Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki"

Transkriptio

1 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma Väliraportti Porin kaupunki/kaupunkisuunnittelu Projektisuunnittelija Otto Arponen Projektitutkija Sari Parkkali

2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto _ 3 2. Tavoitteet _ 4 3. Toimintastrategia 5 4. Rahoitus _ 6 5. Ohjaus- ja valmisteluryhmät _ 7 6. Lähtötiedot Yleiskuvaukset Väestö Väestön kehitys _ Ikärakenne _ Palvelut ja toiminnot _ Hallintamuodot ja asukaskanta Asukastoiminta _ Liikenneverkko ja maamerkit _ Aluekokonaisuuksien kehitystavoitteet Hybridipori Pormestarinluodon asuinalue Pihlavan palvelukeskus _ Toimenpiteet Julkiset ulkotilat / yhteydet _ Kehittämiskohteita, Kantakaupungin yleiskaava Meri-Porin osayleiskaavan 1999 päätavoitteiteet Lähiökohtainen tarkastelu Asuminen Porin kaupungin omistajapoliittinen ohjelma _ 39 ja asuntopoliittinen strategia Lähiökohtainen tarkastelu Palvelut / yritystoiminta _ Sosiaalinen pääoma _ Yhteistyöverkosto Imago _ Yleistä Tavoitteet Toteutunut viestintä _ Työvaiheet Yhteystiedot Lähdeluettelo

3 1. Johdanto Lähiöiden kehittäminen projekteista prosessiksi Lähiökehittäminen on Porissa muuttunut prosessiksi useiden peräkkäisten lähiöprojektien myötä, jotka ovat olleet osa Porin kaupungin asuntopoliittisen strategian ja omistajapoliittisen ohjelman toteuttamista. Lähiötyöstä on tullut pysyvä osa linjaorganisaation toimintakäytäntöjä ja myös poikkiyhteiskunnallinen lähiöverkosto on muodostunut niin, että lähiöverkosto on vastannut Porin Lähiöohjelma hankkeiden valmistelusta ja toimii Kompakti kaupunki - hankkeen ohjausryhmänä. Lähiöohjelma jo viides vaihe Porin lähiöprojektissa Porin lähiöprojektit PORMESTARINLUOTOPROJEKTI ARA:N LÄHIÖPROJEKTI , Pihlava ja Sampola ja Pormestarinluoto LÄHIÖUUDISTUS 2000-PROJEKTI, YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Porin lähiöiden kilpailukykyhanke Pihlava, Pormestarinluoto, Sampola, Impola ja Väinölä ARA:N KÄYTTÖASTEPROJEKTI TYHJIEN ARAVAVUOKRA- ASUNTOJEN POISTAMISEKSI Porin seudun kuntien yhteinen käyttöasteprojekti Mukana kahdeksan kuntaa VALTIONEUVOSTON LÄHIÖOHJELMA LÄHIÖSTÄ KAUPUNGINOSIKSI Porin hanke: KOMPAKTI KAUPUNKI- lähiöiden avaaminen muuhun kaupunkirakenteeseen Turun yliopiston kulttuurin ja maisemantutkimuksen laitos: PORILAINEN LÄHIÖMAISEMA -HANKE - 3 -

4 2. Tavoitteet Lähiökaupunginosat ovat olennainen osa Porin kaupunkirakennetta ja kaupungin ilmettä. Alueet ovat kuitenkin edelleen eriytyneitä muusta kaupunkirakenteesta sekä fyysisesti että ihmisten mielikuvissa. Kompakti kaupunki hankkeen kohdealueita ovat kantakaupungin alueella sijaitsevat Impolan, Sampolan, Väinölän ja Pormestarinluodon kaupunginosat sekä Meri-Porin Pihlavan kaupunginosa. Lähiöt sijaitsevat pääsääntöisesti pientalovaltaisten asuinalueiden ympäröiminä ja suhteellisen lähellä keskustan toimintoja. Kanssakäyminen alueiden välillä on kuitenkin vähäistä. Asukkaiden päivittäiset kulkureitit kiertävät lähiöiden alueet ja ne jäävät kaupunkirakenteesta irrallisiksi. Yhtenä hankkeen tavoitteena on lisätä kanssakäymistä lähiökaupunginosien ja niitä ympäröivien pientalovaltaisten alueiden välillä. Myös lähiöiden palvelut ovat murrostilassa yleisen palvelurakenteen muutoksen ja lähelle sijoittuvien kauppa- ja liikekeskushankkeiden myötä. Alueiden palvelurakenteen säilyttämiseksi ja virkeänä pitämiseksi tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja luvuilla rakennettujen lähiöiden kiinteistöt ovat tilanteessa, jossa niitä odottavat suuret korjaustoimenpiteet. Laadukkaasti toteutettujen korjausten ja alueiden edullisen sijainnin avulla on alueiden suosiota mahdollista kohottaa huomattavasti. Hankkeen tavoitteena on etsiä alueilta kohteita, joissa ryhmäkorjausmenettelyä voidaan toteuttaa. Kohdealueilla sijaitsee vielä rakentumattomia tontteja, jotka ovat hoitamattomina ongelmallisia alueen yleisilmeelle. Tavoitteena on valita joitakin näistä tonteista ja laatia niiden rakentamiselle visiot, jotka tukevat lähiöiden kehitystä. Kompakti kaupunki -hanke toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston Porilainen lähiömaisema hankkeen kanssa. Tavoitteena on yhdessä yliopiston kanssa tutkia ja kehittää osallistavia suunnittelumenetelmiä kilpailukyvyn, sosiaalisen eheyden ja esteettömyyden kehittämiseksi alueilla. Kaikki hankkeen toimenpiteet tähtäävät toimivan kokonaisuuden luomiseen, jossa lähiökaupunginosat liittyvät kiinteästi muuhun kaupunkirakenteeseen. Hankkeen aikana pyritään myös alueiden yhteisöllisyyden ja verkostoitumisen vahvistamiseen. Toimenpiteiden suunnittelu tapahtuu yhteistyössä alueiden asukkaiden, yritysten ja järjestöjen kanssa. Eri toimijoiden välille pyritään luomaan uudenlaisia verkostoja, joista muodostuisi tulevaisuudessa omien asuinalueidensa aktiivisia kehittäjiä. Lähiöiden liittäminen muuhun kaupunkirakenteeseen on kaupunginhallituksessa asetettu tavoitteeksi jo vuonna Hankkeen avulla pyritään lähiöiden kehittämiseen luomaan jatkuvuutta ja vuorovaikutteisuutta alueen toimijoiden välille

5 Sampolan asukastuvalla harrastetaan monenlaista kerhotoimintaa ja käsitöitä. Kuva: Sari Parkkali 3. Toimintastrategia Lähiöohjelma on kumppanuushanke, jonka tavoitteena on lähiöiden kilpailukyvyn lisääminen sekä myönteiseen mielikuvaan perustuvan alueidentiteetin vahvistaminen. Lähiöohjelman lähtökohdat, ympäristöministeriö. Lähiöohjelmaa koordinoi ympäristöministeriö ja ohjelman käytännön toteutuksesta vastaa ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus). Hankkeen ensisijaisina yhteistyökumppaneina toimivat alueiden asukkaat, kiinteistönomistajat, yrittäjät ja yhdistykset. Kaupungin sisäisessä työskentelyssä muodostetaan yhteistyöryhmä, jossa toimivat kaupunkisuunnittelun lisäksi perusturvakeskuksen, koulutustoimen, vapaa-aikaviraston ja teknisen palvelukeskuksen edustajat. Tukimustyötä tehdään ensisijaisesti yhdessä Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen kanssa. Myös muihin ohjelman hankkeisiin pyritään muodostamaan kumppanuuksia. Osana aktiivista viestintää hankkeelle perustetaan web-sivut joiden kautta jaetaan tietoa hankkeesta ja viestitetään ajankohtaisista tapahtumista. Sivujen kautta keskitetään lähiökaupunginosia koskevaa tiedottamista. Sivuilla hankkeelle voi antaa myös palautetta ja ehdotuksia sen kehittämiselle. Sivuja kehitetään jatkuvasti hankkeen edistyessä

6 4. Rahoitus Hankkeen vuoden 2009 rahoitus muodostuu lähiöiden kehittämisavustuksesta ja Porin kaupungin osuudesta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää Porin kaupungille avustuksena hankkeen vuoden 2009 kustannuksista enintään euroa. Hankkeen jatkotoimenpiteisiin tullaan hakemaan rahoitusta eri osapuolilta ja anomaan lähiöiden kehittämisavustusta lähiöohjelman vuosien 2010 ja 2011 määrärahoista. Kokemäenjoen rantaväylä Pormestarinluodon ja yliopistokeskuksen välillä tarjoaa hienoja jokinäkymiä. Kuva: Otto Arponen - 6 -

7 5. Ohjaus- ja valmisteluryhmät Kaupunginhallitus on nimennyt hankkeen ohjaus- ja valmisteluryhmät, joiden kokoonpanot ovat seuraavat: Ohjausryhmä: Hallintopalvelut Kaupunkisuunnittelu Talouspalvelut / asuntoasiat ja lähiötoiminta TPK / Aluetekniikka ja puistotoimi Perusturvakeskus / asuntoasiat ja lähiötoiminta Ympäristökeskus / rakennusvalvonta Koulutusvirasto Vapaa-aikavirasto Porin YH-Asunnot Oy VVO-Kotikeskus Turku Sakipa Oy / Kiinteistöliitto Satakunta Satakunnan Isännöitsijät ry Porin Yrittäjät ry ja Meri-Porin Yrittäjät ry Satakunnan poliisilaitos Asukasyhdistykset / Pormestarinluoto, Pihlava ja Sampola Porin Kiinteistöomistajain Keskusjärjestö ry Porin yliopistokeskus Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii tekninen apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus ja sihteerinä projektisuunnittelija Otto Arponen. Valmisteluryhmä: Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä, puheenjohtaja Liikenneinsinööri Markku Setälä Sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Jarmo Viljanen Projektilakimies Paavo Immonen Vapaa-aikaviraston johtaja Kimmo Rinne Koulutoimenjohtaja Jari Leinonen Projektisuunnittelija Otto Arponen Valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä ja sihteerinä projektisuunnittelija Otto Arponen. Ryhmien kokouksiin voidaan tapauskohtaisesti kutsua myös muita osanottajia

8 6. Lähtötiedot Hankkeen alkuvaiheessa on kohdealueet jaettu kolmeen aluekokonaisuuteen, joiden nykytilanne on kartoitettu. Alueista on laadittu yleiskuvaukset ja määritelty niiden erityispiirteitä. Alueita on tutkittu seuraavien aihepiirien osalta: väestö, palvelut, toiminnot, liikenne, maamerkit, rakennuskannan hallintamuodot, asuntokanta ja asukastoiminta. Kohdealueet on toimintojensa ja sijaintinsa perusteella jaettu kolmeen aluekokonaisuuteen. - Pihlavan palvelukeskus - Pormestarnluodon asuinalue - Hybridipori Aluekokonaisuuksille esitetään kehitystavoitteet, joissa tarkastellaan kohdealueiden suhdetta niitä ympäröivään kaupunkirakenteeseen

9 6.1. Yleiskuvaukset Hybridipori Itäisen Maa-Porin suurosa-alueeseen sijoittuva Hybridiporin alue koostuu Impolan, Sampolan, Väinölänahon, Koivistonluodon, Kalaholman, Vanhakoiviston, Uusikoiviston, Mikkolan, Metallinkylän, Kartanon ja Harmaalinnan kaupunginosista. Länsireunalla aluetta rajaa Helsinkiin johtava vt 2 ja itäreunalla alue rajoittuu Kokemäenjoen rantoihin. Etelässä aluetta rajaa Porin ja Ulvilan välinen raja ja pohjoissuunnassa se liittyy vaiheittaisesti yhteen keskustan kanssa. Alueelle sijoittuu runsaasti erilaisia toimintoja. Käytöltään Uusikoiviston, Koivistonluodon ja Kalaholman alueet ovat pientalovaltaisia asuinalueita. Väinölän alueella on pientalovaltaisen asuinalueen lisäksi myös kohdelähiöihin kuuluva 1970-luvulla rakentunut kerrostalovaltainen alue. Vanhakoiviston ja Harmaalinnan alueiden käyttö keskittyy pääosin asumiseen, mutta alueilla on myös työpaikkojen ja palveluiden alueita. Impolan ja Sampolan alueet käsittävät kohdelähiöihin kuuluvat luvuilla rakentuneet kerrostalovaltaiset alueet, pientalovaltaisia asuinalueita sekä työpaikkojen ja palveluiden alueita. Mikkolan alueen nykyinen käyttö sisältää monipuolisesti työpaikkojen ja palveluiden toimintoja kuten pienteollisuutta, varastotiloja, suurmyymälöitä sekä liikeja toimistotiloja. Metallinkylän alue sisältää Kupariteollisuuspuiston, joka on yksi Porin merkittävimmistä teollisuusalueista. Metallinkylässä sijaitsee myös rakentumaton Koiviston ulkoilupuisto. Kartanon alueen toiminnot ovat lähes tasaisesti jakautuneet asumisen, työpaikkojen/palveluiden ja viheralueen muodostavan Kartanon Mäkipuiston kesken. Peruskorjattua rakennuskantaa Väinölässä, As Oy Väinölänkulma. Kuva: Sari Parkkali - 9 -

10 Pormestarinsilta Kirjurinluodon ja Pormestarinluodon välillä. Kuva: Otto Arponen Pormestarinluodon asuinalue Pohjoisen Maa-Porin suurosa-alueeseen sijoittuva Pormestarinluodon asuinalue koostuu Pormestarinluodon ja Hyvelänviikin kaupunginosista sekä Toejoen ja Isosannan kaupunginosien läntisistä osista. Etelä- ja länsireunoiltaan alue rajautuu Kokemäenjokeen. Pohjoisreunan muodostaa Vaasaan johtava vt 8 ja itäreuna rajautuu Valajankatuun. Alueella on runsaasti erilaisia toimintoja. Pormestarinluodon alueen etelä- ja pohjoispäissä sijaitsevat työpaikkojen ja palveluiden alueet. Näiden alueiden väliin sijoittuu kohdelähiöihin kuuluva luvuilla rakentunut kerrostalovaltainen asuinalue. Hyvelänviiki on pientalovaltainen asuinalue. Toejoen alue sisältää pientalovaltaisen asuinalueen ja työpaikkojen/palveluiden alueen. Isosannan alueella on pientalovaltaista asumista ja Porin Yliopistokeskus, jossa toiminta käynnistyi vuonna Pormestarinluodon asuinalue rajautuu myös vuonna 2002 perustettuun Porin kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvaan Kirjurinluotoon

11 Pihlavan palvelukeskus Meri-Porin suurosa-alueeseen sijoittuva Pihlavan palvelukeskus koostuu entisistä Yyterin ja Kokemäensaaren kylien alueista. Nykyisin alueeseen kuuluvat Pihlavan, Rieskalan, Metsämaan, Enäjärven, Kaanaan, Yyterin, Mäntyluodon, Uniluodon, Kyläsaaren ja Uusiniityn kaupunginosat. Pohjoisreunaltaan alue rajautuu Kokemäenjoen suiston, Porinlahden ja Kolpanlahden vesialueisiin. Läntinen alueraja kulkee Eteläselän ja Räpsön suntin kautta siten, että Mäntyluodon satama ja Kallo sijoittuvat alueelle. Eteläreunaltaan alue rajautuu Selkämereen ja Preiviikinlahteen. Aluekokonaisuuden itäreuna sijoittuu Uudenniityn ja Kyläsaaren itäpuolelle. Alue on toiminnoiltaan monipuolinen. Mäntyluodossa toimii Suomen toiseksi suurin bulksatama, jonka kautta liikkuu pääasiassa konttikuljetuksia. Alueen suurimmat työpaikkaalueet ovat Mäntyluodon Satama, meriteollisuuden tuotteita valmistava Technip Offshore Oy, erikoistitaanidioksidipigmenttejä valmistava Sachtleben Chemie, Pihlavan tehtaiden alue ja Uudenniityn teollisuusalue. Alueen palvelut ovat keskittyneet Pihlavan ja Rieskalan alueelle. Pihlavassa sijaitsee myös kohdelähiöihin kuuluva luvuilla rakentunut kerrostalovaltainen asuinalue. Pientalovaltaisia kaupunginosia edustavat Metsämaan, Enäjärven, Kyläsaaren, Kaanaan, Yyterin, Uusiniityn ja Uniluodon alueet. Alueella on myös monipuolisesti virkistysalueita, joista merkittävin on valtakunnallisesti tunnettu Yyterin Santojen alue. Alueen tarjoama yli 3 kilometrin pituinen hiekkaranta on Suomessa ainutlaatuinen. Luonnonoloiltaan alue on hyvin monipuolinen. Kokemäenjoen suisto, Yyterinniemi, Preiviikinlahti ja Yyterin dyynialue muodostavat alueen luontoelementit. Natura 2000 alueisiin kuuluvat lähes kokonaisuudessaan Kokemäenjoen suisto ja Preiviikinlahti sekä Yyterinniemen keskellä sijaitseva Enäjärven lintujärvi. Pihlavan keskustan kauppoja Harry Gullichsenintien varrella. Kuva: Sari Parkkali

12 6.2. Väestö Sampolassa sijaitsevan Itä-Porin yhtenäiskoulun pyörärunsautta, koulussa on 443 oppilasta. Kuva: Sari Parkkali Väestön kehitys Impola: Pihlava: v.1998: 1403 v.1998: 1732 v.2008: 1259 v.2008: 1490 muutos: -144 muutos: -242 Sampola: Pormestarinluoto: v.1998: 3021 v.1998: 2844 v.2008: 2645 v.2008: 2620 muutos: -376 muutos: -224 Väinölä: Koko kaupunki: v. 1998: 2937 v.1998: v.2008: 2681 v.2008: muutos: -256 muutos:

13 Viimeisen kymmenen vuoden aikana lähiökaupunginosien väestömäärässä on tapahtunut muutoksia ja koko Porin tavoin väkimäärä on laskenut. Väkimäärän vähenemisestä huolimatta Porin lähiöistä eniten väestöä asuu edelleen Väinölässä (2681 henkilöä). Absoluuttisesti tarkasteltuna eniten väkimäärä on vähentynyt Sampolassa (-376) mutta väkilukuun suhteutettuna suurimman väestötappion on kokenut Pihlavan kaupunginosa (-14,0%). Pormestarinluodossa väestömäärän kehitys on ollut lähiökaupunginosista suotuisinta ja väestön määrä jopa lisääntyi 2000-luvun alkupuoliskolla. Väestömäärään suhteutettuna Pormestarinluodon väestömäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana alentunut lähiökaupunginosista vähiten (-7,9 %). Lähiöitä ympäröivien kaupunginosien väestönkehityksessä on havaittavissa eroavaisuuksia, eikä väestön määrä ole vähentynyt tasaisesti kaikissa kaupunginosissa. Hybridiporin alueella väkimäärä on kymmenen vuoden aikana lisääntynyt Kalaholmassa (+97), Koivistonluodossa (+132) ja Vanhakoivistolla (+61). Pormestarinluodon alueella väkimäärä on puolestaan kasvanut Pormestarinluodon naapurikaupunginosissa Hyvelänviikissä (+205) ja Isosannassa (+104) sekä Ruosniemessä (+222) ja Isojoenrannalla (+72). Väestön määrä ei ole vähentynyt tasaisesti Meri-Porissakaan. Väkiluku on lisääntynyt vuosien 1998 ja 2008 välillä Enäjärvellä (+46), Kyläsaaressa (+268) ja Yyterissä (+69). Suurinta kasvu on ollut Kyläsaaressa. Koko Porin väestönkehitys on myös ollut tappiollista ja näin lähiökaupunginosien väestönkehitys on noudatellut koko kaupungin suuntaa. Koko Porissa väkimäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt kuitenkin varsin vähän ja viime vuosina väestön määrä on lähtenyt kasvuun

14 Väestömäärät kaupunginosittain Hybridipori

15 Pormestarinluodon asuinalue Pihlavan palvelukeskus

16 Ikärakenne Väestön kokonaismäärän kehityksen rinnalla on tärkeää tarkastella myös väestön ikärakennetta. Ikärakenteellisesti edullisin väestörakenne on Väinölässä, jossa lasten ja työikäisten määrä on korkea. Koko Porin ikärakenteeseen verrattaessa Väinölän ikärakenne on varsin suotuisa. Myös vanhusten osuus on Väinölässä lähiökaupunginosista alhaisin. Ikärakenteellisesti haastavin tilanne on Sampolassa ja Pormestarinluodossa, joissa lasten osuus jää koko kaupungin keskiarvoa selkeästi alhaisemmaksi ja toisaalta vanhusten osuus nousee koko kaupungin keskiarvoa selvästi korkeammaksi. Pihlavassa ja Impolassa väestön ikärakenne noudattelee pitkälti koko kaupungin keskiarvoa

17 6.3. Palvelut ja toiminnot Hybridipori ja Pormestarinluodon asuinalue

18 Pihlavan palvelukeskus

19 6.4. Hallintamuodot ja asuntokanta

20 - 20 -

21 - 21 -

22 6.5. Asukastoiminta Impola - Impolan Asukasyhdistys ry. Toiminta on aloitettu 1970-luvun puolivälissä ja loppunut vuonna Uudenkoiviston Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen alueeseen kuuluvat Uudenkoiviston ja Kuninkaanhaan kaupunginosat sekä Impolan pientaloalueet. Sampola - Sampolan Asukkaat ry. Toiminta on aloitettu vuonna Väinölä - Alueella toimiin asukasyhdistystä vastaava Väinölän Lähikirjastoyhdistys ry. Toiminta on aloitettu vuonna Pormestarinluoto - Pormestarinluodon asukasyhdistys ry. Toiminta on aloitettu vuonna Pihlava - Pihlavan Asukasyhdistys ry. Pihlavan asukastuvan tietokoneet ovat aktiivisessa käytössä. Kuva: Sari Parkkali

23 6.6. Liikenneverkko ja maamerkit Hybridipori ja Pormestarinluodon asuinalue:

24 Pihlavan palvelukeskus:

25 7. Aluekokonaisuuksien kehitystavoitteet 7.1. Hybridipori Itä-Porin alue koillisesta kuvattuna. Etualalla näkyvät Koivistonluoto ja Väinölänahon kerrostalovaltainen asuinalue. Kuva: Lentokuva Vallas Oy Hybridiporin alueesta muodostetaan tuotekehityksen, asumisen, virkistysalueen, teollisuuden ja kaupallisten palveluiden yhdessä muodostama hybridikeskus, jonka ympäristö antaa hyvät mahdollisuudet eri toimintojen väliselle vuorovaikutukselle. Alueen yhteydessä sijaitsevat merkittävät lähiökaupunginosat Impola, Sampola ja Väinölä, jotka toimivat keskuksen asuinalueina. Alueita kehitetään yhdessä koko keskuksen kanssa ja niiden kulkuyhteyksiä alueen sisällä parannetaan. Rakentuessaan Koiviston ulkoilupuisto tarjoaa mahdollisuudet monenlaisten urheilulajien ja vapaa-ajantoimintojen harrastamiseen. Puisto muodostaa hybridikeskuksen vihreän tilan, jossa ihmiset voivat tehdä kävelyjään tai harrastaa vakavampaa urheilua. Alueella sijaitsee jo tällä hetkellä hyvä valikoima vähittäis- ja erikoiskaupan sekä tuotantopainotteisten palvelujen toimintoja. Toimintojen määrää voidaan vielä lisätä alueen hyvän kaupallisen sijainnin ansiosta. Kaupallisten palveluiden alue tulee laajenemaan Mikkolasta Metallinkylän puolelle kupariteollisuuspuiston viereen. Keskukseen on mahdollista liittää myös julkisia palveluja sekä huvi- ja viihdepalveluja. Metallikylän alueen suurin teollinen yksikkö on kuparituotteita valmistava Luvata. Kartanon alueelle on keskittynyt myös automaatioteollisuutta. Aivan valtateiden 11 ja 2 solmukohtaan on suunnitteilla uusi Honkaluodon teollisuusalue, joka tulee kasvattamaan

26 alueen merkitystä pienteollisuuden keskittymänä. Vetovoimainen yritysympäristö ja verkottumisen mahdollisuudet luovat alueesta houkuttelevan sijoittumisvaihtoehdon yrityksille. Alue sijaitsee Tampereentien ja Helsingintien risteysalueella ja sen läpi kulkeva Ulvilantie on liikennemäärältään yksi Porin vilkkaimmista reiteistä. Uuden alueen liittämisessä kiinteäksi osaksi olemassa olevaa kaupunkirakennetta on toimivien liikenneyhteyksien järjestämisellä merkittävä asema. Erityisesti julkiset ja kevyen liikenteen yhteydet tulee huomioida alueen kehittämisessä. Alueen sisälle muodostetaan kevyen liikenteen pääväylät, jotka liittävät eri toimintoja toisiinsa ja avaavat aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Pääväylät muodostuvat akseleista: 1. Koivistonluoto Väinölänaho Koiviston ulkoilupuisto Metallinkylän palvelukeskus Mikkolan palvelukeskus Honkaluodon yritysalue. 2. Uusikoivisto Koivula Vanhakoivisto Sampola Koiviston ulkoilupuisto 3. Sampola Impola 4. Impola - Mikkola Alueella tavoitellaan vuorovaikutteista ja elävää ympäristöä. Diplomityö Metallinkylän hybridikeskus. Tampereen teknillinen yliopisto. Otto Arponen

27 Kehitystavoitteet/Hybridipori:

28 7.2. Pormestarinluodon asuinalue Ilmakuva Porin keskustasta Pormestarinluotoon. Keskellä Kirjurinluodon virkistysalueet. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy Aluekokonaisuus koostuu Pormestarinluodon ja Hyvelänviikin kaupunginosista sekä Toejoen ja Isosannan kaupunginosien läntisistä osista. Alue sijaitsee kantakaupungin alueella, noin 2 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta. Alueen lukeutuu lähes keskusta-alueisiin ja tulee tulevaisuudessa edelleen jatkamaan kaupunkimaistumistaan. Keskustatoiminnot ovat Yliopistokeskuksen myötä levittäytyneet Kokemäenjoen pohjoispuolelle ja vaikuttavat myös Pormestarinluodon alueeseen. Pormestarinluodon palvelut ovat murrostilassa keskustan palveluiden siirtyessä yhä lähemmäksi. Liikekeskuksen kehittämistä on tutkittu mm. nuorten näkökulmasta Turun yliopiston toimesta. Pysyäkseen elinvoimaisena on liikekeskukselle kehitettävä aivan uudenlaisia toimintamalleja, jotka palvelevat lähiympäristön asukkaita. Aluekokonaisuutta ympäröivät päälinjat muodostavat Kokemäenjoki, vt 8 ja Valajankatu. Pormestarinluodon vastarannalla sijaitsee Porin kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluva Kirjurinluoto. Kaupunkipuisto perustettiin vuonna 2002 ja sen tarkoituksena on säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan kaupungin hakemuksesta ympäristöministeriön päätöksellä. (Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Pormestarinluotoa voidaan kehittää yhdessä Kirjurinluodon kanssa ja alueiden välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan. Liikenteellisesti edulliseen valtatien varteen sijoittuu tulevaisuudessa lisää toimintoja ja Pormestarinsillan lisäksi tulisi harkita kevyen liikenteen yhteyksien parantamista Kokemäenjoen ylitse myös alueen pohjoisosassa. Pormestarinluoto on kohdealueista puistomaisin. Alueen rakennusmassat sijaitsevat väljästi laajojen puistoalueiden ympäröiminä. Puistomaisuutta vahvistamalla ja hoitamalla on mahdollista muodostaa alueelle erityispiirre, joka parantaa sen

29 kilpailukykyä ja luo myönteisiä mielikuvia. Virkistysalueile on mahdollista lisätä toimintoja ja houkutella ihmisiä alueelle. Hyvänä esimerkkinä puistojen hyödyntämisestä on frisbee-golf rata Pormestarinluodon eteläosassa. Alueen eteläosaa on mahdollista kehittää toiminnoiltaan monipuolisemmaksi ja samalla liittää aluetta tiiviimmin ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Pormestarinluodon länsipuolella sijaitsevat pientaloalueet Hyvelänviiki, Toejoki ja Isosanta. Kerrostaloaluetta ja pientaloalueita erottavat useimmiten puistoalueet ja juovat, joiden ylittäminen on vaikeaa. Kevyen liikenteen väylien kehittäminen välivyöhykkeiden yli ja virkistysreittien kehittäminen juopien varsilla helpottaisivat liikkumista alueiden välillä. Pormestarinluodon puistoalueista on mahdollista muodostaa lähialueiden kävelykohde, jossa on mukavaa liikkua laadukkaasti hoidetussa puistomaisessa ympäristössä. Pormestarinluodon itäpuolella sijaitsee Toejoen pientalovaltainen asuinalue, jonka ominaisilme on yleiskaavassa osoitettu säilytettäväksi. Kuvassa Itä-Pitkäkatu odottamassa päällystystä. Kuva: Otto Arponen

30 Kehitystavoitteet/Pormestarinluodon asuinalue:

31 7.3. Pihlavan palvelukeskus Pihlavan keskusta lounaasta kuvattuna. Taustalla näkyy Porinlahti ja jokisuistoa. Kuva: Lentokuva Vallas Oy Pihlavan palvelukeskuksen alue on toiminnoiltaan ja ympäristöltään hyvin monipuolinen alue. Yksi alueen kehittämisen päätavoitteista onkin tämän monipuolisuuden jalostaminen ja alueen mahdollisuuksien esille tuominen luvulla on Pihlavan väestömäärä tasaisesti vähentynyt mutta Enäjärvellä, Kyläsaaressa ja Yyterisssä on vuosien 1998 ja 2008 välisenä aikana tapahtunut myös kasvua. Yleisesti voidaan sanoa, että Pihlavan ikärakenne vanhenee mutta lähialueille on muuttanut myös lapsiperheitä. Ikärakenteen korjaamiseksi tulisi alueen kehittämisessä ottaa huomioon erityisesti nuorien asukkaiden houkutteleminen alueelle. Yhtenä mahdollisuutena on luonnonläheisten ja tilavien tonttien tonttien tarjoaminen Pihlavan palvelualueen lähialueille. Pihlava on alueen asutuksen ja palveluiden keskus, jonka laajentuminen ja tiivistyminen tulee jatkumaan. Alueen taajamat muodostavat nauhamaisen ketjun, jonka selkärankana toimivat valtatie ja rautatie. Ratkaisu on liikenteellisesti tehokas, mutta liikenteen päälinjat muodostavat myös vahvoja rajoja, jotka vaikeuttavat joidenkin niiden väliin jäävien alueiden kehitystä. Pääliikenneväylien kehittämisellä on suuri merkitys pyrittäessä parantamaan kaupunginosien välisiä yhteyksiä ja toiminnallista kokonaisuutta. Tehokkaan kaupunkirakenteen muodostamiseksi voidaan Pihlavan lähiympäristön taajamarakenteen

32 nauhaa tiivistää entisestään. Uusien alueiden muodostamissa kiinnitetään erityistä huomiota olemassa olevan kulttuuriympäristön ja maisema-arvojen huomioimiseen. Päivittäispalveluissa ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia. Alueelta on lakkautettu Enäjärven terveyspalvelut, Kaanaan posti ja Pihlavasta yksi päiväkoti. Joitakin sosiaalialanpalveluja on tullut myös lisää. Alueelle on mahdollista kehittää uusia palvelumuotoja, jotka hyödyntävät alueen erityispiirteitä, kuten luontoalueita ja merellisyyttä. Mäntyluodossa toimii Suomen toiseksi suurin bulk-satama, jonka kautta liikkuu pääasiassa konttikuljetuksia. Alueen suurimmat työpaikka-alueet ovat Mäntyluodon Satama, meriteollisuuden tuotteita valmistava Technip Offshore Oy, erikoistitaanidioksidipigmenttejä valmistava Sachtleben Chemie, Pihlavan tehtaiden alue ja Uudenniityn teollisuusalue. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksien turvaaminen ja työpaikkojen säilyttäminen on alueen tulevaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Aluetta koskevassa uutisoinnissa usein esiintyneitä aiheita ovat Pihlavassa tapahtuneet rikokset, luontoaiheet, matkailu, tapahtumat, palvelurakenteen muutokset, työllisyys ja rakentaminen. Erityisesti Pihlavan rikoksista uutisoidaan herkästi, mikä tuottaa koko alueelle negatiivista julkisuutta. Tulevaisuudessa tulisi pyrkiä tarjoamaan ihmisille enemmän tietoa mahdollisista erityispiirteistä, harrastusmahdollisuuksista ja tapahtumista. Alueella on runsaasti harrastusmahdollisuuksia ja retkeilyreittejä. Retkeilyreittejä pitkin voi tutustua alueen luonnonsuojelualueisiin ja rikkaaseen linnustoon. Yyterin dyynialue tarjoaa hyvät mahdollisuudet virkistäytymiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Matkailun ja luontoarvojen vetovoimaa lisäämällä ja hyödyntämällä saadaan alueelle houkuteltua ihmisiä ja uusia toimintoja. Alueen arvokkaita luontokohteita ovat: Kokemäenjoensuisto, Preiviikinlahti, Yyterinniemi lintujärvineen ja Yyterin dyynialue. Näillä alueilla on myös suuri merkitys muodostettaessa mielikuvia alueelta. Aluekokonaisuus sisältää suojeluohjelmia, luonnonsuojelualueita, natura-alueita ja muita suojelualueita. Luontokohteiden hyödyntäminen ja liittäminen osaksi toiminnallista kaupunkirakennetta tulisi erityisesti huomioidan alueen tulevaisuuden kehittämisessä. Pihlavan keskusta sijaitsee noin 12 kilometrin etäisyydellä Porin keskustasta, joten julkisen liikenteen yhteyksillä on merkittävä rooli aluetta kehitettäessä. Julkisen liikenteen on tarjottava vaivaton vaihtoehto yksityisautoilulle alueen ja kaupungin keskustan välillä liikuttaessa. Kaupunginosien omaleimaisuuden korostaminen: Uniluoto: puutalokaupunginosa Karhuluoto: vapaa-ajanasuminen Herrainpäivät: vapaa-ajanasuminen Yyteri: hiekkarannat Pihlava: kerrostalot, Kappalemaan työväenasuinalue, Halssi Enäjärvi: rintamamiestalot Metsämaa: käkikellotalot Kyläsaari: raittimaisuus Uusiniitty: mäntyiset tontit, elementtiomakotitalot

33 Kehitystavoitteet/Pihlavan palvelukeskus:

34 8. Toimenpiteet 8.1. Julkiset ulkotilat / yhteydet Hankeosiossa tutkitaan lähiöiden roolia osana toiminnallista kokonaisuutta ja selvitetään alueiden sisäisiä rajapintoja. Keskeisinä tekijöinä ovat liikenneyhteydet, toimintojen saavutettavuus sekä suhde työpaikka- ja virkistysalueisiin. Kaupunkirakenne koostuu erilaisista verkostoista, jotka muodostavat yhdessä toiminnallisen kokonaisuuden. Alueen kilpailukyvyn ja virkeänä pysymisen kannalta on tärkeää tarkastella alueen suhdetta verkostoihin ja suunnitella uudenlaisia tapoja yhdistää toimintoja toisiinsa. Käytännössä alueiden väliset rajapinnat muodostuvat useimmin julkisista ulkotiloista, esimerkiksi puistoista, katualueista tai virkistysalueista. Nämä elementit antavat vierailijalle alueesta sen ensimmäisen mielikuvan ja ovat tärkeässä asemassa tutkittaessa alueen avautumista ympäristöön. Jokin kiinnostava yksityiskohta ympäristössä tai houkutteleva kevyen liikenteen väylä voivat houkutella ihmisiä tutustumaan alueeseen ja sen palveluihin. Yllä: Sampolaan vuonna 2005 valmistunut lähiliikuntapaikka. Alla: Näkymä Ulvilantien Impolan ja Sampolan risteysalueelle. Kuvat: Otto Arponen

35 Kehittämiskohteita, Kantakaupungin yleiskaava 2025: Yleiskaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita: - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Taajamien täydennysrakentaminen - Palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuus - Liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen - Joukkoliikenteen edistäminen - Muodostetaan vieheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia - Säilytetään ympäristön ajallinen kerroksellisuus Pormestarinluoto - Tärkeää parantaa kaupunginosakeskusta ja toria - Kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen Kokemäenjoen yli - Pormestarinluodon eteläosan kehittäminen Koulun ympäristön muuttuessa Sampola - Kaupunkikuvan ja toiminnallisuuden kehittäminen liikenne- ja pysäköintiratkaisuilla - Kevyen liikenteen katujen muuttaminen pihakaduiksi ja pysäköinnin hajoittaminen pienemmiksi yksiköiksi - Uusien yritysalueiden vaikutukset Väinölänaho - Väinölässä on kauan rakentumattomatta olleita kerrostalotontteja, joiden asemakaavamuutoksia tulisi harkita Meri-Porin osayleiskaavan 1999 päätavoitteet: - Sataman, teollisuuden ja muun elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksien parantaminen ja riittävien laajentumismahdollisuuksien turvaaminen - Taajama-alueiden, virkistysalueiden ja tärkeiden luontoalueiden yhteensovittaminen. Suotuisan suojelun tason saavuttaminen ja samalla kaupunkirakenteen, matkailun ja virkistyspalvelujen toimintaedellytyksien parantaminen - Olevan asutuksen vetovoiman parantaminen. Kaupunkirakenteen ja kulttuuriympäristön säilyttäminen ja hoidon aikaisempaa yksityiskohtaisempi huomioonottaminen - Uusien vetovoimaisten asuntoalueiden muodostaminen pääasiassa Pihlavan palvelualueen lähialueille - Maisema-arvojen säilyttäminen rakentamisen ohjauksessa

36 Lähiökohtainen tarkastelu Impola Vuodet 2010 ja 2011: - Liikenneympyrän suunnittelu Ulvilantielle Impolan ja Sampolan risteykseen alueen saavutettavuuden parantamiseksi. - Impolan keskusaukiolta Ojantielle johtavan kevyen liikenteen väylän kehittäminen alueen saavutettavuuden ja vetovoimaisuuden parantamiseksi. - Filpunpuiston siistiminen ja palstaviljelyalueen perustaminen viihtyisyyden parantamiseksi. - Kevyen liikenteen väylän suunnittelu Rajalantieltä Filpunpuiston halki Filpuntielle saavutettavuuden ja kevyen liikenteen yhteyksien parantamiseksi. Sampola Vuodet 2010 ja 2011: - Liikenneympyrän suunnittelu Ulvilantielle Impolan ja Sampolan risteyksen paikalle. Liikenneympyrän myötä alueen saavutettavuus ja lähialueiden palveluiden toimintaedellytykset paranevat. - Liikekeskuksen toimintaedellytysten parantaminen avaamalla Vellamontie ja Kouvonraitti osittain ajoneuvoliikenteelle. Liikennesuunnitelmien laatiminen. - Pirkanpuistoon suunnitellaan ja toteutetaan palstaviljelyalue. Viljelyalue lisää alueen sisäistä toimivuutta, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja parantaan viihtyisyyttä. - Sampolan lähiliikuntapaikkoja kehitetään eri ikäryhmien tarpeet huomioiden. Tavoitteena on luoda paikka, jossa eri ikäpolvet voivat harrastaa ja oleilla samanaikaisesti. - Kevyen liikenteen väylistä muodostetaan ulkoilulenkkejä, jotka merkitään väylille. Lenkit suunnitellaan yhdessä liikennesuunnittelun ja poliisin kanssa, jolloin ne soveltuvat myös tapahtumien käyttöön. Lenkeille annetaan vakiintuneet nimet. Väinölä Vuodet 2010 ja 2011: - Joukahaisenpuistoon suunnitellaan ja toteutetaan palstaviljelyalue. Viljelyalue lisää alueen sisäistä toimivuutta, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja parantaa viihtyisyyttä. Pormestarinluoto Vuodet 2010 ja 2011: - Alueelle suunnitellaan nuorisopuisto yhteistyöna Porin kaupunkisuunnittelun, puistotoimen ja Turun yliopiston kanssa. Nuorisopuiston alkuselvitys ja ideasuunnitelmat laaditaan Turun yliopiston osahankkeessa Porkan-Puuvillan puistovyöhyke. - Alueen kevyen liikenteen väylien valaistus tarkistetaan ja puutteita parannetaan. Erityisesti kohteina ovat asukastilaisuuksissa ja lähiökävelyillä esille nousseet kohteet: Purjeentie, Keulantie, Jokisatamantie ja alueen keskellä kulkeva kevyen liikenteen väylä välillä Keulantie Pormestarinsilta

37 - Huonokuntoisia linja-autopysäkkejä korvataan kaupungin omalla mallilla. - Laaditaan ideasuunnitelma Pormestarinluodon jokirannan kehittämiseksi. Tavoitteena on kehittää alueen kokoontumispaikkoja ja ulkoilumahdollisuuksia kevyinä ratkaisuina. Alueen jäsentäminen kohtaamispaikalla joen äärellä lisää koko alueen käytettävyyttä ja viihtyisyyttä. Suunnitelmassa tutkitaan myös kevyen liikenteen yhteyksien parantamista kirjurinluodon puolelle. - Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne kaupunkiseudun lähiöiden sekä työpaikka- ja palvelukeskusten välillä esimerkkejä ja kehittämismahdollisuuksia. Lähiöohjelmaan kuuluvassa hankkeessa tutkitaan konsulttivetoisesti Pormestarinluodon joukkoliikenteen tilannetta ja kehittämismahdollisuuksia. Pihlava Kokemäenjoen rannalla Alahangantien päässä sijaitsee asukkaiden suosima aukio. Kuva: Otto Arponen Vuodet 2010 ja 2011: - Tapulipuistosta tehdään lampaiden laiduntama puistoalue. Alueen asukkaat otetaan mukaan lampaiden hoitoon. Lampaat lisäävät alueen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä. - Wiinahaminanpuiston halki suunnitellaan uusi kevyen liikenteen yhteys, joka johtaa Pihlavan keskustasta Halssin rantaan. Uusi väylä täydentää alueen kevyen liikenteen reitistöä ja lisää suiston luontoalueiden saavutettavuutta. Lähiöohjelman tavoitteiden toteuttaminen - Jalankulku- ja pyöräilyyhteydet - Asuinalueiden ja palveluiden tiomivuuden ja saavutettavuuden parantaminen - Ympäristön viihtyisyyden kehittäminen - Liikenneyhteyksien kehittäminen - Julkisten ulkotilojen laatu ja hoito - Lähiliikuntapalveluiden vahvistaminen - Valaistuksen parantaminen

38 8.2. Asuminen Hankeosiossa suunnitellaan kohdealueiden täydennysrakentamista ja tutkitaan ryhmäkorjaushankkeita. Kohdealueilla sijaitsee rakentumattomia tontteja, jotka laadukkaasti rakennettuina voisivat toimia alueita virkistävinä tekijöinä ja yleisilmeen kohottajina. Kehitetään innovatiivisia visioita rakentumattomien tonttien kehittämiseksi. Visioiden tavoitteena on murtaa alueiden rakennusmassoittelun yksipuolista ilmettä ja täydentää alueiden palveluita. Lähiökaupunginosien täydennysrakentaminen voi olla esimerkiksi kaupunkirakenteellisesti energiatehokasta, joka viestii alueen jatkuvasta kehityksestä. Kohdealueilta etsitään kohteita, jotka soveltuvat ryhmäkorjausmenettelyyn. Tavoitteena on levittää ryhmäkorjausmenettelyä uusille alueille ja edistää alueittaisia yhtiöiden välisiä kumppanuuksia. Tyypillinen sisäänkäynti Väinölänahon kerrostaloalueella. Kuva: Otto Arponen

39 Porin kaupungin omistajapoliittinen ohjelma ja asuntopoliittinen strategia Porin kaupungin omistajapoliittisen ohjelman tarkistus hyväksyttiin Porin kaupunginvaltuustossa Ohjelma käsitti kaupungin koko omistajapolitiikan, josta asuntopolitiikka muodostaa yhden osan. Omistajapoliittisen strategian yhtenä jatkotoimenpiteenä tarkistettiin vuonna 2000 laadittu Porin kaupungin asuntopoliittinen strategia (Porin kaupunginhallitus , Porin kaupunginvaltuusto ) Porin kaupungin rooli asuntopoliittisena toimijana määriteltiin seuraavasti: "Kaupunki on valikoiva toimija asuntomarkkinoilla. Kaupunki pyrkii parantamaan konsernin vuokra-asumisen tasoa. Kaupunkikonserni voi vähentää asunto-omistustaan ja markkinatilanteesta johtuen poikkeuksellisesti myös lisätä sitä." Lähiöiden kehittäminen on osa kaupungin asuntopoliittista strategiaa ja sitä toteutetaan vuosina valtakunnalliseen Lähiöohjelmaan kuuluvissa Kompakti kaupunki- ja Porilainen lähiömaisema-hankkeissa. Porin kaupungin organisaation uudistamisen yhteydessä asukastuvat ja lähiötyöntekijät ovat siirtyneet työllisyysyksiköstä perusturvakeskuksen aikuissosiaalityön alaisuuteen vuoden 2009 alusta alkaen Pormestarinluodon, Pihlavan ja Sampolan lähiöissä. Sampolan kerrostaloalueella on sisäänkäyntien yhteyteen tehty runsaiden istutusten avulla viihtyisiä oleskelupaikkoja. Kuva: Otto Arponen

40 Lähiökohtainen tarkastelu Impola Vuosi 2009: - Rajalantie 3 ja Rajalantie ovat vapautuneet rajoituksista (Yhteensä 70 asuntoa), joten aravavuokrataloja Impolan alueella on enää Filpuntie 5 ja Ojantie 20 ( Ojantie 13, 19, 21 ja 23 ). Rajalantien alueen vapautuneet kiinteistöt ovat edelleen vuokra-asunto-käytössä eikä niiden myyntisuunnitelmia ole toistaiseksi. - Filpuntie 1 ja 3, 51 asuntoa, huoltoyhtiöstä siirrytty omaan talonmieheen, huoneistokorjaukset menossa. - Impolan Asukasyhdistys ry:n toiminta lakannut vuonna Positiivinen asukastilaongelma: kolme asukastilaa käyttämättä: Asukastupa, kerhotila ja Filpuntie 5:n yhteistila. - Filpuntie 5:n isännöinti on siirtynyt sosiaalitoimelta Porin YH-Asunnot Oy:lle. Vuodet 2010 ja 2011: - Alueen taloyhtiöille markkinoidaan hissiavustuksia, perusparannus-korkotukilainoja ja korjausavustuksia, koska Impolan alueelle niitä ei oltu haettu vuonna Asunnottomien vuokrataloa Filpuntie 5:ssä perusparannetaan tuetun asumisen järjestämiseksi erityisryhmille: pitkäaikaistyöttömien kuntouttaminen työtoimintaan ym. - Tyhjinä olevat asukastilat otetaan aktiiviseen käyttöön. - Asukastoiminnan virittäminen uudelleen. - Erilaiset perusturvan, seurakuntayhtymän ja työllisyysyksikön yhdyskuntatyön toiminnat - Porilainen lähiömaisemahanke on saanut lisärahoituksen lähiöissä olevien vapaiden kerhotilojen tutkimiselle kulttuuritarjontaa ja asukkaiden osallistamista varten. Mm. Impolassa vapaita tiloja on runsaasti. - Impola-verkoston aikaansaaminen: taloyhtiöiden omistajatahot, seurakuntayhtymä, kiinteistöyhdistys, alueen yrittäjät ja kauppaliikkeet, lähiötyökumppanit, ym. - Impolan asukaskokous vuonna Asukastoiminnan elvyttäminen. - Yhteinen suunnitelmallinen kevätsiivous- ja muu alueen ympäristön parantamistoiminta. - Ym. Sampola Vuosi 2009: - Sampolan projektialueelle on myönnetty 14 suhdanneluonteista korjausavustusta ja neljä kuntotutkimusavustusta. - VVO-Asunnot Oy:n on tehnyt hakemuksen Vaaksatie 1:n kiinteistön vapauttamisesta rajoituksista vakuusjärjestelysyistä. Hakemus on ARA:n käsittelyssä. - Sampolan palvelukeskus Oy:n isännöinti on siirtynyt tekniseltä palvelukeskukselta Porin YH-Asunnot Oy:lle

41 Vuodet 2010 ja 2011: - Taloyhtiöiden suhdanneavustusten jatkamisesta vuonna 2010 on tehty esitys eduskunnalle. Sampolaan niitä myönnettiin v yhteensä noin Sampolan taloyhtiöiden toteuttamien kuntotutkimusten perusteellla pyritään toteuttamaan yhteinen ryhmäkorjaushanke. - YH-Asunnot Oy:n hallitus on päättänyt, että osana Kompakti kaupunki hanketta haetaan ARA:lta vapautusta Puhurintie 9, 11ja 15 kiinteistöille, jotta Sampolan alueen asukasrakennetta ja asuntokannan hallintamuotojakautumaa voidaan kehittää Kompakti kaupunki hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Yleisenä tavoitteena on saada nuoria pareja ja lapsiperheitä muuttamaan lähiöalueille. - Rakentumattoman tontin ( ) toteuttamisratkaisuja tutkitaan. - Sampolan Asukkaat ry:n ja Vanhakoiviston Pienkiinteistöyhdistys ry:n yhteiset kokoukset yhteistyöstä ko. alueiden kehittämisessä. Väinölä Vuosi 2009: - Väinölän projektialueelle myönnettiin kuusi suhdanneluontoista korjausavustusta ja yksi suunnitteluavustus - Luvata Oy Outokummun vuokratalojen Väinönraitti 1-7 ja Outokummuntie sunnitelmallinen piha-alueen asfaltin korjaus ja parvekkeiden korjaustoiminta on aloitettu Vuodet 2010 ja 2011: - Taloyhtiöiden suhdanneavustusten jatkamisesta vuonna 2010 on tehty esitys eduskunnalle. Väinölän aluuelle niitä myönnettiin v yhteensä n Hissiavustusten, as-oy-talojen perusparantamiskorkotukilainojen ja kor-jaus- ja suunnitteluavustusten markkinointi. - Erillinen kaksivuotinen iso hissiprojekti : Kaksi isoa yhtiötä yhdessä; 12 kiinteistöä, 22 hissiä. - YH-Asunnot Oy:n hallitus on päättänyt, että osana Kompakti kaupunki -hanketta haetaan ARA:lta vapautusta Latokartanontie kiinteistöille Väinölän alueen asuntokannan kehittämiseksi. - Suunnitelmat rakentamattomille kerrostalotonteille. - Kerrostaloalueen asukkaiden ja ympärillä olevien kiinteistöyhdistysten yhteistoiminnan kehittäminen. - Yhteiset palvelut. - Asukastoimintatilat: Kirjatuvan käyttö. - Ym. Pormestarinluoto Vuosi 2009: - Ruskakodin palvelutaloyhdistys ry:n rakennushanke asukkaiden ja henkilökunnan virkistystä varten Pormestarinluotoon Kaarisillan läheisyyteen. Hanke on käynnistynyt syksyllä

42 - Pormestarinluodon liikekeskuksen esiselvitys (Rahoitus: kaupunkisuunnittelu, Porin YH-Asunnot Oy). - Kiinteistö Oy Vanhustenrivien käyttötarkoituksen muutosta tutkitaan (KH ) - Pormestarinluodon projektialueelle on myönnetty kuusi suhdanneluontoista korjausavustusta ja seitsemän suunnitteluavustusta. Vuodet 2010 ja 2011: - Taloyhtiöiden suhdanneavustusten jatkamisesta vuonna 2010 on tehty esitys eduskunnalle. Pormestarinluodon alueelle niitä myönnettiin v yhteensä n Hissiavustusten, as-oy-talojen perusparantamiskorkotukilainojen ja korjaus- ja suunnitteluavustusten avustusten markkinointi. - Ryhmäkorjaushankkeiden aikaansaaminen. - Pormestarinluodon alueen profilointi ja juhlajulkaisu. Alue on täyttänyt 40 vuotta vuonna Kiinteistö Oy Vanhustenrivien käyttötarkoitusta tutkitaan (Porin Vanhustenkotiyhdistys ry) ja Kiinteistö Oy Pormestarinluodonkodille haetaan vapautusta Kompakti kaupunki hankkeen yhteydessä (Porin seurakuntayhtymä). Perinteisen vanhustentaloasumisen rooli vanhusten asumisessa on muuttunut. - Porin YH-Asunnot Py hakee vapautusta Peräsimentie 1:n kohteelle talon käyttöasteen parantamiseksi. Pihlava Vuosi 2009: - Päätös Pihlavan vanhusten rivitalon purkamisesta ja Rieskalan rivitalon myymisestä (KH ) - Meri-Porin alueen profilointitutkimus (kaupunkisuunnittelu / Sari Parkkali). - Päätös Rieskalan asuntolan myynnistä (KH ). - Pihlavan alueelle myönnettiin kaksi suhdanneluonteista korjausavustusta ja viisi suunnitteluavustusta. - Porilainen lähiömaisema hankkeessa tutkimus kotoutumisesta Pihlavaan. Vuodet 2010 ja 2011: - Taloyhtiöiden suhdanneavustusten jatkamisesta vuonna 2010 on tehty esitys eduskunnalle. Pihlavaan niitä myönnettiin v yhteensä n e. - Hissiavustusten, as-oy-talojen perusparantamiskorkotukilainojen ja korjaus- ja suunnitteluavustusten avustusten markkinointi. - Taloyhtiöiden ryhmäkorjaushankkeet. - Pihlavan Hälssihärän vapauttaminen rajoituksista Kompakti kaupunki-hankkeen yhteydessä. YH-Asunnot Oy:n hallituksen päätös. - Pihlavan vanhustentalon osalta tutkitaan erilaisia ratkaisumalleja talon käyttöasteen parantamiseksi. - Pihlavan eri toimijayhteisöjen verkostointi

43 Lähiöohjelman tavoitteiden toteuttaminen Kiinteistöjen kunto: - Asuinrakennusten korjaaminen ; laatu ja energiatehokkuus - Alueellisten ryhmäkorjausten toteuttaminen - Seudullisen hissiprojektin toteuttaminen Porin lähiöissä Täydennysrakentaminen: - Haasteena lähiöissä olevat rakentamattomat tontit - Ruskatalot Oy:n rakennushanke on käynnistynyt jokirannassa - Pysäköinnin uudet mallit haasteina Yhteisöllisyys ja verkostoituminen: - Asukasyhteisöjen toiminnan aktivoiminen - Asukasyhdistysten ja läheisten kiinteistöyhdistysten yhteistyö - Asumisneuvonta on vakinaistettu Porin YH-Asunnot Oy:n vuokra-asuntokannassa

44 8.3. Palvelut / yritystoiminta Näkymä Sampolan liikekeskuksen käytävältä. Kuva: Otto Arponen Hankeosio toteutetaan yhteistyössä Porin Yrittäjat ry:n kanssa. Kohdealueiden palvelut ovat murrosvaiheessa ja yleisen muutoksen johdosta palvelut ovat siirtymässä entistä isompiin yksiköihin. Liikekeskuksien pienet kaupat ja toimipisteet uhkaavat jäädä kehityksestä jälkeen. Hankeosion alkuvaiheessa kartoitetaan kohdealueiden kiinnostavuus ja mielikuvat yrittäjien näkökulmasta laatimalla Porin Yrittäjät ry:n kanssa yhteistyössä sähköisen jäsenkyselyn. Kyselyn avulla selvitetään miten erilaiset yritykset kokevat kohdealueet mahdollisina toimintaympäristöinä ja kartoitetaan konkreettisten kohteiden kiinnostavuutta. Jäsenkyselyn tulosten avulla kehitetään alueiden yritystoiminnan edellytyksiä tutkimalla lähiökaupunginosiin soveltuvia palveluiden uudenlaisia toimintamalleja. Vuosi 2009: - Porin Yrittäjät ry:n kanssa on yhteistyössä laadittu jäsenkysely, jonka tavoitteena on tutkia alueiden houkuttelevuutta ja mielikuvia yrittäjien näkökulmasta. Vastauksia kyselyyn tuli 182 kappaletta. Vuodet 2010 ja 2011: - Jäsenkyselyn tuloksia hyödyntäen laaditaan ehdotus uudenlaisesta toimintamallista Pormestarinluodon liikekeskuksen kehittämiseksi ja toimintaedellytyksien parantamiseksi. Alkuvaiheessa tutkitaan alueen nykytila, joka sisältää alueesta laadittujen suunnitelmien ja eri osapuolien kehitystavoitteiden selvittämisen

45 Lähiöohjelman tavoitteiden toteuttaminen - Työmahdollisuuksien luominen, monipuolisten työpaikkojen sijoittuminen - Uudet palvelumallit - Elinkeinotoiminta ja yrittäjyys Näkymä Pormestarinluodon liikekeskuksen edustalta. Kuva: Otto Arponen

46 8.4. Sosiaalinen pääoma Hankeosio toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston lähiöohjelmassa mukana olevien hankkeiden kanssa. Hankeosion tutkimuksen keskiönä on ihmisen suhde ympäristöön ja arkeen. Kaupunkisuunnittelussa toimenpiteet keskittyvät useimmin konkreettisiin fyysisen ympäristön kehittämiskohteisiin. Suunnittelija ja asukas tarkastelevat samaa asiaa eri näkökulmista. Asukas on kuitenkin mahdollista erilaisten osallistavien suunnittelumenetelmien avulla ottaa paremmin mukaan suunnitteluun. Hankeosiossa kehitetään yhteistyössä Turun yliopiston Porilainen lähiömaisema hankkeen kanssa osallistamis- ja seurantavälineitä tulevan kaavoituksen käyttöön. Yliopiston kanssa yhteistyössä laadittu asukaskysely antaa tietoa alueiden asukkaiden mielikuvista ja asuinalueiden rajapinnoista. Kyselyn tuloksia verrataan hankeosion Julkiset ulkotilat ja yhteydet tuloksiin. Yllä: Jalkapalloilijoita Pihlavan kentällä. Alla: Pormestarinluodon asukastuvan tietokonenurkkaus. Kuvat: Sari Parkkali

47 Vuosi 2009: Lähiökävelyt: Hankkeen alkuvaiheessa on järjestetty lähiökävelyt kaikille kohdealueille. Kävelyihin kutsuttiin alueiden kiinteistönomistajat, yhdistykset, asukasyhdistysten edustajat, yrittäjien edustajat, koulujen ja palvelutalojen edustajat, erilaisten alueen projektien edustajat, lähiympäristön edustajat, Turun yliopiston edustajat, valmisteluryhmän jäsenet ja poliisilaitoksen edustaja. Lisäksi kävelyihin kutsuttiin tapauskohtaisesti alueella aktiivisesti toimivia tahoja. Kävelyiden aikana esille tulleet ehdotukset kirjattiin muistioihin. Kävelyiden aikana syntyneitä ideoita käytetään jatkosuunnitelmien lähtötietoina. Lähiökävelyiden tarkoituksena on saattaa yhteen alueen eri toimijoita ja luoda uusia verkostoja sekä kanssakäymistä lähiympäristöjen asukkaiden kesken. Vuoden 2009 aikana suoritetut asukaskävelyt: Impolan lähiökävely Sampolan lähiökävely Väinölän lähiökävely Pormestarinluodon lähiökävely Pihlavan lähiökävely Esimerkkinä Pormestarinluodon asukaskävelylle kutsutut tahot: KOMPAKTI KAUPUNKI-HANKKEEN VALMISTELURYHMÄN JÄSENET PORMESTARINLUODON ALUEEN KIINTEISTÖNOMISTAJAT - Porin YH-Asunnot Oy - Pormestarinluodon Keskus Oy - Ruskakodin Palvelutaloyhdistys ry - Porin seurakuntayhtymä - Kiinteistöliitto Satakunta - Porin Isännöintikeskus Oy - Porin Vanhustenkotiyhdistys ry PORMESTARINLUODON JA YMPÄRISTÖALUEIDEN ASUKKAAT - Pormestarinluodon Asukasyhdistys ry - Pormestarinluodon Kiinteistönomistajat ry - Toejoen Kiinteistönomistajat ry - Toukarin Kiinteistöyhdistys ry - Hannu Rinne - Päiväkoti Pohjatuuli TYÖTÄ ja OPPIA-työllisyysprojekti KAARISILLAN KOULU PORIN YRITTÄJÄT Ry - Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy RENOR Oy TURUN YLIOPISTO, KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN LAITOS PORIN POLIISILAITOS PORIN YLIOPPILASYHDISTYS POINTER RY

48 Sateisia tunnelmia elokuussa 2009 järjestetyltä Impolan lähiökävelyltä. Kuva: Otto Arponen Asukastilaisuudet: Kompakti kaupunki hanke järjesti asukastilaisuuden Pormestarinluodossa marraskuussa Lisäksi Porin kaupunki järjesti kohdealueilla syksyn 2009 aikana yleisötilaisuudet. Tilaisuuksissa alueen asukkaat saivat esittää kaupungin toimijoille kysymyksiä, tiedusteluja ja mielipiteitään. Esille nousevia asioita hyödynnetään toimenpiteiden laatimisessa. Itä-Porin alueen (Hybridiporin alue) yleisötilaisuus Väinölän koululla : - Osallistujamäärä:150 henkilöä - Järjestäjänä Porin kaupunginhallitus Pormestarinluodon projektialueen asukastilaisuus Kaarisillan koululla : - Osallistujamäärä 100 henkilöä - Järjestäjinä Kompakti kaupunki- ja Porilainen lähiömaisema- hankkeet Meri-Porin yleisötilaisuus (Pihlavan palvelukeskuksen alue) Pihlavassa : - Osallistujamäärä 100 henkilöä - Järjestäjänä Porin kaupunginhallitus

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6.

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6. Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011 Porin kaupunki 2.6.2010 Kompakti kaupunki -hanke Hankkeessa käsitellään Porin

Lisätiedot

KOMPAKTI KAUPUNKI. Lähiöohjelma 2008-2011

KOMPAKTI KAUPUNKI. Lähiöohjelma 2008-2011 KOMPAKTI KAUPUNKI Lähiöohjelma 2008-2011 Projektisuunnitelma 2010-2011 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Porin kaupunki / kaupunkisuunnittelu 5.3.2010 4 Käsitellään

Lisätiedot

LÄHIÖOHJELMA 2008-2011, KOMPAKTI KAUPUNKI-HANKE IMPOLAN LÄHIÖKÄVELY, MUISTIO. AIKA Keskiviikkona, 12.8.2009, kello 13.00-15.00

LÄHIÖOHJELMA 2008-2011, KOMPAKTI KAUPUNKI-HANKE IMPOLAN LÄHIÖKÄVELY, MUISTIO. AIKA Keskiviikkona, 12.8.2009, kello 13.00-15.00 LÄHIÖOHJELMA 2008-2011, KOMPAKTI KAUPUNKI-HANKE IMPOLAN LÄHIÖKÄVELY, MUISTIO AIKA Keskiviikkona, 12.8.2009, kello 13.00-15.00 PAIKKA Impolan kaupunginosa Sininen lounashuone OSANOTTAJAT: Aarne Saari As

Lisätiedot

Aika ja paikka: Tiistaina, 17.11.2009, Kaarisillan koululla, kello 18.00-19.45.

Aika ja paikka: Tiistaina, 17.11.2009, Kaarisillan koululla, kello 18.00-19.45. 1 MUISTIO Kompakti kaupunki -hankkeen järjestämä asukastilaisuus Pormestarinluodon, Hyvelänviikin, Läntisen Isosannan ja Läntisen Toejoen asukkaille. Aika ja paikka: Tiistaina, 17.11.2009, Kaarisillan

Lisätiedot

Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin - Kompakti kaupunki. Projektisuunnitelma 2011

Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin - Kompakti kaupunki. Projektisuunnitelma 2011 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin - Kompakti kaupunki Projektisuunnitelma 2011 Lähiöohjelma 2008-2011 3.3.2011 Sisältö Nydalsparken, Tensta. Lapset pelaavat jalkapalloa uudistetussa

Lisätiedot

Kaikkien Pori -hanke

Kaikkien Pori -hanke Kaikkien Pori -hanke Poikkihallinnollinen yhteistyö ja strateginen suunnittelu lähiökehittämisessä Hanketapaaminen 25.9.2014 Mikko Kyrönviita projektisuunnittelija Porin kaupunkisuunnittelu Hankeorganisaatio

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

LÄHIÖOHJELMA , KOMPAKTI KAUPUNKI-HANKE PIHLAVAN LÄHIÖKÄVELY, MUISTIO OSANOTTAJAT: AIKA: Tiistai, , kello

LÄHIÖOHJELMA , KOMPAKTI KAUPUNKI-HANKE PIHLAVAN LÄHIÖKÄVELY, MUISTIO OSANOTTAJAT: AIKA: Tiistai, , kello LÄHIÖOHJELMA 2008-2011, KOMPAKTI KAUPUNKI-HANKE PIHLAVAN LÄHIÖKÄVELY, MUISTIO AIKA: Tiistai, 8.9.2009, kello 13.00-16.00 PAIKKA: Pihlavan kaupunginosa Yyterin Kylpylähotelli OSANOTTAJAT: Jukka Vuorio Pihlavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia

Lisätiedot

Lähiöistä kaupunginosiksi

Lähiöistä kaupunginosiksi Lähiöistä kaupunginosiksi Lähiöohjelma 2008-2011 12.10.2007 Tekijän nimi Kari Salmi ARA Lähiöiden kehittäminen I Lähiöiden kehittäminen on kaupunkisuunnittelun lähivuosikymmenten ylivoimaisesti suurin

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/1610/2015 VP 44/3.9.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TOEJOKI 52. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 16 TONTTI 1001 (KESKIKATU 26) JA PUISTON RIITAVIIKIN AUKION (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1668 Maankäyttö-

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Koulujen oppilaaksiottoalueiden muutos 1.8.2015 alkaen

Koulujen oppilaaksiottoalueiden muutos 1.8.2015 alkaen Porin kaupunki Kasvatus- ja opetusvirasto Koulujen oppilaaksiottoalueiden muutos 1.8.2015 alkaen Sisällys Koulupiirirajat 1.8.2015 alkaen... 2 Meri-Porin yhtenäiskoulu... 3 Herralahden koulun alueen uusjako...

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI 2490/10.02.03/2015 VP 58 /3.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUULIKYLÄ (78.) KAUPUNGINOSA, PIENTALOALUEEN LAAJENNUS 1. ASEMAKAAVA 609 1653 1. OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Keisarinviitantien,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen seminaari

Täydennysrakentamisen seminaari Täydennysrakentamisen seminaari Lahden kokemuksia keskustan ja alakeskusten kehittämisestä täydentämällä ja tiivistämällä Arkkitehti Theodora Rissanen Keskustan kehittäminen / Kaavatyökohteet 2014 5 Kerrostalokohdetta

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista asuinalueen kehittämistä infrastruktuurista palveluihin Kaukovainio

Kokonaisvaltaista asuinalueen kehittämistä infrastruktuurista palveluihin Kaukovainio Kokonaisvaltaista asuinalueen kehittämistä infrastruktuurista palveluihin Kaukovainio projektipäällikkö Mervi Uusimäki, Oulun kaupunki kaavoitusarkkitehti Antti Määttä, Oulun kaupunki ja yliopettaja Pirjo

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/583/10.02.03/2014 VP 9/17.3.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1643 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNGIN 36. KAUPUNGINOSAN (OLLINSAARI) KORTTELIN 3629 ASEMAKAAVAN MUUTOS (Nikolantie 3)

RAAHEN KAUPUNGIN 36. KAUPUNGINOSAN (OLLINSAARI) KORTTELIN 3629 ASEMAKAAVAN MUUTOS (Nikolantie 3) Akm 227 RAAHEN KAUPUNGIN 36. KAUPUNGINOSAN (OLLINSAARI) KORTTELIN 3629 ASEMAKAAVAN MUUTOS (Nikolantie 3) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.10.2013 Suunnittelualue on rajattu opaskarttaan punaisella.

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5178 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelin alueella

Lisätiedot

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI MELLUNKYLÄN RENESSANSSI Keskustelutilaisuus 9.3. klo 17 Mitä Kontulaan kuuluu? Nykytilanteesta lähtötietojen valossa, Satu Tarula, yleiskaavasuunnittelija PehmoGIS asukaskyselyn tuloksia Mellunkylän kehittämistavoitteet

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä Maankäytön strateginen ohjaaminen: Oikean välineen valinta MAL-verkoston seminaari 24.10.2012 Miten toimii jatkuvasti päivitettävä yleiskaava Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä Oikeusvaikutteinen,

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

Lähiöistä kaupunginosiksi

Lähiöistä kaupunginosiksi Ympäristöministeriön raportteja 17 2008 Lähiöistä kaupunginosiksi Lähiöohjelma 2008 2011 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 17 2008 Lähiöistä kaupunginosiksi Lähiöohjelma 2008 2011 Helsinki

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/1940/2014 VP 64/10.12.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTI 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1640 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma Tulevaisuuden Kaukovainio Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-15 Mervi Uusimäki 28.5.2013 KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 4700 asukasta Kaukovainio kehittämisalueena Kaukovainion

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

KALEVANKANKAAN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KALEVANKANKAAN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0908 KALEVANKANKAAN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.3.2013 TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE

Lisätiedot

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO JOHDANTO Kauhavan kaupungissa on käynnissä Ylihärmän osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavalla ohjataan Ylihärmän kirkonseudun ja Hakolan maankäyttöä.

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot