Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU)"

Transkriptio

1 KULKU -hankesuunnitelma, Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) Hankesuunnitelma (versio 2, päivitetty )

2 HANKKEEN TIEDOT Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) -hankkeen hakijana on Pyhäjärviinstituutti. Hankkeen toteutusaika on TAUSTA JA TARVE Köyliönjärvi on rehevä maatalousalueen järvi. Järvi valuma-alueineen sijaitsee eteläisessä Satakunnassa Köyliön ja Säkylän kuntien alueella. Köyliönjärven alueella on tehty pitkäjännitteisesti työtä järven hyväksi. Ensimmäinen Köyliönjärven suojeluprojekti alkoi vuonna 1990 ja tämän jälkeen useiden eri projektien aikana on tehty paitsi paljon tutkimuksia ja selvityksiä, myös poistokalastettu ja kampanjoitu ympäristötuen erityistukimuotojen hyödyntämiseksi. Viimeisin Köyliönjärvellä ollut hanke oli vuosina toteutettu Köyliönjärven kansallismaisema kuntoon -hanke. Erilaisten hankkeiden lisäksi Pyhäjärvi-instituutissa on valmistunut keväällä 2007 koontiraportti Köyliönjärven tila ja kunnostus, johon on kerätty historian aikana selvinnyttä tietoa järven tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi raportissa on käsitelty erilaisia kunnostusmenetelmiä ja pohdittu niiden soveltuvuutta Köyliönjärven kunnostukseen. Pitkä suojelutyön historia ei ole poistanut Köyliönjärven tilan kehittämisen tarvetta. Järvi on ponnisteluista huolimatta kesäisin sinilevien valtaama. Tämä hanke yhdessä vesiensuojelutoimenpiteitä toteuttavan investointihankkeen kanssa tuovat yhdessä oman osansa Köyliönjärvellä tehtyyn suureen työmäärään. Köyliönjärven rehevyys on ennen kaikkea seurausta ulkoisesta kuormituksesta, joka ylittää järven sietokyvyn moninkertaisesti. Köyliönjärven huono tila vaikuttaa myös Köyliönjoen veden laatuun, mutta myös suoraan Köyliönjokeen kohdistuva kuormitus on merkittävää. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen kannattaa aloittaa sieltä, missä vaikutus kuormitukseen on suurin. Toimien kohdentamiseksi alueella on tarpeen kartoittaa kriittiset kuormituspisteet ja kuormitusriskit. Lisäksi vesiensuojelutyötä halutaan toteuttaa asukaslähtöisesti. Asukaslähtöisen vesiensuojelutyön keinot kehitettiin Pyhäjärvi-Life -hankkeessa vuosina ja Omajärvi -hankkeessa vuosina 2001 ja Tässä hankkeessa sovelletaan aiemmissa hankkeissa saatuja hyviä kokemuksia ja keskitytään vähentämään ulkoista kuormitusta valuma-alueella asukaslähtöisen vesiensuojelun keinoin. Hanketta seuraava erillinen investointihanke pyritään käynnistämään heti, kun tämän hankkeen tulosten perusteella on selvinnyt toteutettavia kohteita. Hankkeen toimet kohdennetaan maantieteellisesti Köyliönjärven valuma-alueelle ja Köyliönjoen yläosiin (Köyliönjokea luusuasta Voitoisiin saakka) siten, että kaikki Köyliön kylät ovat hankkeessa mukana. Myös Säkylän puolelle ulottuvat Köyliönjärven valuma-alueen osat otetaan hankkeeseen mukaan. Hankkeen hakijana on, joka on vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen osaaja eteläisessä Satakunnassa. on säätiöpohjalle rakentuva organisaatio, jossa eri asiantuntijoiden osaamista hyödyntäen toteutetaan elintarviketalouden ja vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen toimialoihin liittyviä hankkeita. Hankehallinnon taidot ja kokemus sekä tilat ovat hankkeen käytettävissä Pyhäjärviinstituutissa. Hanketta on valmisteltu jo pitkään yhteistyössä köyliöläisten toimijoiden kanssa. Mukana suunnittelussa on ollut mm. kunnan, Köyliö-seuran ja Köyliönjärven suojeluyhdistyksen edustajia ja omarahoitusta on kerätty köyliöläisiltä toimijoilta. Idea hankkeeseen on lähtenyt tarpeesta ja sitä on suunniteltu yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Köyliönjärvi on kaikista menneiden aikojen ponnisteluista huolimatta erittäin rehevä. On tarpeen kohdistaa resursseja alueen asukkaisiin ja lisätä heidän tietouttaan järven tilasta ja kunnostusmahdollisuuksista. Asukkaille Köyliönjärvi on tärkeä siitä huolimatta, että se käyttäytyy huonosti. Ainoa keino parantaa Köyliönjärven tilaa on lähteä kulkemaan pitkää tietä kuormituksen vähentämisen kautta. Kun varsinaiset kuormituksen vähentämistoimet ovat selvillä, voidaan käynnistää erillinen investointihanke vesiensuojelukohteiden toteuttamiseksi. KOHDERYHMÄ Hankkeen toimet kohdistetaan Köyliönjärven valuma-alueelle ja Köyliönjoen varteen Voitoisiin saakka. Tavoitteena on, että kaikki Köyliön kylät ovat mukana hankkeessa. Erityisesti hankkeen toimintaa kohdistetaan aktiivisten kyläläisten lisäksi maanomistajiin.

3 TAVOITTEET KULKU -hankesuunnitelma, Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) hankkeen tavoitteina on: tiivistää alueen asukkaiden yhteistoimintaa oman lähivesistönsä, Köyliönjärven ja Köyliönjoen, parhaaksi lisätä alueen asukkaiden ympäristötietoisuutta ja kiinnostusta omaan lähiympäristöönsä monipuolisin tiedotuksen keinoin kehittää yhteistyössä asukkaiden kanssa toimia, jotka tähtäävät ulkoisen kuormituksen vähentämiseen ja käynnistää konkreettisia vesiensuojelutoimenpiteitä selvittää näytteenoton, automaattisen seurannan ja kuormitusriskeihin liittyvän tarkastelun perusteella kriittisimmät kuormitusta aiheuttavat kohteet ja ideoida yhdessä asukkaiden kanssa toimenpiteitä niiden aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi valita tarvittavien toimenpiteiden perusteella joitakin kohteita, joille asiantuntija tekee maastomittaukset ja suunnitelman kohteen toteutusta varten verkostoitua muiden samoista ongelmista kärsivien alueiden kanssa ja vaihtaa hyviä käytäntöjä rehevien järvien tilan parantamisessa. ylläpitää Köyliönjärveen ja -jokeen liittyvää tutkimusaineistoa ja pyrkiä turvaamaan pitkien tutkimusaikasarjojen jatkuvuus. TOTEUTUS JA TOIMENPITEET Asukaslähtöinen vesiensuojelun suunnittelu Valuma-alueen asukaslähtöistä vesiensuojelun suunnittelua toteutetaan yhteistyössä Pyhäjärviseutu ry:n toteuttaman kyläsuunnitelmahankkeen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa Köyliön kyliin vesiensuojelupainotteiset kyläsuunnitelmapäivitykset. Työn yhteydessä vieraillaan Köyliön alueen kouluissa, esiopetusryhmissä ja päivähoidossa pohdiskelemassa yhdessä lasten ja nuorten näkemyksiä omasta ympäristöstään. Kuormituksen vähentämiseksi laaditaan vesiensuojelusuunnitelmat kyläkohtaisesti kyläsuunnittelutyön yhteydessä. Suunnitelmiin kirjataan kunkin kylän kuormittajat ja kyläläisten ideoita kuormituksen vähentämiseksi. Kyläsuunnittelutyön lisäksi konkreettisia vesiensuojelukohteiden toteutuspaikkoja haetaan maanomistajille järjestettävissä ideointi-illoissa. Maanomistajia ja viljelijöitä innostetaan ideoimaan erilaisille konkreettisille vesiensuojelutoimenpiteille soveltuvia paikkoja ja kokeilemaan uusia toimenpiteitä omalla maallaan. Ideat kirjataan vesiensuojelusuunnitelmiin ja niiden toteuttamiskelpoisuus arvioidaan. Koko hankkeen ajan hanke tarjotaan maatalouden ympäristötuen ja sen erityistuen neuvontaa, mikä osaltaan edistää viljelijöiden ympäristötietoisuutta ja kuormituksen vähentämistä alueella. Vesiensuojelupainotteiset kyläsuunnitelmien päivitykset julkaistaan yhteistyössä kyläsuunnitelmahankkeen kanssa. Asukaslähtöisessä vesiensuojelun suunnittelussa huomioidaan ojaraportin tiedot ja pyritään kohdentamaan toimenpiteitä eniten kuormittaville alueille. Vesiensuojelun suunnittelun tulosten perusteella aloitetaan kohteiden tekninen suunnittelu. Tavoitteena on saada valmiit suunnitelmat muutaman suuremman vesiensuojelukohteen (esim. kosteikon) toteuttamiseksi. Myös pienempiä kohteita voidaan suunnitella valmiiksi. Asukkaiden ympäristötietoisuutta ja kiinnostusta omaan lähiympäristöön pyritään lisäämään järjestämällä infotilaisuuksia, tietoiskuja ja talkootoimintaa eri kohderyhmille, mm. lapsille ja kylien asukkaille. Lisätään sekä vakituisten asukkaiden että kesäasukkaiden tietämystä omien toimien vesiensuojeluvaikutuksista. Ollaan esillä muiden järjestämissä yleisötapahtumissa alueella. Ojaraportti Valuma-alueen ravinnekuormituksen ajallista ja alueellista jakautumista selvitetään tekemällä valuma-alueen ojien kuormituksesta olemassa olevaan tietoon, vesinäytteenottoon ja virtaaman seurantaan perustuva ojaraportti. Vedenlaatua seurataan noin kuuden viikon välein tapahtuvalla näytteenotolla viidessä näytepisteessä sekä kahdesti vuodessa tapahtuvalla näytteenotolla 14 pisteessä. Näytetulosten ja karttatarkastelun sekä käytettävissä olevien virtaamatietojen perusteella arvioidaan Köyliönjärven eri ojien kautta tulevaa kuormitusta ojaraportissa.

4 Selvitetään kuormituksen vähentämisen kannalta kriittiset pisteet ojaraportin ja kuormitusriskeihin liittyvän tarkastelun perusteella. Selvitetään myös jo aikaisemmissa hankkeissa (noin 10 vuotta sitten) toteutettujen vesiensuojelukohteiden toimivuutta ja kunnostusmahdollisuuksia. Laaditaan tekniset suunnitelmat muutamien kohteiden toteuttamiseksi kriittisten pisteiden selvityksen perusteella. Tehdään esitys Köyliön kalanviljelylaitoksen kuormituksen vähentämistoimenpiteiksi. Hankkeen tiedotuksen ja asukaslähtöisen vesiensuojelutyön tarpeisiin laaditaan hankkeelle vakinaista asutusta ja vapaa-ajan asukkaita palvelevat internetsivut sekä suppea tulostettava esite hankkeesta. Tarpeen mukaan tuotetaan tiedotusmateriaalia asukaslähtöisen vesiensuojelun ja koulutusten tarpeisiin. Materiaalin tuottamisessa sovelletaan olemassa olevia aineistoja. Aiemmin tuotettua Köyliönjärven tila ja kunnostus -julkaisua täydennetään ojaraportilla ja julkaisua painetaan järven parissa toimivien käyttöön. Muu hankkeen toteutusta tukeva toiminta Ylläpidetään Köyliönjärveen liittyvää seuranta- ja tutkimusaineistoa ja pyritään käynnistämään järven kunnostukseen liittyvä tutkimushanke tai sisällyttämään Köyliöjärveen liittyviä osia muihin laajempiin tutkimushankkeisiin. Seurataan valtakunnallisesti muiden erittäin rehevien järvien (esim. Tuusulanjärvi, Vihdin Enäjärvi, Hiidenvesi) kunnostustoimia ja biomassan (kalat, kasvit, levät) hyötykäyttöä. Toteutuksen aikataulu Internetsivujen julkaisu X X Internetsivujen ylläpito X X X X X X X Vierailu tapahtumissa X X X X Ojaraportti - näytteenottopisteiden valinta X - näytteenotto X X X X - raportin koosto X X X Kyläsuunnittelu X X X X Tilaisuudet, talkoot X X X Ympäristötuen neuvonta X X X X X X X X Kohteiden suunnitelmat X X TIEDOTUS Hankkeen internetsivut ovat tärkeä osa hankkeen toimintaa ja tiedotusta. Internetsivut luodaan ja julkaistaan heti hankkeen alettua. Internetsivujen sisältöä päivitetään ahkerasti ja ne toimivat tiedotus- ja keskustelufoorumina vesiensuojelupainotteisten kyläsuunnitelmien työstäjille ja muille hankkeen toimijoille. Internetsivut ovat osoitteessa Tärkeää hankkeen tiedotuksessa on tiedottaminen kohderyhmille, eli Köyliön kylille ja muille sidosryhmille. Tämä tiedotus hoidetaan yhteistyössä kyläyhdistysten ja tuottajayhdistyksen sekä kunnan kanssa. Tarvittaessa paikallisia asukkaita ja maanomistajia lähestytään henkilökohtaisesti kirjeellä tai sähköpostilla. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan paikallisille medioille säännöllisin väliajoin, kuitenkin vähintään hankkeen alkaessa sen tavoitteista kyläsuunnittelutyöstä ojaraportin tuloksista kohteen suunnittelutyöstä hankkeen päättyessä sen tuloksista.

5 HALLINNOINTI Toimenpiteitä koordinoidaan Euran Kauttualla sijaitsevasta Pyhäjärvi-instituutista, jossa hoidetaan myös hankkeen työt ja hallinnointi. Vesiensuojelun suunnittelun tarpeita varten tarvitaan kokoontumistiloja myös Köyliöstä, esimerkiksi kunnantalolta. Hankkeeseen omarahoitusosuudella sitoutuneita yhteistyökumppaneita ovat Köyliön vanhakartano, Köyliössä toimivat kyläyhdistykset, Köyliönjärven suojeluyhdistys ry., MTK Köyliö, Köyliön kalanviljely oy, Köyliöseura. Yhteistyökumppaneita pyritään saamaan mukaan vesiensuojelun suunnitteluun mahdollisimman laajalta rintamalta. Yhteistyötahot ovat olleet alusta asti mukana hankkeen suunnittelussa. Kyläyhteisöjen ja maanomistajien saaminen aidosti sitoutumaan hankkeeseen on iso haaste hankkeen työssä. Hankkeessa täytyykin erityisesti kiinnittää huomiota näihin tahoihin, että ne ottaisivat hankkeen omakseen ja olisivat mukana ponnisteluissa oman lähivesistönsä puolesta. Työtilat ja työntekijät ovat valmiina Pyhäjärvi-instituutissa hanketta toteuttamaan. Hankkeen käytettävissä ovat myös mm. puhelimet, tietokoneet ja kopiokone. Hankkeen kuluja ovat em. resurssit toteutumaa vastaavasti. Pyhäjärvi-instituutin taloussihteeri huolehtii hankkeen kirjanpidosta. Hankkeelle muodostetaan ohjausryhmä, johon pyydetään edustajat Pyhäjärvi-instituutista, Pyhäjärviseutu ry:stä, TE-keskuksesta, Köyliön Vanhakartanosta, Köyliön kunnasta, Köyliönjärven suojeluyhdistyksestä, Kyläyhdistyksistä, Köyliö-Seurasta ja MTK Köyliöstä. Ohjausryhmään osallistuvilta henkilöiltä pyydetään kirjallinen suostumus. SEURANTA Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista voidaan seurata tarkastelemalla tavoitteiden toteutumista. Kaikkien tavoitteiden toteuduttua: Ympäristötietoisuus ja kiinnostus lähiympäristöä ja sen kehittämistä kohtaan on lisääntynyt alueella. Konkreettinen vesiensuojelu on lähtenyt käyntiin Kuormituksen kriittiset pisteet ovat tiedossa ja niiden aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi on ideoitu toimenpiteitä Muutaman kohteen toteuttamiseksi on maanomistajan kanssa yhteistyössä toteutettu suunnitelma valmiina Muiden rehevien järvien toimijoiden kanssa on luotu keskusteleva verkosto, jonka sisällä on vaihdettu hyviä käytäntöjä Köyliönjärveen ja -jokeen liittyvä Pyhäjärvi-instituutissa sijaitseva aineistopankki on karttunut.

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma 9.9.11 Pyhäjärvi-instituutti, käytännön vesiensuojelua Lounais-Suomessa Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti TY 1 SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA 2014 2020 Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi

PYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA 2014 2020 Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi PYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA 2014 2020 Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi, jolla on alueen asukkaille, kunnille ja teollisuudelle suuri merkitys. Pyhäjärven

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö Instituutin tehtävänä on alueensa elintarviketalouden kehittäminen. Kehitystyössä edistetään ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja. Erityiskohteena ympäristöasioissa on vesiensuojelu ja vesistökunnostus.

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

Valuma alueen kunnostussuunnittelu 14.6.2017 Hanna Alajoki Valuma alueen kunnostussuunnittelu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on valuma alue ja mitä hyötyä on sinne suunnattavista toimenpiteistä? Vesi virtaa kaikkialta

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Elina Joensuu Johanna Rinne Kati Saarni Sanna Kipinä-Salokannel Alustuksen sisältö Esimerkkihankkeita viime vuosilta

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU)

Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU) Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU) VÄLIRAPORTTI 1.1. 31.4.2009 1. Hankkeen tausta Säkylän Pyhäjärvi on Lounais-Suomen merkittävin järvi

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

AURAJOKI-OHJELMA 2014-2020: TOIMENPITEET TEEMOITTAIN

AURAJOKI-OHJELMA 2014-2020: TOIMENPITEET TEEMOITTAIN AURAJOKI-OHJELMA 2014-2020: TOIMENPITEET TEEMOITTAIN Vesiensuojelu ja ympäristönsuojelu Veden laatu on tärkeintä Aurajoki-alueen hyvinvoinnissa. Joen hyvä ekologinen tila luo edellytyksiä joen muulle kehittämiselle

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous FP7 Regions 245438 Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous Minna Kukkonen Keski-Suomen liitto 21.5.2012, Jyväskylä K-S liitto Metsätalouden vesistövaikutukset - BIOCLUS

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY) Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY) 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta

Lisätiedot

Lohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys

Lohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys KIRMUSJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY Lohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 541446-P22887 Raportti 1 Puustinen Tomi Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Auli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi. Digineuvos - hanketyökalu

Auli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi. Digineuvos - hanketyökalu Auli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi Digineuvos - hanketyökalu 1 Digiteekki Oy Verkkopalveluiden suunnittelu ja -toteutus Tietotekniikkakoulutus Hankkeiden hallinta Kahden hengen

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2015

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2.12.2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012 2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 JOHDANTO Hiidenveden kunnostuksesta on rahoittajien kanssa voimassa sopimukset vuoden 2015 loppuun. Kunnostushankkeella on hankesuunnitelma

Lisätiedot

Paimionjoki-yhdistys ry:n syyskokous. Keskiviikkona 27.10.2010 klo 13.00 Someron kaupunginhallituksen huoneessa, Joensuuntie 20, 2 krs.

Paimionjoki-yhdistys ry:n syyskokous. Keskiviikkona 27.10.2010 klo 13.00 Someron kaupunginhallituksen huoneessa, Joensuuntie 20, 2 krs. Paimionjoki-yhdistys ry Vanha Härkätie 5 31400 Somero Paimionjoki-yhdistys ry:n syyskokous Keskiviikkona 27.10.2010 klo 13.00 Someron kaupunginhallituksen huoneessa, Joensuuntie 20, 2 krs. Läsnäolijat:

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Pyhäjärvi -instituutti järviekosysteemi on kuin elollinen olento, jolla on muotonsa, kokonsa ja aineenvaihduntansa.

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon yleisötilaisuus Joroinen 30.10.2014 Joroisselän kunnostustarve ja aikaisemmat selvitykset Joroisselän

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

LAITURI. Mitä Pyhäjärvelle kuuluu nyt? s. 10. Mitä Pyhäjärven. miksi? s. 8. Pyhäjärven suojeluprojektin tiedotuslehti 1/2003

LAITURI. Mitä Pyhäjärvelle kuuluu nyt? s. 10. Mitä Pyhäjärven. miksi? s. 8. Pyhäjärven suojeluprojektin tiedotuslehti 1/2003 LAITURI Pyhäjärven suojeluprojektin tiedotuslehti 1/2003 Mitä Pyhäjärvelle kuuluu nyt? s. 10 Mikä on PYHÄJÄRVEN SUOJELUPROJEKTI? s. 4 Vesiensuojelua yhdessä asukkaiden kanssa s. 7 Mitä Pyhäjärven suojeluprojekti

Lisätiedot

Vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen oppimisverkosto (VOPPE)

Vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen oppimisverkosto (VOPPE) Vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen oppimisverkosto (VOPPE) VÄLIRAPORTTI 1.1. 31.8.2010 1. Hankkeen tausta Vesistöt on vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan saatettava hyvään ekologiseen tilaan vuoteen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 18.12.2012 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 v. 2012 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman

Lisätiedot

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 TAUSTATIETOA PANUMAJÄRVESTÄ Panumajärvi on Pudasjärvellä sijaitseva matala, runsashumuksinen järvi. Järven pinta ala on 529 ha ja keskisyvyys 1,8 m. Veden

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Projektipäällikkö Riina Rahkila Vesienhoidon vapaaehtoinen järjestäytyminen Pohjois Pohjanmaalla seminaari 4.2.2014 VYYHTI hanke Hanke toteutetaan v.

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Meillä on jotain yhteistä Hollolan kuntatilaisuus Vesijärvisäätio 25.5.2016 Kohteina Hollolassa Vesijärvi Työtjärvi Hahmajärvi Kutajärvi Matjärvi Arkiomaajärvi

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE

HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE 18.12.2012 HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 1 JOHDANTO Hiidenveden kunnostuksen hankesuunnitelma vuosille 2012-2015 hyväksyttiin vuonna 2011 rahoituspäätösten yhteydessä. Tämän

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Trygga och aktiva byar Hankkeen tarve ja tausta yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita supistetaan kylien turvallisuussuunnitelmilla,

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Anne-Mari Co-authors: Ventelä Vuoden vesistökunnostaja Johtava vesikirppu Jukka Koski- Pyhäjärvi-instituutti Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Yhteisillä vesillä ESR-hanke Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa -hanke

Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa -hanke Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa -hanke 1.1.2011-31.12.2012 Eurajoki-Lapijoki vesistöalueryhmä 13.4.2012 Henri Vaarala Pyhäjärvi-instituutti 1 Rahoitus Satakunnan ELY-keskus (83%)

Lisätiedot

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Perniön Kunnantalo 3.11.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 1. Neuvonta (Neuvontatuella ja yhteydenpidolla vahvistetaan

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Teemu Ulvi, SYKE Kitka-MuHa loppuseminaari 17.2.2015 Miksi Kitkajärvien hoidon ja kunnostuksen toimintamallia alettiin hankkeessa kehittää? Järvien eri osa-alueilla

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen tilannekatsaus Life+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen tilannekatsaus Life+ Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen tilannekatsaus Life+ Return of Rural Wetlands Suomen riistakeskus Juha Siekkinen Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Juha Siekkinen Kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010 KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2010 1. TOIMINNAN LÄHTÖKOHTA Kankaanpään Uimarit ry:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa eri ikäryhmille uimaopetus, harrastus- ja kilpauintipalveluita.

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Haun rakenne ja aikataulu

Haun rakenne ja aikataulu ESRhakuinfo Työ, työkyky ja innovaatiot Haun rakenne ja aikataulu Haku on kolmevaiheinen Ensimmäinen vaihe on ideahaku 17.5. - 16.6.välisenä aikana, jossa hakijat kuvaavat lyhyesti pääkohdat hankeideasta

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Ohjelmarunko Hankestrategia Hankehakemus Hyvä muistaa hankkeen aikana Hankkeen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen

Lisätiedot

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana 2010 Voimistelu-ja urheiluseura YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana YTY-hanke Vuosiraportti 10.4.2010 2 Sisältö HANKKEEN VUOSIRAPORTTI...

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE 29.9.2010 Ilpo Lehtinen ja Kalevi Welling SISÄLTÖ 1. HAKIJA 3 2. TIIVISTELMÄ 3 3. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 3 4. HANKKEEN TOTEUTUSAIKA JA ORGANISOINTI 4 5. HANKKEEN TOIMIJAT JA

Lisätiedot

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutusohjelma Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)

Lisätiedot

Sopimus Eurajoki-Köyliönjoki -ohjelman perustamisesta (työnimi, tulossa nimikilpailu asukkaille)

Sopimus Eurajoki-Köyliönjoki -ohjelman perustamisesta (työnimi, tulossa nimikilpailu asukkaille) Sopimus Eurajoki-Köyliönjoki -ohjelman perustamisesta (työnimi, tulossa nimikilpailu asukkaille) Turvatakseen tarvittavat Eurajoen hoito- ja kehittämistoimenpiteet ja niiden tarvitseman rahoituksen allekirjoittaneet

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä

Lisätiedot

Pien-Saimaan kunnostustoimet vuosina 2009-2015. Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen Lappeenrannan seudun ympäristötoimi www.piensaimaa.

Pien-Saimaan kunnostustoimet vuosina 2009-2015. Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen Lappeenrannan seudun ympäristötoimi www.piensaimaa. Pien-Saimaan kunnostustoimet vuosina 2009-2015 Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen Lappeenrannan seudun ympäristötoimi www.piensaimaa.fi Pien-Saimaa on Saimaan eteläinen osa. Taipalsaari Lappeenranta Kunnostuksen

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori

VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori 2.11.2016 VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori 1 Aurajokisäätiön hallinnoima 2-vuotinen vesiensuojeluhanke Rahoitusta Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot