TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E Turku,

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25458.10. Turku, 08.06.2012"

Transkriptio

1 TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS VÄESTÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖENNUSTEET KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Pohjavesialueet Vesistöt Natura-alueet VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA Painopisteet Kunnan vesihuoltolaitoksen yleiset periaatteet Vesihuoltoverkostojen laajentamisen periaatteet RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Rahoitus maksuilla Ulkopuolinen rahoitus YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 9 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA VESIYHTYMÄT TALOUSVESI JÄTEVEDET LIETTEET TOIMINTAVARMUUS KEHITTÄMISTARPEET TALOUSVESI JÄTEVEDET LIETTEET B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE NYKYTILA ORGANISAATIO JA HALLINTO VEDENHANKINTA JA -JAKELU Vedenhankinta Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto Poikkeusolojen vedenhankinta JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY Jätevesien viemäröinti Jätevesien käsittely HULEVEDET ALUEELLINEN YHTEISTYÖ KEHITYSENNUSTEET VEDENHANKINTA JA -JAKELU JÄTEVESIKUORMITUS JA PUHDISTUS KEHITTÄMISTARPEET AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

3 9.1 VEDENHANKINTA JA-JAKELU JÄTEVEDENKÄSITTELY C-OSA KOKO KUNNAN ALUE VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET VEDENHANKINTA JA -JAKELU VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVEDENKÄSITTELY UUDET VESIHUOLTOVERKOSTOT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SUUNNITELMAN TOTEUTUS SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN SUUNNITELMAN TARKENTAMINEN JA MUUTTAMINEN SUUNNITELMAN YLLÄPITO, VALVONTA JA TIEDOTTAMINEN TIIVISTELMÄ LIITTEET: Liite 1 Kehittämistoimenpiteet KARTAT: 101 Yleiskartta (mk 1:50 000) / ARY / ARY / MHAN LAUSUNNOILLE / ARY / ARY / MHAN LUONNOS / ARY / ARY / MHAN LUONNOS AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

4 Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

5 TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E JOHDANTO Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kunnan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kunnan vesihuoltolaitoksen toimintaalueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet on laadittu vuoteen 2035 asti. Kehittämissuunnitelmaa tulisi päivittää viiden vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Aikaisempi vesihuollon kehittämissuunnitelma sekä kunnanvaltuuston vahvistamat vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet ovat vuodelta Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Tarvasjoen kunnan toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektipäällikkö Antti Ryynänen ja suunnitteluinsinööri Maiju Hannuksela. Kunnasta kehittämissuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet tekninen johtaja Tapani Lehto ja ympäristönsuojelusihteeri Anna Järvinen. Suunnitelman laatimiseen on osallistunut myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta johtava vesihuoltoasiantuntija Jyrki Lammila. 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Tarvasjoen kunta. Tarvasjoki sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Loimaan seutukunnassa. Naapurikuntia ovat Aura, Lieto, Marttila, Paimio ja Pöytyä. Turkuun ja Saloon matkaa on molempiin 30 km, Hämeenlinnaan 120 km ja Helsinkiin 150 km. Valtatie nro 10 Turusta Hämeenlinnaan kulkee kunnan läpi. Tarvasjoki kuuluu Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) sekä Lounais-Suomen aluehallintoviraston (AVI) toimialueisiin. Ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaiset lupa-asiat käsitellään Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.

6 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/29 Tarvasjoen kunnan kokonaispinta-ala on 102 km 2, josta vesistöjen osuus on 0,3 %. Maapinta-alasta on peltoalaa 42 % ja metsäalaa 25 %. Kunnan ainoa taajama sijaitsee vanhan Härkätien ja Paimionjoen risteyskohdassa. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Tarvasjoen väkiluku vuonna 2011 oli asukasta. Tarvasjoen väestömäärä on kasvanut vuoteen 2005, jonka jälkeen väestömäärä on hieman laskenut. Väestömäärän kehitys vuodesta 1980 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.1 Tarvasjoen väestömäärän kehitys vuosina (Tilastokeskus) Väkiluku Asuntokuntien lukumäärä vuonna 2010 oli 808 kappaletta, eli keskimäärin 2,4 henkeä/asuntokunta. Kesämökkejä kunnassa oli 131 kappaletta. Tarvasjoen työpaikoista noin puolet sijoittuu palvelualalle. Jalostuksen osuus on reilu kolmannes. Kunnassa on Tyllin teollisuusalue, joka sijaitsee valtatie 10:n varrella. Elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.2 Tarvasjoen elinkeinorakenne v (Tilastokeskus). Toimiala kpl % Alkutuotanto 66 13,2 Jalostus ,8 Palvelut ,6 Muu 7 1,4 yht VÄESTÖENNUSTEET Tarvasjoen väestömäärän oletetaan lisääntyvän n. 280 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Ennuste on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.3 Tarvasjoen väestöennuste vuoteen 2035 (Tilastokeskus) Väkiluku KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Maakuntakaavoitus Maakuntakaavassa esitetään maakuntasuunnitelmassa määritellyt alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset.

7 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 3/ Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitustyötä. Sen on tarkoitus välittää valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen yksityiskohdat määritetään kunnan laatimissa osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa. Maakuntakaavan keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat valtakunnalliset ja maakunnalliset liikenne- ja energiahuoltoverkostot ja muut teknisen huollon ratkaisut, luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen, ylikunnallisia ympäristövaikutuksia aiheuttava tai ylikunnallisia tarpeita palveleva maankäyttö (mm. maa-ainesten otto, kauppakeskukset, virkistys- ja matkailualueet ja liikenneterminaalit). Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan ehdotukset Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavoiksi. Kaavat korvaavat alueille vahvistetut seutukaavat. Päätöksen jälkeen kaava on siirtynyt ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Tarvasjoen vesihuollon osalta maakuntakaavassa on esitetty: - olemassa oleva yhdysvesijohto Marttilasta Tarvasjoelle - Myllymaan ja Suurilan pohjavesialueet - käytöstä poistuva Tarvasjoen jätevedenpuhdistamo - suunniteltu siirtoviemäri ja vesijohto Tarvasjoelta Liedon Yliskulmaan Yleiskaava on keskeinen kunnan alueiden käytön kehittämisväline. Se on nimensä mukaisesti yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan alueiden käytön periaatteet kunnassa. Yleiskaavassa määritellään siis esim. rakennetaanko alueet pääasiassa kerros- vai pientaloalueina sekä missä sijaitsevat elinkeinotoiminnan alueet, virkistysalueet ja suojelualueet sekä millainen on liikenneverkon rakenne. Kun yleiskaava kattaa vain osan kunnan alueesta sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Tarvasjoen koko kunnan aluetta koskeva strateginen yleiskaava on valmistunut ja se on hyväksytty kunnan valtuustossa Asemakaavoitus on yksityiskohtaisin suunnittelun taso. Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Tarvasjoen kunnassa on kuusi vahvistettua asemakaava-aluetta: - Keskusta - Virola - Päivärinne ja sen laajennusalue - Tylli (teollisuusalue) - Meijeri - Hankaanmäki

8 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 4/ Pohjavesialueet Kaava-alueet on kaavoitettu pääosin pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi. Kunnassa ei ole tällä hetkellä vireillä uusia asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia. Tarvasjoen kunnassa sijaitsee kaksi I-luokan pohjavesialuetta Suurila ja Myllymaa. Lisäksi Tarvasjoen kunnassa sijaitsee pistemäinen I-luokan Meijerin pohjavesialue, mutta aluetta ollaan poistamassa pohjavesiluokituksesta heikon veden laadun takia. Suurilan ja Myllymaan teoreettinen antoisuus on 80 m 3 /d. Pohjavesialueet on esitetty seuraavassa taulukossa sekä kartalla 101. Taulukko 2.4 Tarvasjoella sijaitsevat pohjavesialueet. Pohjavesialue Alueluokka Kokonaispinta-ala [km 2 ] Pohjaveden muodostumisalue [km 2 ] Teoreettinen antoisuus [m 3 /d] Suurila I 0,27 0,15 80 Myllymaa I 0,38 0, Vesistöt Natura-alueet Tarvasjoen alueella kulkee yhteensä 110 km pitkä Paimionjoki. Sen vesi on savisameaa ja ravinteikasta. Paimionjoen vesistö on Saaristomeren suurin ravinnekuormittaja, jonka ekologinen tila ja käyttökelpoisuus ovat välttävää luokkaa. Turun kaupunki on saanut vuonna 1964 Länsi-Suomen vesioikeudelta luvan säännöstellä ja käyttää poikkeuslupahakemuksen kohteena olevaa Paimionjokea raakavesilähteenä. Voimassa olevassa luvassa on rajoitettu pumpattavan veden määrää ja sen lisäksi on annettu rajat, joissa veden pintojen pitää pysyä joessa ja järvialtaissa. Tarvasjoen kunnan alueella ei ole Natura ohjelmaan kuuluvia alueita.

9 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/29 3. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 3.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta. Tarvasjoen kunnan vesihuoltopalvelujen tuottamisessa ja toimintavarmuudessa pyritään pitkällä aikavälillä seuraaviin tavoitteisiin: - Jaettavan veden laatu on Sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit täyttävää sekä määrä on riittävä. - Vedenjakelu toimii keskeytyksettä. - Poikkeustilanteissa käytössä on laatuvaatimukset täyttävää talousvettä vähintään 120 l/asukas vuorokaudessa. - Jäteveden viemäröinti ja -käsittely on vaatimukset täyttävää eikä siitä aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. - Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista. - Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaa-ajan ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet. - Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät. - Palvelutuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan välillä selkeää. - Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon. Keskeiset strategiat tavoitteisiin pääsemiseksi ovat seuraavat: - Vedenhankinnassa käytetään parhaita raakavesilähteitä, jotka ovat teknistaloudellisesti mahdollisia. - Huolehditaan raakavesilähteiden suojelemisesta. - Vedenhankinta- ja jakelu varmistetaan kaikissa tilanteissa riittävällä käsittelyllä, varavesilähteillä, yhdysjohdoilla ja varautumissuunnittelulla. - Vesijohtoverkon vuotovedet minimoidaan kunnossapidolla ja saneerauksella. - Viemäriverkoston ylivuotojen ehkäisemiseksi huolehditaan viemäreiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja edistetään erillisviemäröintiä. - Laajennetaan vesihuoltoverkostoa uusien kaava-alueiden rakentuessa ja tarpeen mukaan haja-asutusalueelle, kuitenkin kustannusvastaavasti ja vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä heikentämättä. - Huolehditaan riittävästä osaamis- ja henkilöstöresurssista vesihuoltolaitoksilla. - Kehitetään yhteistyötä vesihuoltopalvelujen tarjoamisessa naapurikuntien kanssa.

10 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 6/ VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA Painopisteet Seuraavien viiden vuoden aikana vesihuollon painopisteet ovat seuraavat: 1. Asemakaava-alueiden vesihuolto ja verkostojen kunnon ylläpito Ensimmäinen painopiste on huolehtia nykyisten ja rakennettavien asemakaava-alueiden vesihuollon järjestämisestä. Verkostojen kunnon ylläpitoon panostetaan ja vuotovesiä pyritään vähentämään. Riittävästä saneerauksesta huolehditaan. 2. Siirtoviemärin rakentaminen Lietoon ja jätevedenpuhdistamon lopetus Toinen painopiste on siirtoviemärin rakentaminen Tarvasjoelta Liedon Yliskulmaan, jota pitkin Tarvasjoen jätevedet johdetaan Turun Kakolan puhdistamoon käsiteltäväksi. Siirtoviemärin valmistuttua kunnan jätevedenpuhdistamon toiminta Tarvasjoella lopetetaan. 3. Vedenhankinnan varmistaminen Kolmas painopiste on varmistaa riittävän ja hyvälaatuisen talousveden saanti yhdysjohdoilla ja uusilla vesilähteillä (Parravahan Vesi Oy). Panostetaan vesijohtoverkoston saneeraukseen ja hukkavesien vähentämiseen sekä verkoston hallintaan. 4. Haja-asutuksen jätevesihuolto Neljäs painopiste on edistää haja-asutuksen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn tehostamista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (209/2011) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on vuoteen 2016 asti Kunnan vesihuoltolaitoksen yleiset periaatteet Kunnan vesihuoltolaitoksen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: - Kunnan vesihuoltolaitos toimii omana yksikkönä, jonka kirjanpito on eriytetty kunnan kirjanpidossa. - Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Toiminta-aluepäätöksessä yksilöidään alueet, jotka kuuluvat vesijohtoverkoston ja jätevesiviemärin piiriin. - Käytössä on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella. - Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman. - Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoihin (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen). - Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin.

11 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 7/ Vesihuoltoverkostojen laajentamisen periaatteet Vesihuoltoverkostojen laajentamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: - Rakennetaan viemäriverkostoa tarpeelliseksi katsottuihin haja-asutusalueiden asutuskeskittymiin. - Laajentaminen tapahtuu kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. - Kunnan vesihuoltolaitoksen tulevat toiminta-alueet tullaan toteuttamaan vuoteen 2018 mennessä. Tulevalla toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt voivat hakea lisäaikaa talousjätevesiasetuksen määräaikaan (vuoteen 2016 mennessä). - Kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellisesti viemäriverkostoon liitettävät alueet, kustannusarviot, rakentamisaikataulu ja vastuutaho. - Alueiden priorisoinnissa (aikataulutus) otetaan huomioon kustannusvastaavuus, asukasjoukon tarve ja ympäristönäkökulmat. - Viemäröintialueet jaetaan kolmeen ryhmään: I. Tavoitteelliset toiminta-alueet / kunnan vesihuoltolaitos - Kunnan vesihuoltolaitos toteuttaa. - Normaali liittymismaksu. II. Mahdolliset viemäröintialueet / kunnan vesihuoltolaitos ja kiinteistön omistajat - Kunnan vesihuoltolaitos toteuttaa viemäröitävälle alueelle runkoviemärin, mikäli liittymisprosentti on tarpeeksi korkea ja liittymismaksuilla saadaan katettua rakentamisen kustannukset. - Hankkeen käynnistämiseksi vaaditaan alueen asukkaiden aktiivisuutta. - Kiinteistönomistajat vastaavat kiinteistöpumppaamon hankkimisesta ja tonttihaarojen rakentamisesta. - Voidaan tarvittaessa soveltaa korotettua liittymismaksua. III. Mahdolliset vesiyhtymien viemäröintialueet - Esim. osuuskunta toteuttaa, ei kunnan vesihuoltolaitos. - Osuuskunta kerää kustannukset jäseniltä. - Kunnan vesihuoltolaitos voi ottaa tapauskohtaisesti korvauksetta osuuskunnan runkoverkoston haltuunsa esim. 5 vuoden jälkeen rakentamisesta. Kunnan vesihuoltolaitos ei ota vastaan kiinteistökohtaisia pumppaamoja. Osuuskunnan verkoston tulee täyttää erityiset ehdot. - Osuuskunnan suunnitelmat tulee hyväksyttää kunnassa. III-luokan alueilla vesiyhtymän (esim. osuuskunta) tulee hyväksyttää toimintaalueensa ennen vuotta Tällöin alueen kiinteistöt saavat lisäajan oman järjestelmänsä parantamisesta siihen asti, kunnes vesiyhtymän verkosto on rakennettu. Mikäli toiminta-aluetta ei määritetä, koskee alueen kiinteistöjä talousjätevesiasetuksen määräykset ja aikarajat. Viemäriverkostojen ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät parannetaan vuoteen 2016 mennessä: - Järjestelmien rakentamisessa noudatetaan talousjätevesiasetusta ja sitä tarkentavia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. - Huolehditaan ensisijaisesti pohjavesialueilla ja vesistöjen ranta-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä.

12 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 8/ RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittäviltä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuilla. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta Rahoitus maksuilla Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot) Ulkopuolinen rahoitus Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Alueelliset ELY-keskukset voivat myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin ja jätevedenkäsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. Avustettavat kohteet jaetaan ns. pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli Näihin hankkeisiin haetaan avustusta kerran vuodessa, kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä seuraavana vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio toimii rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion

13 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 9/29 tuen osuus on noin % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen käynnistämisestä tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELY-keskukselle. ELY-keskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. ELY-keskukset tekevät esitykset maaliskuussa ja heinäkuussa ministeriöt nimeävät hankkeet valtion talousarvioehdotukseen. Eduskunta hyväksyy lopullisen talousarvioesityksen vuoden lopussa. 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkostojen piiriin tulee selvittää. Verkkojen laajentamista tulee edistää siellä, missä se on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollistaa alueen kehittämisen. 3.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita.

14 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 10/29 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4. ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Tarvasjoella asutus on sijoittunut pääosin keskustaan. Lisäksi Liedonperäntien varrella ja Suurilan alueella on tiheämpää asutusta. 5. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA 5.1 VESIYHTYMÄT Tarvasjoen kunnassa, Suurilan pohjavesialueella toimii Suurilan vesiosuuskunta. Osuuskuntaan kuuluu 29 osakasta ja sen toimittaman veden laatu on hyvä. Osuuskunta harkitsee kuitenkin oman vedenottamon lopettamista ja jäsenten siirtämistä kunnan vesihuoltolaitoksen asiakkaiksi. Suurilan vesiosuuskunnan veden hinta on tällä hetkellä korkea johtuen teollisuuden ja maatalouden vedenkäytön vähentymisestä. 5.2 TALOUSVESI Tarvasjoella vesijohtoverkoston ulkopuolella on 23 % kunnan asukkaista eli noin 450 asukasta. Vesijohtoverkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Kaivojen veden laadusta ei ole tehty selvitystä. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luontaisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut. Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. 5.3 JÄTEVEDET Noin 60 % Tarvasjoen asukkaista eli noin 1170 asukasta asuu kiinteistöissä, jotka eivät kuulu kunnallisen viemäröinnin piiriin. Jätevedenkäsittely on vanhoissa kiinteistöissä järjestetty pääosin 1-3 saostuskaivon avulla, jonka jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (209/2011) voimaantulon myötä jätevesijärjestelmiä on ruvettu parantamaan. Alkuperäinen asetus on vuodelta 2004 ja asetuksen muutos on tullut voimaan Vuoden 2004 jälkeen rakennettujen kiinteistöjen jätevesien käsittely on riittävällä tasolla.

15 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 11/29 Tässä ns. jätevesiasetuksessa määrätään käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Seuraavassa taulukossa on esitetty asetuksessa jätevesienkäsittelylle asetetut puhdistusvaatimukset. Taulukko 5.1 Valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaiset jätevesien käsittelyvaatimukset vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. BHK 7ATU Fosfori (P) Typpi (N) Normaalit vaatimukset 80 % 70 % 30 % Tiukennetut vaatimukset* 90 % 85 % 40 % *Herkästi pilaantuvilla alueilla, joilla asutuksen aiheuttama vesistökuormitus saattaa aiheuttaa vesien pilaantumisen vaaraa (alueet ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä). Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti alkuperäisen asetuksen voimaan tulon jälkeen rakennetuissa kiinteistöissä. Vanhojen kiinteistöjen siirtymäaika on saakka. Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jätevedenkäsittelystä pitää olla tehtynä niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa, jos toimenpiteet katsotaan kohtuuttomaksi. Arvioitaessa kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon: 1) kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; 2) kiinteistön haltijan ja muiden kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteet; 3) kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. Kunnan toimivaltainen viranomainen voi myöntää poikkeuksen hakemuksesta. Poikkeus myönnetään hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Jos kiinteistön jätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, säädettyjä käsittelyvaatimuksia ei sovelleta sellaisen kiinteistön olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jonka kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat lain voimaantullessa täyttäneet 68 vuotta. Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkoston rakentamiseen haja-asutusalueella. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. Tarvasjoella erityishuomiota vaativat pohjavesialueiden lisäksi Paimionjoki sekä Tarvasjoki, joiden ranta-alueilla asuu suuri osa kunnan asukkaista.

16 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12/ LIETTEET Tarvasjoella ei oteta vastaan haja-asutusalueella syntyviä sako- ja umpikaivolietteitä. Lietteet toimitetaan Auran jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. 5.5 TOIMINTAVARMUUS Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteen varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta, käytöstä ja huollosta. 6. KEHITTÄMISTARPEET 6.1 TALOUSVESI Kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua on suositeltavaa seurata säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. Veden laadusta riippuen kaivon yhteyteen voidaan joutua hankkimaan erilaisia vedenkäsittelylaitteita. Markkinoilla on saatavilla erilaisia ilmastimia ja suodattamia haitta-aineiden (esim. rauta, mangaani, fluoridi ja radon) poistoon juomavedestä. Kaivovedestä on otettava tällöin näyte ja käsittelymenetelmä räätälöidään näytteen perusteella kohteeseen sopivaksi. Kaivoveden laadusta, näytteidenotosta ja käsittelyn kustannuksista vastaa kiinteistön omistaja. Kiinteistökohtaisessa vedenhankinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaivon sijaintiin, jotta voidaan välttää mahdollisesta huonosta jätevedenkäsittelystä johtuvat bakteeriongelmat sekä maa- ja metsätaloudesta aiheutuvat haitat. Tarvasjoella kiinteistökohtaisen vedenhankinnan varassa on 23 % kuntalaisista. Vuosien 2002 ja 2003 kuivuus aiheutti useiden kiinteistöjen kaivojen kuivumisen, minkä takia vesijohtoverkostoon on tullut runsaasti uusia liittyjiä. Kunta jatkaa kiinteistöjen vesijohtoverkostoon liittämisen tukemista entiseen tapaan ja pyrkii näin tarjoamaan kaikille kuntalaisille mahdollisimman tasavertaisen mahdollisuuden päästä osalliseksi kunnan tarjoamista palveluista. 6.2 JÄTEVEDET Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä hajaasutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2016 alkupuolelle asti. Siirtymäajan lopussa on odotetta-

17 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 13/29 vissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. Tarvasjoella viemäriverkoston ulkopuolella asuu yli puolet (60 %) kuntalaisista eli n asukasta. Viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet on hyväksytty vuonna 2004 ja niitä ollaan päivittämässä Jos kunnan vesihuoltolaitos ei suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). Liitteessä 1 ja kartalla 101 on esitetty verkoston tarvealueet. Kunnan ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisella tulee olla valmius opastaa kuntalaisia kiinteistökohtaiseen vesihuoltoon liittyvissä asioissa. Kunnan valvontaviranomainen hankkii tietoa markkinoilla olevista vedenkäsittelymenetelmistä ja niiden toimintaperiaatteista. Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelymenetelmien rakennustöitä tulee valvoa, jotta laitteistot asennetaan oikein ja jätevedet johdetaan asianmukaisesti niin, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Vesihuoltolaitoksen tulee tiedottaa kuntalaisia keskitettyjen verkostojen laajennushankkeista riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta kiinteistöjen omistajat voivat huomioida ne laatiessaan ja toteuttaessaan omia vesihuoltosuunnitelmiaan. 6.3 LIETTEET Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanoton järjestämistä tulee selvittää Auran vastaanottopaikan (puhdistamon) lopettamisen takia, jotta lietteen kuljetusmatkat eivät muodostuisi pitkiksi.

18 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 14/29 B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 7. NYKYTILA 7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO Tarvasjoen kunnan vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jäteveden keräilystä ja käsittelystä vastaa kunnan vesihuoltolaitos. Vesihuollon vastuuhenkilönä kunnassa toimii tekninen johtaja. Vesi- ja viemärilaitosten toimintaa hoitaa kaksi laitosmiestä, jotka tekevät myös muita teknisen alan töitä. 7.2 VEDENHANKINTA JA -JAKELU Vedenhankinta Tarvasjoen kunta ostaa pääosan talousvedestään Parravahan Vesi Oy:ltä, joka on Marttilan, Pöytyän ja Tarvasjoen omistama vedenhankintayhtiö. Vesi toimitetaan kuntaan Marttilan ja Pöytyän kuntien verkostojen kautta. Parravahan Vesi Oy hankkii pääosan vedestään sen omalta Rahkion (Marttila) pohjavedenottamolta. Parravahan Vesi Oy on rakentamassa uutta vedenottamoa lisäämään vedenottokapasiteettia. Varavettä on mahdollisuus ostaa tarvittaessa Kosken Tl:n kunnan Hevonlinnan ja Loimaan kaupungin Uotilan ottamoilta. Lisäksi varavettä on mahdollista ostaa Aura - Pöytyä vesilaitoskuntayhtymältä. Vuonna 2011 Parravahan Vesi Oy toimitti pohjavettä asiakaskunnille (Marttila, Pöytyä ja Tarvasjoki) yhteensä m 3 (noin m 3 /d). Tästä määrästä Tarvasjoen osuus oli m 3 (noin 264 m 3 /d). Suurilan pohjavesialueella sijaitsee Suurilan ottamo, joka on vesiyhtymän omistuksessa. Myllymaan ja Meijerin pohjavesialueilla sijaitsevien vedenottamoiden toiminta on lopetettu Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkosto kattaa Tarvasjoen kunnan alueen melko hyvin. Verkostoon on arvioitu liittyneen 77 % kunnan asukkaista. Liittymisprosentin on arvioitu olevan sama kuin viime vuosina, sillä asukkaiden määrä ei ole kasvanut, eikä uutta verkostoa olla juurikaan rakennettu. Vesihuoltolaitoksen mukaan verkostoon on liittynyt 560 asuntoa. Verkoston pituus on noin 80 km. Verkosto koostuu pääosin luvuilla rakennetuista muoviputkista. Vesijohtoverkostoa ei ole viime vuosina enää varsinaisesti laajennettu, mutta vuosittain rakennetaan taloliittymiä haja-asutusalueille (keskimäärin noin m/a). Vesijohtoverkosto on yhteydessä Auran, Marttilan ja Pöytyän verkostoihin. Myös

19 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 15/29 Paimion verkosto sijaitsee lähellä Tarvasjoen verkostoa. Verkostoon kuuluu myös 350 m 3 :n ylävesisäiliö, joka sijaitsee kunnan keskustan tuntumassa. Verkoston painetaso on vesitornin ansiosta vakaa. Vesisäiliö kuuluu kaukovalvontajärjestelmään. Tarvasjoen vedenkulutuksessa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Keskimääräinen vuorokausikulutus vuonna 2011 oli 264 m 3 /d ja ominaisvedenkulutus 181 l/as/d. Laskuttamattoman veden osuus on noussut vuoden 2002 jälkeen ollen 15 % vuonna Taulukko 7.1 Tarvasjoen vedenkulutustiedot vuodelta Yksikkö Asukkaat [as] Liittyjämäärä [as] Liittymis-% [%] Ominaisvedenkulutus [l/as/d] Verkostoon pumpattu vesi [m 3 /d] Laskutettu vesi [m 3 /d] Laskuttamaton vesi [m 3 /d] Laskuttamaton vesi [%] )Tiedot perustuvat Auranmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman (2008) tietoihin. Vuonna 2011 Tarvasjoen kunnan suurimmat vedenkuluttajat olivat: - Solupak Oy 25 m 3 /d - Virolan I vuokratalo 10 m 3 /d - Virolan II vuokratalo 10 m 3 /d - Mäkinen 9 m 3 /d - palvelukeskuksen asunnot 7 m 3 /d - palvelukeskuksen keittiö 7 m 3 /d. Vuosien aikana Solupak Oy:n vedenkulutus oli noin m 3 /d. Tämän jälkeen Solupak Oy:n vedenkulutus on laskenut huomattavasti Poikkeusolojen vedenhankinta Yleiset vaatimukset kunnille Poikkeustilanteiksi on määritelty tilanteet, joissa vesilaitoksen tuottoisinta vedenottamoa ei voida käyttää. Tilanne Tarvasjoella Vesilaitoskohtaisesti laskettu turvallisuusluokitus (I - IV) perustuu siihen, kuinka monta litraa riskitöntä ja laatuvaatimukset täyttävää vettä vesilaitoksella on poikkeustilanteessa käytettävissä vuorokaudessa yhtä henkilöä kohti. Luokkaan I päästään, jos riskitöntä vettä on käytettävissä 120 l/as/d. Päästäkseen luokkaan I on Tarvasjoen kunnan vesilaitoksen poikkeustilanteessa pystyttävä toimittamaan vettä oman toiminta-alueensa tarpeisiin n. 180 m 3 /d (liittyjämäärä vuonna 2011 oli

20 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16/29 n asukasta). Taulukko 7.2 Vesilaitoksen turvallisuusluokitukset ja kutakin luokkaa vastaavat vesimäärät Tarvasjoella vuonna Turvallisuusluokka Poikkeustilanteissa käyttöön jäävä vesimäärä [l/as/d] Vaatimustaso Tarvasjoella [m 3 /d] I > 120 >180 II III IV < 20 < 30 Parravahan Vesi Oy:n vedenhankinnan varmuutta on heikentänyt ajoittaiset toimitusvaikeudet ja kapasiteettiongelmat. Parravahan Vesi Oy on lisännyt varmuutta poikkeustilanteiden varalta yhdistämällä Rahkion (Parravahan Vesi Oy), Uotilan (Loimaa) sekä Hevonlinnan (Koski Tl) pohjavedenottamot. Lisäksi Parravahan Vesi Oy rakentaa uuden vedenottamon lisäämään vedenottokapasiteettia. Uudelle vedenottamolle hankitaan varavoimalaitteisto turvaamaan vedentoimitusta pitkien sähkökatkojen aikana. Vaikka kaikki päävedenottamot sijaitsevat samalla harjujaksolla ovat ne eri pohjavesialueilla ja erillään toisistaan. Tämä tuo varmuutta mahdollisessa yksittäisen alueen saastumis- tai käyttöhäiriötilanteessa. Pöytyän Auran vesihuoltoyhtymä ja Tarvasjoen kunta ovat tehneet sopimuksen lisäveden toimittamisesta vesihuoltoyhtymältä Tarvasjoen kunnalle. Kuukausikeskiarvona mitattuna vettä voidaan toimittaa enintään 200 m 3 /d. Määrä on riittävän suuri, jotta Tarvasjoki luokitellaan poikkeustilanteen vedentoimituksessa turvallisuusluokkaan I. Yhdysvesijohto valmistui huhtikuussa Hanke oli osa Auranmaan kuntien vedenhankinnan yleissuunnitelmaa, joka valmistui vuonna Tarvasjoen kunnan vesi- ja viemärilaitoksella on olemassa valmiussuunnitelma erityistilanteita varten. 7.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY Jätevesien viemäröinti Viemäriverkostoon on liittynyt Tarvasjoella 240 asuntoa. Liittymisprosentiksi on arvioitu sama kuin vuonna 2006 eli 41 %. Arvio perustuu siihen, että kunnan viemäriverkkoa ei ole viime vuosien aikana juurikaan rakennettu lisää ja kunnan asukasmäärä ei ole viime vuosina kasvanut. Verkosto kattaa Keskustan, Virolan, Hankaanmäen, Päivärinteen ja Meijerin asemakaava-alueet. Meijerin alueelta alkava pääviemäri kerää jätevedet ja johtaa ne jätevedenpuhdistamolle. Tarvasjoella on rakennettua jätevesiviemäriä yhteensä noin 16,1 km. Viemäriverkosto on rakennettu pääosin muoviputkista. Pääviemäri sisältää kolme jätevedenpumppaamoa, jotka on kaikki saneerattu ns. turvapumppaamoiksi. Jätevedenpumppaamot ja jätevedenpuhdistamo on liitetty kaukovalvontajärjestelmään. Vuonna 2011 laskuttamattoman jäteveden osuus puhdistamolle tulleesta kokonaiskuormituksesta oli 40 %. Korkea laskuttamattoman jäteveden osuus viittaa joko siihen, ettei verkosto ole ollut kovin hyvässä kunnossa tai sinne on johdetaan hulevesiä sekä kiinteistöjen kuivatusvesiä. Kunnassa on käynnistetty vuonna 2011

21 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 17/29 betonisten viemärikaivojen pinnoittaminen, joka osaltaan parantaa verkoston kuntoa. Taulukko 7.3 Tarvasjoen viemäriverkoston tiedot vuosilta yksikkö Asukkaat [as] Liittyjämäärä [as] Liittymis-% [%] Käsitelty jätevesi [m 3 /d] Laskutettu jätevesi [m 3 /d] Laskuttamaton jätevesi [m 3 /d] Laskuttamaton jätevesi-% [%] )Tiedot perustuvat Auranmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman (2008) tietoihin. Vuonna 2011 suurimmat jäteveden tuottajat Tarvasjoen kunnassa olivat: - Virolan I vuokratalo 10 m 3 /d - Virolan II vuokratalo 10 m 3 /d - palvelukeskuksen asunnot 7 m 3 /d - palvelukeskuksen keittiö 7 m 3 /d - Auranmaan tekojäärata Oy 6 m 3 /d - Tarvasjoen koulu 5 m 3 /d Jätevesien käsittely Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamo on UPO:n toimittama vuonna 1979 valmistunut ns. pakettipuhdistamo. Kaksilinjaisessa biologis-kemiallisessa rinnakkaissaostuslaitoksessa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Prosessiin syötetään kalkkia alkaliteetin ja ph:n nostamiseksi. Jätevedenpuhdistamoa saneerattiin vuoden 2002 aikana huomattavasti: ilmastuslinjat uusittiin, happimittaus, saostuskemikaalin syöttö, ylijäämälietteen poisto sekä tulevan ja lähtevän jäteveden näytteenotto automatisoitiin. Vuoden 2003 alussa tehtiin vielä prosessisähkötöitä, jonka jälkeen automaattiset näytteenottimet otettiin käyttöön. Näin puhdistamon toiminnasta saadaan nykyään edustavampi ja todenmukaisempi kuva. Vuoden 2009 tammikuussa prosessiin syötettävän kalkin tyyppi vaihdettiin teollisuushienokalkkiin. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.4 Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot (2-linjaa). Mitoitusvirtaama (Q mit ) 324 m 3 /h Jätevesivirtaama (q mit ) 23 m 3 /h Jätevesivirtaama max. (q max ) 36 m 3 /h BOD 7 -kuorma Fosforikuorma Typpikuorma Asukasvastineluku (AVL) 63 kg/d 2,1 kg/d 10 kg/d 840 as Jäteveden tulokuormituksen kehittyminen on esitetty seuraavassa taulukossa. Siitä voidaan havaita, että puhdistamolle tuleva typpikuormitus on lisääntynyt ja vuonna 2011 se oli mitoituksen ylärajalla. Vuoden 2011 tulokuormitus on ollut suurempaa

22 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 18/29 kuin tarkastelun aiempien vuosien, johtuen puhdistamolle tulleista keskimääräistä suuremmista hule- ja vuotovesimääristä etenkin kevään 2011 aikana. Taulukko 7.5 Tarvasjoen jätevedenpuhdistamon tulokuormituksen kehittyminen Yksikkö Tulokuormitus keskimäärin [m 3 /d] Ohitus keskimäärin [m 3 /d] 9 29,7 5,29 3,76 21,4 Tulokuormitus yhteensä 1 [m 3 /a] BOD 7ATU [kg/d] Kok. fosfori [kg/d] 1,3 1,4 1,4 1,4 1,7 Kok. typpi [kg/d] 7,9 8,3 8,5 8,8 10 1) laskettuna keskimääräisestä tulokuormituksesta Lupatilanne Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (nro 68 YLO) mukaan jätevedet on käsiteltävä niin, että vesistöön johdetun jäteveden biologisen hapenkulutuksen (BOD 7ATU ) pitoisuus on enintään 15 mg/l, kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) enintään 100 mg/l, fosforin enintään 0,5 mg/l ja kiintoaineen enintään 20 mg/l. Lisäksi käytön tavoitteena on oltava mahdollisimman tehokas ammoniumtypen nitrifikaatio. Hakemus lupamääräyksien tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään Puhdistusteho ja vesistökuormitus Jätevedet johdetaan puhdistuksen jälkeen Paimionjokeen. Seuraavassa taulukossa on esitetty Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat puhdistustehot vuosilta 2010 ja Taulukko 7.6. Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot vuosina 2010 ja 2011 sekä ympäristöluvan raja-arvot. Suluissa on ilmoitettu arvot ilman ohituksia. Pitoisuus Puhdistusteho Lupaehdot LOS [mg/l] [%] Pitoisuus Puhd.teho [mg/l] [%] BOD 7ATU 19 (17) 16 (11) 91 (92) 91 (94) COD Cr 71 (67) 64 (51) 87 (88) 86 (89) Kokonaisfosfori 0,83 (0,78) 0,55 (0,32) 91 (92) 93 (96) 0,5 90 Liukoinen fosfori (0,23) (0,14) Kokonaistyppi 50 (50) 43 (45) 15 (16) 3,5 (7,0) Ammoniumtyppi 22 (22) 27 (28) 63 (64)* 38 (42)* Kiintoaine 24 (22) 15 (9,3) 90 (91) 92 (96) LOS = Lounais-Suomen ympäristökeskus nro 68 YLO (täytettävä vuosikeskiarvoina) *) nitrifikaatioaste Vuosien 2010 ja 2011 tarkkailututkimuksen mukaan Tarvasjoen jätevedenpuhdistamo on täyttänyt sille asetetut vaatimukset COD Cr :n pitoisuuden ja puhdistustehon sekä BOD 7ATU :n, fosforin ja kiintoaineen puhdistustehojen osalta. Kiintoaineen osalta vaatimukset on täyttyneet vuoden 2011 pitoisuusvaatimusta lukuun ottamat-

23 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 19/29 ta. BOD 7ATU :n ja fosforin pitoisuuksien osalta puhdistamo ei täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia kumpanakaan vuonna. Ilman ohituksia puhdistamo olisi täyttänyt kaikki asetetut vaatimukset vuonna Vuoden 2010 keskimääräinen nitrifikaatio oli tarkkailututkimuksen mukaan kohtalaista ja vuonna 2011 vähäistä. Vesistöön johdetun jäteveden aiheuttama kuormitus viiden viimeisen vuoden ajalta on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.7 Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus vuosina Yksikkö BOD 7ATU [kg/d] 1,7 3,4 1,5 2,9 3,7 COD Cr [kg/d] 9,2 15 6, Kokonaisfosfori [kg/d] 0,084 0,19 0,065 0,13 0,13 Kokonaistyppi [kg/d] 5,6 5,8 5,3 7,5 9,7 Ammoniumtyppi [kg/d] 4,3 2,6 2,8 3,3 6,2 Kiintoaine [kg/d] 2,3 4,1 2,0 3,6 3,5 Kuormitus eri parametreilla on pysynyt melko tasaisena viime vuosina. Kuormitus on vaihdellut tulokuormituksen mukaan, jolloin vuonna 2008 ja 2011 tulokuormituksen ollessa muita vuosia suurempaa on myös vesistöön aiheutunut kuormitus ollut muita vuosia suurempaa. Lietteenkäsittely Vuonna 2011 puhdistamolta syntyi aerobistabiloitua ylijäämälietettä yhteensä 684 m 3 (vuonna m 3 ). Liete kuljetettiin Auran kunnan jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi. Lietteen laatua tutkittiin tammikuussa 2011, jolloin kaikki tutkitut raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteelle asetettuja lietteen enimmäispitoisuuksia pienempiä (MMM:n asetus 12/07 lannoitevalmisteista). Ylijäämäliete on kuivauksen jälkeen kompostoitu Auran kunnan kaatopaikalla. 7.4 HULEVEDET Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös perustusten kuivatusvedestä käytetään nimeä hulevesi. Tiiviisti asutuilla alueilla, joilla hulevesiä ei pystytä hallitusti käsittelemään tonteilla, hulevedet johdetaan viemäriin. Sekaviemäröinnissä hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin, jolloin hulevedet päätyvät jätevedenpuhdistamolle. Hulevedet aiheuttavat haittaa puhdistusprosessille, kuten turhaa kuormitusta, suuria virtaamavaihteluita ja veden lämpötilan alenemista. Erillisviemäröinnillä tarkoitetaan jätevesien johtamista jätevesiviemärissä ja hulevesien johtamista hulevesiviemärissä. Tällöin hulevedet eivät päädy jätevedenpuhdistamolle, vaan ne puretaan hallitusti maastoon. Uusille asemakaava-alueille rakennetaan nykyään aina erillisviemäröinti. Hulevesiviemäröintiä on Tarvasjoella rakennettu uusille kaava-alueille Päivärinteeseen ja Hankaanmäkeen. Hulevesiviemäröinnille ei ole määritetty toiminta-aluetta.

24 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 20/ ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Tarvasjoen kunta oli mukana vuonna 2001 valmistuneessa Auranmaan jätevesiyhteistyön kehittämissuunnitelmassa sekä vuonna 2008 valmistuneessa Auranmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Tarvasjoen kunta ostaa pääosan talousvedestään Parravahan Vesi Oy:ltä, joka on Marttilan, Pöytyän ja Tarvasjoen omistama vedenhankintayhtiö. Vesi toimitetaan kuntaan Marttilan ja Pöytyän kuntien verkostojen kautta. Tarvasjoen kunnalla on sopimus Auran ja Pöytyän kuntien kanssa veden toimittamisesta Tarvasjoen kunnalle poikkeustilanteissa. Tarvasjoen jätevedenpuhdistamolla syntyvä ylijäämäliete kuljetetaan Auran jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi ja edelleen kompostoitavaksi.

25 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 21/29 8. KEHITYSENNUSTEET 8.1 VEDENHANKINTA JA -JAKELU Arvioitaessa keskitettyyn vesijohtoverkostoon liittyneiden määrän kehitystä on otettu huomioon väestöennuste, verkostojen laajeneminen sekä asutuksen keskittyminen taajamiin olemassa olevien vesijohtoverkostojen piiriin. Vesijohtoverkostossa ei ole tiedossa kehittämis- tai laajentamistarpeita, joka sitä myötä toisi uusia liittyjiä vedenjakelun piiriin. Uusien asukkaiden oletetaan liittyvän vesijohtoverkostoon. Liittymisprosentin ennustetaan kasvavan nykyisestä 77 %:sta noin 80 %:iin vuoteen 2035 mennessä. Näin ollen vesijohtoverkostoon tulee noin 280 uutta liittyjää tarkastelujakson aikana. Vedenkulutusennusteet perustuvat liittyjämäärissä tapahtuviin muutoksiin. Ominaisvedenkulutuksen on arvioitu pysyvän tulevaisuudessa melko muuttumattomana verrattuna vuoden 2011 ominaisvedenkulutukseen. Teollisuuden ja maatalouden vedenkäytön ei ennusteta lisääntyvän vuoteen 2035 mennessä. Ennusteen mukaan kokonaisvedenkulutus tulee olemaan vuonna 2035 n. 313 m 3 /d. Vedenkulutuksen kasvu on suunnittelujakson aikana n. 21 %. Vedenkulutusennusteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 8.1 Tarvasjoen vedenkulutusennuste vuoteen Yksikkö Liittyjämäärä as Liittymis-% % Vedenkulutus vuodessa Vedenkulutus vuorokaudessa Ominaisvedenkulutus m 3 /a m 3 /d l/as/d JÄTEVESIKUORMITUS JA PUHDISTUS Vuonna 2035 viemäriverkostoon ennustetaan olevan liittynyt asukasta. Tämä on n. 48 % kunnan asukkaista. Uusien asukkaiden oletetaan liittyvän viemäriverkostoon. Tarvasjoen jätevedenpuhdistamolle vuosittain tuleva jätevesimäärä on pysynyt melko tasaisena viime vuosien aikana. Vuonna 2011 puhdistamolla käsitellyn jäteveden määrä liittyjää kohden oli 258 l/d:ssa, joka on huomattavasti aiempia vuosia suurempi määrä (v l/d:ssa), johtuen suurista hule- ja vuotovesimääristä etenkin kevään aikana. Viemäröinnin piirissä ei tällä hetkellä ole merkittävää teollisuutta, mutta suunnittelujakson aikana Tyllin teollisuusalue tullaan liittämään viemäröinnin piiriin. Keskimääräisen jätevesivirtaaman ennustetaan olevan 200 l/as/d. Ennusteen mukaan jätevedenpuhdistamolle johdettava jätevesimäärä tulee vuonna 2035 olemaan 216 m 3 /d. Puhdistamon

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku EURAJOEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E24957 Turku 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010

Lisätiedot

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos 1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan

Lisätiedot

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24805.10. Turku, 20.06.2013

TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24805.10. Turku, 20.06.2013 TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24805.10 Turku, 20.06.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: E24957. Turku, 04.11.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: E24957. Turku, 04.11.2013 EURAJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24957 Turku, 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Ympäristönsuojelulaki 16 luku Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 154 Talousjätevesien käsittelyyn liittyvät määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) talousjätevedellä

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelu- ja konsulttitoimisto Maankäyttö, kaavoitus, maisemasuunnittelu, YVA Tie-, liikenne- ja aluetekniikka,

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012 AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24991.10. Turku, 03.02.2012

PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24991.10. Turku, 03.02.2012 PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24991.10 Turku, 03.02.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E25777.10 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA MASKUN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE HYVÄKSYNYT TARKISTANUT LAATINUT /KORJATTU ARY ARY VKOL 28.02.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA VESIHUOLTO- LAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Työ: E Turku,

KOSKEN TL KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA VESIHUOLTO- LAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Työ: E Turku, KOSKEN TL KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA VESIHUOLTO- LAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.11.2009 52 Työ: E23169.10 Turku, 30.09.2009 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013 HUITTISTEN PUHDISTAMO OY Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja Haja-asutusalueiden vesihuolto Työ: E24623.20 Tampere 18.3.2013 PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ:.10 Turku, 16.12.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Vesilahden kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Työ: E24152. Tampere 25.05.2011

Vesilahden kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Työ: E24152. Tampere 25.05.2011 Vesilahden kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma Työ: E24152 Tampere 25.05.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

KARKKILAN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma KARKKILAN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma Työ: 20844 YV Tampere 30.01.2004 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. (03) 2442 111 OULU Fax (03) 2442 267 ALV

Lisätiedot

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti. HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty tekla 15.11.2016 Voimaantulo 16.11.2016 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi- ja viemäri- ja liittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23446.10. Turku, 20.12.2010

KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23446.10. Turku, 20.12.2010 KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23446.10 Turku, 20.12.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23614.10. Turku, 08.06.2010

NAANTALIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23614.10. Turku, 08.06.2010 NAANTALIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23614.10 Turku, 08.06.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23162.10. Turku, 03.03.2010

LAITILAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23162.10. Turku, 03.03.2010 LAITILAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23162.10 Turku, 03.03.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Kaarina, Tampere,

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 20601324 SÄKYLÄN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIERON VALMIS 20.06.2017 FIANRY FIANRY FIERON LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki 14.03.2016 VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 14.3.2016 Yleistä lakimuutoksista Sekä Vesihuoltolaki (119/2001)

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

PYHÄRANNAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA PYHÄRANNAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E22886 Turku, 16.09.2009 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I PERUSSELVITYKSET, ENNUSTEET SEKÄ TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS DRANGSFJÄRDIN KUNTA KEMIÖN KUNTA

Lisätiedot

Tornionjoen vesiparlamentti

Tornionjoen vesiparlamentti Tornionjoen vesiparlamentti Pello 22.5.2008 Vesihuoltopäällikkö Arto Seppälä 1 ! Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 2004 Orgaaninen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2017 1 (1) 116 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E25781 RAASEPORIN KAUPUNKI RAASEPORIN KAUPUNGIN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

Lisätiedot

Esa Kivelä ja

Esa Kivelä ja Esa Kivelä 12.11.2013 ja 14.11.2013 2/16 Käsiteltävät aiheet Taustaa miksi ongelmaan on tartuttu Nakkilan vesihuoltolaitos lyhyesti Viemäröintihankkeita ja niiden kustannuksia Vuovedet. Mitä ovat ja mistä

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus

Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus 15.2.2017 Määritelmiä Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot