LIIKUNTATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPINTO-OPPAAN TARKISTUKSET LUKUVUOSILLE JA

Transkriptio

1 LIIKUNTATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPINTO-OPPAAN TARKISTUKSET LUKUVUOSILLE JA s KOULUTUKSEN TUTKINTORAKENNE 2.1 YLEISTÄ Yliopistojen tutkinnoista annettu asetus 794/2004 ( astui voimaan Asetus säätää kaikki yliopistolliset tutkinnot sisältäen siten myös liikuntatieteellisen ja terveystieteellisen koulutusalan perus- ja jatkokoulutuksen opinnot ja koulutusaloilla annettavien tutkintojen tavoitteet ja rakenteet. 2.2 KOULUTUKSEN RAKENNE Tutkintojärjestelmän ensimmäisenä asteena on kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto. Sen laajuus on 180 opintopistettä ja sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Liikuntatieteiden koulutusalalla tutkinnon nimi on liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto ja terveystieteiden koulutusalalla terveystieteiden kandidaatin tutkinto. Ammattikorkeakoulututkinnon pohjalta maisterikoulutukseen valitut opiskelija siirtyvät täydentävien opintojen suorittamisen jälkeen suoraan maisteriopintoihin eivätkä he siten suorita kandidaatin tutkintoa. Maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja sen laajuus on 120 opintopistettä. Maisterin tutkinnon voi suorittaa kandidaatin tutkinnon tai vastaavien opintojen suorittamisen jälkeen kahdessa vuodessa. Tieteellisiä jatkotutkintoja ovat liikuntatieteiden tai terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot sekä filosofian tohtorin tutkinto. Tutkintoihin kuuluvat opinnot voivat olla eri oppiaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perus-, aine- ja syventäviä opintoja, kieli- ja viestintäopintoja, yhteisiä opintoja, vapaasti valittavia opintoja, monitieteisiä opintokokonaisuuksia, tieteellisiä jatkokoulutuksen opintoja sekä lisensiaatintutkimus-, väitöskirja- ja ammatillisia valmiuksia edistäviä opintoja ja harjoittelua Kandidaatin tutkinto Kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava tutkintovaatimusten mukaiset kieli- ja viestintäopinnot, tiedekunnan tutkintovaatimuksissa määrätyt koulutusalan yhteiset opinnot ja pääaineen perus- ja aineopinnot, vähintään yhden sivuaineen perusopinnot sekä tarpeellinen määrä muita opintoja niin, että tutkintoon vaadittavat 180 opintopistettä täyttyy. Pääaineen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma, jonka alalta on kirjoitettava kypsyysnäyte (maturiteetti), joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte tarkistetaan sekä sisällön että kielen puolesta. Kandidaatin tutkinnon suorittavat vain toisen asteen tutkinnon pohjalta valitut opiskelijat Maisterin tutkinto Maisterin tutkintoon kuuluvat tutkintovaatimusten mukaiset pääaineen syventävät opinnot sisältäen pro gradu -tutkielman sekä yhdessä sivuaineessa aineopinnot tai kahdessa perusopinnot.. Jos kandidaatin tutkinnossa on suoritettu sivuaineena kaksi perusopintokokonaisuutta, riittää maisterin tutkintoon yksi perusopintokokonaisuus. Sivuainekokonaisuudeksi voidaan hyväksyä myös muu, opintoja järjestävän tiedekunnan hyväksymä vähintään 25 op laajuinen opintokokonaisuus tai vähintään 25 op laajuinen monitieteinen opintokokonaisuus, kuitenkin niin, että edellä mainitut vaatimukset täyttyvät Lisäksi tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja niin paljon, että tutkintoon vaadittu 120 opintopistettä täyttyy. Ammattikorkeakoulututkintopohjaiset maisteritutkintoa suorittamaan valitut opiskelijat suorittavat tutkintovaatimuksissa määritellyt täydentävät opinnot, pääaineen syventävät opinnot sekä yhden sivuainekokonaisuuden. Opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot sisältyvät tutkintoon sivuaineen asemassa liikuntapedagogiikka pääaineena suoritettavassa tutkinnossa, terveystieteiden sekä terveystiedon opettajan tutkinnoissa. Maisteriohjelmien tutkintovaatimukset on määritelty erikseen. Maisterin tutkinnossa kypsyysnäyte (maturiteetti) kirjoitetaan pro gradu -tutkielmasta ja se tarkastetaan sisällön puolesta. Ammattikorkeakoulututkinnon tai toisen alan alemman (tai ylemmän) korkeakoulututkinnon pohjalta terveystieteiden maisterin ja liikuntatieteiden maisterin tutkinnon suorittajien kypsyysnäyte tarkastetaan sekä kielen että sisällön puolesta. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kielellä, jolla ylioppilaskirjoitusten äidinkielen koe on suoritettu tai millä kielellä koulusivistys on hankittu. 1

2 s. 17 Ruotsinkielisten kieliopinnot (opiskelijat, joilla ylioppilaskirjoitusten äidinkielen koe on ollut ruotsi ja/ tai ruotsinkielinen koulusivistys) XKV0026 Ruotsinkielisten suomi, kirjallinen osuus ja XKV0027 Ruotsikielisten suomi, suullinen osuus (2 tai 3 op,) XRV0402 Kirjoitusviestintä ruotsinkielisille ( 2op) XRV0403 Puheviestintä ruotsinkielisille () s TIEDEKUNNAN YHTEISET OPINNOT Metodiopinnot LPE LYT LBI TER LTKY009 Johdatus seminaarityön tekemiseen 3 op 3 op 3 op LTKY014 Tiedonhankintamenetelmät ja tieteellisen kirjoittamisen perusteet LTKY002 Tieteellisen toiminnan perusteet 3 op 3 op 3 op 3 op LTKY010 Tutkimusprosessi ja tutkimusasetelmat luennot 3 op 3 op 3 op 3 op LTKY011 Tutkimusprosessi ja tutkimusasetelmat harjoitukset 3 op 3 op LTKY012 Tutkimusaineiston kvantitatiivinen analyysi 3 op 3 op 3 op 3 op LTKY013 Tutkimusaineiston kvalitatiivinen analyysi 5 op LTKS002 Kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen 3 op 5 op LTKS003 Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen 3 op 7 op XKV0401 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet XKVL004 Terveystieteiden tutkimusviestintä 3 op TILP350 SPSS kurssi s. 23 LTKY011 Tutkimusprosessi ja tutkimusasetelmat -harjoitukset Kirjallisuus/Liikuntapedagogiikka ja liikunnan yhteiskuntatieteet: Aaltola J. & Valli R. (toim.) (2010) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1: Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. PS-kustannus. (261 s). Aaltola J. & Valli R. (toim.) (2010) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2: Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PSkustannus. (312 s). Kirjallisuus/Terveystieteet: Denzin N. & Lincoln Y. (toim.) The Sage Handbook of Qualitative Research. Thousand Oaks: Sage Publications (s. 1-19, 43-80, , ) Tuomi J. & Sarajärvi A. (2009) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 5. painos. Helsinki: Tammi 2009 (175 s) Hulley S.B., Cummings S.R., Browner W.S., Grady D., Hearst N., Newman T.B. (2001) Designing Clinical Research. Baltimore: Williams & Wilkins (s , , ) TAI Neutens J.J., Rubinson L. (2002) Research Techniques in the Health Sciences. San Francisco, CA: Allyn & Bacon (s , ) s. 24 LTKY012 Tutkimusaineiston kvantitatiivinen analyysi Suoritustapa Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin. Soveltava luentotentti Arviointi: hyväksytty/hylätty Laajuus 3 op (josta 1 op luetaan liikuntapedagogiikan pääaineopiskelijoilla integroituihin opettajan pedagogisiin opintoihin) s. 25 LTKY013 Tutkimusaineiston kvalitatiivinen analyysi Oheiskirjallisuudesta pois tai -sanat Laajuus LPE ja TER: (liikuntapedagogiikan pääaineopiskelijoilla luetaan integroituihin opettajan pedagogisiin opintoihin) LYT: 5 op (luennot, harjoitukset 3 op) s. 26 LTKS002 Kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen Suoritustapa Luennoille ja harjoituksiin osallistuminen ja oppimistehtävät, arviointi 0-5 Laajuus 3 op (LPE) ja 5 op (TER) Huomautus: Poistetaan lause *) SPSS-kurssi sisältyy tähän opintojaksoon :een laajuisena. 2

3 s. 27 LTKS003 Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen Osaamistavoitteet Opintojakson lopussa opiskelijan odotetaan pystyvän soveltamaan laadullisen tutkimusmetodin mukaista tutkimusprosessia omaan tutkimukseensa soveltamaan sisällönanalyysiä aineistojen analysointiin arvioimaan tutkimusmenetelmien luotettavuutta Sisältö Sisällönanalyysi ja erilaisia laadullisen tutkimuksen lähestymistapoja Luennot 12 tuntia Harjoitukset 12 tuntia Seminaari 20 tuntia Itseopiskelu, kirjalliset työt Oheiskirjallisuus Guest G, MacQueen K, Namey E. (2012) Applied thematic analysis. Los Angeles: Sage Publications (320 s.) Schreier M. (2012) Qualitative content analysis in practice. Thousand Oaks (Calif.): Sage Publications (280 s.) Suoritustapa LPE: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin ja kirjallisen tehtävän tekeminen TT: Aktiivinen osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja seminaareihin sekä kirjallisten tehtävien tekeminen Arviointi: 0-5 (kirjallinen tehtävä / kirjalliset tehtävät) Laajuus LPE: 3 op (luennot, harjoitukset ja kirjallinen tehtävä) TT: 7 op (luennot, harjoitukset ja kirjallinen tehtävä 3 op, muut kirjalliset tehtävät ja seminaarit ) Ajoitus sl ja kl Edeltävät opinnot: LTKY009 Johdatus seminaarityön tekemiseen, LTKY002 Tieteellisen toiminnan perusteet, LTKY010 Tutkimusprosessi ja tutkimusasetelmat luennot, LTKY011 tutkimusprosessi ja tutkimusasetelmat harjoitukset, pro gradu työskentely aloitettu Laitos Liikuntakasvatuksen laitos ja terveystieteiden laitos s.28 Uusi kurssi: LTKY016 Osaamistavoitteet Sisältö Kirjallisuus Oheiskirjallisuus Suoritustapa Laajuus Ajoitus Laitos Ergonomia ja esteettömyys Opintojakson lopussa opiskelija ymmärtää ergonomian ja esteettömyyden keskeiset käsitteet, tutkimusasetelmat ja -menetelmät ja ymmärtää alan tutkimustiedon käyttömahdollisuudet toimintaympäristöjen, -prosessien ja tuotteiden kehittämisessä. Lisäksi opiskelija osaa käyttää yhtä yksinkertaista arviointimenetelmää. Ergonomian ja esteettömyyden keskeiset käsitteet Tyypilliset tutkimusasetelmat ja - menetelmät Ergonomia- ja esteettömyystieto toimintaympäristöjen, -prosessien ja tuotteiden kehittämisessä Luennot 16 h Itsenäinen työskentely Seminaari 8 h Kirjallisuuden tenttiminen Bridger R., Introduction to ergonomics. 3rd ed. London: Taylor & Francis. s , Launis M, Lehtelä J., Ergonomia. Helsinki: Työterveyslaitos. Väyrynen S, Nevala N, Päivinen M., Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa. Helsinki: Teknologiainfo Teknova.. Luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen Harjoitustyö ja sen esittäminen seminaarissa Arviointi: 0-5 (luennot 33 %, kirjallisuus 33 %, harjoitustyö 34 %) 4 op sl Terveystieteiden laitos 3

4 s. 29 LIIKUNTATIETEIDEN YHTEISET OPINNOT Terveystieteellinen näkökulma KTEP011 Terveyden edistäminen eri väestöryhmissä I Kasvatus- ja käyttäytymistieteellinen näkökulma: LPSY001 Liikuntapsykologian perusteet * LPEY001 Liikunta eri ympäristöissä 3 op LPEP001 Johdatus liikuntapedagogiikkaan 3op LPEA007 Johdatus erityisliikuntaan 2op * liikuntapedagogiikan pääaineopiskelijoilla luetaan integroituihin opettajan pedagogisiin opintoihin opintojaksosta LYTP002 Liikunta yhteiskunnassa ja opintojakso LPSY001 Liikuntapsykologian perusteet kokonaan. LTKY001 Tieto- ja viestintätekniikka opetustyössä Sisältö Verkko-opiskeluympäristöt Tutustuminen tekstin kuvan ja videon tuotannossa käytettäviin tietokoneohjelmiin - esitysgrafiikka - kuvankäsittely - videoeditointi - tekstinkäsittely Harjoitusten tuntimäärä 24 s. 31 KTEP011 Terveyden edistäminen eri väestöryhmissä I Suoritustapa Luentoihin osallistuminen, luento- ja kirjatentti Arviointi: luennot hyväksytty/hylätty, kirja 0-5 (100 %) s LIIKUNNAN SIVUAINEKOKONAISUUS Korjataan luetteloon LPEP006 Liikuntadidaktiikan peruskurssi 2 4 op ja lisätään uutena LPEP011 Liikuntadidaktiikan peruskurssin tentti LFYY001 = LBIY001 s.41 LPEP002 Liikunnan pedagogiikka ja didaktiikka 1, Kirjallisuus: Jaakkola, T., Liukkonen, J. & Sääkslahti, A Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä: PS-kustannus (soveltuvilta osin). (korvaa Numminen & Laakso Liikunnan opetusprosessin A, B, C.) s LPEP006 Liikuntadidaktiikan peruskurssi 2 Laajuus: 4 op s. 44 LPEP011 Liikuntadidaktiikan peruskurssin tentti Kirjallisuus: Luentojen ja harjoitusten sisällöt, lajikohtainen oheislukemisto sekä verkkooppimisympäristön materiaalit. s LPEA002 Liikunnan pedagogiikka ja didaktiikka 3: Opetussuunnittelu ja arviointi Laajuus: 3 op (josta 1 op luetaan liikuntapedagogiikan pääaineopiskelijoilla integroituihin opettajan pedagogisiin opintoihin) s.46 LPEA003 Liikuntadidaktiikan jatkokurssi 1 Kirjallisuus: Luentojen ja harjoitusten sisällöt, lajikohtainen oheislukemisto sekä verkkooppimisympäristön materiaalit, jotka tentitään LPEA004 Liikuntadidaktiikan jatkokurssi 2 yhteydessä /3. vuosi sl. 4

5 s. 47 LPEA004 Liikuntadidaktiikan jatkokurssi 2. Kirjallisuus: Luentojen ja harjoitusten sisällöt, lajikohtainen oheislukemisto sekä verkkooppimisympäristön materiaalit s LPEA018 Liikuntadidaktiikan jatkokurssi sivuaineopiskelijoille Kirjallisuus: Luentojen ja harjoitusten sisällöt, lajikohtainen oheislukemisto sekä verkkooppimisympäristön materiaalit. s. 50 LPEA008 Soveltava liikuntakasvatus Kirjallisuus: Korvataan Heikinaro-Johansson & Kolkka -kirja seuraavalla: Rintala, P, Huovinen, T. & Niemelä, S. (2012). Soveltava liikunta. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu no 168. Tampere: Tammerprint Oy. s , 69 85, ja (296 s) s. 51 LPEA009 Hyvinvointia tukeva liikunta elämänkulussa 1: Kasvu, kehitys ja vanheneminen Suoritustapa: a. Luentosuorituksena ja harjoituksina, joihin kuuluu harjoittelun kirjallinen raportointi ja yhteinen keskustelu kokemuksista palauteseminaarissa. Luento- ja harjoitustehtävät arvioidaan yhdessä, arviointi 0 5 s. 51 LPEA010 Kirjallisuus 3. Luukkonen pois tilalle: Hujala, E & Turja L. (toim.) (2011). Varhaiskasvatuksen käsikirja. PS-kustannus. Juva: Bookwell Oy ja (67 s) s Tanssipedagogiikan erikoistumisopinnot Tanssipedagogiikan erikoistumisopinnot 35 op Tanssipedagogiikan erikoistumisopinnoissa tanssi nähdään monipuolisesti osana taidekasvatusta, sosiaalista kasvatusta sekä kulttuuri- ja liikuntakasvatusta. Opintojen tavoitteena on antaa valmiuksia tanssin soveltamiseen kasvatuksen eri osa-alueilla. Opintoja suunniteltaessa kannattaa huomioida, että kaikkia opintojaksoja ei opeteta joka vuosi. LPET001 Johdatus tanssiin ja tanssikasvatukseen LPET002 Eri tanssimuotojen perusteet 5 op moderni tanssi, jazztanssi, baletti LPET003 Kansantanssit ja lavatanssit 3 op suomalaiset kansantanssit, ulkomaiset kansantanssit, lavatanssit LPET004 Musiikki tanssissa LPET005 Improvisaatio, koreografia ja esittäminen 3 op LPET006 Tanssin analyysi ja kritiikki LPET007 Tanssin historia LPET008 Tanssin kinesiologia LPET009 Lapsi ja tanssi LPET010 Lasten tanssin opetusharjoittelu 3 op LPET011 Tanssin opetusharjoittelu yläkoulu-/lukioikäisille 3 op LPET012 Tanssi- ja liiketerapian perusteet 31 op Lisäksi vähintään 4 op seuraavista: LPET013 Tanssin erikoiskurssit 1-3 op LPET014 Tanssin tutor-opetus s. 70 LPET001 Johdatus tanssiin ja tanssikasvatukseen Suoritustapa Aktiivinen osallistuminen luentoihin ja kurssilla sovittujen kirjallisten tehtävien suorittaminen. Arviointi

6 s. 71 LPET002 Eri tanssimuotojen perusteet Sisältö Tutustuminen klassisen baletin harjoittelujärjestelmään ja sanastoon 20t tuntia. Nykytanssin ja jazztanssin perusteisiin ja pedagogiikkaan perehtyminen Jazztanssi I 20 tuntia + jazztanssi II 20 tuntia; nykytanssi I 20 tuntia + nykytanssi II 20 tuntia. s. 73 LPET005 Improvisaatio, koreografia ja esittäminen Ohjattuja harjoituksia 32 tuntia, itsenäistä työskentelyä sekä esityksen valmistamiseen ja toteuttamiseen liittyvät tehtävät. Suoritustapa Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja annettujen kirjallisten tehtävien tekeminen sekä tanssiesityksen valmistamiseen ja toteuttamisen. Arviointi 0-5. Laajuus 3 op s. 74 LPET006 Tanssin analyysi ja kritiikki Suoritustapa Aktiivinen osallistuminen luennoille sekä annettujen tehtävien ja/tai tentin suorittaminen. Arviointi 0-5. s. 75 LPET007 Tanssin historia Suoritustapa Aktiivinen osallistuminen luennoille sekä tentin suorittaminen tai kirjallisten tehtävien laatiminen luentojen sekä kirjallisuuden pohjalta. Arviointi 0-5. s. 75 LPET008 Tanssin kinesiologia Suoritustapa Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin sekä annettujen tehtävien/tentin suorittaminen. Arviointi 0-5. s. 76 LPET010 Lasten tanssin opetusharjoittelu Suoritustapa Aktiivinen osallistuminen luentoihin ja harjoituksiin, annettujen tehtävien suorittaminen ja loppuraportin kirjoittaminen. Harjoitustuntien suunnittelu, toteutus, havainnointi sekä palautekeskusteluihin osallistuminen. Arviointi 0-5. Edeltävät opinnot LPET009 Lapsi ja tanssi s. 77 LPET011 Tanssin opetusharjoittelu yläkoulu-/lukioikäisille Suoritustapa Aktiivinen osallistuminen kurssille sekä annettujen tehtävien suorittaminen. Arviointi 0-5. s Erityisliikunta Pois KTEP005 KTEP013 Vanheneminen ja terveys I s. 81 ELIP001 Kirjallisuus s. 82 ELIP003 Kirjallisuus Korvataan Mälkiä & Rintala teos seuraavalla (Rintala P. jää): Rintala, P, Huovinen, T. & Niemelä, S. (2012). Soveltava liikunta. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu no 168. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura. (osa) Lisätään seuraavat: Rintala, P, Huovinen, T. & Niemelä, S. (2012). Soveltava liikunta. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu no 168. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura. (osa) Viholainen, H., Hemmola, P-M., Suvikas, J. & Purtsi, J. (2011). Loikkiksella Ketteräksi. Arviointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaaleja, KUMMI 7. Niilo Mäki Instituutti ja Suomen CP-liitto. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. s. 86 ELIA004 Adapted Physical Activity (nimen korjaus) s. 88 ELIA008 Kirjallisuus edelliset poistuu ja tilalle: Carless, D. & Douglas, K (2010) Sport and Physical Activity for Mental Health. Chichester, UK: Wiley-Blackwell. (192 s) 6

7 s LIIKUNNAN YHTEISKUNTATIETEET Liikunnan yhteiskuntatieteistä valmistuvan liikuntatieteiden kandidaatin osaamistavoitteet Tieteellinen Työelämävalmiudet Sosiaalinen Eettinen Tiedot Kandidaatti tuntee liikunnan yhteiskuntatieteiden peruskäsitteet ja olennaisimmat teoriasuuntaukset. Hän omaa kokonaisnäkemyksen liikunnan yhteiskuntatieteiden tutkimusalasta. Kandidaatilla on valmiudet syventää osaamistaan liikunnan yhteiskuntatieteiden maisteriopinnoissa. Taidot Kandidaatti osaa käyttää keskeisiä tiedonhankinnan menetelmiä sekä hallitsee yleisimmät aineiston analysointitavat. Kandidaatti pystyy arvioimaan ja jäsentämään hankkimaansa tietoa sekä välittämään sitä ymmärrettävästi. Kandidaatti kykenee havainnoimaan liikuntakulttuuria muuttuvana ilmiökokonaisuutena. Asenteet Kandidaatilla on valmiudet tarkastella liikunta-alan toimintaa ja tietoa kriittisesti. Hän on kiinnostunut liikunnan yhteiskuntatieteiden tutkimuksesta ja on halukas hankkimaan lisätietoa osaamisensa kehittämiseksi. Kandidaatti hahmottaa liikunnan ja liikkumisen yhteiskunnallisena ilmiönä. Kandidaatti tuntee alan toimijasektorit (julkinen, kolmas, yksityinen). Kandidaatti tuntee liikuntaan liittyvät yhteiskunnalliset toimintakäytännöt ja oivaltaa yhteiskunnan muutosten vaikutukset liikunta-alaan. Kandidaatti kykenee toimimaan liikunta-alan asiantuntijatehtävissä ja soveltamaan niissä osaamistaan. Kandidaatti hallitsee tarvittavat tietotekniset taidot. Hän omaa valmiudet itsenäiseen työskentelyyn. Kandidaatti taitaa johtamisen perusteet. Kandidaatilla on pyrkimys laaja-alaiseen ajatteluun. Hän on motivoitunut ylläpitämään ja kehittämään asiantuntijuuttaan. Kandidaatti on kiinnostunut liikunnan yhteiskuntatieteiden laaja-alaisesta työkentästä. Kandidaatilla on käsitys liikunta-alan ja liikuntakulttuurin toimijaverkostoista ja - käytännöistä. Hän hahmottaa myös yhteiskunnallisen päätöksenteon vaikutuksia liikunta-alaan ja sen toimijoihin. Kandidaatti kykenee osallistumaan asiantuntijaryhmien toimintaan ja hyödyntämään osaamistaan. Hänellä on tarvittavat ryhmätyötaidot sekä suulliset ja kirjalliset viestintätaidot toimiakseen myös kansainvälisessä ympäristössä. Kandidaatti on yhteistyökykyinen ja halukas soveltamaan osaamistaan yhteisössä. Hän on kiinnostunut yhteisöjen toiminnoista ja yksilöiden vuorovaikutuksesta sekä kehittämään omia valmiuksiaan kansainvälisissä yhteyksissä ja monikulttuurisissa ryhmissä toimimiseen. Kandidaatti on tietoinen liikunta- ja urheilukulttuurin keskeisistä eettisistä kysymyksistä ja ongelmista sekä ajankohtaisista eettisistä keskusteluista. Kandidaatilla on valmiudet kriittiseen ajatteluun. Hänellä on kyky tunnistaa alaan liittyvät eettiset näkökulmat, ymmärtää eettisiä kysymyksiä ja toimia niiden perusteella. Kandidaatti ymmärtää alalla toimimiseen sisältyvän vastuun sekä eettisen asiantuntijuuden ylläpitämisen merkityksen. 7

8 Liikunnan yhteiskuntatieteistä valmistuvan liikuntatieteiden maisterin osaamistavoitteet Tieteellinen Työelämävalmiudet Sosiaalinen Eettinen Tiedot Maisterilla on teoreettisiin ja empiirisiin aineksiin rakentuva kokonaiskuva liikunnan yhteiskuntatieteistä. Hänellä on monipuoliset tiedot alan käsitteistä, teorioista ja menetelmistä sekä kyky hahmottaa tieteenalan keskeinen sisältö. Maisterilla on tiedolliset valmiudet liikunnan yhteiskuntatieteiden jatkoopintoihin. Taidot Maisteri osaa hankkia, analysoida ja arvioida kriittisesti liikunnan yhteiskuntatieteiden alan tietoa ja hänellä on valmiudet tuottaa uutta tietoa. Maisteri kykenee havainnoimaan, ymmärtämään ja selittämään liikuntakulttuurin ilmiöitä ja soveltamaan tieteellistä tietoa käytännön tilanteisiin ja muuttuviin käytäntöihin. Asenteet Maisteri on motivoitunut liikunta-alan toiminnan ja tiedon kriittiseen tarkasteluun. Maisteri kykenee tekemään tiedollisesti perusteltuja ratkaisuja. Hänellä on halu alan toiminnan ja oman osaamisensa kehittämiseen. Maisteri ymmärtää liikunnan ja liikkumisen yhteiskunnallisena ilmiönä. Hän kykenee perustelemaan liikunnan yhteiskunnallisen merkityksen ja toimimaan liikunta-alan johtavana asiantuntijana. Maisteri tuntee alan toimijasektorit (julkinen, kolmas, yksityinen) ja hallitsee liikunnan keskeiset suunnitteluteoriat ja -menetelmät. Maisteri hallitsee liikuntaan liittyvät yhteiskunnalliset toimintakäytännöt ja ymmärtää yhteiskunnan muutosten vaikutukset liikunta-alaan. Maisteri on oppiva ja luova ongelmanratkaisija, omaa monipuolisia päättelytekniikoita, kykenee visioimaan alan tulevaisuutta sekä johtamaan ja perustelemaan muutoksia. Hän omaa monipuoliset suunnittelu- ja ajanhallintataidot sekä kyvyn itsenäiseen työskentelyyn. Maisterilla on akateemisen asiantuntijan valmiudet työskennellä liikunta-alan hallinto-, tutkimus- ja johtotehtävissä. Maisteri pyrkii jatkuvaan oppimiseen, laajaalaiseen ajatteluun ja liikunta-alan toiminnan kehittämiseen, ja hän on motivoitunut oman työnsä ja asiantuntijuutensa jatkuvaan kehittämiseen. Maisterilla on syvällinen ymmärrys yksilön käyttäytymisen ja valintojen vaikutuksista liikunta-alaan sekä liikuntakulttuurin merkityksestä yhteiskunnassa. Hän pystyy arvioimaan yhteiskunnan päätöksenteon vaikutuksia liikunta-alaan ja liikuntakulttuuriin. Maisteri osaa toimia sekä kansallisessa että kansainvälisessä ympäristössä. Hänellä on tarvittavat kieli- ja viestintätaidot sekä monipuoliset vuorovaikutus- ja ryhmätaidot toimiakseen myös monikulttuurisissa ryhmissä. Maisteri pystyy toimimaan vaativissa asiantuntijaryhmissä ja tuottamaan niiden käyttöön osaamisensa. Maisterilla on kyky joustavaan yhteisölliseen toimintaan ja halu soveltaa osaamistaan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Maisteri on motivoitunut yhteisöllisen vuorovaikutuksen jatkuvaan kehittämiseen. Maisteri on tietoinen yleisesti yhteiskunnan sekä erityisesti liikunta- ja urheilukulttuurin eettisistä ongelmista ja moraalisista kysymyksistä. Maisteri tuntee liikunta-alalla käytävän eettisen keskustelun. Maisteri pystyy arvioimaan kriittisesti liikunta-alan toimintaa eettisestä näkökulmasta. Hänellä on kyky ottaa huomioon eettiset periaatteet, ymmärtää eettisiä keskusteluja ja pohdintoja sekä niveltää eettiset periaatteet kaikkiin toimintoihinsa. Maisteri on motivoitunut vastuulliseen toimintaan. Maisteri haluaa toimia ihmistä ja luontoa, tasa-arvoa sekä monikulttuurisuutta kunnioittaen. 8

9 s. 96 LYTP005 Liikuntasosiologiseen tutkimukseen perehtyminen (kirjallisuuden korjaus) Kirjallisuus Valitaan kaksi teosta seuraavista: Bale, J. & Maguire, J The Global Sports Arena. London: Cass. (289 s.) Csikszentmihalyi, M Flow: Elämän virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. Helsinki: Rasalas. (426 s.) Guilianotti, R Sport. A Critical Sociology. Oxford: Polity Press. (267 s.) Heinemann, K Einführung in die Soziologie des Sports. Schorndorf: Hofmann. (296 s.) Ingham, A. G. & Loy, J. W Sport in Social Development. Champaign: Human Kinetics. (273 s.) Itkonen, H. & Nevala, A Kuningaspelin kentät - Jalkapalloilu paikallisena ja globaalina ilmiönä. Gaudeamus. (278 s.) Smith, E. (edit.) Sociology of Sport and Social Theory. Champaign, III: Human Kinetics. (239 s.) Theberge, N. & Donnelly, P Sport and the Sociological Imagination. Fort Worth: Texas Christian University Press (384 s.) s. 98 LYTP008 Liikuntahallinto ja politiikka (kirjallisuuden korjaus) Kirjallisuus Valitaan toinen seuraavista: Berndtson, E Politiikka tieteenä. Helsinki: Edita. (329 s.) tai Suomi, K. (ym.) Liikuntapaikkapalvelut ja väestön tasa-arvo. Seurantatutkimus liikuntapaikkapalveluiden muutoksista kulttuuriministeriön veikkausvoittovaroista kustantama julkaisu. (145 s.) 9

10 s. 118 OPINTOJEN AJOITUSSUOSITUS LIIKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTOON: - Liikunnan yhteiset opinnot, kieli- ja viestintäopinnot, metodiopinnot, vapaasti valittavat opinnot LTKY001 Tieto- ja viestintätekniikka opetustyössä (2) LBIY001 Liikuntabiologian perusteet (6) 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Syys kevät Syys kevät Syys kevät KTEP004 Terveyden edistäminen eri väestöryhmissä (2) KTEP011 Terveyden edistäminen eri väestöryhmissä I () LPEY001 Liikunta eri ympäristöissä (1.5) LTKY003 Liikunnan ensiapukurssi (1) LYTA005 Etiikka ja urheilu (2) LPEY001 Liikunta eri ympäristöissä (1.5) XENL001 Academic Reading (2) LTKY009 Johdatus seminaarityön tekemiseen (3) XKV0401 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet (2) KTEP003 Liikunta ja terveys (3) LTKY002 Tieteellisen toiminnan perusteet (3) LTKY010 Tutkimusprosessi ja tutkimusasetelmat luennot (3) LPEA007 Johdatus erityisliikuntaan (1) LPEP001 Johdatus liikuntapedagogiikkaan (3) LTKY004 Monikulttuurisuus ja kulttuurienvälisyys osana asiantuntijuutta (1) LPSY001 Liikuntapsykologian perusteet (2) XPV0401 Puheviestinnän perusteet (2) LPEA007 Johdatus erityisliikuntaan (1) LYTP002 Liikunta yhteiskunnassa (3) LYTP001 Liikuntakulttuurin historia (3) XRU0402/XRU0403 Akademisk svenska/skriftlig, muntlig (2) XENL003 Communication Skills (2) LTKY012 Tutkimusaineiston kvantitatiivinen analyysi (3) 3. lukuvuotena lisäksi 25 op vapaasti valittavia opintoja

11 s. 118 Opintojen ajoitussuositus 3. vuosi / uudet koodit 3. vuosi. Opetusharjoitteluilla yhteinen koodi LBIA030 Liikuntabiologian opetusharjoittelu 5 op Syys: LFYA004/BMEA004/VTEA005 Kandidaatin tutkielmaseminaari Sama korjaus kohtaan Kevät. Syys: LFYA005/BMEA005/VTEA006 Kandidaatin tutkielma. Sama korjaus kohtaan Kevät. s. 121 Liikuntabiologian aineopinnot II (väärä koodi) LBIA001 Solu- ja molekyylibiologia 1, oikea kurssikoodi on LBIA015. Liikuntabiologian aineopinnot I LBIA011 Fysiologian jatkokurssi LBIA012 Biomekaanisia kuvantamismenetelmiä LBIA013 Valmennus ja testausopin jatkokurssi I LBIA014 Hermolihasjärjestelmän adaptaatio BMEA003 Biomekaniikan opetusharjoittelu 5 op tai LFYA003 Liikuntafysiologian opetusharjoittelu 5 op tai VTEA003 Valmennus ja testausopin opetusharjoittelu 5 op LBIA030 Liikuntabiologian opetusharjoittelu BMEA004 Kandidaatin tutkielmaseminaari LFYA004 Kandidaatin tutkielmaseminaari VTEA005 Kandidaatin tutkielmaseminaari BMEA005 Kandidaatin tutkielma LFYA005 Kandidaatin tutkielma VTEA006 Kandidaatin tutkielma Liikuntabiologian aineopinnot II LBIA015 Solu ja molekyylibiologia LBIA016 Valmennus ja testausopin jatkokurssi II LBIA017 Valmennus ja testausopin käytännön harjoittelu LBIA018 Lihasmekaniikka LBIA019 Biomekaniikan raporttiseminaari 10 op 4 op 10 op 6 op 5 op 5 op tai 5 op tai 5 op 10 op tai 10 op tai 10 op 50 op 1 7 op 5 op 7 op 5 op 36 op s Hermolihasjärjestelmän kinesiologia Laajuus 5 op s. 127 LBIP008 Ravitsemus ja liikunta Luentoja ja luentotehtävä 20 tuntia Seminaari 10 tuntia Itsenäinen työskentely Suoritustapa Kirjan tenttiminen Luentotehtävä Seminaarin suorittaminen ja seminaarityön tekeminen Arviointi 1-5 (kirja 33%, seminaarityö 34% ja luentotehtävä 33%) s. 129 LBIA013 Valmennus- ja testausopin jatkokurssi I, ei II LBIA013 Kirjallisuus Valmennus- ja testausopin jatkokurssi I Valmentajaseminaari 32 tuntia, harjoitukset 28 tuntia Seminaariin liittyvä kirjallisuus: Schmidt & Wrisberg (2004) Motor Learning and Performance (3 rd ed. tai uudempi painos), Human Kinetics, Champaign, IL. USA. ISBN: X. (400 s.). Maughan & Gleeson (2004). The Biochemical Basis of Sports Performance. Oxford University Press. ISBN: (256 s.). Bompa & Haff (2009) Periodization: Theory and Methodology of Training (5th edition). Human Kinetics, Champaign, IL. USA. ISBN-13: (409 s.). 11

12 Suoritustapa Oheiskirjallisuus: Hämäläinen K. (2008) Urheilija ja valmentaja urheilun maailmassa. Eetokset, ihanteet ja kasvatus urheilijoiden tarinoissa. Studies in Sport, Physical Education and Health. Jyväskylän yliopisto. ISBN Hemanus. Doping. Hyvä vihollinen. Jyväskylän yliopiston kirjasto/julkaisuyksikkö, 1997, 300 sivua, ISBN: Ilmanen (toim., 2004) Pelit ja kentät. Kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta, sivut Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Tutkimuksia 3/2004. ISBN (333 s.). Aktiivinen osallistuminen asiantuntijaseminaariin sekä työtehtävien hyväksytty laadinta ja esittäminen (Schmidt & Wrisberg 2004). Kirjallisuuden (Maughan & Gleeson 2004, Bompa & Haff 2009) tenttiminen erillisenä tenttinä asteikolla 0-5. Kurssin kokonaisarvionti 0-5; painotukset: kirjat Maughan & Gleeson %, Bompa & Haff %, harjoitukset 20% ja Ilmasen seminaariosa 20%. Lisäksi seminaaritehtävät pitää suorittaa hyväksytysti. s LBIA030 Liikuntabiologian opetusharjoittelu Osaamistavoitteet Opiskelija ymmärtää liikuntabiologian opetuksen tavoitteiden, suunnittelun ja toteutuksen sekä oppimisen arvioinnin lähtökohdat. Opiskelija saa valmiuksia kehittyä liikuntabiologian asiantuntijana liikuntabiologisen oppiaineksen opettamisen kautta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: määritellä liikuntabiologian eri osa-alueiden teoreettisiin perusteisiin sekä käytännön oppimis-, mittaus- ja testaustilanteisiin sekä erilaisten tulosten analysointiin ja tulkintaan liittyvät tekijät suunnitella opetusta ja ohjausta, asettaa tavoitteita ja ottaa huomioon käytännön toteutuksen kannalta keskeiset arvioinnin lähtökohdat välittää tieteellistä tietoa eri kohderyhmille ohjata ja johtaa käytännön oppimis-, mittaus ja testaustilanteita arvioida kriittisesti sekä omaa että toisten antamaa opetusta ja ohjausta arvioida omaa oppimista ja opetusta sekä kehittää opetus- ja ohjaustoimintaansa Sisältö Liikuntabiologian perusteet opintojakson oppiaines Ihmisen anatomia ja fysiologia I opintojakson oppiaines. Ihmisen anatomia ja fysiologia II opintojakson oppiaines Kuormitusfysiologia II opintojakson oppiaines Biomekaanisten menetelmien perusteet - opintojakson oppiaines Valmennus- ja testausopin peruskurssin oppiaines Liikunta eri ympäristöissä opintojakson oppiaines Erilaiset valmennuskoulutustapahtumat Opetuksen ja ohjauksen suunnittelu, toteutus ja arviointi Johdantokurssi 16 tuntia, opetusharjoituksia 20 tuntia, opetuksen seurantaa ja arviointia 20 tuntia. Opetusharjoitteluraportin laatiminen. Suoritustapa Opetusharjoitusten, arviointien ja opetuksen seurannan hyväksytty suorittaminen. Arviointi 0 5. Laajuus 5 op Edeltävät opinnot LBIA014 Hermolihasjärjestelmän adaptaatio LBIA011 Fysiologian jatkokurssi LBIA013 Valmennus- ja testausopin jatkokurssi I Ajoitus Laitos 3. syksy ja kevät Liikuntabiologian laitos, Liikuntakasvatuksen laitos 12

13 s Liikuntabiologian aineopinnot II (väärä koodi ja väärä ajoitus) LFYA015 -> oikea koodi LBIA015 Solu- ja molekyylibiologia, Ajoitus 3. tai 4. vuosi VTEA016 -> oikea koodi LBIA016 Valmennus- ja testausopin jatkokurssi II, Ajoitus 3. tai 4. vuosi LBIA017, Ajoitus 3. tai 4. vuosi BMEA018 -> oikea koodi LBIA018 Lihasmekaniikka, Laajuus 7 op; Ajoitus 3. tai 4. vuosi BMEA019 -> oikea koodi LBIA019 Biomekaniikan raporttiseminaari, Laajuus 5 op; Ajoitus 3 tai 4. vuosi s. 135 VTEA016 Sisältö Valmennus- ja testausopin jatkokurssi II Valmennusorganisaatiot Lajianalyysi huippu-urheilussa Valmennuksen ja testauksen erityiskysymykset Lajianalyysin ja valmennuksen ohjelmoinnin seminaarityö Valmentajaseminaari (asiantuntijaluennot): 24 tuntia Suoritustapa Aktiivinen osallistuminen valmentajaseminaariin sekä seminaarityön laatiminen ja esittäminen. Arviointi 1 5 (seminaarityö 100 %). s. 137 LBIA019 Biomekaniikan raporttiseminaari Suoritustapa Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja materiaalien tenttiminen Kirjallisuus Luennoitsijan ilmoittama kirjallisuus n. 50 sivua. Laajuus 5 op Ajoitus 3. tai 4. vuosi s. 138 BMES001 Biomekaaniset sovellutusmahdollisuudet Luentoja 16 h Harjoituksia 20 h Seminaari 14 h Vierailevien luennoitsijoiden mahdollisuus. Seminaarissa suunnitellaan harjoitustyö ja sen tieteellinen tausta. s. 145 LFYS006 Pro gradu seminaari I Edeltävät opinnot LFYS001 Liikuntafysiologian sovellutusmahdollisuudet, ei LBIS001 s Hyvinvointiteknologian monitieteinen opintokokonaisuus (40 op) LBIY001 Liikuntabiologian perusteet6 op LBIP001 Ihmisen anatomia ja fysiologia I (10 op) 4 op (pakollisena suoritetaan vain anatomian osuus) KTEP011 Terveyden edistäminen eri väestöryhmissä I KTEP003 Liikunta ja terveys 4 op LBIP002 Hermolihasjärjestelmän kinesiologia 5 op LBIP005 Biomekaanisten menetelmien perusteet 7 op LBIA020 Liikuntabiologiset mittausjärjestelmät LBIA012 Biomekaanisia kuvantamismenetelmiä 4 op sekä yksi seuraavista vaihtoehdoista: YTPP210 Yrityksen johtamisen ja johtajuuden perusteet 6 op tai YTPP220 Laskentatoimen perusteet 6 op tai YTPP230 Markkinoinnin perusteet 6 op tai YTPP240 Yrittäjyyden perusteet 6 op Huom! YTPP-kursseja voi suorittaa myös englanninkielisenä YTPP211/221/231/241) 13

14 s. 153 Poistetaan: sivuainemahdollisuus (teknologialiiketoiminnan aineopinnot) s. 159 Kurssikuvauksista pois Yritystoiminta s LIIKUNNANOHJAAJAN AMK-TUTKINNON SUORITTANEIDEN LIIKUNTATIETEIDEN MAISTERIKOULUTUKSEN OPINNOT Täydentävät opinnot (vähintään) Kieli- ja viestintäopinnot: XRU0402/XRU0403 Akademisk svenska, skriftlig och muntlig XENL001/XENL003 Academic Reading and Communication Skills 48 op 4 op Johdatus tieteelliseen ajatteluun ja toimintaan: 1 LTKY002 Tieteellisen toiminnan perusteet 3 op XKV0401 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet LTKY010 Tutkimusprosessi ja tutkimusasetelmat luennot 3 op LTKY012 Tutkimusaineiston kvantitatiivinen analyysi 3 op LTKY009 Johdatus seminaarityön tekemiseen 1 op Kurssi integroidaan osin LBIA016 seminaarityöhön Liikuntabiologian pääaineiden täydentäviä opintoja 3 LBIP003 Kuormitusfysiologia I 10 op LBIP006 Kuormitusfysiologia II 3 op LBIA013 Valmennus- ja testausopin jatkokurssi I 10 op LBIA016 Valmennus- ja testausopin jatkokurssi II 7 op LBIA006 Liikuntabiologinen kirjallisuus (biomekaniikka) Maisterivaiheen opinnot 120 op Valmennus- ja testausopin syventävät opinnot VTES001 Valmennus- ja testausopin syventävä kurssi 15 op VTES002 Valmennus- ja testausopin tutkimusharjoittelu 4 op VTES003 Valmennus- ja testausopin tutkimusmetodiikka 6 op VTES004 Valmennus- ja testausopin syventävä kirjallisuus 10 op VTES006 Pro gradu -seminaari I 5 op VTES007 Pro gradu -seminaari II 5 op Yht. 45 op VTES008 Pro gradu -tutkielma 35 op Maisteritutkintoon kuuluvat muut opinnot 35 op Seuraavista opintojaksoista vähintään 35 op erikseen laadittavan HOPS:in mukaisesti LBIP005 Biomekaanisten menetelmien perusteet 7 op LBIA012 Biomekaanisia kuvantamismenetelmiä 4 op LBIA014 Hermolihasjärjestelmän adaptaatio 6 op LBIA011 Fysiologian jatkokurssi 10 op LBIA015 Solu- ja molekyylibiologia 10 op LBIA017 Valmennus- ja testausopin käytännön harjoittelu 5 op LBIA030 Liikuntabiologian opetusharjoittelu 5 op KTEA012 Urheilijan terveys 3 op LYTP002 Liikunta yhteiskunnassa 3 op LPSS020 Psychology of Coaching 3/5 op LPSS018 Group Dynamics 3/5 op LBIA006 Liikuntabiologinen kirjallisuus 1-6 op LBIA007 Kansainvälinen intensiivikurssi 1-15 op TILP350 SPSS-kurssi 14

15 s. 164 Terveystieteiden perusopinnot Pois: KTEP004 ja KTEP005 KTEP011 Terveyden edistäminen eri väestöryhmissä I KTEP012 Terveyden edistäminen eri väestöryhmissä II 3 op KTEP013 Vanheneminen ja terveys I KTEP014 Vanheneminen ja terveys II 4 op Terveystieteiden aineopinnot Lisäys: KTEA018 Näyttöön perustuva terveydenhuolto KTEA010 Suunnittelu ja arviointi terveystieteissä 6 op TGEA009, LLTA003, TERA005 Kandidaattiseminaari TGEA002, LLTY007, TERA006 Kandidaatin tutkielma 6 op s. 165 KTEP001 Terveystieteiden asiantuntijuus, osa I Seminaarit 14 tuntia s. 165 KTEP002 Kansanterveystieteen ja terveystieteiden perusteet Kirjallisuus Taipale V. ym (toim) (2004) Sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet Lammi-Taskula, J (toim.)(2011) Sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet. Helsinki: WSOYpro (166 s.) s. 166 KTEP011 ks. s. 31 s. 167 Pois KTEP004, tilalle seuraava kurssi: KTEP012 Osaamistavoitteet Sisältö Kirjallisuus Suoritustapa Laajuus Ajoitus Laitos Terveyden edistäminen eri väestöryhmissä II Opintojakson lopussa opiskelija ymmärtää ja osaa kuvata perustietoja kansanterveyden tilasta ja eri väestöryhmien terveystottumuksista, -asenteista ja -tiedoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä ymmärtää ja osaa käyttää terveyden edistämisen tietoperustan käsitteitä eri toimintaympäristöissä Suomalaisten terveydentila ja sairastavuus Terveyden edistäminen yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön tasolla Terveyden edistämisen tietoperusta Terveyden edistämisen käsitteet ja niiden kehittyminen Itsenäinen työskentely Ståhl T. & Rimpelä A. (toim.) Terveyden edistäminen tutkimuksen ja päätöksenteon haasteena. Helsinki: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. (151 s.) Lyyra T.-M., Pikkarainen A., Tiikkainen P. (toim.) (2007) Vanheneminen ja terveys. Helsinki: Edita. (267 s.) Kirjallisuuden tenttiminen Arviointi: op 1. vuosi sl Terveystieteiden laitos 15

16 s. 167 Pois KTEP005, tilalle seuraavat kaksi kurssia: KTEP013 Osaamistavoitteet Sisältö Suoritustapa Laajuus Ajoitus Laitos KTEP014 Osaamistavoitteet Sisältö Kirjallisuus Suoritustapa Laajuus Ajoitus Laitos Vanheneminen ja terveys I Opintojakson lopussa opiskelija tuntee gerontologian alan peruskäsitteet, keskeiset vanhenemisteoriat ja vanhenemismuutokset Gerontologia tieteenalana ja gerontologinen tutkimus Väestön ikääntyminen ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen vanhuudessa Johdatus gerontologiaan, luennot 20 tuntia Aktiivinen osallistuminen luennoille Luentojen tenttiminen Arviointi: vuosi sl Terveystieteiden laitos Vanheneminen ja terveys II Opintojakson lopussa opiskelija ymmärtää tärkeimmät väestön ikärakenteeseen vaikuttavat tekijät ja niiden yhteiskunnalliset seuraamukset tuntee iäkkäiden ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavat tekijät Iäkkäiden ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavat tekijät Biologiset vanhenemisteoriat Elinjärjestelmien vanhenemismuutokset Liikunnan ja muiden elintapojen vaikutukset vanhenemiseen Biologiset vanhenemismuutokset, luennot 20 tuntia Kirjallisuuden tenttiminen Heikkinen E. & Rantanen T. (toim.) Gerontologia. Helsinki: Duodecim (544 s.) Aktiivinen osallistuminen luennoille Luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen Arviointi: 0-5 (luennot 50 % ja kirja 50 %) 4 op 1. vuosi sl Terveystieteiden laitos s. 169 KTEA007 Terveystieteiden asiantuntijuus, osa II Seminaarit 14 tuntia Itsenäinen työskentely s. 170 Pois KTEA010, tilalle seuraavat kaksi kurssia: KTEA018 Osaamistavoitteet Sisältö Näyttöön perustuva terveydenhuolto Opintojakson lopussa opiskelija ymmärtää näyttöön perustuvan terveydenhuollon käsitteet, periaatteet ja käytänteet osaa arvioida olemassa olevan tietämyksen tasoa (määrää ja luotettavuutta erilaisissa toimintaympäristöissä) osaa soveltaa näyttöön perustuvan tutkimuksen tuloksia käytäntöön Erilaiset tutkimusasetelmat terveystieteissä Tutkimusten laatukriteerien arviointi Tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön 16

17 Kirjallisuus Oheiskirjallisuus Suoritustapa Laajuus Ajoitus Laitos KTEA010 Osaamistavoitteet Sisältö Kirjallisuus Oheiskirjallisuus Suoritustapa Laajuus Ajoitus Laitos Luennot 4 tuntia Seminaarit ja niihin valmistavat harjoitustehtävät 14 tuntia Itsenäinen työskentely The Cochrane Handbook (soveltuvin osin) ( Käypä hoito käsikirja Fysioterapiasuosituskäsikirja Luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen Hyväksytty harjoitustehtävä Arviointi 0-5 (luennot ja kirjallisuus 100 %) sl Terveystieteiden laitos Suunnittelu ja arviointi terveystieteissä Opintojakson lopussa opiskelija ymmärtää ja osaa kuvata terveysohjelmien ja interventiotutkimusten suunnitteluprosessin vaiheet ymmärtää arvioinnin teoreettiset ja tutkimukselliset lähtökohdat omaa valmiudet tuottaa ja hyödyntää arviointitietoa Systemaattinen terveysohjelmien suunnittelu Arvioinnin erilaiset määrittelytavat, asetelmat, arviointikohteet ja menetelmät Terveysohjelmien suunnittelun ja arvioinnin laadun arviointi Luennot 12 tuntia Seminaarit 8 tuntia Projektityöskentely Itsenäinen opiskelu Bartholomew L.K., Parcel G.S., Kok G., Gottlieb N.H Planning health promotion programs: an intervention mapping approach. 2 nd edition. San Francisco, CA: Jossey-Bass. (767 s.) (soveltuvin osin) Övretveit J Action Evaluation of Health Programmes and Changes. Abingdon: Radcliffe Medical Press Ruuska K Terveydenhuollon projektinhallinta. Helsinki: Talentum Luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen Hyväksytty projektityö Arviointi 0-5 (luennot ja kirjallisuus 100 %) 6 op sl Terveystieteiden laitos s. 173 KTEA013 Liikunta ja vanheneminen Edeltävät opinnot KTEP013 Vanheneminen ja terveys I KTEP014 Vanheneminen ja terveys II KTEP003 Liikunta ja terveys (suositeltava) s. 175 TGEA009 Kandidaattiseminaari TGEA002 Kandidaatin tutkielma LLTA003 LLTY007 TERA005 TERA006 Laajuus: Ajoitus: kandidaattiseminaari (sis. kirjaston järjestämän koulutuksen) 6 op kandidaatin tutkielma 2-3 lukuvuosi (yo-pohjaiset) 1 lukuvuosi (aikaisemman tutkinnon omaavat) 17

18 s. 175 KTEA015 Terveystieteiden etiikan perusteet Ajoitus 2 lukuvuosi, sl s. 179 LLTY002 Ravitsemus ja liikunta Suoritustapa Luennot ja kirjallisuus tentitään yhdessä Seminaariin osallistuminen ja seminaarityön suorittaminen Arviointi: 0-5 (50% tentti ja 50% seminaari). s LLTY011 Ravitsemus ja liikunta (LPE/LYT/LBI/Terveystieto) Suoritustapa: Luennot ja kirjallisuus tentitään yhdessä Arviointi: 0-5 s. 180 KTES001 Terveystieteiden etiikan syventävä kurssi Kontaktiopetus 10 tuntia, kirjalliset tehtävät, itsenäinen työskentely Ajoitus kl s. 182 Terveystieteiden yhteiset aineopinnot Pois: KTEA010 Suunnittelu ja arviointi terveystieteissä KTEA018 Näyttöön perustuva terveydenhuolto Pois: FTEA002, FTEA003 FTEY008 Kandidaattiseminaari FTEY005 Kandidaatin tutkielma 6 op s. 183 Fysioterapian syventävät opinnot (kaikille yhteiset) Valitaan 7 op seuraavista LTKS002 Kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen 5 op JA SPSS-kurssi TAI LTKS003 Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen 7 op s. 184 KTEA009 Viestintä terveystieteissä fysioterapian opiskelijoille Suoritustapa: Kirjallinen työ arvioidaan 0-5 (100 % arvosanasta) s. 184 Pois: FTEA002, FTEA003 Tilalle seuraavat: FTEY008 FTEY005 Osaamistavoitteet Kandidaattiseminaari, Kandidaatintutkielma Opintojakson lopussa opiskelijan odotetaan pystyvän itsenäiseen tiedonhankintaan, jossa osaa soveltaa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusperiaatteita kriittisesti arvioimaan oman tieteenalansa aikaisempien tutkimusten teoreettisia, käsitteellisiä, metodisia ja metodologisia lähtökohtia, ongelmia ja tutkimustulosten luotettavuutta laatimaan kirjallisen opinnäytteen tieteellistä kirjoitustapaa noudattaen ja esittelemään työtään sen eri vaiheissa esittämään kriittisiä huomioita muiden opiskelijoiden opinnäytteistä töiden eri vaiheissa 18

19 Sisältö Tutkimusprosessin vaiheet. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusperiaatteet ja oman tieteenalan keskeisimmät tiedonlähteet. Oman tieteenalan tutkimuskohteet ja menetelmälliset erityiskysymykset. Tutkielman kirjoittaminen ja esittäminen sekä muiden opiskelijoiden töiden opponointi. Seminaari 20 tuntia Luentoja ja harjoituksia 4 tuntia Itsenäinen työskentely Oheiskirjallisuus Hirsjärvi S., Remes P. & Sajavaara P Tutki ja kirjoita. 15. Uudistettu painos. Helsinki: Tammi. (464 s.). Aikaisemmatkin painokset käyvät, jotka on julkaistu 2004 tai myöhemmin. Lisäksi on mahdollista käyttää muuta soveltuvaa kirjallisuutta. Suoritustapa Seminaarit: Aktiivinen osallistuminen luentoihin, seminaareihin ja seminaareissa käytävään keskusteluun Kandidaatin tutkielman raportointi ja esittäminen Opponenttina toimiminen Arviointi: hyväksytty/täydennettävä Laajuus Ajoitus Edeltävät opinnot Laitos Tutkielma: Tutkimuskirjallisuuteen tutustuminen ja arviointi Kandidaatintutkielman laatiminen Hyväksytty kandidaatintutkielma. Arviointi: 1-5 Kandidaattiseminaari (sis. kirjaston järjestämän koulutuksen) 6 op Kandidaatin tutkielma 1 lukuvuosi LTKY014 Tiedonhankintamenetelmät ja tieteellisen kirjoittamisen perusteet LTKY002 Tieteellisen toiminnan perusteet, LTKY010 Tutkimusprosessi ja tutkimusasetelmat -luennot LTKY011 Tutkimusprosessi ja tutkimusasetelmat -harjoitukset Terveystieteiden laitos s. 188 FTES015 Terapeuttisen harjoittelun tieteellinen perusta ja näyttö Suoritustapa Luennoille ja seminaareihin osallistuminen Luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen Kirjallinen työ ja sen esittäminen Arviointi: 0-5 (luennot 20 %, kirjallisuus 40 %, kirjallinen työ 40 %) s. 192 FTES010 Pro gradu -seminaari Edeltävät opinnot: Pois: FTEA002, FTEA003 FTEY008 Kandidaattiseminaari FTEY005 Kandidaatin tutkielma s. 193 FTES011 Pro gradu -tutkielma Edeltävät opinnot: Pois: FTEA002, FTEA003 FTEY008 Kandidaattiseminaari FTEY005 Kandidaatin tutkielma s. 198 Terveystieteiden perusopinnot Pois: KTEP004, KTEP005 19

20 KTEP011 Terveyden edistäminen eri väestöryhmissä I KTEP012 Terveyden edistäminen eri väestöryhmissä II 3 op KTEP013 Vanheneminen ja terveys I KTEP014 Vanheneminen ja terveys II 4 op Terveystieteiden aineopinnot Lisäys: KTEA018 Näyttöön perustuva terveydenhuolto KTEA010 Suunnittelu ja arviointi terveystieteissä 6 op s. 199 TGEA009 Kandidaattiseminaari TGEA002 Kandidaatin tutkielma 6 op s. 200 Terveystieteiden yhteiset syventävät opinnot Valitaan 7 op seuraavista LTKS002 Kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen 5 op JA SPSS-kurssi TAI LTKS003 Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen 7 op Terveystieteiden yhteisistä aineopinnoista Pois: TGEA010, TGEA011 TGEA009 Kandidaattiseminaari TGEA002 Kandidaatin tutkielma 6 op Täydentävät opinnot Terveystieteiden yhteisistä perusopinnoista Pois KTEP005 KTEP013 Vanheneminen ja terveys I KTEP014 Vanheneminen ja terveys II 4 op s.201 Terveystieteiden yhteiset syventävät opinnot Valitaan 7 op seuraavista LTKS002 Kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen 5 op JA SPSS-kurssi TAI LTKS003 Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen 7 op s. 201 TGEA010 Opinnäyteseminaari TGEA011 Opinnäyte koko kurssikuvaus pois s. 207 TGES004 Pro gradu -seminaari Edeltävät opinnot: poistetaan rivi tai TGEA010 Opinnäyteseminaari ja TGEA011 Opinnäyte 20

21 s. 208 TGES005 Pro gradu -tutkielma Edeltävät opinnot: poistetaan rivi tai TGEA010 Opinnäyteseminaari ja TGEA011 Opinnäyte s. 209 Terveystieteiden yhteiset perusopinnot Pois: KTEP004, KTEP005 KTEP011 Terveyden edistäminen eri väestöryhmissä I KTEP012 Terveyden edistäminen eri väestöryhmissä II 3 op KTEP013 Vanheneminen ja terveys I KTEP014 Vanheneminen ja terveys II 4 op Terveystieteiden yhteiset aineopinnot Lisäys: KTEA018 Näyttöön perustuva terveydenhuolto KTEA010 Suunnittelu ja arviointi terveystieteissä 6 op LLTA003 Kandidaattiseminaari LLTY007 Kandidaatin tutkielma 6 op s. 210 Maisteriopinnot 120 op Pääaineopinnot LLTS011 Terapeuttisen harjoittelun tieteellinen perusta ja näyttö 3 op liikuntalääketieteen opiskelijoille Terveystieteiden yhteiset syventävät opinnot Valitaan 7 op seuraavista LTKS002 Kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen 5 op JA SPSS-kurssi TAI LTKS003 Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen 7 op Täydentävät opinnot yhteisistä perusopinnoista ja aineopinnoista Pois: KTEA010 Suunnittelu ja arviointi terveystieteissä LLTA004 Opinnäyteseminaari LLTA005 Opinnäyte KTEA018 Näyttöön perustuva terveydenhuolto LLTA003 Kandidaattiseminaari LLTY007 Kandidaatin tutkielma 6 op s. 211 Maisteriopinnot yht. 120 op Pääaineopinnot LLTS011 Terapeuttisen harjoittelun tieteellinen perusta ja näyttö 3 op liikuntalääketieteen opiskelijoille 21

22 Terveystieteiden yhteiset syventävät opinnot Valitaan 7 op seuraavista LTKS002 Kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen 5 op JA SPSS-kurssi TAI LTKS003 Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen 7 op s. 212 LLTA004 Opinnäyteseminaari LLTA005 Opinnäyte o koko kurssikuvaus pois s. 213 LLTS010 Physical activity assessment Oheiskirjallisuus/Additional Literature: LISÄYS American College of Sports Medicine (2009) ACSM s Guidelines for Exercise Testing and Prescription. 8th edition. Philadelpiha, PA: Lippincott Williams & Wilkins (380 s.) s. 214 LLTS009 Health Science and Technology Kirjallisuus/ Literature: Amdur RJ & Bankert EA (2002) Institutional Review Board: Management and Function. Boston: Jones & Bartlett Publishers (582 p.) Dhillon BS (2000) Medical Device Reliability and Associated Areas. Boca Raton: CRC Press (264 p.) Oheiskirjallisuu/ Additional literature: Wassertheil-Smoller S (2004) Biostatistics and Epidemiology: A Primer for Health and Biomedical Professionals. New York: Springer (259 p.) LISÄYS Simmers L, Simmers-Nartker K, Simmers-Kobelak S (2008) Additional Literature: Introduction to Health Science Technology. Clifton Park, NY: Delmar Cengage Learning (656 s.) Ajoitus /timing: Spring s. 216 Lisäys: LLTS011 Osaamistavoitteet Sisältö Kirjallisuus Terapeuttisen harjoittelun tieteellinen perusta ja näyttö liikuntalääketieteen opiskelijoille Opintojakson lopussa opiskelija ymmärtää keskeisten terapeuttisten harjoittelumuotojen tieteelliset perusteet ja sovellukset osaa arvioida käytettyjen kliinisten menetelmien luotettavuutta Terapeuttisen harjoittelun soveltuvuuden kriteerit Terapeuttisen harjoittelun annostelu, vaikuttavuus ja sen mittaaminen elinjärjestelmien, toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden alueilla Luennot 15 tuntia Seminaari 6 tuntia Itseopiskelu Valitaan yksi seuraavista: 1) Houglum P. (2010). Therapeutic exercise for musculoskeletal injuries, Human Kinetics (s , , ). 2) Richardson C, Hodges P, Hides J. (2004). Therapeutic exercise for lumbopelvic stabilization. Elsevier: Churchill Livingstone. (s ) 3) Huber F, Weels C Therapeutic exercise. Treatment planning for progression. Saunders Elsevier. (s ). 4) Cameron M, Monroe L, Physical rehabilitation: Evidence-Based examination, evaluation and intervention. Saunders Elsevier (s, ). 22