Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU)
|
|
- Aimo Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KULKU -hankesuunnitelma, Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) Hankesuunnitelma (versio 2, päivitetty )
2 HANKKEEN TIEDOT Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) -hankkeen hakijana on Pyhäjärviinstituutti. Hankkeen toteutusaika on TAUSTA JA TARVE Köyliönjärvi on rehevä maatalousalueen järvi. Järvi valuma-alueineen sijaitsee eteläisessä Satakunnassa Köyliön ja Säkylän kuntien alueella. Köyliönjärven alueella on tehty pitkäjännitteisesti työtä järven hyväksi. Ensimmäinen Köyliönjärven suojeluprojekti alkoi vuonna 1990 ja tämän jälkeen useiden eri projektien aikana on tehty paitsi paljon tutkimuksia ja selvityksiä, myös poistokalastettu ja kampanjoitu ympäristötuen erityistukimuotojen hyödyntämiseksi. Viimeisin Köyliönjärvellä ollut hanke oli vuosina toteutettu Köyliönjärven kansallismaisema kuntoon -hanke. Erilaisten hankkeiden lisäksi Pyhäjärvi-instituutissa on valmistunut keväällä 2007 koontiraportti Köyliönjärven tila ja kunnostus, johon on kerätty historian aikana selvinnyttä tietoa järven tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi raportissa on käsitelty erilaisia kunnostusmenetelmiä ja pohdittu niiden soveltuvuutta Köyliönjärven kunnostukseen. Pitkä suojelutyön historia ei ole poistanut Köyliönjärven tilan kehittämisen tarvetta. Järvi on ponnisteluista huolimatta kesäisin sinilevien valtaama. Tämä hanke yhdessä vesiensuojelutoimenpiteitä toteuttavan investointihankkeen kanssa tuovat yhdessä oman osansa Köyliönjärvellä tehtyyn suureen työmäärään. Köyliönjärven rehevyys on ennen kaikkea seurausta ulkoisesta kuormituksesta, joka ylittää järven sietokyvyn moninkertaisesti. Köyliönjärven huono tila vaikuttaa myös Köyliönjoen veden laatuun, mutta myös suoraan Köyliönjokeen kohdistuva kuormitus on merkittävää. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen kannattaa aloittaa sieltä, missä vaikutus kuormitukseen on suurin. Toimien kohdentamiseksi alueella on tarpeen kartoittaa kriittiset kuormituspisteet ja kuormitusriskit. Lisäksi vesiensuojelutyötä halutaan toteuttaa asukaslähtöisesti. Asukaslähtöisen vesiensuojelutyön keinot kehitettiin Pyhäjärvi-Life -hankkeessa vuosina ja Omajärvi -hankkeessa vuosina 2001 ja Tässä hankkeessa sovelletaan aiemmissa hankkeissa saatuja hyviä kokemuksia ja keskitytään vähentämään ulkoista kuormitusta valuma-alueella asukaslähtöisen vesiensuojelun keinoin. Hanketta seuraava erillinen investointihanke pyritään käynnistämään heti, kun tämän hankkeen tulosten perusteella on selvinnyt toteutettavia kohteita. Hankkeen toimet kohdennetaan maantieteellisesti Köyliönjärven valuma-alueelle ja Köyliönjoen yläosiin (Köyliönjokea luusuasta Voitoisiin saakka) siten, että kaikki Köyliön kylät ovat hankkeessa mukana. Myös Säkylän puolelle ulottuvat Köyliönjärven valuma-alueen osat otetaan hankkeeseen mukaan. Hankkeen hakijana on, joka on vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen osaaja eteläisessä Satakunnassa. on säätiöpohjalle rakentuva organisaatio, jossa eri asiantuntijoiden osaamista hyödyntäen toteutetaan elintarviketalouden ja vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen toimialoihin liittyviä hankkeita. Hankehallinnon taidot ja kokemus sekä tilat ovat hankkeen käytettävissä Pyhäjärviinstituutissa. Hanketta on valmisteltu jo pitkään yhteistyössä köyliöläisten toimijoiden kanssa. Mukana suunnittelussa on ollut mm. kunnan, Köyliö-seuran ja Köyliönjärven suojeluyhdistyksen edustajia ja omarahoitusta on kerätty köyliöläisiltä toimijoilta. Idea hankkeeseen on lähtenyt tarpeesta ja sitä on suunniteltu yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Köyliönjärvi on kaikista menneiden aikojen ponnisteluista huolimatta erittäin rehevä. On tarpeen kohdistaa resursseja alueen asukkaisiin ja lisätä heidän tietouttaan järven tilasta ja kunnostusmahdollisuuksista. Asukkaille Köyliönjärvi on tärkeä siitä huolimatta, että se käyttäytyy huonosti. Ainoa keino parantaa Köyliönjärven tilaa on lähteä kulkemaan pitkää tietä kuormituksen vähentämisen kautta. Kun varsinaiset kuormituksen vähentämistoimet ovat selvillä, voidaan käynnistää erillinen investointihanke vesiensuojelukohteiden toteuttamiseksi. KOHDERYHMÄ Hankkeen toimet kohdistetaan Köyliönjärven valuma-alueelle ja Köyliönjoen varteen Voitoisiin saakka. Tavoitteena on, että kaikki Köyliön kylät ovat mukana hankkeessa. Erityisesti hankkeen toimintaa kohdistetaan aktiivisten kyläläisten lisäksi maanomistajiin.
3 TAVOITTEET KULKU -hankesuunnitelma, Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) hankkeen tavoitteina on: tiivistää alueen asukkaiden yhteistoimintaa oman lähivesistönsä, Köyliönjärven ja Köyliönjoen, parhaaksi lisätä alueen asukkaiden ympäristötietoisuutta ja kiinnostusta omaan lähiympäristöönsä monipuolisin tiedotuksen keinoin kehittää yhteistyössä asukkaiden kanssa toimia, jotka tähtäävät ulkoisen kuormituksen vähentämiseen ja käynnistää konkreettisia vesiensuojelutoimenpiteitä selvittää näytteenoton, automaattisen seurannan ja kuormitusriskeihin liittyvän tarkastelun perusteella kriittisimmät kuormitusta aiheuttavat kohteet ja ideoida yhdessä asukkaiden kanssa toimenpiteitä niiden aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi valita tarvittavien toimenpiteiden perusteella joitakin kohteita, joille asiantuntija tekee maastomittaukset ja suunnitelman kohteen toteutusta varten verkostoitua muiden samoista ongelmista kärsivien alueiden kanssa ja vaihtaa hyviä käytäntöjä rehevien järvien tilan parantamisessa. ylläpitää Köyliönjärveen ja -jokeen liittyvää tutkimusaineistoa ja pyrkiä turvaamaan pitkien tutkimusaikasarjojen jatkuvuus. TOTEUTUS JA TOIMENPITEET Asukaslähtöinen vesiensuojelun suunnittelu Valuma-alueen asukaslähtöistä vesiensuojelun suunnittelua toteutetaan yhteistyössä Pyhäjärviseutu ry:n toteuttaman kyläsuunnitelmahankkeen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa Köyliön kyliin vesiensuojelupainotteiset kyläsuunnitelmapäivitykset. Työn yhteydessä vieraillaan Köyliön alueen kouluissa, esiopetusryhmissä ja päivähoidossa pohdiskelemassa yhdessä lasten ja nuorten näkemyksiä omasta ympäristöstään. Kuormituksen vähentämiseksi laaditaan vesiensuojelusuunnitelmat kyläkohtaisesti kyläsuunnittelutyön yhteydessä. Suunnitelmiin kirjataan kunkin kylän kuormittajat ja kyläläisten ideoita kuormituksen vähentämiseksi. Kyläsuunnittelutyön lisäksi konkreettisia vesiensuojelukohteiden toteutuspaikkoja haetaan maanomistajille järjestettävissä ideointi-illoissa. Maanomistajia ja viljelijöitä innostetaan ideoimaan erilaisille konkreettisille vesiensuojelutoimenpiteille soveltuvia paikkoja ja kokeilemaan uusia toimenpiteitä omalla maallaan. Ideat kirjataan vesiensuojelusuunnitelmiin ja niiden toteuttamiskelpoisuus arvioidaan. Koko hankkeen ajan hanke tarjotaan maatalouden ympäristötuen ja sen erityistuen neuvontaa, mikä osaltaan edistää viljelijöiden ympäristötietoisuutta ja kuormituksen vähentämistä alueella. Vesiensuojelupainotteiset kyläsuunnitelmien päivitykset julkaistaan yhteistyössä kyläsuunnitelmahankkeen kanssa. Asukaslähtöisessä vesiensuojelun suunnittelussa huomioidaan ojaraportin tiedot ja pyritään kohdentamaan toimenpiteitä eniten kuormittaville alueille. Vesiensuojelun suunnittelun tulosten perusteella aloitetaan kohteiden tekninen suunnittelu. Tavoitteena on saada valmiit suunnitelmat muutaman suuremman vesiensuojelukohteen (esim. kosteikon) toteuttamiseksi. Myös pienempiä kohteita voidaan suunnitella valmiiksi. Asukkaiden ympäristötietoisuutta ja kiinnostusta omaan lähiympäristöön pyritään lisäämään järjestämällä infotilaisuuksia, tietoiskuja ja talkootoimintaa eri kohderyhmille, mm. lapsille ja kylien asukkaille. Lisätään sekä vakituisten asukkaiden että kesäasukkaiden tietämystä omien toimien vesiensuojeluvaikutuksista. Ollaan esillä muiden järjestämissä yleisötapahtumissa alueella. Ojaraportti Valuma-alueen ravinnekuormituksen ajallista ja alueellista jakautumista selvitetään tekemällä valuma-alueen ojien kuormituksesta olemassa olevaan tietoon, vesinäytteenottoon ja virtaaman seurantaan perustuva ojaraportti. Vedenlaatua seurataan noin kuuden viikon välein tapahtuvalla näytteenotolla viidessä näytepisteessä sekä kahdesti vuodessa tapahtuvalla näytteenotolla 14 pisteessä. Näytetulosten ja karttatarkastelun sekä käytettävissä olevien virtaamatietojen perusteella arvioidaan Köyliönjärven eri ojien kautta tulevaa kuormitusta ojaraportissa.
4 Selvitetään kuormituksen vähentämisen kannalta kriittiset pisteet ojaraportin ja kuormitusriskeihin liittyvän tarkastelun perusteella. Selvitetään myös jo aikaisemmissa hankkeissa (noin 10 vuotta sitten) toteutettujen vesiensuojelukohteiden toimivuutta ja kunnostusmahdollisuuksia. Laaditaan tekniset suunnitelmat muutamien kohteiden toteuttamiseksi kriittisten pisteiden selvityksen perusteella. Tehdään esitys Köyliön kalanviljelylaitoksen kuormituksen vähentämistoimenpiteiksi. Hankkeen tiedotuksen ja asukaslähtöisen vesiensuojelutyön tarpeisiin laaditaan hankkeelle vakinaista asutusta ja vapaa-ajan asukkaita palvelevat internetsivut sekä suppea tulostettava esite hankkeesta. Tarpeen mukaan tuotetaan tiedotusmateriaalia asukaslähtöisen vesiensuojelun ja koulutusten tarpeisiin. Materiaalin tuottamisessa sovelletaan olemassa olevia aineistoja. Aiemmin tuotettua Köyliönjärven tila ja kunnostus -julkaisua täydennetään ojaraportilla ja julkaisua painetaan järven parissa toimivien käyttöön. Muu hankkeen toteutusta tukeva toiminta Ylläpidetään Köyliönjärveen liittyvää seuranta- ja tutkimusaineistoa ja pyritään käynnistämään järven kunnostukseen liittyvä tutkimushanke tai sisällyttämään Köyliöjärveen liittyviä osia muihin laajempiin tutkimushankkeisiin. Seurataan valtakunnallisesti muiden erittäin rehevien järvien (esim. Tuusulanjärvi, Vihdin Enäjärvi, Hiidenvesi) kunnostustoimia ja biomassan (kalat, kasvit, levät) hyötykäyttöä. Toteutuksen aikataulu Internetsivujen julkaisu X X Internetsivujen ylläpito X X X X X X X Vierailu tapahtumissa X X X X Ojaraportti - näytteenottopisteiden valinta X - näytteenotto X X X X - raportin koosto X X X Kyläsuunnittelu X X X X Tilaisuudet, talkoot X X X Ympäristötuen neuvonta X X X X X X X X Kohteiden suunnitelmat X X TIEDOTUS Hankkeen internetsivut ovat tärkeä osa hankkeen toimintaa ja tiedotusta. Internetsivut luodaan ja julkaistaan heti hankkeen alettua. Internetsivujen sisältöä päivitetään ahkerasti ja ne toimivat tiedotus- ja keskustelufoorumina vesiensuojelupainotteisten kyläsuunnitelmien työstäjille ja muille hankkeen toimijoille. Internetsivut ovat osoitteessa Tärkeää hankkeen tiedotuksessa on tiedottaminen kohderyhmille, eli Köyliön kylille ja muille sidosryhmille. Tämä tiedotus hoidetaan yhteistyössä kyläyhdistysten ja tuottajayhdistyksen sekä kunnan kanssa. Tarvittaessa paikallisia asukkaita ja maanomistajia lähestytään henkilökohtaisesti kirjeellä tai sähköpostilla. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan paikallisille medioille säännöllisin väliajoin, kuitenkin vähintään hankkeen alkaessa sen tavoitteista kyläsuunnittelutyöstä ojaraportin tuloksista kohteen suunnittelutyöstä hankkeen päättyessä sen tuloksista.
5 HALLINNOINTI Toimenpiteitä koordinoidaan Euran Kauttualla sijaitsevasta Pyhäjärvi-instituutista, jossa hoidetaan myös hankkeen työt ja hallinnointi. Vesiensuojelun suunnittelun tarpeita varten tarvitaan kokoontumistiloja myös Köyliöstä, esimerkiksi kunnantalolta. Hankkeeseen omarahoitusosuudella sitoutuneita yhteistyökumppaneita ovat Köyliön vanhakartano, Köyliössä toimivat kyläyhdistykset, Köyliönjärven suojeluyhdistys ry., MTK Köyliö, Köyliön kalanviljely oy, Köyliöseura. Yhteistyökumppaneita pyritään saamaan mukaan vesiensuojelun suunnitteluun mahdollisimman laajalta rintamalta. Yhteistyötahot ovat olleet alusta asti mukana hankkeen suunnittelussa. Kyläyhteisöjen ja maanomistajien saaminen aidosti sitoutumaan hankkeeseen on iso haaste hankkeen työssä. Hankkeessa täytyykin erityisesti kiinnittää huomiota näihin tahoihin, että ne ottaisivat hankkeen omakseen ja olisivat mukana ponnisteluissa oman lähivesistönsä puolesta. Työtilat ja työntekijät ovat valmiina Pyhäjärvi-instituutissa hanketta toteuttamaan. Hankkeen käytettävissä ovat myös mm. puhelimet, tietokoneet ja kopiokone. Hankkeen kuluja ovat em. resurssit toteutumaa vastaavasti. Pyhäjärvi-instituutin taloussihteeri huolehtii hankkeen kirjanpidosta. Hankkeelle muodostetaan ohjausryhmä, johon pyydetään edustajat Pyhäjärvi-instituutista, Pyhäjärviseutu ry:stä, TE-keskuksesta, Köyliön Vanhakartanosta, Köyliön kunnasta, Köyliönjärven suojeluyhdistyksestä, Kyläyhdistyksistä, Köyliö-Seurasta ja MTK Köyliöstä. Ohjausryhmään osallistuvilta henkilöiltä pyydetään kirjallinen suostumus. SEURANTA Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista voidaan seurata tarkastelemalla tavoitteiden toteutumista. Kaikkien tavoitteiden toteuduttua: Ympäristötietoisuus ja kiinnostus lähiympäristöä ja sen kehittämistä kohtaan on lisääntynyt alueella. Konkreettinen vesiensuojelu on lähtenyt käyntiin Kuormituksen kriittiset pisteet ovat tiedossa ja niiden aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi on ideoitu toimenpiteitä Muutaman kohteen toteuttamiseksi on maanomistajan kanssa yhteistyössä toteutettu suunnitelma valmiina Muiden rehevien järvien toimijoiden kanssa on luotu keskusteleva verkosto, jonka sisällä on vaihdettu hyviä käytäntöjä Köyliönjärveen ja -jokeen liittyvä Pyhäjärvi-instituutissa sijaitseva aineistopankki on karttunut.
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotRAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund
Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia
LisätiedotTavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma
9.9.11 Pyhäjärvi-instituutti, käytännön vesiensuojelua Lounais-Suomessa Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti TY 1 SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen
LisätiedotValuma alueen kunnostussuunnittelu
14.6.2017 Hanna Alajoki Valuma alueen kunnostussuunnittelu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on valuma alue ja mitä hyötyä on sinne suunnattavista toimenpiteistä? Vesi virtaa kaikkialta
LisätiedotRAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE
RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotPYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA 2014 2020 Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi
PYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA 2014 2020 Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi, jolla on alueen asukkaille, kunnille ja teollisuudelle suuri merkitys. Pyhäjärven
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotSatavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle
Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Elina Joensuu Johanna Rinne Kati Saarni Sanna Kipinä-Salokannel Alustuksen sisältö Esimerkkihankkeita viime vuosilta
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotVaikuta Lähivesiin Pori
Vaikuta Lähivesiin Pori 27.9.2018 Vesistöhankkeet Maaseuturahastossa Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään
LisätiedotPyhäjärvi-instituuttisäätiö
Instituutin tehtävänä on alueensa elintarviketalouden kehittäminen. Kehitystyössä edistetään ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja. Erityiskohteena ympäristöasioissa on vesiensuojelu ja vesistökunnostus.
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotÄhtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy
Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi Ähtäri 15.3.2019 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy Esisuunnitelman tavoite Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotToimintasuunnitelma 2011
Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotAURAJOKI-OHJELMA 2014-2020: TOIMENPITEET TEEMOITTAIN
AURAJOKI-OHJELMA 2014-2020: TOIMENPITEET TEEMOITTAIN Vesiensuojelu ja ympäristönsuojelu Veden laatu on tärkeintä Aurajoki-alueen hyvinvoinnissa. Joen hyvä ekologinen tila luo edellytyksiä joen muulle kehittämiselle
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista
LisätiedotEsityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotVesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU)
Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU) VÄLIRAPORTTI 1.1. 31.4.2009 1. Hankkeen tausta Säkylän Pyhäjärvi on Lounais-Suomen merkittävin järvi
LisätiedotAsia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
LisätiedotLapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA
Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA Hankkeen suunnittelu Suunniteluvaiheessa: Laaditaan VESKU-hankkeen hankesuunnitelma Etsitään hankkeelle päätoimijaehdokkaita Etsitään yhteistyökumppanit Määritellään
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
LisätiedotVALTIONAVUSTUSHAKEMUS
Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen
LisätiedotVesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotHOLA LAKE Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen Holistic Approach in Lake Restoration (HolaLake)
HOLA LAKE Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen Holistic Approach in Lake Restoration (HolaLake) Henna Ryömä Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2018 Hankekumppanit Rahoitus; Leader Pyhäjärviseutu
LisätiedotKestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous
FP7 Regions 245438 Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous Minna Kukkonen Keski-Suomen liitto 21.5.2012, Jyväskylä K-S liitto Metsätalouden vesistövaikutukset - BIOCLUS
LisätiedotLoimijoen vesienhoidon edistäminen
YMPÄRISTÖVASTUUTA YHDESSÄ Loimijoen vesienhoidon edistäminen Satu Heino KVVY Suomen suurin ja vanhin alueellinen vesiensuojeluyhdistys Tavoitteena koota yhteen vesienhoidosta kiinnostuneet tahot, tuottaa
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus
ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia
LisätiedotKokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
Heikki Holsti Vesistön kunnostusprosessin eteneminen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 21.11.2017 Tampere, KVVY Ajatus kunnostustoimien toteuttamisesta saa alkunsa Rantojen umpeenkasvu Kiintoainekuormitus
LisätiedotPyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)
Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY) 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta
LisätiedotITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf
Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö
LisätiedotLohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys
KIRMUSJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY Lohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 541446-P22887 Raportti 1 Puustinen Tomi Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotAuli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi. Digineuvos - hanketyökalu
Auli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi Digineuvos - hanketyökalu 1 Digiteekki Oy Verkkopalveluiden suunnittelu ja -toteutus Tietotekniikkakoulutus Hankkeiden hallinta Kahden hengen
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotPanumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011
Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 TAUSTATIETOA PANUMAJÄRVESTÄ Panumajärvi on Pudasjärvellä sijaitseva matala, runsashumuksinen järvi. Järven pinta ala on 529 ha ja keskisyvyys 1,8 m. Veden
LisätiedotHiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus
Tilaisuuden avaus Hiidenvesi-ilta 29.1.2013 OHJELMA Jaana Pönni, toiminnanjohtaja, Luvy ry Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset Sanna Helttunen, hankesuunnittelija, Hiidenveden kunnostus, Luvy ry
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Projektipäällikkö Riina Rahkila Vesienhoidon vapaaehtoinen järjestäytyminen Pohjois Pohjanmaalla seminaari 4.2.2014 VYYHTI hanke Hanke toteutetaan v.
LisätiedotIhmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!
Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Trygga och aktiva byar Hankkeen tarve ja tausta yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita supistetaan kylien turvallisuussuunnitelmilla,
LisätiedotKEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net
KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät
LisätiedotPanumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry
Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2015
2.12.2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012 2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 JOHDANTO Hiidenveden kunnostuksesta on rahoittajien kanssa voimassa sopimukset vuoden 2015 loppuun. Kunnostushankkeella on hankesuunnitelma
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotPaimionjoki-yhdistys ry:n syyskokous. Keskiviikkona 27.10.2010 klo 13.00 Someron kaupunginhallituksen huoneessa, Joensuuntie 20, 2 krs.
Paimionjoki-yhdistys ry Vanha Härkätie 5 31400 Somero Paimionjoki-yhdistys ry:n syyskokous Keskiviikkona 27.10.2010 klo 13.00 Someron kaupunginhallituksen huoneessa, Joensuuntie 20, 2 krs. Läsnäolijat:
LisätiedotToiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla
Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon yleisötilaisuus Joroinen 30.10.2014 Joroisselän kunnostustarve ja aikaisemmat selvitykset Joroisselän
LisätiedotVesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät
Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Pyhäjärvi -instituutti järviekosysteemi on kuin elollinen olento, jolla on muotonsa, kokonsa ja aineenvaihduntansa.
LisätiedotTuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila
Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen
LisätiedotMiten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.
Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta
LisätiedotPALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset
PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset Vastaajan taustaorganisaatio 35% 12% 53% Muu kylä- tai asukasyhdistys Kyläavustajan työllistänyt yhdistys Muu yhdistys Kyläavustajatoiminnan tunnettavuus 9%
LisätiedotSärkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho
Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60
LisätiedotPyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto
Anne-Mari Co-authors: Ventelä Vuoden vesistökunnostaja Johtava vesikirppu Jukka Koski- Pyhäjärvi-instituutti Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Yhteisillä vesillä ESR-hanke Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotYlä-Savon toiminta-alue
HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013
18.12.2012 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 v. 2012 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman
LisätiedotVesiensuojelun ja vesistökunnostuksen oppimisverkosto (VOPPE)
Vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen oppimisverkosto (VOPPE) VÄLIRAPORTTI 1.1. 31.8.2010 1. Hankkeen tausta Vesistöt on vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan saatettava hyvään ekologiseen tilaan vuoteen
Lisätiedot1. kokouksen avaus Köyliö-seuran puheenjohtaja Anneli Laine avasi kokouksen tervetulotoivotuksin.
Köyliö-seura ry PÖYTÄKIRJA SYYSKOKOUS Aika keskiviikko 28.10.2009 klo 18 Paikka Köyliön kunnanviraston valtuustosali, Köyliöntie 9 Läsnä osanottajalista on pöytäkirjan liitteenä Yhdistyksen syyskokouksessa
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK
Maatalouden vesiensuojelu Johanna Ikävalko Ympäristöjohtaja MTK Itämeren ja sisävesien suojelun kansalliset tavoitteet Maatalous Itämeren rehevöittäjänä - julkaisu v. 2007 (MTT & SYKE): Pohjanlahti on
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotVesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari
Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotKylähankkeen ajankohtaiskatsaus
Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Perniön Kunnantalo 3.11.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 1. Neuvonta (Neuvontatuella ja yhteydenpidolla vahvistetaan
LisätiedotLAITURI. Mitä Pyhäjärvelle kuuluu nyt? s. 10. Mitä Pyhäjärven. miksi? s. 8. Pyhäjärven suojeluprojektin tiedotuslehti 1/2003
LAITURI Pyhäjärven suojeluprojektin tiedotuslehti 1/2003 Mitä Pyhäjärvelle kuuluu nyt? s. 10 Mikä on PYHÄJÄRVEN SUOJELUPROJEKTI? s. 4 Vesiensuojelua yhdessä asukkaiden kanssa s. 7 Mitä Pyhäjärven suojeluprojekti
LisätiedotYmpäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena
Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton
LisätiedotUUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA
Maakuntauudistusta Uudellamaalla valmisteleville tahoille Viite: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kirje 15.1.2018 (liitteenä) ESITYS 18.1.2018 UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN
LisätiedotAsukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke
Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Meillä on jotain yhteistä Hollolan kuntatilaisuus Vesijärvisäätio 25.5.2016 Kohteina Hollolassa Vesijärvi Työtjärvi Hahmajärvi Kutajärvi Matjärvi Arkiomaajärvi
LisätiedotIdeasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
LisätiedotRAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE
RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE 29.9.2010 Ilpo Lehtinen ja Kalevi Welling SISÄLTÖ 1. HAKIJA 3 2. TIIVISTELMÄ 3 3. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 3 4. HANKKEEN TOTEUTUSAIKA JA ORGANISOINTI 4 5. HANKKEEN TOIMIJAT JA
LisätiedotBIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE
BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja
LisätiedotOn rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
On rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Pienimuotoiset vesistönkunnostushankkeet Leader-tuen avulla Yleishyödyllinen kehittämishanke, tuki 80 % - Hankkeessa suunnitellaan vesistönkunnostustoimia
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE
18.12.2012 HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 1 JOHDANTO Hiidenveden kunnostuksen hankesuunnitelma vuosille 2012-2015 hyväksyttiin vuonna 2011 rahoituspäätösten yhteydessä. Tämän
LisätiedotSuometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall
Suometsän hoito Hämeenlinna 04.05.2017 Miriam Stenvall Suometsän hoito Kartoitetaan kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen puuston tilaa (mm. hoito- ja hakkuutyöt), kasvupaikan ravinnetilannetta,
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotPALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl
PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen
LisätiedotLEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä
LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen
LisätiedotValtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotSatavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto
Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja
LisätiedotVIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA
VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104
LisätiedotKunnon kylät
Kunnon kylät 2013 2014 Hankesuunnitelma Ylöjärven kaupunki Sisällys 1 Hakija... 1 2 Hankkeen yleiskuvaus... 1 2.1 Lähtötilanne... 1 2.2 Hankkeen tarve... 1 2.3 Hankkeen kohderyhmä... 2 3 Toteutusaika...
LisätiedotVihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025
9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus
LisätiedotTervetuloa! Vaikuttavaa toimintaa
Tervetuloa! Vaikuttavaa toimintaa - 22.9.2015 Seuraavat yhdistyskoulutukset Ti 13.10, Loimaan Mellilä, aiheena yhdistystalouden arki Ti 27.10 Somero, aiheena yhdistysten uudet haasteet Laadukasta yhdistystoimintaa
LisätiedotTervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke
Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutusohjelma Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotEurajoki Lapinjoki ryhmä Säkylä
Eurajoki Lapinjoki ryhmä Säkylä 25.1.2018 Perustajat ja rahoitus: Euran kunta 40 000 Säkylän kunta 20 000 Eurajoen kunta 20 000 Rauman kaupunki 20 000 JVP Eura Oy 10 000 Jujo Thermal Oy 10 000 Pyhäjärvi-instituutti
Lisätiedot