UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI"

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ:.10 Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS VÄESTÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖENNUSTEET KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ VESIHUOLLON NYKYTILA ORGANISAATIO JA HALLINTO VEDENHANKINTA- JA JAKELU JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY HULEVEDET TEOLLISUUDEN VESIHUOLTO ALUEELLINEN SUUNNITTELUTILANNE HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA VESIHUOLLON KEHITYSENNUSTEET VEDENKULUTUSENNUSTEET JÄTEVESIENNUSTEET VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET VEDENHANKINNAN JA -JAKELUN KEHITTÄMISTARPEET JÄTEVEDENKÄSITTELYN KEHITTÄMISTARPEET VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN ALUEELLISEN YHTEISTYÖN TAVOITTEET KEHITTÄMISTOIMENPITEET VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN YLEISTÄ TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMISESTÄ KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOS OSUUSKUNNAT SUUNNITELMAN TOTEUTUS...26 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

3 9.1 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN SUUNNITELMAN TARKENTAMINEN JA MUUTTAMINEN SUUNNITELMAN YLLÄPITO, VALVONTA JA TIEDOTTAMINEN TIIVISTELMÄ...27 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Kehittämistoimenpiteet Asutuksen sijoittuminen Vesiosuuskunnat KARTAT: Kartta 101 Yleiskartta 1: Kartta 102 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet 1: / ARY / JOT / JOT KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ / ARY / JOT / JOT KAUPUNGINHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ / ARY / JOT / JOT UUDENKAUPUNGIN VEDEN JOHTOKUNNAN HYVÄKSYMÄ / ARY / JOT / JOT LAUSUNNOILLE / ARY / JOT / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

4 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖ.10 1 JOHDANTO Uudenkaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kaupungin vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelma on laadittu vuoteen 2030 saakka ja sitä tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Uudenkaupungin kaupungin / Uudenkaupungin Veden kunnan toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektivastaavana Kai Saralehto, pääsuunnittelijana Antti Ryynänen, suunnittelijana ja avustavissa tehtävissä Jonna Tuomiranta. Työn ohjaukseen ovat osallistuneet Kyösti Hallikainen Uudenkaupungin Vedestä, Leena Arvela-Hellén Uudenkaupungin kaupungilta ja Jyrki Lammila Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Uudenkaupungin kaupunki. Uusikaupunki sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Varsinais-Suomen maakunnan luoteisosassa Vakka-Suomessa. Naapurikuntia ovat Pyhäranta, Laitila, Vehmaa, Taivassalo ja Kustavi. Uudenkaupungin kokonaispinta-ala on 1 932,72 km 2, josta maapinta-ala on 502,68 km 2 (26 %) ja vesipinta-ala on 1 430,04 km 2 (74 %). Vesipinta-alasta makeaa vettä on 49,05 km 2 ja merivettä 1 380,99 km 2.

5 2/29 Keskustan lisäksi Uudessakaupungissa on kolme merkittävää taajama-aluetta, Lokalahti, Kalanti ja Pyhämaa. Uusikaupunki kuuluu Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueisiin. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Uudenkaupungin väkiluku on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana laskenut. Vuoden 2008 lopussa Uudenkaupungin väkiluku oli noin asukasta. Väestömäärän kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.1. Uudenkaupungin väestökehitys vuosina (Tilastokeskus) Vuosi Väkiluku Vuonna 2007 Uudessakaupungissa oli asuntokuntia yhteensä Lomaasuntoja oli yhteensä kpl. Kaupungin väestöstä noin 80 % asui taajamissa. Asutus on keskittynyt taajamiin ja kyläkeskittymiin. Keskustan lisäksi Uudessakaupungissa on kolme merkittävää taajama-aluetta, Lokalahti, Kalanti ja Pyhämaa. Asutuksen sijoittuminen on esitetty liitteenä (Liite 2). Vuonna 1997 Uudessakaupungissa oli reilut työpaikkaa. Yli puolet kunnan työpaikoista on palvelualalla. Jalostuksen osuus oli suhteellisen suuri 43 %. Alkutuotannon osuus oli 5 %. Kunnan elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.2 Kunnassa sijaitsevat työpaikat toimialoittain vuonna 2006 (Tilastokeskus) Toimiala kpl % Alkutuotanto 347 5,2 Teollisuus (jalostus) ,2 Palvelut ,7 Muut 60 0,9 Yhteensä Vuonna 2007 yritystoimipaikkoja oli kunnassa noin (Tilastokeskus). 2.2 VÄESTÖENNUSTEET Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kunnan väestömäärän arvioidaan laskevan jatkossa. Vuonna 2030 asukasluvun ennustetaan olevan noin asukasta eli vähennystä tulee noin asukasta (6,5 %) vuoden 2008 lopun tasosta. Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnan väestöennusteet vuoteen 2030 (Tilastokeskus).

6 3/29 Taulukko 2.3 Väestöennuste (Tilastokeskus) Vuosi Väkiluku KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Maakuntakaavoitus Varsinais-Suomen alueella maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais-Suomen liitto. Varsinais-Suomen liiton laatimat Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehityskuntien maakuntakaavaehdotukset ovat käsittelyssä. Kaavat korvaavat alueille vahvistetut seutukaavat. Yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitustyötä. Sen on tarkoitus välittää valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen yksityiskohdat määritetään kunnan laatimissa osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa, jolloin sillä on ohjaava vaikutus. Maakuntakaavan keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat valtakunnalliset ja maakunnalliset liikenne- ja energiahuoltoverkostot ja muut teknisen huollon ratkaisut, luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen, ylikunnallisia ympäristövaikutuksia aiheuttava tai ylikunnallisia tarpeita palveleva maankäyttö (mm. maa-ainesten otto, kauppakeskukset, virkistys- ja matkailualueet ja liikenneterminaalit) Yleiskaavoitus Kaupungin alueella on laadittu seuraavat yleiskaavat: - Keskeisen alueen yleiskaava, vahvistettu Kirkonseutu-Orivon yleiskaava, vahvistettu Lokalahden kirkonseudun yleiskaava, vahvistettu Pyhämaan yleiskaava, vahvistettu Kammelan yleiskaava, vahvistettu Keskeisen alueen yleiskaava, vahvistettu Uudenkaupungin yleiskaava, vahvistettu 1994 Koko Kalannin alueen oikeusvaikutteisen yleiskaavan tekeminen on vireillä Asemakaavoitus Asemakaavoja on vahvistettu n. 250 kappaletta ja ranta-asemakaavoja n. 100 kappaletta. Voimassa olevat asemakaava-alueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Kartta 101).

7 4/29 Tulevan asemakaavoituksen painopiste asumisrakentamisen osalta on Hiun alueella Pohjavesialueet Uudessakaupungissa on kolme luokiteltua pohjavesialuetta, jotka ovat Lokalahden pohjavesialue, Kalannin kirkonkylän (Haudon ottamo) pohjavesialue ja Elkkyisten pohjavesialue. Lokalahden ja Kalannin kirkonkylän pohjavesialueet ovat I-luokan pohjavesialueita (veden hankintaa varten tärkeä pohjavesialue). I-luokan pohjavesialueilla muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 700 m 3 /d. Elkkyisten pohjavesialue on II-luokan pohjavesialue (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue). Elkkyisten pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 200 m 3 /d. Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (kartta 101). Yhteenveto pohjavesialueista on esitetty taulukossa 2.4. Taulukko 2.4. Uudenkaupungin pohjavesialueet (Valtion ympäristöhallinto).. Pohjavesialueen nimi Alueluokka Kokonaispinta-ala km 2 Muodostumisalue km 2 Kokonaisantoisuus m 3 /d Lokalahti I Kirkonkylä I Elkkyinen II 1,19 0, Luokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Luokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Natura-alueet Uudessakaupungissa Natura 2000 kohteisiin kuuluvat Ahmasvesi, Lautvesi, Kulju, Uudenkaupungin Saarnimetsät, Uudenkaupungin saaristo ja Vakka-Suomen kedot. Natura-alueiden rajaukset on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Kartta 101). Taulukko 2.5. Uudenkaupungin Natura-alueiden pinta-alat ja liittämisperusteet. Alue Paikkakunta Pinta-ala (ha) Liittämisperuste* Ahmasvesi Uusikaupunki/ 259 SCI Mynämäki Lautvesi Uusikaupunki/ 822 SPA Vehmaa Kulju Uusikaupunki/ 472 SCI/SPA Pyhäranta Seksmiilarin saaristo Uusikaupunki/ SPA Kustavi Uudenkaupungin saarnimetsät Uusikaupunki 57 SCI Uudenkaupungin saaristo Uusikaupunki/ SCI/SPA Pyhäranta Vakka-Suomen kedot Uusikaupunki 3 SCI *) SCI-alueet (Sites of Community Importance) ovat luontodirektiivin perusteella Natura verkostoon sisällytettyjä alueita. SPA-alueet (Special protection Areas) ovat lintudirektiivin perusteella Natura verkostoon sisällytettyjä alueita.

8 5/29 3 VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO Uudenkaupungin Vesi Uudenkaupungin vedenhankinnasta ja -jakelusta sekä viemäröinnistä vastaa Uudenkaupungin Vesi. Uudenkaupungin Vesi on kunnallinen liikelaitos, jolla on johtokunta. Uudenkaupungin Vettä koskevista periaateratkaisuista päättävät kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Uudenkaupungin Veden vastaavana viranhaltijana toimii vesihuoltopäällikkö Vakka-Suomen Vesi Vakka-Suomen Vesi vastaa Laitilan ja Uudenkaupungin kuntien välisestä siirtoviemäristä sekä Häpöniemen jätevedenpuhdistamon toiminnasta. Vakka-Suomen Vesi on Uudenkaupungin kaupungin liikelaitos. Liikelaitoksen toimintaa ohjaa ja kehittää johtokunta, johon Laitilan ja Uudenkaupungin kaupungit nimittävät jäsenet. Varsinaisia jäseniä johtokunnassa on kuusi, kolme kummastakin kaupungista. Lisäksi kumpikin kaupunki nimittää johtokuntaan yhden asiantuntijajäsenen. Johtokunnan puheenjohtaja on Uudestakaupungista ja varapuheenjohtaja Laitilasta. Liikelaitos aloitti toimintansa varsinaisesti , jolloin Uudenkaupungin Veden Häpönniemen puhdistamon käytössä oleva irtaimisto ja laitteisto purkuputkineen sekä Laitila-Uusikaupunki -siirtoviemäri siirtyivät liikelaitoksen omaisuudeksi. 3.2 VEDENHANKINTA- JA JAKELU Vedenottamot Uudenkaupungin päävesilähteenä on makean veden allas. Makean veden allas on merestä padoilla erotettu luonnonallas, johon vesi tulee valuma-alueen lisäksi Sirppujoesta. Makean veden altaan tilavuus on n m 3. Makean veden altaasta on lupa ottaa m 3 /d. Raakavesi pumpataan Tammion pumppuasemalta Nervanderin vesilaitokselle ja raakavettä käyttävän teollisuuden tarpeisiin. Raakavesi käsitellään Nervanderin vesilaitoksella ennen verkostoon johtamista. Vesilaitoksen puhdistusprosessi on seuraava: kemikaalien syöttö (kaliumpermanganaatti, rautasuola, kalkki), hämmennys, flotaatioselkeytys, kalkinsyöttö, hiekkasuodatus, hiilidioksidin syöttö, aktiivihiilisuodatus ja desinfiointi natriumhypokloriitilla ja ultraviolettisäteilytyksellä. Laitoksen kapasiteetti on 300 m 3 /h. Laitos on käytössä 16 h vuorokaudessa, joten sen tuotto on ollut n m 3 /d. Kaupungissa on lisäksi kaksi pohjavedenottamoa, Lokalahti ja Haudo (Kalanti). Haudon vedenottamolla on L-S VEO:n vuonna 1970 myöntämä lupa 400 m 3 /d vedenottoon. Lokalahden ottamo ei tarvitse ottolupaa. Haudon ottamon on varavesilähteenä, mutta se on tarkoitus ottaa jatkuvaan käyttöön. Lokalahden ottamo ei ole käytössä. Ottamon paikalla on paineenkorotusasema.

9 6/29 Taulukko 3.1. Uudenkaupungin vedenottamot, ottoluvat ja mitoitusvirtaamat. Ottamo Vesilähde Lupavuosi Ottolupa Mitoitusvirtaama, m 3 /d Käyttö m 3 /d Haudo Kirkonkylä L-S VEO Tammio makean veden allas L-S VEO n * Sisältää vesilaitoksen raakaveden (myös huuhtelut ja ylivuodot Ruokolan järveen) ja teollisuudelle toimitettavan raakaveden Vesijohtoverkosto Keskitetty vedenjakelu kattaa Uudessakaupungissa keskustan lisäksi suurimmat taajamat ja kylämuodostelmat. Uudenkaupungin Veden vesijohtoverkon pituus on n. 310 km. Verkostoon kuuluu lisäksi ylävesisäiliö ja kaksi paineenkorotuspumppaamoa. Ylävesisäiliön tilavuus on m 3. Uudenkaupungin vesijohtoverkko on yhteydessä Taivassalon, Vehmaan ja Pyhärannan vesijohtoverkostoihin. Uudenkaupungin Vesi myy vettä Taivassalon, Vehmaan ja Kustavin kuntiin sekä tarvittaessa Pyhärantaan ja Laitilaan. Uudenkaupungin Veden Kustavin kunnalle toimittama vesi johdetaan Taivassalon kunnan verkoston kautta. Uudenkaupungin Veden vesijohtoverkostoihin on liittynyt n asukasta eli 87 %. Kun lukuun lisätään vesiosuuskuntien ja yhtymien liittyjät, voidaan todeta, että Uudenkaupungin Vesi toimittaa vettä n. 89 %:lle kaupungin asukkaista. Seuraavassa taulukossa on esitetty Uudenkaupungin Veden vesijohtoverkoston liittyjämäärät ja liittymisprosentit vuosilta 1995, 2000 ja Taulukko 3.2. Uudenkaupungin Veden vesijohtoverkoston liittyjämäärät ja liittymisprosentit vuosilta 1995, 2000 ja Väkiluku Liittyjämäärä Liittymisprosentti 83 % 85 % 87 % Vedenkulutus Vuonna 2002 verkostoon pumpattiin vettä m 3 (keskimäärin m 3 /d). Seuraavassa taulukossa on esitetty vedenkulutus vuosilta 2002, 2007 ja 2008.

10 7/29 Taulukko 3.3. Vedenkulutukset vuosilta 2002, 2007 ja Verkostoon pumpattu vesimäärä m 3 /a myyty Taivassaloon ja Kustaviin m 3 /a myyty Vehmaan kuntaan m 3 /a myyty vesiosuuskunnille ja -yhtymille m 3 /a * Uudenkaupungin vedenkulutus m 3 /a Vedenkulutus - asutuksen vedenkulutus m 3 /d teollisuuden vedenkulutus (sis. sairaalat) m 3 /d yhteensä m 3 /d Ominaisvedenkulutus l/as/d Ominaisvedenkulutus ilman teollisuutta l/as/d Laskutettu vedenkulutus - laskutettu vedenkuluttajilta m 3 /a laskuttamaton käyttö + hukkavedet m 3 /a laskuttamaton käyttö + hukkavedet % * Vesiosuuskuntien vedenkulutus 2002 perustuu arvioon. Merkittäviä vedenkuluttajia ovat mm. Valmet Automotive Oy (60 m 3 /d), Yara (85 m 3 /d), Kalarannan Vihannes KY (45 m 3 /d) ja Saaristomeren Kala Oy (38 m 3 /d) sekä sairaalat (55 m 3 /d). Lisäksi Uudenkaupungin Vesi Oy toimittaa teollisuuden käyttöön raakavettä suoraan makean veden altaasta (Valmet Automotive Oy, Rautavalimo, Kemira Agro Oy) eli n m 3 /d Vedenlaatu Uudenkaupungin Veden asiakkailleen toimittaman veden laatu on ollut hyvää. Vuonna 2008 verkostovesinäytteiden keskiarvot ovat täyttäneet sosiaali- ja terveysministeriön asettamat laatuvaatimukset ja suositukset kaikkien tutkittujen ominaisuuksien osalta. Jaettavan veden laatua tarkkaillaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän vesilaitoksen valvontatutkimusohjelman mukaisesti Poikkeusolojen vedenhankinta Varmuusluokitus (I-III, 0) perustuu siihen, kuinka monta litraa talousvettä asukasta kohti voidaan toimittaa käyttöön poikkeustilanteessa. Poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa ensisijainen vesilähde on poissa käytöstä. Pohjavedenottamon varaottamon tulee sijaita eri pohjavesialueella, jotta se kelpaa luokituksessa huomioiduksi. Luokitus perustuu valtion ympäristöhallinnon ohjeisiin. Laitoksen tavoitteena tulee olla saavuttaa varmuusluokka I tai vähintään II. Tarkastelu on tehty verkostokohtaisesti. Seuraavassa taulukossa on esitetty ohjeistuksen mukaisesti laskettu varmuusluokitus.

11 8/29 Taulukko 3.4 Vesijohtoverkoston varmuusluokitus vuonna 2009 Verkosto Liittyneet (as) Pääottamo (m 3 /d) Varaottamot (m 3 /d) Uudenkaupungin Vesi Tammio Haudo 400 Laitilasta n Luokkarajat: I (> 120 l/as d), II (> 50 l/as d), III (>5 l/as d), 0 (< 5 l/as d) Poikkeusolot, käytössä (l/ as d) Varmuusluokka 166 I Poikkeustilanne syntyy, jos Tammion vedenottamo makean veden altaalla on poissa käytöstä pitempiaikaisesti. Haudon varaottamosta on mahdollista ottaa vettä 400 m 3 /d. Laitilasta on mahdollista johtaa vettä varmuusvesijohtoa pitkin. Laitilan ottamoiden kapasiteetti on yhteensä m 3 /d ja oma kulutus noin m 3 /d. Tällöin Uuteenkaupunkiin jäisi toimitettavaksi noin m 3 /d. Varmuusottamoista ja -yhteyksistä on mahdollista hankkia vettä 166 l/as d, joka vastaa varmuusluokkaa I. Uudestakaupungista on myös yhteydet Pyhärantaan ja Vehmaan kautta Mynämäellä asti. Näiden yhteyksien kautta vedensaanti on epävarmempaa etäisyyksistä ja kapasiteeteistä johtuen. Uudenkaupungin Vesi on laatinut Nervanderin vesilaitosta ja sen verkostoa koskevan suunnitelman varautumisesta terveydensuojelulain mukaisiin erityistilanteisiin. Uudenkaupungin Vesi on myös laatinut valmiuslain (1080/91) mukaisen valmiussuunnitelman. 3.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY Jätevesien viemäröinti Kaupungin viemäriverkostot kattavat Uudessakaupungissa asemakaava-alueet sekä joitakin asuma-alueita kaava-alueiden liepeillä ja niiden välissä. Pyhämaan keskustassa on lisäksi viemäriverkosto. Keskustan, Kalannin ja Pyhämaan jätevedet käsitellään Häpönniemen jätevedenpuhdistamolla ja Lokalahden jätevedet Lokalahden jätevedenpuhdistamolla. Verkostojen kunnosta vastaa Uudenkaupungin Vesi. Viemäriverkostoihin liittyneiden määrä vuoden 2008 lopussa oli yhteensä ja liittymisaste 85 %. Viemäriverkon pituus oli yhteensä n. 254 km. Lokalahden verkostossa oli vuoden 2008 lopussa 385 liittyjää ja verkoston pituus oli 9,8 km. Pyhämaan kirkonkylän jätevedet johdetaan Pyhärannan kunnan kautta Häpönniemen puhdistamolle. Pyhämaan verkostossa on noin 120 liittyjää. Keskimääräinen jätevesivirtaama on noin 13,5 m 3 /d. Verkoston pituus on n. 4,2 km. Uudenkaupungin viemäriverkosto on pääosin materiaaliltaan muovia. Betonisia jätevesiviemäreitä ja kaivoja on kuitenkin vielä n. 20 km. Betonisia sekaviemäreitä on lisäksi n. 7 km (vuoden 2000 tietoja). Vuonna 2008 laskuttamattoman jäteveden osuus oli 58 %. Vähäsateisena vuotena 2002 osuus oli 34 %. Tavoiteltava taso on alle 30 %. Laskuttamattoman jäteveden osuus johtuu osittain vanhoista sekaviemäröidyistä alueista ja osittain vuotavista kaivoista ja viemäriosuuksista. Keskustan viemäriverkostosta ollaan tekemässä vuotovesiselvitystä ja osa verkostoa on jo saneerattu selvityksen perusteella. Lo-

12 9/29 kalahden viemäriverkostoon ei ole tehty vuotovesitutkimusta, mutta puhdistamon tarkkailuraporteista käy ilmi, että vuotovedet ovat haitanneet puhdistustulosta. Verkostojen saneeraustöitä on tehty vuosittain ja vuotovesiä on saatu vähennettyä. Seuraavassa taulukossa on esitetty liittyjämäärät, verkostojen pituudet ja jätevesimäärät vuosina ja Taulukko 3.5. Liittyjämäärät, verkostojen pituudet ja jätevesimäärät vuosina ja Liittyjämäärä - väkiluku (Uudessakaupungissa) as liittyjämäärä (Uudessakaupungissa) as Häpönniemi as Lokalahti as Pyhärannan kunta as Liittymisprosentti (Uudessakaupungissa) % Viemäriverkoston pituus yhteensä m Keskusta m Lokalahti m Kalanti m Pyhämaa m Jätevesimäärä - käsitelty jätevesimäärä * ) m 3 /a Häpönniemi * ) m 3 /a Lokalahti m 3 /a käsitelty jätevesimäärä asukasta kohti l/as/d laskutettu jätevesimäärä m 3 /a laskuttamaton jätevesimäärä m 3 /a laskuttamaton jätevesimäärä % - 55 % 34 % 58 % *) Sisältää Pyhärannan Rohdaisten jätevedet Jätevesien käsittely ja jätevesikuormitus Häpönniemen keskuspuhdistamo Häpönniemen keskuspuhdistamo on 1977 valmistunut kemiallinen puhdistamo, joka on vuonna 2004 saneerattu biologis-kemialliseksi typpeä poistavaksi biosuodatinlaitokseksi. Vuonna 2007 tehtiin laajennus, jossa lisättiin 2 denitrifikaatioyksikköä. Saostuskemikaalina käytetään ALF:a ja PAX-18:ta. Prosessiin syötetään myös soodaa alkaliteetin ja ph:n nostamiseksi sekä metanolia hiililähteeksi denitrifikaatiosoluihin. Biologiseen osaan syötetään ajoittain lisäfosforiravinnetta (Kemphos Bio 52) typenpoistomikrobien riittävän ravinnon varmistamiseksi. Lisäksi esiselkeytykseen syötetään ajoittain polymeeriä. Lietteenkuivaus tapahtuu ruuvikuivaimella. Puhdistamolle johdetaan Uudenkaupungin keskusta-alueen lisäksi Kalannin, Raulion ja Pyhämaan taajamien, Pyhärannan Rohdaisten taajaman sekä osuuskuntien jätevedet. Vuoden 2009 keväästä alkaen Laitilan kaupungin viemäröintialueen jätevedet on johdettu siirtoviemärillä Uudenkaupungin viemäriverkkoon ja edelleen Häpönniemen keskuspuhdistamolle.

13 10/29 Biologis-kemiallisen puhdistamon mitoitusarvot ovat: Keskivirtaama (Q d ) m 3 /d Keskivirtaama (q ka ) 280 m 3 /h Mitoitusvirtaama (q mit ) 400 m 3 /h Maksimivirtaama (q max ) m 3 /d BOD 7 -kuorma kg/d Fosforikuorma 61 kg/d Typpikuorma 340 kg/d Kiintoainekuorma kg/d Minimilämpötila T min 6 C Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi antamallaan päätöksellään nro 9/2007/1 Uudenkaupungin Häpönniemeen jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Lisäksi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi (päätös nro 25/2007/1) Uudenkaupungin kaupungille luvan Laitilan kaupungin yhdyskuntajätevesien vastaanotolle ja käsittelylle Häpönniemen puhdistamossa ennen ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemista ehdolla, että ympäristöluvan lupamääräyksiä noudatetaan. Vaasan hallinto-oikeus vahvisti päätökset (päätös nro 08/0027/3) tietyin muutoksin. Vuonna 2008 Häpönniemen puhdistamolla käsiteltiin kuutiota jätevesiä (keskimäärin m 3 /d). Ohituksia oli vuoden aikana m 3 eli keskimäärin 222 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty puhdistamon tulokuormituksen kehitys vuodesta Taulukko 3.6. Häpönniemen jätevedenpuhdistamon tulovirtaaman ja -kuormituksen kehitys Käsitelty jätevesi m 3 /d BOD 7ATU kg/d Kok. fosfori kg/d Kok. typpi kg/d Vuonna 2008 Puhdistamo täytti ympäristöluvan vaatimukset kaikilla neljännesvuosijaksoilla BOD 7ATU :n, COD Cr :n, fosforin ja kiintoaineen osalta. Kokonaistypen puhdistustehovaatimusta vuosikeskiarvona laskettuna ei saavutettu. Seuraavassa taulukossa on esitetty vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot.

14 11/29 Taulukko 3.7 Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot koko vuoden ja eri neljännesvuosijaksojen osalta. Pitoisuus (mg/l) Lupaehdot LSYLV, VHO I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 Vuosikeskiarvo BOD7ATU 6,7 (3,9) 7,6 (7,3) 7,1 (5,6) 6,4 (5,5) 6,7 (5,3) 15 CODCr 48 (43) 53 (53) 55 (53) 51 (49) 51 (48) 90 Kokonaisfosfori 0,24 (0,14) 0,21 (0,20) 0,25 (0,21) 0,18 (0,16) 0,21 (0,17) 0,5 Kokonaistyppi 24 (22) 16 (16) 21 (21) 11 (11) 16 (16) Ammoniumtyppi 13 (13) 8,0 (8,0) 6,1 (5,8) 3,1 (2,6) 7,9 (7,5) Kiintoaine 6,4 (2,9) 4,7 (4,4) 6,2 (4,4) 3,9 (3,1) 5,3 (3,5) 25 Puhdistusteho (%) Lupaehdot LSYLV, VHO I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 Vuosikeskiarvo BOD7ATU 97 (99) 96 (96) 98 (98) 97 (97) 97 (97) 90 (95) CODCr 92 (93) 88 (89) 92 (93) 89 (89) 90 (90) 80 Kokonaisfosfori 96 (98) 97 (98) 97 (98) 97 (97) 97 (98) 90 (95) Kokonaistyppi 45 (53) 69 (70) 62 (63) 66 (68) 63 (64) 70 1) Ammoniumtyppi 69** (73**) 85** (85**) 89** (90**) 91** (92**) 84** (89**) Kiintoaine 97 (99) 98 (98) 99 (99) 98 (98) 98 (98) 90 Suluissa ovat puhdistamon arvot ilman ohituksia Arvot, jotka eivät täyttäneet lupaehtoja, on esitetty lihavoituna. BOD 7ATU:n, CODCr:n, fosforin ja kiintoaineen osalta arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina ja typen osalta vuosikeskiarvona. LSYLV, VHO = Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 9/2007/1 ja Vaasan hallinto-oikeus nro 08/0027/3 (vaatimukset täytettävä neljännesvuosikeskiarvoina) 1) Täytettävä vuosikeskiarvona. * Tavoitearvo ** Nitrifikaatioaste Puhdistamolta lähtevän kuormituksen kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. Kuormitus on vähentynyt kaikkien haitta-aineiden suhteen. Taulukko 3.8. Häpönniemen puhdistettujen jätevesien vesistöön aiheuttaman kuormituksen kehitys BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d Kok. fosfori kg/d 1,9 2,8 2,7 1,4 2,0 1,3 Kok. typpi kg/d Ammoniumtyppi kg/d Kiintoaine kg/d Lokalahden jätevedenpuhdistamo Lokalahden jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrisulfaatilla (PIX-105). Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Virtaama (Q kesk ) 170 m 3 /d Mitoitusvirtaama (q mitt ) 12,6 m 3 /h

15 12/29 Mitoitusvirtaama max (q max ) 31,0 m 3 /h BOD 7 -kuorma 34 kg/d Fosforikuorma 1,8 kg/d Typpikuorma 5,9 kg/d Asukasvastineluku (AVL) 450 asukasta Lokalahden puhdistamolle tuleva jätevesi koostuu asumajätevesistä. Vuoden 2008 puhdistettu vesimäärä oli m 3 eli keskimäärin 120 m 3 /d. Ohituksia oli yhteensä 7 m 3. Puhdistamolle tulevat vuotovesimäärät olivat suuret. Vuotovesien osuus tulevasta vesimäärästä oli helmikuussa noin 50 %, joulukuussa noin 60 %, huhtikuussa noin 70 % ja marraskuussa noin 75 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty Lokalahden puhdistamon tulokuormituksen kehitys vuodesta Taulukko 3.9. Lokalahden puhdistamon tulokuormituksen kehitys vuodesta BOD 7ATU kg/d , Kok. fosfori kg/d 0,58 0,75 0,60 0,53 0,68 0,68 0,69 0,66 0,63 0,63 0,66 Kok. typpi kg/d 3,5 4,7 3,9 3,1 3,5 4,1 3,9 4,2 3,9 3,6 3,9 Lokalahden puhdistamolle ei ole tuotu saostus- eikä umpikaivolietteitä. Lupatilanne Lounais-Suomen ympäristökeskus myönsi Lokalahden jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Luvan mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että ojaan johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 15 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l sekä kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l. Käsittelytehon tulee BOD 7ATU :n, fosforin ja kiintoaineen osalta olla vähintään 90 % ja COD Cr :n osalta vähintään 75 %. Edellä mainitut arvot lasketaan vuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi laitoksella on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen poistoon. Puhdistusteho Lokalahden puhdistamo ei täyttänyt kaikilta osin lupaehtoja vuonna BOD 7ATU :n suhteen käsittelyteho jäi 88 %:iin, COD Cr :n osalta 72 %:iin ja fosforin osalta 67 %:iin. Nitrifikaatio oli vähäistä. Suuresta vuotovesimäärästä johtuen marraskuussa puhdistamolta karkasi lietettä, mikä nosti lähtevän jäteveden pitoisuuksia ja huononsi puhdistustehoja. Näytteenottoaikana puhdistamolle on saattanut tulla hetkellisesti runsaasti vettä, mikä on osaltaan aiheuttanut lietteen karkaamista. Tämän vuoksi laitoksen puhdistustulos jäi heikoksi Puhdistamolietteet Häpönniemen keskuspuhdistamolla puhdistamoliete sakeutettiin ja kuivattiin ruuvikuivaimella polymeerilisäyksen jälkeen. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli tällöin 15,3 % (tammikuu 2008). Vuonna 2008 kuivattua lietettä syntyi tonnia ja se kompostoitiin Munaistenmetsän kaatopaikan kentällä. Liete loppusijoitettiin kaatopai-

16 13/29 kan maisemointiin. Vuonna 2009 puhdistamolle on hankittu kuivauslinko. Vuoden 2010 alusta alkaen puhdistamolietteet kuljetetaan Köyliöön Satakierto Oy:n käsittelylaitokselle. Lokalahden puhdistamon ylijäämäliete käsitellään sakeuttamossa ja käsitelty liete kuljetetaan Häpönniemen puhdistamolle kuivattavaksi. Vuonna 2008 lietettä kuljetettiin keskuspuhdistamolle n m 3. Lokalahden puhdistamolietteestä ei ole tehty erillistä lieteanalyysiä, vaan lieteanalyysit tehdään pelkästään Häpönniemen jätevedenpuhdistamolta muodostuvasta kuivatusta lietteestä. 3.4 HULEVEDET Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös perustusten kuivatusvedestä käytetään nimeä hulevesi. Tiiviisti asutuilla alueilla, joilla hulevesiä ei pystytä hallitusti käsittelemään tonteilla, hulevedet johdetaan viemäriin. Sekaviemäröinnissä hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin, jolloin hulevedet päätyvät jätevedenpuhdistamolle. Hulevedet aiheuttavat haittaa puhdistusprosessille, kuten turhaa kuormitusta, suuria virtaamavaihteluita ja veden lämpötilan alenemista. Erillisviemäröinnillä tarkoitetaan jätevesien johtamista jätevesiviemärissä ja hulevesien johtamista hulevesiviemärissä. Tällöin hulevedet eivät päädy jätevedenpuhdistamolle, vaan ne puretaan hallitusti maastoon. Uudessakaupungissa on sadevesiviemäreitä lähinnä asemakaava-alueilla. Rakennetun verkoston pituus on n. 140 km, josta sadevesiviemäreitä on n. 133 km ja sekaviemäreitä n. 7 km. 3.5 TEOLLISUUDEN VESIHUOLTO Häpönniemen puhdistamolle johdetaan Uudessakaupungissa sijaitsevien Valmet Automotive Oy:n, Vihannes-Laitila Oy:n ja Vakka-Suomen Panimo Oy:n jätevedet sekä Munaistenmetsän kaatopaikan suotovedet. Laitilan kaupungin alueelta puhdistamolle johdetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy:n, Naval Oy:n, Amitec Oy:n, Veme Oy:n, Comforta Oy:n ja Laitila Coating:n jätevedet. 3.6 ALUEELLINEN SUUNNITTELUTILANNE Vakka-Suomen ja Länsivyöhykkeen alueelle on tehty vesihuollon kehittämissuunnitelma (2002), jonka tarkoituksena oli selvittää Laitilan ja Uudenkaupungin kaupunkien sekä Askaisten, Kustavin, Lemun, Maskun, Mietoisten, Mynämäen, Nousiaisten, Pyhärannan, Ruskon, Taivassalon, Vahdon, Vehmaan ja Velkuan kuntien vesihuollon ratkaisuvaihtoehdot niin, että vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnitelma laadittiin vuoteen 2030 saakka. Suunnitelman mukaisesti on toteutettu Laitilan jätevesien johtaminen Uuteenkaupunkiin ja Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamon laajentaminen. Samoin Kustavi Lokalahti - Häpönniemi -siirtoviemärin rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2010 alussa.

17 14/29 Tämän lisäksi suunnitelmassa esitettiin Vehmaan ja Taivassalon jätevesien johtamista Uuteenkaupunkiin. 3.7 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA Kunnallisen laitoksen vesijohtoverkostojen ulkopuolella asuu noin 11 % kunnan asukkaista eli noin asukasta. Haja-asutusalueiden asukkaiden vedentarve on yhteensä noin 260 m 3 /d (150 l/as d). Viemäriverkostojen ulkopuolella asuu noin 15 % kunnan asukkaista eli noin asukasta. Näiden lisäksi vapaa-ajan asuntoja on yhteensä kappaletta, joista osa on liitetty vesijohtoverkostoon ja viemäriin. Vapaa-ajan asunnoista suurin osa on ilman vesivessaa, vesikalusteita tai paineellista vettä. Näissä asunnoissa vedenkulutus on todellisuudessa vähäistä, alle 50 l/as d. Asuntojen varustelutaso tulee jatkossa nousemaan, mikä lisää myös vedenkulutusta Vesiyhtymät Uudenkaupungin alueelle on vuodesta 1986 alkaen perustettu yli 30 vesiosuuskuntaa tai yhtymää. Uudenkaupungin Vesi toimittaa vettä kaikille vesiosuuskunnille. Osuuskunnille ja yhtymille toimitettu vuotuinen vesimäärä on n m 3 (vuonna 2008) eli n. 280 m 3 /d. Osuuskunnat ja yhtymät ovat rakentaneet yli 320 km vesijohto- ja viemärilinjoja. Suurin yksittäinen yhtymä on Lepäinen-Lyökki vesiosuuskunta, joka perustettiin vuonna Vesijohdon pituus on n. 180 km ja liitettyjä kiinteistöjä 320. Toinen merkittävä on vuotta aiemmin perustettu Kammelan vesiosuuskunta, jossa kiinteistöjä on 368 ja johtolinjan pituus n. 94 km. Puhtaan veden jakelun lisäksi on perustettu viemäröinnistä vastaavia osuuskuntia. Näistä suurimmat ovat Lyökki-Lepäinen jätevesiosuuskunta ja Kammelan jätevesiosuuskunta. Kaikki viemäröintiä tarjoavat yhtymät toimittavat jätevedet Uudenkaupungin Veden viemäriverkostoon. Uudenkaupungin vesiyhtymät on esitetty luettelona liitteenä (Liite 3) Haja-asutuksen vedenhankinta Verkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Valtaosa kiinteistökohtaisista kaivoista saa veden moreenikerrostumista. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luonnollisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut.

18 15/29 Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon, veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. Uudessakaupungissa kiinteistökohtaisissa kaivoista saatu vesi on usein rauta-, mangaani- ja humuspitoista. Lisäksi porakaivoissa on esiintynyt radonia. Vuoden kuiva ajanjakso on myös paikoin aiheuttanut ongelmia veden riittävyyden kanssa Haja-asutuksen jätevedet Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpiä ovat mahdolliset pohjavesien ja kaivojen saastumiset ja hajuhaitat sekä vesistöjen rehevöityminen. Riittämättömät kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelymenetelmät ovat tietenkin uhka myös pohjavesialueilla ja makean veden altaan valuma-alueella Rakennusjärjestyksen mukaan tärkeillä pohjavesialueilla jätevedet on johdettava käsiteltäviksi pohjavesialueen ulkopuolelle yhteiseen viemärilaitokseen tai kaikille jätevesille on oltava tiiveyden suhteen valvottavissa oleva umpikaivo. Makean veden altaan valuma-alueella ja Sirppujoen suojavyöhykkeellä sekä rantaalueilla tulee WC-vesille olla umpikaivo, ellei niitä voida johtaa yleiseen viemärilaitokseen. Muille jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely tai muu puhdistusteholtaan vastaava käsittely. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3:n saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (542/2003) voimaan tulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen , siirtymäaika on 10 vuotta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on yleensä samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi.

19 16/29 Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkon rakentamiseen haja-asutusalueelle. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat Haja-asutuksen jätevesilietteet Haja-asutusalueilla syntyviä saostuskaivo- ja umpikaivolietteitä otetaan Häpönniemen puhdistamolla vastaan yhteensä noin m 3 vuodessa, mikä on 0,3 % puhdistamolla käsitellystä jätevedestä. Saostus- ja umpikaivolietteet johdetaan välppien kautta vesiprosessiin. 4 VESIHUOLLON KEHITYSENNUSTEET 4.1 VEDENKULUTUSENNUSTEET Vesijohtoverkoston liittyjämäärä- ja vedenkulutusennusteet on laskettu Länsivyöhykkeen ja Vakka-Suomen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (2003). Seuraavassa taulukossa on esitetty ennuste vesijohtoverkoston liittyjämäärälle. Liittyjämääräennustetta on tarkistettu suunnitelman laatimisen jälkeen perustuen tapahtuneeseen kehitykseen ja uuteen väestöennusteeseen. Taulukko 4.1. Vesijohtoverkostojen liittyjämäärät ja liittymisaste vuonna 2008 sekä ennusteet vuosille 2010, 2020 ja Väkiluku Liittyjät Liittymisaste % 87 % 89 % 95 % 97 % Koska Uusikaupunki myy vettä Taivassaloon, Kustaviin ja Vehmaalle, vaikuttaa Uudenkaupungin vedentarpeeseen tulevaisuudessa myös näiden kuntien lisääntyvä vedentarve. Seuraavassa taulukossa on Uudenkaupungin ja Uudenkaupungin Veden asiakaskuntien sekä vesiosuuskuntien vedenkulutusennusteet. Taulukko 4.2. Uudenkaupungin, Kustavin, Taivassalon, Vehmaan ja Pyhärannan vedenkulutusennusteet vuoteen (m 3 /d) (m 3 /d) (m 3 /d) (m 3 /d) Uusikaupunki Vesiosuuskunnat Kustavi ja Taivassalo Vehmaa Pyhäranta Yhteensä Uudenkaupungin oma vedenkulutus tulee ennusteen mukaan pysymään nykyisellä tasolla vuoteen 2030 mennessä. Jos Uudenkaupungin Veden asiakaskunnat sekä vesiosuuskunnat ja yhtymät ostavat myös jatkossa kaiken tarvitsemansa veden Uudenkaupungin Vedeltä, verkostoon pumpattava vesimäärä olisi m 3 /d vuonna Pyhäranta ja Taivassalo kuitenkin ostavat todennäköisesti myös jatkossa vain osan tarvitsemastaan vedestä Uudenkaupungin Vedeltä.

20 17/ JÄTEVESIENNUSTEET Kiinnostus viemäriverkostoon liittymiseen tulee kasvamaan jätevesien käsittelyä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevien määräysten takia. Ennusteen mukaan viemäriverkostoon on liittynyt vuoteen 2030 mennessä n asukasta, mikä on 95 % kunnan asukkaista. Seuraavassa taulukossa on esitetty viemäriverkoston liittyjämäärät ja liittymisaste vuonna 2008 ja ennusteet vuoteen Taulukko 4.3. Viemäriverkon liittyjämäärät ja liittymisaste vuonna 2008 sekä ennusteet vuosille 2010, 2020 ja Väkiluku Liittyjät Liittymisaste % 85 % 89 % 93 % 95 % Uudenkaupungin alueella jätevesimäärän odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Häpönniemen jätevedenpuhdistamolla käsiteltävän jäteveden määrä tulee nousemaan tarkastelujakson aikana Lokalahden ja Kustavin rakennettavien siirtoviemäreiden ansiosta. Vuosien 2020 ja 2030 ennusteissa on otettu huomioon Vehmaan ja Taivassalon mahdolliset siirtoviemärit. Seuraavaan taulukkoon on kerätty Uudenkaupungin ja sen mahdollisten tulevien yhteistyökuntien jätevesimääräennusteet. Taulukossa on esitetty keskimääräinen jätevesimäärä vuonna 2008 ja ennusteet vuoteen Taulukko 4.4. Keskimääräinen jätevesimäärä vuonna 2008 sekä ennusteet vuoteen (m 3 /d) (m 3 /d) (m 3 /d) (m 3 /d) Uusikaupunki 1) Pyhäranta Laitila Lokalahti Kustavi Taivassalo Vehmaa yhteensä * 8 175** 8 300** 1) Vähennetty Pyhärannan kunnan osuus *) Vuoden 2010 jätevesimäärään on laskettu Uudenkaupungin ja Pyhärannan lisäksi Lokalahden, Laitilan ja Kustavin jätevedet. **) Vuoden 2020 ja 2030 jätevesimäärään on laskettu kaikkien taulukossa olevien kuntien jätevedet. 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 5.1 VEDENHANKINNAN JA -JAKELUN KEHITTÄMISTARPEET Vesijohtoverkostossa on alueita, jotka ovat pelkästään yhden linjan varassa. Kyseisissä linjoissa saattaa myös veden laatu heiketä pitkien viipymien ja vähäisen vedenkulutuksen vuoksi. Linjat kuuluvat kuitenkin pääosin eri vesiosuuskunnille ja niiden yhdistäminen vaatii joko vesiosuuskuntien yhteisiä päätöksiä tai Uudenkaupungin Veden osallistumista hankkeisiin. Tällaisia alueita ovat mm. Sairisten veden, Hallu-Kallelan, Saariston ja Tirkkala-Hakalan vesiosuuskuntien verkostot. Vesijohdon vuotojen monitoroimiseksi tulisi verkostoon sijoittaa mittarikaivoja.

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku EURAJOEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E24957 Turku 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA Oulun Vesi 18.12.2013 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kanta-Oulun vedenhankinta perustuu Oulujoen veteen, varajärjestelmää ei ole Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 1 / 1 1234/00.01.02/2013 35 Ympäristölautakunnan lausunto tekniselle keskukselle Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja toiminta-alueluonnoksesta

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 115 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13a kohta

Ympäristönsuojelulain 115 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13a kohta Etelä-Suomi Päätös Nro 42/2011/2 Dnro ESAVI/126/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2011 ASIA Jokioisten kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksessä nro 18/2010/2 puhdistamon tehostamista

Lisätiedot

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä

Lisätiedot

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Tekninen lautakunta 93 14.12.2016 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

MASKUN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E Turku,

MASKUN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E Turku, MASKUN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23225.10 Turku, 10.05.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA VESIHUOLTO- LAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Työ: E Turku,

KOSKEN TL KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA VESIHUOLTO- LAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Työ: E Turku, KOSKEN TL KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA VESIHUOLTO- LAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.11.2009 52 Työ: E23169.10 Turku, 30.09.2009 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 78 Asianro 1880/02.05.01.00/2016 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan tarkistetun toiminta-alueen hyväksyminen Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys RAPORTTI KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 3 3 TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMISEN PERIAATTEET KOUVOLASSA... 4 4 KOUVOLAN

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 211 Nina Leino 26.3.212 Nro 238-12-1412 2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (211)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA VESIHUOLLOSSA

AJANKOHTAISTA VESIHUOLLOSSA AJANKOHTAISTA VESIHUOLLOSSA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ 2016 RAUMA 16.11.2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KUULUMISIA YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Edellytykset biotalouteen ja ruokaan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut 3.11.216 Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, 16.-17.11.216, Kemi Venlan vuoden 215 tunnusluvut Mika Rontu apulaisjohtaja 3.11.216 1 Mika Rontu Vuoden 215 raportin tunnusluvut VEDEN- JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)

Lisätiedot

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Asiantuntija Henna Leppänen Pöyry Finland Oy Vesihuolto 2016 Hämeenlinna

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Kyösti Hallikainen 25.3.2014 2 Uudenkaupungin makean veden allas, perustietoa - rakennettu

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 681/2014 Laki. vesihuoltolain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 681/2014 Laki. vesihuoltolain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014 681/2014 Laki vesihuoltolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vesihuoltolain

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5922/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5922/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 237 16.12.2015 9 Asianro 5922/10.03.01.00/2015 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan tarkistetun toiminta-alueen hyväksyminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Nurmijärven Veden toimia jätevesiohitusten vähentämiseksi

Nurmijärven Veden toimia jätevesiohitusten vähentämiseksi Nurmijärven Veden toimia jätevesiohitusten vähentämiseksi Vesilaitoksen johtaja Johanna Sahlstedt 26.4.2016 1 Kahdentyyppisiä ohituksia Kuivan ajan ohitukset Sähkökatkot, laiterikot, viemäritukokset, viemäririkot

Lisätiedot

Laskutusjakso 3 kuukautta, paitsi suurkuluttajille 1 kuukausi

Laskutusjakso 3 kuukautta, paitsi suurkuluttajille 1 kuukausi 1 15.4.2015 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 31.3.2015 A. Talous Käyttötalous 1 000 Tot 3/2014 TA 2015 Tot 3/2015 % ta:sta Muutos 14-15 Muutos % Tuotot 3 393 14 780 3 479 23,5 86 2,5 Kulut -1 626-7 424-1 435 19,3

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liedon kunta Liedon Vesi LIEDON VEDEN TAKSA Liedon Vesi, jäljempänä vesihuoltolaitos, perii tässä taksassa lueteltuja liittymis- ja käyttömaksuja sekä perusmaksuja soveltaen vesihuoltolakia (119/2001),

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA TYÖNUMERO: E26101 PARKANON KAUPUNKI PARKANON VESILAITOS POHJOIS-PARKANON VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN, JÄTEVESIENKÄSITTELYN JA HULEVESIEN VIEMÄRÖINNIN VER- KOSTOALUEET

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS

VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN HOITAJAN KATSAUS Virtain nykyinen keskuspuhdistamo rakennettiin vuosina 1982-1983 ja käyttöönotto tapahtui huhtikuussa 1983,

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus korkotukilainan takaamisesta

KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus korkotukilainan takaamisesta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus 15.6.2012 Aika Tiistai 19.6.2012 klo 16.00 Paikka Kunnanhallituksen huone Käsiteltävät asiat nro Liite nro Asia 219 150 Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus

Lisätiedot