ULVILAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Päivitetty Ulvilan vesilaitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULVILAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008. Päivitetty 11.11.2014 Ulvilan vesilaitos"

Transkriptio

1 ULVILAN KAUPUNKI ULVILAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Päivitetty Ulvilan vesilaitos Tämän päivittämisen tarkoitus on nostaa esille vuoden 2008 jälkeen tehdyt toimenpiteet vesihuollossa ja tarkastella tulevien vuosien tärkeitä toimenpiteitä. Päivitetty kehittämissuunnitelma käsitellään vain teknisessä lautakunnassa.

2 Ulvilan kaupunki 2(60) K& K&R Kiuru & Rautiainen Oy SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 5 1 JOHDANTO 6 2 SUUNNITTELUPERUSTEET Yleiskuvaus suunnittelualueesta Väestö ja elinkeinot Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö 8 3 VESIHUOLLON NYKYTILA Vesihuolto Ulvilan kaupungin alueella Kunnan vesihuoltolaitos, vedenhankinta Pohjavesialueet Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset Vedenjakelu ja verkostot Varavedensaanti Kunnan vesihuoltolaitos, jätevedenkäsittely Viemäriverkosto ja pumppaamot Hulevesiverkosto Jätevedenpuhdistamot Jätevedenpuhdistamoiden puhdistusteho ja vesistökuormitus Vesiosuuskunnat Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella Vedenhankinta ja jakelu Jätevesienkäsittely Vesihuollon organisaatio Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö kaupungin alueella Kaupungin omat avustusperusteet vesihuollossa Kaupungin rajat ylittävä yhteistyö Vesistöjen tila Ulvilan alueella Vesihuollon ongelmakohdat Vedenhankinta ja jakelu Jätevedenkäsittely ja viemäriverkosto Hulevesien käsittely ja hulevesiverkostot Voimassa olevat vesihuollon suunnitelmat Naapurikuntien vesihuolto 32

3 Ulvilan kaupunki 3(60) 4 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa Kaavoituksen vaikutus vesihuoltoon Kaavoitustilanne Vesihuollon kehittämistarpeet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla Toiminta-alueiden määrittämisperusteet Talousveden hankinta ja jakelu toiminta-alueella Jätevesihuolto toiminta-alueella Hulevesien johtaminen ja käsittely toiminta-alueilla Vesihuollon kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolella Toiminta-alueiden ulkopuolella olevat tarvealueet Kiinteistökohtainen vesihuolto Vesihuollon toimintavarmuus ja toimintariskit Ulvilan vesihuoltolaitos Vesiosuuskunta Raakavesilähteet Varautuminen poikkeustilanteisiin Organisaatioiden kehittäminen Vesihuollosta tiedottaminen 44 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Yleistä Palveluiden tuottamisen tavoitteet ja päämäärät Rahoituksen ja taloudenpidon pääperiaatteet Oma rahoitus Ulkopuolinen rahoitus 49 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueella Toiminta-alueiden laajentaminen Vesihuollon kehittäminen ja alustavat kustannukset Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueiden ulkopuolella Ehdotettujen toimenpiteiden analyysi Taloudelliset vaikutukset Muut vaikutukset 55 7 TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJANTASALLA PITÄMINEN 56 8 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET 57

4 Ulvilan kaupunki 4(60) PIIRUSTUSLUETTELO Nro Nimi Mittakaava Paperikoko KR Nykytilannekartta 1/2 1: x900 mm KR Nykytilannekartta 2/2 1: x 750 mm KR Kehittämistarvealueet 1: x900 mm KR Toiminta-alue talousvesi 1: x600 mm KR Toiminta-alue jätevesi 1: x600 mm KR Toiminta-alue hulevesi 1: x600 mm KR Hulevesiverkostojen 1: x600 mm laajennusalueet Metallirakenteinen vesijohtoverkosto Lähteet: Kannen valokuva Ulvilan kaupungin Internet-sivuilta (www.ulvila.fi)

5 Ulvilan kaupunki 5(60) ESIPUHE Uusi vesihuoltolaki, joka astui voimaan , velvoittaa kuntaa laatimaan alueelleen vesihuollon kehittämissuunnitelman ja pitämään suunnitelmaa ajan tasalla. Vesihuoltolain mukaisesti kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi (VHL 5 ). Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutenkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (VHL 1 ). Vesihuollon kehittämissuunnitelma kattaa koko kunnan alueen. Kehittämissuunnitelmassa esitetään kunnan aluetta koskevat vesihuoltopalvelujen kehittämistavoitteet, päämäärät, kehittämissuunnittelun kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Kehittämissuunnitelma viestii nykyisille ja tuleville asukkaille, miten kunnassa suhtaudutaan vesihuollon kehittämiseen ja hoidetaan vesihuoltoasioita. Kehittämissuunnitelmaa laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen suunnitteluväline, vaan vesihuollon tavoitteita määrittelevä asiakirja. Suunnitelmassa osoitetaan ne alueet, jotka on tarkoitus sisällyttää tulevaisuudessa vesihuoltolaitosten (kunnallisten, yhtiöiden, osuuskuntien yms.) toiminta-alueisiin. Tässä suunnitelmassa on tarkasteltu Ulvilan kaupunginvesihuoltoa vuoden 2008 nykytilanteesta ulottumaan aina vuoteen 2025 asti. Suunnittelualue kattaa koko Ulvilan kaupungin alueen. Suunnitelman laatimista on ohjannut ohjausryhmä, johon on kuulunut Ulvilan kaupungista tekninen johtaja Juha Hjulgren ja vesihuoltomestari Pekka Sulamäki. Kehittämissuunnitelman laatimisesta on vastannut Kiuru & Rautiainen Oy, josta työhön ovat osallistuneet DI Eeva-Liisa Puhakka ja ins (AMK) Teemu Heikkinen. Eduskunnan päättämässä Vesihuoltolain tarkistamisessa, joka astui voimaan , vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen ei enää ole pakollinen.

6 Ulvilan kaupunki 6(60) 1 JOHDANTO Ulvilan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on tutkia ja selvittää vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn kehittämisratkaisut niin taajama-alueilla kuin haja-asutusalueilla. Tämä suunnitelma on vuonna 2003 laaditun Ulvilan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys. Ulvilan vesihuollon kehittämissuunnitelma tehtiin vuonna 2003 yhteisprojektina Harjavallan, Kiukaisten, Kokemäen, Kullaan, Nakkilan ja Noormarkun kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien kanssa. Tämä suunnitelma on tehty samanaikaisesti Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Noormarkun kuntien kanssa. Vuonna 2003 vesihuollon kehittämissuunnitelma laati AIR-IX SUUNNITTELU/ Ahiplan Oy:ssä Tampereella. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu voimaan astuneeseen vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun sekä päivittää suunnitelmaan tarvittavin väliajoin. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolaki 1 ). Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Siksi kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- ja asemakaavan laatiminen on vireillä. Vesihuollon kehittämissuunnittelun tulisi tukea myös ympäristösuojelulain toimeenpanoa. Siksi suunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen sellaisilla alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Näillä määräyksillä voidaan mm. kieltää jäteveden johtaminen maahan tai vesistöön. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on tehdä siitä työkalu, jota voi hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos.

7 Ulvilan kaupunki 7(60) 2 SUUNNITTELUPERUSTEET 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta Ulvilan kaupunki sijaitsee keskellä Satakunnan maakuntaa. Kullaan kunta liittyi Ulvilan kaupunkiin Ulvilan naapurikuntia ovat Pori, Nakkila, Noormarkku, Harjavalta, Kiikoinen, Kokemäki ja Lavia. Ulvilan kaupungin kokonaispinta-ala on 422 km 2, josta vesistöjen osuus on 20,7 km 2 (noin 5 % kokonaispinta-alasta). Ulvilan kaupungin keskusta sijaitsee Kokemäenjoen rannassa. Entisen Kullaan kunnan alueella keskusta sijaitsi Valtatie 11 pohjoispuolella. Merkittäviä kyläkeskustaajamia ovat kunnan keskellä sijaitseva Harjunpään Nissilänmäen alue, itäosassa sijaitseva Kaasmarkun alue, luoteisosassa sijaitseva Paluksen alue ja länsiosassa sijaitseva Leineperi. Entisen Kullaan kunnan alueella sijaitsevista kylätaajamista suurimpia ovat Kankaan ja Kosken alueet. Ulvilan kaupunki kuuluu Satakuntaliiton, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston toiminta-alueisiin. Suunnittelun lähtötietoina on käytetty kunnasta, Tilastokeskuksesta sekä aiemmin tehdyistä suunnitelmista ja selvityksistä saatuja tietoja. Ennusteiden lähtökohtana on vuoden 2007 tilanne. Kehittämissuunnitelman päivityksessä on käytetty pohjana Air-Ix Suunnittelu Oy:n vuonna 2003 laatimia Ulvilan kaupungin ja Kullaan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmia. Nykyisin Ulvilan kaupunki kuuluu Varsinais-Suomen ELY -keskuksen toimintaalueeseen. 2.2 Väestö ja elinkeinot Ulvilan kaupungissa asuu asukasta ( ). Viime vuosikymmenien aikana tapahtunut kaupungin väestömäärän kasvu on kääntynyt viimeisten vuosien aikana lievään laskuun. Väestö on voimakkaasti keskittynyt taajamiin. Entisen Kullaan kunnan alueella väestöstä valtaosa asuu haja-asutusalueella. Kunnan taajama-aste eli taajamaväestön osuus koko kunnan väestöstä oli noin 85 % vuonna Taulukko 2.1. Aluejako ja väestö alueittain vuonna 2007 (Tilastokeskus). Osa-alue Asukkaat Ulvila Kullaa Koko kunta Ulvilan asukasluku oli asukasta.

8 Ulvilan kaupunki 8(60) Taulukko 2.2. Ulvilan kaupungin alueella työssä käyvät toimialan mukaan vuonna 2005 työpaikat 2000 työpaikat 2005 alkutuotanto jalostus palvelut muu yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl % kpl 134 3, , ,7 72 2, , , ,5 52 1, Alkutuotannossa työskentelevien osuus on hieman lisääntynyt kyseisellä aikavälillä ja jalostuksessa sen sijaan vähentynyt. Tärkeimmät teollisuuden alat ovat automaatiota ja logistisia järjestelmiä valmistava teollisuus. Ulvilassa on yhteensä 744 yritystä ja Ulvilassa toimivista yrityksistä suurimpia ovat seuraavat: - KWH Pipe - Neorem Magnets Oy - Cimcorp Oy - Friitala Talo Oy (Yrityskeskus, missä sijaitsee useita eri yrityksiä)) - Satmatic Oy Kunnassa on noin 366 kpl vapaa-ajan asuntoa (Tilastokeskus). KWH Pipe Oy on fuusioitunut Uponor Oy:n kanssa, Ulvilan tehdas on lopetettu ja tehdaskiinteistö on myyty Satamaito Oy:lle, joka aloittaa meijeritoiminnan Ulvilassa vuonna Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö Maakuntakaavoitus, Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakaavan laatiminen käynnistettiin vuoden 2003 helmikuussa. Voimassa oleva seutukaava (Satakunnan seutukaava 5) tarkistetaan ja ajantasaistetaan uuden maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia vastaavaksi maakuntakaavaksi. Maakuntakaavan luonnos on valmistunut ja on ollut nähtävillä Seutukaavoitus Voimassa oleva seutukaava (Satakunnan seutukaava 5) on laadittu Satakuntaliiton toimesta ja se tullaan korvaamaan valmistuvalla Satakunnan maakuntakaavalla. Seutukaava on tarkistettu ja täydennetty ja se on saanut lainvoiman (KHO). Yleiskaavoitus Ulvilan kaupungissa on koko kaupungin aluetta koskeva valtuuston vuonna 1975 hyväksymä ohjeellinen yleiskaava, joka on tehty tarkempana Keskustaajaman alueelta. Lisäksi Keskustaajaman alueelle on yleiskaavaa täydentämään ja osin sitä tarkenta-

9 Ulvilan kaupunki 9(60) maan laadittu virkistysosayleiskaava, jonka valtuusto on hyväksynyt ohjeellisena vuonna 1980 (Ulvilan kaupungin kaavoituskatsaus 2007). Ulvilan kaupungin yleiskaavojen uusiminen perustuu Satakunnan alueelle vuonna 2001 lainvoiman saaneeseen seutukaavaan, voimaan tulleisiin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, alueella voimassa oleviin yleis- ja asemakaavoihin sekä lukuisiin kaupungissa tehtyihin selvityksiin ja suunnitelmiin. Koko kaupungin aluetta koskevan yleiskaavoitustyön ensimmäisenä vaiheena oli Keskustaajaman yleiskaava (kaupunginvaltuusto hyväksyi oikeusvaikutteisena ). Keskustaajaman ulkopuolisten alueiden yleiskaavoitus tapahtuu vaiheittain. Valtuusto on hyväksynyt Suosmerin alueen osayleiskaavan ja Leineperin taajaman yleiskaavan Kaasmarkun yleiskaavoitus on aloitettu vuoden 2008 aikana Harjunpään keskustaalueen yleiskaavoitus on myös aloitettu. Asemakaavoitus Keskustaajaman Friitalan ja Vanhakylän alueiden lisäksi asemakaavoitettuja alueita ovat Harjunpään ja Kaasmarkun alueet, Mynsteri, Ravani, Leineperi sekä Kullaan keskeiset alueet Kangas ja Koski. Seuraavat asemakaavoitushankkeet ovat vireillä: - Palovainion asemakaavan laajennus - Keskusta-Suurpään asemakaavan muutos - Hormiston asemakaavan muutos - Pitkärannan-Valtavainion työpaikka-alueiden asemakaava - Harjupään asemakaavan muutos - Pitkärannan pientaloalueiden asemakaava - Kellarimäen asemakaava - Kankaan ja Kosken asemaakaava Luettelon kaavahankkeista ovat toteutuneet muut paitsi Kellarimäen asemakaava Uusia asemakaavahankkeita, jotka vaikuttavat vesihuoltoon, ovat: - Kellarimäen asemakaava - Harjunpään rivitaloalue - Kaasmarkun asemakaavan laajennus (Fatipori) - Langenintien ja Satakunnantien välinen alue - Alamäentien ja Kullaantien välinen alue Ranta-asemakaavoitus Harjunpääjoen, Paluksen ja Joutsijärven ranta-asemakaavat ovat vireillä.

10 Ulvilan kaupunki 10(60) Hankkeista on toteutunut Paluksen rantakaava. Natura-alueet Ulvilassa Natura 2000 kohteisiin kuuluu Kaasmarkunmäen (14 ha), Palanutkankaan (18 ha) ja Rimpisuo-Siikelisuon (584 ha) alueet. Rimpisuo-Siikelisuon alue on osittain Lavian kunnan puolella.

11 Ulvilan kaupunki 11(60) 3 VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 Vesihuolto Ulvilan kaupungin alueella Ulvilan kaupungin alueella on uuden vesihuoltolain mukaisesti määritelty seuraavat vedenjakelun toiminta-alueet: Ulvilan ja Kullaan toiminta-alueet. Keskusta-alueen (Friitala ja Vanhakylä) sekä alueita Kaasmarkusta ja Harjunpäästä (hyväksytty vuonna 2002). Toiminta-alue on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Ulvilan vedenjakelun, viemärin ja huleveden toiminta-alueet on vahvistettu valtuustossa vuonna Ulvilan kaupungin alueella toimii kunnallinen vesihuoltolaitos. Ulvilan vesihuoltolaitos toimii kunnan kirjanpidosta laskennallisesti eriytettynä yksikkönä huolehtien talousveden toimittamisesta asiakkaille, jäte-, hule- ja kuivatusvesien johtamisesta, jätevesien käsittelystä sekä muista vesihuoltoalaan liittyvistä teknisistä- ja neuvontapalveluista. Ulvilan vesihuoltolaitoksella on käytössä neljä vedenottamoa ja yksi jätevedenpuhdistamoa. Kunnallisen vesihuoltolaitoksen lisäksi talousvesihuollosta vastaa hajaasutusalueella Paluksen vesiosuuskunta. Keskitettyyn vesijohtoverkkoon liitettyjen kiinteistöjen määrä on eli noin asukasta (91 % kokonaisasukasmäärästä) ja viemäriverkostoon liittyneiden kiinteistöjen määrä eli n asukasta (80 % kokonaisasukasmäärästä). Vuonna 2007 talousvettä pumpattiin m 3, josta myytiin m 3 ( 1982 m 3 /d). Laskuttamatonta vettä kului m 3. Ulvilan kaupungin jätevedet puhdistetaan Saaren jätevedenpuhdistamolla. Saaren puhdistamolla käsitellään myös osa Porin alueen ( Kartano, Harmaalinna ja Mikkola) asutuksen jätevesistä. Vuonna 2007 jätevedenpuhdistamoille tuli yhteensä m 3 jätevettä. Jätevettä laskutettiin asiakkailta m 3. Tilanne Vesijohtoverkostoon liittynyt kiinteistöä, asukkaita , liittymisaste 96 % Viemäriverkkoon on liittynyt kiinteistöä, asukkaita , liittymisaste 81 % Hulevesiverkostoon on liittynyt kiinteistöä. Vuonna 2013 talousvettä pumpattiin verkostoon m3, josta myytiin m3. Hukkavesiprosentti oli 12,7 %. Ulvilan jätevedet on lokakuusta 2010 johdettu Jokilaakson Ympäristö Oy:n siirtoviemärille ja sitä pitkin puhdistettavaksi Poriin Luotsinmäen Keskuspuhdistamolle. Vuonna 2013 jätevettä pumpattiin Poriin m3 ja sitä laskutettiin m3. Vuotovesiprosentti oli 44 %. Ulvilan vesilaitoksella on kriisitilanteen vesijohtoyhteydet Porin kaupungin vesijohtoverkostoon kahdessa paikassa: Harmaalinna ( 110mm ) ja Harjunpää ( 225 mm) sekä Nakkilan kunnan vesijohtoverkostoon Anolassa (110 mm).

12 Ulvilan kaupunki 12(60) 3.2 Kunnan vesihuoltolaitos, vedenhankinta Pohjavesialueet Ulvilan kaupungin alueella on kuusi luokiteltua pohjavesialuetta (osa alueista yhteisiä naapurikuntien kanssa). I-luokan pohjavesialueilla muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu m 3 /d. Haistila - Ravanin pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma vuonna Ravanin pohjavedenottamolta puuttuu suojelusuunnitelma. Pohjavedenottamoille ei ole määritelty lähi- tai kaukosuojavyöhykkeitä. Pohjavesien suojelusuunnitelma on päivitetty vuonna Pohjavesialuetiedot on esitetty taulukossa 3.1. Pohjavesialueet on esitetty myös liitteenä olevassa suunnitelmakartoissa. Tarkemmat tiedot pohjavesialueista on esitetty liitteessä 1. Taulukko 3.1. Pohjavesivarat kunnan alueella. pohjavesialue alueluokka kokonaispinta-ala km 2 muodostumisalue km 2 kokonaisantoisuus m 3 /d Haistila-Ravani Harjakangas Palus Kirkonkylä Levanpelto Häyhtiönmaa I I I I I I 4,23 2,81 1,41 0,93 1,53 1,95 2,20 1,31 0,78 0,54 0,60 0, yhteensä 12,86 6, Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset Ulvilan vesilaitoksella on käytössä neljä vedenottamoa, Haistilan, Ravanin, Anolan ja Rajavainion pohjavedenottamot. Haistilan, Ravanin ja Anolan pohjavedenottamot sijaitsevat samalla Haistila-Ravani pohjavesialueella. Rajavainion vedenottamo sijaitsee Levanpellon pohjavesialueella ja se palvelee Kullaan alueen vedenjakelua. Kullakin vedenottamolla on kaksi siiviläputkikaivoa. Haistilan, Ravanin ja Anolan pohjavedenottamoilta raakavesi johdetaan Ravanin vedenkäsittelylaitokselle (rakennettu vuonna 1999). Ravanin vesilaitoksella on 5 kpl Dynasand hiekkasuodattimia, 2 kpl flotaatiosäiliöitä, sekoitussäiliö, lamelliselkeytin ja 112 m³:n alavesisäiliö. Vesilaitoksella vedestä poistetaan jatkuvatoimisella hiekkasuodatuksella rautaa ja mangaania. Suodatusta edeltää veden kemiallinen esisaostus ja flotaatioselkeytys. Laitoksella on mahdollista käyttää myös hapetuskemikaalia mangaanin saostamiseen. Pohjaveden ongelmana on ollut rauta, mangaani ja veden kovuus. Puhdistusprosessin jälkeen käsitelty vesi johdetaan alavesisäiliön kautta verkostoon. Verkostoon johdettava vesi voidaan tarvittaessa vielä kloorata. Vesilaitoksella on myös uv-laitteisto veden desinfiointiin. Ravanin vedenkäsittelylaitoksen mitoituksena on käytetty m 3 /d.

13 Ulvilan kaupunki 13(60) Ravanin vedenkäsittelylaitoksella toteutettiin vuonna 2010 laajennushanke, jossa rakennettiin uusi lipeäsäiliö ja tilat myöhemmin vuonna 2012 hankitulle polymeerilaitteistolle. Rajavainion vedenottamo on otettu käyttöön vuonna Vedenottamoa on saneerattu vuonna 2001, jonka yhteydessä rakennettiin toinen siiviläputkikaivo ja uusittiin veden alkalointilaitteisto. Vesilaitoksella alkaloinnin lisäksi raakaveteen lisätään natriumhydroksidia (lipeä) veden ph:n nostamiseen. Kullaan laitoksella on myös veden desinfiointia varten asennettu desinfiointilaitteisto. Laitteisto otetaan käyttöön tarvittaessa, jos vedenjakeluverkostossa havaitaan desinfiointitarvetta. Rajavainion vedenottamon lipeänsyöttöjärjestelmä uusittiin vuonna Kaupungin vesilaitoksen lisäksi kunnassa toimii Paluksen vesiosuuskunta, joka huolehtii Paluksen, Ruoppakylän ja Puhjun alueiden vedenhankinnasta ja jakelusta. Paluksen vesiosuuskunnalla on vedenottamo Paluksen pohjavesialueella. Kullaan ja Paluksen verkostot ovat yhteydessä toisiinsa ja voivat kriisitilanteessa palvella toisiaan. Vedenottamoiden lupaehtojen mukaiset ottomäärät, nykyinen käyttö (v. 2007) ja vedenkäsittelymenetelmät on koottu taulukkoon 3.2. Seuraavaan taulukkoon on koottu tiedot vedenottamoiden luvista, vedenottomääristä vuodelta 2007 ja vedenkäsittelystä. Taulukko 3.2. Vedenottamoiden lupaehdot, käyttö ja raakaveden käsittely vedenottamo käyttöönottovuosi lupaehto ottolupa m 3 /d Ravani L-S VEO * Haistila L-S VEO * Anola Rajavainio yhteensä Palus Paluksen vok L-S VEO 1981 L-S VEO 1969 ei lupaa 1 500** ei lupaa käyttö 2007 m 3 /d 240 käsittely jatkuvatoiminen hiekkasuodatus jatkuvatoiminen hiekkasuodatus jatkuvatoiminen hiekkasuodatus lipeä + desinfiointi hiekkasuodatus *) Ravanin ja Haistilan vedenottamoilla on yhteinen ottolupa, m 3 /d. **) Kuukausikeskiarvoksi laskettuna. Vuonna 2013 Rajavainion vedenottamolta pumpattiin vettä verkostoon keskimäärin 243,5 m3/d.

14 Ulvilan kaupunki Kuva 1: Vedenottamon kaivo 14(60) Kuva 2: Vesitorni (lähde: Ulvilan kaupungin Internet-sivuilta) Kuva 3: Vedenkäsittelylaitos Kuva 4: Vesilaitoksen Dynasandhiekkasuodattimet

15 Ulvilan kaupunki 15(60) Veden laatu Ulvilan vesihuoltolaitos seuraa vesilähteiden veden laatua, vedenkäsittelyprosessia ja verkostoveden laatua ympäristölautakunnan hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Lisäksi vesilaitos suorittaa omaa käyttötarkkailua. Ravanin vedenkäsittelylaitokselta ja Rajavainion vedenottamolta verkostoon pumpattava vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset ja suositukset. Myös Paluksen vedenottamolta verkostoon pumpattu vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset ja suositukset. Viimeisin laaja vedenlaatututkimus on tehty sekä Ulvilan että Kullaan vedenjakelualueille. Vedenkulutus Vuonna 2007 kunnan Ravanin vedenkäsittelylaitokselta pumpattiin verkostoon vettä m 3 ( keskimäärin 2457 m 3 /d ) ja Rajavainion vedenottamolta m 3 (keskimäärin 240 m 3 /d). Lisäksi Paluksen vesiosuuskunta pumppasi vettä verkostoon m 3 (keskimäärin 53 m 3 /d). Seuraavaan taulukon on koottu vedenkulutukset sekä ominaisvedenkulutukset vuosilta Taulukko 3.3. Vedenkulutus ja ominaisvedenkulutus vuosina verkostoon pumpattu vesimäärä - Rajavainion vedenottamo - Ravanin vedenottamo - Haistilan vedenottamo - Anolan vedenottamo YHTEENSÄ Kullaa Ulvila Ulvila Ulvila m 3 /a m 3 /a m 3 /a m 3 /a * m 3 /a vedenkulutus - yhteensä Ulvila Kullaa ominaisvedenkulutus Ulvila Kullaa laskutettu vedenkulutus - laskutettu vedenkuluttajilta Ulvila Kullaa - laskuttamaton käyttö + hukkavedet Ulvila Kullaa - laskuttamaton käyttö + hukkavedet Ulvila Kullaa m 3 /d l/as/d m 3 /a m 3 /a % 21 % 54 % % 9,5 % Paluksen vesiosuuskunta m 3 /a josta teollisuuden osuus m 3 /a *) Osa vuoden 2001 laskutuksesta on siirtynyt vuoden 2002 puolelle, minkä johdosta laskuttamaton käytön + hukkavesien määrä on taulukossa todellisuutta suurempi. Laskuttamattoman veden ja hukkaveden osuus on noin 10 % verkostoon pumpatusta vesimäärästä. Ulvilassa laskuttamaton vesi sisältää myös Neorem Magnets Oy:n ottaman jäähdytysveden. Yhtiön kaupungin verkostosta ottaman veden määrää ei ole aiemmin mitattu, koska sen on ollut tarkoitus tarvittaessa täydentää yhtiön Kokemäen-

16 Ulvilan kaupunki 16(60) joesta ottamaa jäähdytysvettä. Vesimittari asennettiin vuonna Kun vettä otetaan verkostosta täydellä teholla, on sen osuus noin 30 % laitoksen kokonaisvesimäärästä. Jäähdystysvedenottoa Kokemäenjoesta on parannettu ja tehostettu vuonna Ulvilan vesilaitos ei enää toimita jäähdytysvettä Neorem Magnets Oy:lle, joka on vuonna 2011 rakentanut oman jäähdytysvesijärjestelmän Kokemäenjoesta. Vanha pumppuasema on poistettu käytöstä Lisäys taulukkoon 3.3. Vuosi 2013 verkostoon pumpattu vesimäärä m³/a Rajavainio Ravani + Haistila Anola yhteensä vedenkulutus laskutettu vesimäärä laskuttamaton hukkavesi-% 12,7

17 Ulvilan kaupunki 17(60) Vedenjakelu ja verkostot Ulvilan vesihuoltolaitoksen vedenjakelu kattaa taajamien lisäksi kaikki merkittävät asutuskeskittymät. Keskitetyn vedenhankinnan piirissä on noin asukasta, liittymisprosentin ollessa 91 %. Ulvilan kaupungin Kullaan alueen vedenjakelujärjestelmää on automatisoitu vuosien 2004 ja 2005 aikana. Vuonna 2005 otettiin käyttöön uusi ohjaus- hälytys- ja kaukovalvontajärjestelmä. Automatisoinnin yhteydessä on rakennettu paineenkorotusasemille ja kahdelle rakennetulle virtausmittauskaivolle virtausmittaus-, paine ja analyysilaitteistoja, joilla pysytään Kullaan alueen vesilaitosta ja verkostoa seuraamaan Ulvilan vesilaitoksen valvomosta. Automaatiojärjestelmän tiedonsiirto tapahtuu radiomodeemiverkon kautta. Vesijohtoverkostojen liittyjämäärät ja liittymisprosentit vuosilta on esitetty taulukossa 3.4. Taulukko 3.4. Vesijohtoverkostojen liittyjämäärät ja liittymisprosentit vuosilta väkiluku yhteensä - Ulvila - Kullaa liittyjämäärä yhteensä - Ulvilan vesilaitos - Kullaan vesilaitos - Paluksen vesiosuuskunta liittymisprosentti yhteensä (%) - Ulvila - Kullaa > 99 % 78 % > 99 % 81 % 91 % 91 % Ulvilan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkosto kattaa pääosin keskustaajamien (Ulvila ja Kullaa) kaava-alueiden lisäksi Antinkartanon, Harjunpään alueet, Kaasmarkun alueen, Leineperin alueen. Vesijohtoverkostoon liittyneiden kiinteistöjen määrä vuoden 2007 lopussa oli n asukasta (4200 kiinteistöä) liittymisasteen ollessa 91 %. Merkittävistä vedenkäyttäjistä mainittakoon Antinkartanon hoitolaitos ja terveyskeskus. Uuden vesihuoltolain mukaisesti määritelty toiminta-alue kattaa keskusta-alueen (Friitala, Vanhakylä, Mynsteri, Ravani, Suosmeri) sekä Harjunpään, Kaasmarkun, Leineperin alueet. Kullaan alueelta toiminta-alueeseen kuuluu keskeisimmät kylät Koski ja Kangas. Lisäksi vesijohtoverkostoa on kattavasti koko kunnan alueella ja toimintaaluerajaus on määritelty niin, että verkostot kuuluvat kokonaisuudessaan toimintaalueeseen. Toiminta-alue on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa.

18 Ulvilan kaupunki 18(60) Verkostoon kuuluu kaksi ylävesisäiliötä, joiden tilavuudet ovat 700 m 3 ja m 3. Pienempi ylävesisäiliöistä poistettiin käytöstä 1999 (voidaan ottaa käyttöön, mikäli tarvetta ilmenee), jolloin verkostossa olevan veden viipymää saatiin pienennettyä. Ravanin vedenkäsittelylaitoksella on alavesisäiliö, jonka tilavuus on 112 m 3. Kullaan metsäkoulun linjan paineenkorotusaseman yhteydessä on myös pieni alavesisäiliö. Jakeluverkoston pituudet putkimateriaaleittain on esitetty taulukossa 3.5. Verkostossa on myös yksi paineenkorotuspumppaamo Harjunpäässä sekä kaksi kappaletta Kullaan alueella. Verkostoon on rakennettu kulutuksen ja vuotojen seurantaa varten kuusi virtausmittauspistettä, joista saadaan tietoa vuorokausi- ja tuntikulutuksista. Kunnan vesilaitoksella on jakeluverkostoa 245 km, joka on pääosin muoviputkea. Paluksen vesiosuuskunnan verkoston pituus on 10,3 km. Liittyjiä on osuuskunnan verkostossa 215 asukasta. Taulukko 3.5. Putkipituudet materiaaleittain vuonna materiaali, km muovi valurauta teräs yhteensä Kaupunki 239,1 5,1 0,3 244,5 Palus 10,3-10,3 Putkipituudet materiaaleittain vuonna 2013 materiaali, km muovi valurauta teräs yhteensä Kaupunki 246,6 4,2 0,3 251,1 Ulvilan vesijohtoverkostossa on vuosittain putkirikkoja noin kpl. Putkirikoista aiheutuvat vedenjakelun keskeytykset ovat kuitenkin yleensä lyhytaikaisia ja ne pystytään rajaamaan suhteellisen pienelle alueelle. Joenalituksiin on rakennettu 3 kpl virtausmittauskaivoja, joista pystytään seuraamaan veden kulutusta ja mahdollisia vesivuotoja eri alueilla. Näiden lisäksi mittausta suoritetaan kolmessa erillisessä mittauspisteessä. Putkirikkojen määrä on vuosina vähentynyt %. Vedenhankinnan turvaamiseksi ja käyttöä helpottamaan uusi vedenkäsittelylaitos on varustettu uudenaikaisella ohjaus- ja valvonta-automatiikalla, joka laajennetaan kattamaan kunnan koko vesijohtoverkosto. Raakavedenlaatua valvotaan seitsemästä kiinteässä näytteenottopisteessä. Lisäksi näytteitä otetaan useasta vaihtelevasta näytteenottopisteestä vedenlaadun valvontatutkimusohjelman mukaisesti (Valvontatutkimusohjelma, Ulvilan vesilaitos, 2006). Talousvesi on täyttänyt tutkituilta ominaisuuksiltaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaiset talousveden laatuvaatimukset ja suositukset. Valvontatutkimusohjelma on uusittu vuonna Sammutusvetenä käytetään paloposteista saatavaa vettä sekä luonnonvesiä. Sammutusvesisuunnitelma on laadittu pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä vuonna 2013.

19 Ulvilan kaupunki 19(60) Varavedensaanti Vesilaitoskohtaisesti laskettu turvallisuusluokitus (I-IV) perustuu siihen, kuinka monta litraa riskitöntä (saastumatonta) ja laatuvaatimukset täyttävää vettä on käytettävissä vesilaitoksella yhtä henkilöä kohti vuorokaudessa poikkeustilanteessa (taulukko 3.6). Poikkeustilanteiksi on määritelty tilanteet, joissa pintavettä tai vesilaitoksen tuottoisinta vedenottamoa ei voida käyttää. Taulukko 3.6. Vesilaitoksen turvallisuusluokitukset ja kutakin turvallisuusluokkaa vastaavat vesimäärät Ulvilassa vuonna turvallisuusluokka poikkeustilanteessa käyttöön jäävä vesimäärä vaatimustaso I > 120 l/as/d > m 3 /d II l/as/d m 3 /d III l/as/d m 3 /d IV < 20 l/as/d < 270 m 3 /d Ulvilan vesilaitoksen on pystyttävä toimittamaan vettä oman toiminta-alueensa tarpeisiin poikkeustilanteessa noin m 3 /d päästäkseen I-luokkaan (liittyjämäärä n ). Ulvilan vesilaitoksella on mahdollisuus poikkeustilanteessa toimittaa vettä kuluttajille turvallisuusluokkaan I edellyttävä vesimäärä seuraavasti: Yhden vedenottamon ollessa pois käytöstä, voidaan tarvittava vesimäärä toimittaa muilta toimintakuntoiselta vedenottamolta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että koko pohjavesialue ei ole pois käytöstä esimerkiksi kemikaalionnettomuuden aiheuttaman saastumisen seurauksena (kaikki kolme suurta vedenottamoa ovat samalla pohjavesialueella, Rajavainion vedenottamolta voidaan 500 m 3 /d pienillä käytännön järjestelyillä, sillä verkostot ovat yhteydessä toisiinsa.). Koko vedenhankintakapasiteetin ollessa pois käytöstä, voidaan lähitulevaisuudessa, vuonna 2011, tarvittava vesimäärä ottaa Porin verkostosta. Verkostot tulevat olemaan yhteydessä Harjunpään (PEH 315) ja Malminpään alueilla (PEH 160). Malminpää Harmaalinna yhteys on käytössä jo vuonna Vuonna 2007 Ulvilan ja Porin välille tehty kriisitilanteen vedentoimitussopimus kattaa vedentoimituksen Ulvilan alueelle. Verkosto on mahdollista liittää myös Kullaan alueen Paluksen vesiosuuskunnan verkostoon. Tämä vaatii kuitenkin lyhyen yhdysvesijohdon rakentamista. Paluksen ottamo on mitoitettu 360 m 3 :lle päivässä ja sen oma kulutus on n. 100 m 3 /d, joten muun alueen käyttöön jäisi n. 250 m 3 /d. Osuuskunnan ottamo sijaitsee eri pohjavesialueella kuin vesilaitoksen ottamo.. Vuodesta 2012 alkaen Ulvilan vesilaitoksen turvallisuusluokka on ollut I johtuen valmistuneesta vesijohtoyhteydestä Porin päävesijohtoverkostoon Ruosniemessä.

20 Ulvilan kaupunki 20(60) 3.3 Kunnan vesihuoltolaitos, jätevedenkäsittely Viemäriverkosto ja pumppaamot Ulvilan kaupungin vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto kattaa pääosin keskustaajamien (Ulvila ja Kullaa) kaava-alueiden lisäksi Antinkartanon ja Harjunpään alueet sekä Kaasmarkun, Leineperin ja Suosmerin alueet osittain. Viemäriverkkoon liittyneiden määrä vuoden 2007 lopussa oli n ja liittymisaste 80 %. Uuden vesihuoltolain mukaisesti määritelty toiminta-alue kattaa keskusta-alueen (Friitala, Vanhakylä ja Mynsteri) sekä alueita Kaasmarkusta, Leineperistä ja Harjunpäästä (hyväksytty vuonna 2002). Kullaan alueelta viemäriverkoston toiminta-alueeseen kuuluvat Kankaan ja Kosken alueet.toiminta-alue on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston kokonaispituus on 200,1 km, joista muoviputkia on 162,6 km, betoniputkia 22,5 km ja muuta putkea 15,7 km. Verkoston kunto on tyydyttävä. Viemäröintijärjestelmään kuuluu n. 60 jätevedenpumppaamoa. Jätevedenpumppaamot on liitetty laitoksen kaukovalvontajärjestelmään. Jätevesipumppaamoita oli kpl. Viemäriverkon liittyjämäärät ja liittymisprosentit vuosilta on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.7. Viemäriverkkoon liittyneiden määrä ja liittymisprosentit vuosilta väkiluku liittyjämäärä liittymisprosentti Ulvila Kullaa Ulvila Kullaa Ulvila Kullaa as as as as % % *( % 52 % *) Arvioitu tehtyjen liittymäsopimusten perusteella *( % 53 % % 74 % Jätevesiverkostossa ei ole ylivuotoaltaita. Tarvittaessa on käytössä säiliöauto ja sähkön saannin turvaamiseksi agrigaatteja. Tärkeimmät jätevesipumppaamot on varustettu varavoimavalmiudelle ( 14 kpl ). Porin kaupungin tulvasuojelualue ulottuu Ulvilan kaupungin puolelle (Suosmeri- Harjunpään alueelle). Ulvilan kaupunki ei ole tehnyt omaa tulvavaarakartoitusta. Verkostossa on yksi vesistön alitus Harmaalinnasta puhdistamolle vievän linjan matkalla.

21 Ulvilan kaupunki 21(60) Hulevesiverkosto Hulevesiviemäröinnille määritelty toiminta-alue kattaa pääosin keskusta-alueen (hyväksytty vuonna 2002). Myös Harjunpään alueelle on rakennettu hulevesiviemäröintiä. Toiminta-alue on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Hulevesiverkostoon on liittynyt kiinteistöä. Hulevesiviemäreiden pituus oli 72 km. Hulevesiverkostossa on 8 hulevesipumppaamoa. Muilla haja-asutusalueilla hulevesiviemäröinti pyritään hoitamaan avo-ojilla, jolloin ojien kasvillisuus poistaa vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita. Avo-ojista vesi pääsee myös haihtumaan ja imeytymään maaperään, ja tällä vähennetään vesistöön päätyvän huleveden määrää. Hulevesiverkosto on myös Fatiporissa, Kullaan Koskissa ja Kettumetsän yrityspuistoalueella. Hulevesiviemäreiden pituus oli 82 km. Hulevesipumppaamoita on 17 kpl Jätevedenpuhdistamot Ulvilan kaupungin jätevedet käsitellään Saaren jätevedenpuhdistamolla. Ulvilan omien jätevesien lisäksi Saaren jätevedenpuhdistamolle johdetaan Porista Mikkolan, Kartanon ja Harmaalinnan alueiden jätevedet (alueiden yhteenlaskettu liittyjämäärä oli n as. vuonna 2007). Kokonaisliittyjämäärä viemäriverkostossa on noin as. Vuoden 2010 lokakuusta lähtien jätevedet on johdettu Jokilaakson Ympäristö Oy:n siirtoviemärin pumppaamolle, joka sijaitsee samalla tontilla. Saaren jätevedenpuhdistamo on vuonna 1977 rakennettu 2-linjainen aktiivilietelaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Viime vuosien aikana puhdistamolla on uusittu ilmanvaihto, joen alitusputket, välppä ja välppäpuristin, ilmastusaltaiden laahaimet sekä pinnoitettu ferrosäiliöt. Puhdistamo tullaan sulkemaan Nakkila Ulvila - Pori suunnitellun siirtoviemärilinjan valmistuttua. Puhdistamotontille tullaan rakentamaan siirtoviemärin linjapumppaamo. Puhdistamon prosessiyksiköt ovat: välppäys ilmastus (V= 2 x 489 m 3 ) jälkiselkeytys (A= 2 x 178 m 2 ) sakeutus ja lietteen kuivaus. Taulukko 3.8. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot. v mitoitusarvo vuosi 2007 mitoitusvirtaama (Q mit ) m 3 /d mitoitusvirtaama (q max ) m 3 /h 500 BOD 7ATU -kuorma kg/d fosforikuorma kg/d - 34

22 Ulvilan kaupunki 22(60) typpikuorma asukasvastineluku (AVL) kg/d Kuva 5: Ilmakuva jätevedenpuhdistamon tontin sijoittumisesta 190

23 Ulvilan kaupunki 23(60) Kuva 6: Ulvilan nykyinen jätevedenpuhdistamo, jonka toiminta jatkuu vuoteen Jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin vuonna 2007 keskimäärin m 3 /d jätevettä ( m 3 /a). Ohijuoksutuksia oli m 3. Jätevedenpuhdistamon tulokuormitus vuosina on esitetty taulukossa 3.9. Laskuttamattoman jäteveden määrä on noin 40 prosenttia käsitellystä jätevesimäärästä Kuva 3.1 Jätevedenpuhdistamolle tulevat minimi-, maksimi- ja keskimääräiset vuorokausivirtaamat kuukausikeskiarvoina vuosina Taulukko 3.9. Puhdistamon keskimääräisen tulokuormituksen kehitys vuosien välisenä aikana virtaama m 3 /d Ulvilan osuus m 3 /d Porin osuus m 3 /d Kullaan osuus m 3 /d *( - - BOD 7ATU kg/d fosfori kg/d 33,0 34, typpi kg/d *) Virtaamamittauksessa ollut ongelmia. Taulukossa esitetty arvo on todellisuutta pienempi. Virtaamamittaus on uusittu vuonna Jätevesien lisäksi puhdistamolla käsitellään kunnan alueelta tuotavia sako- ja umpikaivolietteitä. Lietteiden vastaanottopiste sijaitsee Nuottarannan pumppaamolla. Siirtoviemärilinjan valmistuttua Poriin, tullaan sakokaivolietteet toimittamaan joko Porin jätevedenpuhdistamolle tai vaihtoehtoisesti Nakkilan kunnan vastaanottopisteeseen.

24 Ulvilan kaupunki 24(60) Seuraavassa taulukossa on jätevesi eritelty laskutettuun ja laskuttamattomaan jäteveteen vuosina Taulukko Käsitelty ja laskutettu jätevesi käsitelty jätevesimäärä m 3 /a laskutettu jätevesimäärä m 3 /a Ulvilan osuus * m 3 /a Porin osuus m 3 /a Kullaan osuus m 3 /a laskuttamaton jätevesimäärä m 3 /a laskuttamaton jätevesimäärä % 46 %** 49 %** 43 %** 36 % *) Osa Ulvilan vuoden 2001 laskutuksesta on siirtynyt vuoden 2002 puolelle, minkä johdosta laskuttamaton jätevesimäärä on todellisuutta suurempi. **) mukana Porista tulevat erillissopimuksella olevat jätevedet Kuva 3.2 Jätevedenpuhdistamolle tulevat BOD 7 ja kiintoainekuormitukset näytepäivinä vuosien aikana.

25 Ulvilan kaupunki 25(60) Kuva 3.3 Jätevedenpuhdistamolle tulevat fosfori- ja typpikuormitukset näytepäivinä vuosien aikana. Jätevesiviemäriverkostolle on tehty vuotovesiselvitys 2003 ja saneerausohjelmaa on toteutettu viimeisten 10 vuoden ajan. Harjunpään alueella on tehty vuotovesiselvityksiä, joiden avulla pahimmat vuotokohdat on saatu selvitettyä ja korjattua. Puhdistamolla muodostui kuivattua lietettä m 3 vuonna Syntynyt liete kompostoidaan Jokilaakson Kompostointi Oy:n (Harjavallan, Nakkilan ja Ulvilan kuntien omistama osakeyhtiö) toimesta Ulvilan kaatopaikalla. Saatu lopputuote käytetään viherrakentamiseen. Lietteen käsittelyn tarve loppuu siirtoviemärin valmistumisen jälkeen, kun jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Porin jätevedenpuhdistamolle Jätevedenpuhdistamoiden puhdistusteho ja vesistökuormitus Länsi-Suomen vesioikeuden vuonna 1992 antamat puhdistamon lupaehdot on esitetty seuraavassa taulukossa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Saaren puhdistamolle ympäristöluvan Luvassa on velvoite kuormitustarkkailusta. Vaasan hallinto-oikeus teki muutoksen em. lupaan päätöksessä , jossa velvoitetaan tehostamaan jätevesien käsittelyä vuoteen 2009 mennessä. Ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellään LSY-2007-Y-304 jatkanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen määräaikaa vuoden 2010 loppuun.

26 Ulvilan kaupunki 26(60) Taulukko Puhdistamon voimassa olevat lupaehdot (suluissa esitetyt lukuarvo esittävät yleistä vaatimustasoa). jäännöspitoisuus *( poistoteho *( orgaaninen aine, BOD 7ATU alle 20 mg/l (15) yli 90 % (95) fosfori, P COD Cr kiintoaine alle 1,0 mg/l (0,5) alle 125 mg/l alle 35 mg/l yli 90 % (95) yli 75 % yli 75 % *) Arvot lasketaan puolivuotiskeskiarvoina. Edellä mainittuihin arvoihin sisällytetään myös mahdolliset ohijuoksutukset. Puhdistettu jätevesimäärä vuonna 2007 oli noin m 3, josta laskutettu vesimäärä oli m 3. Ohijuoksutuksia oli m 3. Vuotovesien määrä oli 36 % eli m 3. Jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen virtaama on vuonna 2007 ollut vuosikeskiarvona noin m 3 /d, mikä on noin 60 % mitoitusarvosta m 3 /d. Vuosikeskiarvona tuleva BOD 7 - kuorma on ollut vuonna 2007 keskimäärin 900 kg/d eli hieman nykyistä mitoitusta pienempi. Jätevedenpuhdistamolta lähtevän jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus sekä puhdistamon käsittelyteho vuosina 2001, 2006 ja 2007 on esitetty taulukossa Taulukko Puhdistamolta lähtevän käsitellyn jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus sekä puhdistamon käsittelyteho vuosina kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % BOD 7ATU 44 11,0 95 % 41 11,0 95 % 59 15,0 94 % fosfori 1,7 0,44 95 % 1,6 0,44 95 % 2,0 0,52 95 % typpi % % % ammoniumtyppi kiintoaine % % % Vuoden 2007 tarkkailutietojen perusteella puhdistamo täytti vesioikeuden sille asettamat lupaehdot. 3.4 Vesiosuuskunnat Ulvilan kaupungissa toimii Paluksen vesiosuuskunta (215 liittyjää), joka huolehtii Paluksen, Puhjun ja Ruoppakylän alueiden vedenhankinnasta ja -jakelusta. Yhtymällä on oma vedenottamo, vedenkulutus on 100 m 3 /d.

27 Ulvilan kaupunki 27(60) 3.5 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella Vedenhankinta ja jakelu Keskitetyn vedenhankinnan ja -jakelun ulkopuolella asuu noin 500 henkilöitä. Kiinteistökohtainen vedenhankinta on hoidettu pääasiassa maa- ja kallioporakaivoilla. Kaivovesien laadusta ei ole tehtyä tarkempia kartoituksia, mutta yleisesti kaivovesien laatua heikentää rauta ja mangaani sekä kovuus. Lisäksi joillakin alueilla on veden riittävyyden kanssa ongelmia Jätevesienkäsittely Keskitettyjen järjestelmien ulkopuolella on arviolta kiinteistöä, joissa asuu noin 2800 henkilöä (n. 20 % kunnan asukkaista). Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3:n saostuskaivon laskeutuksella. Haja-asutusalueella yleiseen viemäriverkkoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesihuollon vaatimuksia tarkennettiin 11. kesäkuuta 2003 hyväksytyllä asetuksella, joka määrittelee verkostoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn periaatteet ja puhdistusvaatimukset. Haja-asutuksen jätevesien aiheuttamaa ympäristökuormitusta on arvioitu taulukossa 4.12 (olettamuksena, että kaikissa kiinteistöissä on jätevesien sakokaivokäsittely). Taulukko Haja-asutuksen jätevesikuormitus. tuleva kuormitus puhdistusteho (%) *( lähtevä kuormitus **( asukasmäärä ympäristökuormitus BOD 7ATU 50 g/as/d ,5 g/as/d kg/d typpi (N) 14 g/as/d ,9 g/as/d ,3 kg/d fosfori (P) 2,2 g/as/d ,87 g/as/d ,2 kg/d )* Santala Erkki Pienet jäteveden maapuhdistamot (Vesi- ja ympäristöhallitus). )** Lähtevä kuormitus laskettu käyttäen puhdistustehona 15 prosenttia. Haja-asutuksesta ympäristöön muodostuva BOD 7ATU - ja fosforikuormitus on moninkertainen (kuusi-seitsemän) verrattuna jätevedenpuhdistamolta tulevaan kuormitukseen, vaikka yleisen viemäriverkon ulkopuolella asuu vain noin 20 % kaupungin asukkaista. Typpikuormituksen määrä on noin kuudesosa verrattuna puhdistamolta tulevaan kuormitukseen. Kuormitusten vertaaminen ei vesistöjen kannalta anna aivan oikeaa kuvaa, koska hajaasutuksen kuormitus jakaantuu koko kunnan alueelle. Puhdistamon kuormitus on pistemäinen ja se kohdistuu suoraan vesistöön. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on ympäristöön, maanperään ja pohjavesiin. Ulvilan kaupunki on vuonna 2007 tehnyt päätöksen, ettei kaupungin toimesta rakenneta haja-asutuksen viemäriverkostoja. Kaupunki kuitenkin tukee viemäriverkostojen rakentamista haja-asutusalueille.

28 Ulvilan kaupunki 28(60) 3.6 Vesihuollon organisaatio Vesihuoltolaitos toimii kaupungin kirjanpidosta laskennallisesti eriytettynä yksikkönä. Kaupungin työntekijöinä vesihuoltolaitoksen toimintaa hoitaa 13 henkilöä. Harjavalta, Nakkila ja Ulvila perustivat vuonna 1991 Jokilaakson Komposti Oy:n, jonka osakepohjaa laajennettiin vuonna 2006 kun toimintaa päätettiin laajentaa myös Harjavallasta Porin Luotsinmäkeen johtavan siirtoviemärin rakentamiseen. Samalla nimeksi muutettiin Jokilaakson Ympäristö Oy. Osakkaina ovat seuraavat tahot: Harjavallan kaupunki Kiukaisten kunta Nakkilan kunta Suominen Kuitukankaat Oy Ulvilan kaupunki Kunnan vesihuoltolaitoksen taksat olivat: - liittymismaksu (vesi) ja (jätevesi) (150 m 2 omakotitalo) - käyttömaksu vesi 1,22 /m 3 (alv 22 %) ja viemäri 1,55 /m 3 (alv 22 %) - perusmaksu 20 mm mittarille: 19,96 /v/ vesi ja 36,81 /v/jätevesi (alv 0%) - siirtoviemärin rakentamisen rahastointikeräysmaksu 0,55 /m 3 (alv 22 %) Vastaavat taksat olivat (150 m2 omakotitalo): - liittymismaksu ( vesi) ja ( jätevesi ) - käyttömaksu vesi /m3 1,25 /m3 alv 0%, jätevesi 2,15 /m3 alv 0% - perusmaksu 20 mm mittarille 38,90 /V/vesi ja 44,08 /v/jätevesi 3.7 Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö kaupungin alueella Kaupunki tarjoaa neuvonta-apuaan vesiyhtymille ja uusille mahdollisesti perustettaville vesiosuuskunnille/yhtymille olemassa olevien resurssien mukaan Kaupungin omat avustusperusteet vesihuollossa Ulvilan kaupunginvaltuusto on tehty päätöksen ( 87) jätevesiviemäröinnin rakentamisen avustusperusteista. Ulvilan kaupunki tukee omaehtoista jätevesiviemäröintiä osallistumalla viemäröintihankkeiden toteuttamiskustannuksiin enintään liittymismaksujen verran. Kun runkoviemärilinja on rakennettu, kaupunki ottaa runkoviemärin ylläpidon ja omistuksen itselleen. Ulvilan vesihuoltomestari antaa neuvoja ja lähtötietoja hankkeen toteuttamiseksi. Jokainen kiinteistö tekee liittymissopimuksen Ulvilan vesilaitoksen kanssa.

29 Ulvilan kaupunki 29(60) Kaupungin rajat ylittävä yhteistyö Vesijohtoverkosto on yhteydessä Porin kaupunkiin Harjunpään kylästä, josta Ulvila voisi toimittaa vettä Poriin päin ja Harmaalinnan asutusalueelta. Vettä ei tällä hetkellä johdeta kumpaankaan suuntaan ko. yhteyspaikoista. Ulvilan ja Porin välillä on vuonna 2007 tehty sopimus veden toimittamisesta Porista Ulvilaan Ruosniemi-Harjunpää ja Harmaalinna-Friitala välisten yhdysjohtojen avulla. Ulvilan vesihuoltolaitos tekee jätevedenkäsittelyssä yhteistyötä naapurikuntien kesken seuraavasti: Ulvilan Saaren jätevedenpuhdistamolle johdetaan Porista Mikkolan, Kartanon ja Harmaalinnan alueiden jätevedet (yhteensä n asukasta). Jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteiden kompostointi on hoidettu Nakkilan ja Harjavallan kanssa yhteistyössä Ulvilan vanhalla kaatopaikalla. Toimintaa hoitaa kuntien omistama Jokilaakson Kompostointi Oy. Vuonna 1975 laaditussa ja vuonna 2007 uusitussa Porin ja Ulvilan välisessä sopimuksessa on sovittu Porin Kartanon ja Mikkolan alueiden jätevesien johtamisesta Ulvilan saaren puhdistamolle käsiteltäviksi (1 400 m 3 /d kuukausikeskiarvoksi laskettuna, vuorokausi maksimi m 3 /d, suurin hetkellinen virtaama 112 m 3 /d, BOD 7ATU 230 kg/d, fosfori 9,5 kg/d). Ulvilasta toimitetaan vettä myös Nakkilan Viikinkulmaan, Porin Lattomerelle ja Harjunpäähän. Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto tapahtuu Jokilaakson Ympäristö Oy:n Nakkilan pumppaamolla tai Keskuspuhdistamolla Porissa. 3.8 Vesistöjen tila Ulvilan alueella Kokemäenjoki Kokemäenjoki on 150 km pitkä joki. Se alkaa Vammalan Liekovedestä ja päättyy Porin Pihlavanlahden kautta Selkämereen. Kuormitus on painottunut joen alajuoksulle. Pistekuormituksen osuus on vähäinen ja hajakuormituksen merkitys on alkanut korostua. Hajakuormituksesta johtuva veden laadun vaihtelu näkyy vielä tulevaisuudessakin. Jätevesien käsittelyn keskittämisellä ei ole vaikutusta joen yleislaatuun. Pistekuormituksen vähentämiseksi on enää kovin vähän tehtävissä paitsi typpikuorman osalta. Kokemäenjoen laatu on tällä hetkellä tyydyttävä. Happitilanne on lähes moitteeton. Joen alajuoksulla veden laatu heikkenee jonkin verran. Pistekuormituksen osuus on vain muutamia prosentteja ravinnekuormasta. Veden hygieeninen laatu on uimakelpoista. Ulvilan kohdalla Kokemäenjoen veden laatu on tyydyttävä. Happitilanne on nykyisin hyvä. Veden laatu vaihtelee lähinnä valumaolojen mukaisesti. Tulvaaikoina vesi samenee voimakkaasti.

30 Ulvilan kaupunki 30(60) Ulvilan kaupungin muodostama kuormitus Kokemäenjokeen Kokemäenjokeen johdetaan tällä hetkellä seitsemän kaupungin/kunnan jätevedet sekä kymmenen teollisuuslaitoksen jätevedet. Ulvilan kaupungin jätevesien osuus Kokemäenjoen pistekuormituksesta on varsin vähäistä. 3.9 Vesihuollon ongelmakohdat Vedenhankinta ja jakelu Vesijohtoverkoston ja vedenkäsittelylaitoksen suhteen ongelmakohtia ovat: Sammontien teollisuusalueella vesijohtoverkon putkikoot ovat varsin pieniä (63/110), mikä voi aiheuttaa ongelmia veden saatavuuden suhteen etenkin, jos vedenkulutuksessa tapahtuu suurta kasvua. Kaasmarkun Alhon kylän paineen alentuminen palokunnan ottaessa Kaasmarkun paloposteista vettä käyttöönsä. Ravanin vedenkäsittelylaitoksella ongelmia on ollut dispersioveden tuottamisen (flokin muodostumisessa) kanssa. Maa-aineksen otto on joillakin pohjavesialueilla ulotettu pohjavedenpinnan alapuolelle, mikä seurauksena on muodostunut pohjavesilammikoita, joissa pohjaveden pilaantumisriski on huomattavasti suurempi kuin luonnontilaisilla alueilla. Alueittain vanhentunut verkosto ja huonossa kunnossa oleva venttiilikalusto Jätevedenkäsittely ja viemäriverkosto Viemäriverkon suhteen ongelmakohtia ovat: Harjunpään ja Keskustan välisen painesiirtoviemärin ahdas loppuosa, minkä johdosta Harjunpään alueen viemäriin ei voida liittää uusia jätevedentuottajia. Ongelma tulee loppumaan Poriin rakennettavan siirtoviemärin valmistuttua. Kiinteistöt, jotka eivät toiminta-alueella ole liittyneet viemäriverkostoon vaikka siihen olisi mahdollisuus (runkoverkko rakennettu). Kiinteistöjen hulevesien johtaminen viemäriverkkoon. Tiheästi asutuilla alueilla, joille ei ole rakennettu keskitettyä viemäröintiä, puutteellinen kiinteistökohtainen jätevesien käsittely voi aiheuttaa hajuongelmia sekä saastuttaa puhdasvesikaivoja. Kaasmarkun alueen siirtoviemäreissä on ollut toistuvia ongelmia putkirikkojen kanssa. Tämän johdosta tullaan uusimaan 1,5 km paineviemärilinjaa Harjunpään jätevedet pumpataan nykyisin suoraan Nissilänmäen pumppaamolta siirtoviemäriin. Liittymisaste jätevesiviemärin toiminta-alueella on nykyisin lähes 100%.

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

ULVILAN VESILAITOS TOIMINTAKERTOMUS

ULVILAN VESILAITOS TOIMINTAKERTOMUS ULVILAN VESILAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2014 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 ( 8 ) 1. Sisällysluettelo 2. Toimintakertomus 2.1. Katsaus vuoteen 2014 2.2. Organisaatio 2.3. Toiminnan ja talouden kehitys 3. Talous 3.1.

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

KARKKILAN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma KARKKILAN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma Työ: 20844 YV Tampere 30.01.2004 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. (03) 2442 111 OULU Fax (03) 2442 267 ALV

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I PERUSSELVITYKSET, ENNUSTEET SEKÄ TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS DRANGSFJÄRDIN KUNTA KEMIÖN KUNTA

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 2010 K& 1.11.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(19) 1 JOHDANTO... 3 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Kunnan

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 K& 28.10.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(56) 1 JOHDANTO... 4 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 6 2.1 Yleistä... 6 2.2

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman

Lisätiedot

MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E25777.10 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA MASKUN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE HYVÄKSYNYT TARKISTANUT LAATINUT /KORJATTU ARY ARY VKOL 28.02.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA NUMMI-PUSULAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA K& R Kiuru & Rautiainen Oy 27.4.2006 2005 303 Nummi-Pusulan kunta 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ESIPUHE 5 2 VESIHUOLLON NYKYTILA 6 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25458.10. Turku, 08.06.2012

TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25458.10. Turku, 08.06.2012 TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25458.10 Turku, 08.06.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Työ: 21029YV. Tampere 8.2.2005. Air-Ix Ympäristö Oy. Muut toimistot:

TAMMELAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Työ: 21029YV. Tampere 8.2.2005. Air-Ix Ympäristö Oy. Muut toimistot: TAMMELAN KUNTA Vesihuollon kehittämissuunnitelma Työ: 21029YV Tampere 8.2.2005 Air-Ix Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. (03) 2442 111 OULU Faksi (03) 2442 267 NÄRPIÖ

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNNAN PÄIVITETYN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

NUMMI-PUSULAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

NUMMI-PUSULAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA NUMMI-PUSULAN KUNTA NUMMI-PUSULAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 K&R 11.8.2011 Kiuru & Rautiainen Oy 2(63) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1 JOHDANTO... 5 2 SUUNNITTELUPERUSTEET...

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24805.10. Turku, 20.06.2013

TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24805.10. Turku, 20.06.2013 TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24805.10 Turku, 20.06.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com

Lisätiedot

KERIMÄEN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KERIMÄEN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KERIMÄEN KUNTA KERIMÄEN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2009 K&R 28.6.2010 Kiuru & Rautiainen Oy 2(65) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1 JOHDANTO... 5 2 SUUNNITTELUPERUSTEET... 6 2.1 Yleiskuvaus

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IKAALISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Käsitelty pvm Hyväksytty pvm Tekninen lautakunta 19.6.2013/42 19.6.2013/42 Kaupunginhallitus 12.8.2013/137 12.8.2013/137

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ:.10 Turku, 16.12.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen

Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen 1 Vesilaitoksen toimittaman veden käyttö- ja perusmaksu 2 Liittymismaksu 4 Vesimittarin tarkistusmaksu 6 Sammutusvesilaitteistojen liittämisestä perittävä maksu 9 Vesimittarin

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TORNION KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TORNION KAUPUNKI TORNION KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 K&R 8.12.2011 Kiuru & Rautiainen Oy 2(72) 1 JOHDANTO...5 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT...7 2.1 Yleistä... 7 2.2 Kaupungin

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

NILSIÄN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma RAPORTTI 16WWE0916 11.4.2011 NILSIÄN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma 1(30) Sisältö 1 JOHDANTO... 4 1.1 Kehittämissuunnitelman tavoite... 4 1.2 Vesihuollon järjestämisvastuu ja toiminta-alueet...

Lisätiedot

Vastaanottaja Juuan kunta. Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelma. Päivämäärä 22.05.2013 JUUAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Vastaanottaja Juuan kunta. Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelma. Päivämäärä 22.05.2013 JUUAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vastaanottaja Juuan kunta Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelma Päivämäärä 22.05.2013 JUUAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Päivämäärä 22.05.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23455.10. Turku, 31.08.2010

RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23455.10. Turku, 31.08.2010 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23455.10 Turku, 31.08.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

PYHÄRANNAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA PYHÄRANNAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E22886 Turku, 16.09.2009 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23806.10. Turku, 24.11.2010

HUITTISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23806.10. Turku, 24.11.2010 HUITTISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23806.10 Turku, 24.11.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS

JUANKOSKEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS JUANKOSKEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 18.5.2011 SAVO-KARJALAN VESI- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU OY Versokuja 4D, 70 150 Kuopio Puh. (017) 369 4481, 369 4483 Faksi (017) 369 4485

Lisätiedot

16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

LIITE B1, TEKLA 16.6.2010

LIITE B1, TEKLA 16.6.2010 Kaupunginhallitus 31 31.01.2011 NAANTALIN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tekninen lautakunta 16.06.2010 76 Suunnitteluinsinööri Mika Hirvi 3.6.2010: Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 21, JÄTEVESIKUORMITUS 29-21 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA Mirva Levomäki prosessi-insinööri, DI Lounais-Suomen vesi- ja

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: E24957. Turku, 04.11.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: E24957. Turku, 04.11.2013 EURAJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24957 Turku, 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013 HUITTISTEN PUHDISTAMO OY Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja Haja-asutusalueiden vesihuolto Työ: E24623.20 Tampere 18.3.2013 PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012 AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu

Lisätiedot

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23134.10. Turku, 11.11.2009. Kemiönsaaren kunnanvaltuuston hyväksymä 11.11.

KEMIÖNSAAREN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23134.10. Turku, 11.11.2009. Kemiönsaaren kunnanvaltuuston hyväksymä 11.11. KEMIÖNSAAREN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnanvaltuuston hyväksymä 11.11.2009 Työ:.10 Turku, 11.11.2009 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010

Lisätiedot

EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23253.10 Turku, 06.09.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 96 20.05.2015. 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 96 20.05.2015. 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2015 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Sisältö Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten viemäröintialueiden luokittelu

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNKI SAVONLINNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2012 K&R 12.12.2011 Kiuru & Rautiainen Oy 2(86) 1 JOHDANTO... 5 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 7 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET / PÄIVITYS 2010. SOMERON KAUPUNKI 2011 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kval 22.8.

SOMERON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET / PÄIVITYS 2010. SOMERON KAUPUNKI 2011 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kval 22.8. SOMERON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET / PÄIVITYS 2010 SOMERON KAUPUNKI 2011 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kval 22.8.2011 63 MÄÄRITELMIÄ Vesihuolto. Vesihuolto on talousveden toimittamista

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

SIILINJÄRVEN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma RAPORTTI 16WWE0916 30.5.2011 SIILINJÄRVEN KUNTA Vesihuollon kehittämissuunnitelma Sivu 2 (36) Sisältö 1 JOHDANTO... 5 1.1 Kehittämissuunnitelman tavoite... 5 1.2 Vesihuollon järjestämisvastuu ja toiminta-alueet...

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA 2030

KANGASALAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA 2030 KANGASALAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA 2030 15.1.2014 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. VESIHUOLLON NYKYTILA... 4 2.1 YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA... 4 2.1.1 Asutus... 4 2.1.2

Lisätiedot