VUORES. Tästä kasvaa. Kaisu Hurme rakentaa infraa Tampereen ja Lempäälän pikkukaupungissa. Vesistölämpö 4/2009. nollaenergiakerrostalo, lupaa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUORES. Tästä kasvaa. Kaisu Hurme rakentaa infraa Tampereen ja Lempäälän pikkukaupungissa. Vesistölämpö 4/2009. nollaenergiakerrostalo, lupaa."

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 4/2009 Vesistölämpö on Järvenpäähän urheiluopistolle nollaenergiakerrostalo, Marko hyvä ratkaisu, Ruti Veikko sanoo. Simunaniemi lupaa. sivu 40 sivulla 36 Tammerkosken tehdasmiljöö maailmanperintökohteeksi? sivu 12 Uusi Raasepori vaihtaa katukylttejä urakalla sivu 26 Salo ja Hämeenlinna ovat monen kunnantalon loukussa sivu 44 Oy tuottaa kuntatekniikan palvelut Lahden seudulla sivu 54 Kaisu Hurme rakentaa infraa Tampereen ja Lempäälän pikkukaupungissa KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA Tästä kasvaa sivu 6 VUORES

2 AxFlow täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi AxFlow edustaa maailman johtavia syrjäytys-, keskipakoja tyhjöpumppuja. Tarjoamme toimivat, tehokkaat ja edulli set ratkaisut vesihuollon, jäteveden käsittelyn, kaukolämmön ja voimalaitosten tarpeisiin. Mono Epäkeskoruuvipumput nash_elmo Nesterengaspumput ja koneikot Flowserve Pleuger-uppopumput Flowserve Vesipumput Flowserve Prosessipumput fl uidity.nonstop on AxFlow Groupin rekisteröity tavaramerkki. Oma konepajamme ja huoltohenkilöstömme varmistaa räätälöityjen ratkaisujen sopivuuden kaikkiin tarpeisiisi sekä täydet huolto- ja varaosapalvelut. Ota yhteyttä, niin pumpataan lisää tehoa prosesseihisi! HELSINKI: Jokisuunkuja Helsinki Puh Fax TAMPERE: Verstaankatu 3E LH5, Tampere Puh Fax OULU: Puh tai

3 SISÄLTÖ 4/ toukokuuta 29 Koko maan ulkovalaisimista joudutaan uusimaan yli puolet vuoteen 2015 mennessä kiristyneiden EU:n energiatehokkuusvaatimusten takia. Kunnille se merkitsee miljoonan euron investointeja. 22 Muunneltava ENSI-omakotitalo valmistuu Valkeakosken asuntomessuille, joiden ykkösteemana on energiatehokkuus. 26 Uuden Raaseporin käytöstä poistettuja katukylttejä ei myydä yksityisille, vakuuttavat Johnny Jonsson ja Rune Lindholm. 48 Tampereen seudulla muhii vesihuollon suurhankkeita: 40 milj. euron tekopohjavesilaitos ja 360 milj. euron keskuspuhdistamo. YHDYSKUNTA Vuores on asukkaan pikkukaupunki vuonna Tampereen vanha tehdasmiljöö on elävää kaupunkikeskustaa 12 Liikenne ja maankäyttö saivat vision Tampereen seudulla 17 Valkeakoski esittelee kylämäisiä kortteleita kesän asuntomessuilla 22 KUNNOSSAPITO Vuoden alussa syntynyt Raasepori vaihtoi 500 katukylttiä 26 EU:n ulkovalaistusvaatimukset ajavat kunnat ahtaalle 29 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 33 Kuntien Putkimestarit 37 UKTY 38 KIINTEISTÖT Järvenpää rakentaa kuusikerroksisen nollaenergiatalon vanhuksille 40 Liitoskunnat etsivät uusiokäyttöä ylimääräisille kunnantaloille 44 Euroopan rakennusperintöpäivät nostavat kunnantalot kunniaan 47 VESIHUOLTO Tampereen seudulla on useita vesihuollon suurhankkeita 48 TEKNISET PALVELUT Osakeyhtiö hoitaa Lahden seudun kuntatekniikan 54 Tilaaja-tuottaja -mallin alkutaival Tampereella 58 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Yliopisto kaupungissa 25 Kolumni/Mette Granberg: Hyvä tyyppi 53 Uutisia 60 Kirjallisuutta 61 Henkilöuutisia 65 Tapahtumia 66 Palveluja 66 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA Kuntatekniikka 4/2009 3

4 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! S.G. Nieminen Oy SGN-tekniikka Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

5 KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Kaisu Hurme rakentaa infraa Tampereen ja Lempäälän pikkukaupungissa sivu 6 4/2009 Tammerkosken tehdasmiljöö maailmanperintökohteeksi? sivu 12 Uusi Raasepori vaihtaa katukylttejä urakalla sivu 26 Tästä kasvaa Vesistölämpö on Järvenpäähän urheiluopistolle nollaenergiakerrostalo, Marko hyvä ratkaisu, Ruti Veikko sanoo. Simunaniemi lupaa. sivulla Salo ja Hämeenlinna ovat monen kunnantalon loukussa sivu 44 Oy tuottaa kuntatekniikan palvelut Lahden seudulla sivu 54 VUORES Kannen kuva: Merja Ojala TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Reijo Rosengrén Juhani Sandström Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 69 Vuosikerta 78 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 64. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 Kesän valoa PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Kesä tuo mukanaan luonnon valon ja lämmön. Vihreää ja vehreää on muuallakin kuin kasvitieteellisissä puutarhoissa. Puistojen istutukset tarjoavat värikylläistä silmäniloa. Valoisat illat tuovat kaupunkien iltaelämään aivan uuden ulottuvuuden. Vaaleat kesäyöt tarjoavat myös talousahdingossa painiville kunnille yhden, joskin kohtuullisen vähäisen, mahdollisuuden säästöihin. Katuvaloja on jo ainakin 1990-luvun laman ajoista lähtien sammuteltu useissa kunnissa kesäaikana energian säästämiseksi. Sama meno jatkuu. Säästöpaineita lisää myös EU:n direktiivi energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista ja sen nojalla annettu komission asetus, joka edellyttää mittavaa ulkovalaistuksen uudistamista lähivuosina. Tarvitaan vielä runsaasti tuotekehitystä ja mieluiten nopeasti ennen kuin katujen ja muun kaupunkitilan valaistukseen on käytettävissä hyviä uusia tuotteita. Kun ulkovalaistus joudutaan joka tapauksessa uusimaan, olisi hyvä tarkastella valaistustarpeita laajemminkin. Valaistuskeskustelun avauksemme kannustaa kuntia perusteelliseen pohdintaan ulkovalaistuksen uudistamisperiaatteista. Tämän lehden varsinainen painopiste on kuitenkin Yhdyskuntatekniikka 09 -näyttelyn ja asuntomessujen kotimaakunnassa Pirkanmaalla. Tampereen seutu on valtakunnan merkittävimpiä kasvukeskuksia, ja haasteet yhdyskuntasuunnittelulle ja kuntatekniikan ratkaisuille ovat mittavia. Luettavaa riittää monelta kuntatekniikan lohkolta. Kantavana teemana ovat kuntien rajat ylittävät ratkaisut. Niitä suunnitellaan ja toteutetaan niin maankäytössä, liikennejärjestelmissä kuin vesihuollossakin. Tavoitteena lienee kaikemparee Tampere. YT:tä pukkaa kesän alkajaisiksi YT09-näyttely monine oheistapahtumineen avaa ovensa toukokuun lopulla Tampereella. Kuntatekniikan päivät kokoaa näyttelyviikolla suuren osan teistä lukijoista tutustumaan alan uutuuksiin sekä viisastumaan ja virkistymään yhdessä kollegojen kanssa. Valitettavasti kuntakentältä kantautuu myös viestejä siitä toisesta YT:stä ja henkilöstösäästöjen yleistymisestä. Kuntatekniikan maksurahoitteisten palvelujen tarve ja palveluista saatavat tulot eivät ole mihinkään kadonneet. Palvelut tuottavaan henkilöstöön kohdistuvia säästövaatimuksia onkin vaikea perustella ainakaan rahapulalla. Palvelutuotannon tehokkuutta tulee toki jatkuvasti seurata, vertailla ja parantaa. Taloustaivaan ukkospilvistä huolimatta toivotan kaikille lukijoille virkistävää kesää! SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTA Kuntatekniikka 5 / Kuntamarkkinat Kuntatekniikka 6 / Lautakuntapäivät Kuntatekniikka 7 / Paikkatietomarkkinat Kuntatekniikka 8 / Talvitiepäivät

6 Uuden pikkukaupungin rakentamiseen sovelletaan VUORES lu ja korkeaa te Merja Ojala Vuoreksen ensimmäisen asuntoalueen, Mäyränmäen kunnallistekniikan rakennustyöt ovat käynnissä ja valmistuvat syksyyn mennessä. Viime vuonna järjestetyn meluseiniä ja melukaiteita koskevan taidekilpailun voitti Paavo Räbinän ja Jarkko Reimanin ehdotus Suojelusenkeli, jossa valaistustekniikalla on tärkeä rooli (iso havainnekuva). Taideteos toteutetaan Vuoreskeskuksen kupeeseen rakennettavalla sillalla. Mäyränmäen alueen ensimmäisten omakotitalojen rakentaminen alkaa heinäkuussa. Havainnekuvassa Skanskan tiivis-matalakortteli, joka on yksi Mäyränmäen korttelikilpailun ehdotuksista. Vuores sijaitsee Tampereen Hervannan länsipuolella siten, että osa kaupunginosasta sijoittuu Lempäälän puolelle. Vuoreksesta rakennetaan 2020 mennessä yli asukkaan pikkukaupunki viheriöiden ja vesistöjen kainaloon Tampereelle ja Lempäälään. Ihmisen kokoinen mittakaava, taiteen mukanaolo infrassa ja elämyksellinen keskuspuisto houkuttavat viihtymään. Hulevedet ohjataan hallitusti, alueellinen tietoverkko hyödyttää asukkaita ja yrityksiä. Kumppanuuskaavoituksella kaupunki ja yritykset luovat alueen ympäristöstä entistä parempaa. Vuoden 2012 asuntomessut tuovat Vuorekseen aimo annoksen kansainvälisyyttä. 6 Kuntatekniikka 4/2009

7 YHDYSKUNTA kumppanuuskaavoitusta ontoa, luovuutta knologiaa KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA Pertti Tamminen projektijohtaja Tampereen kaupunki Konsernihallinto Vuores-projekti Tampereen kaupunkiseutu on maamme toiseksi nopeimmin kehittyvä kasvukeskus pääkaupunkiseudun jälkeen, ja alueen ennustetaan kasvavan jopa asukkaalla tulevien 30 vuoden aikana. Tämä väestönkasvu yhdessä asumisväljyyden kasvun kanssa merkitsee, että kaupunkiseudulla joudutaan varautumaan asunnon rakentamiseen vuosittain. Vuores-projekti on osaltaan vastaamassa kasvun synnyttämään haasteeseen. Vuoteen 2020 mennessä Vuorekseen rakennetaan asunnot yli asukkaalle ja toimitilat työpaikalle. Vuores sijaitsee Hervannan länsipuolella siten, että osa kaupunginosasta ulottuu Lempäälän puolelle. Vuoreksen visio Pikkukaupunki luonnon kainalossa kuvaa uudelle kaupunginosalle asetettuja keskeisiä tavoitteita, joita ovat asumisen ja palveluiden sekä työpaikkatoimintojen sekoittuminen, monipuolinen asuntotuotanto, inhimillinen mittakaava ja luonnonläheisyys. Vuoreksen sijainti Hervannan korkean teknologian keskittymän kupeessa antaa erinomaiset edel- Kuntatekniikka 4/2009 7

8 VUORES Tampereen ja Lempäälän yhteinen kaupunginosa asukasta, työpaikkaa Hervannan länsipuolella, 9 km Tampereen keskustorilta Asuntomessut vuonna 2012 Virolaisen alue, 650 asukasta teemana kansainvälisyys mukana Europan 10 -kilpailussa Vuoreksen palveluyhtiö vastaa asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöjen ylläpidosta Huippulaatuinen ICT-alueverkko open access -periaatteella Hulevesien hallinta rakentajien tontinluovutuksen ehtona Ilmakuva Vuoreksen alueesta, etualalla Ruskontie, taustalla Tampereen keskusta. Alueen läpi kulkevan Vuoreksen puistokadun työmaa erottuu kuvan keskellä. Keskuspuisto sijoittuu peltoalueelle. lytykset huipputeknologian hyödyntämiseen niin asumisessa kuin yritystoiminnassa. Kunnallistekniikan rakentaminen käynnissä Vuoreksen rakentaminen on käynnissä. Ensimmäiseksi toteutettavan Mäyränmäen pientalovaltaisen asuntoalueen kunnallistekniikka valmistuu syksyyn mennessä. Ensimmäisten 30 omakotitalon rakentaminen alkaa jo heinäkuussa. Koko kaupunginosan läpi kulkevan Vuoreksen puistokadun rakentaminen on edennyt vauhdilla, ja tämän vuoden lopulla käynnistyy Särkijärven sillan rakentaminen. Silta valmistuu 2010, jonka jälkeen alkuvuodesta 2011 yhteys Vuoreksesta Tampereen keskustan suuntaan voidaan ottaa käyttöön. Samalla luodaan edellytykset bussiliikenteelle Vuoreksesta suoraan keskustaan. loasuntoja, muualla toteutetaan omakoti- ja rivitaloasuntoja tai kaupunkivilloja. Vuoreksen monimuotoinen ja luonnonläheinen yleisilme perustuu rakentamisen sopeuttamiseen vaihteleviin maastonmuotoihin ja maisemaan sekä luonnon kannalta arvokkaiden alueiden ja kohteiden suojeluun. Suurin osa Vuoreksesta on viheralueita ja vesistöjä. Järvien rannoille on lyhyt ja esteetön reitti kaikilta asuntoalueilta. Keskusta on kaupunginosan sydän Vuoreksen keskusta on pikkukaupungin sydän, jossa on sekoittuneena asumista, työpaikkoja ja palveluja. Monipuoliset julkiset, yksityiset ja kaupalliset palvelut ja kaupunkimainen keskusta toreineen ja aukioineen muodostavat vetovoimaisen kokonaisuuden. Vuoreksen torin ympärille sijoittuvat liikekeskus, sosiaali- ja terveysasema sekä kirkko ja seurakuntatilat. Koulukeskukseen sijoittuu koulutoimintojen lisäksi päiväkoti, neuvola sekä liikuntasali ja muita harrastus- ja kokoontumistiloja. Keskustan elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tukevat osaltaan keskustan tuntu- Monimuotoisuutta ja luonnonläheisyyttä Vuoreksen rakentamisen lähtökohtana on monipuolinen asuntotuotanto, laadukkaat ja viihtyisät työpaikka-alueet sekä inhimillinen, ihmisen kokoinen mittakaava. Keskustassa ja alakeskuksissa on tarjolla kerrosta- Vuoreksen eteläosan kaavoitus- ja suunnittelutilanne 8 Kuntatekniikka 4/2009

9 YHDYSKUNTA Tämän sivun havannekuvat esittävät Vuoreskeskuksen aloituskortteleiden kumppanuuskaavoituksen tuloksia. Kumppanuuskaavoitus-toimintamallin periaate Kunta Yleiskaava Asemakaavoitus Tonttien myynti tai vuokraus Yritykset Hankesuunnittelu Rakentaminen maan sijoittuvat keskuspuisto ja liikuntapuisto. Keskustan rakentaminen käynnistyy vuonna Tontinluovutuskilpailun perusteella Vuoreksen liikekeskuksen toteuttajaksi on valittu Pirkanmaan Osuuskauppa kumppaninaan NCC Rakennus Oy. Liikekeskus päivittäistavarakauppoineen valmistuu Kumppanuuskaavoitus luo parempaa ympäristöä Vuores on yksi Tampereen kaupungin strategisista projekteista. Projektissa on kehitetty kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen pohjaksi uusia kumppanuusmalleja, joissa yhteistyö rakennuttajien ja rakennusliikkeiden kanssa käynnistyy mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin alueen asemakaavat ovat edenneet luonnosvaihetta pidemmälle. Kaupunki säilyttää itsellään luonnollisesti kaavoitusmonopolin, jonka avulla kaupungin asettamien laadullisten, ympäristöllisten ja muiden tavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa. Toimintamallien kehitystyö aloitettiin Tekes-rahoitteisen Beyond Vuores -hankkeen avulla. Tämän työn lopputuloksena on kehitetty Kumppanuuskaavoitus-toimintamalli, jota Vuoreksessa on sovellettu ensimmäisenä Mäyränmäen pientalovaltaisella asuntoalueella ja tämän jälkeen Vuoreskeskuksen kerrostalovaltaisissa aloituskortteleissa sekä keskustan liikekeskuskorttelissa. Kaksi uutta kumppanuuskaavoitus-hanketta on valmisteilla. Asuntomessujen teemana kansainvälisyys Tampereen kaupunki ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut ovat asettaneet 2012 järjestettävien asuntomessujen teemaksi kansainvälisyyden. Tavoitteena on löytää eurooppalaisen asumisen, asumiskulttuurin ja asuntoarkkitehtuurin mallien sovelluksia, jotka sopivat Suomen olohin. Teemaa pyritään edistämään tuomalla kohteiden suunnittelijoiksi ja mahdollisesti myös toteuttajiksi ulkomaisia toimijoita. Virolaisen asuntomessualueella on käynnissä tontinluovutuskilpailu, joka ratkeaa syksyllä Kilpailulla pyritään löytämään mielenkiintoisia ja innovatiivisia asuinrakennus- ja asuntotyyppejä sekä yhteisöllisyyttä tukevia kortteliratkaisuja. Kilpailuun ilmoittautuvassa työryhmässä tulee olla mukana rakennuttaja sekä arkkitehti / arkkitehteja, joilla on sekä kokemusta arkkitehtisuunnittelusta jossain muussa Euroopan maassa kuin Suomessa että hyvää perehtyneisyyttä Suomen asuntorakentamiseen ja sitä ohjaaviin säädöksiin. Työryhmän kokoonpanolla pyritään varmistamaan vakiintuneista suomalaisista asumisratkaisuista poikkeavien ehdotusten esilletulo. Virolaisen alueen yksi kortteli on mukana Europan 10 -arkkitehtikilpailussa, joka on tarkoitettu nuorille, alle 40-vuotiaille ark- Kuntatekniikka 4/2009 9

10 MEILLÄ JA MUUALLA KUVAT STOCK.XCHNG VÄÄNTÖÄ SUNNUNTAIAUKIOLOSTA KEVÄTILOA ORVOKEISTA Kaupan sunnuntaiaukiolosta päättäminen siirtynee syksyyn 2009, arvelee Suomen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala. Eduskunnassa vihreät ja keskusta ovat olleet erimielisiä keskenään sekä ryhmiensä sisällä aukioloajoista. Yksimielisiä ollaan siitä, että alle 400 neliön myymälöille voidaan sallia vapaat aukioloajat. Työmarkkinaosapuolten esityksen mukaan tätä suurempien myymälöiden sunnuntaiaukioloajan tulisi olla kello12 18, kun vihreät ja keskusta esittävät ajaksi kello Nykyisen lain mukainen kesäkauppakausi alkaa 3.5. Se sallii yli 400-neliöisten kauppojen pitävän ovet auki elokuun loppuun asti sunnuntaisin kello KIERRÄTYS KUNNIA-ASIA Suomen panttijärjestelmiin kuuluvista pulloista ja tölkeistä palautui takaisin kauppoihin 94 % vuonna 2008, käy ilmi Pirkanmaan ympäristökeskuksen kokoamista valtakunnallisista tilastoista. Parhaiten kiersivät uudelleentäytettävät lasipullot, joista 96 % palautettiin. Kertatäytteisistä lasipulloista kauppoihin palautui 94 %. Alin palautumisaste, 75 %, oli kertatäytteisillä muovipulloilla. Kaikki palautuneet pullot ja tölkit päätyivät uudelleentäyttöön tai kierrätykseen. Kevään tärkeimmän ryhmäkasvin, orvokin, sesonki on vuosi vuodelta aikaistunut. Pikkuruukuissa tai amppeleissa kasvavat orvokit tulevat eteläisimmässä Suomessa markkinoille jo huhtikuun alussa. Menekki hiipuu vasta kesäkuun puolella. Orvokkeja on reilu neljännes, noin 12 miljoonaa, kaikista ryhmäkasveista. Orvokkiamppeleita myytiin viime vuonna arviolta hieman alle kappaletta. Orvokit kestävät jopa viiden asteen yöpakkaset. Suomalaiset juovat edelleen eniten kahvia maailmassa: 9,9 kiloa per kansalainen. ENSI- REKISTERÖINNIT LASKUSSA KESKO KAMPPAILEE Keskon toiminnassa vain Ruokakesko tekee tulosta, sillä kaikki muut liiketoiminnat ovat pakkasella. Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki toteaa Kauppalehdessä, että ruokakauppa on parantanut suhteellista hintakilpailukykyään ja tehostanut toimintoja mm. pienentämällä hävikkiä. Tammi maaliskuussa K-ruokakauppojen pt-myynti kasvoi 5,3 %. S-ryhmän ptkauppa kasvoi samana aikana 6,2 %. JUOMAMYYNTI TAKKUILEE Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tammi maaliskuussa suomalaiset joivat panimojuomia yhteensä 168,5 miljoonaa litraa. Kokonaismyynti laski lähes neljä prosenttia. Olutmyynti laski 2,7 %, mutta myös alkoholittomien juomien, virvoitusjuomien ja kivennäisvesien myynnit laskivat. Vain long drink -juomien myynti jatkoi kasvuaan 8,8 %. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan huhtikuussa 2009 rekisteröitiin uutta henkilöautoa, eli 52 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Ensirekisteröinnit vähenivät 40 prosenttia tammi huhtikuussa 2009, jolloin rekisteröitiin vajaat uutta henkilöautoa. Käytettyjen autojen kauppa on sujunut hyvin. LISÄÄ ROBINHOODEJA Tokmanni-konserni avasi huhtikuun lopulla uuden Robinhoodmyymälän Nastolaan. Kevään aikana Tokmanni-konserni avaa vielä kolme uutta myymälää: Lietoon, Inkeroisiin ja Kouvolaan. 10 ÄSSÄ YOSA-SMOOTHIESTA VUODEN TÄHTITUOTE Elintarviketeollisuusliiton Vuoden Tähtituote kilpailun voittajiksi valittiin vähittäiskauppasarjassa Biofermen Yosa-smoothiet ja suurkeittiösarjassa Kasvis Gallerian Punajuurilasagne. Kunniamaininnan suurkeittiösarjassa sai Liha-Saarioisen Porsaan sisäfilee. Kilpailuun osallistuneet tuotteet olivat raadin mukaan korkeatasoisia. Herkullisuuden ohella raati arvioi tuotteiden innovatiivisuutta ja kaupallistettavuutta. Painoarvoa annettiin myös ravitsemuksellisuudelle. OSTOSKORIN HIILIJALANJÄLKI? Keskolla on Joensuussa käynnissä pilottiprojekti, jossa selvitetään hiilidioksiditietoja ostoskoritasolla. Tiedot hiilijalanjäljestä kerätään samalla tavalla kuin ravintokoodipalvelussa eli Plussakortin avulla. JARMO TEINILÄ

11 Esimerkkejä hulevesien hallintamenetelmistä (Atelier Dreiseitl) IL Street and roof run-off kitehdeille. Kaupunki ja Rakennustoimisto Palmberg osallistuvat kilpailuun yhteistyössä. Tarkoitus on, että kortteliin toteutettavat asunnot voivat olla myös asuntomessuilla messukohteina. Kilpailun teemana on asuminen ja kaupunkisuunnittelun uudet tavoitteet muuttuvassa Euroopassa. Kilpailuaika päättyy kesäkuussa 2009, ja lopputulos julkistetaan tammikuussa Kilpailuun odotetaan ehdotusta. ca m ca m 3.50 m ca. 30 m Retention max.wl IL WL DN 600 WL Stormwater sewer system Hulevesien hallintasuunnitelma Settling tank with downflow buffle Cleansing swale valittiin kilpailuttamalla kaksivaiheisena EU-hankintana. Puiston maisemaniittyä korostavat erilaiset toimintapisteet ja taideaiheet. Kiinnekohtana on iso vesiallas, joka houkuttelee oleskelemaan ympärilleen. Drainage passage Retention lake Kävelyreittien varrelle luodut taideaukiot tuovat vaihtelua ympäristöön. Sadepuutarhaksi nimetyllä aukiolla on istutuksia ja vesialtaita, joissa hyödynnetään hulevesiä. Vuoreksen keskuspuisto on laaja, noin 15 hehtaarin viheralue, minkä vuoksi suunnittelussa on otettu huomioon toteutuskelpoisuus ja realistiset rakentamis- ja ylläpitokustannukset. Suurin osa alueesta on suunniteltu helppohoitoiseksi maisemaniityksi. Vaativimpia rakenteita ovat vesialtaat ja aukiot, joiden laadukas toteuttaminen on perusteltua kohteen keskeisen sijainnin vuoksi. Hulevedet hallintaan Vuoreksen keskuspuiston ja viereisten asuinkortteleiden hulevedet on tarkoitus hoitaa luonnonmukaisilla hallintamenetelmillä ja johtaa ne keskeiseen vesiaiheeseen. Vesiaihe käsittää keskuslammikon, patorakennelmin jaksotetun puron sekä tulvaniityt. Hulevesijärjestelmän tekniset rakenteet on muotoiltu osaksi puiston kokonaistaideteosta. Suunnittelun lähtökohta on, että valuma-alueen vesistöjen vesitase ei muutu eikä vesiuoma aiheuta hallitsemattomia tulvia. Hulevesijärjestelmä on mitoitettu yleisen Euroopassa käytetyn standardin mukaan sateille, joiden on arvioitu toistuvan noin viiden vuoden välein. Myös kerran 10 vuodessa toistuvat tulvahuiput on otettu huomioon. Hulevesijärjestelmä rakenne- Keskuspuistosta elämyksellinen nähtävyys Keskuspuisto on Vuoreksen tärkein viheralue, josta luodaan kaupunginosansa ainutlaatuinen ja elämyksellinen nähtävyys. Keskuspuiston yleissuunnitelma valmistui Sen keskeisinä piirteinä ovat veistoksellinen maaston muotoilu ja monipuolinen vesiaihe, johon liittyy allasrakenteita, luonnonmukaisia vesiuomia ja tulvaniittyjä. Suunnitelman on laatinut kansainvälisesti tunnettu saksalainen konsulttitoimisto Atelier Dreiseitl, joka on erikoistunut hulevesien hallintaan ympäristötaiteen keinoin. Konsultti Keskuspuiston yleissuunnitelma (Atelier Dreiseitl) 10 Kuntatekniikka 4/2009

12 YHDYSKUNTA Tilatakomo/Taina Jordan taan siten, että yläpuolisilta valuma-alueilta tuleva ns. perusvirtaama kulkee lammikon ja puron läpi nostamatta vedenpintaa, mutta sateiden aiheuttamia hulevesiä viivytetään lammikossa sekä tulvaniityillä. Tulva-alueiden laajuus ja veden syvyys riippuvat sateen rankkuudesta. Vedenkorkeuden vaihtelu on suurimmillaan cm, ja tulvaniittyjen tyhjeneminen tapahtuu enintään vuorokauden kuluessa sateen jälkeen. Kuivina aikoina tulva-alueet ovat maisemaniittyä. Puiston hulevesijärjestelmän Virolaisen asuntomessualue, katunäkymä omakotialueelta/arkkiteh- titoimisto Jukka Turtiainen Oy lisäksi Vuoreskeskuksen tonteilla viivytetään hulevesiä esimerkiksi maanalaisilla, karkealla kiviaineksella täytetyillä kaivannoilla. Kiinteistöjen hulevedet johdetaan hulevesiviemäreillä asutuksen ja puiston väliseen istutuspainanteeseen, jossa ne suotautuvat puhdistavien maakerrosten lävitse puiston vesiaiheisiin. Taide mukana infrahankkeissa Vuoreksen houkuttelevuutta tulevaisuuden asunto- ja työpaikkaalueena lisätään kytkemällä taide saumattomasti kaupunkirakenteeseen. Taideteos voi olla irrallinen, ympäristöön sijoitettu teos tai se voi olla osa rakennettua ympäristöä, seiniä, silta- tai katurakenteita. Taiteen mukanaolo rakennusprojekteissa lisää oleellisesti rakennetun ympäristön omaleimaisuutta ja parantaa sen monipuolisia käyttötapoja. Taide on mukana kaikissa merkittävissä Vuoreksen infrahankkeissa suunnitteluvaiheesta lähtien. Vuores-projekti järjesti viime vuonna meluesteitä ja melukaiteita koskevan suunnittelukilpailun. Sen tarkoituksena oli hankkia taiteellisesti korkeatasoisia, ympäristötaiteen tunnusmerkit täyttäviä ehdotuksia Särkijärven sillalle ja sillan ympäristöön. Kilpailun voittajaksi valittiin ehdotus Suojelusenkeli tekijöinään Paavo Räbinä ja Jarkko Reiman. Suojelusenkeli antaa tilaa maisemalle päiväaikaan, jolloin näkyvillä on meluseinien graafinen pintakuvio. Pimeän aikaan teoksesta on näkyvillä ohikulkijoiden liikkumiseen aktivoituva valoteos. Kiinteistöt ja tietoverkko palveluyhtiön vastuulla Vuores-projektin yhteydessä on uudelle kaupunginosalle kehitetty palveluyhtiö-toimintamalli. Alueen asukkaille ja yrityksille taataan korkealuokkainen asuin- ja työympäristö järjestämällä edullisesti laadukkaat kiinteistöjen ylläpitopalvelut ja toteuttamalla alueellinen tietoverkko. Vuores Palvelu Oy:n liiketoiminta jakautuu kiinteistöjen ylläpitopalveluihin ja ICT-liiketoimintaan. Vuoreksen ICT-toteutuksen pohjaratkaisu on optiseen kuituun pohjautuva verkko, jonka toteuttamisesta ja ylläpitämisestä vastaa Vuores Palvelu Oy. Sen päälle rakennetaan Vuoreksen alueverkko, jonka avulla toteutetaan edelleen asukkaille ja yrityksille tietoliikenneliittymät. ICT-ratkaisu mahdollistaa uudenlaisten palvelujen syntymisen alueen asukkaiden ja yritysten tarpeisiin ja osittain myös heidän itsensä toteuttamina. Korkeatasoinen tietoliikennejärjestelmä houkuttelee alueelle ICT-palveluita hyödyntäviä asukkaita ja yrityksiä sekä kyseisiä palveluita tarjoavia yrittäjiä. Pitkällä tähtäimellä Vuores Palvelu Oy:n toiminnassa on kyse palvelu- ja tietoyhteiskunnan edistämisestä ja innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn kasvattamisesta Vuoreksessa ja samalla koko kaupungissa. Liikekeskuksen tontinluovutuskilpailun voittivat Pirkanmaan Osuuskauppa ja NCC. Kuntatekniikka 4/

13 Tampereen vanha tehdasmiljöö on kansallismaisemaa TAMMERKOSKESTA maail 12 Kuntatekniikka 4/2009

14 ja elävää kaupunkikeskustaa manperintökohde? Lentokuva Vallas Oy YHDYSKUNTA Mikko Järvi Tammerkosken teollisuusalueet En tiedä toista kaupunkia, jossa samassa määrin olisi suojeltu ja uudessa käytössä vanhoja teollisuusrakennuksia keskellä elävää kaupunkikeskustaa, komean kosken rannalla, kahden järven välissä. Tampereen kaupunki selvittää mahdollisuudet saada Tammerkoski ympäristöineen maailmanperintökohteeksi. KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA Mikko Järvi, arkkitehti Tampereen kaupunkikehitysryhmä Kirjoittaja on aikaisemmin toiminut Tampereen asemakaava-arkkitehtina ( ), koulutuspäällikkönä Kaupunkiopistolla ( ), Vantaan yleiskaavapäällikkönä ( ), kaupunkisuunnittelijana Saudi-Arabiassa ( ), Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa ja seutukaavaliitossa sekä opiskeluaikana Olli Kivisen ja Alvar Aallon arkkitehtitoimistoissa. Ruotsin kuningas Kustaa III perusti Tampereen kaupungin vuonna Kaupungilla on komea sijainti kahden suuren järven välissä. Näsijärven vedet virtaavat Tammerkoskea pitkin kaupungin keskustan halki 18 metriä alemmaksi Pyhäjärveen luvulla kosken rannalle perustettiin Kuntatekniikka 4/

15 paperi-, tekstiili- ja konepajateollisuutta. Elinkeinoelämän rakennemuutos alkoi Tampereella luvulla. Vuonna 1970 teollisuudessa oli työpaikkaa vuonna 1994 enää eli alle puolet. Menetystä ovat korvanneet hallinto- ja palvelutyöpaikat luvulla kaupunkiin perustettiin yliopisto ja teknillinen korkeakoulu. Tampereen teollisuus on edelleen kehityksen kärjessä mm. kallioporauslaitteissa, teollisuusautomaatiossa sekä poltto- ja lämmitystekniikassa. Myös Nokia-yhtiöllä on merkittävät kehitysyksiköt Tampereella. Tehdasrakennukset halutaan säilyttää Kaupunki on kasvanut Tammerkosken ympärille. Koski sekä sen rantojen punatiiliset tehdasrakennukset, vesivoimalat ja vihreät puistot leimaavat kaupungin keskustaa. Kosken alajuoksulta purettiin Verkatehdas 1970-luvulla. Purkaminen herätti voimakasta keskustelua, ja sen jälkeen kaupungissa on vallinnut laaja yksimielisyys jäljellä olevien kaupunkikuvassa keskeisten teollisuusrakennusten säilyttämisestä. Myös merkittävimmät savupiiput on suojeltu asemakaavassa muistona teollisesta perinteestä. Museovirasto on luokitellut 1993 Tammerkosken teollisen kulttuurimaiseman valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi. Ympäristöministeriö määritteli 1995 Tammerkosken teollisuusmiljöön kansallismaisemaksi yhtenä harvoista kaupunkimaisemista Suomessa. Teollisuusrakennusten uudiskäyttö onnistunutta Tammerkosken ranta-alueiden voimassa olevat asemakaavat ovat yli sadan vuoden ajalta, vanhin vuodelta Asemakaavaa on muutettu tarpeen mukaan suunniteltaessa maankäytön muutoksia. Merkittävimmät uudet asemakaavat laadittiin yläputouksen kummallekin rannalle Finlaysonin ja Tampellan alueille. Finlaysonin suunnittelu alkoi 1987 ja Tampellan Molemmat asemakaavat hyväksyttiin yksimielisesti valtuustossa , eikä niistä kummastakaan jätetty yhtään valitusta. Prosessista vastasi kaupungin silloinen kaavoituspäällikkö Markku Teräsmaa, ja kaavat laati apulaisasemakaava-arkkitehti Kristiina Jääskeläinen. Teollisuusrakennusten muuttaminen Tampereen keskustassa on ollut monipuolista ja onnistunutta. Tampereen kaupunki sai Suomen Arkkitehtiliiton SAFApalkinnon 1996 erityisesti Keskustorin, Finlaysonin ja Tampellan alueiden suunnittelusta. Tammerkosken valaistus voitti Vuoden valaistuskohde palkinnon 1999 ja oli finalisti kansainvälisessä European Light Trophy -kilpailussa historiallisesti arvokkaiden kohteiden sarjassa. Finlaysonin alueen uudelleenkäyttö sai 2004 kansainvälisen DIFA Award -palkinnon. Tampereen keskustassa tonttimaan arvo on aina ollut positiivinen huolimatta mahdollisesta teollisuustoiminnan aiheuttamasta pilaantumisesta. Myös uusien liike- ja toimistotilojen kysyntä keskustassa on ollut jatkuvaa. Tämä on antanut taloudelliset edellytykset joskus uudisrakentamista kalliimpiinkin suojeluratkaisuihin. Keskustan teollisuusalueet ovat nyt uudessa käytössä lukuun ottamatta Takon kartonkitehdasta. Keskustan ulkopuolisilla suurilla teollisuusalueilla vanhojen rakennusten suojelu voi olla taloudellisesti hankalampaa. Vanhat teollisuusrakennukset on suhteellisen yksinkertaista muuttaa liike-, museo- tai toimistotiloiksi. Sen sijaan asuntojen rakentaminen edellyttää yleensä huomattavasti väliseinien sekä vesi- ja viemäripisteiden lisäämistä ja vaativampia ilmastointiratkaisuja. Lisäksi teollisuusrakennusten runkosyvyys ja kerroskorkeus soveltuvat harvoin asuntorakentamiseen. Finlayson on Tampereen vanha kaupunki Noin seitsemän hehtaarin laajuinen Finlaysonin teollisuusalue sijaitsee yläputouksen länsirannalla. Finlaysonin puuvillatehtaan FINLAYSON Finlaysonin tehtaat 1877 Finlaysonin katuvapriikki Vapriikin kuva-arkisto/marika Tamminen Vapriikin kuva-arkisto/svante Lagergrén Keskustorin päätteenä oleva Siperia valmistui 1899 (C. Sequin-Bronner). Rakennuksessa on nyt Aamulehden toimitus (arkkitehti Petri Pussinen). Vanhin säilynyt tehdas, Viipurin kaupunginarkkitehti Carl Leszigin suunnittelema kuusvooninkinen vuodelta 1837 on suojeltu rakennussuojelulailla ja muutettu museo-, näyttely- ja toimistokäyttöön. Petri Pussinen Aula Finlaysonin alueella (arkkitehti Petri Pussinen) Vapriikin kuva-arkisto/marika Tamminen Tampereen kuva-arkisto/jari Mäkinen 14 Kuntatekniikka 4/2009

16 YHDYSKUNTA TAMPELLA Tammerkosken rannan kaupunkikuvassa keskeiset punatiiliset rakennukset on säilytetty. Entinen pääkonttori säilyy toimistokäytössä. Uusia asuintaloja vanhalla teollisuusalueella (arkkitehti Keijo Heiskanen) Vapriikin kuva-arkisto/martti Tammisto Keijo Heiskanen Syvärunkoisen entisen teollisuusrakennuksen halkaisee oikeustalon valoisa aula. Vapriikin kuva-arkisto/marika Tamminen Vapriikin kuva-arkisto/marika Tamminen Satakunnansilta ja taustalla Vapriikki. Entinen konepaja on kunnostettu kaupungin museokeskukseksi (noin m 2, arkkitehti Mauri Niemi). Rakennuksessa pidettiin mm. EU:n huippukokous Vapriikin keskushalli (kuva vas.) Vapriikin kuva-arkisto/marika Tamminen toiminta käynnistyi Tekstiilituotanto alueella lopetettiin 1990-luvun alkuvuosina. Alueen uudelleenkäytön suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu Sen voitti arkkitehtitoimisto 8 Studio Oy. Alueen uusi asemakaava perustui monivuotisiin maanomistajan, kaupungin, ympäristöministeriön ja museoviraston välisiin selvityksiin ja neuvotteluihin. Runsaasta kerrosneliöstä on säilytetty noin neliötä. Lisäksi alueelle on rakennettu uudisrakennuksia noin neliötä, pääosin asuntoja noin 800 asukkaalle. Useita vuosia myöhemmin käytiin kiista Tammerkosken niskan yli suunnitellusta autoliikenteen sillasta. Siitä päätettiin luopua ja rakentaa vain kevyen liikenteen silta hieman alemmaksi. Toinen kiista oli vuosina rakennetun ns. värjäämön purkamisesta. Vuodesta 1861 rakennus oli ollut varastona värjäämön siirryttyä katuvapriikkiin. Paikalle rakennettiin asemakaavan mukainen kerrostalo ja vain vanhin osa vuodelta 1844 säilytettiin. Säilytetyissä rakennuksissa toimii museoita, oppilaitoksia, toimisto ja ravintoloita. Eriikäiset rakennukset, kapeat kujat, ahtaat porttikäytävät ja erilaiset aukiot tekevät alueesta poikkeuksellisen vaihtelevan ja mielenkiintoisen Tampereen vanhan kaupungin. Alueella on nyt yhtä paljon työpaikkoja kuin tehtaan suuruuden aikaan. Erityisesti informaatiotekniikan yritykset ovat kotiutuneet alueelle. Finlayson on elävä kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina (www.finlaysoninalue.fi). Ranta-Tampellan alue odottaa tietunnelia Tampellan noin 25 hehtaarin teollisuusalue sijaitsee yläputouksen itärannalla. Ensimmäinen masuuni rakennettiin alueelle Teollinen toiminta loppui vuonna Tampella ja kaupunki järjestivät kilpailun alueen suunnittelusta. Sen voitti arkkitehtitoimisto Helamaa-Heiskanen Oy. Rautatien eteläpuoleisen alueen asemakaava säilytti noin neliötä vanhaa rakennuskantaa. Uudisrakentamista, pääosin asuntoja, on alueella noin neliömetriä. Radan pohjoispuolisen Näsijärven rantaan ulottuvan alueen rakentaminen odottaa alueen halkaisevan Kekkosentien siirtämistä tunneliin. Alueen suunnittelusta järjestetyn kutsukilpailun tulokset julkistettiin Kilpailun voitti arkkitehtitoimisto B&M Oy. Frenckellin paperitehdas ja keskiputous Frenckellin paperitehdas aloitti 1783 keskiputouksen länsirannalla. Rakennuksen julkisivut ovat 1900-luvun alusta (arkkitehti Birger Federley). Tehdas suljettiin 1928, ja samana vuonna kaupunki osti alueen rakennuksineen. Vuonna 1936 järjestettiin arkkitehtikilpailu Keskustorin ja Frenckellin alueen suunnittelusta. Kilpailuohjelman lähtökohtana oli Frenckellin rakennusten purkaminen. Vain Vanha Kirkko, Tampereen teatteri ja 11 vuotta aikaisemmin valmistunut Kirjastotalo piti säilyttää. Lunastuksen saaneessa ehdotuksessa Raatihuone ja torin varren jugend-rakennukset olikin purettu ja korvattu uusilla funkkistaloilla. Kilpailun tuloksena 1938 vahvistettiin uusi asemakaava, jossa Frenckellin paikalla Keskustorin päätteenä oli 11-kerroksinen kaupungintalo ja sen takana uusia kerrostaloja. Koskenranta varattiin puistoksi. Sotien johdosta suunnitelma jäi Kuntatekniikka 4/

17 FRENCKELLIN PAPERITEHDAS Tammerkoski ja Frenckellin paperitehdas 1876 Frenckellin valaistus voitti kansainvälisen LUCI-palkinnon 2005 ja sai kunniamaininnan valtakunnallisessa valaistuskilpailussa 2004 (Valoa Design Oy, Roope Siiroinen). VERKATEHDAS Verkatehdas vuonna 1920, vasemmalla värjäämö ja sen takana pääkonttori. Verkatehtaan alue nykyisin. Vapriikin kuva-arkisto/svante Lagergrén Valoa Design/Roope Siiroinen Vapriikin kuva-arkisto/niels Rasmussen Mikko Järvi kuitenkin toteuttamatta. Frenckellin tehdasrakennukset suojeltiin asemakaavalla Viimeisten kymmenen vuoden aikana ne on kunnostettu (arkkitehti Mauri Niemi, Tilakeskus, noin m 2 ). Alun perin kaksikerroksisessa tehdasrakennuksessa on torin puolella nyt viisi toimistokerrosta. Rakennuksessa on kaupungin teknisen toimen toimistot ja teatteri. Verkatehtaasta pitkä kiista Verkatehtaan ensimmäiset rakennukset rakennettiin alaputouksen itärannalle Vuonna 1967 toiminta siirrettiin keskustasta kahdeksan kilometriä itään Hankkioon uusiin ajanmukaisiin tiloihin, joissa Tamfeltin toiminta jatkuu edelleen. Verkatehtaan purkamisesta tai suojelemisesta käynnistyi yli 10 vuotta jatkunut kiista. Pääosa tehtaasta purettiin ja tilalle rakennettiin kauppakeskus, hotelli ja kolme asuinkerrostaloa. Tehtaan pääkonttori ja värjäämö säilytettiin. Pääkonttorissa on toiminut kaupungin matkailutoimisto. Värjäämö on käsi- ja taideteollisuuden näyttelytilana. Tako toimii edelleen Alaputouksen länsirannalla käynnistettiin 1866 puuhiomo, josta kehittyi monien laajennusten ja muutosten jälkeen nykyinen M-Realin kartonkitehdas Tako. Rakennukset ja tehtaan ulkoasu ovat pääosin ja 1960-luvuilta. Tehdas toimii edelleen keskellä kaupunkia. Rakennusten kaupunkikuvassa merkittävät osat on ehdottomasti syytä säilyttää, vaikka toiminta rakennusten sisällä tulevaisuudessa muuttuisi. Kehräsaaressa kehrättiin Alaputouksen varrella nykyisen Kehräsaaren alueella oli 1800-luvun puolivälissä neulaverstas. Henrik Liljeroos osti 1871 saaren, perusti sinne värjäämön ja myöhemmin villakehruutehtaan. Nykyiset rakennukset on rakennettu monessa vaiheessa. Vanhimmat osat ovat vuodelta 1897 ja uusimmat 1970-luvulta. Tehdastoiminta alueella lopetettiin Rakennukset ovat nykyisin toimistoina, kauppoina, ravintoloina. Alueella on myös elokuvateatteri ja kokoustiloja (www.hliljeroos.fi). Tammerkoskesta maailmanperintökohde? UNESCO:n maailmanperintökohteiden ajatellaan yleensä olevan vanhoja temppeleitä, palatseja tai kaupunkeja. Itämeren alueella Tallinnan, Riian, Vilnan, Visbyn, Stralsundin, Wismarin ja Lyypekin vanhat kaupungit ovatkin listalla samoin uudemmalta ajalta Pietarin keskusta. Suomestakin Vanha Rauma on maailmanperintökohde. Kaikki perintökohteet eivät ole vanhoja. Listalla on Tel-Avivin luvuilla rakennetut funkkisalueet, Le Havren toisen maailmansodan jälkeen rakennettu keskusta ja Brasilian uusi pääkaupunki Brasilia. Suomi on esittänyt maailmanperintölistalle Alvar Aallon suunnittelemaa, rakennettua Paimion parantolaa. Maailmanperintölistalla on monia kaivoksia ja kaivoskaupunkeja. Teollisuutta listalla on Englannista Derwentjoen puuvillatehtaat (1700-ja 1800-luvut) ja Saltairen tekstiilitehdasyhdyskunta 1800-luvulta, Saksasta Völklingen terästehdas ja Zollverein XII hiilikaivos Essenissä. Viimeksi mainittu on rakennettu ja suljettu Suomesta listalla on Verlan museoitu puuhiomo ja pahvitehdas ( ). Yleisesti ottaen listalla on varsin vähän teollisuutta ja työtä edustavia kohteita. Tampereen kaupunki on esittänyt selvitettäväksi mahdollisuudet saada Tammerkoski ympäristöineen maailmanperintölistalle. Tammerkosken alue on erinomainen esimerkki merkittävää historiallista aikakautta edustavasta rakennustyypistä, arkkitehtonisesta kokonaisuudesta ja maisemasta (maailmanperintökriteeri 4). Kehräsaari, Tako ja Alakoski Oy:n voimalaitos. Mikko Järvi 16 Kuntatekniikka 4/2009

18 Rakennemallityö tähtää vuoteen 2030 YHDYSKUNTA LIIKENTEELLE JA MAANKÄYTÖLLE yhteinen visio Tampereen seudulla Ylöjärvi Tampere Orivesi KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA Nokia Pirkkala Lempäälä Vesilahti Kangasala Tampereen kaupunkiseutu, asukasta Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa ovat parisen vuotta työstäneet vuoteen 2030 tähtäävää rakennemallia seudun liikenteelle ja maankäytölle. Neljän rakennemallivaihtoehdon suunnittelussa on hyödynnetty myös konsulttitiimejä. Auli Heinävä seutuarkkitehti ma. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Tampereen kaupunkiseudun kunnat olivat laatineet seutustrategian ja perustaneet kuntayhtymän kaupunkiseudun yhteistyöelimeksi vuonna Jo seutustrategiassa kunnat sopivat laativansa yhteisen maankäytön rakennemallin, liikennejärjestelmäsuunnitelman ja asuntopoliittisen ohjelman. Vauhtia seutuyhteistyölle syntyi Paras-lainsäädännön kautta. Vuoden 2006 lopussa seutuhallitus nimesi kuntien johtavista viranhaltijoista pysyvät seudulliset asiantuntijatyöryhmät, joiden ensimmäisenä tehtävänä oli ohjelmoida Parasyhteistyösuunnitelma. Vuoden 2007 alussa työryhmien esitykset käsiteltiin kuntajohtajakokouksessa, joka vei yhteistyösuunnitelman Paras-ohjausryhmään (Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus ja Oriveden edustaja). Seutuhallitus vei yhteistyösuunnitelman seitsemään jäsenkuntaan sekä Oriveden kaupungille hyväksyttäväksi, ja yhteistyösuunnitelma hyväksyttiin yhtenevästi kaikissa kahdeksassa kunnassa. Orivesi liittyi kuntayhtymään 2009 alussa. Hankekokonaisuus ja haasteet Tiivis työrupeama teki hyvää keskuskaupungin ja kehyskuntien keskinäiselle luottamukselle. Kaupunkiseutusuunnitelman keskeinen näkemys oli, että yhteistyössä tulee laatia kokonaisvaltainen yhdyskuntasuunnitelma, jossa irrottaudutaan sektorikohtaisesta kehittämisestä. Liikennettä ei suunnitella ilman vahvaa sidosta maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnitteluun, ja julkisten palveluiden suunnittelu tulee tehdä kiinteästi maankäytön ja liikenteen suunnittelun kanssa samanaikaisesti. Tämä oli Tampereen kaupunkiseudulla melko uusi oivallus, oltiinhan täälläkin tehty perinteisesti liikenteen seudullista suunnittelua pystymättä kyseenalaistamaan maankäytön vallitsevia näkemyksiä. Nyt ensimmäistä kertaa selvitettiin julkisten palvelujen verkko ja sen käyttö sekä arvioitiin, paljonko uusia kouluja, päiväkoteja ja terveysasemia kuntiin tarvitaan 2030 mennessä ja missä ovat ne raja-alueet, joiden palveluiden suunnittelua tulee viedä yhdessä eteenpäin. Kaupunkiseudulle oli 2000-luvun alkupuolella laadittu asuntopoliittinen esiselvitys. Nyt koettiin jo olevan kiire tehdä yhteistä asuntopoliittista suunnittelua, koska tarvittiin erityyppisten asuntojen tuotannon ohjelmointia vastaamaan kovaan kysyntään ja toisaalta myös sosiaalisen asumisen ja sen tukipalveluiden tasapainoista kehittämistä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen haluttiin ottaa omaksi hankkeekseen. Alusta asti kuitenkin nähtiin, että ilmastostrategiahanke on osa yhdyskuntasuunnittelun kokonaisuutta ja merkittävästi rakennemallin suunnittelua ohjaava kriteeri. Vaikka elinkeinostrategiatyö oli käynnissä samaan aikaan rakennemallityön kanssa ja töitä pyrittiin linkittämään vahvasti yhteen, rakennemallin elinkeinoalueiden sijoitustrategia ei vielä ole kirkas. Työtä jatketaan vuoden alussa perustetun seudullisen elinkeinoyhtiö Tredean kanssa. Tampereen kaupunkiseudulla kauppaa on rakentunut merkittävästi keskustojen ja Kuntatekniikka 4/

19 RAKENNEMALLI- VAIHTOEHDOT Tiivistyvä kaupunkiseutu Joukkoliikennekäytäviin tukeutuva kaupunkirakenne Monikeskusmalli Vertailupohja: hajautuva kaupunkirakenne asuinalueiden ulkopuolelle. Monessa kunnassa uudet, tiedossa olevat merkittävänkokoiset kaupan hankkeet ovat lähes kaikki sijoittumassa keskustojen ulkopuolelle. Rakennemallityön tavoitteena on sijoittaa kauppa keskustoihin. Kaupan volyymien ja sijoituksen vaikutukset asukkaiden arkielämään ja liikkumistarpeeseen ovat merkittävät. Kuntien pääkeskustoista ja niiden elävyydestä kannetaan huolta. Rakennemalliluonnoksen suunnittelun aikana asiaan paneudutaan lisää. Vaihtoehtoja yli kuntarajojen Rakennemallivaihtoehdot on tarkoituksella suunniteltu ilman kuntarajojen huomioimista. Kun vaihtoehdon Tiivistyvä kaupunkiseutu lähtökohtana on rakentaa mahdollisimman tiiviisti olevaan Tampereen kantakaupunkiin ja rajoille, ei mallissa oteta käyttöön isoja uudisalueita kehyskunnista eikä Tampereen Nurmi-Sorilan uutta kaupunginosaa. Sen sijaan joukkoliikennevaihtoehdot 2a ja 2b osoittavat maankäyttöä runsaasti joukkoliikennekäytäviin ja myös kehyskuntiin. Monikeskus-vaihtoehto kehittää malleista voimakkaimmin kehyskuntien kuntakeskustoja luvulla kasvu on ohjautunut voimistuvasti kehyskuntiin ja nyt kunnat pohtivat yhdessä vastuunkantoa kasvusta. Uutta asutusta asukkaalle Liikennejärjestelmävaihtoehtovaiheessa uudet tiehankkeet on mallinnettu kaikkiin vaihtoehtoihin samalla tavalla. Mukana on Paasikiven-Kekkosentien Tampellan tunneli ja valtateiden 9 ja 12 moottoriliikennetiet. Kaikkiaan kaupunkiseudulla ei ennusteta ruuhkautumista merkittäväksi kitkaksi. Uudelle väestölle sekä väljyyskasvusta aiheutuen seudulle mallinnetaan uutta asumista asukkaalle. Maankäyttöä on sijoitettu vaihtoehdoissa kuntien täydennysrakentamisarvioiden mukaisesti reilun asukkaan verran. Hajarakentaminen on 2000-luvulla ollut erittäin runsasta Kangasalla, Ylöjärvellä ja Lempäälässä. Rakennemallin mitoituksessa on lähdetty siitä, että hajarakentamista toteutuu huomattavasti vähemmän. Liikenteen ja maankäytön yhteissuunnittelu Vuoden vaihteesta alkaen rakennemallin ja liikennejärjestelmätyön suunnitteluryhmän kokoukset on yhdistetty. Näin on saatu turvattua liikenteen ja maankäytön suunnittelijoiden yhteinen ymmärrys ja tiedonkulku. Rakennemallivaihtoehtojen maankäytön ja liikennejärjes- Rakennemallityön hankkeiden suunnitteluprosessi Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelun keskiössä on rakennemallityö, johon muut strategia- ja suunnitteluhankkeet kytketään tiiviisti ja samoin aikatauluin. Kaikkiin hankkeisiin otettiin mukaan toteuttamisohjelmat ja aiesopimukset. Hankkeet rakennettiin erillisiksi konsulttitoimeksiannoiksi, koska nähtiin, että näin saadaan kilpailutettua alojensa parhaat voimat. Tässä tavoitteessa myös onnistuttiin. Perinteitä näin laaja-alaiselle suunnittelulle on Suomessa vähän. Konsulttitiimien työt kytketään suunnittelupalavereilla yhteen. Myös seutuarkkitehti koordinoi tiiviisti suunnittelua ja osallistuu kaikkien työryhmien kokouksiin. Erityisesti rakennemalli- ja liikennejärjestelmäkonsultit työskentelevät taajaan saman pöydän ääressä. Rakennemallivaihtoehtojen vaikutusten arviointi tehtiin kaikkien konsulttien yhteistyönä 18 Kuntatekniikka 4/2009 niin, että esimerkiksi ilmastostrategiakonsultti arvioi rakennemallivaihtoehtojen ja niiden liikennejärjestelmäsuunnitelmien ilmastovaikutukset. Liikenteen energiakulutus- ja kulkumuotojakauma- yms. tiedot arvioiden pohjaksi puolestaan tuotti TTY:n liikennetekniikan laitos TALLI-mallillaan. Kunnat ja seutuhallitus suunnittelussa mukana Kuntien johtavista viranhaltijoista koostuvat työryhmät osallistuvat tiiviisti kokonaisvaltaisen yhdyskuntasuunnitelman laatimiseen. Rakennemallityön tavoitteita sekä vaihtoehtoja joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtoineen käsiteltiin kaikissa seudullisissa työryhmissä: maankäyttö- ja rakennetyöryhmä, elinkeinot ja osaaminen työryhmä sekä liikennejärjestelmätyön, ilmastostrategian, hyvinvointipalveluiden ja asuntopoliittisen ohjelman työryhmät. Lisäksi työryhmien edustus on koottu yhteisiin työpäiviin työstä- Seudullinen palveluverkko Seudullinen liikennejärjestelmä Kokonaisvaltainen yhdyskuntasuunnittelu Kaupunkiseudun maankäytön rakennemalli 2030 Seudullinen ilmastostrategia Seudullinen asuntopolitiikka Seudullinen elinkeinopolitiikka mään konsulttien alustusten kautta suunnittelua eteenpäin. Työryhmien eri alojen edustajat sekoitettiin niin, että esimerkiksi toisen kunnan hyvinvointipuolen viranhaltija keskustelikin ryhmässä, jossa oli eri kunnan kaavoittaja. Työryhmien työskentely auttoi hallintokuntia ymmärtämään toistensa kunta- ja seututason haasteita. Seuraavaksi työvaiheet vietiin kuntajohtajien ja seutuhallituksen yhteisiin työseminaareihin ja jälleen kaikkien konsulttien alustamina. Työseminaarien ryhmät koottiin niin, että niissä oli sekoitettuna eri kuntien ja poliittisten ryhmien edustus. Ryhmätöihin osallistuivat myös kaikkien hankkeiden konsultit sekä seututoimiston asiantuntijoita. Työseminaaripäivät ovat olleet erittäin keskustelevia, analyyttisia, tuottavia ja vahvasti sitouttavia. Sidosryhmien osallistuminen ja tiedottaminen Sidosryhmien edustajilta pyydettiin kommentteja jo rakennemal-

20 YHDYSKUNTA Esimerkki rakennemallivaihtoehdosta Ve 2b, katuraitiotiekäytäviin tukeutuva rakenne Joukkoliikennekäytävistä tärkeimmiksi nousevat Hervannan, Lielahden ja Siivikkalan, Hatanpään valtatien ja Teiskontien suunnat. 38,1 milj. joukkoliikennematkaa/v., lipputulot 56 milj. euroa Raideliikenneinvestoinnit yhteensä 884 milj. euroa Katuraitiotie 524 milj. Lähijunaliikenne 357 milj. Ve 2b/uudet asukkaat telmien suunnittelussa on tavoiteltu joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen vyöhykkeiden maksimaalista maankäytön ja palveluidenkin kehittämistä. Vaihtoehtojen liikenteellisten vaikutusten arviointien valmistuttua jouduttiin kuitenkin toteamaan, että näillä pehmeillä liikenteen ja maankäytön suunnittelun keinoilla ei saavuteta haluttuja vaikutuksia. Laaditut rakennemallit eivät liikenteen näkökulmasta ole riittävän tehokkaita, sillä käytännössä eri tavalla sijoittuva maankäyttö rakennemalleissa on suurimmillaan noin 12 prosentin luokkaa. Sekä liikennejärjestelmätyön pohjaksi laadituissa liikennepoliittisissa tavoitteissa että rakennemallityön tavoitteissa on vahvat tavoitteet kulkumuotojen prosenttiosuuksien muuttamiseksi niin, että joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuudet saadaan kasvamaan ja henkilöautomatkojen osuuden kasvu taitettua. Vaihtoehdot lausunnoille Eri vaihtoehtojen kulkumuotojakaumien TALLI-malliennusteiden mukaan joukkoliikenteen kulkutapaosuus saadaan suurimmillaankin ennustettua 16 prosentiksi (nykytilanteessa kaupunkiseudulla 13,5 % ja trendivertailuennusteessa 12,9 %), kevyen liikenteen kulkumuodon kasvu ei toteutuisi juurikaan ja henkilöautoliikenteen matkojen osuuden kasvua ei saada taitettua. Liikennejärjestelmäluonnoksen suunnittelun vaiheessa maankäyttöä sijoitetaan yhteisesti sovittavien periaatteiden mukaisesti, jolloin periaatteesta riippuen voidaan vielä pyrkiä puhtaammin haluttujen kulkutapojen käyttöä suosivaan suuntaan. Lisäksi mukaan otetaan muita suunnittelun muuttujia, esimerkiksi taksapolitiikkaa. Kuntien lausuttua mielipiteensä vaihtoehdoista on mielenkiintoista nähdä, löytyykö yhteinen näkemys kehitettävästä liikennejärjestelmästä, johon myös maankäytön ja yhdyskuntarakenteen ja palveluiden kehittämisellä vahvasti sitoudutaan. Tavoitteena on ohjata kulkutapoja joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä suosien, vähentää liikkumistarvetta ja liikenteen energiankulutusta. Jos tässä onnistutaan, seutu on matkalla vastaamaan Suomen EU-ilmastositoumuksiin. Tampereen kaupunkiseutusuunnitelman toteutumista seurataan ympäristöministeriön käynnistämässä ns. STRASIhankkeessa (strategisen suunnittelun sisältö ja muodot alueidenkäytössä). Myös liikenne- ja viestintäministeriö ja Kuntaliitto seuraavat työtä. lityön tavoitteista. Kuitenkin vahvemmin sidosryhmät kytkettiin mukaan rakennemallivaihtoehtoehtojen vaikutusten arvioinnin valmistuttua. Maalis-huhtikuussa 2009 järjestettiin elinkeinokehittämisen, rakentamisen ja asumisen, poliittisten ryhmien ja liikenteen ja infran edustajille työpajat Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Senten vetäminä. Sidosryhmätyöpajat järjestetään seuraavan kerran syksyllä arvioimaan rakennemalliluonnosta ja sen toteuttamisohjelmaa. Kaikille seudun valtuutetuille on järjestetty puolivuosittain seutufoorumeita, joista kevään 2009 foorumi paneutui rakennemallin ja liikennejärjestelmän vaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksiin. Medialle on järjestetty mediatilaisuuksia ja -tiedotteita. Kehyskuntien paikallislehdissä aihe on saanut tilaa, mutta maakunnan päälehdessä vähänlaisesti. Ilmastostrategiahankkeen rinnalla on käynnissä internet-foorumina Ilmankos-kampanja Sinne sekä kuntayhtymän sivuille on tulossa toukokuun ajaksi ilmastostrategian kansalaiskysely. Aikataulu ja päätöksenteko Rakennemalliväliraportti on parhaillaan lausunnoilla kunnissa ja viranomaistahoilla. Maaliskuussa valtuustoissa sekä osassa kunnanhallituksia ja ympäristölautakuntia järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Lausuntojen pohjalta linjataan rakennemalli- ja liikennejärjestelmäluonnosten päälinjaukset. Käsittelyt etenevät maankäyttö- ja rakennetyöryhmän ja liikennejärjestelmän suunnitteluryhmän kautta kuntajohtajakokoukseen. Päälinjaukset ovat seutuhallituksessa päätettävinä Loppusyksystä seutuhallitus saa hyväksyttäväkseen rakennemallin toteuttamisohjelmineen. Sitovuus muodostuu kuntien hyväksymispäätösten kautta tämän vuoden lopulla. Tällöin yhteistä suunnittelurupeamaa on takana kaksi vuotta. Sekä keskuskaupunki Tampere että kehyskunnat pohtivat parhaillaan, mitkä asiat ne näkevät oman kuntansa ja seudun kokonaisuuden kannalta keskeisiksi. Seurantaa ja arviointia Samanaikaisesti seudun yhdyskuntasuunnitteluhankkeiden hyväksymisen kanssa viedään hyväksymiskäsittelyyn myös seudun kuntien yhteiset maapoliittiset periaatteet. Kuntien raakamaan hankinta on erityisen tärkeä toteuttamissuunnitelmien varmistamiseksi, ja sille aletaan luoda seurantajärjestelmää. Julkisten palveluiden ja asumisen yhteissuunnittelulle luodaan seudullinen ohjelmointimenetelmä ja kuntien yhteissuunnitteluvelvoite. Tämän vuoden aikana luodaan seudun yhdyskuntasuunnitteluhankkeille ja niiden toteuttamisohjelmille seurantamenetelmä. Hankkeiden suunnitteluun kuuluu kustannusten arviointia. Tavoitteena on käynnistää loppuvuodesta väestönkasvusta seudun kunnille aiheutuvien kustannusten tarkempi arviointi ja saada kasvu toteutumaan huomattavasti nykyistä taloudellisemmin. KONSULTIT JA PROJEKTIPÄÄLLIKÖT HANKKEISSA Rakennemallityö, Pöyry Environment Oy, Pasi Rajala Liikennejärjestelmäsuunnitelma TASE 2025, Strafica Oy, Markku Kivari, alikonsulttina TTY, Hanna Kalenoja Asuntopoliittinen ohjelma, Net Effect Oy, Sampo Ruoppila Ilmastostrategia, Sito Oy, Raisa Valli ja VTT, Irmeli Wahllgren ja Motiva Oy Kuntatekniikka 4/

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa 11.10.2012 Projektijohtaja Pertti Tamminen Vuores Vuores Vuores kaupunkirakenteessa Vuores Vuores Topografia 13.7.2012 5.7.2012

Lisätiedot

Vuores. Vuores. Hulevesien käsittely Vuoreksen asuntomessualueella 6.11.2012 Lahti. Vuoreksen osayleiskaava-alue. Esityksen sisältö:

Vuores. Vuores. Hulevesien käsittely Vuoreksen asuntomessualueella 6.11.2012 Lahti. Vuoreksen osayleiskaava-alue. Esityksen sisältö: Vuores Esityksen sisältö: 1. Hulevesien hallinnan periaatteet Vuoreksessa 2. Asuntomessualueen hulevesiratkaisut 3. Vuoreksen keskuspuisto Hulevesien käsittely Vuoreksen asuntomessualueella 6.11.2012 Lahti

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011 Aika: maanantai 13.6.2011 klo 13:00, Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Kutsutut Anttonen Kaisu ympäristöpäällikkö Tampere, pj. Välimäki Pauli hankkeen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

TAMPERE MUISTIO 4/2009 1 (6) 30.7.2009. Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs (Media 54 rakennus)

TAMPERE MUISTIO 4/2009 1 (6) 30.7.2009. Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs (Media 54 rakennus) TAMPERE MUISTIO 4/2009 1 (6) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 16.6.2009 klo 9.15 Paikka Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs (Media 54 rakennus) Läsnä Poissa Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Projektijohtaja Pertti Tamminen Tampereen kaupunki, Vuores projekti 3.5.2012

TAMPEREEN KAUPUNKI. Projektijohtaja Pertti Tamminen Tampereen kaupunki, Vuores projekti 3.5.2012 TAMPEREEN KAUPUNKI Projektijohtaja Pertti Tamminen Tampereen kaupunki, Vuores projekti 3.5.2012 TAMPEREEN KAUPUNKI Ruotsin kuningas Kustaa III perusti vuonna 1779 kaupungin vanhalle markkinapaikalle Tammerkosken

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

CV 1 2 / 2 0 1 2 JORDAN TAINA HENKILÖTIEDOT YLEMPI KOULUTUS JATKO- OPINNOT TEHTÄVÄT. Sähköpostiosoite. Tärkeimmät oppiaineet ja

CV 1 2 / 2 0 1 2 JORDAN TAINA HENKILÖTIEDOT YLEMPI KOULUTUS JATKO- OPINNOT TEHTÄVÄT. Sähköpostiosoite. Tärkeimmät oppiaineet ja HENKILÖTIEDOT Puhelin Sähköpostiosoite JORDAN TAINA 040 552 4846 YLEMPI KOULUTUS Tutkinnon nimi Tutkinnon nimi Arkkitehti 2000 Tampereen teknillinen korkeakoulu, TKK Rakennusarkkitehti 1991 Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Olvi Oluthalli, Luuniemenkatu 4, Iisalmi Tero Piippo projektipäällikkö MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet?

Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet? Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet? MAL-verkosto, Suomen Kuntaliitto ja Ympäristöministeriö 21.10.2015 Tampereen kaupunki apulaispormestari Pekka Salmi Kaupunkiseudun alue Väestö 31.12.2014 Kangasala

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella 11.4.2008 Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Sipoon Jokilaakson ja Nikkilän sijainti Helsingin keskustaan 35 km, Porvooseen noin 25 km ja Keravalle noin 10 km Kerava-Porvoo radan varrella Joukkoliikenneyhteydet Nikkilästä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 355 749 asukasta Kasvu 1 % Kasvun kärki kehyksellä Väestö

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 Kasvu tiivistyy sisäänpäin tultaessa Vuonna 2014 kaupunkiseudun väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013), mikä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Suunnittelukohteita 1 / 5. Merrasjärven Tähtikylän alueen B-sakaran asuinkerrostalot, Lahti 2015- - tilaajana YIT Rakennus Lahti

Suunnittelukohteita 1 / 5. Merrasjärven Tähtikylän alueen B-sakaran asuinkerrostalot, Lahti 2015- - tilaajana YIT Rakennus Lahti 1 / 5 Suunnittelukohteita Merrasjärven Tähtikylän alueen B-sakaran asuinkerrostalot, Lahti 2015- - tilaajana YIT Rakennus Lahti - kohteen laajuus n. 7000 br-m2 Annalan päiväkodin korjaus- ja muutostyöt,

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

121,6 III! PUUKAUPUNKI VII! IV VII! KESKUSTA. u VI VI. n. +123,7. Vuoreksen puistokatu I-II 40% n. +126,0 I-II 40% VII! 7 000 500 kl 1 III!-IV!

121,6 III! PUUKAUPUNKI VII! IV VII! KESKUSTA. u VI VI. n. +123,7. Vuoreksen puistokatu I-II 40% n. +126,0 I-II 40% VII! 7 000 500 kl 1 III!-IV! 135 132,9 124,3 126 7 133,5 121 3 138 3 0 120 8 122,3 126 2 5 7 121,6 131,3 129 121,2 121,4 122 6 6 137 3 138 4 129,4 122,7 129 5 138 7 129 2! PUUKAUPUNK 122 8 122,3 120 9 - V 126 3 V! 126 4 V V! V 135

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki PL 193 40101 Postitoimipaikka Lausunto Päiväys: 14.8.2015 Yhteyshenkilö: Samuli Hämäläinen Puhelin: 040 647 5198 Sähköposti: samuli.hamalainen@elenia.fi Fax: Varassaari Haapalahti asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita:

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita: Kaupunginhallitus 182 21.05.2012 Kehittämisjaosto 8 14.06.2012 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Khall 182 "Seutujohtaja Nurminen 14.4.2012 Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

832012 8.3.2012. Projektijohtaja Pertti Tamminen

832012 8.3.2012. Projektijohtaja Pertti Tamminen Puurakentamisen Roadshow Tampereella 832012 8.3.2012 Vuores Projektijohtaja Pertti Tamminen Vuores Hervanta hi h-tech t h highhigh Asuntomessut 2012 Pikkukaupungin elämää luonnon kainalossa 5.9.2011 Isokuusi

Lisätiedot

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 Naantalin kaupunki sivu 1 (6) ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 NAANTALI, ITÄTAMMISTON ASEMAKAAVAN LAATIMINEN (AK-259) Aloite Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

MUISTIO 1 (5) 05.04.2007 KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ. Aika 27.3.2007 klo 12.00. Asuntotoimi, neuvotteluhuone

MUISTIO 1 (5) 05.04.2007 KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ. Aika 27.3.2007 klo 12.00. Asuntotoimi, neuvotteluhuone MUISTIO 1 (5) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 27.3.2007 klo 12.00 Paikka Läsnä Asuntotoimi, neuvotteluhuone Harstila Pekka Hartman Jaakko Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja) Heinävä Auli Kangasniemi

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan kehittämisverkosto Tukee

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Esitykseni Sopimusmenettelyn lähtökohdat Kaupunkiseudun tavoitteet MAL3-kierrokselle Tavoitteista toimenpiteisiin

Lisätiedot

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Vantaan Kartanonkoski viihtyisää asuinympäristöä! Puutarhakaupungin arkkitehtuurikilpailun visiosta, kaupunkisuunnittelusta Viheralueiden

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Pikaratikkailta Helsingissä, Laituri -näyttelytila, 4.2.2016 klo 17-19 Tampereen kaupunki, raitiotiehanke projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Lähde: ALLI-kartasto, Osa 2 Väestö

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA Tekpan seutuseminaari 23.3.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi 1 KÄYNNISSÄ OLEVIA SEUDULLISIA HANKKEITA Sako ja umpikaivolietteiden keräystyön järjestäminen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö RIL: Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Kuparisali 22.5.2008 Reijo Kuivamäki aluejohtaja Pöyry Environment Oy Tampereen seudun strategiset

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot