UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI"

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ:.10 Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS VÄESTÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖENNUSTEET KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ VESIHUOLLON NYKYTILA ORGANISAATIO JA HALLINTO VEDENHANKINTA- JA JAKELU JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY HULEVEDET TEOLLISUUDEN VESIHUOLTO ALUEELLINEN SUUNNITTELUTILANNE HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA VESIHUOLLON KEHITYSENNUSTEET VEDENKULUTUSENNUSTEET JÄTEVESIENNUSTEET VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET VEDENHANKINNAN JA -JAKELUN KEHITTÄMISTARPEET JÄTEVEDENKÄSITTELYN KEHITTÄMISTARPEET VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN ALUEELLISEN YHTEISTYÖN TAVOITTEET KEHITTÄMISTOIMENPITEET VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN YLEISTÄ TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMISESTÄ KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOS OSUUSKUNNAT SUUNNITELMAN TOTEUTUS...26 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

3 9.1 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN SUUNNITELMAN TARKENTAMINEN JA MUUTTAMINEN SUUNNITELMAN YLLÄPITO, VALVONTA JA TIEDOTTAMINEN TIIVISTELMÄ...27 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Kehittämistoimenpiteet Asutuksen sijoittuminen Vesiosuuskunnat KARTAT: Kartta 101 Yleiskartta 1: Kartta 102 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet 1: / ARY / JOT / JOT KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ / ARY / JOT / JOT KAUPUNGINHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ / ARY / JOT / JOT UUDENKAUPUNGIN VEDEN JOHTOKUNNAN HYVÄKSYMÄ / ARY / JOT / JOT LAUSUNNOILLE / ARY / JOT / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

4 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖ.10 1 JOHDANTO Uudenkaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kaupungin vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelma on laadittu vuoteen 2030 saakka ja sitä tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Uudenkaupungin kaupungin / Uudenkaupungin Veden kunnan toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektivastaavana Kai Saralehto, pääsuunnittelijana Antti Ryynänen, suunnittelijana ja avustavissa tehtävissä Jonna Tuomiranta. Työn ohjaukseen ovat osallistuneet Kyösti Hallikainen Uudenkaupungin Vedestä, Leena Arvela-Hellén Uudenkaupungin kaupungilta ja Jyrki Lammila Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Uudenkaupungin kaupunki. Uusikaupunki sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Varsinais-Suomen maakunnan luoteisosassa Vakka-Suomessa. Naapurikuntia ovat Pyhäranta, Laitila, Vehmaa, Taivassalo ja Kustavi. Uudenkaupungin kokonaispinta-ala on 1 932,72 km 2, josta maapinta-ala on 502,68 km 2 (26 %) ja vesipinta-ala on 1 430,04 km 2 (74 %). Vesipinta-alasta makeaa vettä on 49,05 km 2 ja merivettä 1 380,99 km 2.

5 2/29 Keskustan lisäksi Uudessakaupungissa on kolme merkittävää taajama-aluetta, Lokalahti, Kalanti ja Pyhämaa. Uusikaupunki kuuluu Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueisiin. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Uudenkaupungin väkiluku on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana laskenut. Vuoden 2008 lopussa Uudenkaupungin väkiluku oli noin asukasta. Väestömäärän kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.1. Uudenkaupungin väestökehitys vuosina (Tilastokeskus) Vuosi Väkiluku Vuonna 2007 Uudessakaupungissa oli asuntokuntia yhteensä Lomaasuntoja oli yhteensä kpl. Kaupungin väestöstä noin 80 % asui taajamissa. Asutus on keskittynyt taajamiin ja kyläkeskittymiin. Keskustan lisäksi Uudessakaupungissa on kolme merkittävää taajama-aluetta, Lokalahti, Kalanti ja Pyhämaa. Asutuksen sijoittuminen on esitetty liitteenä (Liite 2). Vuonna 1997 Uudessakaupungissa oli reilut työpaikkaa. Yli puolet kunnan työpaikoista on palvelualalla. Jalostuksen osuus oli suhteellisen suuri 43 %. Alkutuotannon osuus oli 5 %. Kunnan elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.2 Kunnassa sijaitsevat työpaikat toimialoittain vuonna 2006 (Tilastokeskus) Toimiala kpl % Alkutuotanto 347 5,2 Teollisuus (jalostus) ,2 Palvelut ,7 Muut 60 0,9 Yhteensä Vuonna 2007 yritystoimipaikkoja oli kunnassa noin (Tilastokeskus). 2.2 VÄESTÖENNUSTEET Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kunnan väestömäärän arvioidaan laskevan jatkossa. Vuonna 2030 asukasluvun ennustetaan olevan noin asukasta eli vähennystä tulee noin asukasta (6,5 %) vuoden 2008 lopun tasosta. Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnan väestöennusteet vuoteen 2030 (Tilastokeskus).

6 3/29 Taulukko 2.3 Väestöennuste (Tilastokeskus) Vuosi Väkiluku KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Maakuntakaavoitus Varsinais-Suomen alueella maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais-Suomen liitto. Varsinais-Suomen liiton laatimat Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehityskuntien maakuntakaavaehdotukset ovat käsittelyssä. Kaavat korvaavat alueille vahvistetut seutukaavat. Yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitustyötä. Sen on tarkoitus välittää valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen yksityiskohdat määritetään kunnan laatimissa osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa, jolloin sillä on ohjaava vaikutus. Maakuntakaavan keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat valtakunnalliset ja maakunnalliset liikenne- ja energiahuoltoverkostot ja muut teknisen huollon ratkaisut, luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen, ylikunnallisia ympäristövaikutuksia aiheuttava tai ylikunnallisia tarpeita palveleva maankäyttö (mm. maa-ainesten otto, kauppakeskukset, virkistys- ja matkailualueet ja liikenneterminaalit) Yleiskaavoitus Kaupungin alueella on laadittu seuraavat yleiskaavat: - Keskeisen alueen yleiskaava, vahvistettu Kirkonseutu-Orivon yleiskaava, vahvistettu Lokalahden kirkonseudun yleiskaava, vahvistettu Pyhämaan yleiskaava, vahvistettu Kammelan yleiskaava, vahvistettu Keskeisen alueen yleiskaava, vahvistettu Uudenkaupungin yleiskaava, vahvistettu 1994 Koko Kalannin alueen oikeusvaikutteisen yleiskaavan tekeminen on vireillä Asemakaavoitus Asemakaavoja on vahvistettu n. 250 kappaletta ja ranta-asemakaavoja n. 100 kappaletta. Voimassa olevat asemakaava-alueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Kartta 101).

7 4/29 Tulevan asemakaavoituksen painopiste asumisrakentamisen osalta on Hiun alueella Pohjavesialueet Uudessakaupungissa on kolme luokiteltua pohjavesialuetta, jotka ovat Lokalahden pohjavesialue, Kalannin kirkonkylän (Haudon ottamo) pohjavesialue ja Elkkyisten pohjavesialue. Lokalahden ja Kalannin kirkonkylän pohjavesialueet ovat I-luokan pohjavesialueita (veden hankintaa varten tärkeä pohjavesialue). I-luokan pohjavesialueilla muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 700 m 3 /d. Elkkyisten pohjavesialue on II-luokan pohjavesialue (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue). Elkkyisten pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 200 m 3 /d. Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (kartta 101). Yhteenveto pohjavesialueista on esitetty taulukossa 2.4. Taulukko 2.4. Uudenkaupungin pohjavesialueet (Valtion ympäristöhallinto).. Pohjavesialueen nimi Alueluokka Kokonaispinta-ala km 2 Muodostumisalue km 2 Kokonaisantoisuus m 3 /d Lokalahti I Kirkonkylä I Elkkyinen II 1,19 0, Luokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Luokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Natura-alueet Uudessakaupungissa Natura 2000 kohteisiin kuuluvat Ahmasvesi, Lautvesi, Kulju, Uudenkaupungin Saarnimetsät, Uudenkaupungin saaristo ja Vakka-Suomen kedot. Natura-alueiden rajaukset on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Kartta 101). Taulukko 2.5. Uudenkaupungin Natura-alueiden pinta-alat ja liittämisperusteet. Alue Paikkakunta Pinta-ala (ha) Liittämisperuste* Ahmasvesi Uusikaupunki/ 259 SCI Mynämäki Lautvesi Uusikaupunki/ 822 SPA Vehmaa Kulju Uusikaupunki/ 472 SCI/SPA Pyhäranta Seksmiilarin saaristo Uusikaupunki/ SPA Kustavi Uudenkaupungin saarnimetsät Uusikaupunki 57 SCI Uudenkaupungin saaristo Uusikaupunki/ SCI/SPA Pyhäranta Vakka-Suomen kedot Uusikaupunki 3 SCI *) SCI-alueet (Sites of Community Importance) ovat luontodirektiivin perusteella Natura verkostoon sisällytettyjä alueita. SPA-alueet (Special protection Areas) ovat lintudirektiivin perusteella Natura verkostoon sisällytettyjä alueita.

8 5/29 3 VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO Uudenkaupungin Vesi Uudenkaupungin vedenhankinnasta ja -jakelusta sekä viemäröinnistä vastaa Uudenkaupungin Vesi. Uudenkaupungin Vesi on kunnallinen liikelaitos, jolla on johtokunta. Uudenkaupungin Vettä koskevista periaateratkaisuista päättävät kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Uudenkaupungin Veden vastaavana viranhaltijana toimii vesihuoltopäällikkö Vakka-Suomen Vesi Vakka-Suomen Vesi vastaa Laitilan ja Uudenkaupungin kuntien välisestä siirtoviemäristä sekä Häpöniemen jätevedenpuhdistamon toiminnasta. Vakka-Suomen Vesi on Uudenkaupungin kaupungin liikelaitos. Liikelaitoksen toimintaa ohjaa ja kehittää johtokunta, johon Laitilan ja Uudenkaupungin kaupungit nimittävät jäsenet. Varsinaisia jäseniä johtokunnassa on kuusi, kolme kummastakin kaupungista. Lisäksi kumpikin kaupunki nimittää johtokuntaan yhden asiantuntijajäsenen. Johtokunnan puheenjohtaja on Uudestakaupungista ja varapuheenjohtaja Laitilasta. Liikelaitos aloitti toimintansa varsinaisesti , jolloin Uudenkaupungin Veden Häpönniemen puhdistamon käytössä oleva irtaimisto ja laitteisto purkuputkineen sekä Laitila-Uusikaupunki -siirtoviemäri siirtyivät liikelaitoksen omaisuudeksi. 3.2 VEDENHANKINTA- JA JAKELU Vedenottamot Uudenkaupungin päävesilähteenä on makean veden allas. Makean veden allas on merestä padoilla erotettu luonnonallas, johon vesi tulee valuma-alueen lisäksi Sirppujoesta. Makean veden altaan tilavuus on n m 3. Makean veden altaasta on lupa ottaa m 3 /d. Raakavesi pumpataan Tammion pumppuasemalta Nervanderin vesilaitokselle ja raakavettä käyttävän teollisuuden tarpeisiin. Raakavesi käsitellään Nervanderin vesilaitoksella ennen verkostoon johtamista. Vesilaitoksen puhdistusprosessi on seuraava: kemikaalien syöttö (kaliumpermanganaatti, rautasuola, kalkki), hämmennys, flotaatioselkeytys, kalkinsyöttö, hiekkasuodatus, hiilidioksidin syöttö, aktiivihiilisuodatus ja desinfiointi natriumhypokloriitilla ja ultraviolettisäteilytyksellä. Laitoksen kapasiteetti on 300 m 3 /h. Laitos on käytössä 16 h vuorokaudessa, joten sen tuotto on ollut n m 3 /d. Kaupungissa on lisäksi kaksi pohjavedenottamoa, Lokalahti ja Haudo (Kalanti). Haudon vedenottamolla on L-S VEO:n vuonna 1970 myöntämä lupa 400 m 3 /d vedenottoon. Lokalahden ottamo ei tarvitse ottolupaa. Haudon ottamon on varavesilähteenä, mutta se on tarkoitus ottaa jatkuvaan käyttöön. Lokalahden ottamo ei ole käytössä. Ottamon paikalla on paineenkorotusasema.

9 6/29 Taulukko 3.1. Uudenkaupungin vedenottamot, ottoluvat ja mitoitusvirtaamat. Ottamo Vesilähde Lupavuosi Ottolupa Mitoitusvirtaama, m 3 /d Käyttö m 3 /d Haudo Kirkonkylä L-S VEO Tammio makean veden allas L-S VEO n * Sisältää vesilaitoksen raakaveden (myös huuhtelut ja ylivuodot Ruokolan järveen) ja teollisuudelle toimitettavan raakaveden Vesijohtoverkosto Keskitetty vedenjakelu kattaa Uudessakaupungissa keskustan lisäksi suurimmat taajamat ja kylämuodostelmat. Uudenkaupungin Veden vesijohtoverkon pituus on n. 310 km. Verkostoon kuuluu lisäksi ylävesisäiliö ja kaksi paineenkorotuspumppaamoa. Ylävesisäiliön tilavuus on m 3. Uudenkaupungin vesijohtoverkko on yhteydessä Taivassalon, Vehmaan ja Pyhärannan vesijohtoverkostoihin. Uudenkaupungin Vesi myy vettä Taivassalon, Vehmaan ja Kustavin kuntiin sekä tarvittaessa Pyhärantaan ja Laitilaan. Uudenkaupungin Veden Kustavin kunnalle toimittama vesi johdetaan Taivassalon kunnan verkoston kautta. Uudenkaupungin Veden vesijohtoverkostoihin on liittynyt n asukasta eli 87 %. Kun lukuun lisätään vesiosuuskuntien ja yhtymien liittyjät, voidaan todeta, että Uudenkaupungin Vesi toimittaa vettä n. 89 %:lle kaupungin asukkaista. Seuraavassa taulukossa on esitetty Uudenkaupungin Veden vesijohtoverkoston liittyjämäärät ja liittymisprosentit vuosilta 1995, 2000 ja Taulukko 3.2. Uudenkaupungin Veden vesijohtoverkoston liittyjämäärät ja liittymisprosentit vuosilta 1995, 2000 ja Väkiluku Liittyjämäärä Liittymisprosentti 83 % 85 % 87 % Vedenkulutus Vuonna 2002 verkostoon pumpattiin vettä m 3 (keskimäärin m 3 /d). Seuraavassa taulukossa on esitetty vedenkulutus vuosilta 2002, 2007 ja 2008.

10 7/29 Taulukko 3.3. Vedenkulutukset vuosilta 2002, 2007 ja Verkostoon pumpattu vesimäärä m 3 /a myyty Taivassaloon ja Kustaviin m 3 /a myyty Vehmaan kuntaan m 3 /a myyty vesiosuuskunnille ja -yhtymille m 3 /a * Uudenkaupungin vedenkulutus m 3 /a Vedenkulutus - asutuksen vedenkulutus m 3 /d teollisuuden vedenkulutus (sis. sairaalat) m 3 /d yhteensä m 3 /d Ominaisvedenkulutus l/as/d Ominaisvedenkulutus ilman teollisuutta l/as/d Laskutettu vedenkulutus - laskutettu vedenkuluttajilta m 3 /a laskuttamaton käyttö + hukkavedet m 3 /a laskuttamaton käyttö + hukkavedet % * Vesiosuuskuntien vedenkulutus 2002 perustuu arvioon. Merkittäviä vedenkuluttajia ovat mm. Valmet Automotive Oy (60 m 3 /d), Yara (85 m 3 /d), Kalarannan Vihannes KY (45 m 3 /d) ja Saaristomeren Kala Oy (38 m 3 /d) sekä sairaalat (55 m 3 /d). Lisäksi Uudenkaupungin Vesi Oy toimittaa teollisuuden käyttöön raakavettä suoraan makean veden altaasta (Valmet Automotive Oy, Rautavalimo, Kemira Agro Oy) eli n m 3 /d Vedenlaatu Uudenkaupungin Veden asiakkailleen toimittaman veden laatu on ollut hyvää. Vuonna 2008 verkostovesinäytteiden keskiarvot ovat täyttäneet sosiaali- ja terveysministeriön asettamat laatuvaatimukset ja suositukset kaikkien tutkittujen ominaisuuksien osalta. Jaettavan veden laatua tarkkaillaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän vesilaitoksen valvontatutkimusohjelman mukaisesti Poikkeusolojen vedenhankinta Varmuusluokitus (I-III, 0) perustuu siihen, kuinka monta litraa talousvettä asukasta kohti voidaan toimittaa käyttöön poikkeustilanteessa. Poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa ensisijainen vesilähde on poissa käytöstä. Pohjavedenottamon varaottamon tulee sijaita eri pohjavesialueella, jotta se kelpaa luokituksessa huomioiduksi. Luokitus perustuu valtion ympäristöhallinnon ohjeisiin. Laitoksen tavoitteena tulee olla saavuttaa varmuusluokka I tai vähintään II. Tarkastelu on tehty verkostokohtaisesti. Seuraavassa taulukossa on esitetty ohjeistuksen mukaisesti laskettu varmuusluokitus.

11 8/29 Taulukko 3.4 Vesijohtoverkoston varmuusluokitus vuonna 2009 Verkosto Liittyneet (as) Pääottamo (m 3 /d) Varaottamot (m 3 /d) Uudenkaupungin Vesi Tammio Haudo 400 Laitilasta n Luokkarajat: I (> 120 l/as d), II (> 50 l/as d), III (>5 l/as d), 0 (< 5 l/as d) Poikkeusolot, käytössä (l/ as d) Varmuusluokka 166 I Poikkeustilanne syntyy, jos Tammion vedenottamo makean veden altaalla on poissa käytöstä pitempiaikaisesti. Haudon varaottamosta on mahdollista ottaa vettä 400 m 3 /d. Laitilasta on mahdollista johtaa vettä varmuusvesijohtoa pitkin. Laitilan ottamoiden kapasiteetti on yhteensä m 3 /d ja oma kulutus noin m 3 /d. Tällöin Uuteenkaupunkiin jäisi toimitettavaksi noin m 3 /d. Varmuusottamoista ja -yhteyksistä on mahdollista hankkia vettä 166 l/as d, joka vastaa varmuusluokkaa I. Uudestakaupungista on myös yhteydet Pyhärantaan ja Vehmaan kautta Mynämäellä asti. Näiden yhteyksien kautta vedensaanti on epävarmempaa etäisyyksistä ja kapasiteeteistä johtuen. Uudenkaupungin Vesi on laatinut Nervanderin vesilaitosta ja sen verkostoa koskevan suunnitelman varautumisesta terveydensuojelulain mukaisiin erityistilanteisiin. Uudenkaupungin Vesi on myös laatinut valmiuslain (1080/91) mukaisen valmiussuunnitelman. 3.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY Jätevesien viemäröinti Kaupungin viemäriverkostot kattavat Uudessakaupungissa asemakaava-alueet sekä joitakin asuma-alueita kaava-alueiden liepeillä ja niiden välissä. Pyhämaan keskustassa on lisäksi viemäriverkosto. Keskustan, Kalannin ja Pyhämaan jätevedet käsitellään Häpönniemen jätevedenpuhdistamolla ja Lokalahden jätevedet Lokalahden jätevedenpuhdistamolla. Verkostojen kunnosta vastaa Uudenkaupungin Vesi. Viemäriverkostoihin liittyneiden määrä vuoden 2008 lopussa oli yhteensä ja liittymisaste 85 %. Viemäriverkon pituus oli yhteensä n. 254 km. Lokalahden verkostossa oli vuoden 2008 lopussa 385 liittyjää ja verkoston pituus oli 9,8 km. Pyhämaan kirkonkylän jätevedet johdetaan Pyhärannan kunnan kautta Häpönniemen puhdistamolle. Pyhämaan verkostossa on noin 120 liittyjää. Keskimääräinen jätevesivirtaama on noin 13,5 m 3 /d. Verkoston pituus on n. 4,2 km. Uudenkaupungin viemäriverkosto on pääosin materiaaliltaan muovia. Betonisia jätevesiviemäreitä ja kaivoja on kuitenkin vielä n. 20 km. Betonisia sekaviemäreitä on lisäksi n. 7 km (vuoden 2000 tietoja). Vuonna 2008 laskuttamattoman jäteveden osuus oli 58 %. Vähäsateisena vuotena 2002 osuus oli 34 %. Tavoiteltava taso on alle 30 %. Laskuttamattoman jäteveden osuus johtuu osittain vanhoista sekaviemäröidyistä alueista ja osittain vuotavista kaivoista ja viemäriosuuksista. Keskustan viemäriverkostosta ollaan tekemässä vuotovesiselvitystä ja osa verkostoa on jo saneerattu selvityksen perusteella. Lo-

12 9/29 kalahden viemäriverkostoon ei ole tehty vuotovesitutkimusta, mutta puhdistamon tarkkailuraporteista käy ilmi, että vuotovedet ovat haitanneet puhdistustulosta. Verkostojen saneeraustöitä on tehty vuosittain ja vuotovesiä on saatu vähennettyä. Seuraavassa taulukossa on esitetty liittyjämäärät, verkostojen pituudet ja jätevesimäärät vuosina ja Taulukko 3.5. Liittyjämäärät, verkostojen pituudet ja jätevesimäärät vuosina ja Liittyjämäärä - väkiluku (Uudessakaupungissa) as liittyjämäärä (Uudessakaupungissa) as Häpönniemi as Lokalahti as Pyhärannan kunta as Liittymisprosentti (Uudessakaupungissa) % Viemäriverkoston pituus yhteensä m Keskusta m Lokalahti m Kalanti m Pyhämaa m Jätevesimäärä - käsitelty jätevesimäärä * ) m 3 /a Häpönniemi * ) m 3 /a Lokalahti m 3 /a käsitelty jätevesimäärä asukasta kohti l/as/d laskutettu jätevesimäärä m 3 /a laskuttamaton jätevesimäärä m 3 /a laskuttamaton jätevesimäärä % - 55 % 34 % 58 % *) Sisältää Pyhärannan Rohdaisten jätevedet Jätevesien käsittely ja jätevesikuormitus Häpönniemen keskuspuhdistamo Häpönniemen keskuspuhdistamo on 1977 valmistunut kemiallinen puhdistamo, joka on vuonna 2004 saneerattu biologis-kemialliseksi typpeä poistavaksi biosuodatinlaitokseksi. Vuonna 2007 tehtiin laajennus, jossa lisättiin 2 denitrifikaatioyksikköä. Saostuskemikaalina käytetään ALF:a ja PAX-18:ta. Prosessiin syötetään myös soodaa alkaliteetin ja ph:n nostamiseksi sekä metanolia hiililähteeksi denitrifikaatiosoluihin. Biologiseen osaan syötetään ajoittain lisäfosforiravinnetta (Kemphos Bio 52) typenpoistomikrobien riittävän ravinnon varmistamiseksi. Lisäksi esiselkeytykseen syötetään ajoittain polymeeriä. Lietteenkuivaus tapahtuu ruuvikuivaimella. Puhdistamolle johdetaan Uudenkaupungin keskusta-alueen lisäksi Kalannin, Raulion ja Pyhämaan taajamien, Pyhärannan Rohdaisten taajaman sekä osuuskuntien jätevedet. Vuoden 2009 keväästä alkaen Laitilan kaupungin viemäröintialueen jätevedet on johdettu siirtoviemärillä Uudenkaupungin viemäriverkkoon ja edelleen Häpönniemen keskuspuhdistamolle.

13 10/29 Biologis-kemiallisen puhdistamon mitoitusarvot ovat: Keskivirtaama (Q d ) m 3 /d Keskivirtaama (q ka ) 280 m 3 /h Mitoitusvirtaama (q mit ) 400 m 3 /h Maksimivirtaama (q max ) m 3 /d BOD 7 -kuorma kg/d Fosforikuorma 61 kg/d Typpikuorma 340 kg/d Kiintoainekuorma kg/d Minimilämpötila T min 6 C Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi antamallaan päätöksellään nro 9/2007/1 Uudenkaupungin Häpönniemeen jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Lisäksi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi (päätös nro 25/2007/1) Uudenkaupungin kaupungille luvan Laitilan kaupungin yhdyskuntajätevesien vastaanotolle ja käsittelylle Häpönniemen puhdistamossa ennen ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemista ehdolla, että ympäristöluvan lupamääräyksiä noudatetaan. Vaasan hallinto-oikeus vahvisti päätökset (päätös nro 08/0027/3) tietyin muutoksin. Vuonna 2008 Häpönniemen puhdistamolla käsiteltiin kuutiota jätevesiä (keskimäärin m 3 /d). Ohituksia oli vuoden aikana m 3 eli keskimäärin 222 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty puhdistamon tulokuormituksen kehitys vuodesta Taulukko 3.6. Häpönniemen jätevedenpuhdistamon tulovirtaaman ja -kuormituksen kehitys Käsitelty jätevesi m 3 /d BOD 7ATU kg/d Kok. fosfori kg/d Kok. typpi kg/d Vuonna 2008 Puhdistamo täytti ympäristöluvan vaatimukset kaikilla neljännesvuosijaksoilla BOD 7ATU :n, COD Cr :n, fosforin ja kiintoaineen osalta. Kokonaistypen puhdistustehovaatimusta vuosikeskiarvona laskettuna ei saavutettu. Seuraavassa taulukossa on esitetty vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot.

14 11/29 Taulukko 3.7 Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot koko vuoden ja eri neljännesvuosijaksojen osalta. Pitoisuus (mg/l) Lupaehdot LSYLV, VHO I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 Vuosikeskiarvo BOD7ATU 6,7 (3,9) 7,6 (7,3) 7,1 (5,6) 6,4 (5,5) 6,7 (5,3) 15 CODCr 48 (43) 53 (53) 55 (53) 51 (49) 51 (48) 90 Kokonaisfosfori 0,24 (0,14) 0,21 (0,20) 0,25 (0,21) 0,18 (0,16) 0,21 (0,17) 0,5 Kokonaistyppi 24 (22) 16 (16) 21 (21) 11 (11) 16 (16) Ammoniumtyppi 13 (13) 8,0 (8,0) 6,1 (5,8) 3,1 (2,6) 7,9 (7,5) Kiintoaine 6,4 (2,9) 4,7 (4,4) 6,2 (4,4) 3,9 (3,1) 5,3 (3,5) 25 Puhdistusteho (%) Lupaehdot LSYLV, VHO I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 Vuosikeskiarvo BOD7ATU 97 (99) 96 (96) 98 (98) 97 (97) 97 (97) 90 (95) CODCr 92 (93) 88 (89) 92 (93) 89 (89) 90 (90) 80 Kokonaisfosfori 96 (98) 97 (98) 97 (98) 97 (97) 97 (98) 90 (95) Kokonaistyppi 45 (53) 69 (70) 62 (63) 66 (68) 63 (64) 70 1) Ammoniumtyppi 69** (73**) 85** (85**) 89** (90**) 91** (92**) 84** (89**) Kiintoaine 97 (99) 98 (98) 99 (99) 98 (98) 98 (98) 90 Suluissa ovat puhdistamon arvot ilman ohituksia Arvot, jotka eivät täyttäneet lupaehtoja, on esitetty lihavoituna. BOD 7ATU:n, CODCr:n, fosforin ja kiintoaineen osalta arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina ja typen osalta vuosikeskiarvona. LSYLV, VHO = Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 9/2007/1 ja Vaasan hallinto-oikeus nro 08/0027/3 (vaatimukset täytettävä neljännesvuosikeskiarvoina) 1) Täytettävä vuosikeskiarvona. * Tavoitearvo ** Nitrifikaatioaste Puhdistamolta lähtevän kuormituksen kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. Kuormitus on vähentynyt kaikkien haitta-aineiden suhteen. Taulukko 3.8. Häpönniemen puhdistettujen jätevesien vesistöön aiheuttaman kuormituksen kehitys BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d Kok. fosfori kg/d 1,9 2,8 2,7 1,4 2,0 1,3 Kok. typpi kg/d Ammoniumtyppi kg/d Kiintoaine kg/d Lokalahden jätevedenpuhdistamo Lokalahden jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrisulfaatilla (PIX-105). Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Virtaama (Q kesk ) 170 m 3 /d Mitoitusvirtaama (q mitt ) 12,6 m 3 /h

15 12/29 Mitoitusvirtaama max (q max ) 31,0 m 3 /h BOD 7 -kuorma 34 kg/d Fosforikuorma 1,8 kg/d Typpikuorma 5,9 kg/d Asukasvastineluku (AVL) 450 asukasta Lokalahden puhdistamolle tuleva jätevesi koostuu asumajätevesistä. Vuoden 2008 puhdistettu vesimäärä oli m 3 eli keskimäärin 120 m 3 /d. Ohituksia oli yhteensä 7 m 3. Puhdistamolle tulevat vuotovesimäärät olivat suuret. Vuotovesien osuus tulevasta vesimäärästä oli helmikuussa noin 50 %, joulukuussa noin 60 %, huhtikuussa noin 70 % ja marraskuussa noin 75 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty Lokalahden puhdistamon tulokuormituksen kehitys vuodesta Taulukko 3.9. Lokalahden puhdistamon tulokuormituksen kehitys vuodesta BOD 7ATU kg/d , Kok. fosfori kg/d 0,58 0,75 0,60 0,53 0,68 0,68 0,69 0,66 0,63 0,63 0,66 Kok. typpi kg/d 3,5 4,7 3,9 3,1 3,5 4,1 3,9 4,2 3,9 3,6 3,9 Lokalahden puhdistamolle ei ole tuotu saostus- eikä umpikaivolietteitä. Lupatilanne Lounais-Suomen ympäristökeskus myönsi Lokalahden jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Luvan mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että ojaan johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 15 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l sekä kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l. Käsittelytehon tulee BOD 7ATU :n, fosforin ja kiintoaineen osalta olla vähintään 90 % ja COD Cr :n osalta vähintään 75 %. Edellä mainitut arvot lasketaan vuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi laitoksella on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen poistoon. Puhdistusteho Lokalahden puhdistamo ei täyttänyt kaikilta osin lupaehtoja vuonna BOD 7ATU :n suhteen käsittelyteho jäi 88 %:iin, COD Cr :n osalta 72 %:iin ja fosforin osalta 67 %:iin. Nitrifikaatio oli vähäistä. Suuresta vuotovesimäärästä johtuen marraskuussa puhdistamolta karkasi lietettä, mikä nosti lähtevän jäteveden pitoisuuksia ja huononsi puhdistustehoja. Näytteenottoaikana puhdistamolle on saattanut tulla hetkellisesti runsaasti vettä, mikä on osaltaan aiheuttanut lietteen karkaamista. Tämän vuoksi laitoksen puhdistustulos jäi heikoksi Puhdistamolietteet Häpönniemen keskuspuhdistamolla puhdistamoliete sakeutettiin ja kuivattiin ruuvikuivaimella polymeerilisäyksen jälkeen. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli tällöin 15,3 % (tammikuu 2008). Vuonna 2008 kuivattua lietettä syntyi tonnia ja se kompostoitiin Munaistenmetsän kaatopaikan kentällä. Liete loppusijoitettiin kaatopai-

16 13/29 kan maisemointiin. Vuonna 2009 puhdistamolle on hankittu kuivauslinko. Vuoden 2010 alusta alkaen puhdistamolietteet kuljetetaan Köyliöön Satakierto Oy:n käsittelylaitokselle. Lokalahden puhdistamon ylijäämäliete käsitellään sakeuttamossa ja käsitelty liete kuljetetaan Häpönniemen puhdistamolle kuivattavaksi. Vuonna 2008 lietettä kuljetettiin keskuspuhdistamolle n m 3. Lokalahden puhdistamolietteestä ei ole tehty erillistä lieteanalyysiä, vaan lieteanalyysit tehdään pelkästään Häpönniemen jätevedenpuhdistamolta muodostuvasta kuivatusta lietteestä. 3.4 HULEVEDET Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös perustusten kuivatusvedestä käytetään nimeä hulevesi. Tiiviisti asutuilla alueilla, joilla hulevesiä ei pystytä hallitusti käsittelemään tonteilla, hulevedet johdetaan viemäriin. Sekaviemäröinnissä hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin, jolloin hulevedet päätyvät jätevedenpuhdistamolle. Hulevedet aiheuttavat haittaa puhdistusprosessille, kuten turhaa kuormitusta, suuria virtaamavaihteluita ja veden lämpötilan alenemista. Erillisviemäröinnillä tarkoitetaan jätevesien johtamista jätevesiviemärissä ja hulevesien johtamista hulevesiviemärissä. Tällöin hulevedet eivät päädy jätevedenpuhdistamolle, vaan ne puretaan hallitusti maastoon. Uudessakaupungissa on sadevesiviemäreitä lähinnä asemakaava-alueilla. Rakennetun verkoston pituus on n. 140 km, josta sadevesiviemäreitä on n. 133 km ja sekaviemäreitä n. 7 km. 3.5 TEOLLISUUDEN VESIHUOLTO Häpönniemen puhdistamolle johdetaan Uudessakaupungissa sijaitsevien Valmet Automotive Oy:n, Vihannes-Laitila Oy:n ja Vakka-Suomen Panimo Oy:n jätevedet sekä Munaistenmetsän kaatopaikan suotovedet. Laitilan kaupungin alueelta puhdistamolle johdetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy:n, Naval Oy:n, Amitec Oy:n, Veme Oy:n, Comforta Oy:n ja Laitila Coating:n jätevedet. 3.6 ALUEELLINEN SUUNNITTELUTILANNE Vakka-Suomen ja Länsivyöhykkeen alueelle on tehty vesihuollon kehittämissuunnitelma (2002), jonka tarkoituksena oli selvittää Laitilan ja Uudenkaupungin kaupunkien sekä Askaisten, Kustavin, Lemun, Maskun, Mietoisten, Mynämäen, Nousiaisten, Pyhärannan, Ruskon, Taivassalon, Vahdon, Vehmaan ja Velkuan kuntien vesihuollon ratkaisuvaihtoehdot niin, että vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnitelma laadittiin vuoteen 2030 saakka. Suunnitelman mukaisesti on toteutettu Laitilan jätevesien johtaminen Uuteenkaupunkiin ja Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamon laajentaminen. Samoin Kustavi Lokalahti - Häpönniemi -siirtoviemärin rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2010 alussa.

17 14/29 Tämän lisäksi suunnitelmassa esitettiin Vehmaan ja Taivassalon jätevesien johtamista Uuteenkaupunkiin. 3.7 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA Kunnallisen laitoksen vesijohtoverkostojen ulkopuolella asuu noin 11 % kunnan asukkaista eli noin asukasta. Haja-asutusalueiden asukkaiden vedentarve on yhteensä noin 260 m 3 /d (150 l/as d). Viemäriverkostojen ulkopuolella asuu noin 15 % kunnan asukkaista eli noin asukasta. Näiden lisäksi vapaa-ajan asuntoja on yhteensä kappaletta, joista osa on liitetty vesijohtoverkostoon ja viemäriin. Vapaa-ajan asunnoista suurin osa on ilman vesivessaa, vesikalusteita tai paineellista vettä. Näissä asunnoissa vedenkulutus on todellisuudessa vähäistä, alle 50 l/as d. Asuntojen varustelutaso tulee jatkossa nousemaan, mikä lisää myös vedenkulutusta Vesiyhtymät Uudenkaupungin alueelle on vuodesta 1986 alkaen perustettu yli 30 vesiosuuskuntaa tai yhtymää. Uudenkaupungin Vesi toimittaa vettä kaikille vesiosuuskunnille. Osuuskunnille ja yhtymille toimitettu vuotuinen vesimäärä on n m 3 (vuonna 2008) eli n. 280 m 3 /d. Osuuskunnat ja yhtymät ovat rakentaneet yli 320 km vesijohto- ja viemärilinjoja. Suurin yksittäinen yhtymä on Lepäinen-Lyökki vesiosuuskunta, joka perustettiin vuonna Vesijohdon pituus on n. 180 km ja liitettyjä kiinteistöjä 320. Toinen merkittävä on vuotta aiemmin perustettu Kammelan vesiosuuskunta, jossa kiinteistöjä on 368 ja johtolinjan pituus n. 94 km. Puhtaan veden jakelun lisäksi on perustettu viemäröinnistä vastaavia osuuskuntia. Näistä suurimmat ovat Lyökki-Lepäinen jätevesiosuuskunta ja Kammelan jätevesiosuuskunta. Kaikki viemäröintiä tarjoavat yhtymät toimittavat jätevedet Uudenkaupungin Veden viemäriverkostoon. Uudenkaupungin vesiyhtymät on esitetty luettelona liitteenä (Liite 3) Haja-asutuksen vedenhankinta Verkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Valtaosa kiinteistökohtaisista kaivoista saa veden moreenikerrostumista. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luonnollisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut.

18 15/29 Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon, veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. Uudessakaupungissa kiinteistökohtaisissa kaivoista saatu vesi on usein rauta-, mangaani- ja humuspitoista. Lisäksi porakaivoissa on esiintynyt radonia. Vuoden kuiva ajanjakso on myös paikoin aiheuttanut ongelmia veden riittävyyden kanssa Haja-asutuksen jätevedet Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpiä ovat mahdolliset pohjavesien ja kaivojen saastumiset ja hajuhaitat sekä vesistöjen rehevöityminen. Riittämättömät kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelymenetelmät ovat tietenkin uhka myös pohjavesialueilla ja makean veden altaan valuma-alueella Rakennusjärjestyksen mukaan tärkeillä pohjavesialueilla jätevedet on johdettava käsiteltäviksi pohjavesialueen ulkopuolelle yhteiseen viemärilaitokseen tai kaikille jätevesille on oltava tiiveyden suhteen valvottavissa oleva umpikaivo. Makean veden altaan valuma-alueella ja Sirppujoen suojavyöhykkeellä sekä rantaalueilla tulee WC-vesille olla umpikaivo, ellei niitä voida johtaa yleiseen viemärilaitokseen. Muille jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely tai muu puhdistusteholtaan vastaava käsittely. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3:n saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (542/2003) voimaan tulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen , siirtymäaika on 10 vuotta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on yleensä samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi.

19 16/29 Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkon rakentamiseen haja-asutusalueelle. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat Haja-asutuksen jätevesilietteet Haja-asutusalueilla syntyviä saostuskaivo- ja umpikaivolietteitä otetaan Häpönniemen puhdistamolla vastaan yhteensä noin m 3 vuodessa, mikä on 0,3 % puhdistamolla käsitellystä jätevedestä. Saostus- ja umpikaivolietteet johdetaan välppien kautta vesiprosessiin. 4 VESIHUOLLON KEHITYSENNUSTEET 4.1 VEDENKULUTUSENNUSTEET Vesijohtoverkoston liittyjämäärä- ja vedenkulutusennusteet on laskettu Länsivyöhykkeen ja Vakka-Suomen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (2003). Seuraavassa taulukossa on esitetty ennuste vesijohtoverkoston liittyjämäärälle. Liittyjämääräennustetta on tarkistettu suunnitelman laatimisen jälkeen perustuen tapahtuneeseen kehitykseen ja uuteen väestöennusteeseen. Taulukko 4.1. Vesijohtoverkostojen liittyjämäärät ja liittymisaste vuonna 2008 sekä ennusteet vuosille 2010, 2020 ja Väkiluku Liittyjät Liittymisaste % 87 % 89 % 95 % 97 % Koska Uusikaupunki myy vettä Taivassaloon, Kustaviin ja Vehmaalle, vaikuttaa Uudenkaupungin vedentarpeeseen tulevaisuudessa myös näiden kuntien lisääntyvä vedentarve. Seuraavassa taulukossa on Uudenkaupungin ja Uudenkaupungin Veden asiakaskuntien sekä vesiosuuskuntien vedenkulutusennusteet. Taulukko 4.2. Uudenkaupungin, Kustavin, Taivassalon, Vehmaan ja Pyhärannan vedenkulutusennusteet vuoteen (m 3 /d) (m 3 /d) (m 3 /d) (m 3 /d) Uusikaupunki Vesiosuuskunnat Kustavi ja Taivassalo Vehmaa Pyhäranta Yhteensä Uudenkaupungin oma vedenkulutus tulee ennusteen mukaan pysymään nykyisellä tasolla vuoteen 2030 mennessä. Jos Uudenkaupungin Veden asiakaskunnat sekä vesiosuuskunnat ja yhtymät ostavat myös jatkossa kaiken tarvitsemansa veden Uudenkaupungin Vedeltä, verkostoon pumpattava vesimäärä olisi m 3 /d vuonna Pyhäranta ja Taivassalo kuitenkin ostavat todennäköisesti myös jatkossa vain osan tarvitsemastaan vedestä Uudenkaupungin Vedeltä.

20 17/ JÄTEVESIENNUSTEET Kiinnostus viemäriverkostoon liittymiseen tulee kasvamaan jätevesien käsittelyä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevien määräysten takia. Ennusteen mukaan viemäriverkostoon on liittynyt vuoteen 2030 mennessä n asukasta, mikä on 95 % kunnan asukkaista. Seuraavassa taulukossa on esitetty viemäriverkoston liittyjämäärät ja liittymisaste vuonna 2008 ja ennusteet vuoteen Taulukko 4.3. Viemäriverkon liittyjämäärät ja liittymisaste vuonna 2008 sekä ennusteet vuosille 2010, 2020 ja Väkiluku Liittyjät Liittymisaste % 85 % 89 % 93 % 95 % Uudenkaupungin alueella jätevesimäärän odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Häpönniemen jätevedenpuhdistamolla käsiteltävän jäteveden määrä tulee nousemaan tarkastelujakson aikana Lokalahden ja Kustavin rakennettavien siirtoviemäreiden ansiosta. Vuosien 2020 ja 2030 ennusteissa on otettu huomioon Vehmaan ja Taivassalon mahdolliset siirtoviemärit. Seuraavaan taulukkoon on kerätty Uudenkaupungin ja sen mahdollisten tulevien yhteistyökuntien jätevesimääräennusteet. Taulukossa on esitetty keskimääräinen jätevesimäärä vuonna 2008 ja ennusteet vuoteen Taulukko 4.4. Keskimääräinen jätevesimäärä vuonna 2008 sekä ennusteet vuoteen (m 3 /d) (m 3 /d) (m 3 /d) (m 3 /d) Uusikaupunki 1) Pyhäranta Laitila Lokalahti Kustavi Taivassalo Vehmaa yhteensä * 8 175** 8 300** 1) Vähennetty Pyhärannan kunnan osuus *) Vuoden 2010 jätevesimäärään on laskettu Uudenkaupungin ja Pyhärannan lisäksi Lokalahden, Laitilan ja Kustavin jätevedet. **) Vuoden 2020 ja 2030 jätevesimäärään on laskettu kaikkien taulukossa olevien kuntien jätevedet. 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 5.1 VEDENHANKINNAN JA -JAKELUN KEHITTÄMISTARPEET Vesijohtoverkostossa on alueita, jotka ovat pelkästään yhden linjan varassa. Kyseisissä linjoissa saattaa myös veden laatu heiketä pitkien viipymien ja vähäisen vedenkulutuksen vuoksi. Linjat kuuluvat kuitenkin pääosin eri vesiosuuskunnille ja niiden yhdistäminen vaatii joko vesiosuuskuntien yhteisiä päätöksiä tai Uudenkaupungin Veden osallistumista hankkeisiin. Tällaisia alueita ovat mm. Sairisten veden, Hallu-Kallelan, Saariston ja Tirkkala-Hakalan vesiosuuskuntien verkostot. Vesijohdon vuotojen monitoroimiseksi tulisi verkostoon sijoittaa mittarikaivoja.

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E25777.10 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA MASKUN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE HYVÄKSYNYT TARKISTANUT LAATINUT /KORJATTU ARY ARY VKOL 28.02.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24805.10. Turku, 20.06.2013

TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24805.10. Turku, 20.06.2013 TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24805.10 Turku, 20.06.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012 AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu

Lisätiedot

TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25458.10. Turku, 08.06.2012

TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25458.10. Turku, 08.06.2012 TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25458.10 Turku, 08.06.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23162.10. Turku, 03.03.2010

LAITILAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23162.10. Turku, 03.03.2010 LAITILAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23162.10 Turku, 03.03.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Kaarina, Tampere,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

PYHÄRANNAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA PYHÄRANNAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E22886 Turku, 16.09.2009 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23614.10. Turku, 08.06.2010

NAANTALIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23614.10. Turku, 08.06.2010 NAANTALIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23614.10 Turku, 08.06.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I PERUSSELVITYKSET, ENNUSTEET SEKÄ TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS DRANGSFJÄRDIN KUNTA KEMIÖN KUNTA

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23455.10. Turku, 31.08.2010

RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23455.10. Turku, 31.08.2010 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23455.10 Turku, 31.08.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23446.10. Turku, 20.12.2010

KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23446.10. Turku, 20.12.2010 KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23446.10 Turku, 20.12.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: E24957. Turku, 04.11.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: E24957. Turku, 04.11.2013 EURAJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24957 Turku, 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 2010 K& 1.11.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(19) 1 JOHDANTO... 3 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Kunnan

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24991.10. Turku, 03.02.2012

PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24991.10. Turku, 03.02.2012 PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24991.10 Turku, 03.02.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23134.10. Turku, 11.11.2009. Kemiönsaaren kunnanvaltuuston hyväksymä 11.11.

KEMIÖNSAAREN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23134.10. Turku, 11.11.2009. Kemiönsaaren kunnanvaltuuston hyväksymä 11.11. KEMIÖNSAAREN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnanvaltuuston hyväksymä 11.11.2009 Työ:.10 Turku, 11.11.2009 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET

KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen yleisperiaatteet 1 (6) KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET Hyväksytty kunnanvaltuuston päätöksellä 19.12.2013 157

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

KARKKILAN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma KARKKILAN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma Työ: 20844 YV Tampere 30.01.2004 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. (03) 2442 111 OULU Fax (03) 2442 267 ALV

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Vesilahden kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Työ: E24152. Tampere 25.05.2011

Vesilahden kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Työ: E24152. Tampere 25.05.2011 Vesilahden kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma Työ: E24152 Tampere 25.05.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E25781 RAASEPORIN KAUPUNKI RAASEPORIN KAUPUNGIN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013 HUITTISTEN PUHDISTAMO OY Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja Haja-asutusalueiden vesihuolto Työ: E24623.20 Tampere 18.3.2013 PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25480.10. Turku 3.5.2013. AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400

PARAISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25480.10. Turku 3.5.2013. AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 PARAISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25480.10 Turku 3.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 21, JÄTEVESIKUORMITUS 29-21 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA Mirva Levomäki prosessi-insinööri, DI Lounais-Suomen vesi- ja

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IKAALISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Käsitelty pvm Hyväksytty pvm Tekninen lautakunta 19.6.2013/42 19.6.2013/42 Kaupunginhallitus 12.8.2013/137 12.8.2013/137

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23806.10. Turku, 24.11.2010

HUITTISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23806.10. Turku, 24.11.2010 HUITTISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23806.10 Turku, 24.11.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KÖYLIÖN KUNTA. Työ: E23253.10. Turku, 14.04.2010

KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KÖYLIÖN KUNTA. Työ: E23253.10. Turku, 14.04.2010 KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KÖYLIÖN KUNTA Työ: E23253.10 Turku, 14.04.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku,

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23253.10 Turku, 06.09.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)

Lisätiedot

PELASTA SAARISTOMERI OIKEILLA NUIJAN- KOPAUTUKSILLA. Miten kunta voi vaikuttaa vesiensuojeluun?

PELASTA SAARISTOMERI OIKEILLA NUIJAN- KOPAUTUKSILLA. Miten kunta voi vaikuttaa vesiensuojeluun? PELASTA SAARISTOMERI OIKEILLA NUIJAN- KOPAUTUKSILLA Miten kunta voi vaikuttaa vesiensuojeluun? KUNTAKESKUSTEN JÄTEVEDET Kunnallinen viemäröinti on ensisijainen ratkaisu. Jätevesihuoltoa tulee erityisesti

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2010

HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2010 HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2010 2.2.2011 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Väestö 2.2

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU HYVINKÄÄ, KALTEVAN PUHDISTAMO KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2011 JA RAPORTTI 4/2011 (1.10. - 31.12.2011) 1. Yleistä Kaltevan puhdistamo on mekaanis-kemiallis-biologisesti

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23868.10. Turku, 28.01.2011

PORIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23868.10. Turku, 28.01.2011 PORIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23868.10 Turku, 28.01.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

OULUN VESI laadukasta vesihuoltoa Oulussa vuodesta 1902 19.11.2014. Oulun Veden esittely. Pohjois Suomen vesihuoltopäivät Oulussa 19. 20.11.

OULUN VESI laadukasta vesihuoltoa Oulussa vuodesta 1902 19.11.2014. Oulun Veden esittely. Pohjois Suomen vesihuoltopäivät Oulussa 19. 20.11. Pohjois Suomen vesihuoltopäivät Oulussa 19. 20.11.2014 Oulun Veden esittely Jouni Lähdemäki OULUN VESI laadukasta vesihuoltoa Oulussa vuodesta 1902 kunnallinen liikelaitos viiden kunnan kuntaliitoksessa

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen. Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot