YMPÄRISTÖKERTOMUS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖKERTOMUS 2013"

Transkriptio

1 Hallitus , LIITE 7 YMPÄRISTÖKERTOMUS 2013 HUS ympäristöhallinto

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu Ympäristöhallinnon päällikön vuosikatsaus... 3 HUS ympäristöohjelma Ympäristöorganisaatio... 6 Sisäinen ja ulkoinen sidosryhmäyhteistyö... 7 Koulutus, neuvonta ja viestintä... 8 Energiatehokkuustoiminta Materiaalitehokkuus syntyy jokaisen valinnoista Jätehuolto Laatija Ympäristökeskus: Mirja Virta, ympäristöhallinnon päällikkö Pirkko Väätäinen, erikoissuunnittelija Jani Valkama, erikoissuunnittelija Editointi: Taitto:

3 YMPÄRISTÖHALLINNON PÄÄLLIKÖN VUOSIKATSAUS HUS:n ympäristöhallinto on jatkanut vuoden 2013 toimintasuunnitelmassaan ympäristöohjelman suuntauksia. Sairaanhoitoalueet, sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut sekä :n tulosyksiköt, joista käytetään jatkossa nimitystä HUS:n toimintayksiköt, laativat omat tavoitteensa mukaillen ympäristöhallinnon tavoitteita. Näistä ympäristötyössä mukana olleista 16 yksiköstä 12 on raportoinut tuloksensa. Ympäristöohjelman välitavoite vuodelle 2013 oli: päätöksentekijämme ovat ympäristöhallinnon vastuunkantajia. Tätä tavoitetta valmisteltiin jo aiemmin vuosina , kun toimintayksiköiden johtoryhmille vietiin tietoa ympäristötavoitteiden ja erikseen energiatehokkuuden päämääristä. Lisäksi alueelliset ympäristövastuuryhmät raportoivat tavoitteista ja tuloksista aina omille johtoryhmilleen, jotka ovat sitä kautta päätöksen teossa mukana joka vuosi. HUS:n merkittävimpinä ympäristötavoitteina ovat materiaali- ja energiatehokkuus, jotka on otettava huomioon kaikessa suunnittelussa, toiminnassa, hankinnoissa, jätehuollossa, jne. Logistiikka teetti hankintaohjeen liitteeksi jo vuonna 2012 oppaan ohjeistamaan ympäristönäkökohtien huomioimista hankinnoissa, mutta sen käyttö on havaintojeni mukaan vähäistä. Ohje ei ole täydellinen, mutta antaa suunnan monen tyyppisen kilpailutuksen ympäristökriteereihin. HUS:ssa ei ole vielä kattavaa seurantajärjestelmää hankintaprosesseissa hyödynnettyjen ympäristökriteereiden lukumääristä. Kokonaisuudessaan yksiköiden tulee tavoitella ympäristöystävällistä ja resurssitehokasta taloutta kestävän kulutus- ja tuotantotavan avulla. Sairaalatyössä alansa asiantuntijoille esitellään uutuustuotteita erilaisissa tilaisuuksissa, jolloin ympäristönäkökulma saattaa jäädä varjoon. Kertakäyttöisten sähköllä toimivien välineiden, joita ei pystytä puhdistamaa verestä ja eritteistä, käyttö on kasvanut. Jätehuollon kannalta ne eivät kelpaa sähkö- ja elektroniikkaromuna kierrätyskäsittelyyn, vaan joudutaan toimittamaan vaarallisena jätteenä poltettavaksi. Laitteiden hankintahinnan lisäksi myös jätekustannukset moninkertaistuvat. Vähintään tuottajalta pitäisi vaatia, että laite pystytään avaamaan ja puhdistamaan tai että tuottaja vastaisi jätehuollosta. Ympäristönäkökulmasta katsottuna kestokäyttöinen sähkölaite olisi paras ratkaisu. Uudessa jäteasetuksessa määritetään jätehuollon kuormakohtaisesta kirjapitovelvollisuudesta, joka koskee sekä jätteen tuottajaa että jätteen kuljettajaa. Melkoisen suuri työ HUS:lle ja toistaiseksi tilastointijärjestelmä ohjelmistoineen puuttuu. HUS on velvoittanut jätehuollon sopimuskumppaneita toimittamaan HUS:lle raportit, joista Kiinteistöt Oy ja Ympäristökeskus kokoavat jätteiden vuosiraportit. Tuloksena on hajanaisia ja työläitä kokonaisuuksia, jotka eivät ole riittäviä jätehuollon analyysiä varten. Uuden Meilahden jäteaseman myötä saadaan yhdyskuntajätteestä kiinteistökohtainen tilastointi. Tavoitteena on myös saada vastuuyksikkökohtainen tieto syntyvistä jätteistä. Tietoa tarvitaan, kun rakennetaan uusia kiinteistöjä ja halutaan tietää jätehuollon vaatimat tilaratkaisut. Lisäksi oikean tiedon avulla voidaan yksiköitä ohjata oikeaan suuntaan lajittelussa Mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa. Koko HUS:ssa syntyi jätettä 7,2 miljoonaa kiloa, jonka vuosittainen jätekustannus vuonna 2013 oli noin kuusi (6) miljoonaa euroa. Kustannuksiin on laskettu Kiinteistöt Oy:n ylläpitosopimukseen kuuluva jätehuolto sekä Kiinteistöjen hoitaman erityisjätehuollon kustannukset, vaarallisen jätteen jätehuolto, Logistiikan sisäinen jätekuljetus, Desikon osastokohtainen jätehuoltoon liittyvä työ sekä käytettyjen jätepakkausten hankintakustannukset. Sairaanhoitopiirin kokonaisympäristökuormituksen mittaaminen on haasteellista. Vaikka Meilahden voimalan päästökauppa loppuukin, tavoitteena voisi olla tulevaisuudessa mitata voimalaitosten ja varavoimaloiden sekä lisäksi HUS:n liikennesuoritteiden päästöjä samoin kuin viemäripäästöjä seuraavalla ympäristöohjelmakaudella. Tiedon kerääminen on suurin haaste isossa organisaatiossa. Lisäksi ympäristötaseen mittaaminen edes osakokonaisuuksina olisi haastava työ, Total - ohjelmaan saadaan osittaisia kulutustietoja, mutta kaikki muu onkin jo vaikeampaa. Isoja kokonaisuuksia lasketaan, mutta jo yksittäisen sairaalan henkilötyövuodet, hoitojaksot ja materiaalivirrat sekä osastotason energian ja veden kulutus, yms. eivät vielä ole saatavilla. Mirja Virta

4 HUS YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 Taulukko 1 HUS:n ympäristöhallinnon tavoitteet 2013 HUS:n ympäristöhallinnon tavoitteet 2013 Toteutuneet +/ toteutumattomat - Energia-asioiden raportointi. +- Vaikuttavuuden lisääminen: Työryhmät. + + Henkilökunnalle ympäristöterveellinen työ- ja hoitoympäristö sekä Asiakkaiden ja henkilöstön ympäristökäyttäytyminen on vaivatonta, yksi työryhmä aloitti toiminnan molemmista aiheista. Ympäristöasioiden Husarin tietoisku. näkyvyyden ja tunnettavuuden tason nostavut. Artikkeleita Intran ympäristösiminen. lehdissä. Valittujen materiaalitehokkuustuotteiden +- Materiaalitehokkuuden tavoitteet saavutettiin vain kk- mittarointi, määrä ja eurot. vaatteista. Kaatopaikkajätteen Toteutuma 18,0 %. vähentäminen alle % kokonaisjätemäärästä HUS:ssa. Sairaaloiden jätehuollon prosessikuvaukset. Ei toteutunut. - Ympäristöystävällisten Ei selvitystä. pesuaineiden käyttö, - tavoite +5 % Ympäristövastaavakurssit Toteutunut 4 kurssia. + Ympäristöseminaari Toteutunut Kokonaisenergian-, Ks. energiatehokkuus lämmön- ja sähkön + kulutukset sekä veden kuulutus, tiedot kerätty. Lainsäädännön seuranta Listattu uudet säädökset. + Ohjeistus jätehuollon Järjestetty tilaisuus kuljetusyrityksille jätehuollon kirjanpidosta, + huhtikuussa. Jäteasetus 179/2012 Lääkäreille oma ympäristökoulutus Ei tilaisuuksia. - Opintokäynnit, tavoite Yksi toteutettu 1-2 kpl/a + Huslaisten osallistuminen ympäristöfoorumeihin. Ympäristötiedotteet + - Ympäristövastuuryhmille työpajoja - Sähkön kulutuksen säästöt, Seurattujen materiaalitehokkuustuotteiden säästöt, Järjestetty 17 foorumia, osanottajia oli km hlöä. Ei tuotettu. Ei järjestetty. Ks. Energiatehokkuus Ks. Materiaalitehokkuus

5 Tulosten analysointia Kaikki toimintayksiköt eivät raportoineet vuodelta 2013 ympäristöohjelmaa ja energiatehokkuustoimintasuunnitelman raportointia. Energia-asioiden raportointi on toteutettu kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) raportoinnin aikataulussa. Ympäristöasioiden vaikuttavuuden lisäämiseksi ympäristöasioiden neuvottelukuntaan on perustettu työryhmiä, joista osa lopetti toimintansa ja työryhmät Henkilökunnalle ympäristöterveellinen työja hoitoympäristö sekä Asiakkaiden ja henkilöstön ympäristökäyttäytyminen on vaivatonta aloittivat toimintansa yhdistettynä yhdeksi työryhmäksi. Tässä työryhmässä on päätetty tuottaa yleistä jätehuollon ohjeistusta henkilökunnalle ja asiakkaille sekä materiaalia ohjeistamaan julkisten kulkuneuvojen käyttöä asiakkaille. Ympäristöohjelman vaikuttavuuteen liittyen HUS:n toimintayksiköistä medisiininen, operatiivinen ja Nala sekä HUSLAB ja Kuvantaminen ovat paneutuneet Riskit mittarin tuloksiin. Lohjan sh-alue on vaikuttanut tiedottamalla materiaali- ja energiatehokkuudesta foorumeissa ja johtoryhmässä. Ympäristöasioiden näkyvyyttä ja tunnettavuutta parannettiin työstämällä uutta intranettiä. Tavoitteena on, että osakokonaisuudet ovat helposti huslaisten löydettävissä. Myös lehdistö oli kiinnostunut sairaalajätteen käsittelymahdollisuuksista uuden jätelain muutosten johdosta. HUS:ssa suosituin energia- ja materiaalitehokkuuden mittari ja tavoite oli tulostuspaperin kulutuksen vähentäminen. Paperin kulutusta vähennettiin huomattavasti monessa toimintayksikössä, vaikka HUS:n kokonaistavoitetta ei saavutettukaan. Totalista mitattuna koko HUS:n paras tulos oli kuitenkin kertakäyttövaatteiden kulutuksen väheneminen -5,1 %, kun tavoite oli -5,0 %. Koko HUS:n sekajätteen määrä kaatopaikalle oli 18,0 % kokonaisjätemäärästä, eli ei alle 18 %, hyvältä tämäkin 18 %:n osuus näyttää. Tähän lukemaan päästiin ensisijaisesti, koska Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueet ovat toimittaneet sekajätteensä polttolaitokseen. Vuonna 2014 kaatopaikalle ei viedä juuri mitään, kun Vantaan uusi jätevoimalaitos aloittaa toimintansa ja silloin voimakkaiden kasvihuonekaasujen, kuten metaanin, syntyminen vähenee. Kuitenkin sekä kaatopaikalle toimitettavan että poltettavan sekajätteen osuus yhteensä koko HUS:ssa on vielä 21,8 %. Prosessien osa-alueita Sairaaloiden jätehuollon prosessikuvaukset ja Ympäristöystävällisten pesuaineiden käyttö, tavoite +5 % ei selvitetty vuonna Lainsäädäntöä seurataan jatkuvasti ja ympäristökeskuksen säädöslistaan lisättiin mm. asetus terveydenhuollon terävien instrumenttien tapaturmien ehkäisemisestä, kemikaalilaki ja täsmennys keräyspaperin kierrätyksestä. Keväällä järjestettiin HUS:n kanssa sopimussuhteessa oleville jätehuollon kuljetusyrityksille tilaisuus, jossa kerrottiin uuden jäteasetuksen vaatimasta jätehuollon kuljettajan ja jätteen lähettäjän kirjapitovelvollisuudesta. Tavoitteena on saada käyttöön yhtenäinen malli, joka on samalla tilastopohja jätemäärille. Ympäristöfoorumeja oli 17 tilaisuutta vuoden aikana, vaikka aivan kaikissa sairaaloissa ei ollutkaan omaa foorumia. Useimpiin foorumeihin osallistui henkilöä. Ympäristökeskuksen vuosi oli työntäyteinen ja on hauskaa huomata, että toimintayksiköt osallistuvat ympäristötyöhön aina vaan kattavammin kiireisen työnsä ohella.

6 YMPÄRISTÖORGANISAATIO HUS:SSA 2013 YVR = Ympäristövastuuryhmä HUS:n ympäristöorganisaatio 2013 Et = Muut ympäristöasiat = Energiatehokkuus = Energiayhteyshenkilö Hallitus Toimitusjohtaja Yhtymähallinto Hallintoylilääkäri Hallintoylihoitaja Tarkastusjohtaja Viestintäjohtaja Johtajaylilääkäri Energiatehokkuuden ohjausryhmä Hus-Tilakeskus Ympäristökeskus Talousjohtaja Hallintojohtaja Henkilöstöjohtaja Tutkimus ja kehittäminen Kiinteistötoimen et-työryhmä Ydintoim. ja tukipalvelujen et-työryhmä YNK Ympäristöasioiden neuvottelukunta HUSLAB Sairaanhoidolliset tukipalvelut Kuvantaminen Apteekki Apuvälinekeskus Med.ty. Oper.ty. NaLa ty. Sairaanhoitoalueet Psyk.ty. Sydän- ja keuhkokeskus Hyvinkää Porvoo Lohja LU Desiko Tukipalvelut Logistiikka Servis Ravioli Tytäryhtiöt Kiinteistöt Oy USP Oy Työterveys Tietohallinto Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR - - YVR Ympäristövastaavat 1-2/vastuuyksikkö ah Kuva 1 HUS:n ympäristöorganisaatio 2013 HUS:n ympäristöasioita johtaa Tilakeskuksen alla yhtenä vastuualueena toimiva Ympäristökeskus kolmen työntekijän voimin. Ympäristöhallinnon päällikkö vastasi ympäristöhallinnon alaan kuuluvista viranomaistehtävistä ja toimi myös HUS:n vaarallisten aineiden maantiekuljetusten (VAK) turvallisuusneuvonantajana ja kemikaalikäytön koordinaattorina. Ympäristöasioiden neuvottelukunta (YNK) perustettiin Puheenjohtajana on ympäristöhallinnon päällikkö. Kunkin toimintayksikön johtoryhmä nimeää jäsenet työryhmään, joka käsittelee Ympäristökeskuksen valmistelemat asiat kokouksissaan. Samat johtoryhmät nimeävät alueilleen ympäristövastuuryhmät (YVR), joiden tehtävänä on johtaa oman alueen ympäristötoimintaa kuten tehdä alueelleen ympäristöohjelma ja energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma sekä seurata ja raportoida toiminnastaan Ympäristökeskukselle ja omalle johtoryhmälleen. YVR:t perustettiin vuonna kuntayhtymän ja Työ- ja elinkeinoministeriön (ent. KTM) välinen energiatehokkuussopimus, joka solmittiin 2007 (vuodet ), velvoittaa toiminnan organisoinnin. Ympäristökeskuksen toinen erikoissuunnittelija on toiminut nykyisen ja aikaisempien energiansäästösopimusten yhteyshenkilönä jo vuodesta Vuonna 2008 perustettiin ohjausryhmä ja HUS:n energiatehokkuustoimintasuunnitelman (hallitus hyväksyi 2008) tekemistä varten valmisteluryhmä, joka on kokenut vuosien saatossa muodonmuutoksen. Ryhmä on jaettu ohjausryhmän alla toimiviksi kahdeksi erilliseksi energiatehokkuustyöryhmäksi (et-työryhmä). Kiinteistötoimen et-työryhmä aloitti 2012 ja ydintoiminnan ja tukipalvelujen et-työryhmän ensimmäinen toimintavuosi oli Näissä työryhmissä on jäseniä myös tytäryhtiöistä, sillä et-sopimuksen piiriin kuuluvat myös HUS:n 100 %:sti omistamat tytär- ja osakeyhtiöt. 6(26)

7 Ympäristövastaavia on koulutettu HUS:ssa ja sitä ennen :ssä vuodesta 1998 saakka lähes He toimivat kukin oman työyksikkönsä ympäristöasioiden edistäjinä ja toimeenpanijoina esimiehensä vastuuttamina. Tavoite on saada jokaiseen HUS:n vastuuyksikköön yhdestä kahteen kurssin käynyttä ympäristövastaavaa. HUS:n vuonna 2015 voimaan astuva organisaatiomuutos vaikuttaa myös ympäristöasioiden järjestämiseen. Johtoryhmät, jotka ovat nimenneet edustajansa niin YNK:iin, YVR:ään kuin ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuustyöryhmään, eivät pysy ennallaan. :n neljän tulosyksikön (ja nykyisen neljän YVR:n) sijaan vuoden 2015 alussa :ssä on 12 osaamiskeskusta. Tukipalvelut järjestetään myös uudella tavalla. Vuoden 2014 aikana onkin selvitettävä, miten ympäristöasioiden organisointia muutetaan vastaamaan uutta HUS:n organisaatiota parhaalla mahdollisella tavalla. SISÄINEN JA ULKOINEN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Ympäristökeskuksen työntekijät osallistuivat lähes päivittäin erilaisiin HUS:n sisäisiin sidosryhmätapaamisiin. Tapaamiset liittyivät mm. jätehuoltoon (muutokset, ohjeistus, tilojen suunnittelu, sopimukset), rakentamishankkeisiin ja koulutus- ym. tilaisuuksien järjestämiseen. Uuden intran ja Total -ohjelman käyttöön liittyi runsaasti työtä ja tapaamisia. Ympäristöhallinnon päällikkö oli mukana HUS:n turvaneulatyöryhmässä, HUS:n turvallisuustyöryhmässä. HUS:n energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilö hoiti yhteyksiä Työ- ja elinkeinoministeriöön ja Motivaan päin. Hän toimi HUS:n sisällä energiatehokkuusasioiden koordinaattorina, jonka tehtäviin kuului puheenjohtajan ja/tai sihteerin tehtävät energiatehokkuuden eri työryhmissä sekä sopimuksen mukainen raportointi valtakunnalliseen ohjelmaan. Jätehuollon tuleviin muutoksiin, käytäntöihin ja ohjeistukseen liittyviä tapaamisia oli kaikkiaan 15, joihin osallistui sekä HUS:n omaa että ulkopuolista henkilöstöä. Jätehuollon seurantapalavereja pidettiin Logistiikan ja Kiinteistöt Oy:n kanssa vuoden aikana kymmenen. Rakennushankkeiden yhteydessä osallistuttiin jätehuollon järjestämisen suunnitteluun eri yhteyksissä ja tapaamisissa. Vaarallisten jätteiden jätehuollon kilpailutuksen valmistelu yhdessä Logistiikan ja hallinnon lakimiehen kanssa alkoi 2013 syksyllä ja jatkuu vuoden 2014 alussa. Jätetilastoinnin hyödyntämisessä HUS on tehnyt yhteistyötä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kanssa jo yli kymmenen vuoden ajan viemällä jätetiedot vuosittain Petra-jätevertailuun. Ympäristökeskus osallistui aktiivisesti Suomen Sairaalatekniikan yhdistyksen SSTY:n ympäristöjaoksen toimintaan. Työryhmätapaamisia oli vuoden aikana kolme kertaa. Viranomaistapaamisten ohella Ympäristökeskus tapasi tuote-esittelijöitä ja muita ulkopuolisia tahoja erilaisten ympäristökysymysten puitteissa. Aasiasta saakka kävi vieraita tutustumassa kemikaaliasioiden valvontaan työsuojeluasioiden yhteydessä. Belgian suurlähetystön kanssa vaihdettiin tietoja sairaalajätteen käsittelystä. Ravioli järjesti yhdessä HSY kanssa Ruokaa vai Roskaa kampanjan syksyllä henkilöstöravintoloissaan. Lohjan ja Länsi-Uusimaan sh-alueet tekivät aktiivista yhteistyötä kunnan ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa energiansäästöviikon tapahtumien järjestämisessä. HUS:ssa oli pilaantuneisiin maihin liittyviä selvityksiä ja yksi ympäristövahinko. Naistenklinikan rakennustyömaalla vanhan rakennuksen alta löytyi rakennusjätettä, jota oli aikoinaan yleisesti käytetty täyttömaana. Maa-aineksen selvityksessä ilmeni, että siinä oli myös lyijyä. Alueelta poistettiin pilaantunut maa-aines ja toimitettiin käsittelyyn. Myös Porvoon sairaalan jäteaseman työmaata kaivettaessa maasta löytyi öljypäästöjä. Historiatietojen mukaan naapuritontilla oli aiemmin rikkoutunut Porvoon Energian muuntaja, josta oli päässyt valumaan öljyä, Porvoon sairaalan tontille valunutta öljyä ei huomattu. Pilaantunut maa-aines poistettiin käsittelyyn. HUS:n Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden alueilta poistettiin polttoöljysäiliöt syksyllä Kellokosken 1000 m 3 säiliön maaperä oli säilynyt puhtaana. Ohkolan sairaalan 25 m 3 ja 55 m 3 maanalaisten polttoöljysäiliöiden alta poistettiin n. 29 m 3 aistinvaraisesti pilaantuneeksi epäiltyä maata. Täydellistä loppuselvitystä alueesta ei pystytty tekemään sortumavaaran vuoksi. Alueelta saadun maanäytteen hiilivetypitoisuus oli alle määritysrajan. Aluetta tullaan tarkistamaan lisää, kun kohteessa tehdään kaivauksia. 7(26)

8 HUS:n alueella tapahtui lisäksi ympäristövahinko vuoden 2013 aikana. Kirurgisen sairaalan lämmitysöljysäiliön täytössä polttoöljyä pääsi valuma-altaaseen ja jonkin verran maahan. Öljysäiliöt ja betoninen valuma-allas sekä huoneen katto purettiin ja toimitettiin käsittelyyn. Tilapäisratkaisuna öljysäiliöt korvattiin palomestarin hyväksymillä piensäiliöillä. Alueen työt jatkuvat, kun ensin maapohjan mahdolliset päästöt tutkitaan. Ohkolan sairaalan luonnonvaraisella niittyalueelle tehtiin syksyllä Tuusulan kunnan ympäristökeskuksen johdolla ympäristötarkastus, joka liittyi rajanaapurin tekemään valitukseen niittyalueen hoidosta. Alueella on myös aikoinaan poltettu sairaalajätettä. Aluetta on tutkittu jo aiemmin, mutta sen vaadittu jatkotutkimus ja puhdistus aloitetaan 2014 keväällä. Uuden päästökauppalain johdosta HUS:n Meilahden voimalaitos putoaa pois päästökaupasta, koska varageneraattoreiden tuotto alittaa vaaditun rajan ja koko voimalaitoksen kapasiteetti jää alle 20 MW:n. Energiaviraston virallista päätöstä asiasta ei saatu vielä vuoden 2013 loppuun mennessä. KOULUTUS, NEUVONTA JA VIESTINTÄ Ympäristökeskus järjesti kaksipäiväisiä ympäristövastaavakursseja neljä, ja uusia ympäristövastaavia osastoille valmistui 72. Ympäristövastaavia oli vuoden 2013 lopussa osastoilla ja yksiköissä työssä n Sh-alueiden henkilökuntaa heistä oli n. 430 ja tukipalvelujen n Ammattinimikkeiden mukaan jaoteltuna eniten oli sairaanhoitajia (kuva 2). Kaiken kaikkiaan hoitohenkilökuntaa, mukaan lukien laboratorio- ja röntgenhoitajat sekä osastosihteerit ja fysioterapeutit, ympäristövastaavina toimi vuoden lopussa noin 550 henkilöä. Muita ammattinimikkeitä ympäristövastaavista oli kaikkiaan 118 (yksi tai kaksi kutakin). YMPÄRISTÖVASTAAVIEN LUKUMÄÄRÄ HOITOHENKILÖKUNNASTA NIMIKKEITTÄIN Sairaanhoitaja Laboratoriohoitaja Perushoitaja Röntgenhoitaja Kätilö Osastonsihteeri Mielenterveyshoitaja Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Lastenhoitaja Fysioterapeutti Kuva Tukipalveluista lukumääräisesti eniten yv-kurssin käyneitä oli Desikolla (92): laitoshuoltajia 59, välinehuoltajia 14 ja työnohjaajia, palveluesimiehiä tai muulla nimikkeellä kaikkiaan 19 henkilöä. HUSLAB:lla oli kaikkiaan 85 ja Kuvantamisella 56 ympäristövastaavaa. Sen sijaan henkilömäärään suhteutettuna Apteekilla oli kattavin ympäristövastaavaverkosto (7,9 %, kuva 3). Desiko, HUSLAB ja Kuvantaminen ovat seuraavana 5,4 4,8 %:n välillä. Ravioli ja Logistiikka jäävät alle 4 %:n (3,9 ja 3,4), ja vähiten ympäristövastaavia on Tietohallinnolla (2 %) ja Servisillä (1 %) henkilöstön määrään suhteutettuna. 8(26)

9 Kuva 3 Sairaanhoitoalueiden henkilöstön määrään suhteutettuna ympäristövastaavia oli ylivoimaisesti eniten Lohjan sh-alueella (6,4 %, kuva 4) ja hyvänä kakkosena tuli Länsi-Uusimaan sh-alue (3,6 %). Muilla sh-alueilla ympäristövastaavien suhteellinen määrä jäi kahden ja kolmen prosentin välille (Länsi-Uusimaa 3,6 %, ja Porvoo 2,7 %, Hyvinkää 2,1 %). Tukipalvelujen kurssin käyneet ympäristövastaavat jakaantuvat eri puolille HUS:a sh-alueiden henkilökunnan lisäksi, eivätkä he ole em. %-luvuissa mukana. Myös Kiinteistöt Oy:llä oli ympäristövastaavia 16 henkilöä eri tehtävissä. Kuva 4 Ympäristökeskuksen maaliskuussa järjestämään ympäristöseminaariin osallistui 116 kuulijaa. Tilaisuuden aiheita olivat mm. Vantaalle vuonna 2014 valmistuva jätevoimala, jätehuollon kustannustehokkuus, materiaalitehokkuus ja LED-valot. Kemikaaliasioissa koulutusta annettiin mm. työsuojelupareille ja esimiehille kuusi kertaa (osallistujia yli 240). Kaikille avoimena opintokäyntinä oli vierailu Helsingin Energian energiatorilla lokakuussa ennen energiansäästöviikkoa. Vierailuun osallistui 21 henkilöä. Ympäristökeskuksen henkilökunta antoi neuvontaa huslaisille kaikissa ympäristöasioissa puhelimen ja sähköpostin välityksellä sekä vierailemalla yksiköissä. Varsinaisilla osastotunneilla käytiin kuusi kertaa ja yhdessä ympäristövastuuryhmän (YVR) kokouksessa pidettiin esitys. HUS:n toimintayksiköiden alueilla ympäristöasioiden neuvottelukunnan (YNK) jäsenien järjestämiä ympäristöfoorumeita oli kaikkiaan 17, joihin myös Ympäristökeskuksen henkilökunta osallistui mm. pitämällä esityksiä pyydetyistä aiheista. Osanottajia foorumeissa kävi kaikkiaan (26)

10 Ajankohtaisten ja paikallisten asioiden lisäksi mm. energiansäästöviikon yhteydessä järjestetyissä koulutustilaisuuksia ja ympäristöfoorumeissa energiatehokkuus oli vahvasti esillä. Desiko järjesti kattavasti ja monipuolisesti ympäristöasioita käsittelevän kymmenen kerran koulutussarjan noin 300 työntekijälleen, ja HUSLAB:lla oli oma puolen päivän mittainen koulutus ympäristövastuusta ja energiatehokkuudesta toukokuussa. Operatiivisen ty:n esimiespäiville osallistui 60 henkilöä. Toimintayksiköiden vastuuhenkilöt järjestivät lisäksi henkilöstölleen tietoiskuja ja perehdytyspäiviä, joihin osallistui kaikkiaan 135 henkilöä. Tilakeskuksen ja Ramboll Oy:n välistä puitesopimusta asiantuntijapalveluista hyödynsivät vuonna 2013 HUSLAB, :n operatiivinen ty ja Hyvinkään sh-alue. Arcadan järjestämässä hygieniahoitajien koulutuksessa Ympäristökeskus piti edellisten vuosien tapaan kaksi luentoa jätehuollosta. Jätelaitosyhdistyksen seminaarissa kerrottiin sairaalajätteistä yli 100 kuulijalle ja HSY:n järjestämässä Majakkaprojektin tulosseminaarissa oli HUS:n osuudesta oma esitys. Viestintä Energiansäästöviikolla panostettiin erityisesti energiansäästöön ja energian tehokkaaseen käyttöön, ja monet toimintayksiköt keskittivät tapahtumiaan viikon tuntumaan. Esimerkkinä tilaisuuksista olivat Länsi-Uusimaan sairaanhoitoalueen Miljöforum, Hyvinkään sairaanhoitoalueen ympäristövastaavien koulutuspäivä, Kuvantamisen ympäristövastaavien koulutus- ja verkottumistilaisuus, -Operatiivisen tulosyksikön ympäristöfoorumikiertue eri sairaaloissa ja NaLa:n ympäristöfoorumi. Energiansäästöviikko oli esillä HUS:n internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Intranetin energiansäästöviikon tietokilpailuun ja kyselyyn vastasi 66 henkilöä. Vaikka vastausten määrä oli vaatimaton vuoteen 2012 verrattuna, saatiin kyselyn tuloksena hyvää palautetta energiatehokkuusasioiden viestinnän kehittämiseksi ja käyttökelpoisia energiansäästövinkkejä. Toimintayksiköt tiedottivat es-viikon aikana valitsemistaan teemoista omilla sivuillaan ja alueellisesti eri tilaisuuksissa ja henkilöstölehdissä. HUS:n toimintayksiköistä 10 ilmoittautui Motivan es-sivuille itsenäiseksi kampanjaviikon viettäjäksi. Lohjan ja Länsi-Uusimaan sh-alueiden kampanjointia tehtiin tunnetuksi HUS:n ulkopuolelle kunnan ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa yhteistyössä (esim. koululaisten taidetehtävä, drop-in piste, artikkelin paikallislehdessä). Vuonna 2013 Uusiouutiset-lehdessä oli artikkeli HUS:n tulevista jätehuoltomuutoksista ja ympäristöhallinnon päällikköä haastateltiin puhelimitse kaksi kertaa HUS:n ympäristöasioihin liittyen. Husarissa oli alkusyksyllä tietoisku keräyskartongin keräyskokeilusta Kolmiosairaalassa. HUS:n intranetin ympäristösivut Intran uudistaminen työllisti Ympäristökeskusta koko vuoden ajan. Ympäristökeskus sekä osallistui intran käsittely- ja käyttökoulutukseen että antoi sitä omille kohderyhmilleen. Mm. eri ympäristöorganisaation työryhmille perustettujen työtilojen käyttöä neuvottiin useissa tilaisuuksissa. Viestinnässä keskityttiin suurelta osin HUS:n uuden sharepoint pohjaisen intranetin ympäristösivujen kehittämiseen, niiden hyödyntämiseen ja intranetsisällön tuottamiseen. Myös ympäristöviestinnän väylien termistö muuttui: Ympäristötiedote on intranetin tiedoteluokka, jossa julkaistavia tiedotteita sivujen laatijat voivat nostaa esiin intranetissä. Sekaannusten välttämiseksi intranetissä ja sähköpostilla jaettavan pdf-julkaisun nimeksi vaihdettiin HUS Ympäristötiedotelehtinen. Lisäksi ajankohtaisia asioita tullaan jatkossa pohtimaan Ympäristö-blogissa, joka avattiin energiansäästöviikolla. HUS:n uuden intranetin ympäristösivujen kehitystyö jatkuu edelleen saatujen kokemusten perusteella. Monia osakokonaisuuksia on vielä myös kesken. Kehittämisen ohjenuorana pidetään tavoitettavuutta, selkeyttä ja hyödynnettävyyttä. Ympäristösivuja jäsennellään niin, että tarpeellinen informaatio on helposti käsillä sitä tarvitseville ja toisaalta ajankohtainen ympäristötieto saavuttaa kohderyhmänsä. 10(26)

11 Taulukko 2 HUS:n intranetin ympäristösivustojen sisältö HUS:n Intranetin ympäristösivustot ja sivut Sisällön kuvaus Ympäristöasiat sivusto (sijainti: /Yhteiset palvelut/ympäristöasiat) Energiatehokkuusasiat Jäteasiat Kemikaaliasiat Materiaalitehokkuus Ympäristöorganisaatio sivusto (/Organisaatio/Liikelaitokset-ja-tukipalvelut/ Tilakeskus/ HUSYmparistokeskus/) HUSin ympäristöorganisaatio Ympäristöohjelma Ympäristökeskuksen henkilöstö ja päävastuualueet Ympäristövastuuryhmät työtila (tiimit.hus.fi /hallinto/ HUS_Tilakeskus_Ymparistovastuuryhmat) Pääsivulla ilmoituksia ja linkkejä Eri aihealueiden materiaalikirjastoja Ympäristövastuuryhmille tarkoitettu sisäinen työtila Extranet työtilat energiatehokkuustyöryhmille Ympäristötiedotteet, linkit kaikkien ympäristöaiheisten sivustojen pääsivulle HUS:n toimintasuunnitelma, yhteystiedot, hyviä käytäntöjä, selvityksiä, esitysmateriaaleja HUS jäteohje, sairaaloiden jäteohjeita, jätetilastot, tilaus ja merkintälomakkeet ja tarrat, esitysmateriaalit Kemikaalityöryhmän yhteystiedot, kemikaalilomakkeet, ohjeet Materiaalitehokkuustietoa, hyviä käytäntöjä Pääsivuna Ympäristökeskus HUS:n ympäristöverkoston toimijoiden ja tehtävien kuvaus, ympäristövastaava lista, Ympäristöasioiden neuvottelukunnan muistiot Ympäristöohjelma , ympäristöhallinnon vuosittainen toimintasuunnitelma, BSC-kortti, ympäristökertomukset Alueittaiset ja sairaalakohtaiset yhteyshenkilöt Ympäristökeskuksessa Työtilaan lisätään materiaalia eri aihealueilta kaikkien huslaisten hyödyksi Linkit ympäristövastuuryhmien työtiloihin ja sivuihin esim. energiansäästöviikon materiaalipankki, jäteasioita Tiedonvaihto Ympäristövastuuryhmien ja Ympäristökeskuksen kesken Työtilat työskentelyyn HUS:n ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa Intranetin käytön helpottamiseksi alkuvuonna 2014 toteutetaan ns. ympäristövastaavien sivu, johon tulee ympäristöasioiden sisällysluettelo sekä tiedottamisessa ja ohjeistuksessa hyödynnettävää materiaalia. ENERGIATEHOKKUUSTOIMINTA 2013 Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) sopimuskautta on kulunut jo kuusi vuotta ja kolme on jäljellä. Energiansäästöä on kertynyt varhaistoimet (vuosien aikana tehdyt toimenpiteet) mukaan lukien jo yli 17,4 GWh (2013 elokuun tilanne). Vuoden 2013 välitavoite noin 16,8 GWh on näin ollen ylitetty. Kokonaistavoitteena on noin 25,1 GWh:n säästöt. KETS:n tavoitteisiin (ja KETS vuosiraportointiin) sisältyvät olennaisena kiinteistöihin liittyvien energiansäästötoimenpiteiden lisäksi jatkuvaan parantamiseen ja HUS:n ydintoimintaan ja tukipalveluihinkin liittyviä osa-alueita: uudet toimintamallit ja kehityshankkeet, hankinnat ja suunnittelun ohjaus, koulutus ja viestintä, organisointi ja järjestelmät, sekä energiankulutustietoja eri osaalueilta. HUS:n toimintayksiköiden ympäristövastuuryhmät (YVR) päivittivät aikaisemmin tehtyjä energiatehokkuuden toimintasuunnitelmiaan vuoden 2013 aikana (11 toimintayksikköä 18:sta) ja suurin osa energiayhdyshenkilöistä raportoi yksikkönsä vuoden 2013 energiatehokkuustoiminnasta. 11(26)

12 Kulutustilastot ja kustannukset Energiatehokkuussopimukseen sisältyvät HUS:n omistamien rakennusten lisäksi myös 100 %:sti omistamat tytäryhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt sekä vuokrasairaaloista Kätilöopiston ja Paloniemen sairaalat. Alla olevassa tilastossa ei ole mukana Uudenmaan Sairaalapesulan kulutuksia. Taulukko 3 Kulutustilasto HUS:n rakennuksissa (ei asunto Oy:t) Muutos Lämpö (normitettu) MWh ,8 % Sähkö MWh ,6 % Vesi m ,1 % Maakaasu Nm ,0 % Maakaasulla tuotettiin höyryä sairaaloiden käyttöön ja jonkin verran lämpöä. Lämmön kulutuslukemat ovat sääkorjattuja. Lämmön ja sähkön kulutuksissa tapahtui hienoista muutosta alaspäin. Veden kulutus pysyi ennallaan ja maakaasun kulutus laski yli 10 %. HUS toimii myös monilla vuokrakiinteistöillä ja vuokriin sisältyvät kulutukset eivät ole mukana yllä olevassa tilastossa. Toisaalta HUS:n rakennuksissa on vuokralla muun muassa terveysasemia, joiden kulutukset vastaavasti ovat HUS:n tilastoinnissa mukana. Energiakustannukset kokonaisuudessaan HUS:ssa olivat 19,3 miljoonaa euroa (ei tytäryhtiöitä mukana). Laskua edelliseen vuoteen nähden oli 3 %. Ostetun lämmön kustannukset HUS:ssa vuonna 2013 olivat noin 7,5 miljoonaa euroa (laskua edelliseen vuoteen 6,4 %, mihin vaikutti edellistä lämpimämpi vuosi). Sähkön ja maakaasun kustannukset laskivat hieman noin 10,31 miljoonaan euroon (-0,6 %). Sähkön kustannukset pysyivät ennallaan noin 9,2 miljoonassa eurossa ja maakaasun kustannukset olivat 1,11 miljoonaa euroa (laskua 4,1 %). Vedenkäytön kustannukset laskivat hieman ollen n. 1,57 miljoonaa euroa (laskua 1 %). HUS:n energiatehokkuustyöryhmät HUS:n energiatehokkuussopimuksen ohjausryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana kaksi kertaa ja perusti kokouksessaan HUS:n ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuustyöryhmän, johon on valittu jäsen useimmista HUS:n toimintayksiköistä. Työryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana neljä kertaa, samoin kuin HUS:n kiinteistötoimen energiatehokkuustyöryhmäkin. Ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuustyöryhmän koordinaattoriksi (puheenjohtaja ja sihteeri) valittiin samassa kokouksessa nimitetty HUS:n uusi energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilö erikoissuunnittelija Jani Valkama Ympäristökeskuksesta. Edellinen yhteyshenkilö, erikoissuunnittelija Pirkko Väätäinen jatkoi molempien energiatehokkuustyöryhmien jäsenenä. HUS:n kiinteistötoimen energiatehokkuustyöryhmän toiminta vuonna 2013 Laskennalliset energiansäästöt löytyvät HUS:n kiinteistötoimen energiatehokkuustyöryhmän ohjaaman seurantatyön kautta. Työryhmän kokoonpanoon kuuluu edustajia Tilakeskuksesta (HUS:n kiinteistöjen omistajan edustaja) ja Kiinteistöt Oy:stä (rakennusten ylläpidosta vastaava ja rakentamispalvelujen tuottaja) sekä konsulttina edustajia Granlund Oy:stä (mm. energiansäästötoimenpiteiden säästövaikutusten laskenta yhteistyössä Kiinteistöt Oy:n kanssa). Vuonna 2012 perustetun työryhmän tehtävälistaus päätettiin ohjausryhmässä ja päivitettiin aikataulutuksineen (vuosikello) kevään työryhmäkokouksessa. Työryhmän keskeisiin tehtäviin kuuluvat suunnitelmien laatiminen ja seuranta koskien kiinteistöjen energiakatselmussuunnitelmaa, energiansäästötoimenpidesuunnitelmaa sekä säästötoimenpiteiden kartoitus ja seuranta. Ennen kaikkea energiakatselmuksissa löydetään säästötoimenpiteitä. Lisäksi Tilakeskuksen kiinteistöpäälliköt ja Kiinteistöt Oy kartoittavat säästötoimenpiteitä mm. pieninvestointiohjelmasta ja kiinteistökorjaussuunnitelmasta. Lisäksi työryhmä seuraa sekä energiankulutusta että sen mittaroinnin kehittämistä (lämpö, sähkö ja vesi). Työryhmä seuraa energiankulutusraportteja sekä säästötoimenpiteiden laskentaa, joiden tulokset raportoidaan valtakunnalliseen KETS - vuosiraportointiin, jonka konsultit ja HUS:n energiatehokkuussopimuksen yhdyshenkilö tekevät. 12(26)

13 Lisäksi Uudenmaan sairaalapesula Oy raportoi itse oman toimintansa. Työryhmässä käydään läpi myös mahdollisuuksia kehittää laitehankintojen sekä uudis- ja peruskorjausrakentamisen energiatehokkuutta huomioivaa ohjeistusta ja näihin liittyvää energiansäästötoimenpiteiden säätövaikutusten laskentaa HUS:ssa. Vuonna 2013 Tilakeskus ja Kiinteistöt Oy aloittivat Energiatehokkuuden varmistaminen rakennusinvestoinneissa ohjeen päivityksen. Työryhmä kartoittaa, käynnistää ja seuraa energiatehokkuutta edistäviä hankkeita. Vuonna 2013 seurattiin mm. Raviolin keittiöiden energiakatselmushanketta (Lohja, Meilahti, Peijas) ja sairaalakiinteistöjen lämmöntalteenottojärjestelmien kuntotarkastushanketta, jonka pohjalta tehdyillä säädöillä ja parannuksilla on mahdollista saada runsaasti säästövaikutusta (2013 arvio oli n. 2,5 GWh, joka on alustavan arvion mukaan kasvamassa yli 4 GWh:n vuoden 2014 aikana). Työryhmä seuraa kiinteistökohtaisten energiatodistusten laadintaa ja kartoittaa energiatehokkuuden koulutus ja viestintätarpeita sekä kiinteistöjen ylläpidon ja rakennuttamisen että käyttäjien näkökulmasta. Työryhmä raportoi puolivuosittain ohjausryhmälle, joka raportoi edelleen vuosittain kuntayhtymän hallitukselle. HUS:n ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuustyöryhmän toiminta vuonna 2013 Uutena työryhmänä aloitti HUS:n ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuuden työryhmä, jonka tehtävänkuvaa ja jäsenistöä kartoitettiin jo vuoden 2012 syyspuolella. Työryhmän jäsenet nimettiin ja työryhmän tehtävät päätettiin helmikuussa 2013 energiatehokkuussopimuksen ohjausryhmässä. Tilakeskus teki energia- ja ympäristöasioiden konsulttipalvelujen puitesopimuksen pohjalta ympäristöasiantuntija Riina Känkäsen asiantuntijapalveluja Ramboll Oy:ltä työryhmän toiminnan käynnistämiseen ja ohjaustyöhön vuodelle Ohjaustyö jatkuu myös vuonna Työryhmän toiminnan ja tilaisuuksien valmistelu ja yhteenveto tehtiin Känkäsen ja Ympäristökeskuksen yhteistyönä. Työryhmän tavoitteita ovat: Toimintayksiköiden energiatehokkuuden toimintasuunnitelmien päivittämisen ja laadun varmistaminen Yhteistyö energiatehokkuutta edistävien toimintamallien kehittämisessä Energiatehokkuuden kehittäminen Tärkeänä tavoitteena on, että energiatehokkuuden koulutus ja viestintä tavoittavat koko henkilöstön. Tätä tavoitetta tuetaan mm. pilotoimalla perehdytyksiä ja koulutuksia sovellettavaksi eri yksiköissä, yhtenäistämällä viestintämateriaalia sekä energiatehokkuuden toimintasuunnitelmien tavoitteiden ja tulosten näkyvyyttä HUS:n sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Työryhmä raportoi toiminnastaan ja kehittämisehdotuksistaan ohjausryhmälle sekä työryhmän jäsenet omien toimintayksiköidensä johtoryhmille. Työryhmän yksi keskeisistä aihealueista vuoden 2013 aikana oli energiatehokkuuden tietoisuuden ja viestinnän parantaminen. HUS:n uutta intranettia haluttiin hyödyntää mahdollisimman paljon, mm. ympäristösivustojen ja HUS:n toimintayksiköiden ympäristövastuuryhmien ja HUS ympäristöverkoston työtilojen kehittäminen aloitettiin. Työryhmän työskentelyn keskeinen sisältö vuonna 2013: Toiminnan energiatehokkuutta kuvaavien tunnuslukujen kehittäminen, o Toimintayksiköiden tunnusluvut o Konsernin tunnusluvut: energiatehokkuuskriteerien huomioiminen hankinnoissa o Tuotantoprosessien energiatehokkuus Energiansäästön ja energiatehokkuuden näkyvyyden parantaminen, Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmien ja niiden tuki- ja esittelymateriaalien kehittäminen, Energiatehokkuuden perehdytysmateriaalin kehittäminen verkko-oppimateriaaliksi. Kaikissa työskentelyn osa-alueissa laadittiin suunnitelmat, kolmessa ensimmäisessä edettiin toteutusvaiheisiin. Työryhmän antaman palautteen perusteella tärkeimmiksi tavoitteiksi vuodelle 2014 valittiin viestintään ja koulutukseen panostaminen ja toimintayksiköiden energiatehokkuuden toimintasuunnitelmien tukeminen. 13(26)

14 Toiminnan energiatehokkuuden tunnusluvut tasolla Osa tunnusluvuista seuraa samoja tuoteryhmiä kuin HUS:n ympäristöhallinnon materiaalitehokkuustavoitteet. Toimintayksiköiden yhteisiksi energiatehokkuutta kuvaaviksi tunnusluvuiksi valittiin mittareita, jotka kuvaavat toiminnan välillistä energiankulutusta, osin myös välitöntä (kannettavien tietokoneiden osuus kaikista tietokoneista). Lisäksi vuoden aikana käytiin läpi tunnuslukuihin liittyviä näkökohtia energiatehokkuuden ja toiminnan näkökulmista. Tämä nähtiin tärkeäksi, jotta tunnuslukuja osataan hyödyntää oikein ja kehittää paremmiksi ja jotta uusia tunnuslukuehdotuksia olisi helpompi kehittää. Konsernin et-tunnusluvut (energiatehokkuuskriteerien huomioiminen hankinnoissa) ja tuotantoprosessien energiatehokkuutta kuvaavat et-tunnusluvut luonnosteltiin ja niiden seuranta aloitettaneen, kun lähtötietojen jatkuva ja kattava saatavuus varmistuu. Toimintayksiköiden pitää kehittää omia tuotantoprosessien et-tunnuslukujaan. Toimintayksikön toiminnan luonne ja mittakaava vaikuttavat huomattavasti energiatehokkuuden tunnuslukujen (et-tunnusluvut) lukemiin, jotka vaihtelevat toimintayksiköittäin. Tunnuslukujen kehittymistä tuleekin seurata ensisijaisesti toimintayksikön sisällä ja toissijaisesti toimintayksiköiden välillä ja suhteessa tason et-tunnuslukuihin. Et-tunnuslukujen taustatiedoiksi koostetaan kunkin tunnusluvun kytkös toiminnan energiatehokkuuteen ja huomioitavat asiat toiminnan luonteen näkökulmasta. Tämän toivotaan myös kannustavan toimintayksiköitä löytämään uusia kohteita ja näkökulmia energiatehokkuuden parantamiseen. Alla on esitetty et-tunnuslukujen taulukko tasolla vuosilta Tunnuslukuja on pyritty laskemaan euro- ja kappalemääriin pohjautuen. Taulukko 4 Et-tunnusluvut (tasolla) Kopiopaperi (valkoinen A4) [ /htv] 12,11 11,62 11,23 [riisiä/htv]: 6,14 5,75 5,63 Tulostusvärit [ /htv] 76,99 59,60 56,50 kk leikkaustakit [ /htv] 24,80 25,22 28,23 [kpl/htv]: 19,75 19,91 20,60 kk leikkausliinat ja -lakanat [ /htv] 17,47 16,88 17,86 [kpl/htv]: 19,25 18,57 20,07 kk vilutakit [ /htv] 1,39 2,63 2,81 [kpl/htv]: 0,80 1,57 1,70 kk työpuvut [ /htv] 2,32 2,28 2,36 [kpl/htv]: 2,32 2,28 2,36 kk suojatakit [ /htv] 3,78 3,69 3,00 [kpl/htv]: 8,30 8,08 6,79 kk käsipyyhepaperit [ /htv] 19,77 17,93 17,70 [kpl/htv]: Tietokoneiden tunnusluvut tammi-kesäkuun tilanteen mukaan: Tietokoneet [kpl/htv] 1,75 1,76 1,74 Kannettavat tietokoneet [kpl/htv] 0,21 0,26 0,29 Kannettavien tietokoneiden osuus [%] 10,8% 13,0% 14,3% * Lyhenne kk viittaa kertakäyttöisiin tuotteisiin HUS:n ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuustyöryhmässä kirjattiin myös taustatietoja, huomioita ja perusteluja koskien tunnuslukuja. Näitä toivotaan kaikilta huslaisilta lisää työryhmän työn tueksi. Jatkossa nähdään mitkä et-tunnusluvut jäävät elämään ja mitä uusia kehittyy, kun saadaan kokemuksia niiden hyödyntämisestä viestinnässä. Toimintayksiköitä on myös kannustettu laatimaan omia tunnuslukujaan. Hyvä esimerkki tästä on HUSLAB:n Suurin Pudottaja kampanja, jossa HUSLAB:n työyksiköt kilpailevat vuoden ajan. LAB valitsi kilpailussa seurattaviksi tunnusluvuiksi erilaisia tarvikekulutuksia. Kilpailulla pyritään kannustamaan yksiköitä vähentämään kertakäyttötuotteiden määrää ja parantamaan toiminnan materiaali- ja energiatehokkuutta. Tunnusluvut suhteutetaan henkilötyövuosiin ja kulutusta suhteessa eniten vähentänyt yksikkö palkitaan huhtikuun 2014 jälkeen. 14(26)

15 MATERIAALITEHOKKUUS SYNTYY JOKAISEN VALINNOISTA Materiaalitehokkuuden tavoitteet osana kokonaisvaltaista resurssitehokuutta HUS:n ympäristöhallinnon ympäristöohjelmassa ympäristötoiminnan päämääriksi asetettiin mm. energia- ja materiaalitehokkuuden merkittävä tason nosto ja huomioiminen kaikissa prosesseissa ja prosessien vaiheissa (esimerkiksi suunnittelu-, toiminta-, hankinta- ja jätehuoltovaiheet). Lisäksi tavoitteena on toteuttaa energia- ja materiaalitehokkuudella saavutettavat kustannussäästöt niin, että ne ylittävät ympäristöasioiden hoitoon kohdennetut taloudelliset panostukset. Viimeksi mainittua tavoitetta tarkastellessa kannattaa pohtia, tavoitellaanko edullista panostuotos suhdetta yksittäisen tuotteen tai tuoteryhmän osalta vai laajempi kokonaisuus huomioiden? Verrataanko esimerkiksi kertakäyttöisten tekstiilien hankinnan vähentämistä niiden kulutuksen vähentämiseksi tehtyihin ponnisteluihin? Vai, mietitäänkö laajempaa kokonaisuutta ja sen elinkaarta sekä kustannus- että ympäristönäkökulmasta? Kokonaistarkastelussa tulisikin huomioida monia näkökohtia lähtien kestokäyttöisten tekstiilien ympäristöhyödyistä, hoitotyön hygieniaasioista ja vaatteiden suojaavuudesta ja käyttömukavuudesta päätyen aina kertakäyttötuotteiden aiheuttamaan jätemäärään ja resurssitehokkuuteen. Kertakäyttöisiä tuotteita kannattaa käyttää vain perustelluista syistä ja pyrkiä edistämään kestokäyttöisyyttä. Yksittäistä tuotetta tai prosessia tarkastellessa kokonaiskuva ei saisi jäädä huomioimatta. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun katsotaan kulutustilastoista ja niiden pohjalta laadituista mittareista miten materiaalitehokkuus tai energiatehokkuus on kehittynyt ja millä keinoin. Omassa työssä kannattaa pohtia mitä välillisiä vaikutuksia säästöllä jonkin tuotteen kulutusmäärissä on muiden tuotteiden kulutukseen (esim. kertakäyttöiset kaarimaljat ja oksennuspussit) tai energiankulutukseen (esim. kerta- ja kestokäyttöiset kaarimaljat ja pesuprosessin energiatehokkuus), oman työajan käyttöön ja jätemäärään. Lisäksi hyvin tehty jätelajittelu lisää materiaalin elinkaaren pituutta ja siten materiaalitehokkuutta. Joissakin tapauksissa on aiheellista miettiä myös omien valintojen vaikutusta muiden työajan käyttöön ja koko työyhteisön energia- ja materiaalitehokkuuteen. Pohdinnoistaan kannattaa myös kertoa muille. Näin voimme yhdessä kaikkien huslaisten kanssa etsiä kokonaisvaltaista HUS:n toiminnan resurssitehokkuutta. Materiaalitehokkuuden kehitys valituissa tuoteryhmissä Materiaalitehokkuus on osa resurssitehokuutta, jonka tavoitteena on tuottaa vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella enemmän hyötyä ja hyvinvointia. Samalla usein myös kustannustehokkuus paranee ja ympäristökuormitus vähenee. Alempana on esitetty joitain valittuja tuoteryhmiä, jotka on valittu osin esimerkeiksi ja osin siksi, että niille on olemassa vaihtoehtoisia tuotteita tai palveluja, jotka ovat useimmissa käyttökohteissa ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja. Tilastot kertovat vain yhden tuotteen hankinnan muutoksen, eivätkä paljasta taustalla vaikuttaneita keinoja ja asioita, jotka ovat johtaneet muutokseen. Jokainen saattaa huomata näitä taustatekijöitä, joista kannattaa välittää tietoa HUS:n ympäristöverkostolle ja Ympäristökeskukseen. Näin voimme koko HUS:n laajuisesti oppia lisää resurssitehokkaan toiminnan reunaehdoista ja mahdollisuuksista. HUS:n ympäristöhallinnon ympäristöohjelmassa päätettiin seurata materiaalitehokkuuden kehittymistä tarkastelemalla kulutuksen muutosta vuoden 2010 kulutustasoon nähden. Valitut seurattavat tuoteryhmät ovat: kopiopaperi ja kertakäyttöiset (kk) tuotteet: kk kaarimaljat, kk astiat ja aterimet, kk leikkaustakit ja liinat sekä kk vaatteet. Seuraavassa taulukossa (taulukko 5) on esitetty materiaalitehokkuuden väliaikatilanne vuoden 2013 jälkeen. 15(26)

16 Taulukko 5 Materiaalitehokkuuden kehitys Tuoteryhmä Kulutus Kulutus Muutos Kulutus 2010, 2013, 2010 kpl Kulutus 2013 kpl Kulutus 2010 kpl/htv Kulutus 2013 kpl/htv Muutos, kpl/htv Kopiopaperi (valk. A4), riisiä ,1 5,6-7,6% kk kaarimaljat ,4 50,7-8,5% kk leikkaustakit ,4 20,6 6,2% kk leikkausliinat ja -lakanat ,1 20,1 4,9% kk vaatteet yhteensä ,9 10,9 38,1% kk vilutakit ,6 1,7 174 % kk työpuvut ,9 2,4 153 % kk suojatakit ,3 6,8 7,7% kk astiat ja aterimet [ ] /htv: 5,1 4,5-11,7% * Lyhenne kk viittaa kertakäyttöisiin tuotteisiin Kopiopaperin, kk kaarimaljojen ja kk astioiden ja aterimien kulutus suhteutettuna henkilötyövuosiin (htv) on laskenut, kun taas kaikkien kk tekstiilien kulutus on noussut vuodesta Varsinkin kk vilutakkeja ja työpukuja käytetään selvästi enemmän kuin aiemmin. Tosin vuonna 2013 kk vaatteiden (tarkemmin ottaen kk suojatakkien) kulutus lähti laskuun vuoden 2012 kulutukseen nähden (ks. taulukko 6). Materiaalitehokkuuden mittarit vuoden 2013 ympäristöohjelmassa Vuoden 2013 HUS:n ympäristöohjelmassa materiaalitehokkuustavoitteena oli kopiopaperin ja kertakäyttötuotteiden kulutuksen vähentäminen. Tavoitteita seurattiin suhteutettuna henkilötyövuosiin (htv), jotta kulutuksen kehittymisessä huomioitaisiin myös toiminnan laajuuden muutos. Tuoteryhmittäiset kustannusten muutokset on myös todettu. Materiaalitehokkuuden tavoitteina vuodelle 2013 oli kulutuksen vähentäminen suhteessa vuoden 2012 kulutukseen. Euromääräisten mittarien lisäksi seurataan kappalemääräistä muutosta, jotta tekstiilien kappalehintojen muutoksen vaikutus tulisi huomioiduksi. HUS:n materiaalitehokkuuden mittarit Vuonna 2013 seurattiin kopiopaperin ja kertakäyttötuotteiden kulutusta tuoteryhmäkohtaisesti. Tavoitteiksi asetettiin hankittujen tuotteiden kappalemäärien tai kustannusten prosentuaaliset vähennystavoitteet vuoden 2012 kulutukseen verrattuna. Tavoitteita seurataan ensisijaisesti toiminnan laajuuteen suhteutettuna, niin että kulutuksen muutos suhteutetaan henkilötyövuosien määrään. Myös hoitojaksoihin ja hoitopäiviin vertaaminen on mahdollista, mutta vain erikoissairaanhoidon osalta. Toimintayksikkö tai vastuuyksikkö voi tarkastella omaa kulutustaan monissa muissakin tuoteryhmissä ToTal raportointiportaalin kautta. Materiaalitehokkuuden mittarit ja vastaavat kustannussäästöt koko HUS:n osalta on esitetty taulukossa 6. Taulukossa esitetään HUS:n materiaalitehokkuuden mittareina olleet tuotteet ja tuoteryhmät vuonna 2013 ja näiden vuosikustannukset sekä niiden muutos. Taulukko 6 Materiaalitehokkuuden mittarit 2013 Tuoteryhmä Ed. vuosi (muutos /htv) Mittari (muutos /htv) Tavoite 2013 Kustannukset 2013 [Euroa] Kustannusten muutos [Euroa] Kustannusten muutos Kopiopaperi (valkoinen A4) -6,1% -2,2% -5 % ,2 % kk kaarimaljat -5,2% -2,0% -5 % ,9 % kk astiat ja aterimet -11,5% +0,5% -10 % ,7 % kk leikkaustakit +1,7% +11,9% -5 % ,1 % kk leikkausliinat ja -lakanat -3,4% +5,8% -5 % ,9 % kk vaatteet +14,9% -5,1% -5 % ,0 % * Lyhenne kk viittaa kertakäyttöisiin tuotteisiin 16(26)

17 Kertakäyttöisten tuotteiden vähentämisen ohella tavoiteltiin siirtymistä kestokäyttöisten tarvikkeiden, kuten teräskaarimaljojen, posliiniastioiden, kestokäyttöaterimien ja mikrokuituisten tekstiilien, käyttöön. Tarvikehankintojen järkevyyden lisäksi toinen asia, johon kannattaa kiinnittää huomioita ovat käytetyt hyväkuntoiset kalusteet. Näihin liittyy monia suuria organisaatioita vaivaava materiaalitehottomuutta aiheuttava ongelma: hyvät kalusteet eivät löydä uusia omistajia organisaation sisällä, koska tieto ei saavuta ajoissa tiedon tarvitsijaa, koska kalusteita ei kannata varastoida pitkiä aikoja. Muuttotilanteissa ylimääräiseksi jäävistä kalusteista kannattaa tiedottaa ajoissa, jotta kalusteille ehditään löytää uudelleenkäyttäjät ja järjestää kuljetukset. Ilmoituskanavia ovat uuden intranetin Taukotilojen Foorumi-sivu, josta löytyvät Kalusteet kiertoon osio ja Kierrätyspörssi, joiden avulla kaluste löytää uuden omistajan HUS:n sisällä. HUS:n materiaalitehokkuus lukuina Materiaalitehokkuusmittarien toteumat tulosalueittain ja yksiköittäin on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 7). Taulukossa on korostettu erikseen luku- ja euromääräisesti eniten kulutusta vähentäneiden toimintayksiköiden lukemia, vaikka suhteellinen vähennys ei näissä kaikissa tapauksissa olekaan suuri. Lisäksi uudella osaamiskeskuksella ( Syöpäkeskus) ei ole henkilötyövuosia vertailutietona edelliseltä vuodelta. Kustannussäästöissä on huomioitu vain välittömät säästöt tuotteiden hankintakustannuksissa, ei välillisiä säästöjä esimerkiksi jätehuoltokustannuksissa tai korvaavien ei-kertakäyttöisten tuotteiden ja palvelujen käyttökustannuksia. Tuoteryhmiä, jotka sisältävät useita erilaisia tuotteita, seurataan euromäärien perusteella, koska kappalemäärän laskenta olisi työlästä. Tähän on syynä eri tuotteiden pakkausten sisältämien kappalemäärien suuri vaihtelu. Lisäksi kappalemäärä ei kertoisi luotettavasti kulutetun materiaalin määrää tuoteryhmillä, joilla tuotteiden koot, materiaalit ja massat vaihtelevat suuresti. 17(26)

18 Taulukko 7 Kopiopaperi, valkoinen A4 HUS:n materiaalitehokkuuden mittarit 2013 tulosalueittain ja -yksiköittäin Kertakäyttöiset Kertakäyttöiset Kertakäyttöiset leikkausliinat ja - kaarimaljat leikkaustakit lakanat Kertakäyttöiset vaatteet Kertakäyttöiset astiat ja aterimet Tulosalue tai - yksikkö Riisiä / htv, muutos Riisien määrän muutos Tulosalue tai - yksikkö Kpl / htv, muutos Kappalemäärän muutos Tulosalue tai - yksikkö HUSLAB Logist. -51,6% -347 Logist % -100 Tietohallinto Servis -35,7% % -10 Lohjan Servis -28,0% Desiko -33,3% -300 LU Sha Hy Sha OperTy -17,9% ,5% Lohjan Por Sha LU Sha Sha -14,8% ,8% Euroa / htv, muutos Eurojen muutos Tulosalue tai - yksikkö Euroa / htv, muutos Eurojen muutos Tulosalue tai - yksikkö Euroa / htv, muutos Eurojen muutos Tulosalue tai - yksikkö Euroa / htv, muutos Eurojen muutos % Yhtymähallinto % Apuvälinekes % Apuvälinekes % -24 TAVOITE - 5 % Desiko PsyTy Apteek % ,2% -83 ki -55,7% -54 Ravioli Tietohallinto Sha -0,3% -361 PsyTy -46,9% ,5% ,0% -75 LU Sha Apteekki Servis 9,1% ,4% ,3% ,7% -139 Apteekki Desiko Desiko 11,3% ,0% ,9% ,6% -50 Työterv. TAVOITE - 5 % Kuvant. TAVOITE - 5 % MedTy TAVOITE - 10 % -9,6% ,4% ,5% Kuvant. -7,2% Lohjan -281 Sha -4,8% HUS 11,9% Lohjan Sha 0,1% SKkes ,1% SKkes ,9% -190 TAVOITE - 5 % Por Sha Por Sha MedTy -3,8% ,1% 2610 NaLa 1,1% 494 OperTy -14,6% ,7% -92 Hy Sha HUSLAB Ravioli Desiko -4,6% -59 OperTy -3,1% ,9% ,6% ,4% ,2% -639 Hy Sha LU Sha Apteekki OperTy NaLa -3,1% ,9% ,3% 935 5,2% ,3% ,5% -195 Yhtymähallinto Hy Sha Lohjan Lohjan -2,6% -96 NaLa -2,5% ,0% 4638 HUS 5,8% Sha -8,4% -502 Sha -2,0% -98 HUS -2,2% HUS -2,0% MedTy 23,1% 362 6,0% HUS -5,1% OperTy -1,9% -69 Apuvälinekes. -1,8% 20-1,5% NaLa 31,5% 9355 kes. 7,5% 89 SK- TAVOITE - 5 % -0,4% -25 Por Sha Por Sha Kuvant. -1,8% -68 HUSLAB Apteekki -1,8% -38 HUSLAB -0,1% ,7% 2493 SKkes. Kuvant. PsyTy MedTy 0,1% SKkes. Por Sha -0,4% ,9% 3941 Tilakes. 0 HUSLAB OperTy Työterv. Yhtymähallinto -0,4% 224 7,8% ,2% 50 Tietohallinto Hy Sha NaLa 0,7% 91 PsyTy 66,6% Tilakes. 0 Ravioli Työterv. 7,9% ,3% ,2% 5 Kuvant. MedTy 16,8% ,3% 78 0,4% 72 24,9% 2757 NaLa 14,0% 3774 HUS 0,5% 523 LU Sha LU Sha 23,8% ,9% -6 24,4% 3023 Kuvant. 5,2% 166 Apuvälinekeslinto Tietohal- Syöpäk. Tilakes. Logist. 2,9% ,1% 91 Ravioli Apuvälinekes. Yhtymä- HUSLAB 3,8% 2250 Tilakes hallinto 0 10,5% 263 SKkes. Yhtymä- Ravioli Tietohal- 6,5% 198 hallinto 0 Desiko 0 0 linto 0 PsyTy 11,3% 315 Tietohallinto Yhtymä- MedTy 7,0% Logist. 0 Logist. 0 Logist. 288 hallinto 11,7% 3 Apuvälinekes. Hy Sha PsyTy 7,9% Servis 0 Servis 0 Servis 0 13,0% 1245 Tilakes. Apteek- Työterv. Työterv. Työterv. Tilakes. Syöpäk. 41,4% 59 ki 0 Ravioli Syöpäk Syöpäk Syöpäk Syöpäk. 0-5 Kopio- ja tulostuspaperipino madaltunut edellisvuotta hitaammin Tavallisen valkoisen A4-kokoisen kopiopaperin kulutus vuoden 2010 määrästä, riisistä, on laskenut vuoteen 2013 neljä prosenttia, riisiin. Materiaalitehokkuus parani vuoden 2013 aikana 2,2 %:a, mutta tavoitteeksi asetettua 5 %:n vähennystä kulutuksessa henkilötyövuosiin suhteutettuna ei saavutettu koko HUS:n osalta. Vuonna 2012 tavoitteeseen päästiin. Edellä olevasta taulukosta 7 nähdään kulutuksen muutos tulosalueittain ja -yksiköittäin vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna. Tavallisen valkoisen A4 kopiopaperin kulutus vastaa noin 90 %:a HUS:n kaikesta tulostus ja - kopiopaperin kulutuksesta. HUS:ssa kulutetaan myös erivärisiä, kokoisia ja laatuisia kopiopapereita (n. 10 %). Lisäksi alkupuoliskon 2013 tietojen perusteella hankittujen painatuspalvelujen paperin määrä vastaa noin kymmentäosaa (1/10) HUS:n kopiopaperin kulutuksesta. On ennakoitavissa, 18(26)

19 että paperin kulutus laskee edelleen, koska yhä uusia prosesseja hoidetaan sähköisesti ilman tarvetta tulostuksiin. Paperin kulutuksen lasku hidastui vuonna Tavallisen valkoisen kopiopaperin kulutus henkilötyövuotta kohden laski vuoden paperiarkista (6,1 riisiä) 65 arkkia vuoden arkkiin, josta kulutuksen lasku kiihtyi vuonna arkkiin/vuosi. Vuonna 2012 kulutus oli 2877 arkkia (5,75 riisiä) henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2013 kulutuksen lasku hidastui 64 arkkiin/vuosi kulutuksen ollessa 2813 arkkia (5,63 riisiä) henkilötyövuotta kohden. Kopio- ja tulostuspaperien kulutukseen kytkeytyy osin myös toimisto- ja tulostustarvikkeiden kulutus, joka on eräiden tuoteryhmien osalta vähentynyt selvästi vuodesta Tulostusvärien hankintakustannukset ovat vähentyneet vuodesta 2010 noin 20 % ja vuoden 2013 aikana 5 % (2010: euroa, 2011: euroa, 2012: euroa 2013: euroa). Etenkin prosessien sähköistäminen, toimintatapojen muuttaminen sekä harmaasävy- ja kaksipuoleisen tulostuksen käyttö ovat vähentäneet tulostuskustannuksia. Suurimmat ympäristöhyödyt ovat tulleet paperin kulutuksen (eli paperin valmistuksen) vähenemisen kautta ja kustannushyödyt tulostuskustannusten laskun kautta. Tiedottamalla voidaan vaikuttaa turhaan kulutukseen case kaarimaljat HUS:n kertakäyttöisten kaarimaljojen vähentäminen onnistui hyvin vuonna 2012 jolloin vuositavoite saavutettiin kaarimaljojen kulutus laski edelleen, mutta alle kolmanneksen vauhdilla edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2010 kulutettujen kertakäyttöisten kaarimaljojen kappalemäärä oli ja vuonna Henkilötyövuotta kohden kulutus laski vuonna kappaleeseen ja vuonna kappaleeseen. Kuvassa 5 esitetään kertakäyttöisten kaarimaljojen kappalemääräisen kulutuksen muutos vuodesta 2010 vuoteen KERTAKÄYTTÖISTEN KAARIMALJOJEN KULUTUS Tuhatta kpl kpl/htv Kuva 5 kk kaarimaljat [kpl] kk kaarimaljat [kpl/htv] Vuonna 2012 kertakäyttöiset kaarimaljat oli ainoa tuoteryhmä, jossa materiaalitehokkuustavoite (kaarimaljoille -5 %/htv) saavutettiin. Vuonna 2013 kk kaarimaljojen hankinta väheni enää hieman (2 % kpl/htv). Vuonna 2012 kaarimaljoihin kiinnitettiin erityishuomiota, mutta kun tiedottamista ei enää 2013 juuri ollut ympäristöfoorumeita lukuun ottamatta, kaarimaljojen vähentäminen vakiintui saavutetulle tasolle. Ympäristömielessä tärkeintä on, että turhaa kulutusta on jälleen vähennetty, koska kappalemääräinen kulutus on laskussa. Kk kaarimaljoja korvaavina vaihtoehtoina ovat pestävät kestokäyttöiset kaarimaljat, oksennuspussit tai kaarimaljojen turhaa kulutusta ajatellen esim. erilaiset tyhjät tuotepakkaukset. 19(26)

20 Kertakäyttöiset leikkausliinat ja takit Kertakäyttöisten (kk) tekstiilien kulutus on ympäristön kannalta huolestuttavasti kasvussa. Kk tekstiilejä voidaan usein korvata kestokäyttöisillä puhtailla tekstiileillä, jotka ovat hygienianäkökulmasta ja usein käyttökertakustannuksiltaan yhdenvertaisia. Toki kertakäyttöiset tekstiilit saattavat olla esim. epidemioiden aikana (saatavuus) tai vaativissa käyttötilanteissa parempi vaihtoehto, jos kestotekstiili ei suojaa riittävästi esim. kosteudelta. Jokainen yksikkö tunnistanee itse kertakäyttöisyyden todellisen tarpeen, mutta HUS:n laajuisesti olisi hyvä selvittää millaisissa tapauksissa kertakäyttöisyys on välttämätöntä, missä ei, ja mitä tekijöitä tähän vaikuttaa (esim. saatavuuden varmuus, hinta, tilausten joustavuus, tekstiilien mukavuus ja tekniset ominaisuudet, pyykinhuoltoprosessi, jätehuoltoprosessi jne.) ja millä tavoin. Ympäristökeskus toivoo tämän tyyppistä palautetta kaikista seuraamistaan tuoteryhmistä. Kestotekstiilien ominaisuuksia pyritään kuitenkin jatkuvasti kehittämään, mitä ajatellen niistä annettu käyttökohdekohtainen palaute on mitä arvokkainta. Kertakäyttöisten leikkausliinojen ja takkien euromääräinen kulutus on ollut kasvussa vuodesta 2010 kasvaen 12,4 % eurosta euroon vuonna Kappalemääräinen kasvu on ollut 9,6 % :sta kappaleeseen. Kk leikkaustakkien määrä on kasvanut vuodesta ,2 % ja kk leikkausliinojen ja lakanoiden 9,1 %. Erityisesti vuoden 2013 kk leikkaustakkien hankinta suhteutettuna henkilötyövuosiin on kasvanut voimakkaammin kuin edellisinä vuosina. Seuraavat kuvat (kuvat 6 ja 7) esittävät kk leikkaustakkien ja kk leikkausliinojen- ja lakanoiden kulutuksen muutoksen vuodesta 2010 vuoteen Kuvien 6-7 kk leikkaustakkien kulutuksen suhteellinen kustannusten kasvu (euroa/htv -muutos) vuodessa ( ) on hieman jyrkempi kuin kappalemääräinen kasvu (kpl/htv muutos). KERTAKÄYTTÖISTEN LEIKKAUSTAKKIEN KULUTUS, EUROA 500, , Euroa 300, , Euroa/htv 100, Kuva 6 kk leikkaustakit [ ] kk leikkaustakit [ /htv] 20(26)

Ympäristökertomus. HUS ympäristöhallinto

Ympäristökertomus. HUS ympäristöhallinto Ympäristökertomus 2013 HUS ympäristöhallinto Mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa MIrja Virta, Ympäristöhallinnon päällikkö 2 SISÄLLYSLUETTELO Ympäristöhallinnon päällikön vuosikatsaus... 3 HUS ympäristöohjelma

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Ympäristökertomus 2012. HUS-Ympäristökeskus. Hallitus 25.3.2013, LIITE 2 LUONNOS

Ympäristökertomus 2012. HUS-Ympäristökeskus. Hallitus 25.3.2013, LIITE 2 LUONNOS Hallitus 25.3.2013, LIITE 2 LUONNOS Ympäristökertomus 2012 HUS-Ympäristökeskus laatijat: Mirja Virta, ympäristöhallinnon päällikkö Pirkko Väätäinen, erikoissuunnittelija Jani Valkama, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Valtuusto 17.6.2015, LIITE 3 YMPÄRISTÖ- KERTOMUS 2014. HUS-Ympäristökeskus

Valtuusto 17.6.2015, LIITE 3 YMPÄRISTÖ- KERTOMUS 2014. HUS-Ympäristökeskus Valtuusto 17.6.2015, LIITE 3 Fullmäktige BILAGA YMPÄRISTÖ- KERTOMUS 2014 HUS-Ympäristökeskus Laatija HUS-Ympäristökeskus: Mirja Virta, ympäristöhallinnon päällikkö Pirkko Väätäinen, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Minna Rauhala Laura Grönlund Meilahden anestesia- ja leikkausosasto

Minna Rauhala Laura Grönlund Meilahden anestesia- ja leikkausosasto Minna Rauhala Laura Grönlund Meilahden anestesia- ja leikkausosasto Olemme anestesiasairaanhoitajia Teemme kolmivuorotyötä varallaoloineen kuten kaikki muutkin sairaanhoitajat osastollamme Toimimme kaikkien

Lisätiedot

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA Enontekiön Sähkö Oy ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA 1 Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.12.2011 Finlandia talo, Helsinki 2 Johdanto Energianeuvonnalla vastuulliset energiayhtiöt

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Savuton sairaala -toiminta HUS:ssa

Savuton sairaala -toiminta HUS:ssa Savuton sairaala -toiminta HUS:ssa Viestintämateriaali Tarja Nordman Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 11.11.2013. Sisältö Taustaa HUS Savuton sairaala toimijat ja vastuut Tavoitteet Kohderyhmät Eteneminen

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla Materiaalikatselmus uusi työkalu säästökohteiden tunnistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIPALKITSEMINEN 1/15/2015 2

TYÖHYVINVOINTIPALKITSEMINEN 1/15/2015 2 1/15/2015 1 TYÖHYVINVOINTIPALKITSEMINEN 1/15/2015 2 EHDOTUS TYÖHYVINVOINTIPALKITSEMISESTA V. 2015 Miksi uusi palkitsemismalli? Työolobarometrin tuloksiin perustuva palkitseminen päättyi v. 2013 työhyvinvointiohjelmakauden

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja 85 LOMAKE Päivämäärä Nimi ja osoite: Kestävän kehityksen ohjelma 31.1.2010 Tietoja yrityksestä Vuokrataloyhtiö Oy Kiinteistökatu 10 A, 00000 ASUNTOLA erk ki KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA JAYMPÄRISTÖOHJELMA

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin KUUMA-seudun energiatehokkuuspotentiaalia 0- investoinneilla

LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin KUUMA-seudun energiatehokkuuspotentiaalia 0- investoinneilla Keski-Uudenmaan ympäristökeskus TR 24.11.2015 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Hanke KUUMA-seudulla alkoi huhtikuussa 2013 hanke Julkisten kiinteistöjen

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Kestävä kehitys sairaalassa. Esa Särkimäki Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Kestävä kehitys sairaalassa. Esa Särkimäki Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kestävä kehitys sairaalassa Esa Särkimäki Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Lait, asetukset ja muut normit Johdon suhtautuminen kestävään kehitykseen (yhteiskuntavastuuseen), strategia, arvot, ohjelmat Sidosryhmien

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Ekotehokkuuden Check List

Ekotehokkuuden Check List Ekotehokkuuden Check List Käyttötarkoitus: Työkalu ekotehokkuuden elementtien soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönottoon 1(12) 1. Yleiset ympäristösuorituskyvyn tavoitteet a) Osapuolten (omistaja ja käyttäjä)

Lisätiedot

Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille

Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille Yhteenveto 27.5. Taustaa: - valmis 11/10 - Tehty yhteistyössä mm. kuntien vuokrataloyhtiöiden, asukkaiden edustajien, kaupunkien asiantuntijoiden ja alan

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Rakennusala KARTOITUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa rakennusalan yrityksessä. Tehtävänäsi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013 Kategoria 1: Toteutus ja koordinointi Tehtävät (vähintään GO-kriteerit) Aikataulu Vastuu(t) Mittari(t) 1.

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 23.1.2014 1 (7) HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO. Energiansäästön toimintasuunnitelma

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 23.1.2014 1 (7) HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO. Energiansäästön toimintasuunnitelma 1 (7) Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto 2 (7) Sisältö 1 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston energiansäästösuunnitelma... 2 1.1 Sosiaali- ja terveysviraston energiankulutus...

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Catering-ala TYÖSSÄOPPIMISJAKSO Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää,

Lisätiedot

Nimi nimike klo lisätiedot

Nimi nimike klo lisätiedot Pöytäkirja TPD-KOKOUS Lohjan sairaanhoitoalue, NaLa henkilökunta Aika: 24.3.2010 klo 7.30 8.40 Paikka: Lohjan sairaala, os. 2 taukotila Osallistujat: Nimi nimike klo lisätiedot Liisa Astala henkilöstöpäällikkö

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät

Lisätiedot

Motivan hankintapalvelu Ohjeita ja neuvontaa. Ma 6.5.2013 Satu Hyrkkänen, asiantuntija (kestävät hankinnat), Motiva Oy

Motivan hankintapalvelu Ohjeita ja neuvontaa. Ma 6.5.2013 Satu Hyrkkänen, asiantuntija (kestävät hankinnat), Motiva Oy Motivan hankintapalvelu Ohjeita ja neuvontaa Ma 6.5.2013 Satu Hyrkkänen, asiantuntija (kestävät hankinnat), Motiva Oy Motiva Oy tarjoaa yrityksille, julkishallinnolle ja kuluttajille tietoa ja ratkaisuja,

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen Spondan Energiatehokkuusohjelma Sponda lyhyesti Sponda on kiinteistösijoitusyhtiö, joka omistaa, vuokraa ja kehittää toimisto-, liike-, kauppakeskus- ja logistiikkakiinteistöjä Suomen ja Venäjän suurimmissa

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Energiansäästösuunnitelma 2016 2017 Nuorisoasiainkeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2016 2017 28.12.2015 2 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelma... 4 1.1

Lisätiedot

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE YOU DRINK WE CARE OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE Vesi on yksi planeettamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista ja sen ollessa yrityksemme päätuote, tiedostamme kuinka tärkeää sen suojeleminen on. Valitsemalla

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Heikki Väisänen Energiaosasto 25.4.2013 TEM:n suunnitelman laatimisesta Taustalla valtioneuvoston periaatepäätöksen kirjaus ja sen taustalla

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmustoiminnan kehitys 4.3. TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin Palmia-liikelaitos

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin Palmia-liikelaitos ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin Palmia-liikelaitos 3.12.2014 Maija Sarpo, Palmian johtoryhmä hyväksynyt 9.12.2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Palmian energiankulutus... 2 3. Palmian

Lisätiedot

Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus

Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus Tuloksia ja tilannekatsaus 1. Sähköisen viranomaispalvelimen käyttöönoton neuvonta- ja koulutusiltapäivät 31.1.

Lisätiedot