Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU)
|
|
- Pasi Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU) VÄLIRAPORTTI
2 1. Hankkeen tausta Säkylän Pyhäjärvi on Lounais-Suomen merkittävin järvi monessa suhteessa. Pyhäjärvi on raakavesilähde ja siellä toimii edelleen noin 20 ammattikalastajaa. Sen virkistyskäyttö on intensiivistä ja monipuolista. Pyhäjärviseutu on ollut Suomessa vesiensuojelun edelläkävijä. Seudulla on tehty pitkäaikaista yhteistyötä eri viranomaisten ja organisaatioiden välillä. Alueen kunnat ja eräät teollisuuslaitokset sekä kansalaisjärjestöt perustivat vuonna 1995 Pyhäjärven suojelurahaston järven tilan parantamiseksi. Pyhäjärven valuma-alueelle rakennettiin jo luvulla lukuisia erilaisia vesiensuojelurakenteita. Toiminta jatkuu alueella edelleen. Käynnissä oleva ilmastonmuutos asettaa vesiensuojelulle kokonaan uudenlaisia haasteita. Ilmastonmuutoksen myötä ilmasto lämpenee, sateisuus lisääntyy ja sen vuodenaikaisjakauma muuttuu. Aiemmin toimiviksi todetut vesiensuojelumenetelmät eivät uusissa olosuhteissa välttämättä olekaan riittävän tehokkaita. Vesistöjen vedenpinnat nousevat, virtaamat kasvavat ja tulvien todennäköisyys lisääntyy, etenkin talviaikaan, jolloin kasvillisuus ei pidätä ravinteita maaalueilla. Vesistöjen rehevöityminen etenee maa-alueilta tulevien ravinnehuuhtoumien kasvaessa. Toisaalta ilmastonmuutos aiheuttaa myös ajoittaista kuivuutta. Valumavesien määrän ja laadun hallintaan tarvitaan uusia ympäristöteknologian keinoja. Pyhäjärven suojelutyön yhteydessä on havaittu tarve aikaisemmin toteutettujen kohteiden toimivuuden ja kunnostuksen selvittämiselle. Tietoa vesiensuojelukohteiden toimivuudesta ja käyttökelpoisuudesta tarvitaan myös laajemmin vesiensuojelun tarpeisiin koko Suomessa. Pyhäjärven suojeluohjelman tavoitteena on mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen ja ulkoisen kuormituksen vähentäminen pysyvästi. Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 tavoitteena on lisätä metsätalouden toimenpiteiden vesistövaikutusten tutkimusta. 2. Hankkeen tavoitteet Tässä projektissa kartoitetaan Pyhäjärven valuma-alueelle toteutettujen vesiensuojeluratkaisujen nykyinen toimivuus ja käyttökelpoisuus sekä selvitetään kehittämistarpeet vesitaloudellisesta ja vesiensuojelullisesta näkökulmasta. Hankkeen toiminta-alue on Pyhäjärven valuma-alueen Varsinais-Suomen puoli eli Yläneenjoki valuma-alueineen. Tavoitteena on löytää kustannustehokkaita ratkaisuja, joilla toisaalta hidastetaan veden kulkua yläjuoksulta alajuoksulle ja toisaalta pidätetään mahdollisimman tehokkaasti ravinteita. Vesien pidättämisellä ehkäistään tulvien syntymistä sekä vähennetään vesistöjen rehevöitymistä lisäävää kuormitusta. Vesiensuojelutarpeeseen rakennettujen kohteiden kunnostaminen on ajankohtaista kohteilla, jotka on toteutettu ensimmäisten joukossa Suomessa eli Pyhäjärven valuma-alueella Yläneenjoen varressa. Tietoa kohteiden toimivuudesta ennen ja jälkeen kunnostuksen voidaan hyödyntää vastaavissa kohteissa muualla. Projektin tuottamasta tiedosta ja tuloksista hyötyvät vesiensuojelun parissa toimivat tahot. 2
3 3. Hankkeen toteutusaikataulu Hankesuunnitelmassa hankkeen toteutusaikataulu on Hanke jatkuu toteutusaikataulun mukaisesti. 4. Rahoituspäätös ja maksatustiedot Varsinais-Suomen liitto on tehnyt päätöksen hankkeen rahoituksesta (projektikoodi A30135). Hanke kuuluu Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen ohjelmaan (EAKR). Hankkeen hyväksyttävät kokonaiskustannukset euroa Myönnetty avustus: - EU- ja valtio rahoitus euroa Muu rahoitus: - Yksityinen euroa Tämän väliraportoinnin yhteydessä maksatukseen haetaan toista erää ( ). Ensimmäinen maksatushakemuksen päätös on päivätty Hankkeen jatkorahoitushakemus jätettiin ja puoltava päätös saatiin Kuvaus hankkeen toteutuksesta Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: 1. Olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden inventointi (kehittämistarve ja mahdollisuudet) ja kehittämisehdotukset sekä priorisointi - inventoidaan yhteensä noin 40 kohdetta (suodattimia, kosteikkoja, pidättimiä) - kohteista valitaan 10 kohdetta jatkosuunnittelua ja toimenpiteitä varten 2. Suunnitelmien laadinta valittujen 10 kohteen kehittämisestä ja mahdollisista uusista teknisistä ratkaisuista - käytetään hyväksi uusia mallinnusjärjestelmiä - hyödynnetään vuosien aikana kertynyttä kokemusta sekä uusinta ympäristöteknologiatietoa ja tutkimustuloksia - kehitetään uusia innovatiivisia menetelmiä 3. Suunnitelmien mukaisten ratkaisujen toteuttaminen 10 kohteessa 4. Toimenpiteiden toimivuuden ja vaikutusten selvittäminen - vesinäytteet ja virtaamamittaukset ennen ja jälkeen ratkaisujen toteuttamisen vaikutusten havaitsemiseksi - kasvillisuus- ja sedimenttiselvitykset tarpeellisissa kohteissa - käytetään ja testataan uutta mittaustekniikkaa 5. Tiedotus hankkeen tuloksista ja kokemuksista 3
4 - panostetaan erilaisten kohteiden toimivuuden ja kunnostuksesta saatujen kokemusten tiedottamiseen paikallisesti ja kansallisesti Tiedotus Hankkeesta on tiedotettu laajasti eri tilaisuuksissa. Pyhäjärven suojeluohjelman vuosittaisessa Laituri -tiedotuslehdessä juttu VINKU- hankkeesta (jakelu kesäkuun alussa Pyhäjärven valuma-alueen kaikkiin talouksiin). Pyhäjärven suojeluohjelman nettisivuilla hanke-esittely ( LOS:n TEHO -hankkeen kokous Pyhäjärvi-instituutissa (MT, esitelmä ajankohtaisista hankkeista Eurajoen vesistöalueella) LOS / vesiensuojeluosasto Pyhäjärvi-instituutissa (esitelmä, MT, TK) Pyhäjärven puolesta palstalla (Alasatakunta, Auranmaan viikkolehti) heinäkuussa juttu: Yläneenjoen valuma-alueen vesiensuojelukohteita tarkastellaan ja kunnostetaan (HV ja JH) Lounais-Suomen uutiset, TV haastattelu VINKU- hankkeesta (JH) LOS:n SATAVESI ohjelman Eurajoki-Lapinjoki -ryhmän kokous (MT, Pyhäjärvi-instituutin hankkeiden esittely) SATAVESI vuosikokous, hankkeen esittely Pyhäjärven suojeluohjelman johtoryhmä ja valtuuskunta , hanke-esittely Vesi-instituutti vieraili Pyhäjärvi-instituutissa (hanke-esittely TK) Lounais-Suomen vesiensuojelun Järki yhteistyöseminaari Perniössä , hanke-esittely Henri Vaarala esitteli hankeen toimintaa Yläneenjoki työryhmälle Pöytyällä Metsähallituksen edustajat vierailivat Pyhäjärvi-instituutissa (hanke-esittely TK) Porin metsäopiston opettaja ja ympäristönhoidon opiskelijat vierailulla (hanke-esittely TK) LOS:n SATAVESI ohjelman Eurajoki-Lapinjoki -ryhmän kokous Vanajavesitalkoot -seminaari Hämeenlinnassa (esitelmä TK) Hanketta esiteltiin Pyhäjärven suojelutempauksessa Hanketta esiteltiin Pyhäjärven suojeluyhdistyksen kokouksessa Hankkeen hallinnointi Hankkeen vastuullisena johtajana toimii toiminnanjohtaja Teija Kirkkala. Hankkeen projektipäällikkönä toimi saakka Marjo Tarvainen, jonka jälkeen hankkeen vetäjänä lähtien toimii Henri Vaarala. Lisäksi hankkeen toteutukseen osallistuvat Pyhäjärviinstituutin vesistötoimialapäällikkö Anne-Mari Ventelä, suunnittelijat Jukka Heinonen ja Henna Ryömä ( lähtien) sekä asiantuntija Marjo Tarvainen. Taloushallinnosta vastaa Jaana 4
5 Luojus. Hankkeen toimistotöistä vastaa Elina Suonpää. Hankkeen tilintarkastukset hoitavat Pyhäjärvi-instituuttisäätiön tilintarkastajat. Hankkeen toteuttamista valvoo ohjausryhmä: Hannu Aavikko Varsinais-Suomen liitto Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Kaija Salmela (Pirkko Valpasvuo-Jaatinen) Lounais-Suomen ympäristökeskus Hannu Heikkilä (Jarmo Uimonen) Lounais-Suomen metsäkeskus Harri Mattila (pj.) Hämeen ammattikorkeakoulu Anne Savola Satakuntaliitto Teija Kirkkala (vpj.) Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala ( saakka Marjo Tarvainen) (siht.) Pyhäjärvi-instituutti Ohjausryhmä on kokoontunut , ja Hankkeen sisällöllinen eteneminen Inventointi, suunnittelu ja kohteiden kunnostus Hankkeen tueksi koottiin ideariihi ryhmä, johon kutsuttiin Harri Mattila (Hämeen ammattikorkeakoulu) ja Ari Sallmen (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Pyhäjärvi-instituutista ryhmään kuuluvat Teija Kirkkala, Marjo Tarvainen, Jukka Heinonen ja Henri Vaarala. Ryhmä kokoontui touko- ja syyskuussa Ryhmän tarkoitus on miettiä kohteiden taustoja ja ideoida uusia innovatiivisia vesiensuojelutoimenpiteitä ja kunnostusmenetelmiä. Yläneenjoen valuma-alueen vesiensuojelukohteiden taustatiedot kerättiin Pyhäjärven suojeluohjelman arkistoista. Kohteista kerättiin kartta-aineisto ja muut tarpeelliset tiedot varsinaista inventointia varten. Kosteikkoja ja suodattimia varten laadittiin oma inventointilomake. Kesän ja syksyn aikana inventoitiin 16 kohdetta. Kohteista selvitettiin mm. omistussuhteet, kohteiden ulkoinen kunto, altaiden syvyydet ja sedimentin syvyys, kasvillisuuden peittävyys ja yläpuolisen maa-alueen käyttöä. Samalla arvioitiin myös kunnostusmahdollisuutta/-tarvetta ja kunnostuksen kustannuksia. Inventointilomakkeita laadittiin lisää talven ja kevään 2009 aikana. Hankkeen työntekijät ovat olleet yhteydessä ja pitäneet palavereita mm. Partekin ja Kemiran kanssa. Tapaamisissa on käsitelty ja mietitty uusia teknisiä ravinteiden pidättämiskeinoja. Ensimmäiseksi kunnostettavaksi kohteeksi valittiin Imponojan laskeutusallas Pöytyän Uusikartanossa, jonka kunnostussuunnittelu on aloitettu loppusyksyllä. Varsinainen suunnitelma toteutettiin yhteistyössä Ari Sallmenin kanssa ja kunnostus toteutettiin Tarjouspyyntö altaan kunnostuksesta lähettiin viidelle urakoitsijalle ja ainoan tarjouksen jätti Koneurakonti J. Sauramo Köyliöstä. Kevään 2009 aikana Sallmen ja Vaarala ovat tehneet maastomittauksia ja kartoituksia uusien kohetiden suunnittelua varten. Suunnitteilla ovat Imponojan suodatin ja Kärrilänojan laskutusallaskosteikko yhdistelmä. Molemmat kohteet sijaitsevat Pöytyän kunnassa. Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelija Tiina Rytkönen tekee VINKU -hankkeelle opinnäytetyön Mäki- 5
6 Laurilan (Pöytyä) suodattimen kunnostamisesta. Kohteeseen johdetaan sekä pelto- että jätevesiä. Luontokartoittajaoppilas Tapani Ilo on valittu kosteikkojen kasvillisuusselvitysten tekijäksi. Selvitykset toteutetaan kesän 2009 aikana ja työ valmistuu vuoden 2009 aikana. Kohteiden toimivuus Kohteiden toimivuuden selvittämistä varten kerättiin vesinäytteitä. Näytteiden analysoijaksi valittiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. syyskuussa 2008 tehdyn kilpailutuksen perusteella. Vesinäytteet haetaan kohteilta syys- ja kevättulvien aikaan. Automaattisten vedenlaatumittareiden kilpailutuksen voitti GWM-engineering Oy Kuopiosta. Kaksi vedenlaatumittaria tilattiin 6-8 kuukaudeksi vuodelle Hanke tilasi ilmatieteenlaitokselta kahden valuma-alueella sijaitsevan sadeaseman sademäärätiedot. Kohteet ovat Oripään Teinikivi ja Pöytyän Yläneen asema. Tästä johtuen sademittari kilpailutus toteutettiin uudelleen, jossa pyydettiin tarjous yhden sadeaseman hinnasta 9 kuukaudeksi. Imponojan laskeutusaltaan työmaan aikaan mitattiin vedenlaatua automaattisilla vedenlaatumittareilla. Mittareilla kerättiin tietoa sameudesta, sähköjohtokyvystä, vedenpinnan korkeudesta ja lämpötilasta ennen kohteen kunnostusta, kunnostuksen aikaan ja kunnostuksen jälkeen. Kohteesta otettiin myös vesinäytteitä samaan tapaan. Itsearviointi Hankkeen ohjausryhmä on todennut, että hanke on edennyt päätöksen mukaisesti eikä ole tarvetta hankesuunnitelman muuttamiselle. 6
Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma
9.9.11 Pyhäjärvi-instituutti, käytännön vesiensuojelua Lounais-Suomessa Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti TY 1 SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran
LisätiedotLuotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa
Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa (MITTARI) Workshop 14.5.2013 1 Hanke Toteutusaika: 5/2012-6/2014 Kokonaisbudjetti: 240 417 Rahoitus: Varsinais-Suomen liitto,
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotVesiensuojelun ja vesistökunnostuksen oppimisverkosto (VOPPE)
Vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen oppimisverkosto (VOPPE) VÄLIRAPORTTI 1.1. 31.8.2010 1. Hankkeen tausta Vesistöt on vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan saatettava hyvään ekologiseen tilaan vuoteen
LisätiedotPyhäjärven hoitokalastus
Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus
LisätiedotKosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala
Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa Teija Kirkkala ja Henri Vaarala 17.4.2012 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta Köyliön kunta Säkylän kunta Ahlström Oy HK Ruokatalo Oy Lännen
LisätiedotElintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja
Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä 10.3.2016 Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja 1 Taustaa Satakunnassa sijaitsee yli 3700 maatilaa ja 201 elintarvikealan yritystä, jotka prosessoivat ruokaa vihanneksista,
LisätiedotKunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta
Kunnostuskohteiden valinta ESIMERKKEJÄ KUNNOSTETUISTA VESIENSUOJELUTOIMENPITEISTÄ JA TOIMIVUUDESTA Henri Vaarala Suunnittelija Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT VINKU loppuseminaari, 9.9.211 Valittiin inventointien
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotPyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)
Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY) 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta
LisätiedotVoidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?
Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen? Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Teija Kirkkala 1 Kokeiluja/kehitystyötä useissa hankkeissa Pyhäjärven suojeluohjelma 1995-
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotPyhäjärvi-instituutin TKI-toiminta Esimerkkejä 10.4.2014
Pyhäjärvi-instituutin TKI-toiminta Esimerkkejä 10.4.2014 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta Köyliön kunta Säkylän kunta Ahlström Oy HK Ruokatalo Oy Lännen Tehtaat Oy Turun yliopisto
LisätiedotOjitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)
Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet
LisätiedotKöyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU)
KULKU -hankesuunnitelma, 4.11.2008 Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) Hankesuunnitelma 1.1.2008 31.12.2009 (versio 2, päivitetty 31.10.2008) HANKKEEN TIEDOT Köyliönjärven
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotTuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila
Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen
LisätiedotHanke alkoi 15.9.2005 ja päättyi 31.10.2007.
JÄRVIPAJA-HANKE 1(3) Osaprojekti A, Kettulan järvien kunnostus Kettulan järvien ystävät ry LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen tausta 2 Asetetut tavoitteet Vuonna 2004 vastaperustettu Kettulan järvien ystävät ry
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi
Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma
LisätiedotAjankohtaista Pyhäjärvi-instituutti
Ajankohtaista Pyhäjärvi-instituutti 1 Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa 30.06.2014, EAKR-ohjelma, Varsinais- Suomen liitto LSVSY kumppani Kohdealue Yläneenjoki
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
LisätiedotVesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari
Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen
LisätiedotVesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät
Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Pyhäjärvi -instituutti järviekosysteemi on kuin elollinen olento, jolla on muotonsa, kokonsa ja aineenvaihduntansa.
LisätiedotTEHO:ssa tuumasta toimeen
TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:
LisätiedotTiedote, julkaisuvapaa klo 14. Pyhäjärven suojelija 2019
Tiedote, julkaisuvapaa 28.3.2019 klo 14 Pyhäjärven suojelija 2019 Pyhäjärven suojelija 2019 on pitkän linjan kansanedustaja Timo Kalli. Kalli on mahdollistanut Pyhäjärven hoitokalastuksen jatkumisen ja
LisätiedotValumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa -hanke
Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa -hanke 1.1.2011-31.12.2012 Eurajoki-Lapijoki vesistöalueryhmä 13.4.2012 Henri Vaarala Pyhäjärvi-instituutti 1 Rahoitus Satakunnan ELY-keskus (83%)
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotLUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus
-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN
LisätiedotVELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotTeija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti
Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on merkittävin Suomen vesistöjen tilaa heikentävä ilmiö. 35 % jokipituudesta, 15 %
LisätiedotValuma alueen kunnostussuunnittelu
14.6.2017 Hanna Alajoki Valuma alueen kunnostussuunnittelu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on valuma alue ja mitä hyötyä on sinne suunnattavista toimenpiteistä? Vesi virtaa kaikkialta
LisätiedotVesivisio. Kokemäenjoen vesistöalue. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin
Vesivisio Kokemäenjoen vesistöalue Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.9.2017 Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin Hankkeen taustaa ja esittelyä - MMM esittänyt Suomeen kolme vesistövisiokohdetta: Iijoki,
LisätiedotVesienhoitoa satakuntalaisin voimin
Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari keskiviikkona 21.11.2012 Satavesi-ohjelma (2002-) 1/2 Yhteistyötä
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotPyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto
Anne-Mari Co-authors: Ventelä Vuoden vesistökunnostaja Johtava vesikirppu Jukka Koski- Pyhäjärvi-instituutti Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Yhteisillä vesillä ESR-hanke Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina
LisätiedotToimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset
Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta Maatalous, metsätalous, kunnostukset 1 Maatalouden toimenpiteet Ympäristösitoumuksia 89 % peltoalasta hieman laskua edellisestä
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotSATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä
SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT
LisätiedotMATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus
MATO-tutkimusohjelman esittely Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelma MATO 2016-2020 MMM ja YM rahoittavat ja koordinoivat
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotKunnostustyön haasteet Kiinassa ja Suomessa
Kunnostustyön haasteet Kiinassa ja Suomessa Yan Li 1, Marjo Tarvainen 2, Guangwei Zhu 1, Anne-Mari Ventelä 2, Hengpeng Li 1, Teija Kirkkala 2, Huiyun Li 1, Ari Jolma 3, Boqiang Qin 1, Jouko Sarvala 4,
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotKunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho
Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien
LisätiedotJänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta
Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta Loimijokiryhmä 27.3.2019 Forssa Jouko Elomaa, Esko Lepänkoski Sijainti Tammelan järviylängöllä Lähtötilanne Jänijärvi
LisätiedotSatavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle
Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Elina Joensuu Johanna Rinne Kati Saarni Sanna Kipinä-Salokannel Alustuksen sisältö Esimerkkihankkeita viime vuosilta
LisätiedotKIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ
1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan
LisätiedotMaatalouden valumavesien suodattimet ravinteiden sitojamateriaalikokeiden tuloksia
Maatalouden valumavesien suodattimet ravinteiden sitojamateriaalikokeiden tuloksia Henri Vaarala Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa Loppuseminaari 9.12.2014 1 Suodattimet valumavesien
LisätiedotKohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet
Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi
LisätiedotPorin selvitysalueen kuntajakoselvitys Työvaliokunnan 6. kokous
Porin selvitysalueen kuntajakoselvitys Työvaliokunnan 6. kokous Aika: 7.2.2014 klo 13.00-15.50 Paikka: Merikarvian kunnatalo Läsnä: Jaana Laitinen-Pesola, pj x Aino-Maija Luukkonen x Pori Leena Jokinen-Anttila
LisätiedotHintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja
LisätiedotVELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Satavesi-ohjelman Eurajoki Lapinjoki-ryhmän kokous 11.10.2011 Mikä VELHO? VELHO-hanke
LisätiedotKokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
Heikki Holsti Vesistön kunnostusprosessin eteneminen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 21.11.2017 Tampere, KVVY Ajatus kunnostustoimien toteuttamisesta saa alkunsa Rantojen umpeenkasvu Kiintoainekuormitus
LisätiedotIisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella
Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella Historiaa Rantojen kunnostuksia Lapinlahden kirkonkylän läheisyydessä yhdessä Pohjois- Savon ympäristökeskuksen kanssa 1990- luvulla Erilaisia
LisätiedotYmpäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena
Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton
LisätiedotSamapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU) 1.9.2008-31.12.2010
Samapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU) 1.9.2008-31.12.2010 Ohjausryhmän ensimmäinen kokous 12.12.2008 klo 9.30 Palkansaajien tutkimuslaitos Ohjausryhmän järjestäytyminen Esitys
LisätiedotUutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Anne Mäkynen
Uutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta Anne Mäkynen 28.11.2018 Hankkeen taustaa ja esittelyä Hankkeen toiminta-alueena Ikaalisten reitin vesistöalue Alue on Pirkanmaa pienoiskoossa
LisätiedotKokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008
Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden
LisätiedotAiriston-Velkuan kalastusalueen joet
Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 Vehmaa Laajoki 7 Mynämäki Puttanjoki 8 Mietoinen Mynäjoki 6 Taivassalo Askainen 5 Lemu Kuuvajoki Hirvijoki 4 Masku Maskunjoki 3 Rusko RAISIO
LisätiedotOK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK
OK Ojat kuntoon Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK Ohjelma 9.00 Avaus ja hankkeen esittely (Petra Korkiakoski ja Teea Niskanen, HAMK) 9.30 Peruskuivatuksen ja metsäojitusten taustaa, nykytilanne
LisätiedotVYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu
VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta
LisätiedotPYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA 2014 2020 Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi
PYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA 2014 2020 Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi, jolla on alueen asukkaille, kunnille ja teollisuudelle suuri merkitys. Pyhäjärven
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotNurmesjärven tila, kunnostus ja hoito
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotVaikuta Lähivesiin Pori
Vaikuta Lähivesiin Pori 27.9.2018 Vesistöhankkeet Maaseuturahastossa Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotVesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019 2021 suunnitelmista toimintaan Höytiäisen tulevaisuus yhteinen asia 23.11.2018 Polvijärvi, Huhmari Ylijohtaja Ari Niiranen Periaatteet ja painopisteet Lähtökohtana
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden
LisätiedotKunnostettujen vesiensuojelutoimien nykytila, kunnostustarve ja vaikuttavuus (VONKU) -hanke LOPPURAPORTTI
Kunnostettujen vesiensuojelutoimien nykytila, kunnostustarve ja vaikuttavuus (VONKU) -hanke LOPPURAPORTTI Henri Vaarala Anne-Mari Ventelä 1. JOHDANTO Vesiensuojelutoimenpiteiden kunnostustoimia on tehty
LisätiedotVesistöt ja maakunnallinen kehittäminen
Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.
Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.2016 Säkylä
LisätiedotAjatuksia Vanajavesihankkeesta
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä
LisätiedotMaltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.
Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.2018 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot Hankkeen tarve ja tausta Hankkeen
LisätiedotValuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Vesistöjen ja valuma-alueiden tila Muutostekijät, vesistöjen
LisätiedotValtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Käynnistetty Valmis Vesien- ja merenhoidon kärkitoimenpiteiden toteutus Ravinnekuormituksen
LisätiedotNosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,
Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM, 5.9.2017 Rahaa on. Sinun hankkeesi rahoitus: Järvi, joki, merenlahti, peltolohko Ympäristöministeriön kärkihankerahoitus
LisätiedotPäivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous
Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus
LisätiedotValtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö
LisätiedotKunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena
LisätiedotVantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotVesistökunnostusverkosto
Vesistökunnostusverkosto Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä 26.11.2014, Oulu Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, joka välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotValtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus
Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven
LisätiedotKunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho
Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotTammelan vesistöjenkunnostus - seminaari. Tammelan kunnantalo Valtuustosali Jenni Kemppi, Erja Klemelä
Tammelan vesistöjenkunnostus - seminaari Tammelan kunnantalo Valtuustosali 30.9.2014 Jenni Kemppi, Erja Klemelä Päivän ohjelma 8:30 Kahvi ja pulla 8:45-9:15 Hanke-esittelyt (Jenni Kemppi ja Erja Klemelä,
LisätiedotValtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde
LisätiedotTeuvanjoen pohjapatojen rakentaminen
1 Teuvan kunta Etelä-Pohjanmaan Euroopan yhteisö Liitto Rakennerahastot Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 2 Hankkeen tausta Teuvanjoki saa alkunsa Teuvan kunnan pohjoisosasta ja laskee Karijoen kunnan
LisätiedotVeden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot
Tiedote 28.3.218, julkaisuvapaa klo 12. Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot Virtaamat ja kuormitus Yläneen- ja Pyhäjoen virtaamat olivat
LisätiedotRavinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu
Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta
LisätiedotPyhäjärven suojelutyö 2000 2006
Pyhäjärven suojelutyö 2000 2006 Marjo Tarvainen Anne-Mari Ventelä Pyhäjärven suojelutyö 2000 2006 2007 Marjo Tarvainen Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja Sarja B nro 14 Eura 2007 Painos
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Hankehaku esimerkkinä Susineva Jalasjärven Susinevan vesiensuojelun
Lisätiedot