siirtyminen todelliseen yhteispäivystykseen helpottaa potilaan kulkua ja tehostaa voimavarojen käyttöä: päivystystapauksissa potilaat tulevat vuorokauden ajasta riippumatta yhteen pisteeseen, jossa heidät ohjataan oikealle resurssille: yleislääkärille, erikoislääkärille tai sairaanhoitajalle. Tämä malli edellyttää tehokasta hoidon tarpeen arviointia sekä palveluohjausta. Diagnostiikkakeskus Laboratoriotutkimusten näytteen otto, radiologian palvelut ja muut erikoistutkimukset kootaan samalle alueelle ns. diagnostiikkakeskukseen. Tämä helpottaa potilaan kulkua sairaalassa nykyiseen nähden. Tällä mallilla voidaan saavuttaa sisäisiä yhteistyöhyötyjä. Terveyskeskuslääkäreiden tuki Erikoissairaanhoidon pitää pystyä tukemaan perusterveydenhuoltoa entistä paremmin. Konsepti sisältää esityksen Kajaanin terveyskeskusvastaanottojen siirtämisestä keskussairaalan yhteyteen. Tällä tehostetaan pienen kaupungin terveyspalveluiden yhteistyöhyötyjä sekä muodostetaan terveyskeskustyön ja erikoissairaanhoidon välinen saumaton kokonaisuus. Työvoiman saatavuuden ja osaamisen kehittämisen kannalta tällä odotetaan olevan merkittävää vaikutusta. Etäisemmät terveyskeskukset saavat erikoislääkärituen ns. etäpoliklinikoista. Mahdollisimman suoraan oikealle resurssille -periaatetta voidaan tukea sallimalla useammin hoitajalähetteet erikoissairaanhoitoon. 6

11 Akuuttivuodeosastotoiminnan yhtenäistäminen Ympärivuorokautista hoitoa tai hoivaa on vähennettävä samalla kun avomuotoisia palveluja (kotisairaanhoito, kotisairaala, lyhytaikaiset kuntoutusjaksot jne.) lisätään. Palvelurakennetta ja toimintamalleja muuttamalla Kainuun yhteistä vuodeosastokapasiteettia voidaan merkittävästi vähentää. Terveyskeskusten akuuttiosastoja muutetaan kuntoutusosastojen suuntaan. Akuuttihoitoa annetaan siellä, missä siihen on riittävät edellytykset. Tukipalvelujen sijainti, saatavuus, automatisointi ja työnjako Sairaalan tukipalvelut on organisoitava siten, että ne tukevat mahdollisimman tehokkaasti ydinprosesseja Tämä on otettava huomioon rakennussuunnittelussa, mutta myös palvelufunktiota on selkeytettävä. Lisäämällä automaatiota sekä eriyttämällä tukipalveluiden ja hoitohenkilöstön tehtäviä, voidaan saada säästöjä sekä kohdentaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä heidän ydintehtäviinsä. Standardoidut ja muunneltavat tilat Nykyaikainen sairaala suunnitellaan ja rakennetaan joustavaksi kokonaisuudeksi. Sen tilat ovat muunneltavia kevyin saneerauksin, koska toimintamallien muuttuminen rakennuksen elinkaaren aikana on varsin nopeaa. Toisaalta tiloissa on hyödynnettävä paljon yhdenmukaisia, standardoituja hoito- ja aputiloja, joiden varustus on aina samanlainen. Tällä lisätään myös käytännön joustavuutta sekä sujuvuutta. Uuden teknologian hyödyntäminen Seinättömän sairaalan periaate tarkoittaa hoitoa myös sairaalan ulkopuolella, käytännössä kotioloissa. Viiden - kymmenen vuoden kuluttua hoitoteknologian kehittyminen mahdollistanee entistä useamman etähoidon antamisen, turvallisen seurannan ja kontaktin sairaalan ulkopuolisille asiakkaille. Virtuaalitekniikan kehittyminen mahdollistaa myös täysin uudenlaisten hoitoympäristöjen tuomisen terveydenhuoltoon. Teknologia ei ole avain vain seinättömyyteen, vaan myös kaikkeen hoitoon ja sen tuottamiseen tarvittavien toimintojen kehittämiseen. Joustavuutta työhön voidaan lisätä erityisesti mobiiliteknologian keinoin Kainuun Uusi Sairaala -konsepti pähkinänkuoressa Yhteispäivystys ja kuuma sairaala on KAKS:n sydän Kiireettömässä hoidossa yksi poliklinikkakokonaisuus Leikkaustoiminnassa lisätään nopean hoidon malleja Päiväsairaalaan kootaan pientoimenpiteet ja hoitokäynnit Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa vahvistuu ja selkeytyy Kuntouttava ja voimaannuttava työte läpäisyperiaatteella Geriatriseen hoitoon ja kuntoutukseen panostetaan akuutista hoidosta alkaen. Vanhuspalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon osat toimivat entistä tiiviimmässä yhteistyössä. Tarkemmin nämä konseptilinjaukset esitellään prosessien käsittelyn yhteydessä. 7

