Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU)

Transkriptio

1 Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU) VÄLIRAPORTTI

2 1. Hankkeen tausta Säkylän Pyhäjärvi on Lounais-Suomen merkittävin järvi monessa suhteessa. Pyhäjärvi on raakavesilähde ja siellä toimii edelleen noin 20 ammattikalastajaa. Sen virkistyskäyttö on intensiivistä ja monipuolista. Pyhäjärviseutu on ollut Suomessa vesiensuojelun edelläkävijä. Seudulla on tehty pitkäaikaista yhteistyötä eri viranomaisten ja organisaatioiden välillä. Alueen kunnat ja eräät teollisuuslaitokset sekä kansalaisjärjestöt perustivat vuonna 1995 Pyhäjärven suojelurahaston järven tilan parantamiseksi. Pyhäjärven valuma-alueelle rakennettiin jo luvulla lukuisia erilaisia vesiensuojelurakenteita. Toiminta jatkuu alueella edelleen. Käynnissä oleva ilmastonmuutos asettaa vesiensuojelulle kokonaan uudenlaisia haasteita. Ilmastonmuutoksen myötä ilmasto lämpenee, sateisuus lisääntyy ja sen vuodenaikaisjakauma muuttuu. Aiemmin toimiviksi todetut vesiensuojelumenetelmät eivät uusissa olosuhteissa välttämättä olekaan riittävän tehokkaita. Vesistöjen vedenpinnat nousevat, virtaamat kasvavat ja tulvien todennäköisyys lisääntyy, etenkin talviaikaan, jolloin kasvillisuus ei pidätä ravinteita maaalueilla. Vesistöjen rehevöityminen etenee maa-alueilta tulevien ravinnehuuhtoumien kasvaessa. Toisaalta ilmastonmuutos aiheuttaa myös ajoittaista kuivuutta. Valumavesien määrän ja laadun hallintaan tarvitaan uusia ympäristöteknologian keinoja. Pyhäjärven suojelutyön yhteydessä on havaittu tarve aikaisemmin toteutettujen kohteiden toimivuuden ja kunnostuksen selvittämiselle. Tietoa vesiensuojelukohteiden toimivuudesta ja käyttökelpoisuudesta tarvitaan myös laajemmin vesiensuojelun tarpeisiin koko Suomessa. Pyhäjärven suojeluohjelman tavoitteena on mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen ja ulkoisen kuormituksen vähentäminen pysyvästi. Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 tavoitteena on lisätä metsätalouden toimenpiteiden vesistövaikutusten tutkimusta. 2. Hankkeen tavoitteet Tässä projektissa kartoitetaan Pyhäjärven valuma-alueelle toteutettujen vesiensuojeluratkaisujen nykyinen toimivuus ja käyttökelpoisuus sekä selvitetään kehittämistarpeet vesitaloudellisesta ja vesiensuojelullisesta näkökulmasta. Hankkeen toiminta-alue on Pyhäjärven valuma-alueen Varsinais-Suomen puoli eli Yläneenjoki valuma-alueineen. Tavoitteena on löytää kustannustehokkaita ratkaisuja, joilla toisaalta hidastetaan veden kulkua yläjuoksulta alajuoksulle ja toisaalta pidätetään mahdollisimman tehokkaasti ravinteita. Vesien pidättämisellä ehkäistään tulvien syntymistä sekä vähennetään vesistöjen rehevöitymistä lisäävää kuormitusta. Vesiensuojelutarpeeseen rakennettujen kohteiden kunnostaminen on ajankohtaista kohteilla, jotka on toteutettu ensimmäisten joukossa Suomessa eli Pyhäjärven valuma-alueella Yläneenjoen varressa. Tietoa kohteiden toimivuudesta ennen ja jälkeen kunnostuksen voidaan hyödyntää vastaavissa kohteissa muualla. Projektin tuottamasta tiedosta ja tuloksista hyötyvät vesiensuojelun parissa toimivat tahot. 2

3 3. Hankkeen toteutusaikataulu Hankesuunnitelmassa hankkeen toteutusaikataulu on Hanke jatkuu toteutusaikataulun mukaisesti. 4. Rahoituspäätös ja maksatustiedot Varsinais-Suomen liitto on tehnyt päätöksen hankkeen rahoituksesta (projektikoodi A30135). Hanke kuuluu Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen ohjelmaan (EAKR). Hankkeen hyväksyttävät kokonaiskustannukset euroa Myönnetty avustus: - EU- ja valtio rahoitus euroa Muu rahoitus: - Yksityinen euroa Tämän väliraportoinnin yhteydessä maksatukseen haetaan toista erää ( ). Ensimmäinen maksatushakemuksen päätös on päivätty Hankkeen jatkorahoitushakemus jätettiin ja puoltava päätös saatiin Kuvaus hankkeen toteutuksesta Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: 1. Olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden inventointi (kehittämistarve ja mahdollisuudet) ja kehittämisehdotukset sekä priorisointi - inventoidaan yhteensä noin 40 kohdetta (suodattimia, kosteikkoja, pidättimiä) - kohteista valitaan 10 kohdetta jatkosuunnittelua ja toimenpiteitä varten 2. Suunnitelmien laadinta valittujen 10 kohteen kehittämisestä ja mahdollisista uusista teknisistä ratkaisuista - käytetään hyväksi uusia mallinnusjärjestelmiä - hyödynnetään vuosien aikana kertynyttä kokemusta sekä uusinta ympäristöteknologiatietoa ja tutkimustuloksia - kehitetään uusia innovatiivisia menetelmiä 3. Suunnitelmien mukaisten ratkaisujen toteuttaminen 10 kohteessa 4. Toimenpiteiden toimivuuden ja vaikutusten selvittäminen - vesinäytteet ja virtaamamittaukset ennen ja jälkeen ratkaisujen toteuttamisen vaikutusten havaitsemiseksi - kasvillisuus- ja sedimenttiselvitykset tarpeellisissa kohteissa - käytetään ja testataan uutta mittaustekniikkaa 5. Tiedotus hankkeen tuloksista ja kokemuksista 3

4 - panostetaan erilaisten kohteiden toimivuuden ja kunnostuksesta saatujen kokemusten tiedottamiseen paikallisesti ja kansallisesti Tiedotus Hankkeesta on tiedotettu laajasti eri tilaisuuksissa. Pyhäjärven suojeluohjelman vuosittaisessa Laituri -tiedotuslehdessä juttu VINKU- hankkeesta (jakelu kesäkuun alussa Pyhäjärven valuma-alueen kaikkiin talouksiin). Pyhäjärven suojeluohjelman nettisivuilla hanke-esittely ( LOS:n TEHO -hankkeen kokous Pyhäjärvi-instituutissa (MT, esitelmä ajankohtaisista hankkeista Eurajoen vesistöalueella) LOS / vesiensuojeluosasto Pyhäjärvi-instituutissa (esitelmä, MT, TK) Pyhäjärven puolesta palstalla (Alasatakunta, Auranmaan viikkolehti) heinäkuussa juttu: Yläneenjoen valuma-alueen vesiensuojelukohteita tarkastellaan ja kunnostetaan (HV ja JH) Lounais-Suomen uutiset, TV haastattelu VINKU- hankkeesta (JH) LOS:n SATAVESI ohjelman Eurajoki-Lapinjoki -ryhmän kokous (MT, Pyhäjärvi-instituutin hankkeiden esittely) SATAVESI vuosikokous, hankkeen esittely Pyhäjärven suojeluohjelman johtoryhmä ja valtuuskunta , hanke-esittely Vesi-instituutti vieraili Pyhäjärvi-instituutissa (hanke-esittely TK) Lounais-Suomen vesiensuojelun Järki yhteistyöseminaari Perniössä , hanke-esittely Henri Vaarala esitteli hankeen toimintaa Yläneenjoki työryhmälle Pöytyällä Metsähallituksen edustajat vierailivat Pyhäjärvi-instituutissa (hanke-esittely TK) Porin metsäopiston opettaja ja ympäristönhoidon opiskelijat vierailulla (hanke-esittely TK) LOS:n SATAVESI ohjelman Eurajoki-Lapinjoki -ryhmän kokous Vanajavesitalkoot -seminaari Hämeenlinnassa (esitelmä TK) Hanketta esiteltiin Pyhäjärven suojelutempauksessa Hanketta esiteltiin Pyhäjärven suojeluyhdistyksen kokouksessa Hankkeen hallinnointi Hankkeen vastuullisena johtajana toimii toiminnanjohtaja Teija Kirkkala. Hankkeen projektipäällikkönä toimi saakka Marjo Tarvainen, jonka jälkeen hankkeen vetäjänä lähtien toimii Henri Vaarala. Lisäksi hankkeen toteutukseen osallistuvat Pyhäjärviinstituutin vesistötoimialapäällikkö Anne-Mari Ventelä, suunnittelijat Jukka Heinonen ja Henna Ryömä ( lähtien) sekä asiantuntija Marjo Tarvainen. Taloushallinnosta vastaa Jaana 4

5 Luojus. Hankkeen toimistotöistä vastaa Elina Suonpää. Hankkeen tilintarkastukset hoitavat Pyhäjärvi-instituuttisäätiön tilintarkastajat. Hankkeen toteuttamista valvoo ohjausryhmä: Hannu Aavikko Varsinais-Suomen liitto Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Kaija Salmela (Pirkko Valpasvuo-Jaatinen) Lounais-Suomen ympäristökeskus Hannu Heikkilä (Jarmo Uimonen) Lounais-Suomen metsäkeskus Harri Mattila (pj.) Hämeen ammattikorkeakoulu Anne Savola Satakuntaliitto Teija Kirkkala (vpj.) Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala ( saakka Marjo Tarvainen) (siht.) Pyhäjärvi-instituutti Ohjausryhmä on kokoontunut , ja Hankkeen sisällöllinen eteneminen Inventointi, suunnittelu ja kohteiden kunnostus Hankkeen tueksi koottiin ideariihi ryhmä, johon kutsuttiin Harri Mattila (Hämeen ammattikorkeakoulu) ja Ari Sallmen (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Pyhäjärvi-instituutista ryhmään kuuluvat Teija Kirkkala, Marjo Tarvainen, Jukka Heinonen ja Henri Vaarala. Ryhmä kokoontui touko- ja syyskuussa Ryhmän tarkoitus on miettiä kohteiden taustoja ja ideoida uusia innovatiivisia vesiensuojelutoimenpiteitä ja kunnostusmenetelmiä. Yläneenjoen valuma-alueen vesiensuojelukohteiden taustatiedot kerättiin Pyhäjärven suojeluohjelman arkistoista. Kohteista kerättiin kartta-aineisto ja muut tarpeelliset tiedot varsinaista inventointia varten. Kosteikkoja ja suodattimia varten laadittiin oma inventointilomake. Kesän ja syksyn aikana inventoitiin 16 kohdetta. Kohteista selvitettiin mm. omistussuhteet, kohteiden ulkoinen kunto, altaiden syvyydet ja sedimentin syvyys, kasvillisuuden peittävyys ja yläpuolisen maa-alueen käyttöä. Samalla arvioitiin myös kunnostusmahdollisuutta/-tarvetta ja kunnostuksen kustannuksia. Inventointilomakkeita laadittiin lisää talven ja kevään 2009 aikana. Hankkeen työntekijät ovat olleet yhteydessä ja pitäneet palavereita mm. Partekin ja Kemiran kanssa. Tapaamisissa on käsitelty ja mietitty uusia teknisiä ravinteiden pidättämiskeinoja. Ensimmäiseksi kunnostettavaksi kohteeksi valittiin Imponojan laskeutusallas Pöytyän Uusikartanossa, jonka kunnostussuunnittelu on aloitettu loppusyksyllä. Varsinainen suunnitelma toteutettiin yhteistyössä Ari Sallmenin kanssa ja kunnostus toteutettiin Tarjouspyyntö altaan kunnostuksesta lähettiin viidelle urakoitsijalle ja ainoan tarjouksen jätti Koneurakonti J. Sauramo Köyliöstä. Kevään 2009 aikana Sallmen ja Vaarala ovat tehneet maastomittauksia ja kartoituksia uusien kohetiden suunnittelua varten. Suunnitteilla ovat Imponojan suodatin ja Kärrilänojan laskutusallaskosteikko yhdistelmä. Molemmat kohteet sijaitsevat Pöytyän kunnassa. Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelija Tiina Rytkönen tekee VINKU -hankkeelle opinnäytetyön Mäki- 5

6 Laurilan (Pöytyä) suodattimen kunnostamisesta. Kohteeseen johdetaan sekä pelto- että jätevesiä. Luontokartoittajaoppilas Tapani Ilo on valittu kosteikkojen kasvillisuusselvitysten tekijäksi. Selvitykset toteutetaan kesän 2009 aikana ja työ valmistuu vuoden 2009 aikana. Kohteiden toimivuus Kohteiden toimivuuden selvittämistä varten kerättiin vesinäytteitä. Näytteiden analysoijaksi valittiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. syyskuussa 2008 tehdyn kilpailutuksen perusteella. Vesinäytteet haetaan kohteilta syys- ja kevättulvien aikaan. Automaattisten vedenlaatumittareiden kilpailutuksen voitti GWM-engineering Oy Kuopiosta. Kaksi vedenlaatumittaria tilattiin 6-8 kuukaudeksi vuodelle Hanke tilasi ilmatieteenlaitokselta kahden valuma-alueella sijaitsevan sadeaseman sademäärätiedot. Kohteet ovat Oripään Teinikivi ja Pöytyän Yläneen asema. Tästä johtuen sademittari kilpailutus toteutettiin uudelleen, jossa pyydettiin tarjous yhden sadeaseman hinnasta 9 kuukaudeksi. Imponojan laskeutusaltaan työmaan aikaan mitattiin vedenlaatua automaattisilla vedenlaatumittareilla. Mittareilla kerättiin tietoa sameudesta, sähköjohtokyvystä, vedenpinnan korkeudesta ja lämpötilasta ennen kohteen kunnostusta, kunnostuksen aikaan ja kunnostuksen jälkeen. Kohteesta otettiin myös vesinäytteitä samaan tapaan. Itsearviointi Hankkeen ohjausryhmä on todennut, että hanke on edennyt päätöksen mukaisesti eikä ole tarvetta hankesuunnitelman muuttamiselle. 6