3/2011. Minna Arve. luonteva yhteys kaupunkilaisiin s. 6. Me-hengellä muutoksiin. Taantuma hillitsee inflaatiota

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2011. Minna Arve. luonteva yhteys kaupunkilaisiin s. 6. Me-hengellä muutoksiin. Taantuma hillitsee inflaatiota"

Transkriptio

1 MERCURIUS Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti 3/2011 Minna Arve Minna xxx xxxxxxx Arveen tavoitteena s. 12 luonteva yhteys kaupunkilaisiin s. 6 Me-hengellä muutoksiin Taantuma hillitsee inflaatiota

2 PÄÄKIRJOITUS MERCURIUS Nykyisestä talouskriisistä on opittu ainakin se, miten vahvasti markkinoiden ja julkisen sektorin menestyminen riippuvat toisistaan. Julkisella sektorilla päätöksenteossa yritetään ennustaa markkinoiden reaktioita, kun taas markkinoilla toimivat yritykset pyrkivät parhaansa mukaan ennakoimaan julkisen vallan toimenpiteet. Ennustamisen vaikeudet ovat kaikkien tiedossa. Julkisen sektorin roolista käydään vilkasta keskustelua normaaleinakin aikoina. Usein kysytään, onko julkisen ja yksityisen sektorin välinen työnjako optimaalinen? Entä toimiiko yksityinen sektori yleensä tehokkaammin kuin julkinen? Johtuvatko mahdolliset erot tehokkuudessa siitä, että markkinoilta tulevat signaalit eivät julkisella sektorilla ohjaa päätöksentekoa yhtä vahvasti? Etuja ja tavoitteita on vaikeaa sovittaa yhteen. Samassakaan yrityksessä tai julkisyhteisössä toimivien henkilöiden intressit eivät välttämättä ole yhteneviä. Päätöksenteossa joudutaan joskus pitkiinkin neuvotteluihin tai päätöksiä tehdään äänestämällä. Aikaansaatu päätös ei välttämättä ole kenenkään mielestä paras mahdollinen. Ongelmat vain korostuvat, kun on kyse instituutioiden välisestä kilpailusta tai vaikuttamisesta, kuten talouspolitiikasta päättävien tahojen ja markkinoiden vuorovaikutuksesta. Julkisen valinnan tutkimuksessa analysoidaan organisaatioiden sisäisiä ja niiden välisiä päätöksenteon ongelmia. Tutkimus on välttämättä poikkitieteellistä, tarvitaan sekä markkinamekanismin että poliittisen päätöksenteon asiantuntemusta. Julkisen valinnan tutkimus on Suomessa keskittynyt Turun yliopistoon. Meillä toimii valtio-opin professori Hannu Nurmen perustama ja johtama julkisen valinnan tutkimuksen huippuyksikkö Public Choice Research Center. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia yhdessä Turun yliopiston kanssa. Tutkimusala kuuluu yliopiston strategisiin painopistealoihin. Yksikössä työskentelee taloustieteilijöitä, politiikan tutkijoita ja filosofeja paitsi Turun yliopistosta, myös Hampurin ja Bayreuthin yliopistoista. Vahvuutemme on päätöksenteon analyysissa tarvittavien menetelmien hallinta. Turun kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksen panos huippuyksikössä on alusta alkaen ollut Taloustieteet tukevat julkista päätöksentekoa merkittävä. Huippuyksikkömme on profiloitunut lähinnä päätöksenteon perustutkimukseen. Tutkimuskohteita ovat muun muassa äänestysmekanismit, strateginen käyttäytyminen, instituutiosuunnittelu ja demokraattinen hallinta. Soveltavampaa suuntausta edustavat talouspolitiikan ja EU:n päätöksenteon tutkimus sekä päätöksenteon kokeellinen tutkimus. Päätöksentekohetkellä vallitsevan tiedon varassa tehdyt järkevätkin valinnat ja sopimukset voivat jälkikäteen osoittautua pettymyksiksi. Taloustieteilijöiden kehittämillä peliteoreettisilla malleilla pyritään selittämään, miksi näin voi käydä parhaillekin päättäjille. Tutkimuksella tuotetaan tietoa siitä, millä tavalla päätöksenteon mekanismeja ja instituutioita voitaisiin kehittää. Hannu Salonen taloustieteen professori Julkisen valinnan tutkimuskeskuksen johtaja alkaen 4 Kasvu perusuralleen nopeilla ratkaisuilla. Matti Viren 16 Caribia Reijo Karhinen 12 Harmaan talouden ja verosuunnitelun välinen raja häilyy. Merkuriuksen Karnevaaleja juhlittiin Areenalla. Sisällys 3/ Pääkirjoitus: Taloustieteet tukevat julkista päätöksentekoa Tapahtumia Minna Arve nauttii työstään ihmisten parissa Asiantuntijat: Liiketaloustiedettä kuntakentälle Turun sopimusohjausmallin arviointi on antoisaa yhteistyötä Me-hengellä mullistusten läpi Harmaantuuko talous? Keskustelua kansantaloudesta: Viipyilevä inflaatio Merkuriuksen Karnevaaleissa gaalaillan taikaa Reipas sata vuotta osaamista eläkkeelle Vieraskynä: Terveyttä talouteen Väitöksiä ja valmistuneita Lyhyesti Painotuote MERCURIUS 3/2011 Julkaisija Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Päätoimittaja Taru Suhonen, , Toimitusneuvosto Satu Lähteenmäki, Pirjo Vuokko, Ulla Hakala, Aki Koponen, Anni Paalumäki, Marianne Palmu, Mika Vaihekoski, Jussi Matikainen ja Taru Suhonen Taitto Mainostoimisto Dimmi Kannen kuva Hanna Oksanen Paino Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint Painosmäärä kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute

3 tapahtumia Kriisin ratkaisemisessa tarvitaan rohkeutta Kauppakorkeakoulun sidosryhmät kokoontuivat lukuvuoden avausseminaariin keskustelemaan euroalueen kriisistä. Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori, pääjohtaja Reijo Karhinen (OP-Pohjola-ryhmä) arvioi puheenvuorossaan, mistä käynnissä olevassa kriisissä on kyse. On tyypillistä, että finanssikriisiä seuraa talouskriisi, sitä julkaisen talouden kriisi, sitä valtioiden velkakriisi. Tämänhetkinen kriisi poikkeaa edellisistä siinä, että se on johtanut nyt myös poliittiseen kriisiin ja euron kriisiin. Karhisen mukaan uutta on myös johtajuuden kriisiytyminen. Päätöksenteko on vaikeaa, ja isot, rohkeat, tulevaisuuteen katsovat johtajat puuttuvat. On pelkona, että koko kierros alkaa uudelleen ja ajelehdimme kriisistä ja hätäkokouksesta toiseen. Karhisen mukaan eteenpäin pääseminen riippuu siitä, millaisella aikataululla päätöksiä saadaan aikaan. Lähdimme tähän notkahdukseen eri vaiheesta suhdannekiertoa kuin vuonna Nopeilla ratkaisuilla talouden kasvu voitaisiin saada palautettua nopeastikin sen perusuralle. Kilpailukykyä ja panostuksia Seminaarin paneelikeskustelussa paneuduttiin globaalin talouden tilanteeseen paikal- Kauppakorkeakoululla hahmoteltiin näkökulmia tulevaisuuteen syvenevän talouskriisin keskellä. lisesta näkökulmasta. Keskustelussa kuultiin kauppakorkeakoulun sidosryhmien ja elinkeinoelämän näkemyksiä. PerkinElmer Wallac Oy:n toimitusjohtaja Hanna Halme korosti kilpailukyvyn merkitystä globaaleilla markkinoilla pärjäämisessä. On turha kuvitella, että olemme maailman huippuja. Kaikki, mitä me osaamme, on opeteltavissa myös muualla, myös matalamman kustannusrakenteen maissa. Kauppakorkeakoulun johtaja Satu Lähteenmäki muistutti, että alueellisesti yliopistojen sijaitseminen maakunnassa on tärkeää. Meillä on mahdollisuus tutkimuspohjaisiin innovaatioihin. Uskon, että jos Angry Birds menestyy, mikä vaan voi menestyä. Järjestetty tilaisuus oli ensimmäinen sidosryhmäseminaarien sarjassa. Haluamme koota yhteen taloustieteilijöitä, kauppatieteilijöitä ja elinkeinoelämää paitsi keskustelemaan ja puntaroimaan vaihtoehtoisia toimintamalleja myös verkottumaan, sanoi Satu Lähteenmäki. Seuraava sidosryhmäseminaari järjestetään kauppakorkeakoululla Tuolloin kysytään, saako yrityksellä mennä Suomessa hyvin. Keskustelemassa ovat muun muassa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen sekä kansanedustaja Eero Lehti. Tiedustelut: Terhikki Saari utu.fi). Strateginen ajattelu mukaan uusiin medioihin IRIS- ja SCIS-konferensseissa perehdyttiin muun muassa sosiaalisen median hyödyntämiseen yrityksissä. Sosiaalisen median strategista hyödynnettävyyttä yrityksissä pohdittiin professori Robert G. Picardin (University of Oxford, Reuters Institute for the Study of Journalism, UK) johdolla tietojärjestelmätieteen järjestämissä IRIS- ja SCIS-konferensseissa 17. elokuuta. Teemana oli tieto- ja viestintäteknologian ja kulttuurin yhteys, johon syvennyttiin käsittelemällä muun muassa sosiaalisen median ja virtuaalimaailman vaikutuksia yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Oikein käytettynä sosiaalinen media on myös kustannustehokas markkinointikeino, sillä sen avulla viestintä pystytään kohdistamaan juuri niille ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita yrityksestä. Picard huomautti, että toisaalta sosiaalista mediaa käyttäessään yritys joutuu väistämättä hyväksymään sen, että siitä kertovia viestejä ja niiden ajoitusta ei enää pystytä hallitsemaan entiseen tapaan. Hän muistutti myös strategisen ajattelun tärkeydestä. Pelkästään se, että yritys pystyy viestimään enemmän, ei riitä. Jotta sosiaalisen median käyttö olisi kannattavaa, sen on joko vähennettävä yrityksen kustannuksia tai siitä on seurattava uusia hyötyjä. Mittareista, joilla sosiaalisen median käytön tehokkuutta mitataan, kannattaa päättää jo etukäteen. Picard muistutti yleisöään myös siitä, että sosiaalisen median hyödyntämisen organisointi kuuluu ainakin markkinointi-, tuotekehitys- ja asiakaspalveluosastojen vastuulle, ja käyttöönotto vaatii yrityksen eri osastoilta tiivistä yhteistyötä. Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätiede järjesti SCIS (Scandinavian Conference on Information Systems) - ja IRIS (Information Systems Research in Scandinavia) -konferenssit yhteistyössä Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Nelipäiväinen tapahtuma houkutteli Ruissalon kylpylään reilut sata osallistujaa Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Australiasta. Aktiiviset kielenopiskelijat palkittiin Kauppakorkeakoululla vietettiin maanantaina Eurooppalaista kielten teemapäivää. Kielten ja liikeviestinnän yksikkö jakoi Pro Lingua -mitalit kieliopinnoissaan menestyneille opiskelijoille. Saksan kielen lehtori Hanna Ruska-Becker korosti palkituille puhuessaan, että mitali on osoitus sekä laadullisesta että määrällisestä osaamisesta. Hän kehui myös turkulaisten kauppatieteilijöiden kiinnostusta kieliopintoihin: Kauppakorkeakoulujen opiskelijat ovat tutkimuksessa osoittautuneet innokkaiksi kieltenopiskelijoiksi ja heillä on hyvä kielitaito jo opintojen alussa. Turkulaiset erottuvat kauppatieteilijöidenkin joukossa edukseen. Pro Lingua -mitalin saivat Antti Jokela, Teele Luga ja Jouni Orenius. Ahkerimmilla oli opintorekisterissä pelkästään kielistä kertyneitä opintopisteitä lähes 80. Kielten osaaminen mahdollistaa monipuolisemman tulevaisuuden. Kun on kielitaito kunnossa, voi valita missä maassa tekee töitä. Eikä puuttuva kielitaito ole esteenä hakiessa mielenkiintoisiin työtehtäviin, kuvaa Teele Luga omaa motivaatiotaan kieltenopiskeluun. Lue lisää kieliopinnoista kauppakorkeakoulussa tämän lehden sivulta 22. Julkaiseminen on tieteellisen työn ytimessä Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori Nicole Coviello kävi valmentamassa nuoria tutkijoita julkaisemisen prosesseihin. Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori, professori Nicole Coviello (Wilfrid Laurier University, Kanada) vieraili syyskuun lopulla markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksella tukemassa tohtorikoulutettavia ja muita tieteellisen julkaisemisen prosesseja vielä opettelevia. Professori Coviello on kokenut toimittaja tieteellisissä aikakausjulkaisuissa ja hänen omia artikkeleitaan nähdään säännöllisesti arvostetuissa julkaisuissa. Ideaalissa tilanteessa lähes kaikki tekemämme tutkimus julkaistaisiin, sillä tutkimustulokset on viime kädessä tarkoitettu levitettäväksi. Työmme tutkijoina on hankkia tietoa, oppia ja jakaa oppi takaisin uudessa muodossaan. Suomalaiset hyvin lukeneita koonnut Taru Suhonen Kanadalaisen markkinoinnin professorin mukaan suomalaistutkijat lukevat paljon taustakirjallisuutta. Joskus tietoa yritetään mahduttaa artikkeliin liikaakin olennaiseen keskittyminen on tärkeää, jotta tekstiin ei eksy. Nicole Coviello arvioi, että tieteenalan tutkimuskulttuurit ovat erilaiset Suomessa ja Pohjois-Amerikassa. Täällä tehdään paljon laadullista tutkimusta ja esimer kiksi pitkittäistutkimuksia. Halutaan tietää, miksi ja miten. Kritiikki rakentaa Tutkimuksessa tuotetaan kuitenkin myös paljon materiaalia, jota ei koskaan julkaista. On oma taitonsa tuottaa tieteellistä tekstiä, joka on sekä ymmärrettävää, kiinnostavaa että rakenteeltaan helposti seurattavaa, Coviello sanoo. Tieteenalakohtaisissa journaaleissa julkaistavat artikkelit käyvät läpi tiukan arviointiprosessin. Artikkelia kommentoidaan useaan otteeseen. Palaute on tarkoitettu rakentavaksi, mutta joskus voi olla vaikeaa olla ottamatta sitä henkilökohtaisesti. Vaatii kärsivällisyyttä muokata artikkelia yhä uudelleen, kunnes sen sisältö on viestittävissä eteenpäin. Koti jokaiselle artikkelille Prosessin tiukkuus voi säikäyttää kokemattoman tutkijan. Coviello luennoi vierailunsa yhteydessä kauppakorkeakoululla julkaisemiseen ja erityisesti hylkäyspäätökseen suhtautumisesta. Vaarana esimerkiksi kielteisen julkaisupäätöksen jälkeen on, että tutkija ei palaa aiheensa pariin. Me tutkijat kamppailemme jatkuvasti etsiessämme oikeaa kanavaa työmme julkaisemiselle. Itse uskon vahvasti, että jokainen artikkeli löytää kodin jostain. Journaalit ovat kansainvälisiä ja kilpailu kovaa. Vuosia artikkeleita arvioinut Coviello sanoo, että erityisen tärkeää on rakenne, jota arvioijan on helppo lukea. Tutkimustyössä luovuuden on oltava metodologiassa ja tulosten tulkinnassa, ei tekstissä tai rakenteessa. 4 MERCURIUS 3/2011 MERCURIUS 3/2011 5

4 ta kuntarakenteen kehittämiselle. Tällä en tarkoita sitä, että esimerkiksi Turun seudulla pitäisi olla yksi ainoa kaupunki, joka olisi Turku. Meillä haasteena on se, että jo aivan ydinkaupunkiseudulla on varsin erikokoisia kuntia. On selvää, että kus- Turun kaupunginhallituksen puheen johtaja Minna Arve nauttii työstään ihmisten parissa Teksti taru suhonen Kuvat Hanna Oksanen Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arveella pitää kiirettä. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on aamulla ollut tulipalo, ja Arveen puhelin soi. Tilanne on siellä kuitenkin hallinnassa, tietää Arve ja tietää hänen pitääkin. Arve haluaa olla mahdollisimman hyvin perillä kaupunkia ja sen asukkaita koskettavista asioista. Turussa kaupunginhallituksen puheenjohtajan pesti on kokopäivätyö, jota Arve (kok.) on nyt hoitanut viime vuoden syksystä saakka. Arveen kautta leimaavat suuret muutokset kuntaorganisaatiossa. Sosiaali- ja terveystoimet yhdistettiin muutama vuosi sitten, ja uusi jättihallintokunta on kuluvan valtuustokauden alusta toiminut kolmiportaisessa sopimusohjausmallissa. Mallia ajetaan vielä sisään. Siinä on kuitenkin hyviä elementtejä ajatellen erityisesti sisältöpohjaisen ohjauksen vahvistamista, Arve toteaa. Teknisellä puolella Turun kaupungilla on käytössä tilaaja tuottaja-malli. Tätäkin järjestelmää rukataan, sillä kaupunki on nyt yhtiöittämässä tuottajaliikelaitoksia. Tavoitteena on, että malli selkeytyisi entisestään. Yhtiöittäminen lisää läpinäkyvyyttä. Arve huomauttaa, että molemmissa malleissa on vielä opeteltavaa, ennen kuin hyödyt ovat täysimittaisia. Käynnissä on monentasoisia muutoksia. Kun tiedetään, kuinka syvässä toimintakulttuurit ja vanhat tavat istuvat, nousee haasteeksi johtaminen sen jälkeenkin, kun organisatoriset tasot saadaan toimimaan. Johtamisen kehittämiseen tarvitaan työkaluja ja tukea koko Turun kaupungin organisaatiossa. Tämä ei koske vain ylintä johtoa vaan myös lähijohtamista. Vahva peruskunta on hyvä kunta Valtion kuntapolitiikka on ollut tiukasti tapetilla kuluvana syksynä. Kunnissa suhtaudutaan varauksella puheisiin suuresta kuntauudistuksesta. Isossa kunnassa asiat näyttäytyvät omanlaisinaan. Arveen mukaan erityisesti isoimpien kaupunkiseutujen ja valtion välisissä sopimuksissa ollaan menossa hyvään suuntaan. On tärkeää, että päästään keskustelemaan suoraan. Isoilla kaupungeilla on erityyppisiä ongelmia kuin muulla kuntakentällä liittyen muun muassa opiskelijoiden suureen määrään, maahanmuuttoon tai työllisyyteen. Selkeämpää kaupunkipolitiikkaa Suomessa on kaivattu jo pidempään. Isot kaupungit tuottavat suuren osan maan hyvinvoinnista. Turussa asukkaita on noin , lähes kaksi kolmasosaa koko yhdentoista kunnan ja kaupungin seutukunnan kaikista asukkaista. Vaikka keskustelu kuntien määrästä ymmärrettävästi lisää hermostuneisuutta, ei sen pitäisi antaa jarruttaa järkeviä seudullisia yhteistyöhankkeita. Niin kauan kuin yhteistyö on vapaaehtoista, voidaan asioista päättää itse. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan mukaan työssäkäyntialueeseen perustuva vahva kunta on hyvä lähtökoh- Isoilla kaupungeilla on erityyppisiä ongelmia kuin muulla kuntakentällä liittyen muun muassa opiskelijoiden suureen määrään, maahanmuuttoon tai työllisyyteen. 6 MERCURIUS 3/2011 MERCURIUS 3/2011 7

5 tannusrakenne ei jakaudu tasaisesti toisaalta myös näkökulmat asioihin ovat erilaiset. Toimivuutta vuorovaikutuksella Kaikella kehittämisellä tähdätään siihen, että peruspalvelut on järjestetty mahdollisimman hyvin. Kehittämistyöhön Arve ottaisi asukkaat mukaan entistä tiiviimmin. Demokratia ja edustuksellisuus toimivat sinällään hyvin rakenteessamme, mutta luontevan keskusteluyhteyden luominen kaupunkilaisiin ja myös kaupunkilaisten välille olisi tarpeen. Arve korostaa, että yhteydenpidon pitäisi olla niin helppoa, että kynnys antaa palautetta ei ylittyisi vain, kun koetaan epäoikeudenmukaisuuden tunteita. Pieniäkin asioita pitäisi pystyä helposti kommentoimaan ja antamaan välillä myös positiivista palautetta, Arve toivoo. Yhteydenpidon pitää pelata molempiin suuntiin, ja Arve huomauttaa, että kaupungin on myös viestittävä palveluistaan, jotta käyttäjät löytävät ne. Tarjoamme erilaisia palveluita todella laajalla skaalalla. Esimerkiksi lapsille suunnattuja liikunnan, kulttuurin, nuorisotoimen ja terveydenhuollon palveluita on paljon ja ne ovat todella laadukkaita. Tarjoamme muun muassa kaikille ykkös- ja kakkosluokkalaisille paikan aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Ylpeä turkulainen Minna Arve on syntyperäinen turkulainen. Kotikaupungistaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja kantaa ylpeyttä. Turku on oikea, vanha kaupunki. Jokiranta Tuomiokirkolta satamaan saakka on kehittynyt kaupunkilaisten yhteiseksi olohuoneeksi. Ranta on aivan huikea eikä sellaista ole missään muualla Suomessa. Arve toteaa, että Turku kehittyy ja kasvaa koko ajan rajojensa sisällä. Vanhat asuinalueet kohottavat kasvojaan ja uusia syntyy vaikka keskelle kaupunkia, kun tilaa on vapautunut esimerkiksi vanhan vankilan alueelta Kakolasta tai jätteenkäsittelylaitoksen poistuttua sataman ja Turun linnan kupeesta Linnakaupungin alueelta. Meillä on kaikki eväät kasvuun myös seudullisesti, kunhan teemme yhteistyötä kehittääksemme työssäkäyntialueemme kilpailukykyä. Kilpailemme Tampereen ja Jyväskylän kaupunkiseutujen kanssa sekä ennen kaikkea pääkaupunkiseudun kanssa. Minna Arve pitää tärkeänä kehittää myös niin sanottua kehityskäytäväajattelua, jossa kilpailukykyinen Turku pääkaupunkiseudun rinnalla sijoittuu Tukholman ja Pietarin välille. Parhaalla aitiopaikalla Jos vielä saisimme nopean junayhteyden Turun ja Helsingin välille aina Pietariin saakka, meillä olisi kaikki mahdollisuudet olla kiinnostava alue yrityksille tällä akselilla. Turun pääkirjasto on yksi Minna Arveen lempipaikoista. Minna Arve on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta kansainvälisestä liiketoiminnasta vuonna Siviilityö Arveella on markkinointipäällikkönä turkulaisessa HyTest-nimisessä bioalan yrityksessä. Aikaisemmalta ammatiltaan Arve on sairaanhoitaja ja kauppatieteiden maisteriksi hän opiskeli työn ohella. Vuosina Minna Arve hoitaa Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävää kokopäiväisesti. Arve kertoo kauppatieteellisen koulutuksen olevan suuri etu. Ison kuntakonsernin hallituksen puheenjohtajana olen erilaisten ja erimitallisten asioiden kanssa tekemisissä niin, että tunnin välein pitää siirtää aivot eri asentoon. Yhteistyötä tehdään eri tasoilla kansallisista kansainvälisiin, ja agenda vaihtuu hurjaa vauhtia. Arveen mukaan ennen kaikkea kielitaidon ja kansainvälisen aspektin ymmärtämisessä kauppatieteiden maisterin koulutuksesta on ollut valtavaa hyötyä uran alkuvaiheista tähän päivään saakka. Kun on olemassa eväät, joilla selviytyä, on itsevarmuutta mennä uusiin ja erilaisiin tilanteisiin. Tehtäväänsä kaupunginhallituksen puheenjohtajana Arve pääsi hyppäämään kesken kiivaimpien kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelujen viime syksynä. On ollut uskomatonta, miten Turku, pieni kaupunki pohjoisessa Itämeren rannalla pystyy yhtäkkiä herättämään mielenkiintoa ympäri maailman. Geeniperimäämme taitaa täällä kuulua tietynlainen kriittisyys, mutta nyt henki on hyvä ja turkulaiset innostuneita. Arveelle on tärkeää, että hän pääsee vaikuttamaan oman kotikaupunkinsa asioihin ja kaupunkilaisille tarjottaviin peruspalveluihin. Työn ehdoton suola on monipuolisuus. Jokainen päivä on erilainen, ja minulle se sopii hyvin. Tykkään siitä, että asiat menevät vauhdilla eteenpäin. Kokousrutiinin lisäksi päiväni koostuvat siitä, että tapaan ihmisiä alkaen valtuustoryhmistä, lautakunnista, niiden puheenjohtajista sekä omista virkamiehistä aina kaupunkilaisiin, lobbareihin tai vaikka vieraileviin kuninkaallisiin, Arve hymyilee. asiantuntija Viime vuosikymmeninä on ollut nähtävissä kunnan peruspalvelujen uudelleenorganisoimisessa vahva suuntaus toimintojen liikelaitostamiseen ja yhtiöittämiseen. Tällä on tavoiteltu muun muassa päätöksenteon joustavuutta, toimintojen tehokkuutta ja kustannushyötyjä. Tutkimuksissamme on noussut esille, että liikelaitostamaan on usein ryhdytty mallintamalla jo aiemmin liikelaitostettua saman toimialan organisaatiota. Tällöin todellinen organisaatiomuutos on saattanut jäädä pinnalliseksi, mikä on lopulta vain lisännyt byrokratian määrää. Osakeyhtiöitettyjä palvelukeskuksia tutkiessamme olemme havainneet, että yksityisen sektorin tehokkuusajattelun vieminen kuntalähtöiseen organisaatioon on pitkä prosessi, joka asettaa haasteita johtajuudelle sekä osakeyhtiössä että erityisesti asiakkaalla eli kuntatilaajalla. Muutos ei tapahdu nopeasti, ja tarvitaan vahvaa johtajuutta. Vaikka kunnan liikelaitos käsitteenä tunnetaan jo vuoden 1873 kunnanhallituksen toimintaan liittyvässä asetuksessa, määriteltiin se kuntalaissa vasta vuonna Paradoksaalisesti samaisena vuonna EUkomissio kiinnitti huomiota Suomen valtion liikelaitosten suojeltuun monopoliasemaan. Kunnalliset liikelaitokset ja osakeyhtiöt ovat saaneet kritiikkiä yksityiseltä sektorilta markkinahäiriköinnistä taustalla vaikuttaa niiden nauttima konkurssisuoja. Kunnalliset liikelaitokset ovatkin joutuneet arvioimaan uudelleen toimintojaan, ja vuoteen 2013 mennessä niiden on joko yhtiöitettävä toimintonsa tai harkittava muita organisaatiomalleja. Liiketaloustieteellinen tutkimus voi tarjota uusia näkökulmia julkisen sektorin toimin- Liiketaloustiedettä kuntakentälle nan kehittämiseen. Esimerkiksi tehokkuusajattelu sopii huonosti kuntalähtöisen organisaation perinteeseen, kun taas yksityisellä puolella se on elämisen ehto. Tutkimalla ja ymmärtämällä julkisen sektorin tavoitteita ja toimintamalleja on mahdollista kehittää ja soveltaa johtamis- ja liiketoimintamalleja kunta-alan organisaatioihin. On tiedostettava, että yksityisen ja julkisen sektorin johtaminen ja liiketoiminta ovat omanlaisiaan sui generis. Pohdittavaksi jää, ovatko markkinataloutta imitoimaan pyrkivät mallit kuntasektorilla tuottaneet muuta kuin näennäistä liiketoimintaa näennäismarkkinoilla ja näennäisellä organisaatiomuutoksella. Menestyviäkin käytännön esimerkkejä on. Niiden tuominen esiin liiketaloustieteellisen tutkimuksen keinoin on tärkeätä ja tarkoituksenmukaista. Päivikki Kuoppakangas ja Katja Aalto Kirjoittajat tutkivat julkisen sektorin liiketoimintamalleja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä. KTM Päivikki Kuoppakangas lähestyy aihetta johtamisen ja organisoinnin näkökulmasta yhdessä professori Tomi J. Kallion kanssa ja KTM Katja Aalto laskentatoimen näkökulmasta professori Timo Hyvösen kanssa. Kuva: mikko viitapohja 8 MERCURIUS 3/2011 MERCURIUS 3/2011 9

6 Antoisaa yhteistyötä Teksti Taru Suhonen Kuva Hanna Oksanen Kauppakorkeakoulun tutkijat arvioivat, miten Turun kaupungin sopimusohjausmalli toimii. Käteen jää kansainvälisesti merkittävää tutkimusaineistoa. Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi toimii sopimusohjausmallissa nyt toista vuotta. Sisäiseksi tilaaja tuottaja-malliksi kuvaillussa järjestelmässä painotetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa ennaltaehkäisyä sekä asiakkuuden ymmärtämistä kokonaisuuksina. Mallilla tavoitellaan myös palvelurakenteen keventymistä sekä kustannusrakenteen läpinäkyvyyttä. Turun apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytän mukaan malli on toiminut käytännössä hyvin. Hän vertailee, että esimerkiksi Turun sosiaali- ja terveystoimen palveluiden kustannusten kasvu ei poikkea muiden suurten kaupunkien vastaavista, vaikka palveluvelvoitteita muun muassa vanhusten suhteellisesti korkean määrän vuoksi on koko ajan enemmän. Kauppakorkeakoulun tutkijat Essi Saru ja Kirsi Lainema johtamisen laitokselta toteuttavat nyt Turun kaupunginvaltuuston toimeksiannosta arviointia, jonka tarkoituksena on selvittää, miten malli toimii ja mihin suuntaan sitä voitaisiin kehittää. Olemme keränneet havaintoja ja kokemuksia siitä, mitä tähän mennessä on tapahtunut. Tarkastelemme, mitkä tekijät toisaalta edistävät mallin hyvää käyttöä ja mitkä mahdollisesti voivat toimia esteenä. Ajatuksena on hahmottaa, miten tästä eteenpäin, Kirsi Lainema sanoo. Mihin pitää panostaa? Mallin tavoitteena on, että strategiset valtuustotason ohjelmat voidaan jalkauttaa kaikille organisaation tasoille perustyöhön saakka. Pieni pysähtyminen mallin arvioinnin äärelle on Maija Kytän mukaan tärkeää. Sopimusohjausmalli on meillä käytössä nyt jo kulttuuripuolella ja opetustoimessa, ensi vuonna myös liikunta- ja nuorisotoimessa. On tärkeää selvittää, mihin esimerkiksi henkilöstöjohtamisessa pitää panostaa. Olemme siirtyneet tuotantolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen nyt selvitetään, kuinka alas olemme onnistuneet toimintamallin valuttamaan. Tutkijoiden mukaan sopimusohjausmallin arvioinnissa on paljon yhtymäkohtia johtamisen tutkimukseen. On tärkeää selvittää, mihin esimerkiksi henkilöstöjohtamisessa pitää panostaa. Sopimusohjausmallia voidaan tar kastella yhtenä johtamiskäytäntönä. Aineistosta nousee erityisesti johtoryhmätyöskentelyyn ja muutosjohtamiseen liittyviä asioita, he sanovat. Apulaiskaupunginjohtaja Kyttä pitää tätä luonnollisena. Kun sopimusohjausmalli otettiin käyttöön, tapahtui yhtä aikaa kolme isoa muutosta. Kahden ison hallintokunnan yhdistymisen ja niille uuden johtamismallin käyttöönoton lisäksi lähdettiin kehittämään kaupungin talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmää. Voi olla vaikea erottaa näiden muutosten vaikutuksia toisistaan. Kansainvälisesti merkittävää tutkimusaineistoa Kauppakorkeakoulun tutkijat olivat mukana jo kolmisen vuotta sitten, kun tuolloin sosiaali- ja terveystoimet yhdistäneelle hallintokunnalle kehitettiin johtamisjärjestelmää. Varhaisempi yhteistyö toimi lähtökohtana, kun mallin arviointityöhön lähdettiin. Yhteistyö on molempien osapuolien näkökulmasta hyvin antoisaa. On mukavaa, että tiedemaailma ja käytännön toimijat voivat tehdä luontevaa yhteistyötä. Tämä on erittäin tärkeää kaupungissa, jossa akateemista osaamista on paljon, Maija Kyttä sanoo. Saru ja Lainema puolestaan odottavat innolla, että pääsevät hyödyntämään kerättyä aineistoa omassa tutkimuksessaan. Mielekäs projekti tarjoaa paljon mielenkiintoisia aiheita ja materiaalia. Suuret muutokset organisaatioissa harvoin ovat rajattuja. Tässä tapauksessa päällekkäiset muutokset suuressa kaupunkiorganisaatiossa ovat luoneet kansainvälisestikin merkittävän laajan prosessin, jossa tutkimista riittää, he sanovat. Me-hengellä mullistusten läpi Organisaatiomuutoksissa työntekijän arki saattaa heittää kuperkeikkaa. Eteenpäin auttavat ryhmähenki sekä selkeä viestintä. Hoiva-alan organisaatiomuutoksia osana väitöskirjatyötään Turun kauppakorkeakoulussa tutkivan tohtorikoulutettava Laura Toivon mukaan työntekijät kokevat voimakkaimmin muutokset toimenkuvassa ja fyysisessä työympäristössä. Paljon riippuu tietenkin siitä, miten paljon työntekijän arki muuttuu organisaatiomuutoksen yhteydessä. Hallinnolliset muutokset taas eivät työntekijän arjessa välttämättä näy. Työntekijät kehittävät itselleen erilaisia sopeutumisstrategioita negatiiviseksi koettuihin työnkuvan muutoksiin. Joku jatkaa arkeaan tyytymättömyydestä huolimatta, toinen saattaa pyrkiä muokkaamaan uutta toimenkuvaansa mahdollisimman mieluisaksi, kolmas jättää työnsä kokonaan, Toivo kuvaa havaitsemiaan toimintatapoja. Työkaverit tärkeitä muutoksessa Yksi suuri haaste organisaatiomuutoksessa on työntekijöiden pysyvyys. Varsinkin hoivaalalla on jatkuva työntekijäpula. Jos työntekijä kokee muutoksen liian raskaaksi, hän voi lopettaa työt ilman pelkoa pitkästä työttömyydestä. Työpaikkaan jäämistä puoltavat työtä enemmän työkaverit. Hoiva-alalla me-henki on voimakas. Vahva ammatillinen sitoutuminen näkyy sekä hyvässä että pahassa. Työntekijät osaavat pitää puoliaan, jakavat tietoa ryhmän sisällä ja tukevat toisiaan. Toisaalta alalla voidaan päätyä pitämään vanhoista ryhmärakenteista kaksin käsin kiinni tai vertaillaan jatkuvasti omaa ryhmää muihin. Työn ydinarvot juurtuvat usein syvään. Työntekijät ovat ylpeitä osaamisestaan ja haluavat säilyttää työn sellaisena, että he voivat osaamistaan parhaiten käyttää. Toivo ei usko, että mikään muutos voi olla täysin vastarinnaton. Muutosvastarinnan taustalla voi olla halu säilyttää työnkuva sa- Teksti Sampo Rouhiainen manlaisena, mutta usein on kyse myös tiedon puutteesta. Tuntematon tulevaisuus pelottaa. Työntekijät suhtautuvat muutokseen innokkaammin, mikäli sen tarve on heille selvillä ja he kokevat itse olevansa mukana tekemässä muutosta. Siksi tiedonkululla onkin tärkeä merkitys organisaatiomuutoksissa. Henkilökohtainen viestintä avain onnistumiseen Toivon mukaan työntekijät kokevat usein, ettei tieto kulje, varsinkaan alhaalta ylöspäin. Vaikka tieto liikkuisikin, esimiehet eivät välttämättä voi vaikuttaa työntekijöiden toiveiden toteutumiseen. Julkishallinnon haasteena on se, että johtokaan ei voi aina vaikuttaa tiettyihin toimiin. Johto toimii poliittisten päätösten puitteissa jaettujen resurssien mukaan. Lähiesimiehen asema viestinviejänä on merkittävä. Vaikka julkisia organisaatioita pidetään usein jäykkinä, lähiesimiehen asema riippuu paljon hänen omasta toiminnastaan. Lähiesimies pystyy asemoimaan itsensä monella eri tavalla. Toiset saattavat osallistua paljonkin työntekijöiden taakan kantamiseen, toiset taas näkevät itsensä enemmän osana johtoporrasta. On lähiesimies sitten yksi työntekijöistä tai etäinen pomo, työntekijöiden asennoitumisen kannalta olennaista on, että viesti muutoksesta tuodaan työntekijöille henkilökohtaisesti. Sillä on suuri merkitys, ilmestyykö tieto työntekijöille sähköpostiin vai keskustellaanko asiasta kasvokkain. Tohtorikoulutettava Laura Toivon mukaan ammatillinen sitoutuminen näkyy vahvasti hoiva-alalla. 10 MERCURIUS 3/2011 Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä (kuvassa oikealla) pitää tärkeänä sopimusohjausmallin arviointia, jota Essi Saru (vas.) ja Kirsi Lainema (kesk.) toteuttavat. MERCURIUS 3/ Kuva Sampo Rouhiainen

7 Harmaantuuko talous? Taloustieteen professori Matti Virenin mukaan ei ole aina selkeää, milloin ylitetään verosuunnittelun ja laittomuuksien välinen raja. Teksti misme yrjölä Kuva hanna oksanen Harmaalla taloudella tarkoitetaan yleensä lakisääteisten maksujen ja velvoitteiden laiminlyömistä. Veroja voidaan välttää myös laillisin keinoin, verosuunnittelulla. Joissain tapauksissa on veteen piirretty viiva, milloin syyllistytään laittomuuksiin, professori Matti Viren muotoilee. Määritelmän lisäksi arviot harmaan talouden laajuudesta vaihtelevat suuresti. Harmaan talouden kokonaismäärän arvioidaan olevan 1,5 7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Viren uskoo todellisen luvun olevan lähempänä matalampia arvioita. Suuret luvut ovat ristiriidassa verotarkastusten tulosten kanssa. Suomessa tehdään vuosittain verotarkastusta, ja niiden perusteella kyse ei ole niin mittavasta ongelmasta, kuin joskus annetaan ymmärtää. Harmaan talouden vuoksi menetetyt verotulot eivät ole mikään kultakaivos, Viren toteaa. Hän muistuttaa myös, että esimerkiksi Välimeren maihin verrattuna kyse on Suomessa suhteellisen pienestä ongelmasta. Uskoakseni suomalaiset yrittäjät kuuluvat maailman tunnollisimpiin. Vaakakupissa verotulot ja työpaikat Harmaassa taloudessa ei ole kyse vain yritysten käyttäytymisestä. Harmaaseen talouteen liittyvät myös yksityiset kotitaloudet ja kuluttajat sekä toisaalta järjestäytynyt rikollisuus, kuten huumekauppa ja prostituutio. Yleisintä harmaa talous on palvelusektorilla ja rakennusalalla, lähinnä pienyrittäjien keskuudessa. Yrittäjä ei ilmoita maksamiaan palkkoja verottajalle, vaan palkkaa pimeää työvoimaa. Niin sanotut harmaat palkat ovatkin harmaan talouden suurin yksittäinen erä. Harmaan talouden seurauksena valtio menettää sille kuuluvia verotuloja, jotka peritään lopulta muiden veronmaksajien pussista. Usein pimeiden työpaikkojen sanotaan myös vähentävän tarjolla olevien laillisten työpaikkojen määrää. Viren muistuttaa kuitenkin asian kääntöpuolesta: Toisaalta jos ajatellaan inhorealistisesti, harmaan talouden eliminointi ei välttämättä johtaisi siihen, että palveluntuotanto siirtyisi laillisille työmarkkinoille. Usein harmaata taloutta harjoittavat juuri ja juuri pärjäävät pienyritykset, joille kaikkien työnantajakulujen maksaminen tarkoittaisi käytännössä Kansalaisten tulisi ennen kaikkea kokea, että verotusaste on reilu ja verot käytetään oikein - silloin heillä ei olisi tarvetta kiertää veroja. toiminnan loppumista ja työpaikkojen katoamista. Kuluttajan moraali koetuksella Virenin mukaan harmaan talouden torjumiseksi verotuksen tasoa ja rakennetta olisi syytä arvioida uudelleen. Harmaa talous heijastaa yleistä kustannustasoa ja verotusta. Jos harmaata taloutta halutaan vähentää, kannattaisi varmistaa, ettei yritysten verorasitus nouse liian korkeaksi, Viren toteaa. Myös tarkastuksilla ja rangaistuksilla voidaan yrittää vaikuttaa yrittäjien kynnykseen kiertää veroja. Esimerkiksi valistuskampanjoiden suhteen Viren on kuitenkin varsin skeptinen. Holhoaminen ei auta. Kansalaisten tulisi ennen kaikkea kokea, että verotusaste on reilu ja verot käytetään oikein silloin heillä ei olisi tarvetta kiertää veroja. Myös työnantajavelvoitteiden täyttämistä voitaisiin helpottaa vähentämällä työntekijän palkkaukseen liittyvää paperisotaa. Viren vetoaa myös kuluttajien omaantuntoon. Harmaan talouden torjuntaa ei voi ulkoistaa vain viranomaisille. Ihmiset voivat muuttaa kulutuskäyttäytymistään ja suosia veronsa maksavia, laillisesti toimivia yrityksiä. Kyllä kuluttajat aika hyvin tietävät, missä mennään ja mitkä yritykset toimivat rehellisten pelisääntöjen mukaan, Viren toteaa. 12 MERCURIUS 3/2011 MERCURIUS 3/

8 keskustelua kansantaloudesta Viipyilevä inflaatio Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja, VTT Pasi Holmin ja kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okon mukaan euroalueen yhteisvaluutta ja Euroopan keskuspankki jarruttavat inflaatiota toistaiseksi. Inflaatio pienentää kuluttajien ostovoimaa. Kansantalouden näkökulmasta se hidastaa kasvua. Aiemmin inflaatiot ovat syöneet myös valtioiden velkoja ja devalvaatiot parantaneet yritysten kilpailukykyä. Paavo Okko ja Pasi Holm selvittävät, missä nyt mennään. Paavo Okko: Taloushistorian valossa elämme erikoisia aikoja, kun valtionvelka kasvaa, mutta inflaatiota ei ole odotettavissa pelastajaksi. Vai pitääkö todennäköinen taantuma inflaation loitolla? Pasi Holm: Suomen viime aikojen pahin inflaatiopiikki koettiin tämän vuoden heinäkuussa, jolloin nousun aiheutti arvonlisäveron muutos. Olemme ennustaneet loppuvuodelle 3,3 prosentin ja ensi vuodelle 1,5 prosentin inflaatiota. Tämän vuoden puolella veroperusteista inflaatiota on prosentti, ensi vuonna puoli prosenttia ellei tehdä yleistä arvonlisäveron nostoa. Okko: Eli nyt inflaatio ei johdu öljyn ja energian hinnannoususta. Holm: Mikäli julkisen talouden tasapainotustavoite ei toteudu kuten ennakoitua, taloutta on ilmoitettu sopeutettavan kiristämällä verotusta euromääräisesti saman verran kuin leikkauksia joudutaan tekemään. Jos talous menee huonompaan suuntaan, luultavasti korotetaan arvonlisäveroa. Tämä nostaa inflaatiota. Tavallaan Suomi on tehnyt itse itselleen inflaatiota, mikä on huono asia. Arvioimme myös, että euron arvo kärsii euroalueen finanssikriisistä. Okko: Ja tätä kautta tuontihinnat hieman nousevat, kun euron arvo alenee. Kokonaistuotantoennusteenne meni ensimmäisenä miinukselle ensi vuoden osalta. Tuli mieleen syksy 2008, jolloin kenelläkään ei ollut miinusmerkkistä ennustetta joulukuuhun mennessä. Kun verrataan kolmen vuoden takaiseen, voi olla vaikeaa löytää, mikä olisi nyt paremmin. Positiivisinta lienee, että koko maailman pankkijärjestelmän perusteet eivät ole toistaiseksi olleet uhattuina, euroalueen kylläkin. Holm: Uskon myös, että pankit ovat varautuneet ja niiden taseet ovat paremmassa kunnossa ja riskianalyysit paremmalla tolalla. Negatiivista on se, että ei ole elvyttäjää, kun kaikki valtiontalouksista yrityksiin ja kotitalouksiin supistavat. Okko: Näin suuresta julkisesta velasta ei ole koskaan selvitty muuten kuin inflaatiolla. Pidätteleekö jokin nykymaailmassamme inflaatiota? Holm: Sekä yhteinen valuutta että globalisaatio jarruttavat inflaatiota, jonka kiihtymiseen kyllä olisi paineita. Nyt ei voida kilpailla devalvaatioilla, joilla voitaisiin myös kompensoida palkankorotuksia. Yhteinen valuutta ja globalisaatio myös kasvattavat työvoiman kysynnän hintajoustoa. Kilpailukyvyn heikkeneminen korreloi entistä läpinäkyvämmin suoraan työllisyyteen. Palkansaajan näkökulmasta tämä on hankalaa, sillä jos palkkoja nostetaan, se näkyy heti. Aiemmin yritykset pystyivät siirtämään palkankorotukset hintoihin. Nyt kustannusten siirtäminen eteenpäin toimitusketjussa on vaikeutunut. Linkki työllisyyteen tuli ennen paljon myöhemmin. Okko: Tosin eivät viime ajat ilman eurooppalaista yhteisvaluuttaakaan mitään lystiä olisi olleet. Yhdysvaltojen pankkikriisin jälkeen olisi varmasti tullut paljon valuuttakurssiepävarmuutta ja korkeita korkoja Euroopassa. Entäpä ruuan ja energian hinnat, jotka näyttelevät merkittävää roolia inflaation ja globaalin talouden yhteydessä? Vaikka meillä talouskasvu takkuaa, keskimäärin maailmassa kasvu on aika hyvää, ja ihmiskunta lyö päätään resurssirajoitteisiin. Tällaisessa tilanteessa inflaatio tuppaa olemaan yksi varaventtiili. Holm: Pitkällä aikavälillä sekä energian että ruoan hinta nousevat, kun elintaso lisääntyy, Ihmiset ovat oppineet, että aina kun on inflaatio ja häiriötä, reaaliomaisuudesta saa omansa pois. Inflaatiosuoja on siis olemassa. keskiluokkaisten määrä maailmassa kasvaa ja köyhyys vähenee. Energian hinnan nousuun vaikuttanee se, miten biomassaa tullaan käyttämään. Elintarvikehinnoissa nähdään tulevaisuudessa isoja vaihteluita. Ruoan varastot ovat globaalisti tyhjiä. Pohjalla on voimakasta kysyntää, ja kun satovaihtelut ovat suuria, vaihtelevat hinnatkin. Trendi on silti ylöspäin. Uskon, että ilman taantumaa ruoan hinta olisi noussut rajustikin. Meillä ruoan osuus kulutuskorista on kuitenkin vain kymmenen prosenttia ja alkutuotannon osuus ruoan hinnasta melko pieni. Meidän elintasollamme asteittain tuleva nousu on kohtuuden rajoissa. Okko: Ajatellaan asiaa vielä sijoittajan kannalta. Mistä sijoittaja saa nyt inflaatiosuojan? Holm: Jos katsotaan vaikka tätä vuotta, ei tuottoja ole saatu oikein mistään. Riskit ovat korkealla ja pörssikurssit laskussa. Vuokra-asunnot taittavat olla ainoita, jotka tuottavat reaalisesti. Okko: Entisellä mallillaan asiat lienevät siinä mielessä, että reaaliomaisuuteen sijoittamalla inflaatiosuoja on parempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna talletustilin korot eivät oikein inflaatiolle pärjää. Holm: Suomen historiassa on yksi tilanne, jolloin olisi ollut parempi suunnitelma asua vuokralla ja sijoittaa pörssiin: jos olisi ostanut pörssiosakkeita vuonna 1991 ja myynyt ne vuonna Muuten asuntosijoittaminen voittaa pörssisijoittamisen. Suomessa 80 prosenttia ihmisistä säästää vain oman asunnon kautta. Se onkin järkevää ainakin alueilla, joilla väestön määrä kasvaa tai pysyy ainakin samana. Ihmiset ovat oppineet, että aina kun on inflaatio ja häiriötä, reaaliomaisuudesta saa omansa pois. Inflaatiosuoja on siis olemassa. 14 MERCURIUS 3/2011 Pasi Holm Paavo Okko MERCURIUS 3/

9 Antti Fredriksson kiitti Kauppakorkeakouluseuraa väitöskirjatyön tukemisesta. Gaalaillan Merkuriuksen Karnevaaleissa taikaa Arpajaisten onnettarena Anne Berner ja apuna Tarja Jalonen. Kauppakorkeakouluseuran kunniapuheenjohtaja Jukka Wihanto toimi meklarina, kun Johanna Oraksen maalaus huutokaupattiin. Yrjö Kokkonen ja Leena Virtanen esittelevät teosta. Teksti Taru Suhonen KuvaT juha hämäläinen Karnevaalien järjestelytoimikunta koolla. Vasemmalta Leevi Parsama, Leena Virtanen, Heidi Tuominen, Mirja Junkola, Yrjö Kokkonen ja Terhikki Saari. Turun Kauppakorkeakouluseuran järjestämiä Merkuriuksen Karnevaaleja juhlittiin Caribia areenalla Tänä vuonna hyväntekeväisyystapahtuma keräsi tuhatpäisen osallistujajoukon nauttimaan illan tunnelmasta fine dining -hengessä. o 23. kerran järjestettyjen Merkuriuksen Karnevaalien tuotto ohjataan jälleen Turun kauppakorkeakoulun väitöskirjarahastoon sekä nuorten opiskelijoiden kansainvälisten opintojen tukemiseen. Olen erittäin iloinen siitä, että meitä on täällä tänään lähes tuhat iloista juhlijaa. Karnevaaleilla on seuramme toiminnan tavoitteiden toteutumisen kannalta erittäin suuri merkitys, sanoi seuran puheenjohtaja Martti Oksa juhlayleisölle. Kahden vuoden pituisen merkuriadin aikana seuran tukea on saanut yhteensä 19 väitellyttä nuorta tohtoria. KTT Antti Fredriksson kertoi yleisölle väitöskirjatyön tekemisestä. Meillä on jokaisella ollut oma polkumme jatkotutkimushankkeen loppuun saattamisessa. Tavat ovat erilaisia, mutta yhteistä on systemaattinen ja pitkäjänteinen työskentely. Vaikka nykypäivänä esimerkiksi internetin hakukoneet ja keinoäly huomioon ottaen voisi kuvitella, että kone tai laite voisi tehdä väitöskirjan puolestamme, teemme toistaiseksi väitöskirjoja inhimillisen, oman ajattelun voimin. Antti Fredriksson esitti nuorten tohtorien kiitoksen Kauppakorkeakouluseuralle. Tässä työssä nuorille tohtoreille erityisen tärkeää on läheisten ja kollegoiden tuen lisäksi ollut seuran tuki, joka on mahdollistanut työmme. Skandinaavista lähiruokaa Merkuriuksen Karnevaalit on yksi Suomen vanhimmista ja tasokkaimmista gaaloista. Tänä vuonna karnevaaleja juhlittiin fine dining -teemalla. Vieraita kestittiin Skandinavian parhaisiin kokkeihin lukeutuvan Michael Björklundin lähiruokamenulla. Turussa kaksi päivää illallista valmistellut Björklund esitteli menun vieraille: alkupalana lohitartaria ja pääruokana iloista possua. Se on viihtynyt uunissa yli kaksitoista tuntia, suomalaisille Strömsö-televisio-ohjelmasta tuttu Björklund kertoi. Jälkiruokana maistui vaniljakreemi Ahvenanmaan pannukakkucrispien ja vadelmien kera. Karnevaalien viihdetarjonta ei kalvennut illallisen rinnalla. Illan juonsivat tv-kasvot Baba Lybeck ja Urpo Martikainen, ja tanssia tahditti uudelleen rivinsä koonnut legendaarinen tanssiorkesteri Dallapé solistinaan Illan kokki Michael Björklund juontajien, Baba Lybeckin ja Urpo Martikaisen haastattelussa. Sami Saari ja johtajanaan Juha Hostikka. Karnevaaleilla solistina vieraili myös näyttelijä ja laulaja Maria Ylipää. Ennätyshuutoja ja arpaonnea Illan jännittävin hetki koettiin, kun tilaisuudessa huutokaupattiin taiteilija Johanna Oraksen Turku always on my mind -maalaus. Oras lahjoitti Karnevaaleilla huutokaupattavan teoksen nyt jo kolmatta kertaa. Tämä on tapa olla mukana tukemassa seuran toimintaa, Oras sanoi. Oraksen teos kaupattiin tiukan huutokaupan jälkeen ennätykselliseen euron Tanssiorkesteri Dallapé tanssitti juhlakansaa solistinaan Sami Saari, johtajanaan Juha Hostikka ja vierailevana solistinaan Maria Ylipää. hintaan. Turku-aiheisen maalauksen huusi Antti Aarnio-Wihuri. Huutokaupan lisäksi illan tuottoja kasvatettiin arpajaisilla, jonka palkinnot oli saatu lahjoituksina. Erityisesti suurimmat palkinnot Turun Kristallin Empirekristallikruunu sekä Royal Caribbeanin tarjoama 1000 euron risteilylahjakortti kiinnostivat vieraita. Ilta jatkui tanssin merkeissä aina yli puolen yön. Seuraavan kerran Karnevaaleja juhlitaan jälleen kahden vuoden kuluttua. Vuoden 2013 Karnevaaleihin voi jo tehdä ennakkovarauksia junkola.fi). Martti ja Marja Oksa karnevaalitunnelmissa. Leevi Parsaman (oik.) isännöimä iloinen seurue: vasemmalta Anne Laitinen, Harri Nikkanen, Juha Lehtola, Mari Parsama, Ville Kuusniemi, Piia Lehtola ja Hanna Kuusniemi. Jari Lähteenmäki, Turun kauppakorkeakoulun johtaja Satu Lähteenmäki, Pentti Hakkarainen, Hannele Ranta-Lassila ja Aija Bärlund. Matti Alahuhta, Leena Alahuhta, Riitta Reponen ja Turun yliopiston vararehtori Tapio Reponen. 16 MERCURIUS 3/2011 MERCURIUS 3/

10 Reipas sata vuotta osaamista eläkkeelle vieraskynä Teksti ja kuva Taru Suhonen Turun kauppakorkeakoulu menetti uuden lukuvuoden alkaessa arvoltaan arvaamattoman määrän hiljaista tietoa, kun kauppakorkeakoulun toimistopäällikkö Tapio Terho, johtamisen ja organisoinnin lehtori Arto Suominen ja kansainvälisen liiketoiminnan lehtori Martti Salo jäivät eläkkeelle. Kaikki kolme ovat myös valmistuneet Turun kauppakorkeakoulusta. Suominen edustaa vuosikurssia 1966, Terho ja Salo aloittivat opintonsa kaksi vuotta myöhemmin. Vuosikurssilta valmistuttiin ekonomiksi, joka tuolloin tarkoitti alempaa korkeakoulututkintoa. Tutkinnolla oli arvoa työmarkkinoilla, ja ylempi kandidaatin tutkinto pro gradu -tutkielmineen suoritettiinkin jo työn ohessa. Maisterin arvon sai ostaa. Se maksoi 50 markkaa, muistaa Suominen. Ja tuli tötterössä, Terho täydentää. Tehtävänkuvasta toiseen Tapio Terho ehti työskentelemään Turun kauppakorkeakoulussa 36 vuotta. Työskentelin liike-elämässä muutaman viikon. Hain kauppakorkeakoulusta assistentin tehtäviä, mutta minua pyydettiin suunnittelijan tehtävään. Täältä ei löydy alueita, joita en olisi hoitanut olen ollut opinto-, henkilöstö-, yleis- ja taloushallinnossa sekä viestinnässä. Toimistopäällikkönä työskentelin 20 vuotta, ja hallintojohtajan tehtävässäkin olen ollut neljään otteeseen, Terho kertoo. Sekä Martti Salo että Arto Suominen aloittivat opettamisen muualla. Gradujen valmistumisen jälkeen molempien ura kauppakorkeakoulussa alkoi assistenttina. He muistelevat, että vielä 70-luvulla tärkeä osa työtä oli toimia professorin henkilökohtaisena apulaisena. Salo suoritti lisensiaatintutkinnon Göteborgissa, ja toimi vuodesta 1976 saakka ollut yhtäjaksoisesti kauppakorkeakoulun palveluksessa eri opetustehtävissä. Arto Suominen tuli virkaatekeväksi assistentiksi vuonna 1972 markkinointia ja johtamista yhdistänyttä liiketaloustiede II:sta opettamaan. Lisensiaatin- ja tohtorintutkinnot hän suoritti työn ohessa. Suominen, Terho ja Salo ovat kaikki olleet tilanteessa, jossa työpaikkaa olisi ollut mahdollista vaihtaa. Kauppakorkeakoulun henki on pitänyt heidät Turussa. Kaikkien mielestä Turun kauppakorkeakoulun ehdoton vahvuus työpaikkana on ollut sen hyvä henki. Terho arvostaa myös työtehtävien vaihtelevuutta. Kumileimasimen jatkona hallinnossa ei ole tarvinnut olla, vaan työ on ollut mielekästä. Tämä ei ole virasto, sen nojalla tässä on jaksanut. Muutosten vuosikymmenet Miehet tarkastelevat alati elävää kenttää pitkällä perspektiivillä hallinnon ja opetuksen näkökulmasta. Suomisen ja Salon mukaan koulu on ratkaisevasti erilainen kuin opettajan uran alussa. Kansainvälistymisestä ja sen tärkeydestä on puhuttu pitkään ja kansainvälistymisen saralla on myös konkreettisesti edistytty. Samalla opetettavien aineiden määrä on kasvanut, Suominen sanoo. Sisäänotto on niin ikään aiempaa suurempi. Määrä tuo laatuakin, mutta välillä tuntuu, että laadullisista kriteereistä joudutaan tinkimään määrällisten tulostavoitteiden korostuessa, Salo huomauttaa. Hallintoa lähimpää on seurannut toimistopäällikkö Tapio Terho. Viimeisimmässä uudistuksessa hän luotsasi Turun kauppakorkeakoulun hallinnon väkeä, kun kauppakorkeakoulusta tuli osa Turun yliopistoa. Henkilökunnan ei aina ole ollut helppoa omaksua uuden, isomman organisaation toimintatapoja, ja oman toimintakulttuurin häviämistäkin on ehditty pelätä. Terho muistuttaa, että haasteiden takana piilee yhdistymisen rinnalla vähintään yhtä vahvasti koko yliopistoyhteisöä koskettanut yliopistolain uudistuminen. Täytyy muistaa, että jos olisimme säilyneet itsenäisenä yliopistona, olisi monien prosessien läpi vieminen ollut meille hyvin raskasta. Terveyttä talouteen Terveyspalveluiden kysyntä kasvaa lähivuosina merkittävästi. Kysyntää lisää muun muassa tieteen ja teknologian kehitys, joka tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia sairauksien hoitoon. Terveyden merkitys sekä yksilölle että yhteiskunnalle korostuu, ja hyvän terveyden keskeinen vaikutus yksilön toiminta- ja työkykyyn tiedostetaan entistä paremmin. Tulevaisuudessa terveyspalveluilta myös vaaditaan yhä enemmän. Kysynnän kasvua vauhdittaa erityisesti väestön ikääntyminen, joka on Suomessa Japanin jälkeen voimakkainta maailmassa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa 17 prosentista 22 prosenttiin ja 80 vuotta täyttäneiden osuus vajaasta viidestä noin kuuteen prosenttiin. Terveyspalveluita keskimääräistä enemmän tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa huomattavasti. Kataisen hallituksen yksi kolmesta painopistealueesta on julkisen talouden vakauttaminen. Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden kestävyysvaje johtuu ensisijaisesti ikääntymiskehityksen aiheuttamasta nopeasta huoltosuhteen heikkenemisestä. Samaan aikaan talouden epävakautta lisää euroalueen velkakriisi. Valtion budjettiesitys vuodelle 2012 on 7,1 miljardia euroa alijäämäinen, ja alijäämä katetaan lisävelalla. Tilanteen korjaaminen vaatii merkittävää tuottavuuden parantamista julkisissa palveluissa ja rakenteellisia muutoksia niiden toteuttamisessa. Terve valtiontalous ja koko julkisen talouden kestävyys ovat hyvinvoinnin edellytyksiä, joten niitä on nyt pyrittävä vahvistamaan kaikin tavoin. Terveydenhuollon vuosittaiset kokonaismenot ovat noin 15 miljardia euroa, josta palveluiden osuus on noin 12 miljardia. Kuntien ja kuntayhtymien ostamien yksityisten lääkäri-, tutkimus- ja leikkauspalveluiden osuus on vain noin kolme prosenttia niiden järjestämisvastuulla olevista palveluista. Terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu on kunnilla, mutta niiden tuottamiseen voidaan käyttää kaikkia kansallisia voimavaroja. Tätä mahdollisuutta kuntien pitäisi myös hyödyntää. Väestön ikääntymiseen liittyvästä julkisten palveluiden kasvupaineesta noin puolet kohdistuu kuntien järjestämisvastuulla oleviin hoito- ja hoivapalveluihin. Jos kunnat eivät saa talouttaan ja velvoitteitaan tasapainoon, niiden on vaikea suoriutua lakisääteisistä tehtävistään ilman mittavia veronkorotuksia. Terveydenhuollon voimavarat ovat rajalliset, ja lisääntyvään kysyntään vastaaminen käy yhä haastavammaksi. Terveyspalveluista keskusteltaessa yksityisen ja julkisen terveydenhuollon vastakkainasettelu on syytä unohtaa, sillä suomalainen yhteiskunta tarvitsee molempien tuottamia palveluja kyetäkseen huolehtimaan kansalaistensa hyvinvoinnista myös tulevaisuudessa. Nyt tarvitaan uutta tahtotilaa, asennetta sekä osaamista yhteisten asiakkuuksien ja kumppanuuden rakentamiseen. Markku Suokas lääketieteellinen johtaja, johtava lääkäri, Lääkäriasema Pulssi Oy Kuva: esko keski-oja 18 MERCURIUS 3/2011 MERCURIUS 3/

11 väitöksiä Sosiaalisuus viehättää virtuaalimaailmassa Internetin virtuaalimaailmoilla on maailmanlaajuisesti yli miljardi rekisteröitynyttä käyttäjää ja niiden suosio kasvaa jatkuvasti. KTT Matti Mäntymäki tarkasteli tietojärjestelmätieteen väitöstutkimuksessaan sosiaalisten virtuaalimaailmojen vetovoimaa. Virtuaalimaailmojen käyttäjistä yli puolet on vuotiaita lapsia ja nuoria. Sukupolvien välinen kuilu on virtuaalimaailmassa suuri. Niin sanotut diginatiivit luvuilla syntyneet nuoret, jotka ovat eläneet koko elämänsä tietotekniikan ympäröiminä eivät tee eroa todellisen maailman ja virtuaalimaailman välille. Heille virtuaalimaailmat ja todellinen, fyysinen maailma ovat yhtä ja samaa jatkumoa, Matti Mäntymäki kuvailee. Ostamalla uniikimpi kokemus Syitä virtuaalimaailmojen käytölle on monia. Mäntymäen tarkastelema Habbo Hotel vetoaa nuoriin erityisesti kavereitten, sosiaalisten suhteiden ja nautittavan virtuaalikokemuksen avulla. Nuorille riittää, että virtuaalimaailmassa on kavereita ja kivaa tekemistä. Lisäksi tutkimuksessa korostui virtuaalipalvelujen helppokäyttöisyyden merkitys, Mäntymäki kertoo. Virtuaalimaailmoissa nuoret ovat aktiivisia kuluttajia. Esimerkiksi Habbo Hotelissa käyttäjät voivat ostaa avatar-hahmolleen virtuaalisia huonekaluja, vaatteita, lemmikkejä tai jopa erilaisia tanssityylejä. Käyttäjät ostavat virtuaalituotteita muokatakseen palvelukokemusta omanlaisekseen. He kokevat saavansa virtuaalimaailmoista enemmän irti lisäominaisuuksien avulla, Mäntymäki perustelee. Virtuaalipalvelut inhimillistyvät Palvelujen siirtyminen verkkoon on muuttanut asiakassuhteita. Palveluntarjoajaa on entistä helpompi vaihtaa, eikä sitoutumisen ja luottamuksen tunne synny samalla tavalla kuin asiakkaan kohdatessa yrityksen edustajan kasvokkain. Mäntymäen väitöstutkimuksen mukaan virtuaalisten vuorovaikutuspalvelujen keskeinen haaste on paitsi löytää uusia asiakkaita, myös pitää vanhat käyttäjät aktiivisina ja löytää tapoja muuntaa mahdollisimman suuri osa käyttäjistä maksaviksi asiakkaiksi. Toisaalta virtuaalimaailmoilla on myös mahdollisuutensa. Virtuaalimaailmojen sisältö muuttuu koko ajan rikkaammaksi. Ehkä virtuaalipalveluista välittyvät inhimilliset piirteet voisivatkin tulevaisuudessa jopa lisätä käyttäjien palvelu-uskollisuutta, Mäntymäki pohtii. Matti Mäntymäen väitöskirja Continuous Use and Purchasing Behaviour in Social Virtual Worlds tarkastettiin Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Christer Carlsson Åbo Akademista ja kustoksena dosentti Jussi Puhakainen. Väitöskirja palkittiin syyskuussa Turun Suomalaisen Yliopistoseuran väitöskirjapalkinnolla. Monikanavaisesti markkinoille Teksti ja kuva Misme Yrjölä Keväällä 2011 urheilu- ja hyvinvointijuomavalmistaja Flow Drinks Oy toi markkinoille uudistetun juomavalikoiman. Avuksi lanseeraus- ja markkinointiprojektiin päätettiin pyytää Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin opiskelijoita. Pyysimme opiskelijoita tekemään meille mahdollisimman kustannustehokkaan ja monipuolisen markkinointiviestintäsuunnitelman, yrityksen myynti- ja markkinointijohtaja Aki Karihtala kertaa tehtävänantoa. Markkinointiviestinnän kurssilaiset työstivät case-toimeksiantoa pienryhmissä. Opiskelijat valitsivat keskuudestaan parhaat esitykset finaaliin, jossa tuomarina toiminut Karihtala valitsi osuvimmaksi Eliisa Lehtosen, Johanna Sällisen ja Emmi Viitasen muodostaman ryhmän suunnitelman. Kaikissa finaalitöissä oli hyviä ideoita. Voittajaryhmän työ vakuutti meidät erityisesti sosiaalisen median hyödyntämisellä, Karihtala perustelee. Ideamme oli hyödyntää mahdollisimman monta eri markkinointiviestintäkanavaa, jotka tukisivat toisiaan. Suunnitelmamme sisälsi niin printtimainontaa ja menekinedistystä kuin hopottamista ja Facebook-mainontaakin, Viitanen luettelee. Kurssin päätyttyä yritys antoi Lehtoselle, Sälliselle ja Viitaselle toimeksiannon, jonka tarkoituksena oli toteuttaa suunnitelmaa erityisesti sosiaalisen median osalta. Kolmen kuukauden aikana ryhmäläiset ovat muun muassa kartoittaneet urheilujuomien mainostukseen sopivia bloggareita ja aloitelleet markkinointikampanjaa sosiaalisessa mediassa. Työ kuntoilijoille suunnatun juoman parissa oli kilpaurheilutaustan omaaville Lehtoselle, Sälliselle ja Viitaselle erityisen mieluisaa. Saimme aika vapaat kädet, ja olemmekin luoneet yritykselle aivan uudenlaista markkinointiviestintää, Lehtonen kertoo. Myös Karihtala on ollut tyytyväinen yhteistyöhön. Sekä opiskelijat että opettajat ovat olleet erittäin kiinnostuneita työskentelystä yrityselämän kanssa. Uskon, että yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa, hän toteaa. Algoritmeja koalitionmuodostus peleille Taloustieteen peliteorian alaan kuuluvissa koalitionmuodostuspeleissä joukko pelaajia muodostaa ryhmiä eli koalitioita mahdollisten preferenssiensä mukaan. Tärkeimpiin tutkimuskohteisiin koalitonmuodostuspeleissä kuuluvat muun muassa optimaalisen koalitiorakenteen löytäminen, erilaiset tavat jakaa koalitiosta saatu hyöty pelaajien kesken sekä tutkimustulosten soveltaminen kaupankäynti- ja neuvottelujärjestelmien kehittämiseen. FL Helena Keinänen tutki väitöskirjatyössään erilaisia menetelmiä koalitionmuodostuspeleille. Tutkimus keskittyy optimaalisten tai tasapainossa olevien koalitiorakenteiden löytämiseen erityisen suuresta koalitiorakenteiden joukosta. Koalitionmuodostuspeleissä tehokkaat hakumenetelmät ovat välttämättömiä tällaisten koalitiorakenteiden löytämiseksi. Väitöskirja tuo lisätietoa koalitiorakenteiden ominaisuuksista tietyille koalitiomuodostuspelien aliluokille, johon perustuen väitöskirjassa esitetään uusia menetelmiä löytää annetut kriteerit täyttävät koalitiorakenteet. Tutkimustyön tulokset osoittavat, että etsittyjä koalitiorakenteita on mahdollista löytää tehokkaasti käyttämällä joko stokastisia lokaaleja hakutekniikoita hyödyntäviä algoritmeja tai koalitiorakenteiden erityisominaisuuksia hyödyntäviä hakualgoritmeja. Helena Keinäsen väitöskirja Algorithms for coalitional games (Algoritmeja koalitionmuodostuspeleille) tarkastettiin Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Ulrich Endriss, PhD, Amsterdamin yliopistosta Alankomaista ja kustoksena professori Hannu Salonen. Valmistuneet Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Mäntymäki Matti Kauppatieteiden maisterin tutkinto Achalefi Forji Barnett William Champaneri Trinesh Cirule Gunta Dalén Suvi Elsinen Ville Fils Noora Hurme Sasu Hänninen Katri Jokela Perttu Jokila Antti Jämsä Henrik Kaappola Samuli Karvanen Kalle Korhonen Olli Korhonen Tanja Korpela Jukka Kuljukka Jarmo Kyppö Zuzana Laakkonen Sampo Laaksonen Emma Laaksonen Tuuli Laurikainen Juho Lehtimäki Antti Lehtonen Marleena Leino Sanni Leivo Antti Liimatainen Jero Lötjönen Atte Marttila Miro Mattila Niko Mäkinen Carita Noukka Reetta Nurminen Anna Paavilainen Risto Peltola Sami Pertovaara Annika Piirainen Niko Pirttikoski Kerttu Poutiainen Petra Pykäri Pekka Pölönen Antti Ranta Maria Saaristo Maria Safarnegah Maryam Sahakari Minna Saikkonen Anna Salmi Jari Salminen Atte Sarasniemi Päivi Sasaki Innan Savolainen Elina Savolainen Jukka Simonen Sanni-Kaisa Skyttä Ville Suovo Hannele Syrjälä Sini Tallqvist Stella Taulu Perttu Uppa Juha Viitanen Ville Östring Elina Valtiotieteiden maisterin tutkinto Koivu Satu Laajalehto Anniina Savikangas Tuomas Porin yksikkö Kauppatieteiden maisterin tutkinto Alho Tiina Annala Erja Hyvönen Maria Inberg Sini Koivisto Heidi Kukkonen Meri Lehto Anne-Mari Lehtonen Taina Lindholm Hanna Lumijärvi Joonas Lähdemäki Riku Mustonen Juuli Sundström Katja Tuominen Jari Villanen Jussi Wennerström Jenni 20 MERCURIUS 3/2011 MERCURIUS 3/

12 lyhyesti koonnut Taru Suhonen Kielet kiinnostavat kauppatieteellisen alan opiskelijoita Kauppatieteellisen alan opiskelijat pitävät kieliopintoja tärkeänä osana yliopistotutkintoa. Opiskelijat suhtautuvat monikielisyyteen positiivisesti ja ovat valmiita näkemään vaivaa kielitaitonsa eteen osallistumalla vapaaehtoisille kielten kursseille. Tämä selviää Turun kauppakorkeakoulun saksan kielen ja liikeviestinnän lehtori Joachim Schlabachin ja Oulun yliopiston yliopisto-opettaja Sabine Graszin vastajulkaistusta tutkimuksesta Business students choices of foreign languages. Viidessä suomalaisessa kauppatieteellisen alan opetusyksikössä toteutetun tutkimuksen mukaan opiskelijoilla on usein laaja kielitaito jo heidän aloittaessaan yliopisto-opinnot. Yliopistossa jatkettavat kielet valitaankin useimmiten juuri aiemman kielitaidon pohjalta. Kielivalintoihin vaikuttavat myös kielen status, hyödyllisyys tulevaisuuden ammatin kannalta sekä opiskelijan halukkuus opiskella ulkomailla. Talouden alalla kielitaito on tärkeä työkalu, jonka avulla hoidetaan kaupantekoa, projekteja ja yhteistyötä. Molemminpuolisen ymmärryksen saavuttaminen on tärkeää, ja yhteisen kielen avulla luodaan luottamusta, Joachim Schlabach mainitsee. Schlabach huomauttaa, että vaihtovuosi ulkomailla on hyvä tapa oppia kieltä. Koulussa opetusta on vain muutamia tunteja viikossa, kun taas ulkomailla kieltä pääsee puhumaan, kuulemaan, lukemaan ja kirjoittamaan kellon ympäri. Tästä syystä järjestämme säännöllisesti myös opintomatkoja ulkomaille - parhaiten kieltä kuitenkin oppii, jos vieraassa maassa viettää kokonaisen lukukauden. Raportti on julkaistu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisusarjassa KR-1:2011. Kuva: Taru Suhonen Jatkuvuudenhallinnalla sujuvuutta asiakaspalveluun Yritysten toiminta on enenevässä määrin riippuvaista tieto- ja viestintätekniikasta. Kun koneet, järjestelmät tai yhteydet eivät toimi, keskeytyvät asiakaspalvelu, tuotanto tai työskentely. Tällöin jatkuvuudenhallinta on pettänyt, sanoo tutkijatohtori Jonna Järveläinen Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteestä, jossa on tutkittu tietohallinnon jatkuvuudenhallintaa ja etsitty hyviä käytänteitä suomalaisista suuryrityksistä. Tutkimustuloksia on julkaistu tuoreessa Tietohallinnon jatkuvuudenhallinta valikoiduissa suomalaisissa suuryrityksissä vuonna raportissa. Tutkimuksen mukaan yrityksissä on eniten panostettu asiakasrajapintaan. Laiterikkoihin on varauduttu hyvin ja suunnitelmia tehty katkojen varalle. Jatkuvuudenhallinta on yrityksis- sä usein jätetty tietohallinnon vastuulle, vaikka liiketoiminnan jatkuvuudesta viime kädessä vastaa yrityksen johto. Yrityksillä on vaihtelevia käytäntöjä suunnitelmien testauksessa sekä jatkuvuudenhallinnan raportoinnissa. Jos yritysjohto ei vaadi säännöllistä raportointia, muualla yrityksessä ei välttämättä olla sitoutuneita suunnitelmien tekemiseen, testaamiseen ja ylläpitoon. Tutkimuksen haastattelumateriaali tarjoaa useita hyviä käytänteitä, joiden perusteella raportissa esitetään kehitysehdotuksia yrityksille. Toimiva keskusteluyhteys tietohallinnon sekä yritysjohdon välillä voi esimerkiksi säästää kustannuksia ja helpottaa varautumista. Johtoa tarvitaan järjestelmän kriittisyyden määrittelemiseen ja tietohallintoa varautumis- vaihtoehdon kustannustason määrittelyyn, Järveläinen huomauttaa. KTT Jonna Järveläisen lisäksi tutkimuksen tekemiseen ovat osallistuneet KTM Antti Lehtimäki ja KTM Danish Islam. Tutkimus tehtiin Liikesivistysrahaston tuella. Raportti on julkaistu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisusarjassa KR-2:2011. Yrittäjyysaktiivisuus palautumassa taantumaa edeltävälle tasolle GEM (Global Entrepreneurship Monitor) -raportin Suomen osuuden mukaan suomalaisen työikäisen väestön yrittäjäaktiivisuus on palautumassa taloudellista taantumaa edeltävälle tasolle. GEM-tutkimukseen osallistuneiden 59 maan sekä 22 innovaatiovetoisen talouden joukossa Suomen aikuisväestön aktiivisuus yrittäjäksi ryhtymisessä on keskiluokkaa. Vaikka suomalaiset havaitsevat runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia ympäristössään, heidän yrittäjyysaikomuksissaan ei ole tapahtunut suuria suhdanteista riippuvia vaihteluita politiikan toimenpiteistä huolimatta. Mahdollisen työttömyyden uhan alla yrittäjyys kuitenkin koetaan houkuttelevaksi mahdollisuudeksi, toteaa professori Jarna Heinonen. Näin ajattelevat erityisesti työssäkäyvät akateemiset suomalaiset, nuoret ja tällä hetkellä työhönsä tyytymättömät. Tällöin kyse ei ole pakkoyrittäjyydestä, vaan työuralla tapahtuvan muutoksen tarjoamasta kimmokkeesta ja mahdollisuudesta toteuttaa yrittäjähaaveita. Kansallisia analyyseja kymmenistä maista Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -tutkimus kuvaa ja analysoi yrittäjyysprosesseja yli 60 eri maassa. Vuonna 1999 alkaneessa hankkeessa tutkimus toteutetaan kussakin maassa kansallisen tutkijatiimin voimin. Suomen hankkeen johtaja on akatemiaprofessori Anne Kovalainen Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Lisäksi Suomen GEM-tiimiin kuuluvat professori Jarna Heinonen sekä tutkijat Pekka Stenholm ja Tommi Pukkinen kauppakorkeakoulun TSE Entrestä. Suomen osuuden rahoitukseen osallistuu työ- ja elinkeinoministeriö. Tutkimus toteutettiin nyt kahdennentoista kerran. Suomi on ollut mukana tutkimuksessa alusta asti. GEM-tutkimusta varten haastellaan Suomessa vuosittain noin 2000 työikäistä ja noin 40 asiantuntijaa. Suomea koskevan Global Entrepreneurship Monitor 2010 Report Finland -raportin voi tilata Turun kauppakorkeakoulusta sähköpostitse osoitteella kristiina.baarman(a)utu.fi. Sinustako mentori? Kaipaatko uusia näkökulmia työhösi? Voisitko jakaa osaamistasi ja verkostojasi opiskelijalle? Haluatko tutustua alasi tulevaan osaajaan? Mentorina pysyt ajan tasalla kotiyliopistosi ajankohtaisista kuulumisista ja oman alasi nuorten osaamisesta. Mentorointiohjelmassa alumnit kertovat pian valmistuville opiskelijoille kokemuksistaan työelämässä ja oman alansa työssä vaadittavista valmiuksista. Seuraava mentorointiohjelma käynnistyy tammikuussa Ohjelmaan etsitään nyt mentoreita. Saat lisätietoja ja voit ilmoittautua mentoriksi verkossa osoitteessa mentorointi tai ottamalla yhteyttä Mirja Junkolaan, , Muista ystävää tai ilahduta itseäsi! Yliopistotuote - lahjaksi, tuliaiseksi tai muistoksi Myynti yliopiston Turun kampuksella: Yliopistomäen kirjakauppa, Luonnontieteiden talo I Wanha Narikka -kirjakauppa, Rehtorinpellonkatu 3 Viestintäyksikkö, Henrikinkatu 10 Udo Zander Peter Zettinig UUTTA! Nyt kätevästi myös verkkokaupasta: Lisätietoja: tai MERCURIUS 3/2011 MERCURIUS 3/

13 Turun kauppakorkeakoulu TSE exe embaturku A Journey Far Starts from Near emba Turku provided by TSE executive education and development is a leadership development programme with international EPAS accreditation for persons with several years of experience in managerial or expert positions. emba Turku is a three-year part-time programme. It deepens business competence, strengthens strategic thinking and develops visionary skills. Next emba Turku starts in January For more information on emba Turku and Custom Programmes, please contact Training Manager Tiina Ruohisto , Marketing Manager Marika Herranen ,

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia. www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/

Metsäalan Johtamisakatemia. www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ Metsäalan Johtamisakatemia /johtamisakatemia/ Miksi Johtamisakatemia Kansainvälisesti kärjessä myös ihmisten johtamisessa Ihmisten motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet huomisen maailmassa Hyvä

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Kunnioitettu opettajani, professori Seppo Hölötä piti virkaanastujaisesitelmänsä aiheesta Yliopisto menneisyyden ja tulevaisuuden välissä. Näissä avaussanoissani

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä)

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssisuunnitelma YH 25/ Jakso V 4.4.-30.05.2014 Taloustieto Joensuun normaalikoulu Eeva Pekkala Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssin

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

3.6.2015. Pasi Tamminen Sari Mattila

3.6.2015. Pasi Tamminen Sari Mattila 3.6.2015 Pasi Tamminen Sari Mattila 2 5.2014 1.2015 8.2015 3 4 Tammisen johtamislupaus Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus Positiivinen ja negatiivinen palaute Alaisten haastaminen ajatteluun Avoin tiedon

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot