Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU)"

Transkriptio

1 Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU) VÄLIRAPORTTI

2 1. Hankkeen tausta Säkylän Pyhäjärvi on Lounais-Suomen merkittävin järvi monessa suhteessa. Pyhäjärvi on raakavesilähde ja siellä toimii edelleen noin 20 ammattikalastajaa. Sen virkistyskäyttö on intensiivistä ja monipuolista. Pyhäjärviseutu on ollut Suomessa vesiensuojelun edelläkävijä. Seudulla on tehty pitkäaikaista yhteistyötä eri viranomaisten ja organisaatioiden välillä. Alueen kunnat ja eräät teollisuuslaitokset sekä kansalaisjärjestöt perustivat vuonna 1995 Pyhäjärven suojelurahaston järven tilan parantamiseksi. Pyhäjärven valuma-alueelle rakennettiin jo luvulla lukuisia erilaisia vesiensuojelurakenteita. Toiminta jatkuu alueella edelleen. Käynnissä oleva ilmastonmuutos asettaa vesiensuojelulle kokonaan uudenlaisia haasteita. Ilmastonmuutoksen myötä ilmasto lämpenee, sateisuus lisääntyy ja sen vuodenaikaisjakauma muuttuu. Aiemmin toimiviksi todetut vesiensuojelumenetelmät eivät uusissa olosuhteissa välttämättä olekaan riittävän tehokkaita. Vesistöjen vedenpinnat nousevat, virtaamat kasvavat ja tulvien todennäköisyys lisääntyy, etenkin talviaikaan, jolloin kasvillisuus ei pidätä ravinteita maaalueilla. Vesistöjen rehevöityminen etenee maa-alueilta tulevien ravinnehuuhtoumien kasvaessa. Toisaalta ilmastonmuutos aiheuttaa myös ajoittaista kuivuutta. Valumavesien määrän ja laadun hallintaan tarvitaan uusia ympäristöteknologian keinoja. Pyhäjärven suojelutyön yhteydessä on havaittu tarve aikaisemmin toteutettujen kohteiden toimivuuden ja kunnostuksen selvittämiselle. Tietoa vesiensuojelukohteiden toimivuudesta ja käyttökelpoisuudesta tarvitaan myös laajemmin vesiensuojelun tarpeisiin koko Suomessa. Pyhäjärven suojeluohjelman tavoitteena on mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen ja ulkoisen kuormituksen vähentäminen pysyvästi. Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 tavoitteena on lisätä metsätalouden toimenpiteiden vesistövaikutusten tutkimusta. 2. Hankkeen tavoitteet Tässä projektissa kartoitetaan Pyhäjärven valuma-alueelle toteutettujen vesiensuojeluratkaisujen nykyinen toimivuus ja käyttökelpoisuus sekä selvitetään kehittämistarpeet vesitaloudellisesta ja vesiensuojelullisesta näkökulmasta. Hankkeen toiminta-alue on Pyhäjärven valuma-alueen Varsinais-Suomen puoli eli Yläneenjoki valuma-alueineen. Tavoitteena on löytää kustannustehokkaita ratkaisuja, joilla toisaalta hidastetaan veden kulkua yläjuoksulta alajuoksulle ja toisaalta pidätetään mahdollisimman tehokkaasti ravinteita. Vesien pidättämisellä ehkäistään tulvien syntymistä sekä vähennetään vesistöjen rehevöitymistä lisäävää kuormitusta. Vesiensuojelutarpeeseen rakennettujen kohteiden kunnostaminen on ajankohtaista kohteilla, jotka on toteutettu ensimmäisten joukossa Suomessa eli Pyhäjärven valuma-alueella Yläneenjoen varressa. Tietoa kohteiden toimivuudesta ennen ja jälkeen kunnostuksen voidaan hyödyntää vastaavissa kohteissa muualla. Projektin tuottamasta tiedosta ja tuloksista hyötyvät vesiensuojelun parissa toimivat tahot. 2

3 3. Hankkeen toteutusaikataulu Hankesuunnitelmassa hankkeen toteutusaikataulu on Hanke jatkuu toteutusaikataulun mukaisesti. 4. Rahoituspäätös ja maksatustiedot Varsinais-Suomen liitto on tehnyt päätöksen hankkeen rahoituksesta (projektikoodi A30135). Hanke kuuluu Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen ohjelmaan (EAKR). Hankkeen hyväksyttävät kokonaiskustannukset euroa Myönnetty avustus: - EU- ja valtio rahoitus euroa Muu rahoitus: - Yksityinen euroa Tämän väliraportoinnin yhteydessä maksatukseen haetaan toista erää ( ). Ensimmäinen maksatushakemuksen päätös on päivätty Hankkeen jatkorahoitushakemus jätettiin ja puoltava päätös saatiin Kuvaus hankkeen toteutuksesta Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: 1. Olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden inventointi (kehittämistarve ja mahdollisuudet) ja kehittämisehdotukset sekä priorisointi - inventoidaan yhteensä noin 40 kohdetta (suodattimia, kosteikkoja, pidättimiä) - kohteista valitaan 10 kohdetta jatkosuunnittelua ja toimenpiteitä varten 2. Suunnitelmien laadinta valittujen 10 kohteen kehittämisestä ja mahdollisista uusista teknisistä ratkaisuista - käytetään hyväksi uusia mallinnusjärjestelmiä - hyödynnetään vuosien aikana kertynyttä kokemusta sekä uusinta ympäristöteknologiatietoa ja tutkimustuloksia - kehitetään uusia innovatiivisia menetelmiä 3. Suunnitelmien mukaisten ratkaisujen toteuttaminen 10 kohteessa 4. Toimenpiteiden toimivuuden ja vaikutusten selvittäminen - vesinäytteet ja virtaamamittaukset ennen ja jälkeen ratkaisujen toteuttamisen vaikutusten havaitsemiseksi - kasvillisuus- ja sedimenttiselvitykset tarpeellisissa kohteissa - käytetään ja testataan uutta mittaustekniikkaa 5. Tiedotus hankkeen tuloksista ja kokemuksista 3

4 - panostetaan erilaisten kohteiden toimivuuden ja kunnostuksesta saatujen kokemusten tiedottamiseen paikallisesti ja kansallisesti Tiedotus Hankkeesta on tiedotettu laajasti eri tilaisuuksissa. Pyhäjärven suojeluohjelman vuosittaisessa Laituri -tiedotuslehdessä juttu VINKU- hankkeesta (jakelu kesäkuun alussa Pyhäjärven valuma-alueen kaikkiin talouksiin). Pyhäjärven suojeluohjelman nettisivuilla hanke-esittely (www.pyhajarvensuojelu.net) LOS:n TEHO -hankkeen kokous Pyhäjärvi-instituutissa (MT, esitelmä ajankohtaisista hankkeista Eurajoen vesistöalueella) LOS / vesiensuojeluosasto Pyhäjärvi-instituutissa (esitelmä, MT, TK) Pyhäjärven puolesta palstalla (Alasatakunta, Auranmaan viikkolehti) heinäkuussa juttu: Yläneenjoen valuma-alueen vesiensuojelukohteita tarkastellaan ja kunnostetaan (HV ja JH) Lounais-Suomen uutiset, TV haastattelu VINKU- hankkeesta (JH) LOS:n SATAVESI ohjelman Eurajoki-Lapinjoki -ryhmän kokous (MT, Pyhäjärvi-instituutin hankkeiden esittely) SATAVESI vuosikokous, hankkeen esittely Pyhäjärven suojeluohjelman johtoryhmä ja valtuuskunta , hanke-esittely Vesi-instituutti vieraili Pyhäjärvi-instituutissa (hanke-esittely TK) Lounais-Suomen vesiensuojelun Järki yhteistyöseminaari Perniössä , hanke-esittely Henri Vaarala esitteli hankeen toimintaa Yläneenjoki työryhmälle Pöytyällä Metsähallituksen edustajat vierailivat Pyhäjärvi-instituutissa (hanke-esittely TK) Porin metsäopiston opettaja ja ympäristönhoidon opiskelijat vierailulla (hanke-esittely TK) LOS:n SATAVESI ohjelman Eurajoki-Lapinjoki -ryhmän kokous Vanajavesitalkoot -seminaari Hämeenlinnassa (esitelmä TK) Hanketta esiteltiin Pyhäjärven suojelutempauksessa Hanketta esiteltiin Pyhäjärven suojeluyhdistyksen kokouksessa Hankkeen hallinnointi Hankkeen vastuullisena johtajana toimii toiminnanjohtaja Teija Kirkkala. Hankkeen projektipäällikkönä toimi saakka Marjo Tarvainen, jonka jälkeen hankkeen vetäjänä lähtien toimii Henri Vaarala. Lisäksi hankkeen toteutukseen osallistuvat Pyhäjärviinstituutin vesistötoimialapäällikkö Anne-Mari Ventelä, suunnittelijat Jukka Heinonen ja Henna Ryömä ( lähtien) sekä asiantuntija Marjo Tarvainen. Taloushallinnosta vastaa Jaana 4

5 Luojus. Hankkeen toimistotöistä vastaa Elina Suonpää. Hankkeen tilintarkastukset hoitavat Pyhäjärvi-instituuttisäätiön tilintarkastajat. Hankkeen toteuttamista valvoo ohjausryhmä: Hannu Aavikko Varsinais-Suomen liitto Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Kaija Salmela (Pirkko Valpasvuo-Jaatinen) Lounais-Suomen ympäristökeskus Hannu Heikkilä (Jarmo Uimonen) Lounais-Suomen metsäkeskus Harri Mattila (pj.) Hämeen ammattikorkeakoulu Anne Savola Satakuntaliitto Teija Kirkkala (vpj.) Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala ( saakka Marjo Tarvainen) (siht.) Pyhäjärvi-instituutti Ohjausryhmä on kokoontunut , ja Hankkeen sisällöllinen eteneminen Inventointi, suunnittelu ja kohteiden kunnostus Hankkeen tueksi koottiin ideariihi ryhmä, johon kutsuttiin Harri Mattila (Hämeen ammattikorkeakoulu) ja Ari Sallmen (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Pyhäjärvi-instituutista ryhmään kuuluvat Teija Kirkkala, Marjo Tarvainen, Jukka Heinonen ja Henri Vaarala. Ryhmä kokoontui touko- ja syyskuussa Ryhmän tarkoitus on miettiä kohteiden taustoja ja ideoida uusia innovatiivisia vesiensuojelutoimenpiteitä ja kunnostusmenetelmiä. Yläneenjoen valuma-alueen vesiensuojelukohteiden taustatiedot kerättiin Pyhäjärven suojeluohjelman arkistoista. Kohteista kerättiin kartta-aineisto ja muut tarpeelliset tiedot varsinaista inventointia varten. Kosteikkoja ja suodattimia varten laadittiin oma inventointilomake. Kesän ja syksyn aikana inventoitiin 16 kohdetta. Kohteista selvitettiin mm. omistussuhteet, kohteiden ulkoinen kunto, altaiden syvyydet ja sedimentin syvyys, kasvillisuuden peittävyys ja yläpuolisen maa-alueen käyttöä. Samalla arvioitiin myös kunnostusmahdollisuutta/-tarvetta ja kunnostuksen kustannuksia. Inventointilomakkeita laadittiin lisää talven ja kevään 2009 aikana. Hankkeen työntekijät ovat olleet yhteydessä ja pitäneet palavereita mm. Partekin ja Kemiran kanssa. Tapaamisissa on käsitelty ja mietitty uusia teknisiä ravinteiden pidättämiskeinoja. Ensimmäiseksi kunnostettavaksi kohteeksi valittiin Imponojan laskeutusallas Pöytyän Uusikartanossa, jonka kunnostussuunnittelu on aloitettu loppusyksyllä. Varsinainen suunnitelma toteutettiin yhteistyössä Ari Sallmenin kanssa ja kunnostus toteutettiin Tarjouspyyntö altaan kunnostuksesta lähettiin viidelle urakoitsijalle ja ainoan tarjouksen jätti Koneurakonti J. Sauramo Köyliöstä. Kevään 2009 aikana Sallmen ja Vaarala ovat tehneet maastomittauksia ja kartoituksia uusien kohetiden suunnittelua varten. Suunnitteilla ovat Imponojan suodatin ja Kärrilänojan laskutusallaskosteikko yhdistelmä. Molemmat kohteet sijaitsevat Pöytyän kunnassa. Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelija Tiina Rytkönen tekee VINKU -hankkeelle opinnäytetyön Mäki- 5

6 Laurilan (Pöytyä) suodattimen kunnostamisesta. Kohteeseen johdetaan sekä pelto- että jätevesiä. Luontokartoittajaoppilas Tapani Ilo on valittu kosteikkojen kasvillisuusselvitysten tekijäksi. Selvitykset toteutetaan kesän 2009 aikana ja työ valmistuu vuoden 2009 aikana. Kohteiden toimivuus Kohteiden toimivuuden selvittämistä varten kerättiin vesinäytteitä. Näytteiden analysoijaksi valittiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. syyskuussa 2008 tehdyn kilpailutuksen perusteella. Vesinäytteet haetaan kohteilta syys- ja kevättulvien aikaan. Automaattisten vedenlaatumittareiden kilpailutuksen voitti GWM-engineering Oy Kuopiosta. Kaksi vedenlaatumittaria tilattiin 6-8 kuukaudeksi vuodelle Hanke tilasi ilmatieteenlaitokselta kahden valuma-alueella sijaitsevan sadeaseman sademäärätiedot. Kohteet ovat Oripään Teinikivi ja Pöytyän Yläneen asema. Tästä johtuen sademittari kilpailutus toteutettiin uudelleen, jossa pyydettiin tarjous yhden sadeaseman hinnasta 9 kuukaudeksi. Imponojan laskeutusaltaan työmaan aikaan mitattiin vedenlaatua automaattisilla vedenlaatumittareilla. Mittareilla kerättiin tietoa sameudesta, sähköjohtokyvystä, vedenpinnan korkeudesta ja lämpötilasta ennen kohteen kunnostusta, kunnostuksen aikaan ja kunnostuksen jälkeen. Kohteesta otettiin myös vesinäytteitä samaan tapaan. Itsearviointi Hankkeen ohjausryhmä on todennut, että hanke on edennyt päätöksen mukaisesti eikä ole tarvetta hankesuunnitelman muuttamiselle. 6

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma 9.9.11 Pyhäjärvi-instituutti, käytännön vesiensuojelua Lounais-Suomessa Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti TY 1 SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran

Lisätiedot

Vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen oppimisverkosto (VOPPE)

Vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen oppimisverkosto (VOPPE) Vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen oppimisverkosto (VOPPE) VÄLIRAPORTTI 1.1. 31.8.2010 1. Hankkeen tausta Vesistöt on vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan saatettava hyvään ekologiseen tilaan vuoteen

Lisätiedot

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärven hoitokalastus Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus

Lisätiedot

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä 10.3.2016 Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja 1 Taustaa Satakunnassa sijaitsee yli 3700 maatilaa ja 201 elintarvikealan yritystä, jotka prosessoivat ruokaa vihanneksista,

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY) Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY) 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutin TKI-toiminta Esimerkkejä 10.4.2014

Pyhäjärvi-instituutin TKI-toiminta Esimerkkejä 10.4.2014 Pyhäjärvi-instituutin TKI-toiminta Esimerkkejä 10.4.2014 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta Köyliön kunta Säkylän kunta Ahlström Oy HK Ruokatalo Oy Lännen Tehtaat Oy Turun yliopisto

Lisätiedot

Hanke alkoi 15.9.2005 ja päättyi 31.10.2007.

Hanke alkoi 15.9.2005 ja päättyi 31.10.2007. JÄRVIPAJA-HANKE 1(3) Osaprojekti A, Kettulan järvien kunnostus Kettulan järvien ystävät ry LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen tausta 2 Asetetut tavoitteet Vuonna 2004 vastaperustettu Kettulan järvien ystävät ry

Lisätiedot

Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU)

Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) KULKU -hankesuunnitelma, 4.11.2008 Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) Hankesuunnitelma 1.1.2008 31.12.2009 (versio 2, päivitetty 31.10.2008) HANKKEEN TIEDOT Köyliönjärven

Lisätiedot

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa -hanke

Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa -hanke Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa -hanke 1.1.2011-31.12.2012 Eurajoki-Lapijoki vesistöalueryhmä 13.4.2012 Henri Vaarala Pyhäjärvi-instituutti 1 Rahoitus Satakunnan ELY-keskus (83%)

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

TEHO:ssa tuumasta toimeen

TEHO:ssa tuumasta toimeen TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Anne-Mari Co-authors: Ventelä Vuoden vesistökunnostaja Johtava vesikirppu Jukka Koski- Pyhäjärvi-instituutti Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Yhteisillä vesillä ESR-hanke Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari keskiviikkona 21.11.2012 Satavesi-ohjelma (2002-) 1/2 Yhteistyötä

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Kunnostustyön haasteet Kiinassa ja Suomessa

Kunnostustyön haasteet Kiinassa ja Suomessa Kunnostustyön haasteet Kiinassa ja Suomessa Yan Li 1, Marjo Tarvainen 2, Guangwei Zhu 1, Anne-Mari Ventelä 2, Hengpeng Li 1, Teija Kirkkala 2, Huiyun Li 1, Ari Jolma 3, Boqiang Qin 1, Jouko Sarvala 4,

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Maatalouden valumavesien suodattimet ravinteiden sitojamateriaalikokeiden tuloksia

Maatalouden valumavesien suodattimet ravinteiden sitojamateriaalikokeiden tuloksia Maatalouden valumavesien suodattimet ravinteiden sitojamateriaalikokeiden tuloksia Henri Vaarala Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa Loppuseminaari 9.12.2014 1 Suodattimet valumavesien

Lisätiedot

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 Vehmaa Laajoki 7 Mynämäki Puttanjoki 8 Mietoinen Mynäjoki 6 Taivassalo Askainen 5 Lemu Kuuvajoki Hirvijoki 4 Masku Maskunjoki 3 Rusko RAISIO

Lisätiedot

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA 2014 2020 Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi

PYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA 2014 2020 Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi PYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA 2014 2020 Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi, jolla on alueen asukkaille, kunnille ja teollisuudelle suuri merkitys. Pyhäjärven

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919

Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Tiedote 1.4.2015 Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30 Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala, puh. 050-343 0432 Pyhäjärven suojelurahasto

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton

Lisätiedot

Samapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU) 1.9.2008-31.12.2010

Samapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU) 1.9.2008-31.12.2010 Samapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU) 1.9.2008-31.12.2010 Ohjausryhmän ensimmäinen kokous 12.12.2008 klo 9.30 Palkansaajien tutkimuslaitos Ohjausryhmän järjestäytyminen Esitys

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Käynnistetty Valmis Vesien- ja merenhoidon kärkitoimenpiteiden toteutus Ravinnekuormituksen

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkosto

Vesistökunnostusverkosto Vesistökunnostusverkosto Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä 26.11.2014, Oulu Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, joka välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Hankehaku esimerkkinä Susineva Jalasjärven Susinevan vesiensuojelun

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

LAITURI. Pyhäjärven vedenlaatu hyvä s. 3. Pyhäjärven suojeluprojektin tiedotuslehti 1/2006. Mitä suojeluprojekti on tehnyt? s. 4-5

LAITURI. Pyhäjärven vedenlaatu hyvä s. 3. Pyhäjärven suojeluprojektin tiedotuslehti 1/2006. Mitä suojeluprojekti on tehnyt? s. 4-5 LAITURI Pyhäjärven suojeluprojektin tiedotuslehti 1/2006 Mitä suojeluprojekti on tehnyt? s. 4-5 Järven käyttäjän ajatuksia: suojelijan näkemys s. 7 Pyhäjärven suojelun jatkaminen s. 6 Tule mukaan kesän

Lisätiedot

Valumavesien hallinta muuttuvassa ilmastossa

Valumavesien hallinta muuttuvassa ilmastossa Valumavesien hallinta muuttuvassa ilmastossa Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, TY 1 Mikä ihmeen ilmastonmuutos??? 2 Ilmasto Ilmasto = säätilan

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Pyhäjärven suojelutyö 2000 2006

Pyhäjärven suojelutyö 2000 2006 Pyhäjärven suojelutyö 2000 2006 Marjo Tarvainen Anne-Mari Ventelä Pyhäjärven suojelutyö 2000 2006 2007 Marjo Tarvainen Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja Sarja B nro 14 Eura 2007 Painos

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA OR 1/2015 TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat: Sakari

Lisätiedot

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM!

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM! Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM! 15.10.2015 TKI foorumi Satakuntaliitto Marko Jori Toimialapäällikkö Pyhäjärvi-instituutti 1 Järvikalaa -NAM 1.1.2015 31.12.2016,

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista

Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista Aika ja paikka: 25.9.2012, klo 13.00 14.30 Tapani Mähösen huone, Kanttila, Pieksämäki Läsnäolijat: Tapani Mähö, Hanna Kakriai, Timo Kauppi,

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

LAITURI. Pyhäjärven. Pyhäjärven suojeluohjelman tiedotuslehti 2013. vedenlaatu suosi uimareita viime kesänä s. 2. Vedenlaatutiedon taustalla s.

LAITURI. Pyhäjärven. Pyhäjärven suojeluohjelman tiedotuslehti 2013. vedenlaatu suosi uimareita viime kesänä s. 2. Vedenlaatutiedon taustalla s. LAITURI Pyhäjärven suojeluohjelman tiedotuslehti 2013 Vedenlaatutiedon taustalla s. 2 LAITURI 10 vuotta s. 6 Järven käyttäjän ajatuksia: Minun Pyhäjärveni s. 7 Pyhäjärven vedenlaatu suosi uimareita viime

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Vesistöhankkeiden avustaminen

Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöilta Evijärvi 30.8.2013 Marko Aalto Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskus Marko Aalto; Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat,

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Hydro-Pohjanmaa Toteuttajat: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Hanketyyppi: Manner-Suomen

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO KUTSU KOKOUKSEEN Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet ) kokous pidetään Pieksämäellä 11.12.2014 klo 15.00 16.30 Kokouspaikka Kanttila, osoite: Vilhulantie

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa

Lisätiedot

Pohjanmaan jokilaaksojen rahastojen toiminta. Eeva-Kaarina Aaltonen, Lappajärvi 29.8.2013 Ähtävänjokirahaston 20-vuotisseminaari

Pohjanmaan jokilaaksojen rahastojen toiminta. Eeva-Kaarina Aaltonen, Lappajärvi 29.8.2013 Ähtävänjokirahaston 20-vuotisseminaari Pohjanmaan jokilaaksojen rahastojen toiminta Eeva-Kaarina Aaltonen, Lappajärvi 29.8.2013 Ähtävänjokirahaston 20-vuotisseminaari Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio Toiminta-alueena vanha Vaasan lääni

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

ç PERUS KÄSITYKSET MUUTOSAJURIT (driving forces) RAVINNE KUORMITUS JÄRVIEN TILA JA KÄYTTÖ JÄRVIEN HOITO JA KUNNOSTUS KUNNOSTUS MENETELMÄT TEEMAT 1. TULEVAISUUSTILA 2. TULEVAISUUSTILA 3. TULEVAISUUSTILA

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry

Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry Kaveri III projekti 2008-2011 http://www.karhoismajanvesireitit.com Karhoismajan vesireittien toiminta-alue Kunnostushankkeiden aloitus Karhoismajan vesireittien

Lisätiedot

Työsuunnitelma loppuvuodelle 2009 ja alustavasti vuodelle 2010. Kuntien yhteinen jätevesiasetuksen (542/2003) soveltamiskäytäntö

Työsuunnitelma loppuvuodelle 2009 ja alustavasti vuodelle 2010. Kuntien yhteinen jätevesiasetuksen (542/2003) soveltamiskäytäntö TYÖSUUNNITELMA hyväksytty Ory 5.10.2009 Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa

Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa YLIOPETTAJA EEVA AARREVAARA 1 Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio hanke Hankkeen kesto 01/2012 06/2014 EAKR-rahoitus Tavoite: tutkimuksellisena

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin Seppo Hellsten SYKE Ohjausryhmän kokous 1, Oulu Jyväskylä-Rovaniemi 12.10.2011 Projektin tausta VPD/vesienhoitolaki:

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Ympäristön tutkimus- ja Satakunta verkostoitumistapaaminen. 13.10.2015 Marko Jori Toimialapäällikkö, elintarvike Pyhäjärvi-instituutti

Ympäristön tutkimus- ja Satakunta verkostoitumistapaaminen. 13.10.2015 Marko Jori Toimialapäällikkö, elintarvike Pyhäjärvi-instituutti Ympäristön tutkimus- ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Marko Jori Toimialapäällikkö, elintarvike Pyhäjärvi-instituutti 1 PJI/ elintarviketoimiala Päätavoitteena turvata satakuntalaisen elintarviketuotannon

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely 7.11.2006 Pudasjärvi, Hotelli Iso-Syöte 14.11.2006 Saarijärvi, Hotelli Summassaari Ari Erkkilä 2 TAUSTA Tutkimus- ja kehitystarpeiden koonti

Lisätiedot