KYRÖNMAAN YHTEISET TOIMINTAOHJEET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN
|
|
- Santeri Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KYRÖNMAAN YHTEISET TOIMINTAOHJEET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN PÄIVITETTY UUDEN HAJAJÄTEVESILAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISEKSI Toim. Virve Rinnola
2 1.1 Lukijalle Lyhyesti jätevesilainsäädännöstä Lupakäytännöt Suunnitelman vaatimukset Järjestelmän mitoitusperusteet Vastaava työnjohtaja Suojaetäisyydet Vanhojen jätevesijärjestelmien osien käyttö Kantovesikiinteistön määritys Periaatteita jätevesijärjestelmän hyväksymiseen Purkupaikka Suodatinkentät Imeytyskentät Pienpuhdistamot/Laitepuhdistamot Loma-asunnot Erityiskohteet Eläinsuojan wc-vedet Pienet hevostallit Öljynerotuskaivot Teräksiset umpisäiliöt Normaalista poikkeavat jätevesiratkaisut Jätevesijärjestelmästä syntynyt liete Poikkeukset Tilanteet, jolloin hajajätevesilainsäädäntöä ei sovelleta Poikkeustilanteet, jolloin talousjätevesiasetuksen toteuttamisesta voidaan hakea poikkeusta Kantovesi Ikäperusteinen automaattilykkäys Sosiaalisin suoritusesteisiin perustuva määräaikainen lykkäys Esimerkkiratkaisuja Omakotitalo Lomamökki ympärivuotisessa käytössä (OKT-mukavuudet) Saunamökki (kantovesi/pumppu, ei suihkua tai muita vesikalusteita) Lomamökki (kantovesi/pumppu, lavuaari, ei muita vesikalusteita, ei vesi-wc:tä) Loma- tai saunamökki (painevesi esim. kaivosta, mahdollisia vesikalusteita, ei wc:tä) Loma- tai saunamökki, jossa vesivessa Mummonmökki muualla kuin ranta-alueella (kaukana kaikesta - periaate) Asennuksessa huomioitavaa Käytössä huomioitavaa Liitteet
3 1.1 Lukijalle Kyrönmaan hajajätevedet-hankkeen toiminnan aikana syntyi ajatus luoda yhteiset toimintaohjeet jäteveden käsittelyyn Isonkyrön, Laihian ja Vähänkyrön haja-asutusalueille. Ensimmäinen painos ohjeista julkaistiin vuonna Uusi hajajätevesilainsäädäntö tuli voimaan kuitenkin vuonna 2011 tuoden laajoja muutoksia jätevesien käsittelyyn. Tämän vuoksi toimintaohjeiden päivitys tuli ajankohtaiseksi. Uudet lainsäädännön muutokset eivät tuo muutoksia viemäriverkoston liittymiseen tai siitä vapauttamiseen. Edelleenkin tulevaisuudessa lähtökohtana on, että jos kiinteistö sijaitsee kunnan vahvistamalla viemärilaitoksen toiminta-alueella, on siihen liityttävä lakisääteisesti. Kädessäsi on opas, joka on tuotettu kiinteistönomistajia varten. Toivottavasti opas tarjoaa sinulle selkeitä vastauksia siitä, mitä sinun pitää lain mukaan tehdä ja milloin. Tarkoituksena on lisätä kiinteistönomistajien valmiutta aloittaa mahdollinen jätevesijärjestelmän kunnostaminen sekä tuoda selkeyttä toimintatapoihin. Lisätietoa jätevesiasioista saat kätevästi hankkeen Internet-sivuilta: Toimintaohjeiden laatijoina ovat toimineet kuntien rakennus- ja ympäristöviranomaiset sekä jätevesitiedottaja Virve Rinnola. Näitä ohjeita noudatetaan, ellei kunnan kaava- tai ympäristönsuojelumääräyksissä taikka rakennusjärjestyksessä muuta määrätä. Oppaan rahoitus on tullut seuraavien tahojen kautta: Yhyres kehittämisyhdistys ry, EU:n maaseuturahasto ja alueen kunnat. 1.2 Lyhyesti jätevesilainsäädännöstä Jätevedet aiheuttavat lähivesistöjen rehevöitymistä, talouskaivojen saastumista sekä hygieenistä haittaa. Jätevedet voidaan jakaa wc-vesiin (mustiin jätevesiin) ja pesuvesiin (harmaisiin jätevesiin). WC-vesissä on valtaosa ravinteista, kun taas pesuvesissä on pääosa eloperäisestä aineksesta. Talousjätevesiasetus tuli voimaan Vanhoille kiinteistöille annettiin 10 vuoden siirtymäaika. Jätevesilainsäädäntöä muutettiin kuitenkin vuoden 2011 alussa. Ympäristönsuojelulain muutos tuli voimaan ja myös vanha jätevesiasetus kumottiin ja uusi asetus tuli voimaan Uusittu hajajätevesilainsäädäntö kohtuullisti vaatimuksia lieventämällä yleisiä 3
4 puhdistusvaatimuksia sekä selvensi poikkeamismahdollisuuksia. Lievennyksistä huolimatta suuri osa haja-asutusalueiden asukkaista joutuu tekemään jätevesiremontin. Jätevesien käsittelyn asiallisuus on edelleen tärkeä asia. Jätevesistä tulee huolehtia aina niin, etteivät ne aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristönsuojelulain ja uuden jätevesiasetuksen muutokset voi tiivistää seuraavasti: 1. Siirtymäaikaa pidennettiin noin kahdella vuodella. 2. Yleisiä puhdistusvaatimuksia alennettiin. Nykyiset vaatimukset vastaavat aikaisempia lievemmän käsittelytason vaatimuksia. 3. Automaattinen ikälykkäys ja määräaikainen poikkeuskäytäntö tulivat voimaan. Seuraavassa on esitelty lyhyesti keskeisten muutosten vaikutus käytäntöön kohdittain. 1. Siirtymäaika Jätevesiasioiden on oltava kunnossa käytössä olevien jätevesijärjestelmien osalta viimeistään , jonka jälkeen alkaa tehostettu valvonta. Uudisrakentamisessa ja sellaisilla kiinteistöillä, joilla tehdään vähäistä suurempaa kunnostus- ja parannustöitä ja, joilla voidaan katsoa olevan vaikutusta jätevesien määrään tai niiden laatuun ei ole lainkaan siirtymäaikaa. Näissä tapauksissa kiinteistön jätevesijärjestelmä pitää kunnostaa välittömästi. Käytännössä jätevesisuunnitelma vaaditaan tällöin rakennusluvan liitteeksi. 2. Puhdistusvaatimukset Yleiset puhdistusvaatimukset. Yleisissä puhdistusvaatimuksissa edellytetään, että tulevasta jätevedestä on keskimääräisesti puhdistettava vähintään orgaanisen aineksen osalta 80 %, kokonaisfosforin osalta 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Tämä tarkoittaa, että päästö ympäristöön saa olla enintään orgaanisen aineksen osalta 10 g/hlö/vrk, fosforin osalta 0,66 g/hlö/vrk ja typen osalta 9,8 g/hlö/vrk. Keskimääräinen puhdistustulos tarkoittaa normaalia käyttöä, jossa ei huomioida esim. poikkeuksellisia sääoloja. Kyseinen puhdistustaso voidaan saavuttaa esim. maasuodatinkentällä, laitepuhdistamolla, kuivakäymälällä ja harmaavesisuodattimella sekä umpisäiliöllä tai muulla vastaavalla. Imeytyskentällä voidaan saavuttaa puhdistusvaatimukset, mikäli maaperä on siihen soveltuvaa (vaatii aina imeytystestin, ei tule kyseeseen saviperäisillä mailla). 4
5 Ankarammat puhdistusvaatimukset. Kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä kerrotaan ne alueet, joilla joudutaan poikkeuksellisesti puhdistamaan jätevedet ankaramman puhdistustason mukaisesti. Puhdistusvaatimukset ovat tällöin orgaanisen aineksen osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta 85 % kokonaistypen osalta 40 %. Tämä tarkoittaa, että päästö ympäristöön saa olla enintään orgaanisen aineksen osalta 5 g/hlö/vrk, fosforin osalta 0,33 g/hlö/vrk ja typen osalta 8,4 g/hlö/vrk. Tällaisia erityisen herkkiä alueita voidaan katsoa olevan esimerkiksi pohjavesialueet sekä 100m rantavyöhyke vesistöstä. Mikäli kunnassa ei ole vielä voimassa ympäristönsuojelumääräyksiä, sovelletaan ankarampaa puhdistustasoa yksittäistapauksittain edellä mainituin perustein. Ankarammat puhdistusvaatimukset saavutetaan tapauskohtaisesti esim. maasuodatinkentällä, jossa on tehostettu fosforinpoistoa, pienpuhdistamolla, kuivakäymälällä ja harmaavesisuodattimella sekä umpisäiliöllä tai muulla vastaavalla. Ankarampaa puhdistustasoa voidaan vaatia myös erityiskohteilta, joissa jäteveden määrä tai laatu on poikkeavaa. Tällaisia kohteita voi olla esimerkiksi järjestelmä, jossa käsitellään maitohuoneen jätevedet. 3. Lykkäys - ja poikkeusmahdollisuudet Automaattinen ikälykkäys. Koskee niitä kiinteistönomistajia, jotka ovat täyttäneet mennessä 68 vuotta ja asuneet vakituisesti kyseisellä kiinteistöllä. Kaikkien kiinteistönomistajien tulee täyttää kyseiset ehdot. Kunta myöntää lykkäyksen automaattisesti niille henkilöille, jotka täyttävät ehdot. Katso tarkemmin kohta Määräaikainen poikkeuskäytäntö. Määräaikainen lykkäys myönnetään hakemuksesta sosiaalisin suoritusesteiden perusteella enintään viideksi vuodeksi. Hakemuksessa tulee luotettavasti esittää ne asiat, joihin kiinteistönomistaja vetoaa lykkäystä haettaessa. Katso tarkemmin kohta Lupakäytännöt Uusien rakennusten jätevesijärjestelmät hyväksytään rakennusluvan käsittelyn/myöntämisen yhteydessä. Jätevesisuunnitelma vaaditaan aina rakennusluvan ja toimenpideluvan yhteydessä. Käytössä olevien kiinteistöjen pelkkä jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen vaatii toimenpideluvan pois lukien ns. kantovesikiinteistöjen jätevesijärjestelmät tai kun kiinteistö liittyy viemäriverkostoon. Mikäli kiinteistöllä tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä 5
6 toimia, joilla katsotaan olevan vaikutusta jätevesijärjestelmään (jäteveden määrän tai laadun muutos), vaatimukset täyttämätön jätevesijärjestelmä tulee korjata samassa yhteydessä. Seuraavat asiakirjat tulee palauttaa toimenpideluvan liitteenä: jätevesijärjestelmän suunnitelma, naapurien suostumus johtaa puhdistetut jätevedet rajaojaan sekä selvitys jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeesta. 3 Suunnitelman vaatimukset Maankäyttö - ja rakennusasetuksen 62 :n mukaan kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen vaatii toimenpideluvan. Toimenpideluvan liitteenä on oltava suunnitelma, jossa oltava mm. järjestelmän mitoitus, kuvaus toiminnasta, arvio saavutettavasta puhdistustuloksesta, rakennusselostus ja järjestelmän käyttö ja huolto-ohje sekä kuvaus maastoolosuhteista. Suunnittelijan pätevyydestä ei ole erikseen säädetty, joten lupaa myönnettäessä rakennusviranomaiset kiinnittävät huomiota suunnitelman laatuun. Karkeasti ottaen voidaan todeta, että yleensä maaperäkäsittelyjärjestelmät, kuten suodatinkentät sekä imeytyskentät vaativat yksityiskohtaisemmat suunnitelmat kuin laitepuhdistamot. Usein laitepuhdistamot ovat hyvin pitkälle suunniteltuja jo tehtaalla. Lupahakemuksen liitteeksi tulee toimittaa seuraavaa: - Lupahakemus (voidaan tehdä samassa lupahakemuksessa uudisrakennuksen kanssa) - Jätevesijärjestelmän mitoitus (mitoitettava yleensä aina vähintään viidelle tai huoneistoala jaettuna luvulla 30, keskimääräinen vedenkulutus 150l/vrk/hlö) - Selvitys talousjätevesijärjestelmästä ja sen toiminnasta - Jätevesijärjestelmän rakennustapaselostus - Arvio saavutettavasta puhdistustuloksesta - Suunnitelmat - Rajanaapureiden kuuleminen - Rajanaapurin suostumus, mikäli jätevesiä johdetaan käsittelyn jälkeen rajaojaan. - Suunnittelijan yhteystiedot, pätevyys Suunnitelmat: Asemapiirustus 1:500 mittakaavassa, jossa tulee osoittaa järjestelmän paikka sekä rakennuksen, maanpinnan, järjestelmän korkeudet ja sijoittuminen. 6
7 Leikkauspiirustus 1:20 tai 1:50 mittakaavassa, jossa tulee olla järjestelmän pituusleikkaus ja poikkileikkaus. Leikkaussuunnitelmassa tulee osoittaa korkeusasemat ja mitoitus. Korkeusaseman voi sitoa liitettävän rakennuksen korkeuspisteeseen, mikä voi olla esim taso, ellei ole tiedossa virallista korkeutta. Lisäksi tulee esittää maanpinnan korkeus, järjestelmän tulo- ja lähtöputkien korkeudet, kaivon korkeusasema sekä poistoputken laskupaikan korkeus. Mikäli tehdään suodatus- tai imeytyskenttä, tulee esittää kentän rakenteiden laatu ja vahvuus, laskuaukon korkeusasema, ojapinnan korkeusasema, mikäli järjestelmästä lasketaan vettä ojaan. 1.1 Järjestelmän mitoitusperusteet Jätevesijärjestelmä tulee mitoittaa asetuksen mukaisesti aina vähintään viidelle asukkaalle. Asunnon pinta-alaa ei kuitenkaan aina voida käyttää mitoitusperusteena (esim. iso asunto, joka on tarkoitettu vain yhden perheen käyttöön), jotta saadaan toimiva järjestelmä. Järjestelmää suunniteltaessa on kuitenkin otettava huomioon mahdollisuus laajentaa järjestelmää myöhemmin useammalle asukkaalle. 1.2 Vastaava työnjohtaja Jätevesijärjestelmän saneerauksella ja uuden rakentamisella tulee olla vastaava työnjohtaja. Vastaavana työnjohtajana voi toimia henkilö, jolla voidaan katsoa olevan hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen. 3.3 Suojaetäisyydet Suojaetäisyydet on pääsääntöisesti määrätty kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä, rakennusjärjestyksissä ja kaavamääräyksissä. Mm. Laihian kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä on todettu suojaetäisyyksistä seuraavaa: Talousvesikaivosta: -huonosti läpäisevä maaperä 40 m - hyvin läpäisevä maaperä (tutkittava tapauskohtaisesti) Vesistöstä: -laitteisto 20 m 7 -purkupaikka 30 m
8 Tontin rajasta: -laitteisto 5 m -kenttä 5 m -umpisäiliö 5 m Suojakerros pohjavesitason yläpuolella: -maasuodatuksessa 0,25 m -imeytyksessä 1 m Mikäli käsittelyä ei voida rakentaa niin, että suojaetäisyydet täyttyvät, tulee jätevedet johtaa umpisäiliöön. Pohjavesialueella puhdistettujakaan jätevesiä ei saa purkaa pohjavesialueelle, vaan ne pitää johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle purettavaksi. 3.4 Vanhojen jätevesijärjestelmien osien käyttö Mikäli jätevesijärjestelmän saneerauksessa käytetään vanhoja rakenteita, esim. saostuskaivoja tulee niiden käyttökuntoisuudesta ja soveltuvuudesta osana uutta jätevesijärjestelmää esittää kirjallinen lausunto luvituksen yhteydessä. Lausunnon voi antaa jätevesijärjestelmän suunnittelija tai vastaava työnjohtaja. 3.5 Kantovesikiinteistön määritys Ns. kantoveden varassa olevaksi kiinteistöksi voidaan katsoa kiinteistö, jossa ei ole vesikäymälää ja vesi lämmitetään padassa tai kiuassäiliössä (ei sähkötoimista lämminvesivaraajaa tai muuta vastaavaa paineellisen veden lämmitysjärjestelmää). 4 Periaatteita jätevesijärjestelmän hyväksymiseen 4.1 Purkupaikka Puhdistetut jätevedet ohjeistetaan imeyttämään omalle kiinteistölle ja vältetään vesistöön johtamista. Jätevesien tai puhdistettujen jätevesien johtamisesta suoraan vesistöön saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, joten se edellyttää aina alueellisen ELY-keskuksen tai ympäristölupaviraston myöntämää 8
9 ympäristölupaa. Mikäli puhdistetut jätevedet joudutaan ohjaamaan rajaojaan, vaaditaan lupahakemukseen naapureiden kirjallinen suostumus (naapureiden kuuleminen) ja purkupaikan tarkka sijainti asemakuvaan. Jätevesiä ei voi purkaa tärkeälle pohjavesialueelle, vaan puhdistunut jätevesi tulee vähintään johtaa umpiputkella pois pohjavesialueelta ja purkaa esimerkiksi avo-ojaan Suodatinkentät Suodatinkenttää ennen vaaditaan kaikkien jätevesien kohdalla 3-osainen saostussäiliö tai vastaava. Pesuvesien kohdalla saostuskaivon tulee olla vähintään 2-osastoinen tai vastaava. Suodatinkentän tilantarve yhtä kiinteistöä kohti on yleensä noin 30 m2. Kaivantoon vaihdetaan maa-ainekset, ja sinne asennetaan jako ja kokoomaputket sekä tuuletusputket ja tarkastuskaivot. Jätevesi puhdistuu suodattuessaan maa-ainesten läpi. Puhdistunut jätevesi johdetaan kokoomanputkien avulla purkupaikkaan. Suodatinkenttää rakennettaessa on ensisijaisen tärkeää, että maamassat ovat kooltaan oikeanlaiset, jotta kentästä tulee pitkäikäinen, toimintavarma ja hajuton. Kentän oikeat raekoot ovat seuraavat: jakokerroksessa on mm, suodatinkerroksessa 0-8 mm, siirtymäkerroksessa 4-12 mm ja kokoomakerroksessa 8-12 mm. Suositellaan, että tilattaessa maaaineksia pyydetään tavarantoimittajalta rakeisuuskäyrä, jotta voidaan varmistua oikeista maaaineksista. Suodatinkenttien tavallisin huoltotyö on saostuskaivojen tyhjennys säännöllisesti Imeytyskentät Imeytyskentät vaativat aina tietynlaisen maaperän, koska siinä hyödynnetään pääsääntöisesti kiinteistön luontaisia maa-aineksia. Jätevesi puhdistuu suodattuessaan maa-ainesten läpi, päätyen aina lopulta pohjaveteen. Imeytyskenttä kaikille jätevesille, joita sallitaan vain erityistapauksissa (kiinteistö kaukana kaikesta), on vaadittava aina kunnolliset tutkimukset maaperän imeytyskyvystä (imeytyskuoppa tai maalajiselvitykset) ja lomakkeessa vaaditut tiedot. Tärkeillä pohjavesialueilla ei sallita lainkaan jätevesien purkamista maastoon, vaan puhdistettu jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle purettavaksi Pienpuhdistamot/Laitepuhdistamot Laitepuhdistamot vaativat yleensä vain pienen pinta-alan. Ne ovat hyvin pitkälti tehtaalla viimeistelty, joten asentaminen on melko helppoa. Laitepuhdistamot toimivat useimmiten biologiskemiallisesti. Jäteveden mukana tulevat pieneliöt alkavat hajottaa ja puhdistaa jätevettä. Fosforia 9
10 puhdistetaan kemikaalin avulla. Mikäli valitsette jätevesijärjestelmäksi laite- tai pienpuhdistamon, selvittäkää, että laite toimii kiinteistöllänne ja käyttötottumuksillenne. Nämä järjestelmät vaativat tasaista käyttöä, jotta jätevedet voivat puhdistua (kestävät kuitenkin muutaman viikon tauon esim. lomamatkan aikana). Pienpuhdistamot tarvitsevat toimiakseen säännöllistä huoltoa, joka on vähintään kemikaalin lisäystä ja toiminnan tarkkailua. 4.3 Loma-asunnot Loma-asuntoihin voidaan hyväksyä poikkeustapauksissa pienpuhdistamoita, mikäli loma-asunto on varustelutasoltaan omakotitaloon verrattava ja käyttöasteeltaan riittävä puhdistamon vaatimuksiin. Suunnitelmassa on esitettävä prosessin ylösajon kesto, puhdistamon kestämien käyttökatkojen pituus sekä minimijätevesivirtaama. Yleisesti suositellaan kuitenkin, ettei loma-asunnolle hankinta vesivessaa, jolloin pesuvesien puhdistaminen on helpompaa ja edullisempaa. Mikäli loma-asunnolle haluaa sisävessan, löytyy myös vedettömiä vaihtoehtoja. Lisätietoja löytyy mm Erityiskohteet Eläinsuojan wc-vedet Eläinsuojassa syntyville wc-vesille vaaditaan lainsäädännön mukainen käsittelyjärjestelmä. Jätevedet voidaan johtaa esimerkiksi maitohuoneen pesuvesien käsittelyjärjestelmään Pienet hevostallit Pienten hevostallien pesuvesille vaaditaan kiintoaineksen erotusta, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi saostuskaivolla tai hiekanerotuskaivolla Öljynerotuskaivot Esimerkiksi autoilijat, urakoitsijat ja korjaamoyrittäjät voivat tuottaa toiminnassaan sellaisia jätevesiä, jotka vaativat öljynerotuskaivon ennen varsinaista jäteveden puhdistusjärjestelmää. Em. yritystoiminnasta syntyville jätevesille vaaditaan öljynerotuskaivo, sulkukaivo ja jätevesien johtaminen esim. ojaan, jos jätevesiä muodostuu korkeintaan yhdestä lavuaarista. Maahan imeyttäminen vaikeuttaa mahdollisien öljypäästöjen havainnointia. Omakotitalon autotalliin vaaditaan öljynerotuskaivo, jos siellä on lattiakaivo. 10
11 4.4.4 Teräksiset umpisäiliöt Teräksisiä umpisäiliöitä ei hyväksytä Normaalista poikkeavat jätevesiratkaisut Mikäli jätevedet käsitellään jollain normaalista poikkeavalla ratkaisulla, vaaditaan menetelmästä luotettavat, puolueettomat tutkimustulokset. 4.5 Jätevesijärjestelmästä syntynyt liete Sakokaivoliete on tyhjennettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa, jos järjestelmässä käsitellään sekä wc- ja pesuvedet. Mikäli jätevesijärjestelmään johdetaan vain pesuvedet, pitää saostuskaivot tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Liete tulee toimittaa luvallisiin vastaanottopaikkoihin, kuten kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Sakokaivolietteen levittäminen on kielletty myös omalle pellolle omalla kalustolla, mikäli lietettä ei sitä ennen käsitellä asianmukaisesti. Riittäväksi käsittelyksi voidaan katsoa kalkkistabilointi. Tällöin liete käsitellään sammutetulla kalkilla ja annetaan seistä kaksi tuntia, jolloin lietteen ph nostetaan vähintään tasolle 12. Näin taudinaiheuttajat häviävät lietteestä ja sitä on turvallista levittää pellolle. Lietteen asianmukaisesta käsittelystä ja tyhjentämisestä tulee pitää kirjaa, sekä siitä kuka on tyhjentänyt kaivon ja minne. 5 Poikkeukset 5. 1 Tilanteet, jolloin hajajätevesilainsäädäntöä ei sovelleta Hajajätevesilainsäädäntöä ei sovelleta jos, 1) kiinteistön jätevesijärjestelmään, jos se on liitettävä vesihuoltolain (119/2001) 3 :n tarkoittaman vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin eli kiinteistö sijaitsee viemäröinnin toiminta-alueella; 2) talousjäteveden käsittelyyn tai johtamiseen, jos siihen on oltava ympäristölupa; tai 3) jos talousjäteveden johtaminen ei edellytä ympäristönsuojelulain 127 b :n mukaisesti jäteveden puhdistamista ennen sen päästämistä ympäristöön. Tällöin kiinteistössä ei ole vesikäymälää eikä sinne tule paineellista vettä. 11
12 5.2 Poikkeustilanteet, jolloin talousjätevesiasetuksen toteuttamisesta voidaan hakea poikkeusta Kantovesi Mikäli kiinteistöllä on vain kantovesi, voidaan vähäiset muut kuin vesikäymälän jätevedet johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tällöin purkupaikkaan on tehtävä kivipesä, johon jätevedet johdetaan. Kivipesä muodostuu noin kahdesta kottikärryllisestä nyrkin kokoisia kiviä, jotka ladotaan maahan tehtyyn kuoppaan. Vaihtoehtoisesti voidaan hyödyntää tehdasvalmisteisia mökki- ja saunakaivoja Ikäperusteinen automaattilykkäys Kiinteistön haltijan tai haltijoiden on pitänyt täyttää mennessä 68 vuotta ja asuttava tuolloin kiinteistöllä vakituisesti. Automaattilykkäys koskee vain vakituisesti asuttuja vanhoja kiinteistöjä, eikä siis koske vapaa-ajan asuntoja. Lykkäys tarkoittaa käytännössä sitä, että ehdot täyttävän kiinteistön omistajan ei tarvitse kunnostaa vanhoja käyttökuntoisia jätevesijärjestelmiä. Kunta myöntää lykkäyksen automaattisesti, ilman erillistä hakemusta sellaisille olemassa oleville kiinteistöille, joilla asutaan vakituisesti ja jonka jätevesijärjestelmä ei aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Mikäli yllä mainitut ehdot eivät enää täyty, siirtyy kiinteistö välittömästi voimassaolevien puhdistusvaatimusten piiriin. Automaattilykkäys ei koske niitä kiinteistöjä, joissa kiinteistöllä asuu yli 68-vuotias, mutta kiinteistön omistaa joku muu. Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan tapauskohtaisesti, eikä tällöin kiinteistön omistajia koske enää automaattilykkäys Sosiaalisin suoritusesteisiin perustuva määräaikainen lykkäys Nykyinen hajajätevesilainsäädäntö määrittelee selkeästi ne tilanteet, joissa hakemuksesta myönnetään määräaikainen, enintään viiden vuoden lykkäys jätevesiremontille. Enintään viiden 12
13 vuoden lykkäykseen oikeuttaa mm. erityisen vaikea elämäntilanne ja sosiaalinen suorituseste. Kyseistä lykkäystä anotaan hakemuksella, jossa pitää todentaa luotettavasti esim. alhaiset tulot, pitkäaikaissairaus, pitkäaikaistyöttömyys tai muu vastaava tekijä. Tarvittaessa lykkäyksen voi hakea uudelleen, mutta ehtojen täyttyminen arvioidaan aina uudelleen. Lykkäyksen myöntämisperusteena pääpaino on siis se, että tarvittavat toimet ovat kokonaisuutena katsottuna kohtuuttomia kiinteistönomistajien elämäntilanteessa ja että ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on pidettävä alhaisena. Kohtuutonta ei sen sijaan ole, että normaalilta työssäkäyvältä perheeltä edellytetään vanhan, useimmiten sakokaivokäsittelyn tehostamista. 6 Esimerkkiratkaisuja Alla on esitetty toimivia ratkaisuja erilaisiin kohteisiin. Kunnan rakennustarkastaja hyväksyy lopullisesti järjestelmän tapauskohtaisesti, kun hän myötää kohteeseen toimenpideluvan. 6.1 Omakotitalo Laitepuhdistamo voi olla toimiva ratkaisu. Mikäli kaikki jätevedet johdetaan maasuodattamoon tai vastaavaan, tulee sitä ennen olla 3-osastoinen saostuskaivo tai vastaava. Erilaiset ns. moduulisuodatinkentät tai vastaavat vähentävät tilantarvetta ja ovat käyttökelpoisia myös pienillä tonteilla Mikäli kiinteistöllä on mahdollista, voidaan WC-vedet johtaa tapauskohtaisesti erillisviemäröinnillä umpisäiliöön ja muut vedet 2-osaisen saostuskaivon tai vastaavan kautta suodatuskenttään. (Erityisin perustein jätevedet voi johtaa myös imeytyskenttään, jos kaivoja, vesistöjä, eikä naapureita ole lähellä ja maaperä on tarkoitukseen soveltuva). Mikäli omakotitalossa käytetään kuivakäymälää ja kiinteistöllä syntyy tällöin vain harmaita vesiä, voidaan jätevedet johtaa joko suodatus- tai imeytyskenttään tai harmaavesisuodattimeen tai vastaavaan, jota edeltää 2-osainen saostuskaivo. 6.2 Lomamökki ympärivuotisessa käytössä (OKT-mukavuudet) Lomamökissä suositellaan harkitsemaan myös sisälle asennettavia helppohoitoisia kuivakäymälöitä. Mikäli kiinteistöllä on mahdollista, voidaan WC-vedet johtaa tapauskohtaisesti erillisviemäröinnillä umpisäiliöön ja muut vedet 3-osaisen saostuskaivon kautta suodatuskenttään tai vastaavaan. (Erityisin perustein jätevedet voi johtaa myös imeytyskenttään, jos kaivoja, vesistöjä, eikä naapureita ole lähellä ja maaperä on tarkoitukseen soveltuva). Erilaiset ns. moduulisuodatinkentät tai vastaavat vähentävät tilantarvetta ja ovat käyttökelpoisia myös pienillä tonteilla. Alipainekäymälä tai vähävetinen käymälä tai vastaava on myös vaihtoehto. 13
14 Mikäli lomamökissä käytetään kuivakäymälää ja kiinteistöllä syntyy tällöin vain harmaita vesiä, voidaan jätevedet johtaa joko suodatus- tai imeytyskenttään, harmaavesisuodattimeen tai vastaavaan, jota edeltää 2- osainen saostuskaivo. 6.3 Saunamökki (kantovesi/pumppu, ei suihkua tai muita vesikalusteita) Maahanimeytys hyväksytään, koska jätevesimäärä on vähäinen kantoveden takia. Tällöin ratkaisuna voi olla esim. imeytyskaivo- tai kuoppa, kivipesä tai vastaava. 6.4 Lomamökki (kantovesi/pumppu, lavuaari, ei muita vesikalusteita, ei vesi-wc:tä) Maahanimeytys hyväksytään, koska jätevesimäärä on vähäinen. Tällöin ratkaisuna voi olla esim. imeytyskaivo- tai kuoppa. Tapauskohtaisesti ennen imeytyskuoppaa pitää olla 1-osainen saostuskaivo rasvaisia vesiä varten, mikäli sille on tarvetta. 6.5 Loma- tai saunamökki (painevesi esim. kaivosta, mahdollisia vesikalusteita, ei wc:tä) Käyttökelpoisia vaihtoehtoja ovat suodatinkenttä, harmaavesisuodatin ja maahanimeytys tai vastaava. Maahanimeytykseen suositellaan ns. mökkipakettia eli 2-osaista saostussäiliötä + 1-putkista kenttää. Mikäli rakennus sijaitsee liian lähellä järveä, pitää jätevedet pumpata takamaastoon. Järjestelmää hankittaessa on huomioitava oma ja naapurien kaivot sekä maaperä. 6.6 Loma- tai saunamökki, jossa vesivessa Loma- tai saunamökkiä, jossa sijaitsee vesivessa, on samanlaiset käsittelyvaatimukset kuin omakotitalolla ks. kohta 6.2. Mikäli vesi-wc vaihdetaan kuivakäymäläratkaisuun, käsittelyvaatimukset voidaan saavuttaa kevyemmällä puhdistusjärjestelmällä, kuten suodatus- tai imeytyskentällä tai vastaavalla, jota edeltää 2- osainen saostuskaivo. 6.7 Mummonmökki muualla kuin ranta-alueella (kaukana kaikesta - periaate) Vertaa sauna- ja lomamökkiin. Imeytyskenttä vaatii toimiakseen tietynlaisen maaperän. Ennen imeytyskentän rakentamista pitää aina suorittaa imeytystesti, jotta maaperä on varmasti tarkoitukseen sopivaa. 14
15 7 Asennuksessa huomioitavaa Asennuksessa tulee aina huomioida valmistajan asennusohje sekä rakentaa järjestelmä suunnitelman mukaisesti. On tärkeä noudattaa vähimmäisetäisyyksiä esim. pohjaveteen. Samoin on tärkeää, että korkeuserot ovat riittävät, jotta jätevesi kulkee ja puhdistuu asianmukaisesti. Hyvä kaltevuus on yleensä 1-2 cm/m. Laitepuhdistamot käsittelevät yleensä yhden panoksen kerrallaan (noin 150 litraa). Laitepuhdistamoa asennettaessa on huomioitava, että kyseinen puhdistettu panos myös puretaan kerralla, joten purkupaikassa pitää olla talvellakin riittävästi tilaa purkuvedelle. Edellä annettujen ohjeiden lisäksi jätevesien puhdistuslaitteistot ranta-alueilla ja tulva-alueilla tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa ja sijoittaa siten, että keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvän tulvakorkeudenaikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön. Jätevesien imeytysputkistot, suodatinkerrokset sekä kokoomaputkistot tulee sijoittaa keskimääräisen vuotuisen ylivesitason (MHW) yläpuolelle. Suodatinkenttää rakennettaessa on erityisen tärkeää käyttää oikean kokoista maa-ainesta, muuten järjestelmä ei kykene puhdistamaan jätevettä ja voi syntyä esim. hajuhaittoja. Oikea raekoko jakokerroksessa on mm, suodatinkerroksessa 0-8 mm, siirtymäkerroksessa 4-12 mm ja kokoomakerroksessa 8-12 mm. Mitä hienorakeisempaa maa-aines on, sitä tehokkaammin lika-aineet pidättyvät siihen. Suodattamon täytyy sisältää myös karkeampia maalajitteita, jotta vesi läpäisee sen. Kun käytetään oikeita maa-aineksia, niin suodattamo ei tukkeudu, vaan vesi kulkee siitä sopivalla nopeudella läpi ja ehtii puhdistautumaan. Alla maaaineksien rakeisuuskäyrä, jota kannattaa käyttää hyödyksi maasuodattamoa rakennettaessa. Suodatinkentän hajuttomuuden takaavat riittävät ja oikean korkuiset ilmaputket. 15
16 8 Käytössä huomioitavaa Nykyaikaisessa jätevesihuollossa tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, mitä ei kannata laittaa viemäriin. Tämä korostuu erityisesti niissä kiinteistöissä, joissa jätevesi käsitellään joko maa- tai pienpuhdistamossa. Jäteveden puhdistaminen on herkkä prosessi, jota vieraat aineet häiritsevät. Ei-toivotut aineet ja esineet voivat paitsi aiheuttaa hankalia tukkeutumia, myös heikentää puhdistustuloksia. Muistathan, että viemäri ei ole roskis! Viemäriin saa laittaa wc-paperin lisäksi vain se, mikä on ensin syöty ja juotu sekä pesuvedet. Mikä ei kuulu viemäriin? ruuantähteet, kahvinporot ja rasvat maalit, tai muita vahvoja kemikaaleja lääkkeitä vanupuikot vaipat, terveyssiteet, tamponit kondomit käsipyyhepaperit 16
17 9. Liitteet SUOSTUMUS ANNAMME RAJANAAPUREINA SUOSTUMUKSEMME, ETTÄ Nimi ja osoite: SAA JOHTAA TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYN JÄLKEISEN LOPPUVEDEN RAJAOJAAN TEHTYJEN SUUNNITELMIEN MUKAISESTI. / 2 (PAIKKA) Rakennuttaja: Kiinteistön nimi ja Rn:o: Osoite: Allekirjoitus: Nimenselvennys: Rajanaapuri: Kiinteistön nimi ja Rn:o: Osoite: Allekirjoitus: Nimenselvennys: 17
18 Lisätietoa internetistä: Yleistä tietoa: Ympäristöhallinnon hajajätevesisivusto: Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry: Fise-pätevien hajajätevesisuunnittelijoiden yhdistys: Kuivakäymäläseura Huussi ry: Paikallista tietoa: Isonkyrön kunta: Laihian kunta: Vähänkyrön kunta: Kyrönmaan hajajätevedet: 18
19 19 Muistiinpanoja:
20 Kyrönmaan hajajätevedet-hanke Hanke on käynnissä välisenä aikana Kyrönmaan kunnissa. Rahoitus koostuu EU:n, valtion ja alueen kuntien rahoituksesta ja tulee Yhyreskehittämisyhdistyksen kautta. Hankkeen tavoitteena on välittää hajaasutusalueen asukkaille jätevesitietoutta sekä edistää jätevesiasetuksen toimeenpanoa Kyrönmaalla. Hankkeen kotisivut: 20
Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).
1 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TARKENTAVA SOVELTA- MISKÄYTÄNTÖ HAJA-ASUTUSALUEEN TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Lainsäädäntö ja määräykset: Ympäristönsuojelulain
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki
LisätiedotJätevesienkäsittely kuntoon
Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset
LisätiedotToimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien
LisätiedotRautjärven Veden toimintaalueiden
Rautjärven Veden toimintaalueiden vesihuolto Infotilaisuus 27.2.2019 Ympäristötoimi Noudatettava lainsäädäntö Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulaki Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
LisätiedotKuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta
Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään
LisätiedotTERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.
LisätiedotKIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet
LisätiedotTALOUSVESIEN KÄSITTELY
Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesi-ilta
Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen
LisätiedotJÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI
JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ 13.3.2019 ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI JÄTEVESI-INFO VESIENSUOJELU, HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE ASETETUT VAATIMUKSET JA MÄÄRÄAJAT, POIKKEAMINEN,
LisätiedotHakkapeliitantie Tammela
Uusi jätevesijärjestelmä Vanhan järjestelmän uusiminen Saapunut/Dnro: 1. Nimi KIINTEISTÖN OMISTAJA/ Osoite HALTIJA Sähköposti Puhelin virka-aikana Yhteyshenkilö, jos muu kuin hakija Yhteyshenkilön puhelin
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien
LisätiedotDiaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä
LisätiedotLOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO
LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO 29.8.2019 * kaikki rakennuksessa vakituisesti kirjoilla olevat koskee vain vakituisia asuntoja * ** *** https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_jarjestelmat_lvi/kiinteiston_jatevesien_kasittely
LisätiedotJätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Ympäristönsuojelulaki 16 luku Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 154 Talousjätevesien käsittelyyn liittyvät määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) talousjätevedellä
LisätiedotOHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?
JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat
LisätiedotTäydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)
LisätiedotJÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?
Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja
LisätiedotJätevesijärjestelmän suunnitelma
1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä
Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotJätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa
6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien
LisätiedotWehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot
WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon
Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotSisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet
Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts
LisätiedotKiinteistökohtainen jätevedenkäsittely
27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotKUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014
KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen
LisätiedotMaaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus.
Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. -> Tavoitteena selkeyttää ja kohtuullistaa puhdistusvaatimuksia sekä ottaa kiinteistökohtaiset
LisätiedotKAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?
SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä
LisätiedotSelvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä
1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o
Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:
LisätiedotOHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.
Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,
LisätiedotNEUVO-hajajätevesien neuvontahanke
NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,
LisätiedotTervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Rakennusvalvonta käsittely ja johtaminen
Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Hakija Postiosoite Postinumero ja toimipaikka Kylä Tontin pinta-ala Tilan nimi ja RN:o Rakennuspaikan osoite Kaavatilanne: Asemakaava Yleiskaava kaavaa
LisätiedotTilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:
LisätiedotHYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus
HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa
Lisätiedotjätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009
Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa
LisätiedotYksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011
Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
LisätiedotRakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri
VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus
LisätiedotTALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)
Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotLänsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia Virve Ståhl Juhlaseminaari
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia 2009-2018 Virve Ståhl Juhlaseminaari 27.3.2019 Kiinteistökohtaisia kartoitus- ja neuvontakäynnit Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010: Erityisalueiden
Lisätiedotasuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä
1.6.2018 Vantaa JÄTEVESILASKELMA BIOBOX M Kohdetiedot: Loma-asunto vesistön läheisyydessä (alle 100 m tai pidemmällä). Kohteen wc ratkaisuna on ympäristöwc, eli virtsaa tai jätevettä ei johdeta jätevesiin,
LisätiedotVapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta
Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä
LisätiedotHuoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)
Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite
LisätiedotKohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.
Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,
LisätiedotTALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA
TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS
LisätiedotYmpäristönsuojelumääräykset apuna hajajätevesiasioissa. Tähän tarvittaessa otsikko. - Janne Rainio, Kirkkonummen kunta
Ympäristönsuojelumääräykset apuna hajajätevesiasioissa Tähän tarvittaessa otsikko - Janne Rainio, Kirkkonummen kunta Lammin päivät 3-4.10.2018 Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelumääräykset https://www.kirkkonummi.fi/library/files/59d1d04cc9105878f1000218/ysm_29.9.2017_uusi_pv_optimized.pdf
LisätiedotTäytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
LisätiedotHarmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Harmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 17.5.2018 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa
LisätiedotHarmaan jäteveden käsittely. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Harmaan jäteveden käsittely Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 12.5.2017 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa tapauksessa yksinkertaisin
LisätiedotTOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,
LisätiedotVesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon
Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella
LisätiedotKesärannan ranta-asemakaavaalueen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotJÄTEVESIJÄRJESTELMÄT
SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä
LisätiedotVapautusta haetaan: Vesijohtoon liittymisestä Jätevesiviemäriin liittymisestä Hulevesiviemäriin liittymisestä
KOILLIS-LAPIN Vapautushakemus vesihuoltolaitoksen YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO vesijohtoon ja viemäriin liittämisvelvollisuudesta YMPÄRISTÖNSUOJELU (Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014 11 ) KEMIJÄRVI
LisätiedotMiten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?
Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA
JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien
LisätiedotJÄTEVESILAINSÄÄDÄNTÖ JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKON ULKOPUOLELLA
JÄTEVESILAINSÄÄDÄNTÖ JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKON ULKOPUOLELLA Satava-Kakskerran osayleiskaavan yleisötilaisuus Satava 7.11.2018 Katariina Yli-Heikkilä HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lainsäädäntö KIINTEISTÖNOMISTAJA
LisätiedotYleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä
Yleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä Kiinteistöille, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon, säädetään ympäristönsuojelulaissa (86/2000, sen muutoksessa 196/2011) yleisestä
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka
Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka MIKÄ ON VALONIA? Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä V-S
LisätiedotKOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu
Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton
Lisätiedothaja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila
Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien
LisätiedotJÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta
Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla, Selvitys jätevesijärjestelmästä Lomake saatavissa kunnalta, liitteeksi asemapiirros jätevesijärjestelmän sijainnista.
LisätiedotYleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä
Yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä Helsinki 22.5.2015 Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Mitä järjestelmiä kiinteistöiltä
LisätiedotKiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen
Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa
LisätiedotKohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.
Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA SK1300 + BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai
LisätiedotYLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT. JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti
YLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Jätevedet voidaan hoitaa usealla tavalla Kunnan tai yksityisen vesihuoltolaitoksen (osuuskunnan)
LisätiedotVALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN
VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA
Lisätiedothaja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino
Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotVAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ
VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ Länsirannikon ympäristöyksikkö Vesihuoltolain (119/2001) 11. :n mukainen hakemus 1. Hakijan yhteystiedot 2. Kiinteistön tiedot Nimi Osoite Postitoimipaikka
LisätiedotJoitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella
Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Jätevesien käsittelyn tavoitteena Länsi-Turunmaalla on vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen estäminen ja naapureille
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl
Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään
LisätiedotKARKKILAN RAKENNUSVALVONTA MENOSSA MUKANA HAJAJÄTEVESIVIIKOLLA
KARKKILAN RAKENNUSVALVONTA MENOSSA MUKANA HAJAJÄTEVESIVIIKOLLA Valtakunnallista hajajätevesiviikkoa vietetään 24.-30.4. Kesäsesonki kutsuu, kevät ja kesä ovat rakentamisen aikaa. Hajajätevesiviikko kannustaa
LisätiedotCW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN
CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
LisätiedotSisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS
1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...
LisätiedotJÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES. Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti. Laura Virtanen Pyhäjärvi-instituutti
JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti Laura Virtanen Pyhäjärvi-instituutti Katja Helenius Satafood Kehittämisyhdistys ry JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA - JÄNES Rahoitus:
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA
1(4) Varkauden kaupunki RAKENNUSVALVONTA Pieksämäen kaupunki Keski-Savon yhtenäiset käytännöt Leppävirran kunta Joroisten kunta Heinäveden kunta 1.2.2016 v 1.0 Käytäntöä koskevat mahdolliset kuntakohtaiset
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2011 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen
LisätiedotHajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.
Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala
LisätiedotPuhdistaako vaiko olla puhdistamatta?
Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA
VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje on tarkoitettu kaikille, jotka rakentavat uudisrakennusta tai korjaavat jo
LisätiedotIKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon
LisätiedotB) TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ
TOIMENPIDELUPAHAKEMUS Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän muuttaminen MRL 126, MRA 62 Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20 02401 KIRKKONUMMI Saapumispäivä Lupanumero
LisätiedotOMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi
Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna
LisätiedotSivu 1. MRL-lupa nro:
Sivu 1 Mikkelin seudun 2012 Selvitys ypäristöpalvelut jätevesijärjestelästä PL 167 50101 Mikkeli Käsittelytiedot: JV-kanta nro: LIMS-kohde nro: Täyttöohjeet takasivulla MRL-lupa nro: 1. RAKENNUS- Kunta
LisätiedotAidosti kiinteistön tarpeista lähtevät
Mukavin tapa hankkia jätevesijärjestelmä Aidosti kiinteistön tarpeista lähtevät palvelut ja toimituskokonaisuudet Jätevesijärjestelmien ja palveluiden asiantuntijayritys Tuotamme tarpeen mukaisia palveluja
LisätiedotKarvian Kunta. Jätevesiopas. Jätevesijärjestelmien esittely ja alueelliset määräykset jätevesijärjestelmän toteutukseen
Karvian Kunta Jätevesiopas Jätevesijärjestelmien esittely ja alueelliset määräykset jätevesijärjestelmän toteutukseen 2 Sisältö JÄTEVESIASETUKSEN TOIMEENPANO... 3 YLEISTÄ... 3 AIKATAULU... 4 LYKKÄYKSET
LisätiedotEnnen hajajätevesiasetusta
8.4.2011 Lauri Tarasti: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn uudistus Ennen hajajätevesiasetusta Vuonna 1961 annetussa vesilaissa (264/1981) saostuskaivokäsittely säädettiin haja-asutuksen jätevesien
LisätiedotVesihuolto taajaman ulkopuolella - liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin. Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö toukokuu 2019
Vesihuolto taajaman ulkopuolella - liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö toukokuu 2019 AIHEET Kiinteistöä ei tarvitse liittää laitoksen jätevesiviemäriin,
Lisätiedot