KERIMÄEN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KERIMÄEN KUNTA KERIMÄEN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2009 K&R Kiuru & Rautiainen Oy

2 2(65) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO SUUNNITTELUPERUSTEET Yleiskuvaus suunnittelualueesta Väestö ja elinkeinot Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö VESIHUOLLON NYKYTILA Vesihuolto Kerimäen kunnan alueella Talousvesihuolto Pohjavesialueet Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset Vedenjakelu ja verkostot Varavedensaanti Jätevesihuolto Viemäriverkosto ja pumppaamot Jätevedenpuhdistamot Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho ja vesistökuormitus Vesihuolto kunnan toiminta-alueiden ulkopuolella Vedenhankinta ja jakelu Jätevesien käsittely Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö kunnan alueella Kunnan omat avustusperusteet Kuntarajat ylittävä yhteistyö Vesistöjen tila Kerimäen kunnan alueella Vesihuollon ongelmakohdat Vedenhankinta ja jakelu Jätevesien käsittely ja viemäriverkosto Hulevesien käsittely ja hulevesiverkostot Voimassa olevat vesihuollon suunnitelmat VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa Kaavoituksen vaikutus vesihuoltoon Kaavoitustilanne... 33

3 3(65) 4.3 Vesihuollon kehittämistarpeet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla Toiminta-alueiden määrittämisperusteet Talousveden hankinta ja jakelu toiminta-alueella Jätevesihuolto toiminta-alueilla Hulevesien johtaminen ja käsittely toiminta-alueilla Vesihuollon kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolella Toiminta-alueiden ulkopuolella olevat tarvealueet Kiinteistökohtainen vesihuolto Vesihuollon toimintavarmuus ja toiminnan riskit Itä-Savon Vesi Oy Raakavesilähteet Varautuminen poikkeustilanteisiin Organisaatioiden kehittäminen Vesihuollosta tiedottaminen VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Yleistä Palveluiden tuottamisen tavoitteet ja päämäärät Rahoituksen ja taloudenpidon pääperiaatteet Oma rahoitus Ulkopuolinen rahoitus KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueilla Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Toiminta-alueiden kehittämisen alustavat kustannukset ja investointiohjelma Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueiden ulkopuolella Ehdotettujen kehittämistoimenpiteiden analysointi Taloudelliset vaikutukset Muut vaikutukset TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 59

4 4(65) LIITTEET: Liite 1: Itä-Savon Vesi Oy:n taksat alkaen Liite 2: Vahvistetut ranta-asemakaavat PIIRUSTUSLUETTELO: Nro Nimi Mittakaava Paperikoko KR Nykytilannekartta 1: x 900 mm KR Nykytilannekartta 1: x 900 mm KR Kehittämistarvealueet 1: x 1200 mm KR Toiminta-alueen laajennus, koko alue 1: x 1200 mm (Kaikki alueet) KR Toiminta-alueen laajennus 1: x 750 mm (Louhi Keplakko alue) KR Toiminta-alueen laajennus 1: x 750 mm (Kirkonkylän alue) KR Toiminta-alueen laajennus 1: x 800 mm (Anttola, Rajamäki, Sylkky)

5 5(65) 1 JOHDANTO Kerimäen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on tutkia ja selvittää vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn kehittämisratkaisut niin taajama- kuin hajaasutusalueilla. Tämä suunnitelma on vuonna 2003 laaditun Kerimäen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys. Vuonna 2003 vesihuollon kehittämissuunnitelman laati Kiuru & Rautiainen Oy. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu voimaan astuneeseen vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun sekä päivittää suunnitelmaa tarvittavin väliajoin. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolaki 1 ). Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Siksi kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- ja asemakaavan laatiminen on vireillä. Vesihuollon kehittämissuunnittelun tulisi tukea myös ympäristösuojelulain toimeenpanoa. Siksi suunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen sellaisilla alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Näillä määräyksillä voidaan mm. kieltää jäteveden johtaminen maahan tai vesistöön. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on tehdä siitä työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Suunnitelman laatimista on ohjannut tilaajan puolelta työryhmä johon ovat kuuluneet Kerimäen kunnanjohtaja Kari Rannanpiha, kunnaninsinööri Jorma Mattinen, kunnan rakennusmestari Jaakko Eerikäinen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Pitkonen, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Olavi Nousiainen, kunnan ympäristönsuojelusihteeri Paula Pulkkinen, Itä-Savon Vesi Oy.n toimitusjohtaja Mika Ahola, Itä-Savon Sairaanhoitopiirin ky:n terveystarkastajat Sampsa Kinnunen ja Esa Juuti. Kehittämissuunnitelman laatimisesta on vastannut Kiuru & Rautiainen Oy, josta työhön ovat osallistuneet DI Jyri Rautiainen, DI Eeva-Liisa Puhakka sekä ins. (AMK) Teemu Heikkinen.

6 6(65) 2 SUUNNITTELUPERUSTEET 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta Kerimäen kunta sijaitsee Itä-Savossa, naapurikuntina Punkaharju, Savonlinna, Enonkoski sekä Kesälahti. Kunnan kokonaispinta-ala on noin 875 km 2. Vesistöä on 320 km 2 eli 32 % kokonaispinta-alasta ja rantaviivaa on km. Kerimäen kunta kuuluu Etelä-Savon ympäristökeskuksen ja Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaalueisiin. 2.2 Väestö ja elinkeinot Kehittämissuunnitelman alue kattaa koko Kerimäen kunnan alueen. Asutus on pääosin sijoittunut kirkonkylän taajaman ja Louhen taajaman seutuun sekä Anttolan, Makkolan, Toroppolan ja Ruokolahden kyliin. Lisäksi asutusta on Kumpurannassa Rauvanniemessä, Tavisalossa, Hälvässä, Pihlajaniemessä sekä kunnan pohjoisosan hajaasutusalueilla. Vuonna 2008 Kerimäellä asui asukasta, josta noin haja-asutusalueilla. Kunnan väestömäärä on ollut laskusuunnassa viime vuosina, sillä vuonna 2002 kunnan asukasluku oli asukasta. Perinteisen maa- ja metsätalouden harjoittamisen sekä pienyritystoiminnan lisäksi Kerimäellä on myös keskisuuria teollisuusyrityksiä. Kunnan elinkeinoista palveluilla on merkittävä osuus, 31 %. Teollisuudesta kerimäkeläisistä saa toimeentulonsa 18 %, maa- ja metsätaloudesta 13 %, kaupasta ja majoituksesta 13 %, kuljetuksesta ja tietoliikenteestä 8 %, rahoituksesta ja vakuutuksesta 7 % ja rakentamisesta 6 %. Taulukko 1. Aluejako ja väestö alueittain vuonna Osa alue Kiinteistöt Asukkaat % Kirkonkylä Louhi Anttola Silvola Makkola Toroppala Tavisalo / Hälvä Muu haja asutusalue Koko kunta

7 7(65) 2.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö Asemakaava kattaa pääosan Kerimäen kirkonkylästä ja Louhen kylän keskustasta. Kirkonkylän ja Anttolan alueille on laadittu yleiskaavat. Maakuntakaavoitus, Etelä-Savon maakuntakaava Maakuntahallitus päätti , että Etelä-Savon maakuntaliitto aloittaa Etelä- Savon maakuntakaavan laatimisen. Kaavaprosessi on saatettu valmistelun osalta päätökseen , jolloin maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan. Kaava on nyt ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyssä. Kaava on laadittu koko Etelä-Savon alueelle, ja siinä käsitellään kaikkia aluevaraustyyppejä. Valtuusto päätti esittää ympäristöministeriölle seutukaavan kumoamista muilta osin paitsi Lahti-Heinola-Mikkeli ohjeellisen oikoratavarauksen osalta. Seutukaava Vahvistetut seutukaavat kattavat koko Etelä-Savon maakuntien alueen. Seutukaava on voimassa ja maakuntaliiton lausuntojen pohjana, kunnes maakuntakaava vahvistuu. Seutukaavaa koskeva MRL 210 :n mukainen siirtymäsäännös päättyy vuoden 2010 alusta alkaen ja tämän jälkeen seutukaava on voimassa maakuntakaavana. Yleiskaavoitus Kunnassa on voimassa seuraavat yleiskaavat: - Anttolan osayleiskaava (Hyväksytty , vahvistettu ympäristökeskuksessa ). Vahvistettuun osayleiskaava-alueeseen kuuluu Anttolan kyläkeskus ja vanhan Kirkonmäen kyläkeskus. Idässä vahvistetun alueen rajana on Sylkynjärvi. Silvolan kyläkeskus ei kuulu vahvistettuun alueeseen. - Kirkonkylän osayleiskaava (Hyväksytty , vahvistettu Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Kunnassa ei ole tällä hetkellä vireillä yleiskaavoja

8 8(65) Asemakaavoitus Kunnassa on voimassa seuraavat asemakaavat - Kirkonseutu (vahvistettu 1965) - Ruokojärvi (vahvistettu 1979) - Herttua Ropeensalmen asemakaava (Valtuusto hyväksynyt ) - Kaislarannan asemakaava (Valtuusto hyväksynyt ) - Herttua Veneenniemen asemakaava (Valtuusto hyväksynyt ) Kunnassa ei ole tällä hetkellä vireillä asemakaavoja Rantayleiskaavoitus Kunnassa on voimassa seuraavat ranta-yleiskaavat. - Puruveden rantayleiskaava (Kunnan valtuusto hyväksyi kaavan Kaava sai lainvoiman ) Ranta-asemakaavoitus Kunnassa on edellisen kehittämissuunnitelman jälkeen vahvistettu seuraavat rantaasemakaavat: - Sylkynjärven ranta-asemakaava (Valtuusto hyväksynyt ) - Kerimaan ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos (Valtuusto hyväksynyt kaavan ) Kaikki kunnan alueella olevat vahvistetut ranta-asemakaavat on listattu raportin liitteeseen 1. Kunnassa on vireillä seuraavat ranta-asemakaavat. - Ollilan ranta-asemakaava

9 9(65) Natura-alueet: Natura 2000 alueisiin kuuluvat kunnan alueella seuraavat kohteet: 1 Puruvesi 2 Ruhvanansuo 3 Pyörissalo 4 Viitoinvuoren lehto 5 Savonsuo 6 Lautalammen metsä 7 Puruveden valkoselkätikkametsät 8 Vilkonsuo 9 Kinnula 10 Sulkavanniemen laidun ja niitty 11 Oriveden-Pyhäselän saaristot (Kitee, Liperi, Rääkkylä, Pohjois-Karjala) Kuva 1. Kerimäen kunnan Natura 2000-alueet

10 10(65) 3 VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 Vesihuolto Kerimäen kunnan alueella Kerimäen kunnan alueella vesihuoltolaitostoiminnasta vastaa Itä-Savon Vesi Oy. Kunnan vesi- ja viemärilaitoksen toiminta siirtyi alkaen Itä-Savon Vesi Oy:lle Kerimäen kunta omistaa 60 % ja Suur-Savon Sähkö Oy 40 % uudesta yhtiöstä. Kerimäen kunnan alueella ei ole yhtään vesi- tai viemäriosuuskuntaa. Kerimaan Lomakeskus Oy on asiakkaana Itä-Savon Vesi Oy:lle. Kerimaan Lomakeskus Oy ostaa talousvettä Itä-Savon Vesi Oy:ltä ja toimittaa jätevedet Kerimäki Savonlinna siirtoviemäriin. Kerimaan Lomakeskus Oy myy vettä edelleen alueensa lomaosake kiinteistöille. Vesihuoltolain mukaan Kerimaan Lomakeskus Oy on toimittamansa vesimäärän ja asiakasmäärien perusteella vesiyhtiö. Itä-Savon Vesi Oy hankkii talousveden kunnan alueella olevilta omilta pohjavedenottamoilta. Kerimäen ja Savonlinnan välillä on myös varavesiyhteys poikkeustilanteiden varalle. Kerimäen kunnan alueelta muodostuvat jätevedet johdetaan pääosin v valmistunutta siirtoviemäriä pitkin Savonlinnan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle. Osa Kerimäen kunnan jätevesistä on johdettu jo aikaisemmin vanhaa siirtoviemärilinjaa pitkin Savonlinnaan. Kunnan vesihuoltolaitoksen taksat vuonna 2008 on esitetty liitteenä olevassa taulukossa. Taulukko 2. Vesi- ja viemäriverkostoihin liittyneet ja liittymättömät vuonna Vesijohto Viemäri Kiinteistöt Asukkaat % Kiinteistöt Asukkaat % Liittyneet Kirkonkylä Anttola / Silvola Louhi Yhteensä % % Liittymättömät Yhteensä % %

11 11(65) 3.2 Talousvesihuolto Pohjavesialueet Kerimäen kunnan alueella on 4 kpl I-luokan pohjavesialueita. Alueet ovat Kokkomäki, Hälvä, Keplakko ja Kulennoisharju. Näillä I-luokan pohjavesialueilla sijaitsee kaksi pohjavedenottamoa. Kaikkien kunnan alueella olevien pohjavesialueiden arvioitu pohjaveden muodostumismäärä on noin m 3 /d. I-luokan pohjavesialueiden arvioitu antoisuus on noin m 3 /d. Pohjavesialueille ei ole laadittu suojelusuunnitelmia. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen pohjaveden suojeluprojektissa on tarkoituksena laatia suojelusuunnitelmat Keplakon-, (v. 2010), Kokkomäen (2011) ja Kulennoistenharjun (v. 2011) pohjavesialueille. Pohjavesialuetiedot on esitetty taulukossa 3. Pohjavesialueet on esitetty myös liitteenä olevassa suunnitelmakartoissa. Taulukko 3. Kunnan alueella olevat pohjavesialueet ja arvioidut antoisuudet Alue Numero Luokka Kokonaispinta-ala km 2 Muodostumisalue km 2 Määrä m 3 /d Kokkomäki I 1,01 0, Hälvä I 4,16 1, Keplakko I 1,85 1, Kulennoisharju I 5,71 3, Käärmeharju II 1,04 0, Kalkkitehdas II 1,05 0, Raikuunkangas II 3,13 2, Pistalanharju II 1,82 0, Lampsunkangas II 1,27 0, Kulhankangas II 3,74 2, Mustanharju II 1,04 0, Rohvostirinne II 1,85 0, Hirsiniemi III 0,5 0, Suuri-Hytermä III 1,02 0, Kaukometsänharju III 0,94 0, Pikarniemi III 0,74 0, Yhteensä luokka I = Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue luokka II = Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue

12 12(65) Pohjavesitutkimuksia on tehty seuraavilla alueilla: Anttola, Ruokojärvi, Toroppala, 1983 Hälvä, Jouhenniemi, Ruokoniemi, 1988 Kumpuranta, 1992 Raikuun alueella tehty kairauksia v (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus) sekä koepumppauksia (Etelä-Savon ympäristökeskus), 450 m 3 /d pohjavettä Täplinkangas, Taplinkankaan pohjavesialue on ympäristökeskuksen mukaan poistettu rekisteristä. Mustanharjun koepumppaus, v Saatavilla 200 m 3 /d pohjavettä Hälvän putkivirtausmittaus, Tuotto oli 350 m 3 /d Savonlinna, Kerimäki, Makkola - Keplakko harjujakson pohjavesitutkimus, 2006 Kulennoistenharju, koepumppaus v. 2004, saatavilla m 3 /d Mahdollisuus tekopohjaveden tekemiseen Putkivirtausmittaus tehty v. 2006, tuotto m 3 /d Pohjavesitutkimuspisteet on esitetty myös liitteenä olevilla kartoilla Taulukko 4. Kunnan alueelle tehdyt pohjavesitutkimukset. PISTE POHJAVESIALUE VESIMAARA (m3/d) TYYPPI KOORDINAATTI X KOORDINAATTI Y 21kp Mustanharju 200 koepumppaus , , Raikuunkangas 450 koepumppaus , , /04k Kulennoisharju 500 koepumppaus , , Lampsunkangas 150 antoisuuspumppaus , , Kalkkitehdas 200 antoisuuspumppaus , , Kalkkitehdas 250 antoisuuspumppaus , , Kalkkitehdas 300 antoisuuspumppaus , , Rohvostinrinne 300 alustava koepump , , Kalkkitehdas 100 antoisuuspumppaus , , /02 Raikuunkangas 800 putkivirtausmittaus , , /06 Kulennoisharju 1000 putkivirtausmittaus Kulennoisharju 400 putkivirtausmittaus Hälvä 350 putkivirtausmittaus

13 13(65) Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset Kerimäen kunnan talousvesi tuotetaan Itä-Savon Vesi Oy:n pohjavedenottamoilla. Itä- Savon Vesi Oy:n pohjavedenottamot ovat Keplakon vedenottamo (Keplakon pohjavesialue) sekä Veneenniemen pohjavedenottamo (Kokkomäen pohjavesialue). Veneenniemen pohjavedenottamo ei ollut käytössä v Talousvedenjakelun toiminta-alue kattaa Kirkonkylän ja Louhen taajamat. Varavesiyhteytenä poikkeustilanteissa toimii yhdysvesijohto DN 160 Savonlinnan kaupunkiin. Normaalitilanteessa yhdysvesijohtoa pitkin ei johdeta vettä. Pohjavedenottamoiden lupaehtojen mukaiset ottomäärät nykyinen käyttö on koottu taulukkoon 5 ja 6. Taulukko 5. Itä-Savon Vesi Oy:n vedenottamot Kapasiteetti Nykyinen otto Vedenottolupa Vedenottamot m 3 / d m 3 / d m 3 /d Veneenniemi * 500 ei käyt. v Keplakko * Veneenniemen ottamo on tarkoitus ottaa käyttöön v Veneenniemen vedenottamo ja käsittelylaitos Veneenniemen pohjavedenottamo sijaitsee aivan Kirkonkylän taajaman vieressä Kokkomäen pohjavesialueella.. Pohjavesialueen harjumuodostuman pääjakso on kumpareista ja deltasta koostuva Kokkomäen - Veneenniemen jakso. Se jakautuu kahteen rinnakkaisselänteeseen, joista toinen jatkuu Hytermään ja toinen Hiekkaniemeen. Muodostumaan liittyvä Likosilmien harju on hydraulisesti epäyhtenäinen. Jonkin verran rantaimeytymistä tapahtuu. Pohjaveden laatu on heikko, vedessä on tutkimusten perusteella runsaasti rautaa. Veneenniemen vedenottamo on valmistunut vuonna 1964 ja sitä on saneerattu vuonna Pohjaveden muodostumisalue on 0,31 km 3, jonka antoisuudeksi on arvioitu noin 250 m 3 /d. Aikaisemmin antoisuusarvio oli m 3 /d mutta arviota täsmennettiin v Vesilaitoksella on esioikeuden lupa ottaa vettä enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamo ei ollut käytössä vuonna 2008, mutta se on tarkoitus ottaa uudelleen käyttöön vuonna 2010 Vedenottamo vaatii perusteellisen saneerauksen ennen käyttöönottoa. Veneenniemen vedenottamon raakavesi sisältää hyvin paljon rautaa, jonka poistamiseksi vesi ensin hapetetaan ilmastamalla ja kaliumpermanganaatilla. Sen jälkeen vedessä oleva hapettunut rauta saostetaan flokkausaltaassa ja poistetaan vedestä hiekkasuodattimessa. Lopuksi vesi alkaloidaan kalkilla. Lähtevä vesi tullaan jatkossa myös UV-desinfioimaan, kunhan laitos otetaan jälleen käyttöön.

14 14(65) Kuva 2. Veneenniemen pohjavedenottamo Keplakon vedenottamo ja käsittelylaitos Keplakon vedenottamo sijaitsee Louhen taajamasta etelään noin 2,5 km. Keplakon pohjavesialue sijoittuu Punkaharju Kulennoinen - Varparanta harjujaksolle, jonka pääselänne kuitenkin kulkee Keplakon alueen eteläpuolella. Keplakon alueella ei ole havaittavissa selkeää morfologiaa vaan alue on vaihtelevasti suppia, selänteitä ja kumpuja. Materiaali ainakin länsiosassa on hiekkavaltaista. Itäosa on huonommin lajittunutta, ja paikoin pintalohkareista. Keplakon pohjavesialue rajoittuu pääosin vesistöihin, mutta ottamon koillispuolella kallio-ja moreenialueisiin, joilta saattaa jonkun verran olla valuntaa ottamolle päin. Keplakon suojeltavuuteen tulisi kiinnittää huomiota, sillä ottamon lähietäisyydellä on nykyisellään runsaasti toimintoja, kuten liikennettä ja asutusta. Ottamoa kuormitettaessa on mahdollista että vettä suotautuu ottamolle joko Saarilammesta tai Keplakosta, joka on laskettu mukaan ottamon antoisuutta määriteltäessä. Vedenottamo on valmistunut vuonna 1991 ja toinen vaihe on otettu käyttöön vuonna Pohjaveden muodostumisalue on 1,85 km 3, jonka antoisuudeksi on arvioitu noin m 3 /d. Vesilaitoksella on vesioikeuden lupa ottaa vettä enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamolla vesi käsitellään alkaloimalla se natriumhydroksidilla. Vuonna 2009 on aloitettu Keplakon alueella toisen kaivoalueen tutkimukset. Alueen tutkimusraportti valmistuu tammikuussa 2010.

15 15(65) Kuva 3. Keplakon pohjavedenottamo Kuva 4. Kokkomäen pohjavesialue Kuva 5: Keplakon pohjavesialue

16 16(65) Veden laatu Itä-Savon Vesi Oy seuraa vesilähteiden veden laatua, vedenkäsittelyprosessia ja verkostoveden laatua valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Lisäksi vesilaitos suorittaa omaa käyttötarkkailua. Laitoksilla tehdään valvontakäyntejä 3 kertaa viikossa. Vesilaitoksen ympäristössä on 10 pohjaveden tarkkailupistettä. Keplakon valvontatutkimusohjelma on vuodelta 2005 Talousvesitutkimusten mukaan raaka- ja verkostoveden laatu täyttää hyvin STM:n asetuksessa 461/2000 talousveden laadulle asetetut bakteorologiset ja fysikaaliskemialliset vaatimukset. Vuonna 2007 Louhen koulun keittiön sekä Anttolan koulun keittiön näytteenottopisteiden vedenlaatu ylitti rautapitoisuuden osalta verkostovesille suositellun pitoisuuden. Anttolan koulun keittiön vesinäyte ylitti raudan osalta rajaarvot myös vuonna Vuoden 2007 lopussa Veneenniemen verkostonäytteessä todettiin kolimuotoisia bakteereita sekä runsaasti enterokokkibakteereita. Vuonna 2008 Veneenniemen vedenottamo ei ollut käytössä Vedenkulutus Vuonna 2008 Itä-Savon Vesi Oy:n vedenottamoilta pumpattiin verkostoon yhteensä m 3 (503 m 3 /d). Pumpatusta vesimäärästä laskutettu vesimäärä oli m 3 /a (430 m 3 /d). Vuotovesiprosentti oli näin ollen 14,5 % eli m 3 /a (73 m 3 /d). Taulukko 6. Kunnan vedenottamoilta pumpattu ja laskutettu vesimäärä vuosina 2007 ja Pumpattu vesimäärä Laskutettu vesimäärä Vuotovedet Vesilaitos m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (%) Vuosi (481) (434) (10 %) Vuosi (503) (430) (14,5 %) Taulukko 7. Kunnan laskutetun vesimäärän jakautuminen asutuskeskittymille vuonna Laskutettu vesimäärä Kulutusalue m 3 /a (m 3 /d) Kirkonkylä m 3 /a (366 m 3 /d) Anttola / Silvola m3/a (44 m 3 /d ) Louhi Yhteensä m 3 /a ( 20 m 3 /d) m 3 /a ( 430 m 3 /d)

17 17(65) Kerimäen kunnan alueella on muutamia kohteita joissa vedenkulutus on muita kohteita suurempaa. Seuraavassa on lueteltu suurimmat vedenkuluttajat Kerimäen kunnan alueella: - Hotelli & Ravintola, Kuntoutuskeskus Herttua m 3 /a 27 m 3 /d - Sosteri Terveyskeskus m 3 /a 10 m 3 /d - Hotellikylä Kerimaa m 3 /d 11 m 3 /d - Kerimäen kunta m 3 /a 48 m 3 /d - Ekosampo m 3 /a 10 m 3 /d Vedenjakelu ja verkostot Vuoden 2009 alussa veden jakeluverkosto käsitti noin 96 km vesijohtoa. Vesijohtoverkostoon on liitetty kirkonkylän ylävesisäiliö HW 126,25 (V=750 m 3 ) sekä Veneenniemen alavesisäiliö (V= 90 m 3 ). Vesijohtoverkostossa on lisäksi neljä paineenkorotusasemaa Anttolassa ja Silvolassa. Vesilaitoksen valvontakeskus sijaitsee saneeratussa vanhassa jätevedenpuhdistamossa, joka toimii tällä hetkellä siirtoviemärin tasausaltaana. Vesilaitoksesta valvotaan Veneenniemen ja Keplakon vedenottamoita sekä vesitornia. Valvomosta pystytään myös kaukokäyttämään kaikkia laitoksen kohteita. Kerimäen vesijohtoverkosto on yhdistetty Savonlinnan verkostoon. Yhdysvesijohto DN 160 kulkee välillä Kerimäen kirkonkylä Toroppala Anttola Lähteelä (Savonlinna). Uuden v valmistuneen siirtoviemärin kanssa samaan kaivantoon on sijoitettu DN 110 vesijohto Kerimäen puolella Rajamäen ja Kerimaan väliselle alueelle. Vesijohto on liitetty vanhaan ylikunnalliseen yhdysvesijohtoon. Lisäksi kunnan sisällä vesijohto on rakennettu välille Ruokojärvi Keplakko Anttola sekä välille Silvola Anttola. Taulukko 8: Kunnan alueella olevat vesijohtoputkimäärät materiaaleittain vuonna Putkimäärä Osuus km % Valurautajohtoa 3,1 3,2 Asbestisementtiputkea 2,8 3,0 Muoviputket 90,1 93,8 Yhteensä vesijohtoa 96,0 100 Vesijohtoverkosto on esitetty liitteenä olevassa nykytilakartassa.

18 18(65) Varavedensaanti Vesilaitoskohtaisesti laskettu turvallisuusluokitus (I-IV) perustuu siihen, kuinka monta litraa riskitöntä (saastumatonta) ja laatuvaatimukset täyttävää vettä on käytettävissä vesilaitoksella yhtä henkilöä kohti vuorokaudessa poikkeustilanteessa (taulukko 9). Poikkeustilanteiksi on määritelty tilanteet, joissa pintavettä tai vesilaitoksen tuottoisinta vedenottamoa ei voida käyttää. Taulukko 9. Vesilaitoksen turvallisuusluokitukset ja kutakin turvallisuusluokkaa vastaavat vesimäärät Kerimäen kunnassa. Turvallisuusluokka Poikkeustilanteessa käyttöön Vaatimustaso jäävä vesimäärä m 3 / d I > 120 l/as/d 444 II l/as/d 333 III l/as/d 111 IV < 20 l/as/d 74 Kerimäen kunnan on pystyttävä toimittamaan vettä oman toiminta-alueensa tarpeisiin poikkeustilanteessa yli 440 m 3 /d päästäkseen I-luokkaan (liittyjämäärä n as ). Kerimäen kunnalla on mahdollisuus poikkeustilanteessa toimittaa vettä kuluttajille turvallisuusluokkaan I edellyttävä vesimäärä seuraavasti: Päävedenottamon (Keplakko) ollessa pois käytöstä, voidaan tarvittava vesimäärä toimittaa Veneenniemen vedenottamolta sekä ottamalla varayhteytenä oleva Savonlinna Kerimäki yhdysvesijohto DN 160 käyttöön. Veneenniemen vedenottamoista on saatavissa noin 250 m 3 /d talousvettä, veden laadun siitä kärsimättä. Veneenniemen vedenottamo sijaitsee eri pohjavesialueella kuin Keplakon vedenottamo. Yksin pelkkä veneenniemen vedenottamo ei kuitenkaan täytä kunnan vedentarvetta. Yhdysvesijohto Savonlinnaan mahdollistaa putkikapasiteetin perusteella noin m 3 /d (54 m 3 /h, 1m/s) vesimäärän tuoton. Tämä edellyttää kuitenkin että Savonlinnan suunnasta on saatavissa tämä vesimäärä ja että yhdysvesijohto toimii suunnittelun mukaisesti. Nykyistä yhdysvesijohto ei ole testattu kertaakaan. Yhdysvesijohtoa tulisikin testata jatkossa säännöllisesti sekä pitää johdossa pieni virtaama kokoajan, jotta vedenlaatu putkessa ei heikkene. Mikäli kunnan tulisi pärjätä pelkästään nykyisellä Veneenniemen vedenottamolla, olisi palvelutaso luokkien II ja III välissä. Veneenniemen pohjavesialueelta olisi teoriassa mahdollista saada suurempikin vesimäärä, mutta tällöin vedenlaatu heikkenee merkittävästi.

19 19(65) 3.3 Jätevesihuolto Viemäriverkosto ja pumppaamot Kerimäen kunnan jätevesien käsittelyn hoitaa Itä-Savon Vesi Oy. Kerimäen kunnan alueella viemäriverkostoa on Kirkonkylän alueella, Anttolassa, Rajamäellä ja Louhella. Toroppalan alueen läpi kulkee viemäriputki, mutta putki ei ole tällä hetkellä käytössä eikä siihen ole liittynyt yhtään kiinteistöä. Jätevesihuollon nykyinen toiminta-alue kattaa Kirkonkylän ja Louhen taajamat. Kerimäen kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on suljettu vuonna 2009 ja muutettu jäteveden tasausaltaaksi ja lähtöpumppaamoksi. Kirkonkylän alueen jätevedet on johdettu vuonna 2009 valmistunutta siirtoviemäriä pitkin Savonlinnan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Kerimäellä sijaitsevan Hotellikylä Kerimaan jätevedet sekä Anttolan ja Rajamäen jätevedet on johdettu Savonlinnan viemäriverkostoon jo aikaisemmin rakennettua yhdyslinjaa pitkin. Louhen alueen jätevedet käsitellään vielä toistaiseksi alueen omassa pienpuhdistamossa. Kerimäen kunnan alueella on vielä käytössä kahta viemäröintimenetelmää: erillisviemäröintiä ja sekaviemäröinti. Sekaviemäröinnillä jäte- ja hulevedet johdetaan samassa viemärissä jätevedenpuhdistamolle. Erillisviemäreillä sade- ja kuivatusvedet johdetaan sopivaan maaston kohtaan imeytettäväksi avo-ojissa ja muut jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Sekaviemäröintialueet tulisi selvittää ja muuttaa erillisviemäröinniksi, jotta hulevesien turha käsittely puhdistamolla vähenisi. Itä-Savon Vesi Oy:n viemäriverkoston kokonaispituus on noin 84,7 km. Viemäriverkostosta viettoviemäriä on noin 42,7 km ja paineviemäriä 42 km. Hulevesiviemäriä kunnan alueella on noin 4,1 km. Viemäriverkostoon kuuluu 24 jätevedenpumppaamoa, joista kaikki ovat kaukovalvonnassa. Taulukko 10: Kunnan alueella olevat viemärilinjat materiaaleittain vuonna Putkimäärä Osuus km % Betoni (sujutettu 2008) 4,9 6 % Asbestisementtiputkea - Muoviputket 79,8 94 % Yhteensä viemäriä 84,7 100

20 20(65) Jätevedenpuhdistamot Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo / tasausallas Kerimäen kunnan alueelta muodostuvat jätevedet on käsitelty vuoteen 2009 asti kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla sekä Louhen alueen omassa pienpuhdistamossa. Vuonna 2009 valmistui Kerimäen kirkonkylän ja Savonlinnan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon välille siirtoviemäri ja kirkonkylän jätevedenpuhdistamo muutettiin tasausaltaaksi ja siirtoviemärin lähtöpumppaamoksi. Vuoden 2008 aikana kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin m 3 jätevettä (587 m 3 /d). Laskutetun jäteveden osuus oli m 3 /a (345 m 3 /d). Hulevesien osuus virtaamasta on 41 % eli 242 m 3 /d. Hulevesikuorma on melko suuri. Kuva 6: Nykyinen vesilaitoksen valvomo ja jäteveden tasausallas Tasausaltaan prosessikuvaus: - Tasausallas V = 500 m 3 - Tulevan jäteveden välppäys - Tasausaltaassa jätevesi ilmastetaan pumpuilla - Lähtevän jäteveden kuiva-asenteiset pumput, 2 kpl - Sakokaivolietteen vastaanotto - Sakokaivolietteen mittaus ja välppäys

21 21(65) Kuva 7: Tasausallas 500 m 3 Kuva 8: Tulevan jäteveden välppä Kuva 9: Lähtevän veden pumppaamo Kuva 10: Tasausaltaan prosessitila Louhen jätevedenpuhdistamo Kerimäen kunnassa sijaitsevan Louhen taajaman jätevedet käsitellään vielä toistaiseksi Louhen kylässä sijaitsevassa pienpuhdistamossa. Louhen alueelle on laadittu siirtoviemärisuunnitelma jonka mukaisesti Louhen taajaman jätevedenpuhdistamo tullaan poistamaan käytöstä vuonna 2011 ja jätevedet tullaan johtamaan siirtoviemärillä DN Anttolan taajamaan ja edelleen Savonlinnan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle. Vuoden 2008 aikana Louhen jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin m 3 jätevettä (30 m 3 /d). Laskutetun jäteveden osuus oli m 3 /a (18 m 3 /d). Hulevesien osuus virtaamasta on 41 % eli 12 m 3 /d. Hulevesikuorma on suhteessa muuhun virtaamaan melko suuri. Louhen jätevedenpuhdistamolla on UPO-Metox tyyppinen biologiskemiallinen puhdistusprosessi. Laitos on valmistunut 1981 ja se on jo varsin huonossa kunnossa niin rakenteellisesti kuin laitteistoiltaan.

22 22(65) Kuva 11: Louhen taajaman jätevedenpuhdistamo Louhen puhdistamon prosessikuvaus: Ilmastus: V = 60 m 3 Jälkiselkeytys: A= 24,5 m 2 Ylijäämälieteallas: V = 6 m 3 ILMASTUS JÄLKISELKEYTYS VÄLPPÄYS YLIJÄÄMÄ- LIETEALLAS Kuva 12. Louhen jätevedenpuhdistamon prosessikaavio

23 23(65) Seuraavassa taulukossa esitetään puhdistamolle tulevan veden BOD 7 -arvot, kokonaisfosfori- (P) ja kokonaistyppipitoisuudet (N). Mitoitus Vuosi 2007 Vuosi 2008 Q kesk. 91,2 m 3 /d 29 m 3 /d 30 m 3 /d BOD 7 22,5 kg/d 5,3 kg/d 3,5 kg/d P - 0,37 kg/d 0,19 kg/d Kiintoaine - 4,8 kg/d 3,1 kg/d N - ei tieto ei tietoa Taulukko 11. Kirkonkylän ja Louhen jätevedenpuhdistamoiden tuleva jätevesimäärä ja laskutettu vesimäärä sekä Anttola - Silvola alueen laskutettu jätevesimäärä vuonna Käsitelty jätevesimäärä Laskutettu jätevesimäärä Hulevedet VUOSI 2008 m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (%) Kirkonkylän puhdistamo (587) (345) (41 %) Louhen puhdistamo (30) (18) (41 %) Anttola / Silvola* (35) (30) (13 %) YHTEENSÄ (652) (393) (40 %) *Anttola/Silvola jätevedet on johdettu Savonlinnaan, mukana myös Kerimaan jätevedet Taulukko Savonlinnaan johdettu jätevesimäärä Siirtoviemäriin johdettu Laskutettu jätevesimäärä Hulevedet VUOSI 2009 m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (%) Kirkonkylän puhdistamo (585) (342) (41 %) Anttola / Silvola* (35) (25) (27 %) YHTEENSÄ (621) (369) (41 %) *Anttola/Silvola jätevedet on johdettu Savonlinnaan, mukana myös Kerimaan jätevedet Lietteenkäsittely ja sakokaivolietteet Kirkonkylän taajaman puhdistamolla ylijäämäliete käsiteltiin aikaisemmin stabiloimalla se kalkilla sekä sakeuttamalla ja kuivataan suotonauhapuristimella. Liete kompostoitiin Viitamäen suljetun kaatopaikan vanhalla kompostikentällä. Lietteenkäsittely on loppunut vuonna 2009 valmistuneet siirtoviemärilinjan myötä. Sako- ja umpikaivolietteet kerätään kunnan alueelta yksityisyrittäjien toimesta, jotka toimittavat ne joko suoraan Savonlinnan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle tai Kerimäen kunnan tasausaltaalla olevalle vastaanottopisteelle. Maksimikuukausina puhdistamolle on tuotu noin 854 m 3 sako- ja umpikaivolietteitä.

24 24(65) Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho ja vesistökuormitus Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon poistaminen käytöstä ja jätevesien johtaminen siirtoviemärillä Savonlinnaan poistaa vanhana purkupaikkana olleeseen puhdistamon vieressä sijaitsevaan kosteikkoon ja siitä Puruveden Jouhenlahteen virtaaviin puroihin muodostuneen kuormituksen. Jouhenjoki on ollut tarkkailutulosten perusteella selvästi rehevää. Louhen jätevedenpuhdistamo Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin asettamien lupaehtojen mukaan Louhen puhdistamon jätevedet on käsiteltävä niin, että vesistöön johdettavan veden BOD 7 saa olla enintään 17,5 mg O 2 /l vuosikeskiarvona ohijuoksutuksen huomioon ottaen ja puhdistustehon tulee olla vähintään 85 %. Kokonaisfosforipitoisuus tulee olla alle 1.5 mg P/l vuosikeskiarvona ohijuoksutuksen huomioon ottaen BOD 7 ATU < 17,5 mg/l, puhdistusteho > 85 % vuosikeskiarvo Fosfori < 1,5 mg/l, vuosikeskiarvo Lähtevän jäteveden BOD 7 pitoisuus oli keskimäärin 4 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 3 mg/l. Louhen jätevedenpuhdistamossa puhdistetut jätevedet johdetaan suoalueen kautta Löksänjärveen. 3.4 Vesihuolto kunnan toiminta-alueiden ulkopuolella Vedenhankinta ja jakelu Kerimäen kunnassa on yleisen vedenjakelun ulkopuolella noin asukasta (35 % asukkaista). Haja-asutusalueilla vedenhankinta on pääasiassa kiinteistökohtaista. Kerimäellä haja-asutusta on jonkin verran liittynyt kunnalliseen verkostoon kuntien välisten yhdysvesijohtojen varsilta. Kunnan alueella ei ole vesiosuuskuntia tai yhtymiä. Kerimäen kunnassa sijaitsevalla Kerimaan Lomakeskus Oy:llä on kymmeniä lomaosakkeita alueellaan. Kerimaan Lomakeskus Oy on Itä-Savon Vesi Oy:n asiakas ostamalla heiltä talousvettä ja toimittamalla jätevedet heidän viemäriverkostoon. Kerimaan Lomakeskus Oy jälleenmyy vettä ja vesiliittymiä alueellaan oleville kiinteistöille. Tässä muodossa olevaa toimintaa voidaan pitää vesihuoltolain mukaisena vesiyhtiön toimintana, koska Kerimaan Lomakeskus Oy käyttää / toimittaa vettä noin 10,7 m 3 /d. Vesihuoltolain mukaisesti toiminta-alueet tulee määritellä ja vahvistaa yli 50 liittyneen asukkaan tai yli 10 m 3 /d talousvettä kuluttaville vesiosuuskunnille tai yhtiöille. Kerimaan Lomakeskus Oy:llä ei ole vahvistettua vesihuollon toiminta-aluetta.

25 25(65) Jätevesien käsittely Kunnan alueella ei ole viemäriosuuskuntia. Haja-asutusalueella jätevesihuolto on toteutettu kiinteistökohtaisin menetelmin. Keskitettyjen viemäröintijärjestelmien ulkopuolella on arviolta noin 900 kiinteistöä, joissa asuu noin n asukasta (n. 47 % kunnan asukkaista). Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3:n saostuskaivon laskeutuksella ja maahanimeytyksellä. Jätevesien käsittelyvaatimuksista on määräykset kunnan rakennusjärjestyksessä. Tärkeillä pohjavesialueilla kaikki jätevedet on johdettava umpisäiliöön. Vesikäymäläjätevedet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi. Muut jätevedet on johdettava tiiviin 2-3 osastoinen saostuskaivon jälkeen maahan imeytykseen tai maasuodattimeen. Talous-, pesu- ja saunavesien käsittelyssä suositellaan kiinteistöjen yhteistä käsittelyä. Rannan läheisyydessä vapaa-ajan asuntojen ns. harmaiden jätevedet voidaan imeyttää, jos maaperä on soveltuva ja imeytyspaikan etäisyys vähintään 15 m rannasta. Maapuhdistamojen ja imeytyspaikkojen suojaetäisyydet ovat rantaviivaan 30 m, talousvesikaivoon 50 m ja naapurin rajalle 5 m. Umpisäiliö on sijoitettava vähintään 30 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Jätevesien johtamiseen maaperään tarvitaan lupa. Lisäksi tärkein rantarakentamista tulevaisuudessa säätelevässä Puruveden rantayleiskaavassa todetaan, että kyläalueen rakennuspaikka on liitettävä viemäriverkostoon, jos se on kohtuullisesti järjestettävissä. Kiinteän tieyhteyden päässä oleva lomaasuntoalueella ei ole muita rajoituksia jätevesien käsittelyssä. Saaressa olevalle lomaasuntoalueelle ei saa rakentaa vesikäymälää. Kerimäen alueella toimivat seuraavat jätevesilietteiden tyhjennys- ja kuljetusyrittäjät: Lassila & Tikanoja Oy. Yritys vie jätevedet käsiteltäväksi Kerimäen tai Savonlinnan jätevedenpuhdistamolle. Punkaharjun kuljetus Muhonen Ky, joka vie jätevedet käsiteltäväksi sakokaivolietteen vastaanottopaikoille Kerimäelle tai Savonlinnaan Juha Kukko kuljettaa lietteet Enonkosken puhdistamolle. Imupalvelu Ky Traktorityö Virtanen (Teppo Virtanen) Jari Heiskanen

26 26(65) Haja-asutuksen jätevesien aiheuttamaa ympäristökuormitusta on arvioitu taulukossa 12 (olettamuksena, että kaikissa kiinteistöissä on jätevesien sakokaivokäsittely). Taulukko 12. Haja-asutuksen jätevesikuormitus. puhdistus-teho (%) ** lähtevä kuormitus *** asukasmäärä tuleva kuormitus* ympäristökuormitus BOD 7ATU 50 g/as/d ,5 g/as/d kg/d typpi (N) 14 g/as/d ,9 g/as/d kg/d fosfori (P) 2,2 g/as/d ,87 g/as/d kg/d * Talousjätevesiasetuksen 888/2003 mukaan ** Santala Erkki Pienet jäteveden maapuhdistamot (Vesi- ja ympäristöhallitus). *** Lähtevä kuormitus laskettu käyttäen puhdistustehona 15 prosenttia. Haja-asutuksesta ympäristöön johdettu BOD 7ATU -, fosforikuormitus ja typpikuormitus on laskennallisesti huomattavasti suurempi kuin mitä jätevedenpuhdistamoilta vuonna 2008 tuleva kuormitus oli. Kuormitusten vertaaminen ei vesistöjen kannalta anna aivan oikeaa kuvaa, koska haja-asutuksen kuormitus jakaantuu koko kunnan alueelle. Puhdistamon kuormitus on pistemäinen ja se kohdistuu suoraan vesistöön. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristöviihtyvyyteen sekä pohjavesialueilla, pohjavesien laatuun. Kuva 12.1: Kerimäen alueen vesistöihin kohdistuva haja-kuormitus (ELY-keskus)

27 27(65) 3.5 Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö kunnan alueella Vesihuoltotoimintaa Kerimäen kunnan alueella hoitaa Itä-Savon Vesi Oy. Itä-Savon Vesi on Kerimäen kunnan ja Suur-Savon sähkön omistama vesihuoltoyhtiö Kunnan omat avustusperusteet Kunnalla ei ole avustusperiaatteita vesiosuuskuntien perustamiseen tai tukemiseen. Kunta on kuitenkin lupautunut avustamaan osuuskuntien keskitettyjen viemäriverkostojen yleissuunnittelua Kuntarajat ylittävä yhteistyö Savonlinna Kerimäki on osallistunut valmistuneeseen Itä-Savon alueelliseen vesihuollon yleissuunnitelmaan. Yleissuunnitelma toimii paitsi vesihuollon, myös maankäytön, alueen peruspalveluiden ja elinkeinojen kehittämisen taustaraporttina. Yleissuunnitelmassa selvitettiin Savonlinnan kaupungin sekä Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun, Savonrannan ja Sulkavan kuntien taajamien ja haja-asutusalueiden vesihuoltotilanne, tutkittiin toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot vesihuolto-ongelmien ratkaisemiseksi sekä sovittiin eri osapuolten kesken tarkoituksenmukaisimpien vaihtoehtojen valitsemisesta jatkosuunnittelun pohjaksi. Suunnitelmaa on käytetty pohjana kuntakohtaisen vesihuollon kehittämissuunnitelmien laadinnassa. Kerimäen kunnalla on sopimus Savonlinnan kunnan kanssa jätevesien puhdistamisesta. Kaikki Kerimäen kunnan alueelta muodostuvat jätevedet Louhen taajamaa lukuun ottamatta johdetaan Savonlinnan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle. Suunnitelmissa on myös lakkauttaa vuonna 2011 Louhen jätevedenpuhdistamo ja johtaa Louhen alueen jätevedet Savonlinnaan. Kerimäen kunnalla ja Savonlinnan kaupungilla on myös kriisivesijohto DN 160 Lähteelän ja Anttolan välillä. Kriisivesiyhteys ei ole käytössä normaaliaikana. Savonlinnan ja Kerimäen välisen sopimuksen mukaan, Kerimäen kunta saa Savonlinnasta poikkeustilanteessa kaikki tarvitsemansa käyttöveden yhdysvesijohtolinjaa pitkin.

28 28(65) 3.6 Vesistöjen tila Kerimäen kunnan alueella Etelä-Savon järvet ovat pääosin erinomaisessa tai hyvässä tilassa (kuva 13.). Järvien tila maakunnan alueella on parempi kuin Suomessa keskimäärin. Lähes kaikki suurimmat reittivedet ja Saimaan osa-altaat ovat erinomaisessa tilassa. Luokitellusta järvipinta-alasta noin 4 % kuuluu tyydyttävään luokkaan (32 järveä). Välttävässä tilassa on Kyyveden Suovunselkä ja huonoksi luokiteltavia järviä ei esiinny lainkaan. Järvien luokitukseen on otettu mukaan Etelä-Savon kaikki pinta-alaltaan yli 50 ha kokoiset järvet. [Lähde: ELY-keskus]. Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella joet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa luokassa. Noin kymmenesosa sekä luokiteltujen jokien lukumäärästä että kokonaispituudesta kuuluu tyydyttävään luokkaan (4 jokea). Välttävään tai huonoon luokkaan kuuluvia jokia ei esiinny lainkaan. Jokien tila maakunnassa on parempi kuin Suomessa keskimäärin. Kuva 13. Etelä-Savon pintavesien laatu v (ELY-keskus)

29 29(65) Puruvesi on päävirtaamasta erillään oleva poikkeuksellisen karu ja keskeisiltä osiltaan lähes luonnontilainen Saimaan osa-allas. Puruvesi on huippuoligotrofinen nuottaruohotyypin järvi. Sen veden laatu on erinomainen. Ravinne- ja humuspitoisuudet ovat alhaisia jopa niin alhaisia, että sitä voidaan pitää poikkeuksellisenkin karuna ja kirkkaana omana järvityyppinään. Tällaisia huippuoligotrofisia järvityyppejä on kaavailtu jopa Suomen osalta kansainvälisiksi vastuuluontotyypeiksi. Puruvedelle on tyypillistä runsas pohjaversoiskasvillisuus, jonka valtalajeina ovat nuottaruoho ja lahnaruoho. Puruvedellä on elänyt myös saimaannorppa vielä 1950-luvun alussa, jolloin se todennäköisesti metsästyksen seurauksena hävisi. Järvi soveltuisi edelleen lajin elinympäristöksi. Keväällä 2008 Puruvedeltä löydettiin yksi norpan pesä. Alueen pintavedet ovat pääsääntöisesti hyvässä tilassa ja alueella ei ole laaja-alaisempia kohteita, joissa hyvä tila olisi uhattuna. Yksittäisistä kohteista muun muassa Suuri Vehkajärvi ja viereinen Kuonanjärvi ovat tyydyttävässä tilassa. Järvissä on havaittavissa lähinnä metsätalouden, mutta myös muun hajakuormituksen rehevöitymisvaikutuksia. Suuren Vehkajärven vedenlaatu on muuttunut huonommaksi 1970-luvulta lähtien. Järvessä esiintyy lähes joka kesä lievempiä sinilevähaittoja ja kesällä 2007 oli havaittavissa laaja-alaisia sinileväkukintoja. Punkaharjun kuntakeskuksen läheisyydessä sijaitsevalla Puruveden Sorvaslahdella on havaittu vesiensuojeluongelmia. Pengertie erottaa Sorvaslahden Puruvedestä. Rehevöityminen ym. vesistövaikutukset johtuvat veden huonon vaihtuvuuden sekä valumaalueen maatalouden ja haja-asutuksen kuormituksesta. Sorvaslahden tilan parantamiseksi on aloitettu kunnostussuunnittelu vuonna Kerimäen Jouhenlahden vesiensuojeluhaittana on ollut Jouhenjoen lahteen tuoman ravinteikkaamman veden ja kiintoaineksen aiheuttama alueen rehevöityminen. Ongelmat ovat johtuneet osittain lahden mataluudesta. Alueelle laaditun hoitosuunnitelman (Hentinen 2006) tavoitteena on vähentää asutusjätevesien, maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen kuormitusta alueella. Kuva Vesimuodostumat, joille on esitetty Kuva Vesistöt joille on esitetty metsätalouden lisätoimenpiteitä vesistönkunnostuksen lisätoimenpiteitä

30 30(65) Kuva 14. Kerimäen kunnan pintavedet 3.7 Vesihuollon ongelmakohdat Vedenhankinta ja jakelu Vedenhankinnan, vesijohtoverkoston ja vedenkäsittelylaitoksen suhteen ongelmakohtia ovat: Vuotovedet vesijohtoverkostossa Pohjavesialueilla on soranottoa, liikennettä, asutusta ja rakentamista - Keplakko ( ), Tiivis asutus ja liikenne, teiden suolaus - Kokkomäki ( ), Tiivis asutus ja liikenne, teiden suolaus Laitosten turvallisuus; tekninen käyttövarmuus ja suojaus ulkopuolisilta uhkilta kuten ilkivallalta. Keplakon vedenottamon ja käsittelylaitoksen ikä ja vanhat laitteet Vesihuoltolaitoksen erityistilannesuunnitelma puuttuminen Vesihuoltolaitoksen erityistilannesuunnitelman ja riskikartoituksen puuttuminen Pohjavesialueella olevat keskitetyn viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt

31 31(65) Jätevesien käsittely ja viemäriverkosto Viemäriverkon suhteen ongelmakohtia ovat: Sekaviemäröidyt alueet kasvattavat siirtoviemärin kautta Savonlinnan puhdistamolle pumpattavaa hulevesien määrä ja muodostavat turhaa lisäkustannusta ylikunnallisen siirtoviemärin käytölle. Vuoto- ja hulevedet 40 %, joka aiheutuu pääasiassa sekaviemäröidyistä alueista sekä vanhoista viemäriverkoston osista. Tiheästi asutuilla alueilla, joille ei ole rakennettu keskitettyä viemäröintiä, puutteellinen kiinteistökohtainen jätevesien käsittely voi aiheuttaa hajuongelmia sekä saastuttaa puhdasvesikaivoja ja pohjavesialueita. Haja-asutuksen jätevesien käsittelytarpeen tason kasvu ja vaaditun tason saavuttaminen Toiminta-alueella olevat viemäriverkostoon liittymättömät kiinteistöt Hulevesien käsittely ja hulevesiverkostot Hulevesien käsittelyn ja hulevesiverkoston ongelmakohtia ovat: Verkostoja ei ole riittävästi taajama-alueella Mahdollinen hulevesien käsittelytarve tulevaisuudessa Hulevesiverkoston alueella olevat, hulevesiviemäriverkostoon liittymättömät kiinteistöt Hulevesiverkostolle ei ole määritetty toiminta-aluetta 3.8 Voimassa olevat vesihuollon suunnitelmat Kerimäki on osallistunut valmistuneeseen Itä-Savon alueelliseen vesihuollon yleissuunnitelmaan. Yleissuunnitelma toimii paitsi vesihuollon, myös maankäytön, alueen peruspalveluiden ja elinkeinojen kehittämisen taustaraporttina. Yleissuunnitelmassa selvitettiin Savonlinnan kaupungin sekä Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun, Savonrannan ja Sulkavan kuntien taajamien ja haja-asutusalueiden vesihuoltotilanne ja kehittämistarpeet. Kerimäen kunnalle on laadittu Louhen alueen siirtoviemärin yleissuunnitelma v Suunnitelman perusteella Louhen jätevedenpuhdistamo tullaan lakkauttamaan ja Louhen sekä Keplakon alueet tullaan kokonaisuudessaan viemäröimään siirtoviemärillä Savonlinnaan.

32 32(65) 4 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 4.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa Asutus Kerimäen kunnan väestömäärä on ollut laskusuunnassa viime vuosina. Edellisen kehittämissuunnitelman jälkeen (v. 2002) väkiluku on laskenut noin 5 %, asukkaasta asukkaaseen. Väestömäärän voidaan odottaa jatkossakin laskevan hieman. Taajamissa ja isommissa asutuskeskittymissä asukasmäärien ennustetaan pysyvän suurin piirtein nykyisellä tasolla. Väestön keskittyminen taajamiin perustuu alkutuotannon työpaikkojen vähenemiseen sekä väestön ikääntymiseen samalla kun palvelut ja tuotantotoiminta keskittyvät kuntakeskuksiin. Samanaikaisesti taajamissa toteutetaan asumisrakenteen tiivistämistä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kunnan väkimäärä tulee vähenemään vuoteen 2035 mennessä asukkaaseen. Taulukko 13: Asukasmääräennuste vuoteen 2035 Kerimäen kunnassa Kirkonkylä Louhi Anttola Silvola Makkola Kuokkala Toroppala Tavisalo - Hälvä Muu haja-asutus Koko kunta Elinkeinoelämän tarpeet tulee huomioida vesihuollon kehittämisessä. Erityistarpeita vesihuollolle on seuraavilla alueilla ja elinkeinoharjoittajilla: Kirkonkylä betonielementtitehdas, mekaanista puunjalostusta Anttola matkailuyrittäjä, Kapakkalan pihviliha Pihlajaniemi Kerimäen kalafile, matkailuyrittäjä Kumpuranta Leipomo Elopakari Ruokojärvi Partek Nordkalk kalkkitehdas Ruokolahti matkailuyrittäjä Vapaa-ajan toiminnot Kerimäen kunnan alueella oli Tilastokeskuksen mukaan kesäasuntoa vuonna Kaavoitetuilla alueilla on noin 700 loma-asutukselle varattua vapaata rakennuspaikkaa. Kesämökkien määrä on kasvanut vuoden 2002 aikaisesta kesämökistä noin 115 kesämökillä, eli karkeasti arvioituna kesämökkien määrä kasvaa vuosittain noin 20 kpl. Yhä suurempi osa loma-asumuksista on lähes ympärivuoden käytössä ja niiden varustelutaso korkea.

33 33(65) 4.2 Kaavoituksen vaikutus vesihuoltoon Kaavoitustilanne Vesihuollon tarpeet määräytyvät pääosin kaavoituksen etenemisen mukaan. Kunnan kaavoituksen ja rakentamisen painopisteet ovat taajamissa sekä Savonlinnan ja Kerimäen välisen Anttolantien ympäristössä. Vesihuollon tavoitteena on tehtyjen maankäyttöratkaisujen ja kaavoituksen tukeminen. Vesihuollon rakentaminen seuraa kaavoitus- ja maankäyttöratkaisuja sekä suojelusuunnitelmia. Kaavoituksen tulisi ottaa selvää vesihuoltoverkostojen rakentamis- ja laajentamistarpeet. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vesilaitosten toiminta-alueita tulisi pohtia samanaikaisesti kaavoituksen kanssa. Vesihuoltolaitosten sijainnit tulisi huomioida kaavoitusprosessissa; vedenottamot suojavyöhykkeineen ja jätevedenpuhdistamo paikkana. Lähtökohtana tulisi olla eri viranomaisten keskinäinen vuorovaikutus yleissuunnittelun tai kaavoitusvaiheen aikana. Maankäyttö ja kaavoitus tulee olla esillä viimeistään ympäristölupia haettaessa. Mahdolliset uudet vedenhankinta-alueet tulee turvata kaavoituksella Pitkällä aikavälillä keskitetyt vesihuoltojärjestelmät mahdollistavat yhdyskuntarakenteen tiivistämisen alueiden sisällä sekä tarjoavat kunnallisen peruspalvelun myös taajamien ulkopuolelle. Saattamalla alueita keskitettyjen vesihuoltojärjestelmien piiriin, pystytään parantamaan alueiden kiinnostavuutta asumiseen ja uudisrakentamiseen sekä teollisuustuotantoon. Kaavoituksessa on huomioitava jo olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät, joita tulee hyödyntää kaavoja laadittaessa. 4.3 Vesihuollon kehittämistarpeet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla Toiminta-alueiden määrittämisperusteet Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueiden tulee kattaa kaikki alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toiminta-alueita määritettäessä tulee myös huomioida suurehkon asukasjoukon tarve sekä terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt. Kerimäen kunnassa on määritelty vedenjakelun sekä viemäröinnin toiminta-alueet uuden vesihuoltolain mukaisesti ja niitä laajennetaan pääasiassa asemakaavoituksen mukaan. Toiminta-alueet on vahvistettu vuonna 2003, mutta niitä päivitetään tämän kehittämissuunnitelman yhteydessä ja uudet alueet vahvistetaan vuoden 2009 aikana. Hulevesiverkostolle ei ole määritelty toiminta-aluetta.