HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE"

Transkriptio

1 HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE JOHDANTO Hiidenveden kunnostuksen hankesuunnitelma vuosille hyväksyttiin vuonna 2011 rahoituspäätösten yhteydessä. Tämän suunnitelman päivittämiseksi käynnistettiin vuoden 2012 keväällä Hiidenveden hoito- ja kunnostussuunnitelman laadinta. Hiidenveden hoito- ja kunnostussuunnitelma valmistui loppuvuodesta Suunnitelman yleisosion laatimisesta vastasi Ramboll Oy ja kalaosiosta Jyväskylän yliopiston tutkimuskeskus Ambiotica. Suunnitelmassa käytiin läpi vaihtoehtoiset kunnostusmenetelmät ja annettiin suosituksia kunnostuksessa käytettävistä menetelmistä ja tarvittavista lisätutkimuksista. Hoito- ja kunnostussuunnitelmatyön laadinta tehtiin kuullen laajasti yhteistyö- ja asiantuntijaverkostoja. Hiidenveden vesistön tilan parantaminen edellyttää määrätietoista ja suunnitelmallista kunnostustyötä vuosikymmenten ajan. Tämä Hiidenveden kunnostuksen hankesuunnitelma vuosille on laadittu em. hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta ottaen huomioon hankkeen käytössä olevat resurssit. Hankesuunnitelmassa esitetään ne toimenpiteet, joihin kunnostushankkeen käytössä olevat resurssit suunnataan. Hankesuunnitelman pohjalta laaditaan vielä yksityiskohtaisemmat vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja budjetit. Hankesuunnitelman on hyväksynyt hankkeen rahoittajien edustajista koottu ohjausryhmä. Hanketta rahoittavat vuosina Vihti, Lohja, Karkkila, Nummi-Pusula, Loppi, Helsingin Seudun ympäristöpalvelut- kuntayhtymä, Hiidenveden kalastusalue sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 2 VISIO JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Hiidenveden kunnostuksessa pitkän tähtäimen tavoitteena (visiona) on, että: Hiidenveden vesistö valuma-alueineen on hyvässä ekologisessa tilassa ja leväkukintojen vähenemisen myötä vesistön virkistyskäyttömahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Tavoitetilan saavuttamiseksi asetetaan seuraavat strategiset päämäärät: 1) PITKÄJÄNTEINEN TOIMINTA JA LISÄRESURSSIEN HANKINTA - rahoittajat ja muut toimijat sitoutuvat kunnostustyöhön pitkäjänteisesti - lisärahoitusta ja -resursseja sekä uusia toimintamalleja saadaan yhteistyöhankkeiden kautta

2 2 2) ULKOISEN KUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN JA VIRKISTYSKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIEN PA- RANTAMINEN - kiintoaine- ja ravinnekuormitus vähenevät Hiidenvedellä ja sen valuma-alueella - vesistön virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat 3) AKTIIVINEN TIEDOTTAMINEN JA VERKOSTOYHTEISTYÖ - hankkeesta tiedotetaan aktiivisesti - alueen toimijat ja alan asiantuntijat saadaan mukaan kunnostustyöhön 4) AMMATTIMAINEN KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ ALAN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA - alueen omat asiantuntijat koordinoivat toimia ammattimaisesti - erityisosaamista hankitaan osin ostopalveluina ja kehittämisyhteistyötä tehdään muiden alan toimijoiden kanssa 5) SEURANNASTA TIETOA KUNNOSTUSTYÖHÖN - saadaan kunnostuksen tarvitsemat lähtötiedot - vaikuttavuuden arviointi ohjaa ja suuntaa kunnostustyötä 3 TOIMENPITEET KAUDELLA PITKÄJÄNTEINEN TOIMINTA JA LISÄRESURSSIEN HANKINTA Hiidenveden vesistön ja valuma-alueen koko sekä kuormituksen vähentämisen tarve on valtava suhteutettuna hankkeen käytössä nykyisin oleviin resursseihin. Kunnostustoiminnan jatkuessa vuosikymmeniä on tärkeää saada rahoittajat sitoutumaan pitkäjänteiseen toimintaan ja löytää uusia rahoittajia/rahoituslähteitä. Hankkeen nykyinen rahoituskausi päättyy vuoden 2015 lopulla ja esitykset kunnostuksen jatkamisesta tulee tehdä rahoittajille vuoden 2014 loppuun mennessä. Hanke hakeutuu aktiivisesti yhteistyöhön muiden hankkeiden kanssa saadakseen Hiidenveden alueelle lisärahoitusta tai -tutkimusta. Hanke myös itse valmistelee tarvittaessa aktiivisesti rahoitushakuja. Verkostojen kautta kerätään myös tietoa uusimmista keinoista vesistöjen kunnostamiseksi. Edelliseltä hankekaudelta odottamaan jäänyt Vanjärven kunnostus toteutetaan tällä hankekaudella valtion varoin sääolosuhteiden salliessa. Vuosina Hiidenveden kunnostushanke on hankkinut lisärahoitusta mm. seuraavilla hankkeilla: - Gisbloom EU-Life -hanke ( ) - Järvi Hoi -hanke vuosina ( ) Vuosien aikana pyritään löytämään uusia rahoituslähteitä Hiidenvedellä tarvittavien tutkimusten ja toimenpiteiden rahoittamiseksi. Lisärahoituksen saamisen hankerahoituksella edellyttää aina jonkinasteista omarahoitusosuutta. 2

3 3 3.2 ULKOINEN KUORMITUS VÄHENTÄMINEN JA VIRKISTYSKÄYTTÖMAHDOLLI- SUUKSIEN PARANTAMINEN Ulkoinen kuormitus Hiidenveden hoito- ja kunnostussuunnitelman mukaisesti hanke suuntaa resurssinsa aluksi ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Itse vesistössä suoritettavien kunnostustoimien aika on, kun kriittistä kuormitusta saadaan alennettua noin puoleen nykyisestä. Hoito- ja kunnostussuunnitelman mukaisesti ulkoista kuormitusta vähennetään vuosina ensisijaisesti seuraavin keinoin: - maatalouden muodostaessa merkittävimmän osan alueen ulkoisesta kuormituksesta, merkittävä osa hankkeen resursseista käytetään maatalouden neuvontaan ja sitä kautta erilaisten maatalouden kuormituksen vähentämistoimenpiteiden edistämiseen ja toteuttamiseen - kiintoaine- ja ravinnekuormitusta vähennetään kosteikkojen rakentamisen avulla - haja- asutuksen jätevesineuvontaa annetaan kiinteistöjen aiheuttaman hajakuormituksen vähentämiseksi Muita ulkoisen kuormituksen vähentämiskeinoja käytetään resurssien puitteissa Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen Virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan mm. pienimuotoisten vesikasvien niittojen avulla. Paikallisesti vesikasvillisuutta voidaan poistaa virkistyskäytön, kuten uimisen ja veneilyn parantamiseksi. Järvellä tehtävä kasvillisuuskartoitus toimii niittojen suunnittelun pohjana. Kohteiden toteutuksessa huomioidaan mahdollisten petokalakantojen vahvistaminen kutualueita kunnostamalla. Laajoja niittoja ei suositella toteutettavaksi. 3.3 AKTIIVINEN TIEDOTTAMINEN JA VERKOSTOYHTEISTYÖ Hanke toimii mahdollisimman aktiivisesti avoimessa vuorovaikutussuhteessa kunnostuksesta kiinnostuneiden asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Paikallisia toimijoita on kutsuttu mukaan hankkeen yhteistyöverkostoon, jonka kautta tiedotetaan hankkeen suunnitelmista, toimista ja tapahtumista sekä vaihdetaan tietoa ja kokemuksia. Hankkeessa on erikseen ammatillinen asiantuntijaverkosto, missä ovat edustettuina asiantuntijat mm. valtionhallinnosta ja yliopistolta. Asiantuntijaverkosto toimii hankkeen tukena ja osallistuu mm. suunniteltavien toimien kommentointiin. Hankkeen keskeisiä viestinnän välineitä ovat sidosryhmäyhteistyön lisäksi hankkeen Internet-sivut (www.hiidenvesi.fi) ja tiedotteet, Hiisi-hahmo, Facebook -sivut, esiintyminen seminaareissa, tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä hankkeen yleisötilaisuudet ja -tapahtumat. Erillisten tapahtumatiedotteiden lisäksi laaditaan säännöllisesti sähköpostitiedote, Hiidenveden uutisposti, jossa kerrotaan hankkeen ajankohtaisia kuulumisia. Tiedotuksen sähköpostilistoja päivitetään jatkuvasti. 3

4 4 3.4 AMMATTIMAINEN KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ ALAN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA Hiidenveden kunnostushankkeen toiminta edellyttää kunnostustoiminnan koordinointia rahoittajien päätösten mukaisesti. Koordinaattorin toimintaan kuuluvat mm. ohjausryhmän työskentelyn koordinointi, rahoittajien kanssa käytävät keskustelut, neuvottelut ja rahoitushaut, yhteistyö- ja asiantuntijaverkostojen kanssa tehtävä yhteistyö ja muu tiedottaminen, hankkeen raportoinnit, ostopalveluiden kilpailuttaminen ja hankinnat, tilattujen töiden valvonta, toiminta yhteistyöhankkeiden kanssa sekä hankkeen talousseuranta. Pitkäjänteisen toiminnan turvaamiseksi on tärkeää, että hankkeen käytössä on omia ammattilaisia, jotka työskentelevät pitkäjänteisesti ja motivoituneina Hiidenveden hyväksi sekä tuntevat Hiidenveden kunnostuksen ja vesistön historian. Hankkeen vuosittaiset toimenpiteet toteutetaan rahoittajien tekemin päätöksin joko koordinaattorin omana toimintana tai ostopalveluina. Ostopalveluissa tärkeää on kunnostushankkeessa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Yhteistyöhankkeissa ja verkostoissa toimimalla hanke takaa sen, että kunnostushankkeen käytössä on viimeisin tietämys ja keinot kunnostustyön mahdollisimman tehokkaaksi toteuttamiseksi. 3.5 SEURANNASTA TIETOA KUNNOSTUSTYÖHÖN Hiidenveden kunnostushanke on tukeutunut aiemmin pitkälti Hiidenveden yhteistarkkailusta saataviin vedenlaatutietoihin sekä mahdollisiin muiden hankkeiden ja yliopiston tutkimuksiin. Hankkeella ei ole toistaiseksi ollut omaa vedenlaadun seurantaohjelmaa. Hiidenveden ravintoverkon rakennetta on selvitetty mm. sulkasääskitutkimusten sekä koekalastusten avulla. Veden laadun muutosten seurannan lisäksi myös kunnostustoimenpiteiden suunnittelu edellyttää riittävää tietoa Hiidenvedestä. Hoito- ja kunnostussuunnitelmassa on todettu, että Hiidenvedestä ei ole kaikilta osin riittävästi tietoa kunnostustyön toimenpiteiden valinnalle. Kunnostushankkeen tarvitsemien lähtötietojen saamiseksi ja kunnostustoimien vaikutusten seuraamiseksi kunnostushankkeelle tehdään erillinen seurantaohjelma, joka huomioi sekä Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelmassa esitetyt pitkän tähtäimen tavoitetasot ja muut seurantatarpeet suhteutettuna hankkeen resursseihin. Hankkeessa selvitetään lisäksi mahdollisuuksia hankerahoituksen saamiseksi seurannan kehittämiseen. 4 HALLINTO JA TALOUS Hiidenveden kunnostus hanketta hallinnoidaan yhteistyösopimuksen mukaisesti Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä. Koordinaattori huolehtii hankkeen tarvitsemien resurssien hankinnasta ohjausryhmän päätösten mukaisesti. Hankkeessa työskentelee yhdistyksen toiminnanjohtajan lisäksi vähintään yksi kokopäiväinen työntekijä ja tarvittaessa muuta koko- tai osaaikaista henkilöstöä. Ostopalveluina voidaan hankkia kulloinkin tarvittavaa asiantuntijatyötä. 4

5 5 Hankkeessa ylintä päätösvaltaa käyttää rahoittajien edustajista koostuva ohjausryhmä, jossa tehdään päätökset hankkeen laajemmista linjauksista, hyväksytään toimintasuunnitelmat sekä varojen käyttö. BUDJETTI RAHOITTAJAT YHTEENSÄ Vihti Lohja Karkkila Nummi-Pusula Loppi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä LUVY Hiidenveden kalastusalue Uusien yhteistyöhankkeiden arvioidut tulot YHTEENSÄ JATKOTOIMET Hankesuunnitelma päivitetään vuoden 2014 aikana uusien rahoituspäätösten pohjaksi. Tarkempi toimenpidesuunnitelma laaditaan vuosittain. Hoito- ja kunnostussuunnitelma päivitetään tarpeen mukaan ja kuormitustiedot arvioidaan samalla uudelleen. 5

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2015

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2.12.2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012 2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 JOHDANTO Hiidenveden kunnostuksesta on rahoittajien kanssa voimassa sopimukset vuoden 2015 loppuun. Kunnostushankkeella on hankesuunnitelma

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 18.12.2012 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 v. 2012 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA

HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA 4.12.2015 HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA 2016 2021 1 JOHDANTO Vesistöt luonnehtivat Länsi-Uudenmaan yleistä maisemaa ja ovat merkittävässä osassa alueen luontoarvoja. Karjaanjoen vesistö on

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2016

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Toimintasuunnitelma 2016 30.11.2015 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2016 2021 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. JOHDANTO Hiidenveden kunnostuksen hankesuunnitelma vuosille 2016 2021 esitettiin hankkeen rahoittajille

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Toimintasuunnitelma HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Toimintasuunnitelma 2017 1.3.2017 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2016 2021 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. TAVOITTEET... 3 3. TOIMENPITEET VUONNA 2017... 4 I. PITKÄJÄNTEINEN TOIMINTA

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104

Lisätiedot

Hannele Nyroos Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö

Hannele Nyroos Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön ajankohtaiset asiat Hannele Nyroos Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö Bio- ja kiertotalous hallitusohjelmassa Uusia työpaikkoja on syntynyt cleantech-yritysten kasvun, kestävän luonnonvarojen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan Vesistökunnostusverkosto -hanke

Länsi-Uudenmaan Vesistökunnostusverkosto -hanke Länsi-Uudenmaan Vesistökunnostusverkosto -hanke Tavoite Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto -hanke Koota alueelliset vesistötoimijat yhteen, ylläpitää tehokasta tiedon ja osaamisen vaihtoa tahojen

Lisätiedot

Hiidenveden kunnostus loppuraportti

Hiidenveden kunnostus loppuraportti Hiidenveden kunnostus 2012 2015 loppuraportti Ekaterina Ikonen, Juha-Pekka Vähä, Anu Suonpää, Eeva Ranta, Sanna Helttunen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton

Lisätiedot

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä Henri Virkkunen LUVY ry Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Puolueetonta ja laadukasta jätevesineuvontaa Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueilla

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

VYYHTI II hanke

VYYHTI II hanke VYYHTI II hanke 2016-2018 Projektipäällikkö Riina Rahkila ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Kuva Arto Lehto Kuva Arto Lehto Paikallisissa kunnostushankkeissa tarvitaan Yhteinen tahtotila

Lisätiedot

Joroisselän alueen toiminta 12/2011

Joroisselän alueen toiminta 12/2011 Joroisselän alueen toiminta 12/2011 - mitä on tehty Joroisselän ja Joroisvirran veden laadun ja ympäristön monimuotoisuuden parantamiseksi? - mitä on tällä hetkellä suunnittellla? Joroisselän ja valuma-alueen

Lisätiedot

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke Vesistö on valumaalueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön tilaan Vaikutuksen suuruus ja merkittävyys

Lisätiedot

POPELY:n rakennettujen vesien kunnostamisen erikoistumistehtävä ja kunnostustoiminnan tiedonkeruu. Timo Yrjänä Jukka Tuohino Jermi Tertsunen

POPELY:n rakennettujen vesien kunnostamisen erikoistumistehtävä ja kunnostustoiminnan tiedonkeruu. Timo Yrjänä Jukka Tuohino Jermi Tertsunen POPELY:n rakennettujen vesien kunnostamisen erikoistumistehtävä ja kunnostustoiminnan tiedonkeruu Timo Yrjänä Jukka Tuohino Jermi Tertsunen 11.11.2016 Erikoistumistehtävän taustaa MMM antoi POPELYlle 2014

Lisätiedot

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke Tutkimusryhmä: Mika Marttunen ja Mikko Dufva Kati Martinmäki, Ilkka Sammalkorpi, Inese Huttunen, Markus Huttunen, Marjut Partanen-Hertell, Virpi Lehtoranta, Riku

Lisätiedot

Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista

Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista Aika ja paikka: 25.9.2012, klo 13.00 14.30 Tapani Mähösen huone, Kanttila, Pieksämäki Läsnäolijat: Tapani Mähö, Hanna Kakriai, Timo Kauppi,

Lisätiedot

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo

Lisätiedot

Pohjanmaan jokilaaksojen rahastojen toiminta. Eeva-Kaarina Aaltonen, Lappajärvi 29.8.2013 Ähtävänjokirahaston 20-vuotisseminaari

Pohjanmaan jokilaaksojen rahastojen toiminta. Eeva-Kaarina Aaltonen, Lappajärvi 29.8.2013 Ähtävänjokirahaston 20-vuotisseminaari Pohjanmaan jokilaaksojen rahastojen toiminta Eeva-Kaarina Aaltonen, Lappajärvi 29.8.2013 Ähtävänjokirahaston 20-vuotisseminaari Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio Toiminta-alueena vanha Vaasan lääni

Lisätiedot

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli

Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli 16.8.2013 Vesistökunnostusverkoston seminaari Sibeliustalo, Lahti Birger Ylisaukko-oja DI, vesiympäristöasiantuntija

Lisätiedot

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

Valuma alueen kunnostussuunnittelu 14.6.2017 Hanna Alajoki Valuma alueen kunnostussuunnittelu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on valuma alue ja mitä hyötyä on sinne suunnattavista toimenpiteistä? Vesi virtaa kaikkialta

Lisätiedot

Yhteistyömalleja vesien tilan parantamiseen

Yhteistyömalleja vesien tilan parantamiseen Yhteistyömalleja vesien tilan parantamiseen Projektipäällikkö Riina Rahkila ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Kuva Arto Lehto VYYHTI II -hankkeessa keskeistä Paikallisten kunnostajien tukeminen

Lisätiedot

Toimenpiteiden suunnittelun tilanne. Vääriskoski, Savola, Mäntykoski

Toimenpiteiden suunnittelun tilanne. Vääriskoski, Savola, Mäntykoski Toimenpiteiden suunnittelun tilanne Vääriskoski, Savola, Mäntykoski Valtion tukimahdollisuudet Valtion rahoituksen painopiste on muuttunut suunnitelmien laadinnasta ja osallistumisesta avustuksien myöntämiseen.

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Vesien kunnostus ja käyttö

Vesien kunnostus ja käyttö Vesien kunnostus ja käyttö Vesien- ja merenhoidon palauteseminaari Eeva-Kaarina Aaltonen, toiminnanjohtaja 29.1.2015, Härmän Kylpylä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Käynnistetty Valmis Vesien- ja merenhoidon kärkitoimenpiteiden toteutus Ravinnekuormituksen

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Meren tilan parantaminen

Meren tilan parantaminen Meren tilan parantaminen Ryhmä: Maria Laamanen (PJ) Jan Ekebom (Siht.) Ari Laine, Metsähallitus Luontopalvelut Joonas Virtasalo, Geologian tutkimuskeskus Ilona Kaipainen, Wega Oy Miina Mäki, John Nurmisen

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen hankekoordinaattori Kolmen helmen joet Vesistökunnostus -verkoston vuosiseminaari Kolmen helmen joet Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Paimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry

Paimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry Paimionjoen kunnostus 16.8.2013 Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg fosforia/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus 7 % Säännöstelyn

Lisätiedot

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Projektipäällikkö Riina Rahkila Vesienhoidon vapaaehtoinen järjestäytyminen Pohjois Pohjanmaalla seminaari 4.2.2014 VYYHTI hanke Hanke toteutetaan v.

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO. Toteutuneet järvikunnostushankkeet v Avustetut kohteet v ja avustushakemukset v.

VESIENHOITOSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO. Toteutuneet järvikunnostushankkeet v Avustetut kohteet v ja avustushakemukset v. VESIENHOITOSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Toteutuneet järvikunnostushankkeet v. 2008-2017 Avustetut kohteet v. 2015 2016 ja avustushakemukset v. 2017 Toimenpiteitä edellyttävät järvet vesienhoidon suunnittelussa

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Olli Malve SYKE h t t p : / / w w w. s y k e. f i / h a n k k e e t / g i s b l o o m GisBloom hanke 3-vuotinen LIFE+ hanke Noin 3 milj.

Lisätiedot

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus MATO-tutkimusohjelman esittely Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelma MATO 2016-2020 MMM ja YM rahoittavat ja koordinoivat

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden

Lisätiedot

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus Ekologiset vaikutukset ja ennusteet järvelle tai vesistölle Järveen tuleva ravinnekuormitus ja sen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella Kalajoki 20.11.2017 Laura Liuska Kalajoen tavoitetila vuoteen 2030 Tavoitteet Kalajoen tilan parantamiseksi Hyvä ekologinen tila Virkistyskäytön parantaminen

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Hanke toteutetaan Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella maakuntien välisenä yhteistyöhankkeena. Hanketyyppi: yleishyödyllinen

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostusverkosto

Vesistöjen kunnostusverkosto Vesistöjen kunnostusverkosto - yhteistyöllä kohti parempia kunnostushankkeita Auri Sarvilinna ja Maria Arola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Taustaa Vesien-

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 1

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 1 MUISTIO 1(6) 6.10.2009 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 1 Aika: Maanantaina 5.10.2009 klo 10.00-12.00 Paikka: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kahvihuone Tehtaankatu 26, Lohja

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutusohjelma Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)

Lisätiedot

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Vesistökunnostustoimintaa Varsinais-Suomessa Turku Janne Tolonen

Vesistökunnostustoimintaa Varsinais-Suomessa Turku Janne Tolonen Vesistökunnostustoimintaa Varsinais-Suomessa Turku 5.9.2017 Janne Tolonen Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Toimimme hankeorganisaationa osana Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? VYYHTI hankkeen kokemuksia sekä välittäjäorganisaatiosuositukset Pohjois Pohjanmaalle

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? VYYHTI hankkeen kokemuksia sekä välittäjäorganisaatiosuositukset Pohjois Pohjanmaalle Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? VYYHTI hankkeen kokemuksia sekä välittäjäorganisaatiosuositukset Pohjois Pohjanmaalle Projektipäällikkö Riina Rahkila Vesistöt kuntoon yhteistyöllä seminaari

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely Rakentamisen materiaalitehokkuus ja kiertotalous 7.11.2017 Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA Tuija Kautto Kohtaamo Lahti 23.9.2015 MITEN SELVITETTY Ohjaamokierros 2015 Projektisuunnittelijat kiertäneet Suomea Kaikkia Ohjaamoja ei ole vielä tavattu Tapahtumat, esimerkiksi

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta Keskustelutilaisuus Kitkajärven tilasta ja tarpeista Hotelli Kirikeskus, Posio 27.11.2012 Birger Ylisaukko-oja sihteeri Monipuolista

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS

HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1 LUONNOS 6.4.2005 Asia 1 / Liite 1 HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn

Lisätiedot