12 3. Sairaalan pääprosessit 3.1Akuutti hoito Akuutin hoidon tarpeen arviointi Akuuttihoidossa on kyse äkillisesti sairastuneen henkilön diagnostiikan ja hoidon tarpeesta, johon on puututtava alle vuorokauden kuluessa. Kun kainuulainen asiakas harkitsee, onko kiireellinen hoito tarpeen, on tilanteen mukaan käytettävissä kaksi eri vaihtoehtoa: Soitto hoitajapäivystykseen (kiireellinen, mutta ei hätätilanne, ) - Päivystävän sairaanhoitajan puhelinpalvelu sisältää hoidon tarpeen arviointiin erityiskoulutetun henkilöstön neuvonnan ja ohjauksen. - Uudessa toimintamallissa tulee mahdollistaa myös subakuutin (<7vrk) ajanvarauksen tekemisen puhelinarvioinnin yhteydessä. Tällä varmistetaan hoidon saatavuus ja muun ajanvaraustoiminnan tasaaminen. Soitto hätäkeskukseen (hätätilanne, 112) - Hätäkeskuspäivystäjän arvion mukaan hälytetään tarvittavaa apua. - Terveydenhuollon ammattihenkilöstön tekemästä hoidon tarpeen arvioinnin vastaa paikalla oleva ensihoitoyksikkö Akuutin hoidon toteuttaminen Ensihoidolla tarkoitetaan äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antamista ja tarvittaessa potilaan kuljettamista hoitoyksikköön. Ensihoidon palvelutasopäätöksessä on määritelty Kainuun ensihoidon sisältö, vasteajat ja toimintamallit. Pitkien välimatkojen maakunnassa ensihoito pyrkii laajaan hoitomalliin siten, että paikan päällä voitaisiin auttaa potilasta mahdollisimman paljon. Toimintamallia tulee kehittää myös siten, että ensihoitoyksikkö voi tehdä ajanvarauksen subakuuttiin jatkohoitoon, mikäli välitöntä kuljetustarvetta ei ole. Mikäli ensihoitoyksikön kotona tapahtuva hoito ei ole riittävää, vaan tarvitaan jatkohoitoa, kuljetetaan potilas tilanteesta riippuen terveyskeskukseen tai KAKS:aan: Terveyskeskuksessa (Kainuun eri kunnissa palvelupäätösten mukaisesti) - Virka-aikana (klo 8-16) seudullisissa terveyskeskuksissa on käytettävissä lääkäripäivystys sekä joissain tapauksissa mahdollisesti myös ilta-aikainen hoitajapäivystys yhdistettynä KAKS:n konsultaatiomahdollisuuteen. - Mikäli terveyskeskuksessa annettava hoito tai tutkimusmahdollisuudet eivät ole riittävää, potilas siirretään KAKS:aan. Keskussairaalan yhteispäivystyksessä - Yhteispäivystyksellä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakkaan näkökulmasta jakamatonta päivystystä, jossa potilaat hoidetaan samassa pisteessä hoidon kiireellisyyden perusteella. Kajaanin ja lähialueen päivystyshoitoa tarvitsevat potilaat tulevat samaan paikkaan vuorokauden ajasta riippumatta. - Kiireellistä hoitoa vaativat potilaat tutkitaan, hoidetaan sekä heidän mahdollinen kuntoutuksen tai muun tuen tarpeensa arvioidaan päivystyskäynnin yhteydessä. 8

13 - Päivystyspotilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin perusteella 2 potilas luokitellaan oikeaan kiireellisyysluokkaan ja ohjataan oikealle ammatti-ihmiselle (hoitaja, yleis- tai erikoislääkäri) hoitoa varten. Päivystyksellinen hoidon tarpeen arviointi suoritetaan neljässä vaiheessa: 1) Puhelimitse (kuuluuko päivystykseen / jos ei, minne ja milloin?) 2) Ensihoitoyksikössä (ambulanssissa) 3) Päivystyspoliklinikan triagehoitaja 4) Päivystyksessä tunnistetaan potilaat, joilla on riski sairaalajakson pitkittymiseen eli erityinen kuntoutuksen tarve Kainuun keskussairaalan ytimen muodostaa aina auki oleva nk. kuuma sairaala, joka muodostuu seuraavista osista: - Päivystysosasto ja nopean diagnostiikan yksikkö hoitaa kaikki 1-2 vrk kestävät, päivystyksestä alkavat sairaalajaksot - Yhtenäinen valvonta-alue (teho-osasto, sydänvalvonta- ja aivohalvausyksiköt sekä ns. step up/down -paikat, niille potilaille, jotka tarvitsevat tehostetumpaa valvontaa, mutta eivät varsinaista tehohoitoa) - Aikuisten infektio-osasto - Synnytysosasto - Leikkausosasto ja heräämö - Subakuutti-vastaanotto (kiireellisyys 1-7 vrk) osana päivystystä tehostaa puolikiireellisten potilaiden nopeaa hoitoon pääsyä. Tämä vastaa Kajaanin seudun potilaista, joille ei ole sovittu terveyshyötymalliin liittyen omaa tk-lääkäriä. - Diagnostiikkakeskus, joka vastaa kliinisten tukipalveluiden toiminnasta Ohjaus -piste Ohjaus -piste ESH Päivystys Raskas hätätila Leikkausprosessi ND-osasto Konservatiivinen prosessi Triage Moni-interventionen prosessi Jatkohoito YLE-/kuntoutusprosessi PTH Päivystys Kevyt päivystysvastaanotto Kotiutus tuettuna/ asumispalveluihin Kevyt pthvastaanotto (subakuutti) Kotiutus ilman tukea Kuva 3. Akuuttiprosessin yleiskuvaus. Akuuttiprosessissa on kaksi ohjauspistettä - Ensimmäinen määrittää, mihin päivystysyksikön sisäiseen prosessiin potilas ohjataan - Toinen määrittää, mihin potilas ohjataan päivystyksestä 2 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet (STM 2010:4): Hoidon tarpeen arvio sisältää arvion siitä tarvitseeko potilas päivystyshoitoa, muuta kiireellistä hoitoa, kiireetönta hoitoa tai ei hoitoa lainkaan. Hoidon kiireellisyyden arviosta on aiemmin käytetty vieraskielistä termiä triage. 9

14 Sairaalassa toimii yhtenäinen vuodeosastokokonaisuus, jossa paikat ovat erikoisalojen joustavassa käytössä. Vuodeosastojen resursoinnissa huomioidaan erityisosaamisen tarve esimerkiksi ortopedisen tai kardiologisen hoidon osalta. Synnytyssalit ja äitiysosasto sijoittuvat toisiaan tukevasti siten, että henkilöstön yhteiskäyttö tehostuu. Kajaanin kaupunginsairaalan geriatriset osastot siirtyvät sairaalan mäelle. Tämä toiminta jaetaan kahteen osaan: - Vaativaa geriatriaa varten perustetaan koko maakuntaa palveleva oma vuodeosasto. - Toisen osan muodostaa yleislääkäri/geriatrijohtoinen kuntouttava vuodeosasto, joka toimii samoin periaattein kuin isojen kuntien tk-vuodeosastot. Psykiatrian päivystys järjestetään keskussairaalassa. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella potilas hoidetaan sairaalassa tai ohjataan jatkohoitoon. Psykiatrian osastot kootaan keskussairaalan alueelle. Terveyskeskusten vuodeosastoilla annettava akuuttihoito rajoittuu jatkossa sellaisten potilaiden hoitoon, joiden diagnosointi ja hoidon tarve on selkeä. Tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien rajallisuuden vuoksi hoitoaika ei saa pitkittyä, joten vaativimmissa tilanteissa hoito toteutetaan keskussairaalassa. Terveyskeskusten vuodeosastohoitoa suunnataan vahvemmin kuntouttavaan suuntaan Keskeiset muutokset ja hyödyt akuuttitoiminnassa Asiakkaan näkökulma Yksinkertaistetaan prosessia: triage määrittää heti oikean hoitosuunnan ja ohjaa potilaan suoraan oikealle resurssille Potilassiirtojen minimoiminen, vältetään myös tiedonsiirron sudenkuopat Tukipalvelujen saatavuus tehostuu keskitetyn sijoittamisen myötä Henkilöstön näkökulma Työ selkiytyy, kun potilaita segmentoidaan eri prosesseihin Yhteistyön parantuminen ja konsultoinnin helpottuminen Eniten yhteistyötä tekevien yksiköiden etäisyydet lyhenevät, mikä tehostaa työskentelyä Resursoinnin ja kustannusten näkökulma Erikoistuneen resurssin käytön helpottuminen (esim. keskitetään sairaalan kaikki valvontapaikat) ja rationalisoituminen ja yhteisten resurssien hyödyntäminen Päällekkäisten toimintojen välttäminen Tukipalvelujen keskittäminen tuo kustannussäästöjä Resurssien saatavuuden turvaaminen Organisointi ja johtaminen Organisointi tukee prosessien johtamista Päivystys/kuuman sairaalan valvonta sisältää pieniä toiminnallisia yksiköitä, mutta muodostavat yhtenäisen prosessikokonaisuuden ja yhteistyö näiden välillä oltava saumatonta 10

15 3.2 Kiireetön hoito Kiireetön hoito perusterveydenhuollossa Kun asiakkaalla on kiireettömän hoidon tarve, asia voidaan saada vireille kahta kautta: Sairaanhoitajapäivystys ympäri vrk:n ( ) - Päivystävä sairaanhoitaja vastaa myös kiireettömään neuvontatarpeeseen ja ohjaa asiakkaita oikean hoidon piiriin. Sairaanhoitaja- ja yleislääkärivastaanotto tk:ssa - Terveyskeskusten hoitaja- ja lääkärivastaanottojen tehtävänä on vastata väestön perusterveydenhuollon tarpeisiin. Järjestelmä perustuu ajanvarausmenettelyyn. - Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden palveluohjauksen kehittämisellä pyritään parantamaan asiakkaiden kohdentumista tarpeen mukaisiin palveluihin. - Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminta segmentoidaan eli jaetaan potilasryhmittäin erilaistuneeseen toimintaan: Painopiste perusterveydenhuollossa siirtyy pitkäaikaissairaiden hoitoon ja riskiryhmien tunnistamiseen ja hoitoon. Oma vastuulääkäri/-tiimi nimetään ensisijaisesti monisairaille, tuetusti kotona asuville, hoivassa oleville ja erikseen määriteltäville riskiryhmille. Terveydenhuollon palveluita satunnaisesti tarvitsevien, yleisterveiden potilaiden puolikiireellisiin vastaanottotoimintoihin (1-7 vrk) on järjestettävä oma vastaanottolinja. Perusterveydenhuollossa vahvistetaan verkkopalveluiden osuutta, kuten omahoito-palvelun yhteydenpito- ja seurantamahdollisuuksia. Sähköisiä konsultaatiotapoja kehittämällä ja etäpoliklinikkatoiminnalla vähennetään potilaiden sairaalamatkojen tarvetta. Yleislääkärilähetteiden lisäksi käytetään hoitajalähetteitä potilaan ohjaamiseksi suoraan oikealle resurssille. Erikoislääkärivastaanotot terveyskeskuksissa - Erikoissairaanhoidon tukea perusterveydenhuoltoon vahvistetaan lisäämällä erikoislääkärien vastaanottoja kuntien terveyskeskuksissa. Myös etäyhteyksien avulla toteutettavien vastaanotto- tai konsultaatiokäyntien osuutta lisätään erityisosaamisen saavutettavuuden parantamiseksi Keskussairaalan elektiivinen hoito Elektiivisellä hoidolla tarkoitetaan ei-päivystyksellistä eli kiireetöntä hoitoa. Kiireetön hoito muodostaa kuuman sairaalan lisäksi toisen ytimen. Elektiivinen toiminta muodostuu poliklinikoista, päiväsairaalasta sekä kiireettömistä leikkauksista. Poliklinikat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa lähekkäin sijoitetaan paljon yhteistyötä tekevät tai samoja potilaita hoitavat erityisalojen poliklinikat. Vastaanottohuoneet ovat lähtökohtaisesti tarpeen mukaan jaettavia yhteiskäyttötiloja. Erityistiloja varataan vain niille toiminnoille, jotka tarvitsevat huoneissaan isoja kiinteitä laitteita. Lastentautien toiminta suunnitellaan siten, että henkilöstön tehokas yhteiskäyttö on mahdollista. 11

16 Kajaanin terveysasemien vastaanottotoiminta sijoitetaan osaksi keskussairaalan poliklinikkakokonaisuutta. Tämä yleislääketieteen poliklinikka palvelee merkittävää osaa kainuulaisista perusterveydenhuollon asiakkaista sekä muodostaa oman erityisalansa maakunnallisen keskuksen. Psykiatrian vastaanottotoiminnot sijoittuvat keskussairaalan alueelle, mahdollisuuksien mukaan siten, että yhteistoiminta muiden poliklinikoiden kanssa tehostuu. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden prosesseja kehitetään yhteistoiminnaltaan tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Poliklinikka- ja osastotoimintojen sijoittamisella tavoitellaan yhteistoimintaetuja henkilöstön ja tilankäytön osalta. Mielenterveyspalveluita kehitetään toiminnallisessa suunnittelussa kahtena eri toimintalinjana, jotka ovat aikuisten mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien hoito sekä lasten ja nuorten psykiatrinen hoito. Organisaatioratkaisuista päätetään tämän työn aikana kustannustehokkaan ja laadukkaan palvelutuotannon kriteerein. Erityishuollon poliklinikka ja kehitysvammapalveluiden akuuttikriisiyksikkö sijaitsevat sairaalanmäellä. Kehitysvammatyön yhteistoimintaa muiden poliklinikoiden kanssa tehostetaan. Päiväsairaala kokoaa osastojen ja poliklinikoiden pidemmät tai sarjamuotoiset käynnit (syöpähoidot, infuusiot, tutkimukset). Päiväsairaalassa ei ole varsinaista vuodehoitoa, vaan potilaat käyvät hoidoissa käyntiperusteisesti. Päiväsairaala vähentää kiireettömän vuodeosastohoidon tarvetta, etenkin yhdistettynä majoituspalvelua tarjoavaan potilashotelliin. Leikkaustoiminnassa vahvistetaan lyhythoitoisen kirurgian malleja - Päiväkirurgiapotilaat leikataan ja kotiutetaan saman päivän aikana. - Lyhki- (lyhythoitoiset kirurgiset) ja Leiko-potilaat (leikkaukseen kotoa) tulevat sairaalaan toimenpidepäivänä, yöpyvät ensimmäisen yönsä heräämössä ja siirtyvät sieltä suunnitellusti kotiin tai vuodeosastolle kuntoutukseen. Kiireettömän hoidon osana vahvistetaan ennakoivaa kuntoutusta ennen toimenpiteitä. Kiireettömän operatiivisen hoidon perustuminen päiväaikaiseen ja lyhythoitoiseen malliin mahdollistaa elektiivisen vuodeosastohoidon vähentämisen. Raskaan ortopedisen tai muun kirurgian potilaat tarvitsevat edelleen vuodeosastohoitoa, mutta muilla aloilla tarve vähenee. Sairaalan yhteyteen siirtyvä vaativan kuntoutuksen osasto keskittyy erityisesti aivoverenkiertohäiriö- ja vaativaa ortopedista kuntoutusta tarvitsevien potilaiden hoitoon. Pidempää ja kuntouttavaa hoitoa vaativat geriatriset potilaat hoidetaan Kajaanin ja seututerveyskeskusten vuodeosastoilla. 12

17 Ohjaus -piste Ohjaus -piste Leikkausprosessi Lähete Ensikäynti, diagnosoin ti Jatkohoito? Päiväsairaalaprosessi Poliklinikkaprosessi Kons. vastaus Seuranta PTH:ssa Kotiutus ilman seurantaa Kuva 4. Elektiivisen prosessin yleiskuvaus. Elektiivisessä prosessissa on kaksi ohjauspistettä Ketkä otetaan tarkempiin tutkimuksiin, kenelle annetaan hoito-ohjeita perusterveydenhuoltoon? Miten diagnosoitu ongelma päätetään hoitaa? Keskeiset muutokset ja hyödyt kiireettömässä toiminnassa Asiakkaan näkökulma Asiakas saa hoitoprosessin kaikissa vaiheissa oikean asiantuntijan palvelun Asiakas saa joustavammin ja mahdollisimman kattavasti tarvitsemansa palvelun yhdellä palvelukerralla, Hoitoprosessit ja -ketjut selkiytyvät Henkilöstön näkökulma Poliklinikan ja vuodeosastojen hoitotyö muuttuu yhdenmukaisemmaksi Päiväsairaalatoiminta korvaa osastoilla ja pkl:lla nykyisin toteutettavia hoitoja (esim. sytostaattihoidot ym. infuusiohoidot, haavahoidot, pienet kirurgiset toimenpiteet) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon konsultaatiomahdollisuuden helpottuminen Resursoinnin ja kustannusten näkökulma Esim. standardoidut tilat mahdollistavat niiden tehokkaan käyttöasteen ja minimoivat tyhjäkäytön Logistiikka helpottuu, esim. potilaan kuljetuksiin käytettävä aika vähenee Henkilöstön joustava käyttö mahdollistuu Organisointiin ja johtamiseen liittyvät muutostarpeet Organisoinnilla ja johtamisella entisten rajojen hälventyminen esim. pth-esh ja uusien rajojen muodostumisen ehkäisy Prosessit ovat johdettavissa 13

18 3.3. Kuntoutus Kainuun Uusi Sairaala -konseptin yksi keskeisistä muutoksista on kuntoutustoiminnan korostaminen akuutin ja kiireettömän hoidon rinnalla. Tällä pyritään vaikuttamaan ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarpeeseen. Kyse ei ole yksittäisten toimintojen tai potilasryhmien asioista, vaan kuntouttava työote on saatava keskeiseksi menetelmäksi kaikessa toiminnassa. Kuntoutuksen vahvistaminen edellyttää sekä toiminnallisia että organisointimuutoksia: Koko Kainuun vaativa kuntoutus sekä Kajaanin seudun kaikki kuntoutuspalvelut sijoitetaan keskussairaalan yhteyteen. Yhdistämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuntoutusprosessit voidaan saada erityisosaamisen ja avohoidon yhteys tiiviimmäksi ja siten tehostaa kuntoutuksen käytäntöjä. Erityisesti geriatristen, tukielinsairaus- ja aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoito ja kuntoutus linkittyvät vahvasti toisiinsa. Maakunnallinen kuntoutuksen osaamiskeskus,vastaa laajasti kaikista kuntoutuksen erityispalveluista. Osaamiskeskus kokoaa kuntoutuksen henkilöstön hallinnollisesti yhteen organisaatioon (kuntoutustutkimus, fysioterapia, erityistyöntekijät, geriatria). Toimintojen kokoaminen mahdollistaa toiminnan aiempaa paremman ohjauksen ja erityisosaajien hyödyntämisen.. Kuntoutuksen johtaminen on keskitettyä, mutta toiminta on hajautettu eri yksiköihin, jotta sillä on mahdollisuus toimia prosessien tukena. Tavoitteena on entistä tiiviimpi yhteistyö eri asiantuntijoiden välillä. Kuntoutuksen avopalvelut toteutetaan jatkossakin lähipalveluna, samoin uutena työmuotona aloitettava vanhusten ja vammaisten ennaltaehkäisevä kuntoutus. Toiminnassa korostetaan erityisesti kotikuntoutusta, jonka tavoitteena on lisätä arjen selviytymistä sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti. Riskien arviointi tulee käynnistää jo päivystyksessä ja hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat laaditaan riskipotilaille heti prosessien alkuvaiheessa. Sosiaalipalvelut Tieto toimintakyvystä ja asumisesta, kotiutumisen edellytykset Arvio terveyspalveluiden jälkeisestä avun tarpeesta Kotiutuksen järjestäminen (jos tarve palveluille) Kotihoidon palvelut/ asumispalvelut Akuuttiprosessi Hoidon tarpeen määrittäminen (triage) Välitön hoito Tutkimukset (kuvantaminen, laboratorio) Hoitotoimenpiteet Hoito yksiköissä (CCU / ICU / Stroke/ leikkaus) Vos. Vos. / jatkohoito Kotiutus Kuntoutuspalvelut Kuntoutusinterventiot Toimintakyvyn alenemisriskin arviointi Kuntoutussuunnitelma Hoitoohjeet Toimintakyvyn ja kuntoutussuunnitelma n arviointi Kuntoutus v-osastolla Kuva 5. Kuntoutus- ja kotiutusprosessi akuuttihoidon yhteydessä Kotiutus ja jatkoseuranta Ohjeistus (kotihoitoohjeet ja harjoitukset, lähetteet) 14

19 3.3.1 Geriatrian ja psykiatrian erityiskysymykset Geriatrian kokonaisuus organisoidaan maakunnallisesti kuntoutuksen osaamiskeskukseen liittyen. Tämä erityisosaajien yksikön panos suuntautuu koko maakunnan alueelle, osin myös hajautetusti sijoittuen. Lisäksi malli mahdollistaa osaamisen kehittämisen ja muodostaa työvoiman saatavuuden kannalta houkuttelevamman kokonaisuuden. Geriatriatoiminta muodostuu kolmesta osa-alueesta: - Akuuttigeriatria (laaja-alainen, nopea hoidon arviointi) - Kuntoutus (geriatrista osaamista edellyttäviltä osin) - Poliklinikka (erityiskysymykset, arviointityö, muistipoli) Geriatrian osaamista tulee avopainotteisesti kohdentaa alan erityiskysymyksiin, jonka lisäksi ikääntyneiden hoidon tukeen tarvitaan mm. yleislääkärien panosta (erityisesti kotisairaanhoidon ja asumispalveluiden asiakkaiden tarpeet). Psykiatrisessa hoidossa lisätään avopalveluja, mikä mahdollistaa laitospaikkojen vähentämisen. Tavoitteena on vähentää psykiatrioiden laitospaikkoja 30 %. Tämän mahdollistamiseksi tehostetaan palveluohjausta, resursoidaan ja organisoidaan avopalvelut uudelleen sekä lisätään kuntoutusta. Palvelut pyritään tuottamaan mahdollisimman lähellä asiakkaiden normaalia asuinympäristöä. Toiminnallisessa suunnittelussa selvitetään myös millaisella mallilla alaikäisten päihdehoito ja perhekuntoutus järjestetään Keskeiset muutokset ja hyödyt kuntoutustoiminnassa Asiakkaan näkökulma Kuntoutuspalvelut saatavilla oikeaan aikaan, oikeassa paikassa Vähemmän raja-aitoja, joustavammat palvelut, ohjaus kuntoutuspalveluihin yhdestä paikasta Ennakoiva, ennaltaehkäisevä (vanhus)kuntoutus ja kaikenikäisten liikuntaneuvonta ylläpitävät toimintakykyä Kuntoutuspalvelujen laatu, saatavuus ja jatkuvuus varmentuvat Henkilöstön näkökulma Laaja kuntoutuksen osaamiskeskus on rekrytointivaltti, moniammatillinen tuki, perehdytys paranee Sisäinen koulutus tavoittaa kaikki erityistyöntekijät, oman ammattikunnan tuki ja konsultointimahdollisuus Pitempien poissaolojen sijaistaminen helpottuu, sovitut varajärjestelyt Resursoinnin ja kustannusten näkökulma Keskittäminen poistaa päällekkäisyyksiä ja mahdollistaa kuntoutuspalvelujen suuntaamisen ja varautumisen tulevaisuuden muuttuviin kuntoutustarpeisiin Ostopalvelujen todellinen tarve voidaan arvioida yhdenmukaisin perustein Pitemmällä tähtäimellä laaja kuntoutuksen osaamiskeskus parantaa työn tuottavuutta ja tuo kustannussäästöjä Organisointiin ja johtamiseen liittyvät muutostarpeet Laaja osaamiskeskus ottaa vastuun koko Kainuun kuntoutuspalvelujen kehittämisestä ja resurssien suuntaamisesta, johtaminen ja ohjaus paranevat Edellyttää koko sote-henkilöstön kouluttamista, ylempien esimiesten ja päättäjien tukea sekä kuntouttavan toimintamallin viemistä käytäntöön 15

20 3.4 Tukipalvelut Tukipalveluiden muutoksilla lisätään sujuvuutta ja tehokkuutta sosiaali- ja terveydenhuollon ydinprosessien toimintaan. Keskeisenä periaatteena on vapauttaa resursseja asiakkaiden hoitoon sekä työvoiman käytön että kustannusten osalta Kliiniset tukipalvelut Keskussairaalan laboratorio-, radiologia- ja muut erikoistutkimukset kootaan diagnostiikkakeskukseen lähelle toisiaan. Asiakkaan tarvitsemat tutkimuspalvelut on näin saatavissa yhdestä selkeästä paikasta. Sairaalan sisällä kaikki kävelevät potilaat käyttävät diagnostiikkakeskuksen tai muuta näytteenottopistettä. Muu näytteenotto voidaan toteuttaa hajautetusti: tarpeen mukaan joko sairaanhoitajan tai laboratoriohoitajan ottamana. Vierianalytiikan käyttöönottoa lisätään teknologian kehittyessä, mikäli se osoittautuu kustannustehokkaaksi. Kuvantamispalvelut sijaitsevat lähellä päivystystä, ja sen kuvantamiskapasiteetti on palveltava päivystyksen tarpeita kaikilta osin. Etäradiologian käyttöä edistetään ja lisätään myös maakunnan muihin toimipisteisiin. Lääkehuolto nojautuu keskitettyyn valmistukseen ja osastofarmasiaan. Varastoinnin, jakelun ja kapasiteetin hallinnan automatisointia lisätään Ei-kliiniset tukipalvelut Hoito- ja avustava työ erotetaan toisistaan niukkenevan hoitotyön ammattihenkilöstön saatavuuden parantamiseksi. Hoitohenkilöstön työaika vapautetaan tukipalveluista ja muiden - erityisesti ns. hotellityön ammattikuntien - käyttöä lisätään koko sairaalassa. Tukipalveluiden organisoimisessa pyritään automatisoinnin lisäämiseen (erityisesti varastoinnin, tilausten ja kuljetusten osalta) ja tilaus-toimitusketjun yksinkertaistamiseen. Varastointia vähennetään ja suoratoimituksia lisätään. Sairaalan tukipalveluiden kriittiset toiminnot (esim. ict, laitehuolto) pyritään pitämään omana toimintana. Sairaalan välinehuolto toimii leikkaussalin lähellä. Hammashuollon välinehuollossa säilyy paljon kuljetuksia kaukana oleviin hoitoloihin, jolloin tarvitaan oma logistiikkaratkaisunsa. Ruokahuollon konseptia uudistetaan sekä valmistuksen keskittämisen että potilaiden omatoimisuutta korostavan jakelun osalta. Huoltopalveluiden konsepti riippuu rakennuttamis- ja rahoitusmallista. 16

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli Keskushallinto Pekka Martikainen 21.11.2014 SOSTERIN TA-15 HENKILÖSTÖMUUTOKSET ESH Tulosalueella yksiköiden välisiä sisäisiä siirtoja: 23 sh Kuntalaskutus

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

KAINUUN UUSI SAIRAALA. - Lähtökohdat - Luonnoksia 11 / 2012

KAINUUN UUSI SAIRAALA. - Lähtökohdat - Luonnoksia 11 / 2012 KAINUUN UUSI SAIRAALA - Lähtökohdat - Luonnoksia 11 / 2012 UUDISTUKSEN PÄÄTAVOITTEET 1. Hoito- ja tukiprosessit muodostavat asiakkaita parhaiten palvelevan kokonaisuuden. Yhteinen kehittämistyö erikoissairaanhoidon,

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 Selvitysmiesten työalueet A) Päivystystoiminnan järjestäminen B) Alueellinen vuodeosasto/sairaansijakapasiteetti,

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä III Valvanne Symposium Marko Hiekkanen ja Pirjo Orre Ikääntyneiden päivystyspalvelut Päijät-Hämeessä Alueellinen yhteispäivystys Akuutti24 avattiin

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

SAIRAALASUUNNITTELU ENSIN TOIMINTA, SITTEN TILAT

SAIRAALASUUNNITTELU ENSIN TOIMINTA, SITTEN TILAT SAIRAALASUUNNITTELU ENSIN TOIMINTA, SITTEN TILAT 1 1. Johdanto Sairaaloiden rakentaminen, peruskorjaus ja laajentaminen on ainutlaatuinen mahdollisuus uudistaa sairaaloiden toimintamalleja ja prosesseja

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä Kainuun uusi sairaala -hanke Nykyinen sairaala on valmistunut 1969. Kiinteistön ongelmat: heikko

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

21.10.2014. Lupahakemus perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen erillispäivystyksen järjestämisestä

21.10.2014. Lupahakemus perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen erillispäivystyksen järjestämisestä 21.10.2014 Lähettäjä: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Meijerikatu 2 (PL 4) 74101 Iisalmi Vastaanottaja: Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET.

ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET. ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET. Reunaehdot: Hyvinvointiohjelman tavoite Lapissa kaikilla on yhdenvertaiset ja turvatut mahdollisuudet tasapainoiseen, rikkaaseen

Lisätiedot

MITEN AIKAANSAADAAN KANSALLINEN HOITOKETJUJEN KEHITYSHANKE

MITEN AIKAANSAADAAN KANSALLINEN HOITOKETJUJEN KEHITYSHANKE MITEN AIKAANSAADAAN KANSALLINEN HOITOKETJUJEN KEHITYSHANKE Hyvinvointiforum 4.11.2009 Matti Eskola Finn-Medi Tutkimus Oy Finn-Medi Research Ltd. Ratkaisu? Asumis- ja hoivapalveluratkaisuiden tarve Hoitoketjujen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot