Valtuusto , LIITE 5 Fullmäktige BILAGA YMPÄRISTÖKERTOMUS 2015

Transkriptio

1 Valtuusto , LIITE 5 Fullmäktige BILAGA 1 YMPÄRISTÖKERTOMUS 2015

2 2 Sisällysluettelo Ympäristöhallinnon päällikön vuosikatsaus 3 Ympäristöohjelmakausi Ympäristötavoitteet ja toteutumat Uusi ympäristöorganisaatio 7 Koulutus, neuvonta ja viestintä 8 Energia 9 Jätteet materiaali- ja energiahyötykäyttöön 11 Materiaalitehokkuus 13 Kasvihuonekaasupäästöt 15 Ympäristöasioista lyhyesti 16 HUS:n ympäristötavoitteet Laatija HUS-Ympäristökeskus Mirja Virta, ympäristöhallinnon päällikkö Jani Valkama, erikoissuunnittelija Virpi Vuori, erikoissuunnittelija Pirkko Väätäinen, erikoissuunnittelija

3 3 Ympäristöhallinnon päällikön vuosikatsaus Muutosten vuosi 2015 Vuonna 2015 saatettiin loppuun monta vanhaa ja tuttua ympäristöasiaa ja samalla suunniteltiin uutta suuntaa HUS:n ympäristötyölle tästä eteenpäin. HUS:n ympäristöohjelmakauden viimeinen vuosi on nyt hoidettu kunnialla loppuun. Ohjelma määritteli HUS:n strategiseksi suunnaksi tulla ympäristöasioiden tunnustetuksi ja arvostetuksi edelläkävijäksi. Vuonna 2015 saatettiin hyvin sanoa, että tavoitteeseen oli päästy; HUS on ympäristötyössään edelläkävijän asemassa sekä terveydenhoidon että julkisen sektorin toimijana. Ympäristötyö on viiden vuoden aikana levittäytynyt osaksi kaikkea HUS:n toimintaa. Jätelajittelua ja energiansäästöä täydentämään on tullut materiaalitehokkuus ja ns. resurssiviisaus, jotka ohjaavat ajattelemaan HUS:n vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan entistä laajemmin, esimerkiksi huomioimalla hankinnoissa tuotteiden koko elinkaaren aikainen ympäristökuormitus. Mitä kaikkea viiden vuoden aikana on tehty ja mitä saavutettu, selviää tarkemmin tämän raportin ensimmäisiltä sivuilta. Vuoden 2015 aikana HUS:n jäteohjeet kävivät läpi kattavan päivityksen ja jätehuollon pitkäaikaisesta, viivakoodeihin perustuvasta seurantajärjestelmästä päätettiin luopua. Ympäristötyön yhteistyöverkostot, HUS:n sisäisesti ja ulkoisesti, ovatkin olleet kovassa käytössä, kun uusia vaatimuksia, käytäntöjä, tarpeita ja ratkaisuja on kartoitettu, kokeiltu ja hiottu. HUS:n energiatehokkuussopimuksen 9-vuotiskausi päättyy 2016 lopussa, mutta koska HUS:lle asetetut tavoitteet täyttyivät jo 2014, voitiin vuonna 2015 keskittyä jatkamaan hyvää työtä ja osallistua kansallisella tasolla uuden sopimuskauden valmisteluihin. Energiatehokkuustyön verkostot uusiutuivat samalla, kun koko ympäristöorganisaatiota muokattiin. Uudistuksessa yksi tärkeimpiä tavoitteita olikin vähentää oman työn ohessa ympäristöasioita hoitavien huslaisten kuormitusta, yhdistämällä toisiinsa luontevasti nivoutuvien energiatehokkuusasioiden ja muiden ympäristöasioiden käsittelyä. Muutosten vuodesta 2015 voimme kaikki huslaiset jatkaa positiivisin mielin eteenpäin. Mirja Virta Ympäristöpäällikkö

4 4 Ympäristöohjelmakausi Ympäristöohjelma visioi HUS:n ympäristötyön suunnaksi aktiivisen keskustelun, kuuntelemisen ja toimimisen, ympäristövastuullisen johtamisen ja edelläkävijyyden ympäristöasioissa. 11 strategista päämäärää ohjasi viiden vuoden aikana vuosittaisten tavoitteiden asettamista ja niihin pyrkimistä. Energia- ja materiaalitehokkuus Energiatehokkuustyössä saatiin aikaan tavoiteltua tason nostoa sekä ympäristön kannalta hiilidioksidipäästöjen vähentyessä että saavuttamalla merkittäviä taloudellisia säästöjä. Vuodesta 2008, eli nykyisen Kuntien energiatehokkuussopimuskauden alusta HUS on säästänyt energiansäästötoimenpiteiden ansiosta energiakuluissa jo 4,3 miljoonaa euroa, jotka ovat maksaneet ja maksavat vuosien myötä takaisin toimenpiteisiin tarvitut investoinnit. 9-vuotinen energiatehokkuussopimuskausi päättyy 2016 lopussa ja uutta sopimuskautta valmistellaankin jo. HUS:n energiatehokkuustyöstä kerrotaan lisää tämän raportin sivuilla 9. Materiaalitehokkuutta on haettu kampanjoimalla kestävien ja pestävien tuotteiden puolesta laidasta laitaan; posliinisista kahvimukeista mikrokuituisiin leikkaussalitekstiileihin, kankaisista käsipyyherullista uudelleenlämmitettäviin lämpöpeitteisiin. Toisaalta on haettu myös vähemmän ympäristön kannalta haitallisia ominaisuuksia sisältäviä vaihtoehtoja käytössä oleville tuotteille. Mm. vinyylikäsineistä on saatu monilla alueilla HUS:ssa siirryttyä kloorittomiin nitriilikäsineisiin. Materiaalitehokkuudesta kerrotaan lisää tämän raportin sivuilla 11. Ympäristöjohtaminen Ympäristöasiat ovat tulleet enenevässä määrin mukaan HUS:n johtamisen ja suunnittelun prosesseihin viimeisen viiden vuoden aikana. HUS:n strategiassa vuosille kirjataan auki HUS:n johdon sitoutuminen energiatehokkuus- ja muihin ympäristöasioihin mainitsemalla mm. Kaikkien toimintojen suunnittelussa huomioidaan energiatehokkuus ja ympäristö- vaikutukset. Ympäristökoulutusta ja -viestintää lisäämällä vahvistetaan ympäristötietoisuuden tasoa kaikissa ammattiryhmissä.. Vuonna 2012 HUS:n uuteen hankintaohjeeseen sisällytettiin liite Ohjeistus ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta HUS-kuntayhtymän hankinnoissa, jonka avulla ympäristöasioita onkin saatu huomioitua hankinnoissa yhä useammin. Aktiivisessa käytössä ollut ohje Energiatehokkuuden varmistaminen HUSrakennusinvestoinneissa eli mukana kansallisten ja kansainvälisten energiatehokkuusvaatimusten vauhdissa ja se ehdittiinkin päivittää kahdesti ympäristöohjelmakauden aikana, vuosina 2012 ja Ympäristötiedon ja vastuun jakaminen päätöksentekijöille läpi HUS:n alkoi 2011, kun HUS:n kaikille johtoryhmille kierrettiin kertomassa ensin energiatehokkuusasioista ja sitten muista ympäristöasioista. Tämän jälkeen johtoryhmät nimesivät kullekin HYKS tulosyksikölle, muulle sairaanhoitoalueelle sekä tukitoiminnolle omat ympäristövastuuryhmänsä. Ympäristövastuuryhmien kautta saatiin ympäristötyön piiriin henkilökuntaa lähiesimiehistä johtoryhmien jäseniin. Satojen yksiköissä toimivien ympäristövastaavien verkosto sai täten tuekseen yksittäisten ympäristöasioiden neuvottelukunnassa kokoontuvien edustajien lisäksi johtoryhmiensä nimeämät ryhmät, joilla oli paitsi tietoa ja tuntemusta oman alansa työstä ja toiminnasta, myös mahdollisuudet viedä vaikkapa suurempia toimintatapojen muutoksia tai hankintoja eteenpäin linjaorganisaatiossa. Ympäristövastuuryhmät raportoivat toiminnastaan omalle johtoryhmälleen, joten sitä kautta kaikki

5 5 johtoryhmien jäsenet saavat nyt säännöllisesti tietoa ympäristötyöstä HUS:ssa. Ympäristövastuuryhmät toimivat yhteistyössä HUS-Ympäristökeskuksen, muiden YVR:ien sekä oman toimintayksikkönsä ympäristövastaavien kanssa. YVR:ien toiminta käynnistyikin niin hyvin, että vuonna 2015 voitiin viedä läpi ympäristöorganisaation uudistus, jossa linjaorganisaatioiden ympäristövastuuryhmät ovat ympäristötyön tukipilareina. Uudistuksesta kerrotaan lisää tämän raportin sivulla 7. Asiakkaat ja henkilöstö Asiakkaiden ja henkilöstön ympäristökäyttäytymisen vaivattomuus syntyy monella tavoin viestinnän kautta. Ympäristöasioita on nostettu näkyville Husarissa, intrassa ja erilaisissa tapahtumissa. Uudet perehdytysmateriaalit tuotettiin, jotta kaikki huslaiset tuntisivat, että ympäristöasiat on hoidettu vastuullisesti ja että ne koskevat aivan jokaista. Jäteohjeistus ehdittiin viiden vuoden aikana päivittää kahdesti, jolloin tiedotustilaisuuksia järjestettiin yksiköiden lajittelusta vastaaville henkilöille laajasti. Jätelajittelussa on motivoinnin ja koulutuksen lisäksi suunniteltu ohjeita ja etikettejä, joilla esim. jäteastiat helposti erottaa toisistaan ja näkee yleisimmät jätteet joita astioihin laitetaan. Liikkumisessa on kannustettu julkisen liikenteen käyttöön asentamalla Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa yhteistyössä HYKS alueen sairaaloihin julkisen liikenteen aikataulunäyttöjä. Potilaskirjeisiin ja HUS:n internet-sivuille saatiin myös tietoa julkisen liikenteen tarjonnasta. Ympäristötyöstä palkitseminen otti vuosien aikana vain pieniä askeleita eteenpäin. Joitain Nopsa-palkkioita jaettiin aktiivisille ympäristötyötä oman toimensa ohessa tekeville, mutta vielä eivät ympäristöasiat tule kovin helposti mieleen palkittavia henkilöitä valitessa. Visio ja strategiset päämäärät HUS:n ympäristöhallinto Visio 2015 Näkökulma Strategiset päämäärät HUS on ympäristöasioiden tunnustettu ja arvostettu edelläkävijä Olemme aktiivisia ympäristöasioiden keskustelijoita, kuuntelijoita ja toimijoita Päätöksentekijämme ovat ympäristöhallinnon vastuunkantajia Vaikuttavuus Prosessit Henkilöstö Talous ja henkilöresurssit Ympäristöterveellinen työ- ja hoitoympäristö Energia- ja materiaalitehokkuuden merkittävä tasonosto Asiakkaiden ja henkilöstön ympäristökäyttäytyminen on vaivatonta Integroidaan ympäristöasioihin liittyvät tavoitteet osaksi HUS -konsernin tavoitteita ja johtamisjärjestelmää. HUS huomioi materiaali- ja energiatehokkuuden kaikissa prosesseissa ja prosessien vaiheissa (suunnittelu, toiminta, hankinnat, jätehuolto) Ympäristötietoinen johto tukee kaikilla tasoilla ympäristöhallinnon toimintaa ja vaikuttavuutta Vahvistetaan johdon ja henkilöstön ympäristöasioihin liittyvää viestintä- ja vaikuttamisosaamista Nostetaan ympäristötietoisuuden tasoa kaikissa ammattiryhmissä. Sisällytetään ympäristöasioiden vaikuttavuustavoitteet a niiden toteutuminen osaksi HUS:iin kuuluvien yksiköiden palkitsemisjärjestelmää Energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisella saavutettavat kustannussäästöt ylittävät ympäristöasioiden hoitoon kohdennetut taloudelliset panostukset Eritellään ympäristövastaavien ympäristöasioiden hoitoon ja kehittämiseen kohdennettavaa ajankäyttöä. Perustehtävä HUS:n ympäristöhallinto vastaa asiantuntijana ja vaikuttajana siitä, että ympäristöarvot huomioidaan kaikessa yhtymän toiminnassa.

6 6 Ympäristötavoitteet ja toteutumat 2015 Uuden ympäristöhallinnon käynnistys Uusi organisaatio hyväksyttiin yleispäätöksellä 81/2015. Ympäristö- ja energiatyöryhmä ja 6 uutta YVR:ää aloitti toimintansa. HUS:n ympäristöohjelman valmistelu vuosille Ohjelma on pääosin valmis. Ympäristökoulutuksen ja perehdyttämisen uudistaminen - Uudet jäteohjeet käyttöön + + Jäteohjeiden valmistelu ja 10 infotilaisuutta vuonna Pysyväisohje 2/2016 HUSjäteohjeesta tuli voimaan Uusi jäteseurantaohjelma käyttöön + HUS-Kiinteistöt Oy tuotti ohjelman Pilotointi ja laajempi käyttöönotto 2016 Uusi kemikaaliohjelma käyttöön + Kemikaaliohjelma oli pilottikäytössä HUSLAB:lla. Muut käyttäjät ottavat ohjelman käyttöön vuonna Ympäristöohje uudis- ja korjausrakentamiseen + Ohjeen valmistelu on aloitettu Oletettu valmistuminen keväällä ISO ympäristöjärjestelmän rakentaminen + Alustava ympäristökatselmus saatettiin loppuun Hankinnat edelleen kestävämmiksi + Kertakäyttötuotteiden kulutuksen vähentäminen 5 % vuoden 2014 tasosta - Ympäristövastuuryhmät ovat raportoineet vuodelta 2015 yhteensä 35 kilpailutusta, joissa on ollut mukana ympäristökriteerejä. Seurannassa olevista kertakäyttötuotteista kertakäyttöisten kaarimaljojen kulutus pieneni 2,1% ja kertakäyttöisten leikkausliinojen kulutus 1,5 %. Muut 0. Yhdyskuntajätteen materiaalina hyödyntämisen aste 50 % - Hyödyntämisaste vuonna 2015 oli 45 %. Ympäristölaskennan kehittäminen Madalletaan kynnystä potilaiden saapumiseksi sairaala-alueille julkisilla kulkuvälineillä myös HYKS-alueen ulkopuolella - Energiatehokkuusinvestoinneissa ympäristölaskentaa jatkettiin kuten ennenkin. Uusia aihekokonaisuuksia ei otettu mukaan laskentaan. -

7 7 Uusi ympäristöorganisaatio HUS-Ympäristökeskus ohjaa asiantuntijana ympäristötyötä HUS:ssa. Ympäristötyön tuloksellisuuden mahdollistaa oman toimensa ohessa ympäristötyötä tekevien huslaisten verkosto, joka kattaa kaikki sairaanhoitoalueet ja tukitoiminnot. Tuota verkostoa uusittiin vuonna 2015 rakenteeltaan, jotta saatiin yhdistettyä paremmin sekä energia- että ympäristöasioiden suunnittelu ja ohjaus sekä selkeytettyä päätöksentekoa. Samassa yhteydessä HYKS:n uudet tulosyksiköt järjestäytyivät ympäristötyön suhteen uuden organisaationsa mukaisesti. Ympäristöasioita on käsitelty vuodesta 2001 lähtien ympäristöasioiden neuvottelukunnassa (YNK), jossa kaikki sairaanhoitoalueet, liikelaitokset ja tukipalvelut ovat olleet edustettuina. Neuvottelukunnan kautta suunniteltiin koko HUS:a koskevia sekä paikallisia ympäristötavoitteita ja kehitysprojekteja ja se toimi tiedon välityskanavana HUS-Ympäristökeskuksen ja HUS:n toimintojen välillä. Vuodesta 2011 toimineet ympäristövastuuryhmät (YVR) ovat enenevässä määrin täyttäneet tuon roolin. Vuodesta 2008 eteenpäin on energiatehokkuustyötä ohjannut hallituksen asettama energiatehokkuuden ohjausryhmä ja sen alaisuudessa on toteuttavana ja yhteistyöportaana toiminut vuodesta 2013 lähtien kaksi työryhmää. Jotta ydintoiminnan ja tukipalveluiden energiatehokkuustyöryhmän ja ympäristöasioiden neuvottelukunnan päällekkäisiä tehtäviä saatiin karsittua, yhdistettiin tehtävät uudelle ympäristö- ja energiatyöryhmälle. Uudessa työryhmässä YVR:ien edustajat kokoontuvat siis käsittelemään sekä energia- että muita HUS:n toimintaan liittyviä ympäristöasioita yhdellä kertaa. Ympäristöasioiden neuvottelukunnan toiminta lopetettiin kokonaan. Puhtaasti kiinteistöihin liittyvät asiat käsittelee edelleen HUS-Tilakeskuksen sekä HUS- Kiinteistöt Oy:n edustajista koostuva kiinteistötoimen energiatehokkuustyöryhmä. Yksiköissä ympäri HUS:n toimii yli 750 ympäristövastaavaa, jotka organisoivat ja ohjaavat ympäristöasioita omassa työyksikössään. Tuo verkosto vahvistuu jatkuvasti, kun lisää ympäristövastaavia kouluttautuu niihinkin yksiköihin, joista koulutetut ympäristövastaavat vielä puuttuvat. Tavoitteena on ollut, että ympäristöorganisaation muutoksen kautta myös ympäristövastaavat saavat paremmin tietoa ja tukea työhönsä.

8 8 Koulutus, neuvonta ja viestintä HUS:n tavoitteena on nostaa ympäristötietoisuuden tasoa ja kehittää toimintatapoja kaikkialla HUS:ssa. Vakiintuneita toimintamuotoja ovat ympäristövastaavakurssit, joita järjestettiin vuonna 2015 yhteensä neljä. Tätä täydentävä ympäristöseminaari järjestetään vuosittain. Vuonna 2015 sen teemana olivat mm. resurssiviisaus sekä onnistumisen tarinat HUS:ssa. Seminaariin osallistui 116 henkilöä. (101 vuonna 2014). Paikalliset ympäristöfoorumit ovat avoimia kaikille kiinteistön, toimipisteen tai yksikön työntekijöille. Ympäristöfoorumeita järjestettiin yhteensä 19 kpl 12 toimipisteessä, niihin osallistui kaikkiaan 152 henkilöä. Sisäisen viestinnän välineenä käytetään myös HUS:n intranettia, jossa julkaistaan uutisia sekä ylläpidetään materiaalia ympäristövastaavien käyttöön. Intranetia hyödynnettiin myös energiansäästöviikon viestinnässä julkaisemalla siellä viikon ajan päivittäin energiansäästön eri teemoihin liittyviä artikkeleita. Ympäristöposti-julkaisu ilmestyi kaksi kertaa vuonna Keväällä julkaistavassa ympäristökertomuksessa kerrotaan HUS:n vuosittain asetetuista ympäristötavoitteista ja niiden toteutumisesta. Ympäristökertomus julkaistaan verkkojulkaisuna HUS:n intranetissa sekä ulkoisilla verkkosivuilla valtuuston materiaalien liitteenä. Vuonna 2015 otettiin käyttöön uusi viestinnän työkalu, Ympäristövartti-tietopaketti. Se on tarkoitettu hyödynnettäväksi osastojen omissa kokouksissa, esim. osastotunneilla. Ympäristövartti-tietoiskujen aiheina olivat paperin ja biojätteiden lajittelu. Vartit saivat hyvää palautetta ja niitä on tarkoitus jatkaa vuonna Vuonna 2015 panostettiin erityisesti jätteiden lajitteluun ja liittyvän informaation jakamiseen. HYKS-alueella järjestettiin kymmenen jäteaiheista infoa. Aiheen käsittely jatkuu vuonna 2016 muilla sairaanhoitoalueilla. Tilaisuuksissa jaettiin tietoa jätteiden lajittelun uusista käytännöistä ja muistutettiin samalla niistä hyvistä käytännöistä, jotka jäivät ennalleen. HYVINKÄÄLLÄ KOKOONNUTAAN YMPÄRISTÖASIOIDEN YMPÄRILLE Näin meillä tehdään ympäristötyötä "Hyvinkäällä on vuodesta 2011 lähtien järjestetty energiansäästöviikon innoittamana ympäristövastaaville seminaaripäivä. Osallistujia on sairaanhoitoalueemme kaikista yksiköistä, yhteensä yleensä noin henkilöä. Lisäksi pidämme keväällä sairaalan tiloissa ympäristöiltapäivän, jossa esittelemme HUS:n ja yhteistyökumppaneidemme hyviä käytäntöjä. Ympäristövastaaville tilaisuudet ovat verkostoitumispaikkoja. Haluamme niillä myös osoittamaa arvostusta ympäristövastaavien tekemälle tärkeälle työlle. Pirkko Kulmala, johtava ylihoitaja Vuonna 2015 Hyvinkään ympäristöseminaarissa esiintyi mm. Markku Nieminen Hyvinkään kaupungilta

9 9 Energia Energiansäästötoimenpiteitä vuonna 2015 Vuonna 2015 energiasäästöjä HUS:lle toivat mm. sairaalakiinteistöjen ilmastoinnin lämmöntalteenottojen (LTO) parannukset, tietokonesalin virransyöttölaitteiden uusinta ja leikkaussalien ilmanvaihdon toiminnan ja käytön selvitysten perusteella tehdyt aikaohjausten säädöt. Vuoden 2014 lopulla valmistunut ja 2015 toimintansa aloittanut HUS-Logistiikkakeskus paitsi tehostaa HUS:n tavaralogistiikkaa, on myös kiinteistönä hyvin energiatehokas. HUS- Logistiikkakeskus tuotti maaenergiakenttänsä avulla maalämpöä 800 MWh vuonna 2015, minkä ansiosta kohteessa ei kulutettu ollenkaan ostolämpöä. Myös Meilahden tornisairaala käytti maaenergiaa jäähdytykseen ja tuotti aurinkolämpöä 21 MWh. Kuntien energiatehokkuussopimuksen kausi päättymässä Energiatehokkuussopimukset kattavat merkittävän osan Suomessa tehtyä ilmastotyötä. Kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS) HUS on sitoutunut toimintansa energiatehokkuuden suunnitelmalliseen lisäämiseen ja 25,1 GWh:n laskennalliseen energiansäästöön vuoden 2016 loppuun mennessä. Energiansäästötoimenpiteitä HUS:lla kertyi jo vuoden 2014 loppuun mennessä jo 25,5 GWh:a, joka ylittää kokonaistavoitteen. Säästötoimenpiteiden eliniät vaihtelevat vuosista kymmeniin vuosiin tuoden energiansäästöä vähintään vuoden 2016 loppuun asti. Vuosien sopimusraportointiin hyväksyttävät säästötoimenpiteet ovat kerryttäneet energiakustannuksissa säästöä yhteensä noin 4,3 milj. euroa (varhaistoimet mukaan lukien n. 9,3 milj. euroa). Kustannussäästöä kertyi vuonna ,5 GWh:a vastaten noin euroa. Toki normaali ylläpitotoiminta ja muut energiansäästötoimenpiteet tuovat myös energian- ja kustannussäästöä. Energiakustannussäästöissä on huomattava, että niiden tuottama säästö maksaa muutaman vuoden aikana takaisin säästötoimenpiteisiin tarvitut investoinnit. KETS sopimuskauden viimeisenä vuotena katseet ja kehitystyö kääntyvät jo uuden sopimuskauden valmisteluun. Energiakustannukset Energiakustannukset kokonaisuudessaan HUS:ssa olivat 20,4 miljoonaa euroa (ei tytäryhtiöitä mukana, osa vuokrakohteista mukana). Kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 8 %. Ostetun lämpöenergian kustannukset vuonna 2015 olivat noin 7,8 miljoonaa euroa (kasvoi 12,5 % vuoteen 2014 nähden). Sähkön kustannukset olivat 9,7 miljoonaa euroa ja maakaasun 1,2 miljoonaa euroa. Vedenkäytön kustannukset nousivat 6,9 % n. 1,8 miljoonaan euroon. Säästötoimenpiteiden kertymät: ,9 GWh ,1 GWh 2015 tulokset 4 / 2016

10 10 Energiankulutus Rakennuksista energiatehokkuussopimukseen sisältyvät HUS:n omistamien rakennusten lisäksi myös HUS:n 100 %:sti omistamat tytäryhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt sekä vuokrasairaaloista Kätilöopiston ja Paloniemen sairaalat. Alla näkyvässä taulukossa on energiatehokkuussopimuksessa raportoitu ostoenergiankulutus. Lisäksi Lämpöenergia on ilmoitettu sekä mitattuna kulutuksena että sääkorjattuna (normalisoituna). Useimmissa sairaaloissa mitattu lämpöenergiankulutus on laskenut 7-9 prosenttia vuodesta 2014, mm. koska vuosi 2015 oli lämpimämpi. Lämpöenergian kulutusta on 2015 kasvattanut toiminnan aloittaminen kahdessa uudessa suurehkossa kohteessa: Meilahden maanalaiset tilat (mm. huoltopiha, uusi jäteasema ja pysäköintihalli P3) ja HUS-Logistiikkakeskus. Lisäksi Meilahden tornisairaalan toiminta käynnistyi peruskorjauksen jälkeen nostaen mitattua lämpöenergian kulutusta 1000 MWh vuoden 2014 kulutuksesta. Maakaasulla tuotettiin höyryä sairaaloiden käyttöön ja jonkin verran lämpöä. Sähköenergian kulutus on laskenut sairaaloissa 2,5 %, mutta kokonaiskulutus on noussut toiminnan alettua uusissa kohteissa. Veden kulutus on laskenut hieman, mutta kohdekohtaisesti kulutuksen vaihtelu on suurta. Kulutustilasto HUS:n rakennuksissa * ** Muutos Lämpö (normitus) MWh ,5 % Lämpö (mitattu) MWh ,1 % Sähkö MWh ,0 % Vesi m ,8 % Maakaasu Nm ,9 % * Mukana energiatehokkuussopimuksen rakennuskanta: mm. HUS-Asunnot Oy ja asunto-osakeyhtiöt; osuus lämmöstä n. 7,6 %, sähköstä n. 1,2 % ja vedestä n. 11,7 %; Tammiharjun sairaala mukana ** 2015 mukana lisää kohteita: HUS-Logistiikkakeskus ja Meilahden maanalaiset tilat P3 PORVOOSSA POHDITTIN TYÖMATKALIIKKUMISTA Näin meillä tehdään ympäristötyötä Liikenteen hiilidioksidi- ja pakokaasupäästöjen vähentämiseksi HUS kannustaa työntekijöitään suosimaan julkista liikennettä, pyöräilyä ja kävelyä työmatkoillaan. Porvoossa päätettiin tehdä liikkumissuunnitelma, jonka avulla edistetään viisasta ja kestävää liikkumista. Liikkumissuunnitelman pohjatyönä toteutettiin kysely työntekijöille lokakuussa Yli puolet (58 %) vastaajista koki, että voisi kulkea työmatkan pyörällä keväästä syksyyn. Pyöräilyn tueksi pitäisi mm. kehittää pyöräpysäköintiä, lisäksi ehdotettiin työsuhdeeduksi pyörähuoltoa tai nastarenkaita. Kyselystä ilmeni myös, että lähes puolet työntekijöistä on kiinnostunut kimppakyydeistä työasiamatkoilla. Liikkumissuunnitelman työstäminen jatkuu vuonna Tuulia Koponen, johtava ylihoitaja

11 11 Jätteet materiaali- ja energiahyötykäyttöön Yksi HUS:n ympäristötyön tärkeistä tavoitteista on lisätä materiaalihyötykäyttöön menevän jätteen määrää. Ne jätteet, jotka voidaan hyödyntää raaka-aineena tulisi siis mahdollisimman tehokkaasti lajitella erikseen. Tähän ohjataan HUS:n ympäristöohjelmalla, HUS:n jäteohjeilla, neuvonnalla ja jätehuollon toimijoiden yhteisellä kehitystyöllä. HUS:n kokonaisjätemäärä vuonna 2015 oli 7707 tonnia, koostuen kuvan 3 mukaisesti. Kartongin lajittelu tehostui, kartongin ja pahvin yhteiskertymä kasvoi yi 20 % vuonna Kartongin keräys aloitettiin HUS:ssa vuoden 2014 alussa kun energiajakeen keräys lopetettiin. HUS:n yhdyskuntajätteiden määrässä ja käsittelyssä on tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina (kuva 2). Sekajätteen määrä kasvoi energiajakeen poistuttua, mutta Vantaan jätevoimalan käyttöönoton jälkeen, kesällä 2014, yhä suurempi osa HUS:n jätteistä on ohjautunut energiahyötykäyttöön. HUS:n yhdyskuntajätteistä materiaalina hyödynnettiin vuonna 2015 noin 45 %. Viidessä vuodessa materiaalihyötykäyttö on kasvanut pari prosenttia. Edellä mainittu kartonkikeräyksen tehostuminen ja keräyspaperin ja tietosuojapaperin määrän kasvu ovat vaikuttaneet tähän. HUS:n sekajätteen lisäksi biologista, tunnistamatonta jätettä ja viiltävää ja pistävää jätettä hyödynnetään energiantuotannossa (kuva 1). HUS:n toiminnasta syntyvä biojäte hyödynnetään biokaasun ja mullan tuottamiseen Ämmässuon käsittelylaitoksilla ja biopolttoaineen ja peltoravinteen tuottamiseen mädätyslaitoksella Forssassa sekä Helsingissä. Uudet HUS jäteohjeet HUS jäteohjeet päivitettiin vuoden 2015 aikana ja ne otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa. Tonnia HUS-Ympäristökeskus valmisteli ohjeita yhteistyössä eri jätehuoltoviranomaisten ja jätehuoltoyhtiöiden sekä jätteiden vastaanottajien kanssa. HUS:n jäteohjeet on laadittu näiden toimijoiden asettamien velvoitteiden sekä HUS:n omien jätehuollon toimintojen ja ympäristötavoitteiden pohjalta. Vuoden lopussa järjestettiin tilaisuuksia, joissa kerrottiin tulevista muutoksista ja opastettiin huslaisia uusien ohjeiden käyttöönotossa. Meilahteen uusi jäteasema Meilahdessa otettiin käyttöön huhtikuussa 2015 uusi jäteasema. Maanalainen asema vastaa kehittyvän jätehuollon tarpeisiin alueella. Jäteasemalla on tilaa usealle jätejakeelle ja jätepuristimet, -säiliöt ja -kontit ovat riittävän suuria kustannustehokkaalle jätehuollolle. Ylätasolla on pudotuskuilut ja pudotusautomatiikka pahville, kartongille, paperille ja sekajätteelle (2 kpl). Asemalla on lisäksi keräyspisteet mm. biologiselle ja pistävälle/viiltävälle jätteelle, sähkö- ja elektroniikkaromulle (SER), rakennusjätteelle, puulle, metallille ja lasille. Asemalle on valmisteilla klinikkakohtainen jäteseurantajärjestelmä. Jäteseurantajärjestelmä uusiutuu Erityisjätteiden seurantaa palvellut viivakoodijärjestelmä on tullut tiensä päähän, ja 2015 lopussa käynnistyi pilottihanke, jossa HUS-Ympäristökeskus ja HUS-Kiinteistöt Oy testaavat yhteistyössä HUS-Desikon kanssa uudenlaista järjestelmää jätemäärien seurantaan. Uuden seurantajärjestelmän toivotaan korvaavan vanhan viivakoodijärjestelmän 2016 aikana. Kuva Terveydenhuollolle ominaiset jätteet Biologinen jäte sekä pistävä ja viiltävä -jäte, kaatopaikalle haudattu Biologinen jäte sekä pistävä ja viiltävä -jäte, jätteen polttoon 65 Tietosuojattavat biologiset jätteet

12 12 HUS:n yhdyskuntajätteet Tonnia materiaali hyötykäyttöön* biojäte polttoaineen valmistukseen energiajae sekajäte energiahyötykäyttöön sekajäte kaatopaikalle rakennusjäte ** Kuva 2 * Hyötykäytettävinä materiaaleina huomioitu: lasi, paperi, tietosuojattu paperi ja muu materiaali, pahvi, kartonki, biojäte kompostiin ja metalli. Tilasto perustuu HUS:lle raportoivien jätehuollon toimijoiden antamiin tietoihin ja osin jätteiden ominaispainoihin. ** Rakennusjäte sisältää huonekaluja sekä pienten remonttien jätteet. Biojäte polttoaineen valmistukseen HUS:n jätteet vuonna 2015 Rakentamisen ja kiinteistöhoidon jäte Vaaralliset jätteet Terveydenhuollolle ominaiset Lääke- ja solunsalpaajajätteet Materiaali hyötykäyttöön Sekajäte energiahyötykäyttöön Kuva 3 Sekajäte kaatopaikalle

13 13 Materiaalitehokkuus HUS:n ympäristöohjelmassa seurattiin materiaalitehokkuuden kehittymistä esimerkkituoteryhmissä. Seuraavassa taulukossa on esitetty kulutuksen muutos vuoden 2010 kulutustasosta vuoteen Materiaalitehokkuutta tarkastellaan ensisijaisesti henkilötyövuosiin suhteutetun kulutuksen muutoksina vuoden 2010 kulutustasosta vuoteen Kertakäyttöiset materiaalit Tuoteryhmä Kustannukset Kulutus 2010, Kulutus 2014, Kulutus 2015, Muutos Muutos /htv Kappalemäärät Kulutus 2010 kpl ** Kulutus 2015 kpl Muutos , kpl/htv Kopiopaperi (valk. A4), riisiä ,1% kk kaarimaljat % % kk leikkaustakit ,0 % ,9% kk leikkausliinat ja -lakanat % % kk työvaatteet yhteensä % % kk vilutakit % % kk työpuvut % % kk suojatakit % ,1 % kk astiat ja aterimet ,1 % ** kk leikkausliinojen ja -lakanoiden osalta kulutus 2012 kpl (ei 2010), koska HUS-ToTal kappalemäärätiedot ovat täydentyneet vuodenvaihteessa Tuoteryhmä Tavoite 2015 (suhteessa 2014 kulutukseen) Muutos 2015/htv Muutos kaudella /htv Kopiopaperi (valkoinen A4) [kpl] -5 % -0,7 % -8,1 % kk kaarimaljat [kpl] -5 % -2,1 % -16 % kk astiat ja aterimet [ ] -5 % 3,0 % -7,1 % kk leikkaustakit [ ] -5 % -0,2 % -5,0 % kk leikkausliinat ja -lakanat [ ] -5 % -1,5 % -13 % kk vaatteet [ ] -5 % 3,7 % +82 % * Lyhenne kk viittaa kertakäyttöisiin tuotteisiin Tavallisen kopiopaperin kulutus oli suurimmillaan euroa ( riisiä) vuonna Kopiopaperin määrä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuodet , mutta suhteellinen kulutus (riisiä/henkilötyövuosi) on laskenut vuodesta 2010 noin 8 prosenttia. Kopiopaperin kulutus on laskenut viidessä vuodessa arkista arkkiin henkilötyövuotta kohden vuonna Laskua vuoden 2014 tasoon nähden 20 arkkia/htv. Vaikka paperin kustannus ei olekaan juuri kasvanut, tulostusvärien kustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2012 ( euroa) euroon vuonna Kertakäyttöisiä kaarimaljoja käytetään entistä enemmän vain niiden oikeaan käyttötarkoitukseen. Kertakäyttöisten leikkaustekstiilien kulutus on vakiintunutta, mutta laskusuunnassa 2014 ollut kertakäyttöisten työvaatteiden kulutus on kääntynyt jälleen kasvuun vuonna Seurattavien tuoteryhmien kokonaiskustannusten kasvu selittyy työvaatteiden kulutuksen yli 80 prosentin kasvulla

14 14 viiden vuoden aikana. Suurin osa kertakäyttöastioiden ja aterimien kulutuksesta on kertakäyttömukien kulutusta (4,9 milj. kpl ja euroa). Kertakäyttöiset suojakäsineet ja niiden käyttö sekä PVC (vinyyli) käsineiden vähentäminen (kuva alla), jossa mm. HUSLAB on kunnostautunut, ovat olleet esillä viime vuosina. Kaikkiaan HUS:ssa käytetään käsineitä noin 49 miljoonaa paria 2,3 miljoonalla eurolla vuodessa. Kertakäyttötuotteista syntyy paljon myös jätekustannuksia. Esimerkiksi hankittuun paperiin (250 tonnia/vuosi) liittyviä kustannuksia muodostuu keräyspaperista ja tietosuojapaperista. Kertakäyttöisistä käsipyyhepapereista (laskennallisesti 89 milj. arkkia) muodostuu hankintakustannuksia euroa ja jätekustannuksia arviolta 8 prosenttia HUS:n sekajätekustannuksista eli noin euroa vuodessa. Vastaavasti 49 miljoonasta käsineparista muodostuu arviolta 11 % HUS:n sekajätteestä (kokonaiskustannuksina noin euroa). Kertakäyttöisien käsipyyhepaperien ohella myös vuokrattujen kestopyyheannostelijoiden määrä kasvoi yli kaksinkertaiseksi (2015: 171 kpl) kiitos uusien käyttökohteiden (mm. HUSLAB:n toimitalo, Paloniemen sairaala, Lohja sairaalan HUSLAB, HYKS LaNu osastot A2 ja A23 ja HUS-Kuvantaminen). MATERIAALI- JA ENERGIASÄÄSTÖJÄ SÄHKÖISELLÄ TYÖMATKASETELILLÄ HUS kannustaa henkilöstöään julkisen liikenteen käyttöön päivittäisessä työmatkaliikkumisessa. Julkisen liikenteen käyttö säästää polttoainetta verrattuna esim. yksityisautoiluun. Lähes puolet huslaisista on ottanut etuuden käyttöönsä. HUS-Servis toteutti HUS:lle sähköisen työmatkasetelin, joka otettiin käyttöön Ratkaisulla säästyy vuositasolla A4-paperia (yhteensä 26 laatikkoa), kirjekuorta sekä kannettua kirjettä. Työmatkasetelin sähköistämisestä Kestopyyherullien määrä kasvoi suhteessa vähemmän eli 37 % (2015: 6830 kpl), koska mm. HUSLAB:n toimitalon käyttömäärä vakiintuu vasta Arvioitu kestopyyhkeiden osuus pyyhintäkerroista on kasvanut hieman. Näin meillä tehdään ympäristötyötä syntyvät materiaali- ja energiasäästöt tukevat konkreettisesti HUS:n ympäristötavoitteiden toteutumista. Helsingin seudun liikenne (HSL) myönsi keväällä 2015 HUS:lle Työpaikka, joka liikuttaa - sertifikaatin tunnustuksena henkilökunnan työmatkaliikkumisen ansiokkaasta kehittämisestä, perusteluina mm. työsuhdematkalippusetelin muuttaminen paperisesta sähköiseksi. Palvelupäällikkö Juhani McBreen

15 15 Kasvihuonekaasupäästöt Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa kannustetaan julkisen sektorin toimijoita vähentämään hankintojen sekä oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä. HUS:n toiminnan suurimmat kasvihuonekaasupäästöt syntyvät sähköstä ja kaukolämmöstä, joiden tuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat valtakunnallisesti laskusuunnassa. Vuonna 2015 HUS:lla otettiin käyttöön uusiutuvaa lämmön tuotantoa maalämpönä. Erikoissairaanhoidon toiminnassa käytettävien sairaalakaasujen, ja eritoten typpioksiduulin, vaikutus HUS:n kasvihuonekaasupäästöihin on myös merkittävä. Kaatopaikoilla syntyvän metaanin määrä väheni pääkaupunkiseudulla 2014 käynnistyneen Vantaan jätteenpolttolaitoksen myötä. HUS:n jätteistä suurempi osa päätyi jätteenpolttoon 2015 kuin edellisenä vuonna. HUS:n omien ajoneuvojen osuus hiilidioksidipäästöihin on pieni. Laskelmassa ei ole mukana työmatkaliikenteen synnyttämiä päästöjä, mutta HUS kannustaa henkilöstöään fiksuun työmatkaliikkumiseen. Myöskään esimerkiksi tarvikkeiden, materiaalien, laitteiden, ruoan ja kalusteiden tuotantoon, prosessointiin ja kuljetukseen liittyviä päästöjä ei ole otettu mukaan laskelmiin. HUS:n ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat arvioidut päästöt vuonna 2015 olivat noin t CO 2 ekv. (hiilidioksidiekvivalenttia). Laskennan lähtötietojen epävarmuuden vuoksi lukeman arvioitu tarkkuus on ± t CO 2 ekv. Arviossa ovat mukana energiankulutus (sähkö, kaukolämpö), energiatuotanto (maakaasu, öljy), typpioksiduulin ja typen käyttö, jätehuolto ja omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineenkulutus. typpioksiduulille on käytetty aineiden ekvivalenttikertoimia. Jätehuollon osalta on käytetty HSY:n Petra -järjestelmän arviota HUS:n vuoden 2014 päästötiedoista. Ajoneuvot on arvioitu VTT:n Lipasto - tietokannan päästökertoimien avulla osin HUS:n vuosien polttoainetietojen ja yksinkertaistetun kalustoerittelyn perusteella. Kaikille alueille keskimääräisiä kaukolämmön (tai tätä suurempia tiedettyjä) ja sähköntuotannon päästökertoimia käyttämällä päädyttäisiin noin t CO 2 ekv. - kokonaispäästöihin. t CO2-ekv. Sähkö Kaukolämpö Typpioksiduuli ja typpi 5632 Maakaasu 5555 Jätteet 1853 Öljy 1093 Ajoneuvot 287 YHTEENSÄ Kasvihuonekaasujen päästölähteiden jakauma HUS:lla, % Laskennassa on käytetty Meilahden voimalaitoksen päästötietoja, energia yhtiöiden ilmoittamia päästökertoimia (2012, 2013 tai 2014) ja tarvittaessa keskimääräisiä päästökertoimia kaukolämmön yhteistuotantoalueille (2014) ja sähköntuotannon keskimääräistä päästökerrointa (2014). Typelle ja Sähkö Typpioksiduulit ja typpi Jäte Ajoneuvot Kaukolämpö Maakaasu Öljy

16 16 Ympäristöasioista lyhyesti HUS:sta Helsingin kaupungin ilmastokumppani HUS liittyi maalikuussa 2015 mukaan Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanitverkostoon. Ilmastokumppaneissa on mukana yli 50 suurta yritystä sekä muita toimijoita, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja ehkäisevät ilmastonmuutosta yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Ilmastokumppanuus on tuonut mukanaan uuden yhteistyöverkoston, jota kautta on jo ensimmäisen vajaan vuoden aikana saatu tietoa, taitoa ja uusia ideoita HUS:n oman ympäristötyön jatkamiseen. Ympäristötarkistuslista käyttöön HUS:ssa on otettu käyttöön ympäristöasioiden tarkistuslista, jonka avulla yksiköt voivat arvioida ympäristöasioista huolehtimista omassa yksikössään ja antaa palautetta mm. HUS- Ympäristökeskukselle. Listalla on kysymyksiä, kuten Ovatko jätteiden säilytyspaikat osastollanne/yksikössänne toimivia? tai Perehdytetäänkö uusi työntekijä tai opiskelija osastonne/yksikkönne ympäristöasioihin?. Tarkastelu auttaa yksiköitä kehittämään omaa toimintaansa. Ympäristövastuuryhmät koordinoivat tarkastuslistojen käytön ja ne käyttävät myös tuloksia mm. omien kehitystavoitteidensa asettamiseen. Raviolin ruokahävikkiprojekti Raviolissa on syksyllä 2015 ollut käynnissä ruokahävikkiprojekti, jonka tavoite on ollut vähentää tilaushävikin määrää. Tilaushävikillä tarkoitetaan potilasosastojen tekemiä ateriatilauksia, joissa osastoille lähetetyt ateriat päätyvät takaisin Ravioliin täysin koskemattomina. Tilaushävikki aiheuttaa turhia kustannuksia osastoille, turhaa biojätettä sekä resurssihukkaa ruoan koko elinkaaren ajalta. Kesällä 2015 keskimääräinen tilaushävikki oli noin 10 % eli joka kymmenes tilattu ateria palautui Raviolille täysin koskemattomana. Lokamarraskuussa tehdyissä uusintamittauksissa tilaushävikki oli vähentynyt peräti kolmanneksella, eli se oli laskenut 6,5%:iin. Maaperätutkimus Kiljavalla HUS selvitti vuonna 2015 ympäristöviranomaisten pyynnöstä maaperän epäiltyä saastumista Kiljavan parantolan entisillä mailla. Kyseessä on kiinteistö, jonka HUS on myynyt nykyiselle omistajalle vuonna Aluskasvillisuuden ja puuston alta löytyneeltä jätteenläjityspaikalta otettiin näytteitä eri puolilta ja eri syvyyksistä. Tutkimusalueen maaperässä todettiin paikoitellen kohonneita alkuainepitoisuuksia (lyijyä ja sinkkiä), joiden ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan riskiä ihmisille tai merkittävää ympäristöriskiä nykyisen kaltaisella maankäytöllä. Näin ollen tutkimusalueella ei arvioitu olevan välitöntä maaperän kunnostustarvetta. Ympäristöarviointi kiersi HUS:n toiminnot HUS:n eri toiminnoille tehtiin kattava ympäristöarviointi vuosina Arvioinnissa käytiin läpi sairaanhoidon eri osa-alueiden sekä tukitoimintojen päivittäistä toimintaa ja katsottiin minkälaisia ympäristövaikutuksia toiminta aiheuttaa normaalitilanteessa sekä mahdollisissa poikkeustilanteissa. Arviointien tuloksia käytetään tukena HUS:n ympäristötyön kehittämisessä edelleen.

17 17 HUS:n ympäristötavoitteet Osallistutaan uuden energiatehokkuussopimuskauden valmisteluun valtakunnallisesti. 2. Valmistellaan HUS:n energiatehokkuussopimus. 3. Laaditaan HUS:n energiatehokkuustoimintasuunnitelma kaudelle Tiedotetaan kestopyyhkeiden eduista ja valintakriteereistä. 5. Lisätään tietoisuutta kulutuksen seurantamahdollisuuksista. 6. Viestitään HUS-tasolla keinoista vähentää tuotteiden kulutusta. 7. Viestitään kestokäyttöisistä vaihtoehdoista ja kannustetaan korvaamaan niillä kertakäyttötuotteita. 8. Selvitetään HUS:n hankintaohjeen ympäristöliitteen päivitystarve ja päivitetään tarvittavilta osin. 9. Kartoitetaan tuotteet, joista on markkinoilla tarjolla PVC-vapaita vaihtoehtoja. 10. Otetaan uusi jäteseurantajärjestelmä käyttöön. 11. Jalkautetaan uusi HUS:n jäteohje käyttöön. 12. Lisätään tietoisuutta jätteen vähentämismahdollisuuksista. 13. Tehostetaan jätteiden lajittelua. 14. Kehitetään HUS:n sisäisiä jätehuollon prosesseja. 15. Kehitetään ympäristöasioiden koulutusta, perehdytystä ja viestintää. 16. Laaditaan ohjeistus ympäristöasioiden huomioonottamisesta HUS:n rakennusinvestoinneissa ja jalkautetaan se. 17. Kehitetään työyksikön ympäristöasioiden tarkistuslistaa ja edistetään sen käyttöönottoa yksiköissä. 18. Otetaan ympäristöjärjestelmä käyttöön. Viestitään järjestelmästä ja täydennetään sitä. 19. Kartoitetaan jätevesien päästöseurannan tarpeet ja mahdollisuudet HUS-tasolla. Toteutetaan tarpeelliset mittaukset.