VUORES. Tästä kasvaa. Kaisu Hurme rakentaa infraa Tampereen ja Lempäälän pikkukaupungissa. Vesistölämpö 4/2009. nollaenergiakerrostalo, lupaa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUORES. Tästä kasvaa. Kaisu Hurme rakentaa infraa Tampereen ja Lempäälän pikkukaupungissa. Vesistölämpö 4/2009. nollaenergiakerrostalo, lupaa."

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 4/2009 Vesistölämpö on Järvenpäähän urheiluopistolle nollaenergiakerrostalo, Marko hyvä ratkaisu, Ruti Veikko sanoo. Simunaniemi lupaa. sivu 40 sivulla 36 Tammerkosken tehdasmiljöö maailmanperintökohteeksi? sivu 12 Uusi Raasepori vaihtaa katukylttejä urakalla sivu 26 Salo ja Hämeenlinna ovat monen kunnantalon loukussa sivu 44 Oy tuottaa kuntatekniikan palvelut Lahden seudulla sivu 54 Kaisu Hurme rakentaa infraa Tampereen ja Lempäälän pikkukaupungissa KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA Tästä kasvaa sivu 6 VUORES

2 AxFlow täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi AxFlow edustaa maailman johtavia syrjäytys-, keskipakoja tyhjöpumppuja. Tarjoamme toimivat, tehokkaat ja edulli set ratkaisut vesihuollon, jäteveden käsittelyn, kaukolämmön ja voimalaitosten tarpeisiin. Mono Epäkeskoruuvipumput nash_elmo Nesterengaspumput ja koneikot Flowserve Pleuger-uppopumput Flowserve Vesipumput Flowserve Prosessipumput fl uidity.nonstop on AxFlow Groupin rekisteröity tavaramerkki. Oma konepajamme ja huoltohenkilöstömme varmistaa räätälöityjen ratkaisujen sopivuuden kaikkiin tarpeisiisi sekä täydet huolto- ja varaosapalvelut. Ota yhteyttä, niin pumpataan lisää tehoa prosesseihisi! HELSINKI: Jokisuunkuja Helsinki Puh Fax TAMPERE: Verstaankatu 3E LH5, Tampere Puh Fax OULU: Puh tai

3 SISÄLTÖ 4/ toukokuuta 29 Koko maan ulkovalaisimista joudutaan uusimaan yli puolet vuoteen 2015 mennessä kiristyneiden EU:n energiatehokkuusvaatimusten takia. Kunnille se merkitsee miljoonan euron investointeja. 22 Muunneltava ENSI-omakotitalo valmistuu Valkeakosken asuntomessuille, joiden ykkösteemana on energiatehokkuus. 26 Uuden Raaseporin käytöstä poistettuja katukylttejä ei myydä yksityisille, vakuuttavat Johnny Jonsson ja Rune Lindholm. 48 Tampereen seudulla muhii vesihuollon suurhankkeita: 40 milj. euron tekopohjavesilaitos ja 360 milj. euron keskuspuhdistamo. YHDYSKUNTA Vuores on asukkaan pikkukaupunki vuonna Tampereen vanha tehdasmiljöö on elävää kaupunkikeskustaa 12 Liikenne ja maankäyttö saivat vision Tampereen seudulla 17 Valkeakoski esittelee kylämäisiä kortteleita kesän asuntomessuilla 22 KUNNOSSAPITO Vuoden alussa syntynyt Raasepori vaihtoi 500 katukylttiä 26 EU:n ulkovalaistusvaatimukset ajavat kunnat ahtaalle 29 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 33 Kuntien Putkimestarit 37 UKTY 38 KIINTEISTÖT Järvenpää rakentaa kuusikerroksisen nollaenergiatalon vanhuksille 40 Liitoskunnat etsivät uusiokäyttöä ylimääräisille kunnantaloille 44 Euroopan rakennusperintöpäivät nostavat kunnantalot kunniaan 47 VESIHUOLTO Tampereen seudulla on useita vesihuollon suurhankkeita 48 TEKNISET PALVELUT Osakeyhtiö hoitaa Lahden seudun kuntatekniikan 54 Tilaaja-tuottaja -mallin alkutaival Tampereella 58 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Yliopisto kaupungissa 25 Kolumni/Mette Granberg: Hyvä tyyppi 53 Uutisia 60 Kirjallisuutta 61 Henkilöuutisia 65 Tapahtumia 66 Palveluja 66 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA Kuntatekniikka 4/2009 3

4 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! S.G. Nieminen Oy SGN-tekniikka Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

5 KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Kaisu Hurme rakentaa infraa Tampereen ja Lempäälän pikkukaupungissa sivu 6 4/2009 Tammerkosken tehdasmiljöö maailmanperintökohteeksi? sivu 12 Uusi Raasepori vaihtaa katukylttejä urakalla sivu 26 Tästä kasvaa Vesistölämpö on Järvenpäähän urheiluopistolle nollaenergiakerrostalo, Marko hyvä ratkaisu, Ruti Veikko sanoo. Simunaniemi lupaa. sivulla Salo ja Hämeenlinna ovat monen kunnantalon loukussa sivu 44 Oy tuottaa kuntatekniikan palvelut Lahden seudulla sivu 54 VUORES Kannen kuva: Merja Ojala TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Reijo Rosengrén Juhani Sandström Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 69 Vuosikerta 78 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 64. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 Kesän valoa PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Kesä tuo mukanaan luonnon valon ja lämmön. Vihreää ja vehreää on muuallakin kuin kasvitieteellisissä puutarhoissa. Puistojen istutukset tarjoavat värikylläistä silmäniloa. Valoisat illat tuovat kaupunkien iltaelämään aivan uuden ulottuvuuden. Vaaleat kesäyöt tarjoavat myös talousahdingossa painiville kunnille yhden, joskin kohtuullisen vähäisen, mahdollisuuden säästöihin. Katuvaloja on jo ainakin 1990-luvun laman ajoista lähtien sammuteltu useissa kunnissa kesäaikana energian säästämiseksi. Sama meno jatkuu. Säästöpaineita lisää myös EU:n direktiivi energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista ja sen nojalla annettu komission asetus, joka edellyttää mittavaa ulkovalaistuksen uudistamista lähivuosina. Tarvitaan vielä runsaasti tuotekehitystä ja mieluiten nopeasti ennen kuin katujen ja muun kaupunkitilan valaistukseen on käytettävissä hyviä uusia tuotteita. Kun ulkovalaistus joudutaan joka tapauksessa uusimaan, olisi hyvä tarkastella valaistustarpeita laajemminkin. Valaistuskeskustelun avauksemme kannustaa kuntia perusteelliseen pohdintaan ulkovalaistuksen uudistamisperiaatteista. Tämän lehden varsinainen painopiste on kuitenkin Yhdyskuntatekniikka 09 -näyttelyn ja asuntomessujen kotimaakunnassa Pirkanmaalla. Tampereen seutu on valtakunnan merkittävimpiä kasvukeskuksia, ja haasteet yhdyskuntasuunnittelulle ja kuntatekniikan ratkaisuille ovat mittavia. Luettavaa riittää monelta kuntatekniikan lohkolta. Kantavana teemana ovat kuntien rajat ylittävät ratkaisut. Niitä suunnitellaan ja toteutetaan niin maankäytössä, liikennejärjestelmissä kuin vesihuollossakin. Tavoitteena lienee kaikemparee Tampere. YT:tä pukkaa kesän alkajaisiksi YT09-näyttely monine oheistapahtumineen avaa ovensa toukokuun lopulla Tampereella. Kuntatekniikan päivät kokoaa näyttelyviikolla suuren osan teistä lukijoista tutustumaan alan uutuuksiin sekä viisastumaan ja virkistymään yhdessä kollegojen kanssa. Valitettavasti kuntakentältä kantautuu myös viestejä siitä toisesta YT:stä ja henkilöstösäästöjen yleistymisestä. Kuntatekniikan maksurahoitteisten palvelujen tarve ja palveluista saatavat tulot eivät ole mihinkään kadonneet. Palvelut tuottavaan henkilöstöön kohdistuvia säästövaatimuksia onkin vaikea perustella ainakaan rahapulalla. Palvelutuotannon tehokkuutta tulee toki jatkuvasti seurata, vertailla ja parantaa. Taloustaivaan ukkospilvistä huolimatta toivotan kaikille lukijoille virkistävää kesää! SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTA Kuntatekniikka 5 / Kuntamarkkinat Kuntatekniikka 6 / Lautakuntapäivät Kuntatekniikka 7 / Paikkatietomarkkinat Kuntatekniikka 8 / Talvitiepäivät

6 Uuden pikkukaupungin rakentamiseen sovelletaan VUORES lu ja korkeaa te Merja Ojala Vuoreksen ensimmäisen asuntoalueen, Mäyränmäen kunnallistekniikan rakennustyöt ovat käynnissä ja valmistuvat syksyyn mennessä. Viime vuonna järjestetyn meluseiniä ja melukaiteita koskevan taidekilpailun voitti Paavo Räbinän ja Jarkko Reimanin ehdotus Suojelusenkeli, jossa valaistustekniikalla on tärkeä rooli (iso havainnekuva). Taideteos toteutetaan Vuoreskeskuksen kupeeseen rakennettavalla sillalla. Mäyränmäen alueen ensimmäisten omakotitalojen rakentaminen alkaa heinäkuussa. Havainnekuvassa Skanskan tiivis-matalakortteli, joka on yksi Mäyränmäen korttelikilpailun ehdotuksista. Vuores sijaitsee Tampereen Hervannan länsipuolella siten, että osa kaupunginosasta sijoittuu Lempäälän puolelle. Vuoreksesta rakennetaan 2020 mennessä yli asukkaan pikkukaupunki viheriöiden ja vesistöjen kainaloon Tampereelle ja Lempäälään. Ihmisen kokoinen mittakaava, taiteen mukanaolo infrassa ja elämyksellinen keskuspuisto houkuttavat viihtymään. Hulevedet ohjataan hallitusti, alueellinen tietoverkko hyödyttää asukkaita ja yrityksiä. Kumppanuuskaavoituksella kaupunki ja yritykset luovat alueen ympäristöstä entistä parempaa. Vuoden 2012 asuntomessut tuovat Vuorekseen aimo annoksen kansainvälisyyttä. 6 Kuntatekniikka 4/2009

7 YHDYSKUNTA kumppanuuskaavoitusta ontoa, luovuutta knologiaa KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA Pertti Tamminen projektijohtaja Tampereen kaupunki Konsernihallinto Vuores-projekti Tampereen kaupunkiseutu on maamme toiseksi nopeimmin kehittyvä kasvukeskus pääkaupunkiseudun jälkeen, ja alueen ennustetaan kasvavan jopa asukkaalla tulevien 30 vuoden aikana. Tämä väestönkasvu yhdessä asumisväljyyden kasvun kanssa merkitsee, että kaupunkiseudulla joudutaan varautumaan asunnon rakentamiseen vuosittain. Vuores-projekti on osaltaan vastaamassa kasvun synnyttämään haasteeseen. Vuoteen 2020 mennessä Vuorekseen rakennetaan asunnot yli asukkaalle ja toimitilat työpaikalle. Vuores sijaitsee Hervannan länsipuolella siten, että osa kaupunginosasta ulottuu Lempäälän puolelle. Vuoreksen visio Pikkukaupunki luonnon kainalossa kuvaa uudelle kaupunginosalle asetettuja keskeisiä tavoitteita, joita ovat asumisen ja palveluiden sekä työpaikkatoimintojen sekoittuminen, monipuolinen asuntotuotanto, inhimillinen mittakaava ja luonnonläheisyys. Vuoreksen sijainti Hervannan korkean teknologian keskittymän kupeessa antaa erinomaiset edel- Kuntatekniikka 4/2009 7

8 VUORES Tampereen ja Lempäälän yhteinen kaupunginosa asukasta, työpaikkaa Hervannan länsipuolella, 9 km Tampereen keskustorilta Asuntomessut vuonna 2012 Virolaisen alue, 650 asukasta teemana kansainvälisyys mukana Europan 10 -kilpailussa Vuoreksen palveluyhtiö vastaa asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöjen ylläpidosta Huippulaatuinen ICT-alueverkko open access -periaatteella Hulevesien hallinta rakentajien tontinluovutuksen ehtona Ilmakuva Vuoreksen alueesta, etualalla Ruskontie, taustalla Tampereen keskusta. Alueen läpi kulkevan Vuoreksen puistokadun työmaa erottuu kuvan keskellä. Keskuspuisto sijoittuu peltoalueelle. lytykset huipputeknologian hyödyntämiseen niin asumisessa kuin yritystoiminnassa. Kunnallistekniikan rakentaminen käynnissä Vuoreksen rakentaminen on käynnissä. Ensimmäiseksi toteutettavan Mäyränmäen pientalovaltaisen asuntoalueen kunnallistekniikka valmistuu syksyyn mennessä. Ensimmäisten 30 omakotitalon rakentaminen alkaa jo heinäkuussa. Koko kaupunginosan läpi kulkevan Vuoreksen puistokadun rakentaminen on edennyt vauhdilla, ja tämän vuoden lopulla käynnistyy Särkijärven sillan rakentaminen. Silta valmistuu 2010, jonka jälkeen alkuvuodesta 2011 yhteys Vuoreksesta Tampereen keskustan suuntaan voidaan ottaa käyttöön. Samalla luodaan edellytykset bussiliikenteelle Vuoreksesta suoraan keskustaan. loasuntoja, muualla toteutetaan omakoti- ja rivitaloasuntoja tai kaupunkivilloja. Vuoreksen monimuotoinen ja luonnonläheinen yleisilme perustuu rakentamisen sopeuttamiseen vaihteleviin maastonmuotoihin ja maisemaan sekä luonnon kannalta arvokkaiden alueiden ja kohteiden suojeluun. Suurin osa Vuoreksesta on viheralueita ja vesistöjä. Järvien rannoille on lyhyt ja esteetön reitti kaikilta asuntoalueilta. Keskusta on kaupunginosan sydän Vuoreksen keskusta on pikkukaupungin sydän, jossa on sekoittuneena asumista, työpaikkoja ja palveluja. Monipuoliset julkiset, yksityiset ja kaupalliset palvelut ja kaupunkimainen keskusta toreineen ja aukioineen muodostavat vetovoimaisen kokonaisuuden. Vuoreksen torin ympärille sijoittuvat liikekeskus, sosiaali- ja terveysasema sekä kirkko ja seurakuntatilat. Koulukeskukseen sijoittuu koulutoimintojen lisäksi päiväkoti, neuvola sekä liikuntasali ja muita harrastus- ja kokoontumistiloja. Keskustan elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tukevat osaltaan keskustan tuntu- Monimuotoisuutta ja luonnonläheisyyttä Vuoreksen rakentamisen lähtökohtana on monipuolinen asuntotuotanto, laadukkaat ja viihtyisät työpaikka-alueet sekä inhimillinen, ihmisen kokoinen mittakaava. Keskustassa ja alakeskuksissa on tarjolla kerrosta- Vuoreksen eteläosan kaavoitus- ja suunnittelutilanne 8 Kuntatekniikka 4/2009

9 YHDYSKUNTA Tämän sivun havannekuvat esittävät Vuoreskeskuksen aloituskortteleiden kumppanuuskaavoituksen tuloksia. Kumppanuuskaavoitus-toimintamallin periaate Kunta Yleiskaava Asemakaavoitus Tonttien myynti tai vuokraus Yritykset Hankesuunnittelu Rakentaminen maan sijoittuvat keskuspuisto ja liikuntapuisto. Keskustan rakentaminen käynnistyy vuonna Tontinluovutuskilpailun perusteella Vuoreksen liikekeskuksen toteuttajaksi on valittu Pirkanmaan Osuuskauppa kumppaninaan NCC Rakennus Oy. Liikekeskus päivittäistavarakauppoineen valmistuu Kumppanuuskaavoitus luo parempaa ympäristöä Vuores on yksi Tampereen kaupungin strategisista projekteista. Projektissa on kehitetty kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen pohjaksi uusia kumppanuusmalleja, joissa yhteistyö rakennuttajien ja rakennusliikkeiden kanssa käynnistyy mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin alueen asemakaavat ovat edenneet luonnosvaihetta pidemmälle. Kaupunki säilyttää itsellään luonnollisesti kaavoitusmonopolin, jonka avulla kaupungin asettamien laadullisten, ympäristöllisten ja muiden tavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa. Toimintamallien kehitystyö aloitettiin Tekes-rahoitteisen Beyond Vuores -hankkeen avulla. Tämän työn lopputuloksena on kehitetty Kumppanuuskaavoitus-toimintamalli, jota Vuoreksessa on sovellettu ensimmäisenä Mäyränmäen pientalovaltaisella asuntoalueella ja tämän jälkeen Vuoreskeskuksen kerrostalovaltaisissa aloituskortteleissa sekä keskustan liikekeskuskorttelissa. Kaksi uutta kumppanuuskaavoitus-hanketta on valmisteilla. Asuntomessujen teemana kansainvälisyys Tampereen kaupunki ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut ovat asettaneet 2012 järjestettävien asuntomessujen teemaksi kansainvälisyyden. Tavoitteena on löytää eurooppalaisen asumisen, asumiskulttuurin ja asuntoarkkitehtuurin mallien sovelluksia, jotka sopivat Suomen olohin. Teemaa pyritään edistämään tuomalla kohteiden suunnittelijoiksi ja mahdollisesti myös toteuttajiksi ulkomaisia toimijoita. Virolaisen asuntomessualueella on käynnissä tontinluovutuskilpailu, joka ratkeaa syksyllä Kilpailulla pyritään löytämään mielenkiintoisia ja innovatiivisia asuinrakennus- ja asuntotyyppejä sekä yhteisöllisyyttä tukevia kortteliratkaisuja. Kilpailuun ilmoittautuvassa työryhmässä tulee olla mukana rakennuttaja sekä arkkitehti / arkkitehteja, joilla on sekä kokemusta arkkitehtisuunnittelusta jossain muussa Euroopan maassa kuin Suomessa että hyvää perehtyneisyyttä Suomen asuntorakentamiseen ja sitä ohjaaviin säädöksiin. Työryhmän kokoonpanolla pyritään varmistamaan vakiintuneista suomalaisista asumisratkaisuista poikkeavien ehdotusten esilletulo. Virolaisen alueen yksi kortteli on mukana Europan 10 -arkkitehtikilpailussa, joka on tarkoitettu nuorille, alle 40-vuotiaille ark- Kuntatekniikka 4/2009 9

10 MEILLÄ JA MUUALLA KUVAT STOCK.XCHNG VÄÄNTÖÄ SUNNUNTAIAUKIOLOSTA KEVÄTILOA ORVOKEISTA Kaupan sunnuntaiaukiolosta päättäminen siirtynee syksyyn 2009, arvelee Suomen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala. Eduskunnassa vihreät ja keskusta ovat olleet erimielisiä keskenään sekä ryhmiensä sisällä aukioloajoista. Yksimielisiä ollaan siitä, että alle 400 neliön myymälöille voidaan sallia vapaat aukioloajat. Työmarkkinaosapuolten esityksen mukaan tätä suurempien myymälöiden sunnuntaiaukioloajan tulisi olla kello12 18, kun vihreät ja keskusta esittävät ajaksi kello Nykyisen lain mukainen kesäkauppakausi alkaa 3.5. Se sallii yli 400-neliöisten kauppojen pitävän ovet auki elokuun loppuun asti sunnuntaisin kello KIERRÄTYS KUNNIA-ASIA Suomen panttijärjestelmiin kuuluvista pulloista ja tölkeistä palautui takaisin kauppoihin 94 % vuonna 2008, käy ilmi Pirkanmaan ympäristökeskuksen kokoamista valtakunnallisista tilastoista. Parhaiten kiersivät uudelleentäytettävät lasipullot, joista 96 % palautettiin. Kertatäytteisistä lasipulloista kauppoihin palautui 94 %. Alin palautumisaste, 75 %, oli kertatäytteisillä muovipulloilla. Kaikki palautuneet pullot ja tölkit päätyivät uudelleentäyttöön tai kierrätykseen. Kevään tärkeimmän ryhmäkasvin, orvokin, sesonki on vuosi vuodelta aikaistunut. Pikkuruukuissa tai amppeleissa kasvavat orvokit tulevat eteläisimmässä Suomessa markkinoille jo huhtikuun alussa. Menekki hiipuu vasta kesäkuun puolella. Orvokkeja on reilu neljännes, noin 12 miljoonaa, kaikista ryhmäkasveista. Orvokkiamppeleita myytiin viime vuonna arviolta hieman alle kappaletta. Orvokit kestävät jopa viiden asteen yöpakkaset. Suomalaiset juovat edelleen eniten kahvia maailmassa: 9,9 kiloa per kansalainen. ENSI- REKISTERÖINNIT LASKUSSA KESKO KAMPPAILEE Keskon toiminnassa vain Ruokakesko tekee tulosta, sillä kaikki muut liiketoiminnat ovat pakkasella. Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki toteaa Kauppalehdessä, että ruokakauppa on parantanut suhteellista hintakilpailukykyään ja tehostanut toimintoja mm. pienentämällä hävikkiä. Tammi maaliskuussa K-ruokakauppojen pt-myynti kasvoi 5,3 %. S-ryhmän ptkauppa kasvoi samana aikana 6,2 %. JUOMAMYYNTI TAKKUILEE Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tammi maaliskuussa suomalaiset joivat panimojuomia yhteensä 168,5 miljoonaa litraa. Kokonaismyynti laski lähes neljä prosenttia. Olutmyynti laski 2,7 %, mutta myös alkoholittomien juomien, virvoitusjuomien ja kivennäisvesien myynnit laskivat. Vain long drink -juomien myynti jatkoi kasvuaan 8,8 %. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan huhtikuussa 2009 rekisteröitiin uutta henkilöautoa, eli 52 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Ensirekisteröinnit vähenivät 40 prosenttia tammi huhtikuussa 2009, jolloin rekisteröitiin vajaat uutta henkilöautoa. Käytettyjen autojen kauppa on sujunut hyvin. LISÄÄ ROBINHOODEJA Tokmanni-konserni avasi huhtikuun lopulla uuden Robinhoodmyymälän Nastolaan. Kevään aikana Tokmanni-konserni avaa vielä kolme uutta myymälää: Lietoon, Inkeroisiin ja Kouvolaan. 10 ÄSSÄ YOSA-SMOOTHIESTA VUODEN TÄHTITUOTE Elintarviketeollisuusliiton Vuoden Tähtituote kilpailun voittajiksi valittiin vähittäiskauppasarjassa Biofermen Yosa-smoothiet ja suurkeittiösarjassa Kasvis Gallerian Punajuurilasagne. Kunniamaininnan suurkeittiösarjassa sai Liha-Saarioisen Porsaan sisäfilee. Kilpailuun osallistuneet tuotteet olivat raadin mukaan korkeatasoisia. Herkullisuuden ohella raati arvioi tuotteiden innovatiivisuutta ja kaupallistettavuutta. Painoarvoa annettiin myös ravitsemuksellisuudelle. OSTOSKORIN HIILIJALANJÄLKI? Keskolla on Joensuussa käynnissä pilottiprojekti, jossa selvitetään hiilidioksiditietoja ostoskoritasolla. Tiedot hiilijalanjäljestä kerätään samalla tavalla kuin ravintokoodipalvelussa eli Plussakortin avulla. JARMO TEINILÄ

11 Esimerkkejä hulevesien hallintamenetelmistä (Atelier Dreiseitl) IL Street and roof run-off kitehdeille. Kaupunki ja Rakennustoimisto Palmberg osallistuvat kilpailuun yhteistyössä. Tarkoitus on, että kortteliin toteutettavat asunnot voivat olla myös asuntomessuilla messukohteina. Kilpailun teemana on asuminen ja kaupunkisuunnittelun uudet tavoitteet muuttuvassa Euroopassa. Kilpailuaika päättyy kesäkuussa 2009, ja lopputulos julkistetaan tammikuussa Kilpailuun odotetaan ehdotusta. ca m ca m 3.50 m ca. 30 m Retention max.wl IL WL DN 600 WL Stormwater sewer system Hulevesien hallintasuunnitelma Settling tank with downflow buffle Cleansing swale valittiin kilpailuttamalla kaksivaiheisena EU-hankintana. Puiston maisemaniittyä korostavat erilaiset toimintapisteet ja taideaiheet. Kiinnekohtana on iso vesiallas, joka houkuttelee oleskelemaan ympärilleen. Drainage passage Retention lake Kävelyreittien varrelle luodut taideaukiot tuovat vaihtelua ympäristöön. Sadepuutarhaksi nimetyllä aukiolla on istutuksia ja vesialtaita, joissa hyödynnetään hulevesiä. Vuoreksen keskuspuisto on laaja, noin 15 hehtaarin viheralue, minkä vuoksi suunnittelussa on otettu huomioon toteutuskelpoisuus ja realistiset rakentamis- ja ylläpitokustannukset. Suurin osa alueesta on suunniteltu helppohoitoiseksi maisemaniityksi. Vaativimpia rakenteita ovat vesialtaat ja aukiot, joiden laadukas toteuttaminen on perusteltua kohteen keskeisen sijainnin vuoksi. Hulevedet hallintaan Vuoreksen keskuspuiston ja viereisten asuinkortteleiden hulevedet on tarkoitus hoitaa luonnonmukaisilla hallintamenetelmillä ja johtaa ne keskeiseen vesiaiheeseen. Vesiaihe käsittää keskuslammikon, patorakennelmin jaksotetun puron sekä tulvaniityt. Hulevesijärjestelmän tekniset rakenteet on muotoiltu osaksi puiston kokonaistaideteosta. Suunnittelun lähtökohta on, että valuma-alueen vesistöjen vesitase ei muutu eikä vesiuoma aiheuta hallitsemattomia tulvia. Hulevesijärjestelmä on mitoitettu yleisen Euroopassa käytetyn standardin mukaan sateille, joiden on arvioitu toistuvan noin viiden vuoden välein. Myös kerran 10 vuodessa toistuvat tulvahuiput on otettu huomioon. Hulevesijärjestelmä rakenne- Keskuspuistosta elämyksellinen nähtävyys Keskuspuisto on Vuoreksen tärkein viheralue, josta luodaan kaupunginosansa ainutlaatuinen ja elämyksellinen nähtävyys. Keskuspuiston yleissuunnitelma valmistui Sen keskeisinä piirteinä ovat veistoksellinen maaston muotoilu ja monipuolinen vesiaihe, johon liittyy allasrakenteita, luonnonmukaisia vesiuomia ja tulvaniittyjä. Suunnitelman on laatinut kansainvälisesti tunnettu saksalainen konsulttitoimisto Atelier Dreiseitl, joka on erikoistunut hulevesien hallintaan ympäristötaiteen keinoin. Konsultti Keskuspuiston yleissuunnitelma (Atelier Dreiseitl) 10 Kuntatekniikka 4/2009

12 YHDYSKUNTA Tilatakomo/Taina Jordan taan siten, että yläpuolisilta valuma-alueilta tuleva ns. perusvirtaama kulkee lammikon ja puron läpi nostamatta vedenpintaa, mutta sateiden aiheuttamia hulevesiä viivytetään lammikossa sekä tulvaniityillä. Tulva-alueiden laajuus ja veden syvyys riippuvat sateen rankkuudesta. Vedenkorkeuden vaihtelu on suurimmillaan cm, ja tulvaniittyjen tyhjeneminen tapahtuu enintään vuorokauden kuluessa sateen jälkeen. Kuivina aikoina tulva-alueet ovat maisemaniittyä. Puiston hulevesijärjestelmän Virolaisen asuntomessualue, katunäkymä omakotialueelta/arkkiteh- titoimisto Jukka Turtiainen Oy lisäksi Vuoreskeskuksen tonteilla viivytetään hulevesiä esimerkiksi maanalaisilla, karkealla kiviaineksella täytetyillä kaivannoilla. Kiinteistöjen hulevedet johdetaan hulevesiviemäreillä asutuksen ja puiston väliseen istutuspainanteeseen, jossa ne suotautuvat puhdistavien maakerrosten lävitse puiston vesiaiheisiin. Taide mukana infrahankkeissa Vuoreksen houkuttelevuutta tulevaisuuden asunto- ja työpaikkaalueena lisätään kytkemällä taide saumattomasti kaupunkirakenteeseen. Taideteos voi olla irrallinen, ympäristöön sijoitettu teos tai se voi olla osa rakennettua ympäristöä, seiniä, silta- tai katurakenteita. Taiteen mukanaolo rakennusprojekteissa lisää oleellisesti rakennetun ympäristön omaleimaisuutta ja parantaa sen monipuolisia käyttötapoja. Taide on mukana kaikissa merkittävissä Vuoreksen infrahankkeissa suunnitteluvaiheesta lähtien. Vuores-projekti järjesti viime vuonna meluesteitä ja melukaiteita koskevan suunnittelukilpailun. Sen tarkoituksena oli hankkia taiteellisesti korkeatasoisia, ympäristötaiteen tunnusmerkit täyttäviä ehdotuksia Särkijärven sillalle ja sillan ympäristöön. Kilpailun voittajaksi valittiin ehdotus Suojelusenkeli tekijöinään Paavo Räbinä ja Jarkko Reiman. Suojelusenkeli antaa tilaa maisemalle päiväaikaan, jolloin näkyvillä on meluseinien graafinen pintakuvio. Pimeän aikaan teoksesta on näkyvillä ohikulkijoiden liikkumiseen aktivoituva valoteos. Kiinteistöt ja tietoverkko palveluyhtiön vastuulla Vuores-projektin yhteydessä on uudelle kaupunginosalle kehitetty palveluyhtiö-toimintamalli. Alueen asukkaille ja yrityksille taataan korkealuokkainen asuin- ja työympäristö järjestämällä edullisesti laadukkaat kiinteistöjen ylläpitopalvelut ja toteuttamalla alueellinen tietoverkko. Vuores Palvelu Oy:n liiketoiminta jakautuu kiinteistöjen ylläpitopalveluihin ja ICT-liiketoimintaan. Vuoreksen ICT-toteutuksen pohjaratkaisu on optiseen kuituun pohjautuva verkko, jonka toteuttamisesta ja ylläpitämisestä vastaa Vuores Palvelu Oy. Sen päälle rakennetaan Vuoreksen alueverkko, jonka avulla toteutetaan edelleen asukkaille ja yrityksille tietoliikenneliittymät. ICT-ratkaisu mahdollistaa uudenlaisten palvelujen syntymisen alueen asukkaiden ja yritysten tarpeisiin ja osittain myös heidän itsensä toteuttamina. Korkeatasoinen tietoliikennejärjestelmä houkuttelee alueelle ICT-palveluita hyödyntäviä asukkaita ja yrityksiä sekä kyseisiä palveluita tarjoavia yrittäjiä. Pitkällä tähtäimellä Vuores Palvelu Oy:n toiminnassa on kyse palvelu- ja tietoyhteiskunnan edistämisestä ja innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn kasvattamisesta Vuoreksessa ja samalla koko kaupungissa. Liikekeskuksen tontinluovutuskilpailun voittivat Pirkanmaan Osuuskauppa ja NCC. Kuntatekniikka 4/

13 Tampereen vanha tehdasmiljöö on kansallismaisemaa TAMMERKOSKESTA maail 12 Kuntatekniikka 4/2009

14 ja elävää kaupunkikeskustaa manperintökohde? Lentokuva Vallas Oy YHDYSKUNTA Mikko Järvi Tammerkosken teollisuusalueet En tiedä toista kaupunkia, jossa samassa määrin olisi suojeltu ja uudessa käytössä vanhoja teollisuusrakennuksia keskellä elävää kaupunkikeskustaa, komean kosken rannalla, kahden järven välissä. Tampereen kaupunki selvittää mahdollisuudet saada Tammerkoski ympäristöineen maailmanperintökohteeksi. KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA Mikko Järvi, arkkitehti Tampereen kaupunkikehitysryhmä Kirjoittaja on aikaisemmin toiminut Tampereen asemakaava-arkkitehtina ( ), koulutuspäällikkönä Kaupunkiopistolla ( ), Vantaan yleiskaavapäällikkönä ( ), kaupunkisuunnittelijana Saudi-Arabiassa ( ), Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa ja seutukaavaliitossa sekä opiskeluaikana Olli Kivisen ja Alvar Aallon arkkitehtitoimistoissa. Ruotsin kuningas Kustaa III perusti Tampereen kaupungin vuonna Kaupungilla on komea sijainti kahden suuren järven välissä. Näsijärven vedet virtaavat Tammerkoskea pitkin kaupungin keskustan halki 18 metriä alemmaksi Pyhäjärveen luvulla kosken rannalle perustettiin Kuntatekniikka 4/

15 paperi-, tekstiili- ja konepajateollisuutta. Elinkeinoelämän rakennemuutos alkoi Tampereella luvulla. Vuonna 1970 teollisuudessa oli työpaikkaa vuonna 1994 enää eli alle puolet. Menetystä ovat korvanneet hallinto- ja palvelutyöpaikat luvulla kaupunkiin perustettiin yliopisto ja teknillinen korkeakoulu. Tampereen teollisuus on edelleen kehityksen kärjessä mm. kallioporauslaitteissa, teollisuusautomaatiossa sekä poltto- ja lämmitystekniikassa. Myös Nokia-yhtiöllä on merkittävät kehitysyksiköt Tampereella. Tehdasrakennukset halutaan säilyttää Kaupunki on kasvanut Tammerkosken ympärille. Koski sekä sen rantojen punatiiliset tehdasrakennukset, vesivoimalat ja vihreät puistot leimaavat kaupungin keskustaa. Kosken alajuoksulta purettiin Verkatehdas 1970-luvulla. Purkaminen herätti voimakasta keskustelua, ja sen jälkeen kaupungissa on vallinnut laaja yksimielisyys jäljellä olevien kaupunkikuvassa keskeisten teollisuusrakennusten säilyttämisestä. Myös merkittävimmät savupiiput on suojeltu asemakaavassa muistona teollisesta perinteestä. Museovirasto on luokitellut 1993 Tammerkosken teollisen kulttuurimaiseman valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi. Ympäristöministeriö määritteli 1995 Tammerkosken teollisuusmiljöön kansallismaisemaksi yhtenä harvoista kaupunkimaisemista Suomessa. Teollisuusrakennusten uudiskäyttö onnistunutta Tammerkosken ranta-alueiden voimassa olevat asemakaavat ovat yli sadan vuoden ajalta, vanhin vuodelta Asemakaavaa on muutettu tarpeen mukaan suunniteltaessa maankäytön muutoksia. Merkittävimmät uudet asemakaavat laadittiin yläputouksen kummallekin rannalle Finlaysonin ja Tampellan alueille. Finlaysonin suunnittelu alkoi 1987 ja Tampellan Molemmat asemakaavat hyväksyttiin yksimielisesti valtuustossa , eikä niistä kummastakaan jätetty yhtään valitusta. Prosessista vastasi kaupungin silloinen kaavoituspäällikkö Markku Teräsmaa, ja kaavat laati apulaisasemakaava-arkkitehti Kristiina Jääskeläinen. Teollisuusrakennusten muuttaminen Tampereen keskustassa on ollut monipuolista ja onnistunutta. Tampereen kaupunki sai Suomen Arkkitehtiliiton SAFApalkinnon 1996 erityisesti Keskustorin, Finlaysonin ja Tampellan alueiden suunnittelusta. Tammerkosken valaistus voitti Vuoden valaistuskohde palkinnon 1999 ja oli finalisti kansainvälisessä European Light Trophy -kilpailussa historiallisesti arvokkaiden kohteiden sarjassa. Finlaysonin alueen uudelleenkäyttö sai 2004 kansainvälisen DIFA Award -palkinnon. Tampereen keskustassa tonttimaan arvo on aina ollut positiivinen huolimatta mahdollisesta teollisuustoiminnan aiheuttamasta pilaantumisesta. Myös uusien liike- ja toimistotilojen kysyntä keskustassa on ollut jatkuvaa. Tämä on antanut taloudelliset edellytykset joskus uudisrakentamista kalliimpiinkin suojeluratkaisuihin. Keskustan teollisuusalueet ovat nyt uudessa käytössä lukuun ottamatta Takon kartonkitehdasta. Keskustan ulkopuolisilla suurilla teollisuusalueilla vanhojen rakennusten suojelu voi olla taloudellisesti hankalampaa. Vanhat teollisuusrakennukset on suhteellisen yksinkertaista muuttaa liike-, museo- tai toimistotiloiksi. Sen sijaan asuntojen rakentaminen edellyttää yleensä huomattavasti väliseinien sekä vesi- ja viemäripisteiden lisäämistä ja vaativampia ilmastointiratkaisuja. Lisäksi teollisuusrakennusten runkosyvyys ja kerroskorkeus soveltuvat harvoin asuntorakentamiseen. Finlayson on Tampereen vanha kaupunki Noin seitsemän hehtaarin laajuinen Finlaysonin teollisuusalue sijaitsee yläputouksen länsirannalla. Finlaysonin puuvillatehtaan FINLAYSON Finlaysonin tehtaat 1877 Finlaysonin katuvapriikki Vapriikin kuva-arkisto/marika Tamminen Vapriikin kuva-arkisto/svante Lagergrén Keskustorin päätteenä oleva Siperia valmistui 1899 (C. Sequin-Bronner). Rakennuksessa on nyt Aamulehden toimitus (arkkitehti Petri Pussinen). Vanhin säilynyt tehdas, Viipurin kaupunginarkkitehti Carl Leszigin suunnittelema kuusvooninkinen vuodelta 1837 on suojeltu rakennussuojelulailla ja muutettu museo-, näyttely- ja toimistokäyttöön. Petri Pussinen Aula Finlaysonin alueella (arkkitehti Petri Pussinen) Vapriikin kuva-arkisto/marika Tamminen Tampereen kuva-arkisto/jari Mäkinen 14 Kuntatekniikka 4/2009

16 YHDYSKUNTA TAMPELLA Tammerkosken rannan kaupunkikuvassa keskeiset punatiiliset rakennukset on säilytetty. Entinen pääkonttori säilyy toimistokäytössä. Uusia asuintaloja vanhalla teollisuusalueella (arkkitehti Keijo Heiskanen) Vapriikin kuva-arkisto/martti Tammisto Keijo Heiskanen Syvärunkoisen entisen teollisuusrakennuksen halkaisee oikeustalon valoisa aula. Vapriikin kuva-arkisto/marika Tamminen Vapriikin kuva-arkisto/marika Tamminen Satakunnansilta ja taustalla Vapriikki. Entinen konepaja on kunnostettu kaupungin museokeskukseksi (noin m 2, arkkitehti Mauri Niemi). Rakennuksessa pidettiin mm. EU:n huippukokous Vapriikin keskushalli (kuva vas.) Vapriikin kuva-arkisto/marika Tamminen toiminta käynnistyi Tekstiilituotanto alueella lopetettiin 1990-luvun alkuvuosina. Alueen uudelleenkäytön suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu Sen voitti arkkitehtitoimisto 8 Studio Oy. Alueen uusi asemakaava perustui monivuotisiin maanomistajan, kaupungin, ympäristöministeriön ja museoviraston välisiin selvityksiin ja neuvotteluihin. Runsaasta kerrosneliöstä on säilytetty noin neliötä. Lisäksi alueelle on rakennettu uudisrakennuksia noin neliötä, pääosin asuntoja noin 800 asukkaalle. Useita vuosia myöhemmin käytiin kiista Tammerkosken niskan yli suunnitellusta autoliikenteen sillasta. Siitä päätettiin luopua ja rakentaa vain kevyen liikenteen silta hieman alemmaksi. Toinen kiista oli vuosina rakennetun ns. värjäämön purkamisesta. Vuodesta 1861 rakennus oli ollut varastona värjäämön siirryttyä katuvapriikkiin. Paikalle rakennettiin asemakaavan mukainen kerrostalo ja vain vanhin osa vuodelta 1844 säilytettiin. Säilytetyissä rakennuksissa toimii museoita, oppilaitoksia, toimisto ja ravintoloita. Eriikäiset rakennukset, kapeat kujat, ahtaat porttikäytävät ja erilaiset aukiot tekevät alueesta poikkeuksellisen vaihtelevan ja mielenkiintoisen Tampereen vanhan kaupungin. Alueella on nyt yhtä paljon työpaikkoja kuin tehtaan suuruuden aikaan. Erityisesti informaatiotekniikan yritykset ovat kotiutuneet alueelle. Finlayson on elävä kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina (www.finlaysoninalue.fi). Ranta-Tampellan alue odottaa tietunnelia Tampellan noin 25 hehtaarin teollisuusalue sijaitsee yläputouksen itärannalla. Ensimmäinen masuuni rakennettiin alueelle Teollinen toiminta loppui vuonna Tampella ja kaupunki järjestivät kilpailun alueen suunnittelusta. Sen voitti arkkitehtitoimisto Helamaa-Heiskanen Oy. Rautatien eteläpuoleisen alueen asemakaava säilytti noin neliötä vanhaa rakennuskantaa. Uudisrakentamista, pääosin asuntoja, on alueella noin neliömetriä. Radan pohjoispuolisen Näsijärven rantaan ulottuvan alueen rakentaminen odottaa alueen halkaisevan Kekkosentien siirtämistä tunneliin. Alueen suunnittelusta järjestetyn kutsukilpailun tulokset julkistettiin Kilpailun voitti arkkitehtitoimisto B&M Oy. Frenckellin paperitehdas ja keskiputous Frenckellin paperitehdas aloitti 1783 keskiputouksen länsirannalla. Rakennuksen julkisivut ovat 1900-luvun alusta (arkkitehti Birger Federley). Tehdas suljettiin 1928, ja samana vuonna kaupunki osti alueen rakennuksineen. Vuonna 1936 järjestettiin arkkitehtikilpailu Keskustorin ja Frenckellin alueen suunnittelusta. Kilpailuohjelman lähtökohtana oli Frenckellin rakennusten purkaminen. Vain Vanha Kirkko, Tampereen teatteri ja 11 vuotta aikaisemmin valmistunut Kirjastotalo piti säilyttää. Lunastuksen saaneessa ehdotuksessa Raatihuone ja torin varren jugend-rakennukset olikin purettu ja korvattu uusilla funkkistaloilla. Kilpailun tuloksena 1938 vahvistettiin uusi asemakaava, jossa Frenckellin paikalla Keskustorin päätteenä oli 11-kerroksinen kaupungintalo ja sen takana uusia kerrostaloja. Koskenranta varattiin puistoksi. Sotien johdosta suunnitelma jäi Kuntatekniikka 4/

17 FRENCKELLIN PAPERITEHDAS Tammerkoski ja Frenckellin paperitehdas 1876 Frenckellin valaistus voitti kansainvälisen LUCI-palkinnon 2005 ja sai kunniamaininnan valtakunnallisessa valaistuskilpailussa 2004 (Valoa Design Oy, Roope Siiroinen). VERKATEHDAS Verkatehdas vuonna 1920, vasemmalla värjäämö ja sen takana pääkonttori. Verkatehtaan alue nykyisin. Vapriikin kuva-arkisto/svante Lagergrén Valoa Design/Roope Siiroinen Vapriikin kuva-arkisto/niels Rasmussen Mikko Järvi kuitenkin toteuttamatta. Frenckellin tehdasrakennukset suojeltiin asemakaavalla Viimeisten kymmenen vuoden aikana ne on kunnostettu (arkkitehti Mauri Niemi, Tilakeskus, noin m 2 ). Alun perin kaksikerroksisessa tehdasrakennuksessa on torin puolella nyt viisi toimistokerrosta. Rakennuksessa on kaupungin teknisen toimen toimistot ja teatteri. Verkatehtaasta pitkä kiista Verkatehtaan ensimmäiset rakennukset rakennettiin alaputouksen itärannalle Vuonna 1967 toiminta siirrettiin keskustasta kahdeksan kilometriä itään Hankkioon uusiin ajanmukaisiin tiloihin, joissa Tamfeltin toiminta jatkuu edelleen. Verkatehtaan purkamisesta tai suojelemisesta käynnistyi yli 10 vuotta jatkunut kiista. Pääosa tehtaasta purettiin ja tilalle rakennettiin kauppakeskus, hotelli ja kolme asuinkerrostaloa. Tehtaan pääkonttori ja värjäämö säilytettiin. Pääkonttorissa on toiminut kaupungin matkailutoimisto. Värjäämö on käsi- ja taideteollisuuden näyttelytilana. Tako toimii edelleen Alaputouksen länsirannalla käynnistettiin 1866 puuhiomo, josta kehittyi monien laajennusten ja muutosten jälkeen nykyinen M-Realin kartonkitehdas Tako. Rakennukset ja tehtaan ulkoasu ovat pääosin ja 1960-luvuilta. Tehdas toimii edelleen keskellä kaupunkia. Rakennusten kaupunkikuvassa merkittävät osat on ehdottomasti syytä säilyttää, vaikka toiminta rakennusten sisällä tulevaisuudessa muuttuisi. Kehräsaaressa kehrättiin Alaputouksen varrella nykyisen Kehräsaaren alueella oli 1800-luvun puolivälissä neulaverstas. Henrik Liljeroos osti 1871 saaren, perusti sinne värjäämön ja myöhemmin villakehruutehtaan. Nykyiset rakennukset on rakennettu monessa vaiheessa. Vanhimmat osat ovat vuodelta 1897 ja uusimmat 1970-luvulta. Tehdastoiminta alueella lopetettiin Rakennukset ovat nykyisin toimistoina, kauppoina, ravintoloina. Alueella on myös elokuvateatteri ja kokoustiloja (www.hliljeroos.fi). Tammerkoskesta maailmanperintökohde? UNESCO:n maailmanperintökohteiden ajatellaan yleensä olevan vanhoja temppeleitä, palatseja tai kaupunkeja. Itämeren alueella Tallinnan, Riian, Vilnan, Visbyn, Stralsundin, Wismarin ja Lyypekin vanhat kaupungit ovatkin listalla samoin uudemmalta ajalta Pietarin keskusta. Suomestakin Vanha Rauma on maailmanperintökohde. Kaikki perintökohteet eivät ole vanhoja. Listalla on Tel-Avivin luvuilla rakennetut funkkisalueet, Le Havren toisen maailmansodan jälkeen rakennettu keskusta ja Brasilian uusi pääkaupunki Brasilia. Suomi on esittänyt maailmanperintölistalle Alvar Aallon suunnittelemaa, rakennettua Paimion parantolaa. Maailmanperintölistalla on monia kaivoksia ja kaivoskaupunkeja. Teollisuutta listalla on Englannista Derwentjoen puuvillatehtaat (1700-ja 1800-luvut) ja Saltairen tekstiilitehdasyhdyskunta 1800-luvulta, Saksasta Völklingen terästehdas ja Zollverein XII hiilikaivos Essenissä. Viimeksi mainittu on rakennettu ja suljettu Suomesta listalla on Verlan museoitu puuhiomo ja pahvitehdas ( ). Yleisesti ottaen listalla on varsin vähän teollisuutta ja työtä edustavia kohteita. Tampereen kaupunki on esittänyt selvitettäväksi mahdollisuudet saada Tammerkoski ympäristöineen maailmanperintölistalle. Tammerkosken alue on erinomainen esimerkki merkittävää historiallista aikakautta edustavasta rakennustyypistä, arkkitehtonisesta kokonaisuudesta ja maisemasta (maailmanperintökriteeri 4). Kehräsaari, Tako ja Alakoski Oy:n voimalaitos. Mikko Järvi 16 Kuntatekniikka 4/2009

18 Rakennemallityö tähtää vuoteen 2030 YHDYSKUNTA LIIKENTEELLE JA MAANKÄYTÖLLE yhteinen visio Tampereen seudulla Ylöjärvi Tampere Orivesi KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA Nokia Pirkkala Lempäälä Vesilahti Kangasala Tampereen kaupunkiseutu, asukasta Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa ovat parisen vuotta työstäneet vuoteen 2030 tähtäävää rakennemallia seudun liikenteelle ja maankäytölle. Neljän rakennemallivaihtoehdon suunnittelussa on hyödynnetty myös konsulttitiimejä. Auli Heinävä seutuarkkitehti ma. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Tampereen kaupunkiseudun kunnat olivat laatineet seutustrategian ja perustaneet kuntayhtymän kaupunkiseudun yhteistyöelimeksi vuonna Jo seutustrategiassa kunnat sopivat laativansa yhteisen maankäytön rakennemallin, liikennejärjestelmäsuunnitelman ja asuntopoliittisen ohjelman. Vauhtia seutuyhteistyölle syntyi Paras-lainsäädännön kautta. Vuoden 2006 lopussa seutuhallitus nimesi kuntien johtavista viranhaltijoista pysyvät seudulliset asiantuntijatyöryhmät, joiden ensimmäisenä tehtävänä oli ohjelmoida Parasyhteistyösuunnitelma. Vuoden 2007 alussa työryhmien esitykset käsiteltiin kuntajohtajakokouksessa, joka vei yhteistyösuunnitelman Paras-ohjausryhmään (Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus ja Oriveden edustaja). Seutuhallitus vei yhteistyösuunnitelman seitsemään jäsenkuntaan sekä Oriveden kaupungille hyväksyttäväksi, ja yhteistyösuunnitelma hyväksyttiin yhtenevästi kaikissa kahdeksassa kunnassa. Orivesi liittyi kuntayhtymään 2009 alussa. Hankekokonaisuus ja haasteet Tiivis työrupeama teki hyvää keskuskaupungin ja kehyskuntien keskinäiselle luottamukselle. Kaupunkiseutusuunnitelman keskeinen näkemys oli, että yhteistyössä tulee laatia kokonaisvaltainen yhdyskuntasuunnitelma, jossa irrottaudutaan sektorikohtaisesta kehittämisestä. Liikennettä ei suunnitella ilman vahvaa sidosta maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnitteluun, ja julkisten palveluiden suunnittelu tulee tehdä kiinteästi maankäytön ja liikenteen suunnittelun kanssa samanaikaisesti. Tämä oli Tampereen kaupunkiseudulla melko uusi oivallus, oltiinhan täälläkin tehty perinteisesti liikenteen seudullista suunnittelua pystymättä kyseenalaistamaan maankäytön vallitsevia näkemyksiä. Nyt ensimmäistä kertaa selvitettiin julkisten palvelujen verkko ja sen käyttö sekä arvioitiin, paljonko uusia kouluja, päiväkoteja ja terveysasemia kuntiin tarvitaan 2030 mennessä ja missä ovat ne raja-alueet, joiden palveluiden suunnittelua tulee viedä yhdessä eteenpäin. Kaupunkiseudulle oli 2000-luvun alkupuolella laadittu asuntopoliittinen esiselvitys. Nyt koettiin jo olevan kiire tehdä yhteistä asuntopoliittista suunnittelua, koska tarvittiin erityyppisten asuntojen tuotannon ohjelmointia vastaamaan kovaan kysyntään ja toisaalta myös sosiaalisen asumisen ja sen tukipalveluiden tasapainoista kehittämistä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen haluttiin ottaa omaksi hankkeekseen. Alusta asti kuitenkin nähtiin, että ilmastostrategiahanke on osa yhdyskuntasuunnittelun kokonaisuutta ja merkittävästi rakennemallin suunnittelua ohjaava kriteeri. Vaikka elinkeinostrategiatyö oli käynnissä samaan aikaan rakennemallityön kanssa ja töitä pyrittiin linkittämään vahvasti yhteen, rakennemallin elinkeinoalueiden sijoitustrategia ei vielä ole kirkas. Työtä jatketaan vuoden alussa perustetun seudullisen elinkeinoyhtiö Tredean kanssa. Tampereen kaupunkiseudulla kauppaa on rakentunut merkittävästi keskustojen ja Kuntatekniikka 4/

19 RAKENNEMALLI- VAIHTOEHDOT Tiivistyvä kaupunkiseutu Joukkoliikennekäytäviin tukeutuva kaupunkirakenne Monikeskusmalli Vertailupohja: hajautuva kaupunkirakenne asuinalueiden ulkopuolelle. Monessa kunnassa uudet, tiedossa olevat merkittävänkokoiset kaupan hankkeet ovat lähes kaikki sijoittumassa keskustojen ulkopuolelle. Rakennemallityön tavoitteena on sijoittaa kauppa keskustoihin. Kaupan volyymien ja sijoituksen vaikutukset asukkaiden arkielämään ja liikkumistarpeeseen ovat merkittävät. Kuntien pääkeskustoista ja niiden elävyydestä kannetaan huolta. Rakennemalliluonnoksen suunnittelun aikana asiaan paneudutaan lisää. Vaihtoehtoja yli kuntarajojen Rakennemallivaihtoehdot on tarkoituksella suunniteltu ilman kuntarajojen huomioimista. Kun vaihtoehdon Tiivistyvä kaupunkiseutu lähtökohtana on rakentaa mahdollisimman tiiviisti olevaan Tampereen kantakaupunkiin ja rajoille, ei mallissa oteta käyttöön isoja uudisalueita kehyskunnista eikä Tampereen Nurmi-Sorilan uutta kaupunginosaa. Sen sijaan joukkoliikennevaihtoehdot 2a ja 2b osoittavat maankäyttöä runsaasti joukkoliikennekäytäviin ja myös kehyskuntiin. Monikeskus-vaihtoehto kehittää malleista voimakkaimmin kehyskuntien kuntakeskustoja luvulla kasvu on ohjautunut voimistuvasti kehyskuntiin ja nyt kunnat pohtivat yhdessä vastuunkantoa kasvusta. Uutta asutusta asukkaalle Liikennejärjestelmävaihtoehtovaiheessa uudet tiehankkeet on mallinnettu kaikkiin vaihtoehtoihin samalla tavalla. Mukana on Paasikiven-Kekkosentien Tampellan tunneli ja valtateiden 9 ja 12 moottoriliikennetiet. Kaikkiaan kaupunkiseudulla ei ennusteta ruuhkautumista merkittäväksi kitkaksi. Uudelle väestölle sekä väljyyskasvusta aiheutuen seudulle mallinnetaan uutta asumista asukkaalle. Maankäyttöä on sijoitettu vaihtoehdoissa kuntien täydennysrakentamisarvioiden mukaisesti reilun asukkaan verran. Hajarakentaminen on 2000-luvulla ollut erittäin runsasta Kangasalla, Ylöjärvellä ja Lempäälässä. Rakennemallin mitoituksessa on lähdetty siitä, että hajarakentamista toteutuu huomattavasti vähemmän. Liikenteen ja maankäytön yhteissuunnittelu Vuoden vaihteesta alkaen rakennemallin ja liikennejärjestelmätyön suunnitteluryhmän kokoukset on yhdistetty. Näin on saatu turvattua liikenteen ja maankäytön suunnittelijoiden yhteinen ymmärrys ja tiedonkulku. Rakennemallivaihtoehtojen maankäytön ja liikennejärjes- Rakennemallityön hankkeiden suunnitteluprosessi Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelun keskiössä on rakennemallityö, johon muut strategia- ja suunnitteluhankkeet kytketään tiiviisti ja samoin aikatauluin. Kaikkiin hankkeisiin otettiin mukaan toteuttamisohjelmat ja aiesopimukset. Hankkeet rakennettiin erillisiksi konsulttitoimeksiannoiksi, koska nähtiin, että näin saadaan kilpailutettua alojensa parhaat voimat. Tässä tavoitteessa myös onnistuttiin. Perinteitä näin laaja-alaiselle suunnittelulle on Suomessa vähän. Konsulttitiimien työt kytketään suunnittelupalavereilla yhteen. Myös seutuarkkitehti koordinoi tiiviisti suunnittelua ja osallistuu kaikkien työryhmien kokouksiin. Erityisesti rakennemalli- ja liikennejärjestelmäkonsultit työskentelevät taajaan saman pöydän ääressä. Rakennemallivaihtoehtojen vaikutusten arviointi tehtiin kaikkien konsulttien yhteistyönä 18 Kuntatekniikka 4/2009 niin, että esimerkiksi ilmastostrategiakonsultti arvioi rakennemallivaihtoehtojen ja niiden liikennejärjestelmäsuunnitelmien ilmastovaikutukset. Liikenteen energiakulutus- ja kulkumuotojakauma- yms. tiedot arvioiden pohjaksi puolestaan tuotti TTY:n liikennetekniikan laitos TALLI-mallillaan. Kunnat ja seutuhallitus suunnittelussa mukana Kuntien johtavista viranhaltijoista koostuvat työryhmät osallistuvat tiiviisti kokonaisvaltaisen yhdyskuntasuunnitelman laatimiseen. Rakennemallityön tavoitteita sekä vaihtoehtoja joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtoineen käsiteltiin kaikissa seudullisissa työryhmissä: maankäyttö- ja rakennetyöryhmä, elinkeinot ja osaaminen työryhmä sekä liikennejärjestelmätyön, ilmastostrategian, hyvinvointipalveluiden ja asuntopoliittisen ohjelman työryhmät. Lisäksi työryhmien edustus on koottu yhteisiin työpäiviin työstä- Seudullinen palveluverkko Seudullinen liikennejärjestelmä Kokonaisvaltainen yhdyskuntasuunnittelu Kaupunkiseudun maankäytön rakennemalli 2030 Seudullinen ilmastostrategia Seudullinen asuntopolitiikka Seudullinen elinkeinopolitiikka mään konsulttien alustusten kautta suunnittelua eteenpäin. Työryhmien eri alojen edustajat sekoitettiin niin, että esimerkiksi toisen kunnan hyvinvointipuolen viranhaltija keskustelikin ryhmässä, jossa oli eri kunnan kaavoittaja. Työryhmien työskentely auttoi hallintokuntia ymmärtämään toistensa kunta- ja seututason haasteita. Seuraavaksi työvaiheet vietiin kuntajohtajien ja seutuhallituksen yhteisiin työseminaareihin ja jälleen kaikkien konsulttien alustamina. Työseminaarien ryhmät koottiin niin, että niissä oli sekoitettuna eri kuntien ja poliittisten ryhmien edustus. Ryhmätöihin osallistuivat myös kaikkien hankkeiden konsultit sekä seututoimiston asiantuntijoita. Työseminaaripäivät ovat olleet erittäin keskustelevia, analyyttisia, tuottavia ja vahvasti sitouttavia. Sidosryhmien osallistuminen ja tiedottaminen Sidosryhmien edustajilta pyydettiin kommentteja jo rakennemal-

20 YHDYSKUNTA Esimerkki rakennemallivaihtoehdosta Ve 2b, katuraitiotiekäytäviin tukeutuva rakenne Joukkoliikennekäytävistä tärkeimmiksi nousevat Hervannan, Lielahden ja Siivikkalan, Hatanpään valtatien ja Teiskontien suunnat. 38,1 milj. joukkoliikennematkaa/v., lipputulot 56 milj. euroa Raideliikenneinvestoinnit yhteensä 884 milj. euroa Katuraitiotie 524 milj. Lähijunaliikenne 357 milj. Ve 2b/uudet asukkaat telmien suunnittelussa on tavoiteltu joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen vyöhykkeiden maksimaalista maankäytön ja palveluidenkin kehittämistä. Vaihtoehtojen liikenteellisten vaikutusten arviointien valmistuttua jouduttiin kuitenkin toteamaan, että näillä pehmeillä liikenteen ja maankäytön suunnittelun keinoilla ei saavuteta haluttuja vaikutuksia. Laaditut rakennemallit eivät liikenteen näkökulmasta ole riittävän tehokkaita, sillä käytännössä eri tavalla sijoittuva maankäyttö rakennemalleissa on suurimmillaan noin 12 prosentin luokkaa. Sekä liikennejärjestelmätyön pohjaksi laadituissa liikennepoliittisissa tavoitteissa että rakennemallityön tavoitteissa on vahvat tavoitteet kulkumuotojen prosenttiosuuksien muuttamiseksi niin, että joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuudet saadaan kasvamaan ja henkilöautomatkojen osuuden kasvu taitettua. Vaihtoehdot lausunnoille Eri vaihtoehtojen kulkumuotojakaumien TALLI-malliennusteiden mukaan joukkoliikenteen kulkutapaosuus saadaan suurimmillaankin ennustettua 16 prosentiksi (nykytilanteessa kaupunkiseudulla 13,5 % ja trendivertailuennusteessa 12,9 %), kevyen liikenteen kulkumuodon kasvu ei toteutuisi juurikaan ja henkilöautoliikenteen matkojen osuuden kasvua ei saada taitettua. Liikennejärjestelmäluonnoksen suunnittelun vaiheessa maankäyttöä sijoitetaan yhteisesti sovittavien periaatteiden mukaisesti, jolloin periaatteesta riippuen voidaan vielä pyrkiä puhtaammin haluttujen kulkutapojen käyttöä suosivaan suuntaan. Lisäksi mukaan otetaan muita suunnittelun muuttujia, esimerkiksi taksapolitiikkaa. Kuntien lausuttua mielipiteensä vaihtoehdoista on mielenkiintoista nähdä, löytyykö yhteinen näkemys kehitettävästä liikennejärjestelmästä, johon myös maankäytön ja yhdyskuntarakenteen ja palveluiden kehittämisellä vahvasti sitoudutaan. Tavoitteena on ohjata kulkutapoja joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä suosien, vähentää liikkumistarvetta ja liikenteen energiankulutusta. Jos tässä onnistutaan, seutu on matkalla vastaamaan Suomen EU-ilmastositoumuksiin. Tampereen kaupunkiseutusuunnitelman toteutumista seurataan ympäristöministeriön käynnistämässä ns. STRASIhankkeessa (strategisen suunnittelun sisältö ja muodot alueidenkäytössä). Myös liikenne- ja viestintäministeriö ja Kuntaliitto seuraavat työtä. lityön tavoitteista. Kuitenkin vahvemmin sidosryhmät kytkettiin mukaan rakennemallivaihtoehtoehtojen vaikutusten arvioinnin valmistuttua. Maalis-huhtikuussa 2009 järjestettiin elinkeinokehittämisen, rakentamisen ja asumisen, poliittisten ryhmien ja liikenteen ja infran edustajille työpajat Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Senten vetäminä. Sidosryhmätyöpajat järjestetään seuraavan kerran syksyllä arvioimaan rakennemalliluonnosta ja sen toteuttamisohjelmaa. Kaikille seudun valtuutetuille on järjestetty puolivuosittain seutufoorumeita, joista kevään 2009 foorumi paneutui rakennemallin ja liikennejärjestelmän vaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksiin. Medialle on järjestetty mediatilaisuuksia ja -tiedotteita. Kehyskuntien paikallislehdissä aihe on saanut tilaa, mutta maakunnan päälehdessä vähänlaisesti. Ilmastostrategiahankkeen rinnalla on käynnissä internet-foorumina Ilmankos-kampanja Sinne sekä kuntayhtymän sivuille on tulossa toukokuun ajaksi ilmastostrategian kansalaiskysely. Aikataulu ja päätöksenteko Rakennemalliväliraportti on parhaillaan lausunnoilla kunnissa ja viranomaistahoilla. Maaliskuussa valtuustoissa sekä osassa kunnanhallituksia ja ympäristölautakuntia järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Lausuntojen pohjalta linjataan rakennemalli- ja liikennejärjestelmäluonnosten päälinjaukset. Käsittelyt etenevät maankäyttö- ja rakennetyöryhmän ja liikennejärjestelmän suunnitteluryhmän kautta kuntajohtajakokoukseen. Päälinjaukset ovat seutuhallituksessa päätettävinä Loppusyksystä seutuhallitus saa hyväksyttäväkseen rakennemallin toteuttamisohjelmineen. Sitovuus muodostuu kuntien hyväksymispäätösten kautta tämän vuoden lopulla. Tällöin yhteistä suunnittelurupeamaa on takana kaksi vuotta. Sekä keskuskaupunki Tampere että kehyskunnat pohtivat parhaillaan, mitkä asiat ne näkevät oman kuntansa ja seudun kokonaisuuden kannalta keskeisiksi. Seurantaa ja arviointia Samanaikaisesti seudun yhdyskuntasuunnitteluhankkeiden hyväksymisen kanssa viedään hyväksymiskäsittelyyn myös seudun kuntien yhteiset maapoliittiset periaatteet. Kuntien raakamaan hankinta on erityisen tärkeä toteuttamissuunnitelmien varmistamiseksi, ja sille aletaan luoda seurantajärjestelmää. Julkisten palveluiden ja asumisen yhteissuunnittelulle luodaan seudullinen ohjelmointimenetelmä ja kuntien yhteissuunnitteluvelvoite. Tämän vuoden aikana luodaan seudun yhdyskuntasuunnitteluhankkeille ja niiden toteuttamisohjelmille seurantamenetelmä. Hankkeiden suunnitteluun kuuluu kustannusten arviointia. Tavoitteena on käynnistää loppuvuodesta väestönkasvusta seudun kunnille aiheutuvien kustannusten tarkempi arviointi ja saada kasvu toteutumaan huomattavasti nykyistä taloudellisemmin. KONSULTIT JA PROJEKTIPÄÄLLIKÖT HANKKEISSA Rakennemallityö, Pöyry Environment Oy, Pasi Rajala Liikennejärjestelmäsuunnitelma TASE 2025, Strafica Oy, Markku Kivari, alikonsulttina TTY, Hanna Kalenoja Asuntopoliittinen ohjelma, Net Effect Oy, Sampo Ruoppila Ilmastostrategia, Sito Oy, Raisa Valli ja VTT, Irmeli Wahllgren ja Motiva Oy Kuntatekniikka 4/

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Vuores. Vuores. Hulevesien käsittely Vuoreksen asuntomessualueella 6.11.2012 Lahti. Vuoreksen osayleiskaava-alue. Esityksen sisältö:

Vuores. Vuores. Hulevesien käsittely Vuoreksen asuntomessualueella 6.11.2012 Lahti. Vuoreksen osayleiskaava-alue. Esityksen sisältö: Vuores Esityksen sisältö: 1. Hulevesien hallinnan periaatteet Vuoreksessa 2. Asuntomessualueen hulevesiratkaisut 3. Vuoreksen keskuspuisto Hulevesien käsittely Vuoreksen asuntomessualueella 6.11.2012 Lahti

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Ratikka kasvun hallintaan

Ratikka kasvun hallintaan Ratikka kasvun hallintaan Elinkeinoelämän ratikkatilaisuus 23.2.2016 Kari Kankaala Tampereen kaupunkiseudulla v. 2040 lähes puoli miljoonaa asukasta - 115000 uutta asukasta ja uutta 90000 asuntoa (Tre

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki PL 193 40101 Postitoimipaikka Lausunto Päiväys: 14.8.2015 Yhteyshenkilö: Samuli Hämäläinen Puhelin: 040 647 5198 Sähköposti: samuli.hamalainen@elenia.fi Fax: Varassaari Haapalahti asemakaavan

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Hulevesien hallinta Vuoreksen alueella

Hulevesien hallinta Vuoreksen alueella Hulevesien hallinta Vuoreksen alueella Hulevesifoorumi SYKE 21.10.2008 Perttu Hyöty, FCG Planeko OY Vuoreksen osayleiskaava alue Tampereen ja Lempäälän yhteisen Vuoreksen osayleiskaavan valmistelu aloitettiin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Onnistumisia seutuyhteistyössä Tampereen kaupunkiseudulla Oulu 2.3.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Aiheita 1. Yhteistyön rakenne 2. Aikaansaannoksia 3. Kaupunkiseutujen yhteistyön

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 7/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 7/ Aika: Keskiviikko 23.11.2016 klo 13:00-14:25 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokouskeskus Pellava, kokoustila Liekki, Kelloportinkatu 1 B, Tampere Osallistujat: Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere,

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea

Lisätiedot

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 Naantalin kaupunki sivu 1 (6) ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 NAANTALI, ITÄTAMMISTON ASEMAKAAVAN LAATIMINEN (AK-259) Aloite Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja.

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

MAL-verkoston pilotointi TEMin KOKO-ohjelmassa

MAL-verkoston pilotointi TEMin KOKO-ohjelmassa MAL-verkoston pilotointi TEMin KOKO-ohjelmassa Seutujohtaja Päivi Nurminen 11.11.2009 Verkostoidea Verkostoisäntä Kaupunkiseutujen MAL-rooli MAL = maankäyttö + asuminen + liikenne Kaupunkiseutujen vastuulla

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Meri-Rastilan kaavaluonnos Meri-Rastilan ala-asteen liikuntasali, Jaluspolku 3

Meri-Rastilan kaavaluonnos Meri-Rastilan ala-asteen liikuntasali, Jaluspolku 3 Meri-Rastilan kaavaluonnos 29.11. Meri-Rastilan ala-asteen liikuntasali, Jaluspolku 3 Klo 17.30 Tervetuloa ja illan kulku, pj vuorovaikutussuunnittelija Tiina Antila-Lehtonen, ksv Klo 17.35 Asemakaavaluonnoksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Sidosryhmät Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityössä

Sidosryhmät Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityössä Sidosryhmät Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityössä Jari Kolehmainen Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) S posti: jari.kolehmainen@uta.fi Puh. 050 5749704 Rikastavia

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1. 82 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1. 82 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1 5048/10.02.03/2013 Kaupunginhallitus 126 28.4.2014 Valtuusto 64 19.5.2014 82 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5.2014) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1244-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL 2015-002929 26.4.2016 KÖYDENPUNOJANKATU 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Kotkan-Haminan seutufoorumi 4.5.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä www.tampereenseutu.fi www.tampereenseutu2040.fi

Lisätiedot

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita:

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita: Kaupunginhallitus 182 21.05.2012 Kehittämisjaosto 8 14.06.2012 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Khall 182 "Seutujohtaja Nurminen 14.4.2012 Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Pikaratikkailta Helsingissä, Laituri -näyttelytila, 4.2.2016 klo 17-19 Tampereen kaupunki, raitiotiehanke projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Lähde: ALLI-kartasto, Osa 2 Väestö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ YLÖSTALONTIE-PELTOMÄENTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 15.2.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1/ 5 Alue 411611 Laurinlahti (34 / Espoonlahti) Asemakaavan muutos Asianumero 6903/10.02.03/2011 3.11.2014 Alue on nykyisen asemakaavan mukaan rivitalojen korttelialuetta. Alueen maankäyttöä tehostetaan

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 4.9.2014 VIKBY, ASEMAKAAVAN MUUTOS VIKBYN YRITYSALUEEN KORTTELISSA 7 OAS, asemakaavan muutos Vikbyn yritysalueen korttelissa 7 ~ 2 ~ OAS,

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS

1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja alue 1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 Hermannin rantatien,

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1256-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL 2016-006570 14.6.2016 KELLOSAARENRANTA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1 5048/10.02.03/2013 Kaupunginhallitus 126 28.4.2014 64 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Hiukkavaara on Oulun kaupungin

Lisätiedot

E s p o o n e t e l ä o s i e n y l e i s k a a v a Esp o o n ka u p u n k i s u u n n i t t e l u k e s k u s

E s p o o n e t e l ä o s i e n y l e i s k a a v a Esp o o n ka u p u n k i s u u n n i t t e l u k e s k u s E s p o o n e t e l ä o s i e n y l e i s k a a v a 2030 Selostus 7.4.2008 2008 Esp o o n ka u p u n k i s u u n n i t t e l u k e s k u s Suunnitelmia ja ohjelmia A54:2008 JULKAISUA VOI TILATA OSOITTEESTA

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

TERVETULOA JOENSUUHUN!

TERVETULOA JOENSUUHUN! TERVETULOA JOENSUUHUN! JOENSUUN AJANKOHTAISET HANKKEET Kuntatekniikanpäivät 2010 Tekninen johtaja Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 72704 (1.1.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu +

Lisätiedot

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(5) KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.11.2011 PROJ.NRO 211 Asemakaavan muutos korttelit 304 ja 306, sekä niihin liittyvät puistoliikenne-,

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

tarkistettu

tarkistettu Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.4.2012 tarkistettu 26.11.2014 ARKKITEHTIOTOIMISTO IIRO TOIVONEN OY LEINIKKITIE 20B 01350 VANTAA PUH 09-8237919 0400-717

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 12.3.2013 Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Leinelä / K 70116 Asemakaavan muutos nro 002066 Koivukylä 70. kaupunginosa Kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot