Liikuntatieteellinen tiedekunta

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Liikuntatieteellinen tiedekunta Suunnitelma Suomen Akatemian rahoittaman Jyväskylän yliopiston tutkimuksen profilointihankkeen: Physical activity through life-span (PACTS) apulaisprofessorin (tenure track) tehtävän täyttämiseksi alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen, viiden vuoden määräajaksi. 1. Apulaisprofessorin toimintaympäristö, tehtävät ja palkkaus Suomen akatemian profilointihankkeen: Physical activity through life-span (PACTS) apulaisprofessorin (tenure track) tehtävä sijoittuu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan. Tehtävä täytetään viiden vuoden määräajaksi. Tehtävä on tarkoitus täyttää alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen, viiden vuoden määräajaksi. Täytettävänä olevan apulaisprofessorin tehtävät liittyvät Suomen akatemian profilointihankkeen Liikunta-aktiivisuus elämänkulussa (Physical activity through lifespan, lyh. PACTS) tutkimuksen kehittämiseen ja johtamiseen sen mukaisesti, mille alla mainituille osa-alueille valittavan henkilön kompetenssi kohdistuu, sekä opetukseen erityisesti maisteri- ja jatkokoulutustasolla. Liikunta-aktiivisuus elämänkulussa - profilointihankkeen osa-alueet ovat: 1. Liikunta ja kansanterveys - Tiedot liikunnan terveyshyödyistä perustuvat pääasiassa havainnoiviin tutkimuksiin. Näyttöön perustuvat tiedot eri liikuntamuotojen ja kuntoutuksen hyötyjen ja haittojen syy-seuraussuhteista ovat vähäisiä. Liikunnan merkitystä eri sairauksien ennaltaehkäisyssä ei täysin tunneta. Tarvitaan lisää tietoa erilaisista liikuntainterventioista sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa sekä fyysisen toimintakyvyn ja elämänlaadun edistämisessä eri ikäryhmissä. Uusien tutkimuskysymysten lisäksi pitää kehittää uusia konsepteja, käsitteitä ja metodeita. 2. Fyysinen suoritus- ja toimintakyky - Toimintakyky tarkoittaa henkilön kykyä suoriutua erilaisten elämäntilanteiden asettamista vaatimuksista. Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan eri elinjärjestelmien toimintaa, koko elinjärjestelmän toimintaa sekä yksilön toimintaa päivittäisessä elämässään. Tällä alueella tärkeät tutkimustehtävät kohdistuvat toimintakyvyn heikkenemisen riskitekijöitä koskevan ymmärryksen parantamiseen sekä ihmisen

2 liikunnan neuromuskulaaristen mekanismien ymmärtämiseen kuten kävelyn ja liikkumisen tutkimiseen kasvun, kehityksen ja vanhenemisen aikana, urheilijoilla sekä terveillä ja sairailla henkilöillä. Lisää näyttöä toimintakyvyn edistämisestä promotiivisilla, preventiivisillä, kuntouttavilla ja kompensoivilla strategioilla on syytä tuottaa. 3. Liikunnan ja terveyden yhteydet - Fyysinen aktiivisuus ja vähäinen liikunta ovat yhteydessä useiden sairauksien riskitekijöihin, mutta niiden taustalla olevien ja liikunnan vaikutusten mekanismien ymmärtämiseen tarvitaan lisää tutkimusta. Erityisesti vähäisen liikunnan tutkimuksesta puuttuu keskeistä informaatiota, miten fyysisen aktiivisuuden eriosatekijät (tapa, annos, intensiteetti, ajoitus jne.) voivat lievittää vähäiseen liikkumiseen liittyviä terveyshaittoja. Perusteellisen tutkimuksen avulla selvitetään em. mekanismeja, niiden yhteyksiä sekä syy-seuraus-suhteita käyttäen viimeisempiä kehittyneitä menetelmiä 4. Hermolihasjärjestelmän toiminta ja harjoitteluadaptaatio - Ihmisen liikkumisen hermolihasjärjestelmän toiminnan ja siihen liittyvien fysiologisten ilmiöiden sekä harjoitettavuuden mekanismien tutkiminen kohdistuu kokonaisvaltaisesti aivojen tasolta alkaen aina lihaksen toimintaan ja rakenteellisiin tekijöihin asti, luu- ja tukikudos mukaan luettuna. Harjoittelumekanismeja ja elimistön kokonaisvaltaista adaptaatioprosessia tutkitaan sekä voima- että kestävyysharjoittelussa ja näiden yhdistelmäharjoittelussa kuin myös kuntoutuksessa, jotta ymmärrettäisiin harjoittelun spesifisyysadaptaatiot eri-ikäisillä ja erilaisen liikunnallisen taustan omaavilla ihmisillä. 5. Motorinen oppiminen ja käyttäytymisen muutos - Motorisella oppimisella on fyysistä aktiivisuutta sekä psykologisia ominaisuuksia, kuten koettua fyysistä pätevyyttä ja liikuntamotivaatiota edistävä vaikutus kaikissa ikäluokissa. Tätä liikuntatieteellisen tiedekunnan nousevaa, uutta tutkimusaluetta tukee liikuntapsykologian professori Martin Haggerin nimitys FIDIPROprofessuuriin vuosille sekä vastaperustettu Jyväskylän yliopiston monitieteinen aivotutkimuskeskus (Centre for Interdisciplinary Brain Research; CIBR), jolla on käytössään uutena hankintana magnetoenkefalografia, aivojen MEG-magneettikuvantamislaite. Aivotutkimuskeskuksen uudet, huippumodernit tilat mahdollistavat hermostollisen, käyttäytymistieteellisen, fysiologisen ja lihastoimintojen tutkimuksen yhdistämiselle maksimaalisen realistisen toimintaympäristön. Apulaisprofessorilta edellytetään korkeatasoista kansainvälistä tutkimustoimintaa alalla, joka sopii hankkeessa määriteltyihin tutkimuksen osa-alueisiin, liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Jyväskylän yliopiston tutkimusprofiiliin ja täydentää sitä.

3 Apulaisprofessorilta edellytetään kykyä antaa erityisesti edustamansa tutkimusalueen jatko-opintoihin liittyvää koulutusta sekä kykyä ohjata opinnäytetöitä. Apulaisprofessorin tulee osallistua oman osaamisalueensa yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Apulaisprofessorin edellytetään osallistuvan tutkimuksellisiin johtotehtäviin, rahoituksen hankintaan, koulutuksen kehittämistoimiin sekä vaativiin asiantuntijatehtäviin. Tehtävään etsitään uransa aktiivisessa kehitysvaiheessa olevaa, erinomaiset tutkimusmeriitit omaavaa liikunta- tai terveystieteen alan tutkijaa. Hakijalta edellytetään potentiaalia nousta johtamaan huippututkimusryhmää, millä on mahdollisuus menestyä kilpaillun tutkimusrahoituksen (mm. EU, ERC, SA) haussa. Apulaisprofessorin odotetaan viisivuotisen määräajan lopulla täyttävän kiistatta vakinaiseksi professoriksi kutsumisen edellytykset. Liikunta, terveys ja hyvinvointi muodostavat yhden Jyväskylän yliopiston strategisista painoaloista, joten tutkimuksen profilointihanke Liikunta-aktiivisuus elämänkulussa (PACTS) sijoittuu keskeiselle vahvuusalueelle. Liikuntatieteellinen tiedekunta on maamme ainoa yliopistotasoinen liikuntatieteen osaamiskeskittymä. Profilointihankkeessa liikunta- ja terveystieteen oppiaineet/tutkimusalat muodostavat ainutlaatuisen monitieteisen kokonaisuuden liikunta-aktiivisuuden teeman ympärille (biomekaniikka, liikuntafysiologia, liikuntapsykologia, valmennus- ja testausoppi, liikuntapedagogiikka, fysioterapia, gerontologia ja kansaterveys, liikuntalääketiede ja terveyskasvatus). Tiedekunnan kansainvälisen tutkimustoiminnan kärkialoja ovat liikuntabiologia ja liikuntalähtöinen terveystiede, erityisesti gerontologinen tutkimus. Hermolihasjärjestelmän toiminta ja harjoitteluadaptaatio liikunnassa sekä terveystieteet, erityisesti liikunta ja terveys, ikääntyminen ja liikunnan edistäminen on arvioitu kansainvälisesti merkittäviksi tutkimusaloiksi. Tiedekunnalla on ainutlaatuinen ja monipuolinen tutkimusinfrastruktuuri. Jyväskylän yliopiston suunnitteilla oleva uusi liikunta- ja terveyslaboratorio parantaa entisestään tutkimusolosuhteita. Tiedekunnan tutkimusedellytykset ovat parantuneet entisestään Jyväskylän yliopiston aivotutkimuskeskukseen hankitun magnetoenkefalografia-laitteen (MEG) myötä. Tutkimuksen profilointihankkeella on merkittävät yhteydet myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) toimintaan. Yliopiston johtosäännön ( ) 34 :n mukaan opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvan tulee tehtävänkuvansa rajoissa ja työsuunnitelman mukaisesti harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimusta, seurata tieteen kehitystä alallaan, tarkastaa opinnäytetöitä, opettaa, edistää opetusta, osallistua opetuksen kehittämistyöhön, ohjata opiskelijoiden opintoja, toimittaa hänelle kuuluvat kuulustelut, osallistua opiskelijavalintojen hoitamiseen sekä hoitaa yliopiston hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai annetut tehtävät. Tämän lisäksi hänen tulee antaa tarpeelliset selvitykset opetuksestaan, ohjauksestaan, julkaisutoiminnastaan, tieteellisestä toiminnastaan ja toimittamistaan kuulusteluista.

4 Apulaisprofessorin tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy yliopistojen palkkausjärjestelmän opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävien vaativuustason 7 (3 851,33 /kk) perusteella. Lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen työstä suoriutumiseen perustuvaa palkanosaa enintään 46,3 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. 2. Kelpoisuusvaatimukset Rehtorin henkilöstöasioissa antaman päätöksen sekä siihen sisältyvien ohjeiden ( ) mukaan apulaisprofessorilta edellytetään soveltuvaa tohtorin tutkintoa, vahvoja näyttöjä tieteellisestä tutkimustyöstä, kansainvälisestä yhteistyöstä, erinomaista kykyä antaa laadukasta tutkimukseen perustuvaa opetusta ja opinnäytetöiden ohjaamisesta. Ansioita arvioitaessa otetaan huomioon hakijan tekemät tieteelliset julkaisut, muut tieteelliset ansiot, kokemus tieteellisen tutkimuksen johtamisesta, kyky antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjausta, näytöt edustamansa tutkimusalan kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä, opetus- ja ohjauskokemus ja pedagoginen koulutus, tuotetut oppimateriaalit, muut opetustoimessa saavutetut ansiot sekä tarvittaessa opetusnäyttein osoitettu opetuskyky. Hakijoiden arvioinnissa otetaan huomioon hakijan menestyminen täydentävän tutkimusrahoituksen hankinnassa, kansainvälinen tieteellinen työskentely, tieteelliset luottamustehtävät ja muu aktiivisuus tiedeyhteisön toiminnassa sekä kokemus yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta. Yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 1 :n mukaisesti yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee suomen kielen. Riittävä suomen kielen taito on henkilöllä, jolla on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen erinomainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taito. Eduksi katsotaan kyky antaa opetusta englannin kielellä. Yliopiston kielipolitiikan mukaisesti muulla kuin suomen kielellä opettavilta ja ohjaavilta edellytetään opetettavan kielen tai opetuksessa käytettävän kielen edistyneen (EVK: C1) tason kielitaitoa. Ulkomaisen henkilökunnan osalta edellytetään pääsääntöisesti vähintään kehittyvää suomen kielen perustaitoa (EVK: A2.2) kolmen vuoden sisällä työsuhteen alkamisesta. Yliopiston rehtorin päätöksen ( luku 5.4) mukaan vaadittava kielen hallinta voidaan osoittaa myös opetusnäytteen yhteydessä tai kielitaidon osoittamista varten järjestetyssä muussa tilaisuudessa. Valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 1 :n 2 momentin mukaan yliopisto voi myöntää erivapauden edellä mainitusta kielitaitovaatimuksesta johtosäännössä määrätyllä tavalla. Yliopiston johtosäännön ( ) 33 :n mukaan rehtori voi myöntää yksittäistapauksessa asianosaisen tiedekunnan dekaanin sitä esittäessä erivapauden kelpoisuusehdoista.

5 Apulaisprofessorilta ja Jyväskylän yliopiston johtosäännön ( ) 32 mukaan professorilta edellytetään, että hänen tulee kahden vuoden kuluessa työsuhteen aloittamisesta suorittaa yliopistopedagogiset tai niihin rinnastettavat opinnot, ellei hänellä ole näitä opintoja työsuhteen alkaessa. Yliopistolain (558/2009) 33 :n mukaan professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. 3. Tehtävän hakeminen Tehtävä asetetaan julkiseen kansainväliseen hakuun. Hakemusasiakirjat tulee laatia englanniksi. Tehtävää koskevaan sähköiseen hakemukseen tulee liittää pdf-tiedostona seuraavat dokumentit: 1) CV, joka laaditaan hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen sekä ottaen huomioon mahdollisuuksien mukaan ansioluettelomalli (ks. TENK:n ohjewww.tenk.fi); 2) Kirjallinen selostus hakijan tieteellisestä tutkimuksesta, tieteelliseen toimintaan, tutkimustyön johtamiseen, tutkimusrahoituksen hankkimiseen ja kansainväliseen toimintaan liittyvistä saavutuksista ja muista ansioista viiden (5) viimeisen vuoden ajalta, joilla hän haluaa osoittaa kelpoisuutensa ja ansionsa tehtävään; 3) Lyhyt tutkimusalueen kehittämissuunnitelma (enintään 2 sivua); 4) Numeroitu luettelo kaikista niistä tieteellisistä ja muista julkaisuista, joilla hakija haluaa osoittaa kelpoisuutensa ja ansionsa tehtävään; 5) Enintään 20 pääjulkaisua, jotka on numeroitava julkaisuluettelon mukaisesti ja yhdistettävä yhdeksi pdf tiedostoksi. 6) Tiivistelmä opetus- ja ohjauskokemuksesta sekä pedagogisista opinnoista (enintään 2 sivua). Kaikki asiakirjat liitetään sähköiseen hakemukseen pdf tiedostoina. Tiedoston nimessä on oltava myös hakijan nimi. Tehtävää täytettäessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. 4. Asiantuntijat Hakijoiden kelpoisuudesta ja ansioista pyydetään ennen valintaa lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta (Yliopistolaki 558/2009, 33 ). Asiantuntijoiden esteellisyydestä sovelletaan hallintolain (434/2003) :ää. Asiantuntijat valitsee dekaani (Johtosääntö , 13 ). Asiantuntijat saavat neuvotella keskenään, mutta tiedekunta pyytää erilliset lausunnot. Asiantuntijoille toimitetaan apulaisprofessorin tehtävän täyttösuunnitelma, CV,

6 julkaisuluettelo sekä hakemukseen arvioitaviksi liitetyt asiakirjat. Lausunnoille asetetaan kolmen kuukauden määräaika. 5. Opetusnäyte ja haastattelu Mahdollisesta opetusnäytteestä ja haastattelusta päätetään asiantuntijoiden annettua lausuntonsa. 6. Esitys apulaisprofessorin tehtävään ottamisesta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaani nimittää apulaisprofessuurin täyttämistä varten valmisteluryhmän. Dekaani toimii tämän ryhmänpuheenjohtajana. Lisäksi siihen kuuluu vähintään kaksi professoritasoista edustajaa profilointihankkeessa edustetuilta liikunta- ja terveystieteiden aloilta. Valmisteluryhmä tekee hakijoiden ansioiden, asiantuntijalausuntojen, mahdollisten opetusnäytteiden ja muiden esille tulevien seikkojen perusteella liikuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle esityksen siitä, kuka tai ketkä hakijoista tulisi ottaa tehtävään. Tiedekuntaneuvosto tekee saamansa esityksen pohjalta rehtorille esityksen siitä, kuka tai ketkä hakijoista tulisi ottaa tehtävään. Tiedekuntaneuvoston tulee tehdä asiassa esitys tai päätös olla esittämättä ketään viivytyksettä. 7. Tehtävään ottaminen Apulaisprofessorin ja professorin tehtävään ottamisesta päättää rehtori (Johtosääntö , 6 ). Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta Lasse Kannas Dekaani