YMPÄRISTÖ2016. kertomus

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖ2016 kertomus

2 Sisällysluettelo Ympäristökatsaus vuoteen Katse tulevaisuuteen 3 Ympäristöohjelma Ympäristötyön visio ja päämäärät 4 HUS:n ympäristötavoitteet HUS ympäristöpolitiikka 5 Ympäristötavoitteiden toteutuminen vuonna Koulutus, neuvonta ja viestintä 8 Uuden opettelua ja verkostoitumista 8 Viestintää kaikilla kanavilla 8 Energia 9 Energiatehokkuussopimuskausi vaihtui 9 Energiansäästöviikko motivoi ja informoi 9 Energiakustannukset 10 Energiankulutus 11 Kasvihuonekaasupäästöt 12 Hiilijalanjälki muodostuu energiankulutuksesta 12 Jätemäärät ja hyötykäyttö 13 Uusi jäteseurantajärjestelmä 13 Tavoitteena jätteen vähentäminen ja hyötykäyttö 13 Kustannustehokkuutta prosessimuutoksilla 14 Vastuulliset hankinnat 17 Suunta kohti hankintojen ympäristökriteerejä 17 Yhteistyöllä ympäristöystävällisiä tuotteita valikoimiin 17 Kiinteistöjen ympäristövaikutukset 18 Jäteveden lääkeaineita tutkitaan 18 Lääkejäämiä sisältävän jäteveden puhdistuksen tehostaminen päästölähteillä ja lääkejätteen tehokkaampi käsittely (EPIC) 18 Ympäristötavoitteet vuodelle TAITTO: Mirkka Kujala KUVAT: Matti Snellman ja HUS-Logistiikka 2 HUS ympäristökertomus 2016

3 Ympäristökatsaus vuoteen 2016 Katse tulevaisuuteen Vuonna 2016 luotiin pohja ympäristötyölle lähivuosiksi. HUS:n hallitus hyväksyi toukokuussa HUS:lle uuden ympäristöpolitiikan sekä viisivuotisen ympäristöohjelman. Joulukuussa hallitus hyväksyi puolestaan HUS:n liittymisen Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen kaudelle Näistä päätöksistä näkyy HUS:n johdon sitoutuminen ympäristövastuiden hyvään hoitoon, osana kaikkea HUS:n toimintaa. Selkeät linjaukset luovat hyvän pohjan ympäristötyölle HUS:ssa. Tärkeimmät ympäristöpäämäärämme viisivuotiselle ympäristöohjelmakaudelle ovat ympäristötietoisuuden ja johtamisen kehittäminen, ympäristöhaittojen jatkuva vähentäminen sekä resurssiviisauden sisällyttäminen osaksi kaikkea toimintaa. Päämäärien perusteella on asetettu kuusi tärkeintä ympäristötavoitetta. Niistä ja siitä miten tavoitteita on lähdetty toteuttamaan, kerrotaan lisää tässä ympäristökertomuksessa. Vuonna 2016 suurin ympäristöprojekti oli jäteseurannan järjestelmämuutos. Vanhan viivakoodijärjestelmän tilalle jätteiden seurantaan ja laskutukseen saatiin uusi HUSKEY-järjestelmä. Selkeät linjaukset luovat hyvän pohjan ympäristötyölle. Muutos on vaatinut uuden oppimista lähes kaikissa HUS:n yksiköissä ja suuri kiitos kuuluukin ihan jokaiselle, joka on ollut HUSKEY:n käyttöönotossa mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja yksiköissä arjen rutiineihin mukaan ottamassa! Järjestelmän kautta saadaan nyt jätteen määrien seurannan ja ajantasaisen laskutuksen lisäksi yksiköille ajantasaista tilastoa intranettiin, hyödynnettäväksi mm. jätteen vähentämisen ja lajittelun tehostamisen projekteissa. Vuotta 2016 raportoidessa mietitään jo myös vuoden 2017 ympäristötyötä. Vuotta 2017 tulee leimaamaan Sote-uudistuksen mukanaan tuomien muutosten ennakointi ja ympäristötyön muokkaaminen uusiin organisaatioihin sopivaksi. Muutoksen rakenteista huolimatta ympäristövastuu tulee olemaan jatkossakin osa kaikkea HUS:n toimintaa. Ja sen hyvään hoitamiseen HUS on sitoutunut. Mirja Virta Ympäristöhallinnon päällikkö HUS ympäristökertomus

4 Ympäristöohjelma Ympäristötyön visio ja päämäärät HUS:n ympäristötyötä ohjaa visio Ympäristövastuu osa kaikkea HUS:n toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että niin perustoiminnassa kuin tukipalveluissakin ympäristöasiat huomioidaan osana johtamista, toiminnansuunnittelua ja päivittäistä toimintaa. Visiomme saavuttamiseksi olemme asettaneet kolme tärkeintä ympäristöpäämäärää: ympäristötietoisuuden ja johtamisen kehittäminen, ympäristöhaittojen jatkuva vähentäminen sekä resurssiviisauden sisällyttäminen osaksi kaikkea toimintaa. Ympäristötietoisuuden ja -johtamisen kehittäminen tähtää siihen, että jokainen huslainen ymmärtää paremmin oman työnsä ympäristövaikutukset ja sitoutuu ympäristöasioihin. Ympäristöjohtamisen kautta seuraamme ja ennakoimme entistä paremmin toimintamme ympäristövaikutuksia, ja kohdistamme toimenpiteitä tuloksekkaasti. Ympäristöhaittojen jatkuva vähentäminen tarkoittaa haittojen kartoittamista, seurantaa ja uusien keinojen etsimistä haittojen minimoimiseksi. Resurssiviisaudella tarkoitetaan kykyä käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet, palvelut, tilat, aika) harkitusti, ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Ympäristövastuu osa kaikkea HUS:n toimintaa HUS:n ympäristötavoitteet Jokainen huslainen tuntee oman työnsä ympäristövaikutukset ja mahdollisuutensa vaikuttaa niihin. Kaikki huslaista pystyvät omilla päivittäisillä valinnoillaan vaikuttamaan HUS:n ympäristökuormitukseen positiivisesti. Vastuullisen valinnan voi tehdä, jos tietää omien valintojensa vaikutukset ja pitää ympäristöasioita tärkeinä. Jätelajittelun ja sähkön säästön kaltaisten tuttujen ympäristötekojen lisäksi ympäristöön voi vaikuttaa moninkertaisesti esim. tuotevalinnoilla sekä tilojen ja toimintaprosessien suunnittelulla. 2. Ympäristöjohtamisen käytäntöjä kehitetään. HUS:n ympäristötyön perustana on hyvä tuntemus HUS:n kaikkien toimintojen ympäristövaikutuksista sekä niistä lainsäädännöllisistä ja muista vaatimuksista, jotka toimintaan kohdistuvat. Tietojen pohjalta luodaan käytännöt, joilla ympäristövaikutuksia ja riskejä pienennetään. Jo käytössä olevat hyvät toimintatavat dokumentoidaan ja uusia laaditaan toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi ja ympäristövaikutusten pienentämiseksi. 3. Ehkäistään jätteen syntyä ja panostetaan uudelleenkäyttöön sekä kierrättämiseen. Resurssiviisaasti hankitaan kestävää, pestävää ja korjattavaa, vähemmän energiaa kuluttavaa tavaraa, yhteiskäytetään laitteita ja tuotteita naapuriosastojen kanssa, etsitään uusiin tiloihin sopimattomalle kalusteelle uusi käyttäjä, ja hyödynnetään siis se, mikä on hankittu. Kun jätettä syntyy, ohjataan hyödynnettävä osa tehokkaalla lajittelulla mahdollisimman suurelta osin raaka-aineena edelleen hyödynnettäväksi. 4 HUS ympäristökertomus 2016

5 4. HUS jatkaa energiatehokkuustyötä uudella kuntien energiatehokkuussopimuksella. Nykyinen kuntien energiatehokkuussopimuskausi loppuu vuoden 2016 lopussa ja HUS on sitoutunut jatkamaan tuloksekasta energiatehokkuustyötänsä. Resurssitehokkaan energiankäytön tavoitteena on pienentää HUS:n hiilijalanjälkeä ja siten toiminnan ilmastovaikutuksia. Samalla saadaan kustannussäästöjä. Energiatehokkuustyön tavoitteidenasettelu, mittarit ja raportointi toteutuvat Energiatehokkuuden toimintasuunnitelman kautta. 5. HUS:n hankinnoissa huomioidaan vastuullisuus entistä paremmin. Kun HUS:ssa huomioidaan tarvikkeiden, laitteiden, ruoan, palveluiden ja muiden hankintojen ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset jo hankinnan suunnitteluvaiheessa, voidaan tehdä valintoja, jotka vaikuttavat positiivisesti tuotteiden koko elinkaaren ajan. Tavoitteena on hankkia haitta-aineettomia, vähän energiaa kuluttavia ja uudelleen käytettäviä ja kierrätettäviä tuotteita vastuullisilta tavarantoimittajilta. 6. Kiinteistöjen ympäristövaikutukset huomioidaan koko niiden elinkaaren ajalta. HUS:ssa huomioidaan sekä uudis- että korjausrakennuttamisessa rakennusten energiatehokkuus, kestävyys, materiaalien myöhempi kierrätettävyys ja muut ympäristökysymykset koko rakennuksen elinkaaren aikana. Hyvät toimintamallit kiinteistöjen käytössä ja ylläpidossa nostavat tilojen käyttöastetta, pidentävät rakennuksen elinkaarta ja vähentävät korjausrakentamisesta aiheutuvaa hukkaa. HUS ympäristöpolitiikka Ympäristöasioista huolehtiminen on HUS:ssa osa vastuutamme potilaista, henkilökunnasta ja meitä ympäröivästä yhteiskunnasta. Toimimme esimerkkinä ja edelläkävijänä vastuullisena terveysalan toimijana. Luonnon kannalta hyvät valinnat ovat myös valintoja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. HUS:n toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät materiaalivirtoihin ja energiankulutukseen sairaanhoidossa ja sen tukitoiminnoissa sekä sairaalainfrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa. Ympäristö- ja energiatehokkuuslainsäädäntö, ympäristölupien vaatimukset sekä vapaaehtoiset sitoumuksemme, kuten kuntien energiatehokkuussopimus, luovat perustan ympäristötyölle. Toimimalla suunnitelmallisesti ennakoimme, vähennämme ja seuraamme ympäristövaikutuksiamme. Parannamme resurssitehokkuutta huomioimalla energia- sekä muut ympäristökysymykset infrastruktuurin ja toimintojen suunnittelusta lähtien sekä huomioimalla ne hankinnoissamme. Materiaalitehokkaat toimintatavat ja jätelajittelun kehittämiseen panostaminen vähentävät jätteen määrää ja ohjaavat entistä suuremman osuuden jätteistä hyödynnettäviksi. Aktiivinen koulutus ja viestintä lisäävät henkilökunnan tietoutta oman työn ympäristövaikutuksista ja mahdollisuuksista toimia ympäristöystävällisemmin. Tieto vastuullisista toimintatavoistamme tavoittaa myös potilaat ja omaiset. Päivittäisillä valinnoillamme me kaikki huslaista vaikutamme merkittävästi luonnon ja ihmisten hyvinvointiin. HUS:n ympäristöpolitiikka on hyväksytty HUS:n hallituksessa

6 HUS ympäristöohjelma Ympäristötietoisuuden ja johtamisen kehittäminen Ympäristöhaittojen jatkuva vähentäminen Resurssiviisauden sisällyttäminen osaksi kaikkea toimintaa Ympäristötavoitteiden toteutuminen vuonna 2016 Vuoden 2016 ympäristötavoitteet ehdittiin määrittää vuoden 2015 lopussa, eli ennen kuin HUS:n hallitus toukokuussa 2016 hyväksyi HUS:n ympäristöohjelman Tässä alla vuositavoitteet on järjestetty alkuperäisestä poiketen 5-vuotisen ohjelman otsikoiden alle ja niitä on täydennetty 5-vuotisohjelman perusteella asetetuilla välitavoitteilla. 1. Jokainen huslainen tuntee oman työnsä ympäristövaikutukset ja mahdollisuutensa vaikuttaa niihin. 1.1 Kehitetään ympäristöasioiden koulutusta, perehdytystä ja viestintää Kertauskoulutukset ympäristövastaaville aloitettiin. Osallistujia oli yhteensä 73 henkilöä, eli 9 % ympäristövastaavista, kun tavoitteeksi oli asetettu 5 %. Perehdytys HUS:n ympäristöasioihin -esite päivitettiin. Ympäristövastaavakoulutus päivitettiin jätehuollossa tapahtuneiden muutosten mukaiseksi ja lisättiin resurssiviisauden painotusta luennoissa. Opetuksen siirtämisestä sähköiseen muotoon luovuttiin tässä vaiheessa erityisesti hoitotyön osastoilta saadun palautteen perusteella. Ympäristöasioiden intrasivuja muokattiin ja niiden päivityskäytäntöjä kehitettiin. 1.2 Viestitään säännöllisesti, ajantasaisesti ja tehokkaasti HUS:n ympäristöasioista. Tavoite viestiä ympäristöasioista kaikille huslaisille vähintään 10 kertaa vuodessa toteutui (17 kertaa). Kaikki huslaiset tavoittavia kanavia olivat intranet, Husari ja ympäristöpostit yksiköihin. HUS:n internet-sivuille lisättiin osio ympäristövastuusta. Aiempaa laajempi osio HUS:n ympäristöasioista HUS:n vuosikertomuksessa nosti osaltaan ympäristöasiat mukaan HUS:n ulkoiseen viestintään. 2. Ympäristöjohtamisen käytäntöjä kehitetään HUS:ssa päätettiin luopua ympäristöjohtamisjärjestelmän sertifioinnin tavoittelusta sote-uudistuksen ajaksi. Ympäristöjohtamisen käytäntöjen jatkuva parantaminen jatkuu. Ympäristöasioiden tarkistuslista ei tullut suunnitellussa laajuudessa käyttöön yksikköä arvioi ympäristötyön tasoa tarkistuslistan avulla. 6 HUS ympäristökertomus 2016

7 3. Ehkäistään jätteen syntyä ja panostetaan uudelleenkäyttöön sekä kierrättämiseen. 3.1 Tehostetaan jätteen lajittelua ja lisätään tietoisuutta jätteen vähentämismahdollisuuksista Kaikissa 18:ssa vuoden 2016 ympäristöfoorumissa aiheena olivat jätteet ja lajittelu, vuoden alusta uusiutuneiden jäteohjeiden mukaisesti. Samalla kerrottiin HUSKEY-järjestelmästä ja sen käyttöönotosta. Osallistujia foorumeissa oli yhteensä 309. Intranetiin laadittiin jätteen pakkaamisen ja merkitsemisen helpottamiseksi kuvasto, jossa on kootusti tiedot HUS:ssa käytössä olevista erilaisista jätesäkeistä, -tynnyreistä ym. pakkausmateriaaleista sekä tarroista jätepakkausten merkitsemiseen. Lajittelu parani selvästi vuodesta Materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 47 % yhdyskuntajätteistä (45 % vuonna 2015), kun tavoite oli 50 %. Sekajätemäärä pieneni vuonna 2016 vuoteen 2015 verrattuna 2 %, kun tavoite oli 3 %. Biojätteen määrä kasvoi vuonna 2016 vuoteen 2015 verrattuna 1 %, kun tavoite oli vähentää sen määrää 2 %. Paperijätteen määrä väheni vuonna 2016 peräti 5,1 %, kun tavoite oli 3 %. 3.2 Otetaan jäteseurantajärjestelmä käyttöön HUSKEY-järjestelmän pilottikäyttö toteutettiin Meilahden sairaalassa alkuvuodesta Pilotin pohjalta kehitetty järjestelmä otettiin käyttöön portaittain huhtikuusta 2016 alkaen. Järjestelmä kattoi vuoden lopussa tietosuojattavien jätteiden ja sähkö- ja elektroniikkaromun osalta kaikki HUS:n toiminnot ja muiden seurattavien jätteiden osalta lähes kaikki HUS:n sairaalat. 4. HUS jatkaa energiatehokkuustyötä uudella kuntien energiatehokkuussopimuksella HUS osallistui uuden energiatehokkuussopimuskauden valtakunnalliseen valmisteluun. HUS liittyi uuteen kunta-alan energiatehokkuussopimukseen vuosille HUS:n hankinnoissa huomioidaan vastuullisuus entistä paremmin Kankaisten käsipyyhkeiden käyttömahdollisuuksista paperisten tilalla viestittiin sekä ympäristöseminaarissa että ympäristöpostissa. HUS:n tilaus- ja varastojärjestelmien uusiminen teki katkon kertakäyttöisten ja PVC:tä sisältävien tuoteryhmien kulutusseurantaan. Suunniteltua, erillistä PVC-vapaiden tuotevaihtoehtojen kartoitusta ei tehty. 6. Kiinteistöjen ympäristövaikutukset huomioidaan niiden koko elinkaaren ajalta 6.1 Laaditaan ohjeistus ympäristöasioiden huomioonottamisesta HUS:n rakennusinvestoinneissa ja jalkautetaan se Ohje laadittiin laajassa yhteistyössä HUS:n asiantuntemusta hyödyntäen. Se julkaistiin joulukuussa 2016 ja se koskee sekä korjaus- että uudisrakentamista. 6.2 Kartoitetaan jätevesien päästöseurannan tarpeet ja mahdollisuudet HUS-tasolla. Toteutetaan tarpeelliset mittaukset. Jorvin jätevesien lääkeainepitoisuuksista HSY:ltä saatuja tutkimustuloksia vertailtiin kansallisella tasolla. HUS liittyi Tekesin ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimukseen, jossa selvitetään lääkeainepitoisuuksia jätevesistä ja erilaisia mahdollisia puhdistustekniikoita. Tutkimukseen otettiin näytteitä myös HUS:n jätevesistä. HUS ympäristökertomus

8 Koulutus, neuvonta ja viestintä Uuden opettelua ja verkostoitumista Koulutus ja viestintä nostettiin vuonna 2016 ympäristötyön keskiöön. Ympäristövastaavilla ja laitoshuoltajilla on ollut vuoden aikana poikkeuksellisen paljon uutta lajittelutietoa ja jätehuollon toimintatapoja opeteltavana sekä yksiköiden arkeen jalkautettavana. Toisaalta koulutusta ja verkostoitumismahdollisuuksiakin on ollut samalla enemmän. Uusista jäteohjeista pidettiin neljä infotilaisuutta ja 18 ympäristöfoorumissa oli keväällä aiheena uusien jäteohjeiden mukainen lajittelu sekä HUSKEY-järjestelmän käyttöönotto. Vuonna 2016 aloitettiin ympäristövastaavien kertauskoulutukset heille, joilla omasta ympäristövastaavakoulutuksesta on jo aikaa. Tavoitteeksi asetettiin antaa kertauskoulutus viidelle prosentille ympäristövastaavista vuodessa, mutta kertaus tavoittikin yhdeksän prosenttia heistä. Uusia ympäristövastaavia koulutettiin aiempien vuosien tapaan neljällä kurssilla, tänä vuonna 65 ja ympäristövastaavia on nyt yhteensä noin 850. Monet ympäristövastuuryhmät olivat asettaneet tavoitteekseen tukea ja aktivoida omia ympäristövastaaviaan. Hyvinkään sairaanhoitoalue, HYKS ATeK, HUSLAB ja HYKS:n kuudesta tulosyksiköstä koostuva Kuusikko vahvistivat omia verkostojaan järjestämällä omat tilaisuutensa, joihin osallistui peräti 205 henkilöä. Hyväksi koettuja tilaisuuksia aiotaan järjestää taas vuonna Viestintää kaikilla kanavilla Ympäristötavoitteeksi oli asetettu viestiä vähintään 10 kertaa kaikille huslaisille ympäristöasioista. Pelkästään intranetin etusivulla julkaistiin ympäristöaiheisia uutisia 10 kertaa. Uutinen intranetin etusivulla 10 Juttu Husarissa 1 Ympäristöposti kaikkiin HUS:n yksiköihin 3 Ympäristövartti-tietopaketit osasto- 3 palavereihin 17 Vuonna 2016 potilaat, omaiset ja muut sidosryhmät ovat HUS:n internetsivuilta tietoa etsiessään löytäneet myös uuden HUS:n ympäristövastuusta kertovan osion. Siellä esitellään HUS:n ympäristöpolitiikka, ympäristöohjelma sekä kerrotaan sitoumuksistamme Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen sekä ilmastokumppanuudesta Helsingin kaupungin kanssa. Tilaisuuksia Osallistujia Ympäristövastaavakoulutus 4 65 Kertauskurssi ympäristövastaaville 4 73 HUS ympäristöseminaari Ympäristöfoorumit sairaaloittain Ympäristöfoorumit ja -seminaarit toimialoittain Jäteinfot HUS ympäristökertomus 2016

9 Energia Energiatehokkuussopimuskausi vaihtui Kuntien energiatehokkuussopimus on sitoumus vapaaehtoiseen energiatehokkuustyöhön, jossa HUS on ollut mukana jo 1990-luvun lopulta lähtien. Sopimuskauden energiansäästötoimenpiteiden tavoitteesta 25,1 GWh/a on saavutettu vuoden 2015 loppuun mennessä noin 20,8 GWh/a. Vuoden 2016 säästötoimenpiteet raportoidaan huhtikuussa Vuonna 2015 säästöä kertyi 1,78 GWh/a ja vuoden 2016 säästökertymäarvio on vähintään samaa tasoa. Vuonna 2015 raportoitiin, että HUS:n energiatehokkuustavoite olisi ylittynyt jo vuonna Syksyllä 2016 ilmeni, että osalla ns. varhaistoimista oli seurantajärjestelmässä virheellinen hyväksymismerkintä. Muu investointi -tyyppiset säästötoimenpiteet vuosilta (yhteensä 6,3 GWh/a) piti jättää pois laskennasta, joten tavoitetta ei oltukaan vielä saavutettu. Joulukuussa 2016 HUS:n hallitus hyväksyi HUS:n liittymisen Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen seuraavallekin sopimuskaudelle SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN KERTYMÄT 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 3,9 GWh 4,1 GWh 1,8 GWh tulokset saadaan 4/ Tavoitteena uudella kaudella on 19,5 GWh/a:n energiansäästö vuoden 2025 loppuun mennessä eli 7,5 prosenttia vuoden 2015 kulutuksesta. Tähän mennessä tehdyt energiatehokkuustoimenpiteet ovat olleet perinteisiä, selkeitä ratkaisuja. Niiden mahdollisuudet on nyt lähes käytetty loppuun. Uudella sopimuskaudella mm. rakennusmääräysten asettamat vaatimukset tiukentuvat merkittävästi ja säästötoimenpiteiksi laskettavat vaatimustason ylitykset vaativatkin aivan uusia innovatiivisia toimintamalleja. Energiansäästöviikko motivoi ja informoi Kansallinen energiansäästöviikko, jota vietetään aina viikolla 41, on HUS:ssa vakiintunut näkyvimmäksi, vuosittaiseksi ympäristökampanjaksi. Vuonna 2016 aiheena olivat HUS:ssa erityisesti liikkumisen valinnat. Yli huslaisen valinnat kertautuvat merkittäviksi ympäristöteoiksi, kun matkat töihin ja kotiin sekä siirtymiset työpäivän aikana HUS:n sairaaloiden välillä tehdään entistä useammin oman auton sijasta kävellen, polkupyörällä tai julkisia liikennevälineitä käyttäen. Liikkumisen valinnat -aiheisella info-paketilla HUS:n ympäristövastaavat toivat aihetta esiin mm. energiansäästöviikolla pidetyissä osastopalavereissa. Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueet toteuttivat vuonna 2016 yhteisen energiansäästöviikon kampanjan intranetiin ja päivittäiset energiansäästövinkit näkyivät myös kaksikielisissä julisteissa osastojen seinillä. Lohjalla sairaalan aulatilat täyttyivät lisäksi jokavuotiseen tapaan energiansäästöaiheisesta taidenäyttelystä. HUS ympäristökertomus

10 Myös Hyksin Naistentaudit ja synnytykset sekä Lasten ja nuorten sairaudet -tulosyksiköissä laadittiin oma kampanjajuliste. Siinä nostettiin esiin mahdollisuudet säästää luonnonvaroja ja energiaa painottamalla mm. harkintaa kulutus- ja kertakäyttötarvikkeissa, sähköisen tiedonvälityksen suosimista ja ruokahävikin vähentämistä. Porvoon sairaalassa pureuduttiin hävikin vähentämiseen järjestämällä osastoilla varastojen tarkistus ja tyhjennyskampanja. Lajittelun kehittämiseksi tehtiin laaja kysely lajittelun tehostamisen esteistä ja kyselyn tulokset julkaistiin henkilöstölehdessä. Syksyn kuluessa kyselyssä esiin tulleita kehitysideoita toteutettiin. Hyvinkään sairaanhoitoalueella kootaan energiansäästöviikolla aina ympäristövastaavat yhteiseen seminaaripäivään. Vuonna 2016 osallistujia oli 57, eli lähes kaikki ympäristövastaavat pääsivät paikalle. Energiakustannukset Energiakustannukset vuonna 2016 olivat HUS:ssa 20,5 miljoonaa euroa. Tässä luvussa ei ole mukana tytäryhtiöitä eikä kaikkia vuokratiloja. Kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 0,3 %. Ostetun lämpöenergian kustannukset vuonna 2016 olivat noin 8,1 miljoonaa euroa (kasvoi 4 % vuoteen 2015 nähden). Sähkön kustannukset olivat 9,5 miljoonaa euroa ja maakaasun hieman alle miljoona euroa. Vedenkäytön kustannukset nousivat 5,9 % noin 1,9 miljoonaan euroon. HUS-Tietohallinto ja HUS-Tilakeskus ovat hankkineet henkilökunnalleen yhteiskäyttöpyöriä, joilla polkaisee nopeasti paikasta toiseen. HUS:n energiansäästöviikon aiheena vuonna 2016 olivat erityisesti liikkumisen valinnat. Matkat töihin ja kotiin sekä siirtymiset työpäivän aikana HUS:n sairaaloiden välillä kannustettiin tekemään oman auton sijasta kävellen, polkupyörällä tai julkisia liikennevälineitä käyttäen.

11 Energiankulutus Vuosi 2016 oli lämmitystarvelukujen mukaan noin 13 prosenttia kylmempi kuin vuosi Mitattu lämpöenergian kulutus onkin noussut keskimäärin 13,7 prosenttia vuodesta 2015, mutta rakennuskohtainen vaihtelu on suurta. Lämpö- ja sähköenergian kulutusta on 2016 kasvattanut myös toiminnan aloittaminen Jorvin päivystysrakennuksessa ja loppuvuonna 2015 alkanut HUSLAB -toimitalon käyttö. Vedenkulutus on laskenut merkittävästi (10 20 %) useimmissa sairaaloissa, mutta Meilahden alueen vedenkulutus on kasvanut toiminnan kasvamisen myötä. Koko HUS:ssa vedenkulutus vuonna 2016 oli 615 miljoonaa litraa. Maakaasua kulutettiin 2,8 miljoonaa Nm3. Palvelurakennusten energiakulutuslukemissa on huomioitu HUS:n sairaaloiden ja muiden palvelurakennusten energiankulutus, vedenkulutus ja maakaasun käyttö. Sähkön osalta mukana on myös osa sairaaloiden ulkopuolisista vuokrakohteista. Asunnot eivät ole mukana, sairaaloiden yhteydessä olevia lukuun ottamatta. ENERGIAKUSTANNUKSET % 46 % 9 % 40 % Kustannukset yhteensä 20,5 miljoonaa euroa Lämpöenergia noin 8,1 M Sähkö 9,5 M Maakaasu noin 1 M Vedenkäyttö noin 1,9 M LÄMPÖ- JA SÄHKÖENERGIAN KULUTUS HUS:N PALVELURAKENNUKSISSA Kulutuksen muutoksen tekijöitä: 2012: Ajanjakson kylmin vuosi. 2013: Ajanjakson toiseksi kylmin vuosi. Tammiharjun sairaala ei enää mukana. 2014: Lämpimämpi vuosi kuin : Ajanjakson lämpimin vuosi. HUS-Logistiikkakeskus, Meilahden uudet maanalaiset tilat ja HUSLABtoimitalo otettiin käyttöön. Toiminta Meilahden tornisairaalassa käynnistyi peruskorjauksen jälkeen. 2016: Yhtä kylmä vuosi kuin Jorvin päivystyslisärakennus otettiin käyttöön. GWh Lämpö (sääkorjattu) GWh Lämpö (mitattu) GWh Sähkö GWh Lisäksi kulutettiin kaukokylmää vuonna 2015: 1,12 GWh vuonna 2016: 1,96 GWh 146 GWh 140 GWh 116,5 GWh

12 Kasvihuonekaasupäästöt Hiilijalanjälki muodostuu energiankulutuksesta HUS:N KASVIHUONEKAASU- PÄÄSTÖJEN JAKAUMA 2016 Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa kannustetaan julkisen sektorin toimijoita vähentämään hankintojen sekä oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä. HUS:n toiminnan suurimmat kasvihuonekaasupäästöt syntyvät sähköstä ja kaukolämmöstä, joiden kulutus kasvoi vuoteen 2015 verrattuna. Jätteet: Maakaasu: Öljy: Typpioksiduuli: 550 Ajoneuvot: 280 Sähkö: HUS:n ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat arvioidut päästöt vuonna 2016 olivat noin t CO2 ekv. (hiilidioksidiekvivalenttia). Laskennan lähtötietojen epävarmuuden vuoksi lukeman arvioitu tarkkuus on ± t CO2 ekv. Arviossa ovat mukana energiankulutus (sähkö, kaukolämpö), energiantuotanto (maakaasu, öljy), typpioksiduulin käyttö, jätehuolto ja omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineenkulutus. Erikoissairaanhoidon toiminnassa käytettävien sairaalakaasujen, lähinnä typpioksiduulin osalta laskentaa on korjattu. Kaukolämpö: (x 1000 CO2 ekv.) HUS:N KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN JAKAUMA VUOSINA t CO2-ekv Sähkö Kaukolämpö Maakaasu Jätteet Öljy Typpioksiduuli Ajoneuvot yhteensä HUS ympäristökertomus 2016

13 Jätemäärät ja hyötykäyttö Uusi jäteseurantajärjestelmä HUS:n erityisjätteiden seuranta- ja laskutusjärjestelmä uudistettiin vuonna HUS-Kiinteistöt Oy:n laatima uusi HUSKEY-järjestelmä otettiin käyttöön portaittain koko HUS:ssa HUS-Desikon, HUS-Kiinteistöt Oy:n ja HUS-Ympäristökeskuksen yhteisprojektina. Järjestelmän avulla yksiköiden biologisen jätteen, pistävän ja viiltävän jätteen, tietosuojattavien jätteiden sekä sähkö- ja elektroniikkaromujen määrää seurataan ja yksiköitä laskutetaan jätteistä tuotetun määrän mukaan. Järjestelmän avulla seurataan myös suuressa osassa yksiköitä sekajätteen määrää sekä HYKS-alueella kartongin määrää. Näistä ei kuitenkaan ole erillislaskutusta. HUS:N JÄTTEET VUONNA 2016 Rakentamisen ja kiinteistönhoidon jäte: 952 Vaaralliset jätteet: 188 Terveydenhuollolle ominaiset jätteet: 372 Lääke- ja solunsalpaajajätteet: 85 Uusi järjestelmä mahdollistaa jätemäärien ja -kustannusten lähes reaaliaikaisen seurannan intranetissä, esim. yksikkö- ja tulosyksikkökohtaisesti sekä vertailun eri yksiköiden välillä. Käyttöoikeudet ovat kaikilla huslaisilla. Helposti saatavilla olevan tiedon toivotaan auttavan jätteen syntyä vähentävien toimintatapojen tunnistamisessa ja kannustavan jätteen määrän vähentämistoimiin. Vuonna 2017 järjestelmä laajennetaan kattamaan myös HUS:n tiloissa vuokralla toimivat HUS:n ulkopuoliset yksiköt. Tavoitteena jätteen vähentäminen ja hyötykäyttö Vuonna 2016 HUS:n kokonaisjätemäärä oli 8,1 miljoonaa kiloa. Jäte koostuu viereisen kuvan mukaisesti yhdyskuntajätteestä, terveydenhoidolle ominaisista jätteistä, kiinteistönhoidon jätteistä ja vaarallisista jätteistä. Sekajätteen lisäksi myös terveydenhuollolle ominaiset jätteet hyödynnetään energiana. Ympäristöviestinnässä jätelajittelu ja jätemäärien seuranta olivat jäteohjeiden päivitysten sekä HUSKEY-järjestelmän käyttöönoton myötä runsaasti näkyvillä. Yksiköiden ympäristötyön helpottamiseksi laadittiin kuvasto, josta löytyy kootusti tiedot astioista, säkeistä ja muista tarvikkeista, joita HUS jäteohjeen mukaiseen jätteen pakkaamiseen ja merkitsemiseen tarvitaan. Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen materiaalina: (x 1000 kg) Sekajäte energiahyötykäyttöön: Biojäte bioetanolituotantoon: 51 Sairaalakiinteistöillä tehtiin myös jätehuollon prosesseihin ja lajittelun oikeellisuuteen liittyviä jätekatselmuksia, joiden perusteella suunnattiin neuvontaa yksiköihin. Mm. näillä toimilla sekajätteen määrää saatiin pienenemään kaksi prosenttia, mikä oli positiivista, mutta tavoiteltuun kolmeen prosenttiin ei päästy. Samoin materiaa- HUS ympäristökertomus

14 lihyötykäyttöön yhdyskuntajätteestä ohjautuvan jätteen määrä kasvoi 45 prosentista 47 prosenttiin, eli lajittelu tehostui selvästi. Tavoitteena oli kuitenkin saada peräti puolet yhdyskuntajätteestä lajiteltua kierrätettäväksi materiaalina, joten asetettu tavoite ei toteutunut. Paperijätteen määrä pieneni enemmän kuin oli tavoiteltu. Monet sähköiset palvelut ja järjestelmät luovat pohjaa pienentää paperijätteen määrää jatkossakin. Lainsäädäntöön vuonna 2016 tullut biologisesti hajoavan jätteen kaatopaikalle viemiskielto sekä mahdollisuus kuljettaa kauempaakin jätettä Vantaan uudelle jätevoimalalle ovat ohjanneet vuoden 2016 aikana HUS:n alueelta vaiheittain lopulta kaiken sekajätteen, biologisen jätteen sekä viiltävän ja pistävän jätteen poltettavaksi ja siten hyödynnettäväksi energiana. Uuden HUSKEY-jäteseurantajärjestelmän lukulaitteen käyttö on selkeää ja nopeaa. Vuonna 2016 HUS-Kiinteistöt Oy:n laatima järjestelmä otettiin käyttöön portaittain koko sairaanhoitopiirissä HUS-Desikon, HUS-Kiinteistöt Oy:n ja HUS-Ympäristökeskuksen yhteisprojektina. HUSKEY-nimi tulee sanoista HUS, Kierrätys, Energia ja Ympäristö. On ympäristön kannalta erinomaista ottaa jätteestä energia talteen ja tuottaa siitä lämpöä ja sähköä. Kuitenkin sekajätteen mukana menee vieläkin turhaan kierrätyskelpoista materiaalia polttoon. Ensisijaisesti itse jätteen tuottamista pitäisi hillitä, käyttää tuotetta huolellisesti käyttöikänsä loppuun asti, hyödyntää materiaalit niin monta kertaa kuin mahdollista ja vasta sitten polttaa vain se, mikä ei enää ole hyödynnettävissä. Kustannustehokkuutta prosessimuutoksilla HUSLAB:n etäpisteiden viiltävät ja pistävät jätteet on aiemmin kerätty Ekokemin kuljetusten mukana polttoon Riihimäelle. Vuonna 2016 kokeiltiin niiden keräämistä Meilahteen laboratorionäytteiden noutojen yhteydessä. Meilahdesta viiltävä ja pistävä jäte toimitetaan Vantaan jätteenpolttolaitokselle. Kokeilu toimi hyvin ja sitä lähdettiin laajentamaan koko HUS alueelle syksyllä Yhteiskuljetuksen, pakkausmateriaalivaihdoksen ja edullisempien jätemaksujen ansiosta kustannukset voivat toimipisteestä riippuen pudota peräti %.

15 HUS:N JÄTTEIDEN JAKAUMA JA HYÖDYNTÄMINEN ,1 miljoonaa kg Puu: 96 Materiaalina hyödynnettävät vaaralliset jätteet: 161 Rakennusjäte: 451 Katupuhdistusjäte: 95 Lehdet ja oksat: 37 Biojäte bioetanolituotantoon: 51 Sekajäte, hyödynnetään energiana: Materiaalina hyödynnettävä yhdyskuntajäte: Muulla tavoin käsiteltävät vaaralliset jätteet: 16 Maa- ja kiviaines: 32 Kaivo-, viemäri- ja rasvakaivojätteet: 241 (x 1000 kg) Energiana hyödynnettävät terveydenhuollolle ominaiset jätteet: 372 Energiana hyödynnettävät vaaralliset jätteet: 96 Vihreät: materiaalina hyödynnettäviä Punaiset: energiana hyödynnettäviä Siniset: muulla tavoin käsiteltävät jätteet TERVEYDENHUOLLOLLE OMINAISET JÄTTEET ,37 miljoonaa kg ,6 240,1 biologinen jäte sekä pistävä ja viiltävä jäte, jätteen polttoon ,0 131,4 nesteitä sisältävät, tietosuojattavat ja eettiset biologiset jätteet 50 0 (x 1000 kg) 36,5 0, biologinen jäte sekä pistävä ja viiltävä jäte, kaatopaikalle haudattu HUS ympäristökertomus

16 HUS:N JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISEN MUUTOS sekajäte energiahyötykäyttöön materiaali hyötykäyttöön * (x 1000 kg) rakennusjäte ** biojäte polttoaineen valmistukseen sekajäte kaatopaikalle energiajae * hyötykäytettävinä materiaaleina huomioitu: lasi, paperi, tietosuojattu paperi ja muu materiaali, pahvi, kartonki, biojäte, metalli ja muovi ** suuri osa rakennusjätteistä toimitetaan lajitteluasemien kautta hyötykäyttöön Kuvissa esitetään jätemäärän kehitys ja hyötykäyttöön ohjatun jätemäärän osuus viime vuosina. Ylemmässä kaaviossa erottuu selvästi, kuinka jätteen kaatopaikkakielto ja Vantaan jätevoimalaitoksen käyttöönotto ovat ohjanneet jätteet kaatopaikan sijasta energiahyötykäyttöön. HUS:N YHDYSKUNTAJÄTTEET ,5 miljoonaa kg Tietosuojattu paperi: 194 Kartonki ja keräyskartonki: 233 Keräyspaperi: 353 Ruskea kartonki: 464 Metalli: 254 Lasijäte: 106 Muu yhdyskuntajäte: 7 Sekajäte: Biojäte: (x 1000 kg) 16 HUS ympäristökertomus 2016

17 Vastuulliset hankinnat Suunta kohti hankintojen ympäristökriteerejä HUS:lle määriteltiin vuonna 2016 hankintastrategia. Strategiassa kirjataan auki kuinka HUS:n kaikilla osa-alueilla suunnittelu ja hankinnat luovat pohjan ympäristön huomioivalle toiminnalle. Arvioimalla hankintavaiheessa sekä tuotteiden että palvelujen koko elinkaarta, mahdollisuudet ympäristöhaittojen vähentämiseen ovat suuret. Valitsemalla esim. vastuullisesti tuotettua, käytön aikana vähäpäästöistä tai vähän energiaa kuluttavaa sekä käytön jälkeen uudelleen käytettävää ja myrkytöntä tuotetta tai palvelua, saadaan paitsi suoria, myös välillisiä positiivisia ympäristövaikutuksia. HUS:n hankinnoissa ympäristöjohtamisen kehittäminen merkitsee ympäristöasioiden huomioimisen tuomista luontevaksi osaksi hankintaprosesseja. Vuonna 2016 tammikuussa julkaistu Työ- ja elinkeinoministeriön ohje energiatehokkuudesta julkisissa hankinnoissa ja joulukuussa annettu laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) ohjaavat ja tukevat tässä tavoitteessa. HUS:n hankintaohjeen ympäristöliite onkin nyt tarpeen ja mahdollista päivittää kuvaamaan julkisen sektorin entistä parempia mahdollisuuksia huomioida vastuullisuus hankinnoissa. Yhteistyöllä ympäristöystävällisiä tuotteita valikoimiin Meilahden Tornisairaalan saneerauksen yhteydessä, toiminnan suunnittelun työryhmässä huomattiin tarve toimivalle, ympäristöystävälliselle vaihtoehdolle yhä laajemmin tarjolla olevien, kertakäyttöisten potilasväliverhojen sijaan. Työryhmässä suunniteltiinkin Uudenmaan sairaalapesulan kanssa yhteistyössä uusi, pestävä potilasväliverhomalli. Projektissa kehitettiin erityisesti verhon kiinnitysmekanismia, jotta verho on laitoshuollon vaivatonta vaihtaa hygienian kannalta riittävän usein. Vuodesta 2016 eteenpäin verhot kuuluvat Uudenmaan sairaalapesulan valikoimiin, mitä kautta ympäristöystävällinen vaihtoehto on laajasti otettavissa käyttöön. Suurena hankkijana HUS pystyy vaikuttamaan tuote- ja palvelutarjontaan ja ohjaamaan sitä ympäristöystävällisemmäksi.

18 Kiinteistöjen ympäristövaikutukset Ympäristöasioiden huomioon ottaminen HUS-rakennusinvestoinneissa: Joulukuussa 2016 valmistui ohje ympäristöasioiden huomioimiseksi HUS:n rakennusinvestoinneissa. Ohje täydentää HUS:ssa jo vuodesta 2012 käytössä ollutta ohjetta rakentamisen energiatehokkuudesta, joka päivitettiin viimeksi vuonna Ohje on tarkoitettu käyttöön niin HUS:n omille kuin ulkopuolisille suunnittelijoille ja se koskee sekä uudis- että korjausrakentamista. HUS haluaa näin varmistaa, että sen nyt jo lähes miljoonan neliömetrin kiinteistökannan ympäristökuormitus minimoidaan pitkällä aikavälillä. Vuonna 2016 aloitettiin Lohjan sairaalan rakennusten saneeraus ja uuden rakennuksen rakentaminen. Saneerauksessa rakennetaan yksiköihin mm. energiatehokkaampia ilmanvaihtolaitteita. Uuteen rakennukseen tulee käyttöön myös uusiutuvaa energiaa, sillä sinne rakennetaan maaenergiajärjestelmä. Sairaala-alueiden kehittämisessä työntekijän työmatkaliikkuminen on yksi ydinkysymyksiä. Ympärivuotista työmatkapyöräilyä tuettiin Hyvinkään sairaalalla, kun kolme aluetta parkkihallista erotettiin helmikuussa 2016 pyöräparkeiksi. Tiesitkö, että... Jäteveden lääkeaineita tutkitaan Lääkejäämiä sisältävän jäteveden puhdistuksen tehostaminen päästölähteillä ja lääkejätteen tehokkaampi käsittely (EPIC) HUS on mukana Suomen ympäristökeskuksen, Tekesin, Lappeenrannan ja Helsingin yliopistojen EPIC-hankkeessa. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen. Lääkeaineiden kulkeutuminen vesistöihin ja sitä kautta eri ekosysteemeihin on nouseva mielenkiinnon ja huolen aihe. Jotta suunnitteilla oleva lainsäädäntö ja viranomaisten ohjauskeinot voitaisiin laatia mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi sekä tehokkaiksi ympäristön ja investointien kannalta, tarvitaan vielä paljon tutkimustietoa. Lisätietoja hankkeen nettisivuilta: 18 HUS ympäristökertomus 2016

19 HUS:n ympäristötavoitteet 2017 HUS ympäristöohjelma 2017 jakautuu kuuden eri otsikon alle. Nuo otsikot ovat HUS:n 5-vuotisen ympäristöohjelman päätavoitteet. Tähän on poimittu vuoden 2017 ohjelmasta merkittävimmät tavoitteet ja toimenpiteet. 1. Jokainen huslainen tuntee oman työnsä ympäristövaikutukset ja mahdollisuutensa vaikuttaa niihin. Ympäristövastaavakattavuus kartoitetaan ja yksiköitä kannustetaan valitsemaan ja kouluttamaan ympäristövastaavia. Kertauskoulutuksia järjestetään ja niitä markkinoidaan aktiivisesti. Perehdytysmateriaalit ympäristöasioihin päivitetään ja otetaan käyttöön. Ympäristöasioista viestitään koko HUS:n laajuisesti vähintään 10 kertaa vuodessa. 2. Ympäristöjohtamisen käytäntöjä kehitetään. Johdon katselmukset ympäristöasioihin aloitetaan. Nostetaan ympäristöasiat näkyviin myös HUS:n ulkoisessa viestinnässä. 3. Ehkäistään jätteen syntyä ja panostetaan uudelleenkäyttöön sekä kierrättämiseen. Jätteen määrän vähentäminen ja lajittelun tehostaminen verrattuna vuoteen 2015 Sekajätteen määrä - 6 %. Biojätteen määrä - 4 %. Paperijätteen määrä - 6 % Jäteastia- ja lajittelupistemerkintöjen kehittämisprojekti. Varastohävikin kartoitusprojekti. Vaarallisten jätteiden prosessien kehittäminen taloudellisten säästöjen saamiseksi. 4. HUS jatkaa energiatehokkuustyötä uudella kuntien energiatehokkuussopimuksella. Energiansäästötoimenpiteillä saadaan 1 % säästökertymä vuoteen 2015 verrattuna. Laaditaan uutta sopimuskautta koskeva toimintasuunnitelma. 5. HUS:n hankinnoissa huomioidaan vastuullisuus entistä paremmin. HUS:n hankintaohjeen ympäristöliite päivitetään. Valmistellaan koulutusmateriaali HUS:n hankintoihin osallistuville. 6. Kiinteistöjen ympäristövaikutukset huomioidaan niiden koko elinkaaren ajalta. Otetaan käyttöön uusi Ympäristöasioiden huomioon ottaminen HUS rakennusinvestoinneissa -ohje. HUS ympäristökertomus

20 Ympäristövastuu osa kaikkea HUS:n toimintaa HUS-Ympäristökeskus Paciuksenkatu 21, Helsinki PL HUS