MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 E VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA MASKUN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY

2 Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE HYVÄKSYNYT TARKISTANUT LAATINUT /KORJATTU ARY ARY VKOL ARY ARY VKOL LUONNOS ARY ARY VKOL Sweco Ympäristö Oy Uudenmaankatu 19 A PL 669 FI Turku, Finland Puhelin

3 Yhteenveto Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Maskun kunnan toimeksiannosta ja ohjauksessa Sweco Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Maskun vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kunnan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet ovat vuoden 2040 mukaiset ja kehittämistoimenpiteet on laadittu vuoteen 2020 asti. Maskun kunnassa vedenhankinnasta vastaa Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymä. Vuonna 2013 Maskun vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon liittyjien määrä oli ja liittymisaste oli 80 %. Vesijohtoverkoston liittymisasteen ennustetaan kasvavan 85 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Vedenkulutuksen ennustetaan olevan n m 3 /d vuonna Maskun jätevesiviemäriverkostoon johdetut jätevedet pumpataan siirtoviemäreitä pitkin Raisioon ja edelleen Turkuun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Vuonna 2013 jätevesiviemäriverkostoon liittyneiden määrä oli ja liittymisaste oli n. 50 %. Jätevesiviemäriverkoston liittymisasteen ennustetaan kasvavan 66 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2040 jätevesiviemäriverkostoon ennustetaan johdettavan jätevettä keskimäärin m 3 /d. Kunnan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkoston ulkopuolella on n asukasta, joiden jätevedenkäsittely on kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittelyn varassa. Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä haja-asutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on asti. Vedenhankinnassa keskeisin kehittämistoimenpide on yhdysvesijohdon rakentaminen Raisioon, joka mahdollistaa tekopohjaveden hankkimisen Turun Seudun Vedeltä. Vesijohdon suunnittelun yhteydessä tulee selvittää viemärin rakentamista samassa yhteydessä lisäämään nykyisen siirtoviemärin välityskykyä. Muut kehittämishankkeet koskevat vesijohtoverkoston ylläpitoa, riittävän verkostopaineen varmistamista ja kiertoyhteyksien luomista verkostoon. Jätevesien käsittelyssä ja viemäröinnissä kehittämishankkeet liittyvät viemäriverkoston vuotovesien vähentämiseen. Jätevesimäärän vähentäminen vaikuttaa jätevedenkäsittelynkäsittelyn kustannuksiin sekä ylivuotojen ja niistä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisyyn. Lisäksi viemäriverkostoa saneerataan saneerausohjelman mukaisesti ja Nousiainen-Masku -siirtoviemärin välityskykyä parannetaan. Uusia vesihuoltoverkostoja rakennetaan pääasiassa uusien asemakaava-alueiden rakentuessa. Tiedot kunnan tulevista toiminta-alueista ja tavoitteellisista vesiosuuskunnan/- yhtymän toiminta-alueista on esitetty suunnitelman liitteenä. Sweco Ympäristö Oy Uudenmaankatu 19 A PL 669 FI Turku, Finland Puhelin

4 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Suunnittelualueen kuvaus Väestö ja elinkeinot Väestöennusteet Kaavoitus, Maankäyttö ja Ympäristö Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Pohjavesialueet Natura alueet 4 3 Vesihuollon painopisteet ja tavoitteet Pitkän aikavälin tavoitteet ja keskeiset strategiat Vesihuollon painopisteet ja periaatteet lähitulevaisuudessa Painopisteet Periaatteet Rahoituksen ja tukemisen perusteet Rahoitus maksuilla Kunnan tuki vesiyhtymille ja osuuskunnille Ulkopuolinen rahoitus Yhdyskuntarakenteen kehittäminen Alueellinen yhteistyö 9 4 Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vesihuolto Nykytila Organisaatio ja hallinto Veden hankinta ja jakelu Jätevesien viemäröinti ja käsittely Hulevedet Alueellinen yhteistyö Kehitysennusteet Vedenkulutus ja vedenhankinta Jätevesikuormitus ja puhdistus Kehittämistarpeet Vedenhankinta ja jakelu Jätevedenkäsittely 17 5 Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisten alueiden vesihuolto Asutuksen sijoittuminen 17

5 5.2 Haja-asutuksen vesihuollon nykytila Vesiyhtymät Talousvesi Jätevedet Lietteet Toimintavarmuus Kehittämistarpeet Talousvesi Jätevedet 19 6 Kehittämissuunnitelma Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden määrittäminen Kehittämistoimenpiteet Vedenhankinta ja -jakelu Viemäröinti ja jätevedenkäsittely Uudet vesihuoltoverkostot Taloudelliset vaikutukset Suunnitelman toteutus Suunnitelman hyväksyminen Suunnitelman tarkentaminen ja muuttaminen Suunnitelman ylläpito, valvonta ja tiedottaminen 22 Liitteet Liite 1 Liite 2 Kehittämistoimenpiteet Asutuksen sijoittuminen Kartat Kartta 101 Suunnitelmakartta, 1: Kartta 102 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet, Askaisten alue, 1: Kartta 103 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet, Lemun alue, 1: Kartta 104 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet, Maskun alue, 1:20 000

6 1 JOHDANTO Maskun vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kunnan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet ovat vuoden 2040 mukaiset ja kehittämistoimenpiteet on laadittu vuoteen 2020 asti. Kehittämissuunnitelmaa tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toimintaalueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Maskun kunnan toimeksiannosta ja ohjauksessa Sweco Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektivastaavana Antti Ryynänen ja suunnittelijana Vesa Kolha. Kehittämissuunnitelman valmistelua ohjaavan työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Marika Nurmikko ja Kimmo Thessler Maskun kunnasta. 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Maskun kunta. Masku sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Varsinais- Suomen maakunnassa, Turun seutukunnassa sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Kunnan rajanaapureita ovat Naantali, Raisio, Rusko, Nousiainen, Mynämäki ja Taivassalo. Kunnan kokonaispinta-ala on yhteensä 204,1 km 2, josta maapinta-ala on 174,9 km 2 ja vesipinta-ala on 29,2 km 2. Vesipinta-alasta 1,2 km 2 on makeaa vettä ja 28,0 km 2 merivettä. Tärkeimmät taajama-alueet ovat Maskun keskusta, Lemun keskusta ja Askaisten keskusta. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Maskun kunnassa oli vuoden 2012 lopussa asukasta. Alueen väestömäärä on kasvanut viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Tilastokeskuksen mukaan kunnan asukasmäärä on noussut vuoden alun tasosta yli asukkaalla. Väestömäärän kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. 1 (22)

7 Taulukko 2.1 Kunnan (Masku, Lemu, Askainen) väestönkehitys vuosina (Tilastokeskus). Vuosiluku Väkiluku Asuntokuntien lukumäärä oli vuonna 2012 yhteensä (keskimäärin 2,6 henkeä/asuntokunta). Kesämökkejä kunnassa vuonna 2012 oli yhteensä 925 (Tilastokeskus). Yli puolet kunnan työpaikoista on palvelualalla. Jalostuksen osuus on 28 % ja alkutuotannon 6 %. Kunnan elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.2 Kunnassa sijaitsevat työpaikat toimialoittain vuonna 2012 (Tilastokeskus). Toimiala kpl % Alkutuotanto 143 5,7 Teollisuus (jalostus) ,2 Palvelut ,6 Muut 60 2,4 Yhteensä Vuonna 2012 yritystoimipaikkoja oli kunnassa noin 700 (Tilastokeskus). 2.2 VÄESTÖENNUSTEET Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Maskun väestömäärän arvioidaan nousevan vuoteen 2040 asti, jolloin väestömäärä tulisi olemaan asukasta. Kasvua tulisi vuoden 2012 lopusta noin asukasta, eli keskimäärin 127 asukasta/vuosi. Seuraavassa taulukossa on esitetty Maskun väestöennuste vuoteen Ennuste perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen. Taulukko 2.3 Kunnan väestöennuste 2040 (Tilastokeskus). Vuosiluku Väkiluku KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ MAAKUNTAKAAVOITUS Varsinais-Suomen alueella maakuntakaavan on laatinut Varsinais-Suomen liitto. Voimassa oleva maakuntakaava on valmisteltu ja vahvistettu viidessä osassa. Seutukunnittain valmistellut kokonaismaakuntakaavat muodostavat yhdessä vaihemaakuntakaavojen kanssa ajantasakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavan (22)

8 Lisäksi Maskun alueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston hyväksymä tuulivoimavaihemaakuntakaava, jossa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet YLEISKAAVOITUS Kanta-Maskun yleiskaava on hyväksytty valtuustossa ja se on saanut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman koko Kanta-Maskun alueella Entisen Lemun alueella on vuonna 2005 hyväksytty Lemun keskustan osayleiskaava. Osayleiskaavaan on laadittu muutos, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Askaisten alueen yleiskaava on hyväksytty vuonna 2004 ja on saanut lainvoiman. Yleiskaava korvaa vanhat osayleiskaavat ja rantayleiskaavan Koko Kanta-Maskun ja Lemun ranta-alueille laaditaan rantaosayleiskaava. Toteutusaikataulua ei ole päätetty ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoitettuja alueita on Maskun keskustassa, Lemun keskustassa ja Askaisten keskustassa. Vuonna 2013 hyväksyttyjä asemakaavoja ovat: Piikavuoren asemakaava Piiksvuori IV asemakaava Riviera yritysalue, lounaisosan asemakaava Isosuon asemakaava Vireillä olevia asemakaavoja ovat: Rivieran yritysalue Golf-kentän alue Myllytorpan asemakaava Kauppatien asemakaava Askaisten pohjoisen ja itäisen keskustan asemakaava Sopolan asemakaava Iso-Heikkilän asemakaava Hallaseudun asemakaava Tulevia asemakaavahankkeita ovat: Hakkalan kaava Lemun keskustan, Almin puutarhan asemakaava Kurittulan koulun alueen asemakaava Kurittulan kylämäen asemakaava POHJAVESIALUEET Kunnan alueella sijaitsee kokonaan tai osittain yhteensä kuusi luokiteltua pohjavesialuetta. Kaikki kuusi pohjavesialuetta on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi alu- 3 (22)

9 eeksi (luokka I). Maskun vedenhankinnan kannalta tärkeimmät pohjavesialueet sijaitsevat kokonaan Maskun kunnan alueella. Linnavuoren, Karevansion ja Humikkala-Alhon I- luokan pohjavesialueilla muodostuu pohjavettä yhteensä arviolta 2450 m 3 /d. Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevissa kartoissa (kartat 101 A ja 101 B). Yhteenveto pohjavesialueista seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.4 Yhteenveto Maskun alueella sijaitsevista pohjavesialueista (OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Pohjavesialue Pääsijainti-kuntluokka Koko- Arvio muodostuvan pohjaveden Alue- Muodostumisalue (km 2 naispinta- ala (km 2 ) ) määrästä (m 3 /d) Humikkala- Masku I 2,11 1, Alho Linnavuori Masku I 0,84 0, Karevansuo Masku I 2,08 1, Livilä Mynämäki I 0,52 0,3 150 Lietsala Naantali I 2,22 1, Kangenmiekka Rusko I 1,52 1, NATURA ALUEET Kunnan alueella sijaitsee viisi Natura verkostoon kuuluvaa aluetta. Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnassa sijaitsevat Natura-alueet, niiden pinta-alat ja Naturaverkostoon liittämisen peruste. Natura-alueiden rajaukset on esitetty liitteenä olevissa kartoissa (Kartat 101 A ja 101 B). Taulukko 2.5 Kunnassa sijaitsevat Natura alueet (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Natura alue Sijainti Pinta-ala (ha) Peruste Mietoistenlahti Mynämäki, Askainen, Lemu 586 SPA Oukkulanlahti Askainen, Lemu, Masku 898 SPA Lemun lehdot Lemu, Masku 26 SCI Kurjenrahka Turku, Mynämäki, Masku, Vahto, Yläne, SCI Pöytyä, Aura Hallusvuori Masku 19 SCI SCI=(Sites of Commynity Importance) luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. SPA=(Special Protection Areas) lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. 3 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 3.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT 4 (22) Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan

10 toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta. Vesihuoltopalveluissa pyritään pitkällä aikavälillä seuraaviin tavoitteisiin: Jaettavan talousveden laatu on sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit täyttävää Vedenjakelu toimii keskeytyksettä Kaikissa tilanteissa pystytään toimittamaan laatuvaatimukset täyttävää talousvettä vähintään 120 l/as d Jäteveden viemäröinti ja -käsittely on vaatimukset täyttävää sekä siitä ei aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon Valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaa-ajan toiminnan ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät Palvelutuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan välillä on selkeä Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon Keskeiset strategiat tavoitteisiin pääsemiseksi ovat seuraavat: Vedenhankinnassa käytetään parhaita raakavesilähteitä (pohjavesialueet), jotka teknis-taloudellisesti mahdollisia Suojellaan raakavesilähteet Vedenhankinta- ja jakelu varmistetaan kaikissa tilanteissa riittävällä käsittelyllä, varavesilähteillä, yhdysjohdoilla ja varautumissuunnittelulla Vesijohtoverkon vuotovedet minimoidaan kunnossapidolla ja saneerauksella Viemäriverkoston ylivuotojen ehkäisemiseksi huolehditaan viemäreiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja edistetään erillisviemäröintiä Laajennetaan vesihuoltoverkostoa uusien kaava-alueiden rakentuessa ja tarpeen mukaan haja-asutusalueelle, kuitenkin kustannukset kattaen ja vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä heikentämättä Huolehditaan riittävistä osaamis- ja henkilöstöresursseista vesihuoltolaitoksilla Kehitetään yhteistyötä vesihuoltopalvelujen tarjoamisessa naapurikuntien kanssa 5 (22)

11 3.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA PAINOPISTEET 6 (22) Seuraavien viiden vuoden aikana vesihuollon painopisteet ovat seuraavat: 1. Asemakaava-alueiden vesihuolto ja verkoston saneeraus Tärkein painopiste on huolehtia nykyisten ja rakennettavien asemakaava-alueiden vesihuollon järjestämisestä. Uusien asemakaava-alueiden toteutuessa niille laajennetaan vesihuoltoverkosto ja ne liitetään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. Lisäksi nykyisillä toiminta-alueilla olevat liittämättömät kiinteistöt tulee liittää verkostoon. Vesihuoltoverkoston, erityisesti jätevesiviemäriverkoston, riittävästä saneerauksesta tulee huolehtia. 2. Vesijohto- ja siirtoviemäriyhteydet Raisioon Vedenhankinnan varmistamiseksi ja lisäveden johtamiseksi tullaan toteuttamaan uusi yhdysvesijohto Raisioon. Samassa yhteydessä tulee tutkia siirtoviemärikapasiteetin lisäämistä uudella viemärillä. 3. Haja-asutuksen jätevesihuolto Haja-asutuksen kiinteistöjen jäteveden käsittelyn tehostamisen edistäminen. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (542/2003) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on asti. Osuuskuntamuotoisten keskitettyjen jätevesiratkaisujen rakentamista tuetaan tarjoamalla neuvontaa ja avustusta esim. suunnitelmien laatimiseen PERIAATTEET Kunnan vesihuollon järjestelyissä ja kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla noudatetaan seuraavia periaatteita: Kunnan vesihuoltolaitos toimii kirjanpidossa eriytettynä yksikkönä, jonka operatiivisesta toiminnasta vastaa työpäällikkö ja ohjauksesta tekninen lautakunta Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Toiminta-aluepäätöksessä yksilöidään alueet, jotka kuuluvat vesijohtoverkon, jätevesiviemärin ja hulevesiviemärin piiriin. Käytössä on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoihin Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin Vesihuoltoverkostojen laajentamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Uusien ja nykyisten asemakaava-alueiden toteutuessa niille laajennetaan vesihuoltoverkosto Rakennetaan viemäriverkostoa tarpeelliseksi katsottuihin haja-asutusalueiden asutuskeskittymiin pääosin osuuskuntien ja yhtymien toimesta

12 Laajentaminen tapahtuu kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti Kunnan vesihuoltolaitoksen tulevat toiminta-alueet sekä tavoitteelliset vesiosuuskunnan/-yhtymän toiminta-alueet pyritään toteuttamaan vuoteen 2020 mennessä. Tulevalla toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt voivat hakea lisäaikaa talousjätevesiasetuksen määräaikaan (vuoteen 2016 mennessä). Kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellisesti viemäriverkostoon liitettävät alueet, kustannusarviot, rakentamisaikataulu ja vastuutaho Alueiden priorisoinnissa (aikataulutus) otetaan huomioon kustannusvastaavuus, asukasjoukon tarve ja ympäristönäkökulmat Uudet viemäröintialueet jaetaan kahteen ryhmään: I. Tulevat toiminta-alueet / kunnan vesihuoltolaitos Kunnan vesihuoltolaitos toteuttaa Normaali liittymismaksu II. Tavoitteelliset toiminta-alueet / vesiosuuskunta/-yhtymä Esim. osuuskunta toteuttaa, ei kunnan vesihuoltolaitos Osuuskunta perii kustannukset jäseniltä Neuvottelut kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa osuuskunnan runkoverkoston haltuunotosta voidaan aloittaa aikaisintaan 10 vuoden kuluttua rakentamisesta Osuuskunnan suunnitelmat tulee hyväksyttää kunnassa Vesiosuuskunnan/-yhtymän tulee hyväksyttää toiminta-alueensa ennen vuotta Tällöin alueen kiinteistöt saavat lisäajan oman järjestelmänsä parantamisesta siihen asti, kunnes vesiyhtymän verkoston on rakennettu. Mikäli toiminta-aluetta ei määritetä, koskee alueen kiinteistöjä talousjätevesiasetuksen määräykset ja aikarajat. Viemäriverkkojen ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tulee olla asetuksen mukaiset mennessä Järjestelmien rakentamisessa noudatetaan talousjätevesiasetusta ja sitä tarkentavia laadittavia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä Huolehditaan ensisijaisesti vesistöjen ranta-alueilla ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERUSTEET Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuina. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta RAHOITUS MAKSUILLA Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan taksan kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat 7 (22)

13 vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot) KUNNAN TUKI VESIYHTYMILLE JA OSUUSKUNNILLE Kunta tukee perustettavia vesiyhtymiä seuraavasti: 1. Kunnan vesihuoltolaitos perii vesiyhtymältä yhden erikseen määritetyn liittymismaksun. Yhtymän asiakkailta ei kunnan vesihuoltolaitos peri liittymismaksua. 2. Kunta antaa asiantuntija-apua ja opastusta vesiyhtymille 3. Vesiyhtymien suunnitelmat tarkastetaan ja hyväksytään kunnassa 4. Neuvottelut kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa vesiyhtymän runkoverkoston haltuunotosta voidaan aloittaa aikaisintaan 10 vuoden jälkeen rakentamisesta. Päätös vastaanottamisesta tehdään tapauskohtaisesti. Kunnan vesihuoltolaitos ei ota vastaan kiinteistökohtaisia pumppaamoja ULKOPUOLINEN RAHOITUS Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta. Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Avustettavat kohteet jaetaan niin sanottuihin pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli Näihin hankkeisiin haetaan avustusta kerran vuodessa, kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä seuraavana vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa. Lisäksi suuria kuntien ja taajamien välisiä hankkeita tuetaan erikseen (ns. valtion vesihuoltotyöt). Näille hankkeille valtion tuen osuus on noin % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen aloittamisesta tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELYkeskukselle. 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkkojen piiriin tulee selvittää. Verkkojen laajentamista tulee edistää siellä missä se on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä 8 (22)

14 ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollistaa alueen kehittämisen. 3.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Kunnan tulee osallistua alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita. Alueellista yhteistyötä voidaan tehdä mm. vedenhankinnassa, jäteveden käsittelyn keskittämisessä ja muiden palvelujen tuottamisessa. Etuja voidaan saavuttaa yhteisellä käyttöhenkilöstöllä (mm. päivystystehtävät), yhteisillä hankinnoilla, asiantuntijapalveluilla, urakointi- ja huoltopalveluilla tai taloushallinnalla. Saavutettavat edut voivat olla taloudellisia, toiminnallisia tai kasvavaan osaamisresurssiin liittyviä. Mahdollinen yhteistyö voidaan toteuttaa kuntien ja laitosten välisin sopimuksin tai yhteisen organisaation kautta. Yhteinen organisaatio voi vastata vain tietyn palvelun tuottamisesta (esim. tukkuvesilaitos) tai vastata kokonaan vesihuoltopalvelujen tuottamisesta asiakkaille (esim. alueellinen vesihuoltoyhtiö). 4 KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEEN VESIHUOLTO 4.1 NYKYTILA ORGANISAATIO JA HALLINTO Kunnan vesihuollosta vastaa toiminta-alueellaan Maskun kunnan vesihuoltolaitos, joka on eriytetty kunnan kirjanpidosta. Laitoksen toimintaa ohjaa tekninen lautakunta. Laitoksen vastuuhenkilönä toimii kunnan tekninen johtaja. Vesihuoltolaitos ostaa tarvitsemansa veden Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymältä VEDEN HANKINTA JA JAKELU Vedenottamot Maskun kunnassa vedenhankintaan käytetään pohjavettä. Vedenhankinnasta vastaa Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymä. Kuntayhtymällä on yhteensä kahdeksan pohjavedenottamoa, joista viisi on Maskussa (Humikkala, Alho, Kairinen, Laivonranta ja Karevansuo) ja kolme Nousiaisissa (Takkula, Varvannummi ja Sipilä). Kuntayhtymä toimittaa veden myös Nousiaisten kuntaan ja Naantalin kaupungin Velkuan ja Livonsaaren alueelle. Kuntayhtymän vedenottamoilla on Länsi-Suomen vesioikeuden tai Länsi-Suomen ympäristölupaviraston luvat vedenottoon. Lupamäärät ovat yhteensä m 3 /d, josta Maskun ottamoiden osuus m 3 /d ja Nousiaisten ottamoiden osuus m 3 /d. 9 (22)

15 Maskussa on Humikkalan vuonna 2005 käyttöönotettu uusi käsittelylaitos. Humikkalan vedenkäsittelylaitoksessa Humikkalan ottamosta pumpattu vesi johdetaan ilmastustornien kautta alavesisäiliöön. Tarvittaessa vedet on mahdollista johtaa kalkkirouhealtaiden läpi ennen alavesisäiliöön siirtämistä. Kairisten ottamon vedet johdetaan hidassuodatuksen ja kalkkirouheen kautta alavesisäiliöön. Kairisten vesi on rauta- ja mangaanipitoista, jonka vuoksi se esikäsitellään hidassuodatuksella. Kairisten veden fluoridipitoisuus on sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa ylärajassa. Viime vuosina Kairisten vedenottamoa ei ole käytetty, vaan se on toiminut varavedenottamona. Alhon ottamon vesi johdetaan Humikkalan alavesisäiliöön kalkkirouheen läpi. Alavesisäiliössä vedet sekoittuvat. Ennen verkostoon pumppausta vedet johdetaan UV-käsittelyn läpi. Karevansuon vedenkäsittelylaitoksella vesi johdetaan kalkkirouheen ja UV-käsittelyn läpi ennen verkostoon pumppaamista. Nousiaisissa on Sipilän vedenkäsittelylaitos, jolla on kolme kaivoa; Takkula 1,Takkula 2 ja Sipilä. Sipilän vedenkäsittelylaitoksella vesi kulkee kalkkirouheen ja UV-käsittelyn kautta. Varvanummen vesi pumpataan suoraan verkostoon. Varvannummen ottamolta saatava vesi on erittäin rautapitoista, jonka vuoksi ottamoa ei ole viime vuosina käytetty, vaan se on toiminut varavedenottamona. Maskun pohjavedenottamoiden veden laadulle on ominaista seuraavat asiat: Alhon ottamolla on alhainen ph ja kloridipitoisuus on nousussa. Humikkalassa on alhainen ph, alhainen happipitoisuus saattaa aiheuttaa rauta ja mangaanipitoisuudennousua. Kloridipitoisuus on myös nousussa. Karevansuolla on alhainen ph ja Kairisissa on korkeat rauta-, mangaani- ja fluoridipitoisuudet. Vuonna 2013 ottamoiden käyttö oli yhteensä m 3 /d, josta Maskun ottamoiden käyttö oli m 3 /d ja Nousiaisten ottamoiden 465 m 3 /d. Lisäksi Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymä ostaa vettä Naantalista. Ostetun veden määrä vuonna 2013 oli 195 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän vedenottamoista, ottoluvista, ottomääristä vuonna 2013 ja vedenkäsittelystä. 10 (22)

16 Taulukko 4.1 Tiedot Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän vedenottamoista vuodelta Nimi Masku Pohjavesialue Rakennettu Lupavuosi Lupa (m 3 /d) Karevansuo Karevansuo 1988 Humikkala Alho Kairinen Laivonranta Humikkala- Alho Humikkala- Alho Käsittely Humikkalassa Humikkala- Alho Käsittely Humikkalassa Humikkala- Alho L-S VEO 1978 L-S VEO 1971 L-S VEO 1966 L-S YLV 2005 L-S YLV 2005 Käyttö (m 3 /d) Yhteensä Nousiainen Sipilä Takkula 1989 Takkula Takkula 1991 Varvannummi Varvannummi L-S VEO 1989 L-S VEO 1998 L-S VEO 1996 Käsittely Alkalointi + UV Alkalointi + UV Käsittely Humikkalassa Alkalointi+UV Yhteensä Yhteensä Käsittely Sipilässä Vedenottamoiden lisäksi Maskusta on yhdysvesijohdot Naantaliin ja Raisioon. Naantalin linjasta otetaan vettä 5 6 m 3 /d lähinnä johdon toiminnan ylläpitämiseksi. Raisioon on olemassa oleva vesijohto, mutta se on ollut suljettuna viimeiset seitsemän vuotta. Vesijohtoveden laatua valvotaan vesilaitoksen valvontatutkimusohjelman mukaisesti Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto Kunnallisen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon on liittynyt asukasta. Liittymisaste on noin 80 %. Vuonna 2013 vesijohtoverkostoon pumpattiin (Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymältä ostettiin) yhteensä noin m 3 /d vettä. Laskutettu vesimäärä oli keskimäärin m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus on noin 18 %. Laskuttamattoman veden osuus on hieman noussut vuodesta 2008, jolloin se oli 13 %. Laskuttamattoman veden osuuden perusteella vesijohtoverkosto on kohtalaisessa kunnossa. Tavoitteellinen laskuttamattoman veden taso on alle 10 %. Ominaiskulutus on 11 (22)

17 noin 166 l/as d. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot Maskun kunnan vesihuoltolaitoksen vedenjakelusta. Taulukko 4.2 Tiedot Maskun kunnan vesihuoltolaitoksen vedenjakelusta. Yksikkö Asukkaat as Liittyjämäärä 1) as Liittymisaste % Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymältä ostettu vesi m 3 /d Laskutettu vesi m 3 /d Ominaisvedenkulutus l/as d Laskuttamaton vesi m 3 /d Laskuttamaton vesi % ) arvio Verkoston suurimpia vedenkuluttajia ovat Maskun neurologinen kuntoutuskeskus (23 m 3 /d), As Oy Maskun Härkälinna (16 m 3 /d), Luukan palvelukeskus (13 m 3 /d), Suomen Broiler Oy (12 m 3 /d), As Oy Maskun Kirkonseutu (9 m 3 /d) ja Maskun terveysasema (9 m 3 /d). Varsinaista vettä kuluttavaa teollisuutta ei ole. Kunnan vesihuoltolaitoksella on vesijohtoa yhteensä noin 230 km, joista Kanta-Maskusa 153 km, Askaisissa 27 km ja Lemussa 50 km. Suurin osa vesijohtoverkostosta on muovia. Valuraudan osuus on 280 m. Maskun keskustan koillisosassa on ylävesisäiliö. Säiliön tilavuus on m 3 ja keskivedenpinta on tasolla +74 metriä merenpinnasta Poikkeusolojen vedenhankinta Vesihuoltolaitoksen varmuusluokitus (I-III, 0) perustuu siihen, kuinka monta litraa talousvettä asukasta kohti voidaan toimittaa käyttöön poikkeustilanteessa. Poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa ensisijainen vesilähde on poissa käytöstä. Varaottamon tulee sijaita eri pohjavesialueella, jotta se kelpaa luokituksessa huomioiduksi. Luokitus perustuu valtion ympäristöhallinnon ohjeisiin. Laitoksen tavoitteena tulee olla saavuttaa varmuusluokka I tai vähintään II. Seuraavissa taulukoissa on esitetty ohjeistuksen mukaisesti laskettu varmuusluokitus vuonna 2013 ja ennustettu varmuusluokitus vuonna (22)

18 Taulukko 4.3 Maskun kunnassa sijaitseviin vedenottamoihin perustuva vedenhankinnan varmuusluokitus vuonna 2013 (Luokkarajat: I (> 120 l/as d), II ( l/as d), III (5 50 l/as d), 0 (< 5 l/as d). Masku (omat) Masku (omat + Nousiainen) Liittyneet Pääottamo (m 3 /d) 1100 (Humikkala) 1100 (Humikkala) Varaottamot (m 3 /d) 250 (Karevansuo) Poikkeus oloissa käytössä oleva vesi (l/as d) 31 III I Varmuusluokka Taulukko 4.4 Maskun kunnassa sijaitseviin vedenottamoihin perustuva vedenhankinnan varmuusluokitus vuonna 2040 (Luokkarajat: I (>120 l/as d), II ( l/as d), III (5-50 l/as d), 0 (< 50 l/as d). Liittyneet Pääottamo (m 3 /d) Varaottamot (m 3 /d) Poikkeus oloissa käytössä oleva vesi (l/as d) Varmuusl muusluokka Masku (omat) (Humikkala) 250 (Karevansuo) 22 III Masku (omat (Humikkala) Nousiainen) ) 117 II 1) Nousiaisten kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (laadittu vuonna 2011) Nousiaisten vedenkulutuksen on ennustettu vuonna 2030 olevan 777 m 3 /d. Nousiaisten vedenkulutukseksi vuonna 2040 on arvioitu 850 m 3 /d. Vuoden 2040 varmuusluokan ennusteessa ei ole huomioitu Masku-Raisio yhdysvesijohdon tuomaa vedenjakelun lisävarmuutta. Maskun kunnan alueella pääottamo on Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän Humikkalan vedenottamo. Alhon, Kairisten ja Laivonrannan ottamoita ei voida laskea varaottamoiksi, koska ne sijaitsevat samalla Humikkala-Alho -pohjavesialueella. Humikkalan ottamon ollessa pois käytöstä, saadaan Karevansuon ottamosta 250 m 3 /d vettä, joka vastaa vain 31 litraa asukasta kohti päivässä. Tavoitetaso on 120 l/as d. Maskusta on vesijohtoyhteydet Naantaliin, Raisioon ja Nousiaisiin. Poikkeustilanteessa tarvittava vesimäärä pyritään toimittamaan Nousiaisista, jossa sijaitsee kolme Masku- Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän vedenottamoa. Nousiaisten kunnan alueella vedenkulutus oli vuonna 2013 keskimäärin 630 m 3 /d, jolloin ottamoiden lupamäärästä jäisi Maskun käyttöön 1280 m 3 /d. Tällöin käytössä olisi omat varaottamot mukaan lukien 192 l/as d, joka vastaa varmuusluokkaa I. Maskun kunnan verkostosta on myös yhteydet Ruskon kunnan Vahdon alueen ja Mynämäen kunnan vesijohtoverkostoihin sekä Naantaliin. 13 (22)

19 4.1.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY Jätevesien viemäröinti Jätevesiviemäriverkostoon on liittynyt asukasta. Liittymisaste on noin 50 %. Jätevettä on johdettu viemäriverkostosta käsiteltäväksi yhteensä m 3 /d. Laskutetun jäteveden määrä on yhteensä 755 m 3 /d. Laskuttamattoman jäteveden osuus on noin 34 %. Tavoitetaso on alle 30 %. Seuraavassa on esitetty tiedot Maskun vesihuoltolaitoksen jätevesimääristä. Taulukko 4.5 Tiedot Maskun kunnan vesihuoltolaitoksen jätevesi- ja liittyjämääristä. Yksikkö Asukkaat as Liittyjämäärä 1) as Liittymisaste % Jätevesi 2) m 3 /d Laskutettu jätevesi m 3 /d Jätevesimäärä/asukas l/as d Laskuttamaton jätevesi m 3 /d Laskuttamaton jätevesi % ) arvio 2) Raisioon pumpattu ja Lemun jätevedenpuhdistamolle johdettu jätevesi Jätevesiviemäriverkoston pituus on yhteensä 105 km, josta on Kanta-Maskussa 76 km, Askaisissa 9 km ja Lemussa 20 km. Viemäriverkostosta on muovia 87 km ja betonia 5 km. Lopun 13 km:n materiaalista ei ole tietoa. Viemäriverkostoa on rakennettu lähinnä taajamiin Jätevesien käsittely ja jätevesikuormitus Maskun keskustan viemäriverkoston jätevedet johdetaan Raision kaupungin jätevesiviemäriverkostoon. Vuonna 2000 otettiin käyttöön siirtoviemärilinja, jota pitkin Raisioon alettiin johtaa Maskun jätevesien lisäksi Nousiaisten ja myöhemmin vuonna 2004 vielä Mynämäen jätevedet. Raision keskuspuhdistamon käyttö on lopetettu lokakuussa 2009, jonka jälkeen jätevedet on johdettu Turkuun Kakolanmäen keskuspuhdistamoon. Vuonna 2013 Lemun jätevedenpuhdistamo lopetettiin. Lemun ja Askaisten jätevedet johdetaan Masku-Raisio -siirtoviemäriin. 14 (22)

20 Puhdistamolietteet Lemun jätevedenpuhdistamon jäätyä pois käytöstä vuoden 2013 lopulla Maskun alueella ei synny puhdistamolietettä HULEVEDET Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös perustusten kuivatusvedestä käytetään nimeä hulevesi. Sekaviemäröinnissä hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin, jolloin hulevedet päätyvät jätevedenpuhdistamolle ja aiheuttavat haittaa puhdistusprosessille. Erillisviemäröinnillä tarkoitetaan jätevesien johtamista jätevesiviemärissä ja hulevesien johtamista hulevesiviemärissä. Tällöin hulevedet eivät päädy jätevedenpuhdistamolle, vaan ne puretaan hallitusti maastoon. Yleisesti vanhoilla asuinalueilla ei ole erillisviemäröintiä, vaan hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Uusille asemakaava-alueille rakennetaan nykyään aina erillisviemäröinti. Maskussa hulevesiverkosto on rakennettu uudemmille asemakaava-alueille; Humikkalaan, Tammialhoon, Karhunpuistoon, Rivieralle, Hirvijoelle, Akkoisiin, Leskenmäen ja Kankaisten alueelle ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Maskun kunta omistaa yhdessä Nousiaisten kanssa yhteisen vedenhankinnasta vastaavan vesilaitoksen (Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymä). Maskun keskustan alueen jätevedet johdetaan Turun Kakolanmäen keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Maskun kunta on ollut mukana Turun Seudun Veden tekopohjavesihankkeessa. Maskulla on varaus Raision kaupungin vesikiintiöön. Maskun ja Raision välille on suunniteltu rakennettavaksi syöttövesijohto veden toimittamiseksi. Kunta on ollut mukana Turun seudun alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelman laadinnassa (2010) sekä Turun seudun alueellista vesihuoltoyhtiötä koskevassa selvityksessä. 4.2 KEHITYSENNUSTEET VEDENKULUTUS JA VEDENHANKINTA Arvioitaessa keskitettyyn vesijohtoverkkoon liittyneiden määrän kehitystä on otettu huomioon väestöennuste, verkostojen laajeneminen sekä asutuksen keskittyminen taajamiin olemassa olevien vesijohtoverkostojen piiriin. Uusien asukkaiden oletetaan liittyvän vesijohtoverkostoon. Liittymisprosentin ennustetaan kasvavan nykyisestä 80 %:sta noin 85 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Näin ollen vesijohtoverkon piiriin tulee mitoitusvuoteen mennessä noin uutta liittyjää. 15 (22)

21 Vedenkulutusennusteet perustuvat liittyjämäärissä tapahtuviin muutoksiin. Nykyisten asiakkaiden osalta ominaisvedenkulutuksen on arvioitu pysyvän nykyisellään (170 l/as d). Uusien liittyjien ominaisvedenkulutukseksi on arvioitu 150 l/as d. Vedenkulutuksen ennustetaan olevan vuonna 2040 noin m 3 /d. Vedenkulutus kasvaa nykyisestä noin 475 m 3 /d eli 36 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty liittyjämäärän ja vedenkulutuksen ennuste vuoteen Taulukko 4.6 Maskun vedenkulutuksen ja vesijohtoverkoston liittyjämäärän ennuste vuoteen Asukkaat (as) Liittyjämäärä (as) Liittymisaste (%) Vedenkulutus vuorokaudessa (m 3 /d) Ominaisvedenkulutus (l/as d) JÄTEVESIKUORMITUS JA PUHDISTUS Arvioitaessa keskitettyyn viemäriverkkoon liittyneiden määrän kehitystä on otettu huomioon nykyiset viemäriverkostot ja verkostojen laajeneminen (kaava-alueiden rakentuminen, haja-asutusalueen siirto- ja paineviemärihankkeet). Pääpaino liittyjissä on uusilla kaava-alueilla. Liittymisasteen ennustetaan kasvavan nykyisestä 49 %:sta 66 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Näin ollen viemäriverkoston pariin tulee mitoitusvuoteen mennessä noin uutta liittyjää. Nykyisten asiakkaiden osalta viemäriverkostoon johdettavan jätevesimäärän asukasta kohti oletetaan pysyvän samana (235 l/as d). Uusien liittyjein osalta ominaisjätevesimääräksi on oletettu 200 l/as d. Jätevesimäärän ennustetaan olevan 1900 m 3 /d vuonna Kasvua nykyisiin määriin tulee noin 760 m 3 /d eli 66 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty ennuste jätevesiviemäriverkoston liittyjä- ja jätevesimäärästä vuoteen Taulukko 4.7 Maskun jätevesimäärän ja jätevesiviemäriverkoston liittyjämäärän ennuste vuoteen Asukkaat (as) Liittyjämäärä (as) Liittymisaste (%) Jätevesimäärä (m 3 /d) Jätevesimäärä/asukas (l/as d) (22) Sako- ja umpikaivolieteen vastaanottomäärät tulevat jatkossa nousemaan. Tähän vaikuttaa kiinteistökohtaisten puhdistamoiden rakentaminen ja valvonnan kiristyminen.

22 4.3 KEHITTÄMISTARPEET Maskun kunnassa vesihuoltoverkostojen alueella keskeisemmät kehittämistarpeet on lueteltu seuraavassa VEDENHANKINTA JA JAKELU Uusien kaava-alueiden vesijohtoverkoston rakentaminen Vesijohtoverkoston paineen varmistaminen kaikissa kunnan osissa Vesijohtoverkoston kunnon ylläpitäminen ja vuotovesien vähentäminen Vesihuollon poikkeustilanteisiin varautuminen JÄTEVEDENKÄSITTELY Uusien kaava-alueiden viemäriverkostojen rakentaminen Vuotovesien vähentäminen koko kunnan alueella 5 KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEEN ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN VESIHUOLTO 5.1 ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Asutus on sijoittunut pääosin Maskun keskustaan, Piuhaan, Kustavintien varteen, Lemun keskustaan ja Askaisten keskustaan. Asutuksen sijoittuminen on esitetty liitteenä (Liite 2). 5.2 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA Kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostojen ulkopuolella asuu noin 20 % kunnan asukkaista eli asukasta. Haja-asutusalueiden asukkaiden vedentarve on yhteensä noin 310 m 3 /d (150 l/as d). Viemäriverkostojen ulkopuolella asuu noin 51 % kunnan asukkaista eli asukasta. Lisäksi vapaa-ajan asuntoja on yhteensä 925, joista suurin osa on vesijohtoverkoston ja viemäriverkoston ulkopuolella. Vapaa-ajan asukkaiden arvioitu kokonaismäärä on 2310 asukasta (2,5 asukasta/kiinteistö) ja teoreettinen vedentarve yhteensä 280 m 3 /d (120 l/as d). Vapaa-ajan asunnoista suurin osa on ilman vesivessaa, vesikalusteita tai paineellista vettä. Näissä asunnoissa vedenkulutus on todellisuudessa vähäistä, alle 50 l/as d. Vapaa-ajanasuntojen varustelutaso tulee jatkossa nousemaan, mikä lisää myös vedenkulutusta VESIYHTYMÄT Kunnan alueella on toiminnassa yksityisoikeudellisia vesiyhtymiä. Kaikki yhtymät tarjoavat jäsenilleen (liittyjilleen) vesijohtoveden ja liittymisen jätevesiviemäriin. Kaikkien yhtymien vesihuoltoverkostot on myös liitetty kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoon. Seuraavaan taulukkoon on koottu tietoja vesiyhtymistä. 17 (22)

23 18 (22) Taulukko 5.1 Maskun kunnan alueella toimivat vesiosuuskunnat ja -yhtymät sekä tiedot toiminnasta sekä laskutetuista vesi- ja jätevesimääristä. Tiedot ovat vuodelta Osuuskunta/Yhtymä Toiminta Laskutettu jätevesi Laskutettu vesi (m 3 /a) (m 3 /a) Vastilan seudun jätevesiosuuskunta Viemäri Iiroisten vesiosuuskunta Viemäri Järäisten seudun jätevesiosuuskunta Viemäri Seivästöntien vesiosuuskunta Vesi ja viemäri TALOUSVESI Verkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Valtaosa kiinteistökohtaisista kaivoista saa veden moreenikerrostumista. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luonnollisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut. Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon, veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. Vuoden kuiva ajanjakso osoitti, että kuivana aikana alueella on ongelmia veden riittävyyden kanssa JÄTEVEDET Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2 3:n saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (542/2003) voimaan tulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen , asetuksen vaatimusten on täytyttävä mennessä. Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on yleensä samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtä-

24 väksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkon rakentamiseen hajaasutusalueelle. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat LIETTEET Haja-asutusalueilla syntyviä saostuskaivo- ja umpikaivolietteitä ei oteta vastaan Maskun kunnan alueella. Vuodesta 2009 alkaen lietteet on kuljetettu Turun Topinojalle Bio-Vakka Oy:n käsiteltäväksi TOIMINTAVARMUUS Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteen varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta ja erityisesti huollosta. 5.3 KEHITTÄMISTARPEET TALOUSVESI Vesijohtoverkosto kattaa pääosin vakituiset asuinalueet. Ranta-alueille on kaavoituspainetta ja nykyisten vapaa-ajan kiinteistöjen varustelutaso tulee nousemaan. Tämä lisää laatuvaatimukset täyttävän talousveden tarvetta. Myös kuivuuden vaikutukset ovat olleet merkittäviä kiinteistökohtaisten kaivojen varassa oleville. Jatkossa sään ääri-ilmiöt tulevat mahdollisesti voimistumaan ja kuivat kaudet tulevat koettelemaan vedenhankintaa. Kuivuus haittaa erityisesti haja-asutuksen vedenhankintaa. Vesijohtoverkostoa levittämällä voidaan turvata vedenhankintaa. Kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua on suositeltavaa seurata säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä haittojen mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi JÄTEVEDET Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä (yleisesti käytetty saostusta kahdessa saostussäiliössä ja jätevesien purkamista ojaan) ei täytä hajaasutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. 19 (22)

25 Kunnassa on useita kyliä ja asutuskeskittymiä, jotka olisi mahdollista saattaa viemäröinnin piiriin. Viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Jos kunnan laitos ei suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). Mikäli kumpikaan edellä mainituista vaihtoehdoista ei ole mahdollinen, jää ainoaksi mahdollisuudeksi kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä. 6 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 6.1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN Vesihuoltolain 7 :n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastettavan elinkeino- ja vapaa-ajan toiminnan määrän tai laadun vuoksi. Vesihuoltolaitos huolehtii toimintaalueellaan vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Toiminta-alueeseen sisältyy määritellyt alueet vedenjakelulle ja viemäröinnille, jotka voivat olla erikokoisia. Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueiden tulee kattaa kaikki alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toiminta-alueita määritettäessä tulee myös huomioida suurehkon asukasjoukon tarve sekä terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Vesihuoltolaitoksen tulee määrätä liittämiskohta kaikille toiminta-alueella sijaitseville kiinteistöille. Liittymiskohdasta eteenpäin kiinteistö vastaa vesihuoltolaitteistaan ja niiden yhteensopivuudesta verkostoon. Ennen toiminta-alueen päivityksen hyväksymistä kunnassa on toiminta-alueesta pyydettävä lausunto alueelliselta ELY-keskukselta. Lisäksi alueen kiinteistöillä on oltava tilaisuus tulla kuulluksi. Toiminta-alueiden määrityksen periaatteena on, että toiminta-alueet kattavat rakennetun verkoston sekä asemakaava-alueet. Tulevat asemakaava-alueet lisätään toimintaalueisiin, kun verkoston on niille rakennettu. Tulevat toiminta-alueet esitetään kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Maskun kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet on määritetty aiemmin vuonna 2010 ja ne päivitetään tämän suunnittelutyön yhteydessä. Kunnan vesihuoltolaitoksen toimintaalueet (luonnos) on esitetty liitteenä olevissa kartoissa (Kartat 102, 103 ja 104). 6.2 KEHITTÄMISTOIMENPITEET VEDENHANKINTA JA -JAKELU Vedenhankinnassa keskeisin kehittämistoimenpide on yhdysvesijohdon rakentaminen Raisioon, joka mahdollistaa tekopohjaveden hankkimisen Turun Seudun Vedeltä. Turun seudun alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa hanke on aikataulutettu vuo- 20 (22)

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos 1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 20601324 SÄKYLÄN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIERON VALMIS 20.06.2017 FIANRY FIANRY FIERON LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE TYÖNUMERO: E26705.10 NOUSIAISTEN KUNTA KUNNAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY VKOL VALMIS 17.9.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelu- ja konsulttitoimisto Maankäyttö, kaavoitus, maisemasuunnittelu, YVA Tie-, liikenne- ja aluetekniikka,

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

MASKUN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E Turku,

MASKUN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E Turku, MASKUN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23225.10 Turku, 10.05.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24805.10. Turku, 20.06.2013

TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24805.10. Turku, 20.06.2013 TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24805.10 Turku, 20.06.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku EURAJOEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E24957 Turku 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010

Lisätiedot

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti. HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty tekla 15.11.2016 Voimaantulo 16.11.2016 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi- ja viemäri- ja liittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: E24957. Turku, 04.11.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: E24957. Turku, 04.11.2013 EURAJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24957 Turku, 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24991.10. Turku, 03.02.2012

PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24991.10. Turku, 03.02.2012 PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24991.10 Turku, 03.02.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23446.10. Turku, 20.12.2010

KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23446.10. Turku, 20.12.2010 KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23446.10 Turku, 20.12.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23162.10. Turku, 03.03.2010

LAITILAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23162.10. Turku, 03.03.2010 LAITILAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23162.10 Turku, 03.03.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Kaarina, Tampere,

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

LIITE B1, TEKLA 16.6.2010

LIITE B1, TEKLA 16.6.2010 Kaupunginhallitus 31 31.01.2011 NAANTALIN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tekninen lautakunta 16.06.2010 76 Suunnitteluinsinööri Mika Hirvi 3.6.2010: Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2017 1 (1) 116 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Someron kaupunki Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Päivitys 2017 Someron kaupunki 2017 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Määritelmiä Vesihuolto. Vesihuolto on talousveden toimittamista sekä jäte-, hule-

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23614.10. Turku, 08.06.2010

NAANTALIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23614.10. Turku, 08.06.2010 NAANTALIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23614.10 Turku, 08.06.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23455.10. Turku, 31.08.2010

RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23455.10. Turku, 31.08.2010 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23455.10 Turku, 31.08.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA TYÖNUMERO: E26101 PARKANON KAUPUNKI PARKANON VESILAITOS POHJOIS-PARKANON VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN, JÄTEVESIENKÄSITTELYN JA HULEVESIEN VIEMÄRÖINNIN VER- KOSTOALUEET

Lisätiedot

Vesilahden kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Työ: E24152. Tampere 25.05.2011

Vesilahden kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Työ: E24152. Tampere 25.05.2011 Vesilahden kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma Työ: E24152 Tampere 25.05.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET

KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen yleisperiaatteet 1 (6) KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET Hyväksytty kunnanvaltuuston päätöksellä 19.12.2013 157

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KÖYLIÖN KUNTA. Työ: E23253.10. Turku, 14.04.2010

KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KÖYLIÖN KUNTA. Työ: E23253.10. Turku, 14.04.2010 KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KÖYLIÖN KUNTA Työ: E23253.10 Turku, 14.04.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku,

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ:.10 Turku, 16.12.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Esa Kivelä ja

Esa Kivelä ja Esa Kivelä 12.11.2013 ja 14.11.2013 2/16 Käsiteltävät aiheet Taustaa miksi ongelmaan on tartuttu Nakkilan vesihuoltolaitos lyhyesti Viemäröintihankkeita ja niiden kustannuksia Vuovedet. Mitä ovat ja mistä

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus

Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus 15.2.2017 Määritelmiä Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IKAALISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Käsitelty pvm Hyväksytty pvm Tekninen lautakunta 19.6.2013/42 19.6.2013/42 Kaupunginhallitus 12.8.2013/137 12.8.2013/137

Lisätiedot

Suunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia

Lisätiedot

Naantalin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vahvistaminen

Naantalin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vahvistaminen Tekninen lautakunta 30 16.04.2014 Kaupunginhallitus 205 12.05.2014 Tekninen lautakunta 69 20.08.2014 Kaupunginhallitus 340 01.09.2014 Naantalin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vahvistaminen 381/10.05.04/2014

Lisätiedot

TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25458.10. Turku, 08.06.2012

TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25458.10. Turku, 08.06.2012 TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25458.10 Turku, 08.06.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E25781 RAASEPORIN KAUPUNKI RAASEPORIN KAUPUNGIN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

- Asialista oli toimitettu osallistujille ennen kokousta - Hyväksyttiin asialista

- Asialista oli toimitettu osallistujille ennen kokousta - Hyväksyttiin asialista Jonna Tuomiranta / ARY 12.05.2011 MUISTIO 1 (5) TURUN KAUPUNKI / TURUN VESILIIKELAITOS TURUN SEUDUN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E24627.10 Kokous: Suunnittelukokous 1 Paikka: Turun vesilaitos,

Lisätiedot

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012 AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 2010 K& 1.11.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(19) 1 JOHDANTO... 3 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Kunnan

Lisätiedot

EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23253.10 Turku, 06.09.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNNAN PÄIVITETYN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys RAPORTTI KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 3 3 TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMISEN PERIAATTEET KOUVOLASSA... 4 4 KOUVOLAN

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035

Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035 Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035 POSKI-hankkeen loppuseminaari 28.4.2015 Juha Kangaskokko, ylitarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 8.4.2105 Maakunnallinen vesihuollon kehittämisohjelma

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen. Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot