VIRANTÄYTTÖSELOSTE NYKYSUOMEN, ERITYISESTI SUOMEN AMMATTIKIELTEN PROFESSORIN VIRAN TÄYTTÄMISTÄ VARTEN

Transkriptio

1 1 VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta VIRANTÄYTTÖSELOSTE NYKYSUOMEN, ERITYISESTI SUOMEN AMMATTIKIELTEN PROFESSORIN VIRAN TÄYTTÄMISTÄ VARTEN 1. Viran alaa tai tehtäväpiiriä ja sen täsmentämistä sekä viran sijoittamista koskevat tiedot Vaasan yliopiston nykysuomen, erityisesti suomen ammattikielten professorin virka (nro 417) on perustettu Vaasan yliopiston hallituksen päätöksellä Virka perustettiin lukien. Perustettua virkaa edelsi yliopiston hallituksen perustama määräaikainen ( ) nykysuomen, erityisesti suomen ammattikielen professorin virka. Täytettävänä oleva virka on perustettu palkkaluokkaan A28. Yliopisto siirtyy uuteen palkkaus-järjestelmään, jossa palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta. Viran ala on nimikkeen mukaisesti nykysuomi, erityisesti suomen ammattikielet. Nykysuomen, erityisesti suomen ammattikielten professorin viran opetus-, tutkimusja muut tehtävät liittyvät laitoksen pääaineeseen nykysuomi, mikä edellyttää suomen kielen tutkimus- ja opetusmenetelmien syvällistä hallintaa. Tehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta keskeiset alat ovat lisäksi suomen erikois- ja ammattikielten tutkimus, johon luetaan kuuluvaksi sekä puhutut että kirjoitetut tekstit ja niihin yhdistyvät muut erikoisalatiedon esittämismuodot. Erityisesti tekstin- ja diskurssintutkimuksen menetelmät, terminologisen tutkimuksen menetelmät sekä erilaiset kulttuurienvälisen viestinnän menetelmät kuuluvat tehtäväpiiriin. Hakijalta odotetaan valmiutta kehittää laitoksen opetus- ja tutkimusprofiilia.

2 2 Virka on sijoitettu humanistiseen tiedekuntaan nykysuomen ja kääntämisen laitokselle. Laitoksella on muina opetus- ja tutkimusvirkoina nykysuomen professorin virka, kolme lehtorin virkaa ja assistentin virka. Kielipalvelut-yksikköön sijoitetut kaksi suomen kielen lehtoria toimivat kiinteässä tutkimus- ja koulutusyhteistyössä nykysuomen ja kääntämisen laitoksen kanssa. Laitoksella toimii myös apurahatutkijoita. 2. Virkaan nimitettävän tehtävät Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä annetussa asetuksessa (309/1993) säädetään yleisesti professorin tehtävistä seuraavaa: Professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimusta, seurata tieteen kehitystä alallaan, tarkastaa tutkielmia sekä hoitaa 19 :n 1 momentissa säädettyjä tehtäviä. Asetuksen (309/1993) 19.1 :n mukaan opettajan tulee 1) edistää alansa opetusta; 2) ohjata opiskelijoiden opintoja; 3) toimittaa hänelle kuuluvat kuulustelut; 4) antaa yliopistolle tarpeelliset selvitykset opetuksestaan, julkaisutoiminnastaan, tieteellisestä toiminnastaan ja toimittamistaan kuulusteluista; 5) hoitaa yliopiston hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai määrätyt tehtävät; 6) osallistua tarvittaessa kohtuulliseksi katsottavassa määrin opiskelijavalintojen hoitamiseen. Professorin työ- ja opetustehtävistä on lisäksi voimassa, mitä virkaehtosopimuksessa on sovittu. Professorin työtehtävistä sovitaan vuosittain työsuunnitelman puitteissa. Nykysuomen, erityisesti suomen ammattikielten professorin tehtävänä on itsenäisen tieteellisen tutkimustyön lisäksi antaa opetusta nykysuomen alalta, ohjata jatkoopiskelijoita ja johtaa alan tutkimushankkeita.

3 3 3. Viran kelpoisuusvaatimukset Viran kelpoisuusvaatimukset jakautuvat erityisiin ja yleisiin kelpoisuusvaatimuksiin. Erityisistä kelpoisuusvaatimuksista yliopiston professorin virkaan säädetään asetuksessa korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä. Professorilta vaaditaan tieteellinen tai taiteellinen pätevyys, opetustaito ja, kun se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu päättää vaaditaanko hakijoilta tieteellinen vai taiteellinen pätevyys ja vaaditaanko käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan (KelpA 2 ). Tieteellistä pätevyyttä arvosteltaessa otetaan huomioon hakijan tekemä tieteellinen tutkimus, kyky johtaa tutkimustyötä, tuotettu oppimateriaali, jolla on tieteellistä arvoa, ja muut tieteelliset ansiot ja tutkinnot (KelpA 2 ). Opetustaitoa arvosteltaessa otetaan huomioon pedagoginen koulutus, opetustyössä hankittu käytännöllinen kokemus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja opetusnäyttein osoitettu opetuskyky (KelpA2 ). Täytettävänä olevaan nykysuomen, erityisesti suomen ammattikielten professorin virkaan vaaditaan 1) tieteellinen pätevyys ja 2) opetustaito. Virkaan ei vaadita käytännöllistä perehtyneisyyttä, mutta se voidaan katsoa hakijalla eduksi. Kielitaito Yleisiin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu riittävä suomen kielen taito ja kyky ymmärtää ruotsin kieltä. Riittävä suomen kielen taito on henkilöllä, joka suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (481/2003, 15 ) säädetyllä tavalla on osoittanut erinomaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa taikka saanut koulusivistyksensä suomen kielellä. Virkaan vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä osoitetaan edellä mainitussa asetuksessa (481/2003) säädetyllä tavalla.

4 4 Ulkomaalainen, sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan kelpoisuusasetuksen mukaan nimittää virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut säädettyä suomen ja ruotsin kielen taitoa. Ulkomaalaiselta hakijalta edellytetään kuitenkin viran hoidon kannalta riittävää suomen kielen taitoa. Suomen perustuslain 125 :n (731/1999) mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. 4. Viran hakemista ja hakemukseen liitettävää aineistoa koskevat säännökset, päätökset ja ohjeet Virka julistetaan haettavaksi erillisellä hakuilmoituksella. Hakuajan päättymisen ajankohta ilmoitetaan hakukuulutuksessa. Hakemusta, joka ei ole saapunut ajoissa ei oteta huomioon. Virkaa on haettava kirjallisesti. Hakemukset osoitetaan Vaasan yliopiston hallitukselle ja toimitetaan yliopiston kirjaamoon osoitteeseen Vaasan yliopisto, PL 700, Vaasa. Kirjaamon käyntiosoite on Wolffintie 34. Hakemukseen on liitettävä neljänä kappaleena seuraavat asiakirjat: 1. Nimikirjanote tai vastaava selvitys. Nimikirjanotteen tulee olla annettu enintään kolme kuukautta ennen hakemuksen jättämistä. Hakijan, joka ei kuulu nimikirjalain (1010/1989) piiriin, tulee liittää hakemukseensa nimikirjaa vastaava luotettava selvitys. Asiakirjoihin tulee sisältyä myös selvitys kielitaidosta. 2. Lyhyt kirjallinen selostus täytettävän viran kannalta merkittävistä ansioista ja toiminnasta. Selostuksen tulee sisältää selvitys suunnitellusta tutkimustoiminnasta ja viran alan kehittämisestä. 3. Julkaisuluettelo. Luettelo niistä julkaisuista tai muista töistä, joilla hakija haluaa osoittaa kelpoisuutensa virkaan. 4. Arvioitaviksi tarkoitetut julkaisut tai muut työt. Julkaisut on numeroitava julkaisuluettelon mukaisesti ja järjestettävä valmiiksi neljään täysin samanlaiseen nippuun. Tiedekuntaneuvosto on virantäyttölain 6 :n

5 5 nojalla rajoittanut hakemukseen liitettävien julkaisujen ja muiden töiden enimmäismäärän 15 kappaleeseen. 5. Selvitys opetusansioista liitteenä olevaa tiedekuntaneuvoston suositusta soveltaen. 5. Hakijan tavoittaminen virantäytön aikana Saadakseen virantäyttöasetuksessa tarkoitetut tiedot ja ilmoitukset hakijan on hakemuksessaan ilmoitettava yliopistolle, miten hänet tavoittaa virantäyttömenettelyn aikana ja annettava osoite, johon kirjalliset ilmoitukset lähetetään, sekä puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite. 6. Asiantuntijoiden tehtävää ja toimintaa koskevat säännökset, määräykset ja päätökset Virantäyttölain 8 :n mukaan yliopiston on pyydettävä hakijoiden kelpoisuudesta ja ansioista lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta. Asiantuntijat valitsee tiedekuntaneuvosto. Virantäyttöasetuksen 12 :n mukaan asiantuntijoita valittaessa on otettava huomioon myös hakijoiden edustamat, viran alaan kuuluvat tieteelliset oppisuunnat sekä muutoinkin noudatettava tasapuolisuutta. Ennen asiantuntijoiden valintaa hakijoille varataan tilaisuus esittää huomautuksensa asiantuntijaehdokkaiden esteellisyydestä sekä edellä mainituista seikoista. Asiantuntijan esteellisyydestä on voimassa mitä hallintolain (434/2003) 28 :ssä säädetään. Virkamies on esteellinen 1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen; 4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin

6 6 rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu virasto tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Asiantuntijaksi valittu ei saa osallistua asian käsittelyyn virantäytön myöhemmässä vaiheessa (VtL 8 ). Asiantuntijoiden on annettava kirjallinen lausunto. Lausunnon tulee olla perusteltu niiden hakijoiden osalta, jotka asiantuntijan käsityksen mukaan ensi sijassa tulevat kysymykseen virkaa täytettäessä. Asiantuntijan on myös asetettava nämä hakijat paremmuusjärjestykseen. (VtA 11 ) Jos virkaan on enintään kolme hakijaa, asiantuntijan tulee antaa perusteltu lausunto kaikkien hakijoiden ansioista, tai jos hakijoita on enemmän kuin kolme, vähintään kolmen hakijan osalta. Hakijoiden määrästä riippumatta, asiantuntija antaa perustellun lausunnon vain kelpoisina pitämistään hakijoista (VtA11 ). Lausunnosta tulee käydä ilmi, miten asiantuntija on valinnut ne hakijat, joita hän on arvioinut tarkemmin, ja millä perusteella asiantuntija on jättänyt muut hakijat tarkemmin arvioimatta. Asiantuntijat saavat neuvotella keskenään ja voivat antaa halutessaan myös yhteisen lausunnon. Määräaika lausuntojen antamiselle ei ilman erityistä syytä saa olla kolmea kuukautta pitempi. 7. Opetusnäytettä ja mahdollista haastattelua koskevat tiedot Asiantuntijalausuntojen saavuttua tiedekuntaneuvosto voi varata hakijoille tilaisuuden opetusnäytteen antamiseen. Opetusnäyte annetaan humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa, joka on tältä osin julkinen.

7 7 Tiedekuntaneuvosto voi tässä yhteydessä järjestää hakijan lyhyen haastattelun. Tilaisuudesta antaa opetusnäyte ja sitä koskevasta menettelystä sekä mahdollisesta haastattelusta ilmoitetaan hakijoille erikseen sen jälkeen, kun asiantuntijalausunnot on toimitettu tiedoksi hakijoille. 8. Virkaehdotus Asiantuntijalausunnot saatuaan tiedekuntaneuvosto tekee virantäyttölain 9 :ssä tarkoitetun virkaehdotuksen, tai jos ketään ei voida asettaa ehdolle virkaan, päätöksen virantäyttöasian raukeamisesta. Hakijoiden kelpoisuudesta virkaan ei päätetä erikseen. Tiedekuntaneuvosto voi tehdä virkaehdotuksen tai päättää virantäyttöasian raukeamisesta, vaikka kaikki asiantuntijat eivät ole antaneet lausuntojaan, jos asiantuntijalausuntojen antamiselle annettu määräaika on kulunut umpeen, lausunto on saatu vähintään kahdelta asiantuntijalta ja muista lausunnoista voidaan luopua vaarantamatta hakijoiden tasapuolista arvostelua (VtA 16 ). 9. Muistutus ja tarkastusmenettely Virkaa hakeneille ilmoitetaan viivytyksettä kirjallisesti virkaehdotusta tai virantäyttöasian raukeamista koskevasta päätöksestä. Hakija voi tehdä yliopiston rehtorille kirjallisen muistutuksen päätöksestä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös on tehty. Hakijoille toimitettavaan ilmoitukseen tulee sisältyä tieto oikeudesta tehdä muistutus, sekä muistutusmenettelystä. (VtA 20 ) Hakijoille varatun muistutusajan mentyä umpeen rehtori tarkastaa päätöksen ja tutkii mahdolliset muistutukset. Rehtori joko hyväksyy virkaehdotuksen tai päätöksen virantäyttöasian raukeamisesta taikka poistaa virantäyttölain 11 :n nojalla tiedekuntaneuvoston päätöksen ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Rehtori voi poistaa päätöksen hallintolainkäyttölain (586/1996) 63 :n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituin perustein, eli jos asiassa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen tai, jos päätös perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

8 8 Rehtori perustelee tällöin päätöksensä ja määrää mistä virantäyttömenettelyn vaiheesta uusi käsittely on aloitettava. 10. Nimittäminen ja valituskielto Professorin nimittää yliopiston hallitus. Yliopiston päätökseen, joka koskee professorin viran täyttämistä ei virantäyttölain 13 :n mukaan saa hakea muutosta valittamalla. 11. Lisätiedot Tätä virantäyttöä koskevissa asioissa tietoja antavat professori Birgitta Romppanen puhelin tai , sähköposti ja hallintopäällikkö Anja Britschgi, puhelin , sähköposti Virantäyttöselosteessa mainitut säännökset ja määräykset perustuvat seuraaviin säädöksiin (niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen). Suomen perustuslaki (731/1999) Yliopistolaki (645/1997) Yliopistoasetus (115/1998) Laki korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä (856/1991, lyh. VtL) Asetus korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä (A1581/1991, lyh. VtA) Asetus korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä (309/1993, lyh. KelpA) Valtion virkamieslaki (750/1994 lyh. VirkamL) Valtion virkamiesasetus (97/1994, lyh. VirkamA) Hallintolaki (434/2003) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) Asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) Rehtorin päätös 279/102/02