TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E Turku,

Transkriptio

1 TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS VÄESTÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖENNUSTEET KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Pohjavesialueet Vesistöt Natura-alueet VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA Painopisteet Kunnan vesihuoltolaitoksen yleiset periaatteet Vesihuoltoverkostojen laajentamisen periaatteet RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Rahoitus maksuilla Ulkopuolinen rahoitus YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 9 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA VESIYHTYMÄT TALOUSVESI JÄTEVEDET LIETTEET TOIMINTAVARMUUS KEHITTÄMISTARPEET TALOUSVESI JÄTEVEDET LIETTEET B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE NYKYTILA ORGANISAATIO JA HALLINTO VEDENHANKINTA JA -JAKELU Vedenhankinta Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto Poikkeusolojen vedenhankinta JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY Jätevesien viemäröinti Jätevesien käsittely HULEVEDET ALUEELLINEN YHTEISTYÖ KEHITYSENNUSTEET VEDENHANKINTA JA -JAKELU JÄTEVESIKUORMITUS JA PUHDISTUS KEHITTÄMISTARPEET AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

3 9.1 VEDENHANKINTA JA-JAKELU JÄTEVEDENKÄSITTELY C-OSA KOKO KUNNAN ALUE VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET VEDENHANKINTA JA -JAKELU VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVEDENKÄSITTELY UUDET VESIHUOLTOVERKOSTOT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SUUNNITELMAN TOTEUTUS SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN SUUNNITELMAN TARKENTAMINEN JA MUUTTAMINEN SUUNNITELMAN YLLÄPITO, VALVONTA JA TIEDOTTAMINEN TIIVISTELMÄ LIITTEET: Liite 1 Kehittämistoimenpiteet KARTAT: 101 Yleiskartta (mk 1:50 000) / ARY / ARY / MHAN LAUSUNNOILLE / ARY / ARY / MHAN LUONNOS / ARY / ARY / MHAN LUONNOS AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

4 Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

5 TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E JOHDANTO Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kunnan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kunnan vesihuoltolaitoksen toimintaalueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet on laadittu vuoteen 2035 asti. Kehittämissuunnitelmaa tulisi päivittää viiden vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Aikaisempi vesihuollon kehittämissuunnitelma sekä kunnanvaltuuston vahvistamat vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet ovat vuodelta Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Tarvasjoen kunnan toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektipäällikkö Antti Ryynänen ja suunnitteluinsinööri Maiju Hannuksela. Kunnasta kehittämissuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet tekninen johtaja Tapani Lehto ja ympäristönsuojelusihteeri Anna Järvinen. Suunnitelman laatimiseen on osallistunut myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta johtava vesihuoltoasiantuntija Jyrki Lammila. 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Tarvasjoen kunta. Tarvasjoki sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Loimaan seutukunnassa. Naapurikuntia ovat Aura, Lieto, Marttila, Paimio ja Pöytyä. Turkuun ja Saloon matkaa on molempiin 30 km, Hämeenlinnaan 120 km ja Helsinkiin 150 km. Valtatie nro 10 Turusta Hämeenlinnaan kulkee kunnan läpi. Tarvasjoki kuuluu Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) sekä Lounais-Suomen aluehallintoviraston (AVI) toimialueisiin. Ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaiset lupa-asiat käsitellään Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.

6 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/29 Tarvasjoen kunnan kokonaispinta-ala on 102 km 2, josta vesistöjen osuus on 0,3 %. Maapinta-alasta on peltoalaa 42 % ja metsäalaa 25 %. Kunnan ainoa taajama sijaitsee vanhan Härkätien ja Paimionjoen risteyskohdassa. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Tarvasjoen väkiluku vuonna 2011 oli asukasta. Tarvasjoen väestömäärä on kasvanut vuoteen 2005, jonka jälkeen väestömäärä on hieman laskenut. Väestömäärän kehitys vuodesta 1980 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.1 Tarvasjoen väestömäärän kehitys vuosina (Tilastokeskus) Väkiluku Asuntokuntien lukumäärä vuonna 2010 oli 808 kappaletta, eli keskimäärin 2,4 henkeä/asuntokunta. Kesämökkejä kunnassa oli 131 kappaletta. Tarvasjoen työpaikoista noin puolet sijoittuu palvelualalle. Jalostuksen osuus on reilu kolmannes. Kunnassa on Tyllin teollisuusalue, joka sijaitsee valtatie 10:n varrella. Elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.2 Tarvasjoen elinkeinorakenne v (Tilastokeskus). Toimiala kpl % Alkutuotanto 66 13,2 Jalostus ,8 Palvelut ,6 Muu 7 1,4 yht VÄESTÖENNUSTEET Tarvasjoen väestömäärän oletetaan lisääntyvän n. 280 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Ennuste on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.3 Tarvasjoen väestöennuste vuoteen 2035 (Tilastokeskus) Väkiluku KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Maakuntakaavoitus Maakuntakaavassa esitetään maakuntasuunnitelmassa määritellyt alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset.

7 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 3/ Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitustyötä. Sen on tarkoitus välittää valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen yksityiskohdat määritetään kunnan laatimissa osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa. Maakuntakaavan keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat valtakunnalliset ja maakunnalliset liikenne- ja energiahuoltoverkostot ja muut teknisen huollon ratkaisut, luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen, ylikunnallisia ympäristövaikutuksia aiheuttava tai ylikunnallisia tarpeita palveleva maankäyttö (mm. maa-ainesten otto, kauppakeskukset, virkistys- ja matkailualueet ja liikenneterminaalit). Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan ehdotukset Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavoiksi. Kaavat korvaavat alueille vahvistetut seutukaavat. Päätöksen jälkeen kaava on siirtynyt ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Tarvasjoen vesihuollon osalta maakuntakaavassa on esitetty: - olemassa oleva yhdysvesijohto Marttilasta Tarvasjoelle - Myllymaan ja Suurilan pohjavesialueet - käytöstä poistuva Tarvasjoen jätevedenpuhdistamo - suunniteltu siirtoviemäri ja vesijohto Tarvasjoelta Liedon Yliskulmaan Yleiskaava on keskeinen kunnan alueiden käytön kehittämisväline. Se on nimensä mukaisesti yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan alueiden käytön periaatteet kunnassa. Yleiskaavassa määritellään siis esim. rakennetaanko alueet pääasiassa kerros- vai pientaloalueina sekä missä sijaitsevat elinkeinotoiminnan alueet, virkistysalueet ja suojelualueet sekä millainen on liikenneverkon rakenne. Kun yleiskaava kattaa vain osan kunnan alueesta sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Tarvasjoen koko kunnan aluetta koskeva strateginen yleiskaava on valmistunut ja se on hyväksytty kunnan valtuustossa Asemakaavoitus on yksityiskohtaisin suunnittelun taso. Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Tarvasjoen kunnassa on kuusi vahvistettua asemakaava-aluetta: - Keskusta - Virola - Päivärinne ja sen laajennusalue - Tylli (teollisuusalue) - Meijeri - Hankaanmäki

8 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 4/ Pohjavesialueet Kaava-alueet on kaavoitettu pääosin pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi. Kunnassa ei ole tällä hetkellä vireillä uusia asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia. Tarvasjoen kunnassa sijaitsee kaksi I-luokan pohjavesialuetta Suurila ja Myllymaa. Lisäksi Tarvasjoen kunnassa sijaitsee pistemäinen I-luokan Meijerin pohjavesialue, mutta aluetta ollaan poistamassa pohjavesiluokituksesta heikon veden laadun takia. Suurilan ja Myllymaan teoreettinen antoisuus on 80 m 3 /d. Pohjavesialueet on esitetty seuraavassa taulukossa sekä kartalla 101. Taulukko 2.4 Tarvasjoella sijaitsevat pohjavesialueet. Pohjavesialue Alueluokka Kokonaispinta-ala [km 2 ] Pohjaveden muodostumisalue [km 2 ] Teoreettinen antoisuus [m 3 /d] Suurila I 0,27 0,15 80 Myllymaa I 0,38 0, Vesistöt Natura-alueet Tarvasjoen alueella kulkee yhteensä 110 km pitkä Paimionjoki. Sen vesi on savisameaa ja ravinteikasta. Paimionjoen vesistö on Saaristomeren suurin ravinnekuormittaja, jonka ekologinen tila ja käyttökelpoisuus ovat välttävää luokkaa. Turun kaupunki on saanut vuonna 1964 Länsi-Suomen vesioikeudelta luvan säännöstellä ja käyttää poikkeuslupahakemuksen kohteena olevaa Paimionjokea raakavesilähteenä. Voimassa olevassa luvassa on rajoitettu pumpattavan veden määrää ja sen lisäksi on annettu rajat, joissa veden pintojen pitää pysyä joessa ja järvialtaissa. Tarvasjoen kunnan alueella ei ole Natura ohjelmaan kuuluvia alueita.

9 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/29 3. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 3.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta. Tarvasjoen kunnan vesihuoltopalvelujen tuottamisessa ja toimintavarmuudessa pyritään pitkällä aikavälillä seuraaviin tavoitteisiin: - Jaettavan veden laatu on Sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit täyttävää sekä määrä on riittävä. - Vedenjakelu toimii keskeytyksettä. - Poikkeustilanteissa käytössä on laatuvaatimukset täyttävää talousvettä vähintään 120 l/asukas vuorokaudessa. - Jäteveden viemäröinti ja -käsittely on vaatimukset täyttävää eikä siitä aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. - Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista. - Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaa-ajan ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet. - Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät. - Palvelutuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan välillä selkeää. - Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon. Keskeiset strategiat tavoitteisiin pääsemiseksi ovat seuraavat: - Vedenhankinnassa käytetään parhaita raakavesilähteitä, jotka ovat teknistaloudellisesti mahdollisia. - Huolehditaan raakavesilähteiden suojelemisesta. - Vedenhankinta- ja jakelu varmistetaan kaikissa tilanteissa riittävällä käsittelyllä, varavesilähteillä, yhdysjohdoilla ja varautumissuunnittelulla. - Vesijohtoverkon vuotovedet minimoidaan kunnossapidolla ja saneerauksella. - Viemäriverkoston ylivuotojen ehkäisemiseksi huolehditaan viemäreiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja edistetään erillisviemäröintiä. - Laajennetaan vesihuoltoverkostoa uusien kaava-alueiden rakentuessa ja tarpeen mukaan haja-asutusalueelle, kuitenkin kustannusvastaavasti ja vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä heikentämättä. - Huolehditaan riittävästä osaamis- ja henkilöstöresurssista vesihuoltolaitoksilla. - Kehitetään yhteistyötä vesihuoltopalvelujen tarjoamisessa naapurikuntien kanssa.

10 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 6/ VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA Painopisteet Seuraavien viiden vuoden aikana vesihuollon painopisteet ovat seuraavat: 1. Asemakaava-alueiden vesihuolto ja verkostojen kunnon ylläpito Ensimmäinen painopiste on huolehtia nykyisten ja rakennettavien asemakaava-alueiden vesihuollon järjestämisestä. Verkostojen kunnon ylläpitoon panostetaan ja vuotovesiä pyritään vähentämään. Riittävästä saneerauksesta huolehditaan. 2. Siirtoviemärin rakentaminen Lietoon ja jätevedenpuhdistamon lopetus Toinen painopiste on siirtoviemärin rakentaminen Tarvasjoelta Liedon Yliskulmaan, jota pitkin Tarvasjoen jätevedet johdetaan Turun Kakolan puhdistamoon käsiteltäväksi. Siirtoviemärin valmistuttua kunnan jätevedenpuhdistamon toiminta Tarvasjoella lopetetaan. 3. Vedenhankinnan varmistaminen Kolmas painopiste on varmistaa riittävän ja hyvälaatuisen talousveden saanti yhdysjohdoilla ja uusilla vesilähteillä (Parravahan Vesi Oy). Panostetaan vesijohtoverkoston saneeraukseen ja hukkavesien vähentämiseen sekä verkoston hallintaan. 4. Haja-asutuksen jätevesihuolto Neljäs painopiste on edistää haja-asutuksen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn tehostamista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (209/2011) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on vuoteen 2016 asti Kunnan vesihuoltolaitoksen yleiset periaatteet Kunnan vesihuoltolaitoksen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: - Kunnan vesihuoltolaitos toimii omana yksikkönä, jonka kirjanpito on eriytetty kunnan kirjanpidossa. - Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Toiminta-aluepäätöksessä yksilöidään alueet, jotka kuuluvat vesijohtoverkoston ja jätevesiviemärin piiriin. - Käytössä on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella. - Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman. - Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoihin (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen). - Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin.

11 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 7/ Vesihuoltoverkostojen laajentamisen periaatteet Vesihuoltoverkostojen laajentamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: - Rakennetaan viemäriverkostoa tarpeelliseksi katsottuihin haja-asutusalueiden asutuskeskittymiin. - Laajentaminen tapahtuu kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. - Kunnan vesihuoltolaitoksen tulevat toiminta-alueet tullaan toteuttamaan vuoteen 2018 mennessä. Tulevalla toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt voivat hakea lisäaikaa talousjätevesiasetuksen määräaikaan (vuoteen 2016 mennessä). - Kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellisesti viemäriverkostoon liitettävät alueet, kustannusarviot, rakentamisaikataulu ja vastuutaho. - Alueiden priorisoinnissa (aikataulutus) otetaan huomioon kustannusvastaavuus, asukasjoukon tarve ja ympäristönäkökulmat. - Viemäröintialueet jaetaan kolmeen ryhmään: I. Tavoitteelliset toiminta-alueet / kunnan vesihuoltolaitos - Kunnan vesihuoltolaitos toteuttaa. - Normaali liittymismaksu. II. Mahdolliset viemäröintialueet / kunnan vesihuoltolaitos ja kiinteistön omistajat - Kunnan vesihuoltolaitos toteuttaa viemäröitävälle alueelle runkoviemärin, mikäli liittymisprosentti on tarpeeksi korkea ja liittymismaksuilla saadaan katettua rakentamisen kustannukset. - Hankkeen käynnistämiseksi vaaditaan alueen asukkaiden aktiivisuutta. - Kiinteistönomistajat vastaavat kiinteistöpumppaamon hankkimisesta ja tonttihaarojen rakentamisesta. - Voidaan tarvittaessa soveltaa korotettua liittymismaksua. III. Mahdolliset vesiyhtymien viemäröintialueet - Esim. osuuskunta toteuttaa, ei kunnan vesihuoltolaitos. - Osuuskunta kerää kustannukset jäseniltä. - Kunnan vesihuoltolaitos voi ottaa tapauskohtaisesti korvauksetta osuuskunnan runkoverkoston haltuunsa esim. 5 vuoden jälkeen rakentamisesta. Kunnan vesihuoltolaitos ei ota vastaan kiinteistökohtaisia pumppaamoja. Osuuskunnan verkoston tulee täyttää erityiset ehdot. - Osuuskunnan suunnitelmat tulee hyväksyttää kunnassa. III-luokan alueilla vesiyhtymän (esim. osuuskunta) tulee hyväksyttää toimintaalueensa ennen vuotta Tällöin alueen kiinteistöt saavat lisäajan oman järjestelmänsä parantamisesta siihen asti, kunnes vesiyhtymän verkosto on rakennettu. Mikäli toiminta-aluetta ei määritetä, koskee alueen kiinteistöjä talousjätevesiasetuksen määräykset ja aikarajat. Viemäriverkostojen ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät parannetaan vuoteen 2016 mennessä: - Järjestelmien rakentamisessa noudatetaan talousjätevesiasetusta ja sitä tarkentavia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. - Huolehditaan ensisijaisesti pohjavesialueilla ja vesistöjen ranta-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä.

12 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 8/ RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittäviltä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuilla. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta Rahoitus maksuilla Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot) Ulkopuolinen rahoitus Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Alueelliset ELY-keskukset voivat myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin ja jätevedenkäsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. Avustettavat kohteet jaetaan ns. pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli Näihin hankkeisiin haetaan avustusta kerran vuodessa, kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä seuraavana vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio toimii rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion

13 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 9/29 tuen osuus on noin % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen käynnistämisestä tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELY-keskukselle. ELY-keskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. ELY-keskukset tekevät esitykset maaliskuussa ja heinäkuussa ministeriöt nimeävät hankkeet valtion talousarvioehdotukseen. Eduskunta hyväksyy lopullisen talousarvioesityksen vuoden lopussa. 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkostojen piiriin tulee selvittää. Verkkojen laajentamista tulee edistää siellä, missä se on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollistaa alueen kehittämisen. 3.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita.

14 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 10/29 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4. ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Tarvasjoella asutus on sijoittunut pääosin keskustaan. Lisäksi Liedonperäntien varrella ja Suurilan alueella on tiheämpää asutusta. 5. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA 5.1 VESIYHTYMÄT Tarvasjoen kunnassa, Suurilan pohjavesialueella toimii Suurilan vesiosuuskunta. Osuuskuntaan kuuluu 29 osakasta ja sen toimittaman veden laatu on hyvä. Osuuskunta harkitsee kuitenkin oman vedenottamon lopettamista ja jäsenten siirtämistä kunnan vesihuoltolaitoksen asiakkaiksi. Suurilan vesiosuuskunnan veden hinta on tällä hetkellä korkea johtuen teollisuuden ja maatalouden vedenkäytön vähentymisestä. 5.2 TALOUSVESI Tarvasjoella vesijohtoverkoston ulkopuolella on 23 % kunnan asukkaista eli noin 450 asukasta. Vesijohtoverkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Kaivojen veden laadusta ei ole tehty selvitystä. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luontaisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut. Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. 5.3 JÄTEVEDET Noin 60 % Tarvasjoen asukkaista eli noin 1170 asukasta asuu kiinteistöissä, jotka eivät kuulu kunnallisen viemäröinnin piiriin. Jätevedenkäsittely on vanhoissa kiinteistöissä järjestetty pääosin 1-3 saostuskaivon avulla, jonka jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (209/2011) voimaantulon myötä jätevesijärjestelmiä on ruvettu parantamaan. Alkuperäinen asetus on vuodelta 2004 ja asetuksen muutos on tullut voimaan Vuoden 2004 jälkeen rakennettujen kiinteistöjen jätevesien käsittely on riittävällä tasolla.

15 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 11/29 Tässä ns. jätevesiasetuksessa määrätään käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Seuraavassa taulukossa on esitetty asetuksessa jätevesienkäsittelylle asetetut puhdistusvaatimukset. Taulukko 5.1 Valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaiset jätevesien käsittelyvaatimukset vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. BHK 7ATU Fosfori (P) Typpi (N) Normaalit vaatimukset 80 % 70 % 30 % Tiukennetut vaatimukset* 90 % 85 % 40 % *Herkästi pilaantuvilla alueilla, joilla asutuksen aiheuttama vesistökuormitus saattaa aiheuttaa vesien pilaantumisen vaaraa (alueet ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä). Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti alkuperäisen asetuksen voimaan tulon jälkeen rakennetuissa kiinteistöissä. Vanhojen kiinteistöjen siirtymäaika on saakka. Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jätevedenkäsittelystä pitää olla tehtynä niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa, jos toimenpiteet katsotaan kohtuuttomaksi. Arvioitaessa kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon: 1) kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; 2) kiinteistön haltijan ja muiden kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteet; 3) kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. Kunnan toimivaltainen viranomainen voi myöntää poikkeuksen hakemuksesta. Poikkeus myönnetään hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Jos kiinteistön jätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, säädettyjä käsittelyvaatimuksia ei sovelleta sellaisen kiinteistön olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jonka kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat lain voimaantullessa täyttäneet 68 vuotta. Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkoston rakentamiseen haja-asutusalueella. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. Tarvasjoella erityishuomiota vaativat pohjavesialueiden lisäksi Paimionjoki sekä Tarvasjoki, joiden ranta-alueilla asuu suuri osa kunnan asukkaista.

16 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12/ LIETTEET Tarvasjoella ei oteta vastaan haja-asutusalueella syntyviä sako- ja umpikaivolietteitä. Lietteet toimitetaan Auran jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. 5.5 TOIMINTAVARMUUS Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteen varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta, käytöstä ja huollosta. 6. KEHITTÄMISTARPEET 6.1 TALOUSVESI Kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua on suositeltavaa seurata säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. Veden laadusta riippuen kaivon yhteyteen voidaan joutua hankkimaan erilaisia vedenkäsittelylaitteita. Markkinoilla on saatavilla erilaisia ilmastimia ja suodattamia haitta-aineiden (esim. rauta, mangaani, fluoridi ja radon) poistoon juomavedestä. Kaivovedestä on otettava tällöin näyte ja käsittelymenetelmä räätälöidään näytteen perusteella kohteeseen sopivaksi. Kaivoveden laadusta, näytteidenotosta ja käsittelyn kustannuksista vastaa kiinteistön omistaja. Kiinteistökohtaisessa vedenhankinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaivon sijaintiin, jotta voidaan välttää mahdollisesta huonosta jätevedenkäsittelystä johtuvat bakteeriongelmat sekä maa- ja metsätaloudesta aiheutuvat haitat. Tarvasjoella kiinteistökohtaisen vedenhankinnan varassa on 23 % kuntalaisista. Vuosien 2002 ja 2003 kuivuus aiheutti useiden kiinteistöjen kaivojen kuivumisen, minkä takia vesijohtoverkostoon on tullut runsaasti uusia liittyjiä. Kunta jatkaa kiinteistöjen vesijohtoverkostoon liittämisen tukemista entiseen tapaan ja pyrkii näin tarjoamaan kaikille kuntalaisille mahdollisimman tasavertaisen mahdollisuuden päästä osalliseksi kunnan tarjoamista palveluista. 6.2 JÄTEVEDET Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä hajaasutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2016 alkupuolelle asti. Siirtymäajan lopussa on odotetta-

17 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 13/29 vissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. Tarvasjoella viemäriverkoston ulkopuolella asuu yli puolet (60 %) kuntalaisista eli n asukasta. Viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet on hyväksytty vuonna 2004 ja niitä ollaan päivittämässä Jos kunnan vesihuoltolaitos ei suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). Liitteessä 1 ja kartalla 101 on esitetty verkoston tarvealueet. Kunnan ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisella tulee olla valmius opastaa kuntalaisia kiinteistökohtaiseen vesihuoltoon liittyvissä asioissa. Kunnan valvontaviranomainen hankkii tietoa markkinoilla olevista vedenkäsittelymenetelmistä ja niiden toimintaperiaatteista. Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelymenetelmien rakennustöitä tulee valvoa, jotta laitteistot asennetaan oikein ja jätevedet johdetaan asianmukaisesti niin, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Vesihuoltolaitoksen tulee tiedottaa kuntalaisia keskitettyjen verkostojen laajennushankkeista riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta kiinteistöjen omistajat voivat huomioida ne laatiessaan ja toteuttaessaan omia vesihuoltosuunnitelmiaan. 6.3 LIETTEET Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanoton järjestämistä tulee selvittää Auran vastaanottopaikan (puhdistamon) lopettamisen takia, jotta lietteen kuljetusmatkat eivät muodostuisi pitkiksi.

18 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 14/29 B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 7. NYKYTILA 7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO Tarvasjoen kunnan vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jäteveden keräilystä ja käsittelystä vastaa kunnan vesihuoltolaitos. Vesihuollon vastuuhenkilönä kunnassa toimii tekninen johtaja. Vesi- ja viemärilaitosten toimintaa hoitaa kaksi laitosmiestä, jotka tekevät myös muita teknisen alan töitä. 7.2 VEDENHANKINTA JA -JAKELU Vedenhankinta Tarvasjoen kunta ostaa pääosan talousvedestään Parravahan Vesi Oy:ltä, joka on Marttilan, Pöytyän ja Tarvasjoen omistama vedenhankintayhtiö. Vesi toimitetaan kuntaan Marttilan ja Pöytyän kuntien verkostojen kautta. Parravahan Vesi Oy hankkii pääosan vedestään sen omalta Rahkion (Marttila) pohjavedenottamolta. Parravahan Vesi Oy on rakentamassa uutta vedenottamoa lisäämään vedenottokapasiteettia. Varavettä on mahdollisuus ostaa tarvittaessa Kosken Tl:n kunnan Hevonlinnan ja Loimaan kaupungin Uotilan ottamoilta. Lisäksi varavettä on mahdollista ostaa Aura - Pöytyä vesilaitoskuntayhtymältä. Vuonna 2011 Parravahan Vesi Oy toimitti pohjavettä asiakaskunnille (Marttila, Pöytyä ja Tarvasjoki) yhteensä m 3 (noin m 3 /d). Tästä määrästä Tarvasjoen osuus oli m 3 (noin 264 m 3 /d). Suurilan pohjavesialueella sijaitsee Suurilan ottamo, joka on vesiyhtymän omistuksessa. Myllymaan ja Meijerin pohjavesialueilla sijaitsevien vedenottamoiden toiminta on lopetettu Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkosto kattaa Tarvasjoen kunnan alueen melko hyvin. Verkostoon on arvioitu liittyneen 77 % kunnan asukkaista. Liittymisprosentin on arvioitu olevan sama kuin viime vuosina, sillä asukkaiden määrä ei ole kasvanut, eikä uutta verkostoa olla juurikaan rakennettu. Vesihuoltolaitoksen mukaan verkostoon on liittynyt 560 asuntoa. Verkoston pituus on noin 80 km. Verkosto koostuu pääosin luvuilla rakennetuista muoviputkista. Vesijohtoverkostoa ei ole viime vuosina enää varsinaisesti laajennettu, mutta vuosittain rakennetaan taloliittymiä haja-asutusalueille (keskimäärin noin m/a). Vesijohtoverkosto on yhteydessä Auran, Marttilan ja Pöytyän verkostoihin. Myös

19 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 15/29 Paimion verkosto sijaitsee lähellä Tarvasjoen verkostoa. Verkostoon kuuluu myös 350 m 3 :n ylävesisäiliö, joka sijaitsee kunnan keskustan tuntumassa. Verkoston painetaso on vesitornin ansiosta vakaa. Vesisäiliö kuuluu kaukovalvontajärjestelmään. Tarvasjoen vedenkulutuksessa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Keskimääräinen vuorokausikulutus vuonna 2011 oli 264 m 3 /d ja ominaisvedenkulutus 181 l/as/d. Laskuttamattoman veden osuus on noussut vuoden 2002 jälkeen ollen 15 % vuonna Taulukko 7.1 Tarvasjoen vedenkulutustiedot vuodelta Yksikkö Asukkaat [as] Liittyjämäärä [as] Liittymis-% [%] Ominaisvedenkulutus [l/as/d] Verkostoon pumpattu vesi [m 3 /d] Laskutettu vesi [m 3 /d] Laskuttamaton vesi [m 3 /d] Laskuttamaton vesi [%] )Tiedot perustuvat Auranmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman (2008) tietoihin. Vuonna 2011 Tarvasjoen kunnan suurimmat vedenkuluttajat olivat: - Solupak Oy 25 m 3 /d - Virolan I vuokratalo 10 m 3 /d - Virolan II vuokratalo 10 m 3 /d - Mäkinen 9 m 3 /d - palvelukeskuksen asunnot 7 m 3 /d - palvelukeskuksen keittiö 7 m 3 /d. Vuosien aikana Solupak Oy:n vedenkulutus oli noin m 3 /d. Tämän jälkeen Solupak Oy:n vedenkulutus on laskenut huomattavasti Poikkeusolojen vedenhankinta Yleiset vaatimukset kunnille Poikkeustilanteiksi on määritelty tilanteet, joissa vesilaitoksen tuottoisinta vedenottamoa ei voida käyttää. Tilanne Tarvasjoella Vesilaitoskohtaisesti laskettu turvallisuusluokitus (I - IV) perustuu siihen, kuinka monta litraa riskitöntä ja laatuvaatimukset täyttävää vettä vesilaitoksella on poikkeustilanteessa käytettävissä vuorokaudessa yhtä henkilöä kohti. Luokkaan I päästään, jos riskitöntä vettä on käytettävissä 120 l/as/d. Päästäkseen luokkaan I on Tarvasjoen kunnan vesilaitoksen poikkeustilanteessa pystyttävä toimittamaan vettä oman toiminta-alueensa tarpeisiin n. 180 m 3 /d (liittyjämäärä vuonna 2011 oli

20 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16/29 n asukasta). Taulukko 7.2 Vesilaitoksen turvallisuusluokitukset ja kutakin luokkaa vastaavat vesimäärät Tarvasjoella vuonna Turvallisuusluokka Poikkeustilanteissa käyttöön jäävä vesimäärä [l/as/d] Vaatimustaso Tarvasjoella [m 3 /d] I > 120 >180 II III IV < 20 < 30 Parravahan Vesi Oy:n vedenhankinnan varmuutta on heikentänyt ajoittaiset toimitusvaikeudet ja kapasiteettiongelmat. Parravahan Vesi Oy on lisännyt varmuutta poikkeustilanteiden varalta yhdistämällä Rahkion (Parravahan Vesi Oy), Uotilan (Loimaa) sekä Hevonlinnan (Koski Tl) pohjavedenottamot. Lisäksi Parravahan Vesi Oy rakentaa uuden vedenottamon lisäämään vedenottokapasiteettia. Uudelle vedenottamolle hankitaan varavoimalaitteisto turvaamaan vedentoimitusta pitkien sähkökatkojen aikana. Vaikka kaikki päävedenottamot sijaitsevat samalla harjujaksolla ovat ne eri pohjavesialueilla ja erillään toisistaan. Tämä tuo varmuutta mahdollisessa yksittäisen alueen saastumis- tai käyttöhäiriötilanteessa. Pöytyän Auran vesihuoltoyhtymä ja Tarvasjoen kunta ovat tehneet sopimuksen lisäveden toimittamisesta vesihuoltoyhtymältä Tarvasjoen kunnalle. Kuukausikeskiarvona mitattuna vettä voidaan toimittaa enintään 200 m 3 /d. Määrä on riittävän suuri, jotta Tarvasjoki luokitellaan poikkeustilanteen vedentoimituksessa turvallisuusluokkaan I. Yhdysvesijohto valmistui huhtikuussa Hanke oli osa Auranmaan kuntien vedenhankinnan yleissuunnitelmaa, joka valmistui vuonna Tarvasjoen kunnan vesi- ja viemärilaitoksella on olemassa valmiussuunnitelma erityistilanteita varten. 7.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY Jätevesien viemäröinti Viemäriverkostoon on liittynyt Tarvasjoella 240 asuntoa. Liittymisprosentiksi on arvioitu sama kuin vuonna 2006 eli 41 %. Arvio perustuu siihen, että kunnan viemäriverkkoa ei ole viime vuosien aikana juurikaan rakennettu lisää ja kunnan asukasmäärä ei ole viime vuosina kasvanut. Verkosto kattaa Keskustan, Virolan, Hankaanmäen, Päivärinteen ja Meijerin asemakaava-alueet. Meijerin alueelta alkava pääviemäri kerää jätevedet ja johtaa ne jätevedenpuhdistamolle. Tarvasjoella on rakennettua jätevesiviemäriä yhteensä noin 16,1 km. Viemäriverkosto on rakennettu pääosin muoviputkista. Pääviemäri sisältää kolme jätevedenpumppaamoa, jotka on kaikki saneerattu ns. turvapumppaamoiksi. Jätevedenpumppaamot ja jätevedenpuhdistamo on liitetty kaukovalvontajärjestelmään. Vuonna 2011 laskuttamattoman jäteveden osuus puhdistamolle tulleesta kokonaiskuormituksesta oli 40 %. Korkea laskuttamattoman jäteveden osuus viittaa joko siihen, ettei verkosto ole ollut kovin hyvässä kunnossa tai sinne on johdetaan hulevesiä sekä kiinteistöjen kuivatusvesiä. Kunnassa on käynnistetty vuonna 2011

21 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 17/29 betonisten viemärikaivojen pinnoittaminen, joka osaltaan parantaa verkoston kuntoa. Taulukko 7.3 Tarvasjoen viemäriverkoston tiedot vuosilta yksikkö Asukkaat [as] Liittyjämäärä [as] Liittymis-% [%] Käsitelty jätevesi [m 3 /d] Laskutettu jätevesi [m 3 /d] Laskuttamaton jätevesi [m 3 /d] Laskuttamaton jätevesi-% [%] )Tiedot perustuvat Auranmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman (2008) tietoihin. Vuonna 2011 suurimmat jäteveden tuottajat Tarvasjoen kunnassa olivat: - Virolan I vuokratalo 10 m 3 /d - Virolan II vuokratalo 10 m 3 /d - palvelukeskuksen asunnot 7 m 3 /d - palvelukeskuksen keittiö 7 m 3 /d - Auranmaan tekojäärata Oy 6 m 3 /d - Tarvasjoen koulu 5 m 3 /d Jätevesien käsittely Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamo on UPO:n toimittama vuonna 1979 valmistunut ns. pakettipuhdistamo. Kaksilinjaisessa biologis-kemiallisessa rinnakkaissaostuslaitoksessa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Prosessiin syötetään kalkkia alkaliteetin ja ph:n nostamiseksi. Jätevedenpuhdistamoa saneerattiin vuoden 2002 aikana huomattavasti: ilmastuslinjat uusittiin, happimittaus, saostuskemikaalin syöttö, ylijäämälietteen poisto sekä tulevan ja lähtevän jäteveden näytteenotto automatisoitiin. Vuoden 2003 alussa tehtiin vielä prosessisähkötöitä, jonka jälkeen automaattiset näytteenottimet otettiin käyttöön. Näin puhdistamon toiminnasta saadaan nykyään edustavampi ja todenmukaisempi kuva. Vuoden 2009 tammikuussa prosessiin syötettävän kalkin tyyppi vaihdettiin teollisuushienokalkkiin. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.4 Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot (2-linjaa). Mitoitusvirtaama (Q mit ) 324 m 3 /h Jätevesivirtaama (q mit ) 23 m 3 /h Jätevesivirtaama max. (q max ) 36 m 3 /h BOD 7 -kuorma Fosforikuorma Typpikuorma Asukasvastineluku (AVL) 63 kg/d 2,1 kg/d 10 kg/d 840 as Jäteveden tulokuormituksen kehittyminen on esitetty seuraavassa taulukossa. Siitä voidaan havaita, että puhdistamolle tuleva typpikuormitus on lisääntynyt ja vuonna 2011 se oli mitoituksen ylärajalla. Vuoden 2011 tulokuormitus on ollut suurempaa

22 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 18/29 kuin tarkastelun aiempien vuosien, johtuen puhdistamolle tulleista keskimääräistä suuremmista hule- ja vuotovesimääristä etenkin kevään 2011 aikana. Taulukko 7.5 Tarvasjoen jätevedenpuhdistamon tulokuormituksen kehittyminen Yksikkö Tulokuormitus keskimäärin [m 3 /d] Ohitus keskimäärin [m 3 /d] 9 29,7 5,29 3,76 21,4 Tulokuormitus yhteensä 1 [m 3 /a] BOD 7ATU [kg/d] Kok. fosfori [kg/d] 1,3 1,4 1,4 1,4 1,7 Kok. typpi [kg/d] 7,9 8,3 8,5 8,8 10 1) laskettuna keskimääräisestä tulokuormituksesta Lupatilanne Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (nro 68 YLO) mukaan jätevedet on käsiteltävä niin, että vesistöön johdetun jäteveden biologisen hapenkulutuksen (BOD 7ATU ) pitoisuus on enintään 15 mg/l, kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) enintään 100 mg/l, fosforin enintään 0,5 mg/l ja kiintoaineen enintään 20 mg/l. Lisäksi käytön tavoitteena on oltava mahdollisimman tehokas ammoniumtypen nitrifikaatio. Hakemus lupamääräyksien tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään Puhdistusteho ja vesistökuormitus Jätevedet johdetaan puhdistuksen jälkeen Paimionjokeen. Seuraavassa taulukossa on esitetty Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat puhdistustehot vuosilta 2010 ja Taulukko 7.6. Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot vuosina 2010 ja 2011 sekä ympäristöluvan raja-arvot. Suluissa on ilmoitettu arvot ilman ohituksia. Pitoisuus Puhdistusteho Lupaehdot LOS [mg/l] [%] Pitoisuus Puhd.teho [mg/l] [%] BOD 7ATU 19 (17) 16 (11) 91 (92) 91 (94) COD Cr 71 (67) 64 (51) 87 (88) 86 (89) Kokonaisfosfori 0,83 (0,78) 0,55 (0,32) 91 (92) 93 (96) 0,5 90 Liukoinen fosfori (0,23) (0,14) Kokonaistyppi 50 (50) 43 (45) 15 (16) 3,5 (7,0) Ammoniumtyppi 22 (22) 27 (28) 63 (64)* 38 (42)* Kiintoaine 24 (22) 15 (9,3) 90 (91) 92 (96) LOS = Lounais-Suomen ympäristökeskus nro 68 YLO (täytettävä vuosikeskiarvoina) *) nitrifikaatioaste Vuosien 2010 ja 2011 tarkkailututkimuksen mukaan Tarvasjoen jätevedenpuhdistamo on täyttänyt sille asetetut vaatimukset COD Cr :n pitoisuuden ja puhdistustehon sekä BOD 7ATU :n, fosforin ja kiintoaineen puhdistustehojen osalta. Kiintoaineen osalta vaatimukset on täyttyneet vuoden 2011 pitoisuusvaatimusta lukuun ottamat-

23 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 19/29 ta. BOD 7ATU :n ja fosforin pitoisuuksien osalta puhdistamo ei täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia kumpanakaan vuonna. Ilman ohituksia puhdistamo olisi täyttänyt kaikki asetetut vaatimukset vuonna Vuoden 2010 keskimääräinen nitrifikaatio oli tarkkailututkimuksen mukaan kohtalaista ja vuonna 2011 vähäistä. Vesistöön johdetun jäteveden aiheuttama kuormitus viiden viimeisen vuoden ajalta on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.7 Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus vuosina Yksikkö BOD 7ATU [kg/d] 1,7 3,4 1,5 2,9 3,7 COD Cr [kg/d] 9,2 15 6, Kokonaisfosfori [kg/d] 0,084 0,19 0,065 0,13 0,13 Kokonaistyppi [kg/d] 5,6 5,8 5,3 7,5 9,7 Ammoniumtyppi [kg/d] 4,3 2,6 2,8 3,3 6,2 Kiintoaine [kg/d] 2,3 4,1 2,0 3,6 3,5 Kuormitus eri parametreilla on pysynyt melko tasaisena viime vuosina. Kuormitus on vaihdellut tulokuormituksen mukaan, jolloin vuonna 2008 ja 2011 tulokuormituksen ollessa muita vuosia suurempaa on myös vesistöön aiheutunut kuormitus ollut muita vuosia suurempaa. Lietteenkäsittely Vuonna 2011 puhdistamolta syntyi aerobistabiloitua ylijäämälietettä yhteensä 684 m 3 (vuonna m 3 ). Liete kuljetettiin Auran kunnan jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi. Lietteen laatua tutkittiin tammikuussa 2011, jolloin kaikki tutkitut raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteelle asetettuja lietteen enimmäispitoisuuksia pienempiä (MMM:n asetus 12/07 lannoitevalmisteista). Ylijäämäliete on kuivauksen jälkeen kompostoitu Auran kunnan kaatopaikalla. 7.4 HULEVEDET Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös perustusten kuivatusvedestä käytetään nimeä hulevesi. Tiiviisti asutuilla alueilla, joilla hulevesiä ei pystytä hallitusti käsittelemään tonteilla, hulevedet johdetaan viemäriin. Sekaviemäröinnissä hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin, jolloin hulevedet päätyvät jätevedenpuhdistamolle. Hulevedet aiheuttavat haittaa puhdistusprosessille, kuten turhaa kuormitusta, suuria virtaamavaihteluita ja veden lämpötilan alenemista. Erillisviemäröinnillä tarkoitetaan jätevesien johtamista jätevesiviemärissä ja hulevesien johtamista hulevesiviemärissä. Tällöin hulevedet eivät päädy jätevedenpuhdistamolle, vaan ne puretaan hallitusti maastoon. Uusille asemakaava-alueille rakennetaan nykyään aina erillisviemäröinti. Hulevesiviemäröintiä on Tarvasjoella rakennettu uusille kaava-alueille Päivärinteeseen ja Hankaanmäkeen. Hulevesiviemäröinnille ei ole määritetty toiminta-aluetta.

24 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 20/ ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Tarvasjoen kunta oli mukana vuonna 2001 valmistuneessa Auranmaan jätevesiyhteistyön kehittämissuunnitelmassa sekä vuonna 2008 valmistuneessa Auranmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Tarvasjoen kunta ostaa pääosan talousvedestään Parravahan Vesi Oy:ltä, joka on Marttilan, Pöytyän ja Tarvasjoen omistama vedenhankintayhtiö. Vesi toimitetaan kuntaan Marttilan ja Pöytyän kuntien verkostojen kautta. Tarvasjoen kunnalla on sopimus Auran ja Pöytyän kuntien kanssa veden toimittamisesta Tarvasjoen kunnalle poikkeustilanteissa. Tarvasjoen jätevedenpuhdistamolla syntyvä ylijäämäliete kuljetetaan Auran jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi ja edelleen kompostoitavaksi.

25 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 21/29 8. KEHITYSENNUSTEET 8.1 VEDENHANKINTA JA -JAKELU Arvioitaessa keskitettyyn vesijohtoverkostoon liittyneiden määrän kehitystä on otettu huomioon väestöennuste, verkostojen laajeneminen sekä asutuksen keskittyminen taajamiin olemassa olevien vesijohtoverkostojen piiriin. Vesijohtoverkostossa ei ole tiedossa kehittämis- tai laajentamistarpeita, joka sitä myötä toisi uusia liittyjiä vedenjakelun piiriin. Uusien asukkaiden oletetaan liittyvän vesijohtoverkostoon. Liittymisprosentin ennustetaan kasvavan nykyisestä 77 %:sta noin 80 %:iin vuoteen 2035 mennessä. Näin ollen vesijohtoverkostoon tulee noin 280 uutta liittyjää tarkastelujakson aikana. Vedenkulutusennusteet perustuvat liittyjämäärissä tapahtuviin muutoksiin. Ominaisvedenkulutuksen on arvioitu pysyvän tulevaisuudessa melko muuttumattomana verrattuna vuoden 2011 ominaisvedenkulutukseen. Teollisuuden ja maatalouden vedenkäytön ei ennusteta lisääntyvän vuoteen 2035 mennessä. Ennusteen mukaan kokonaisvedenkulutus tulee olemaan vuonna 2035 n. 313 m 3 /d. Vedenkulutuksen kasvu on suunnittelujakson aikana n. 21 %. Vedenkulutusennusteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 8.1 Tarvasjoen vedenkulutusennuste vuoteen Yksikkö Liittyjämäärä as Liittymis-% % Vedenkulutus vuodessa Vedenkulutus vuorokaudessa Ominaisvedenkulutus m 3 /a m 3 /d l/as/d JÄTEVESIKUORMITUS JA PUHDISTUS Vuonna 2035 viemäriverkostoon ennustetaan olevan liittynyt asukasta. Tämä on n. 48 % kunnan asukkaista. Uusien asukkaiden oletetaan liittyvän viemäriverkostoon. Tarvasjoen jätevedenpuhdistamolle vuosittain tuleva jätevesimäärä on pysynyt melko tasaisena viime vuosien aikana. Vuonna 2011 puhdistamolla käsitellyn jäteveden määrä liittyjää kohden oli 258 l/d:ssa, joka on huomattavasti aiempia vuosia suurempi määrä (v l/d:ssa), johtuen suurista hule- ja vuotovesimääristä etenkin kevään aikana. Viemäröinnin piirissä ei tällä hetkellä ole merkittävää teollisuutta, mutta suunnittelujakson aikana Tyllin teollisuusalue tullaan liittämään viemäröinnin piiriin. Keskimääräisen jätevesivirtaaman ennustetaan olevan 200 l/as/d. Ennusteen mukaan jätevedenpuhdistamolle johdettava jätevesimäärä tulee vuonna 2035 olemaan 216 m 3 /d. Puhdistamon