Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki

Transkriptio

1 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma Väliraportti Porin kaupunki/kaupunkisuunnittelu Projektisuunnittelija Otto Arponen Projektitutkija Sari Parkkali

2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto _ 3 2. Tavoitteet _ 4 3. Toimintastrategia 5 4. Rahoitus _ 6 5. Ohjaus- ja valmisteluryhmät _ 7 6. Lähtötiedot Yleiskuvaukset Väestö Väestön kehitys _ Ikärakenne _ Palvelut ja toiminnot _ Hallintamuodot ja asukaskanta Asukastoiminta _ Liikenneverkko ja maamerkit _ Aluekokonaisuuksien kehitystavoitteet Hybridipori Pormestarinluodon asuinalue Pihlavan palvelukeskus _ Toimenpiteet Julkiset ulkotilat / yhteydet _ Kehittämiskohteita, Kantakaupungin yleiskaava Meri-Porin osayleiskaavan 1999 päätavoitteiteet Lähiökohtainen tarkastelu Asuminen Porin kaupungin omistajapoliittinen ohjelma _ 39 ja asuntopoliittinen strategia Lähiökohtainen tarkastelu Palvelut / yritystoiminta _ Sosiaalinen pääoma _ Yhteistyöverkosto Imago _ Yleistä Tavoitteet Toteutunut viestintä _ Työvaiheet Yhteystiedot Lähdeluettelo

3 1. Johdanto Lähiöiden kehittäminen projekteista prosessiksi Lähiökehittäminen on Porissa muuttunut prosessiksi useiden peräkkäisten lähiöprojektien myötä, jotka ovat olleet osa Porin kaupungin asuntopoliittisen strategian ja omistajapoliittisen ohjelman toteuttamista. Lähiötyöstä on tullut pysyvä osa linjaorganisaation toimintakäytäntöjä ja myös poikkiyhteiskunnallinen lähiöverkosto on muodostunut niin, että lähiöverkosto on vastannut Porin Lähiöohjelma hankkeiden valmistelusta ja toimii Kompakti kaupunki - hankkeen ohjausryhmänä. Lähiöohjelma jo viides vaihe Porin lähiöprojektissa Porin lähiöprojektit PORMESTARINLUOTOPROJEKTI ARA:N LÄHIÖPROJEKTI , Pihlava ja Sampola ja Pormestarinluoto LÄHIÖUUDISTUS 2000-PROJEKTI, YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Porin lähiöiden kilpailukykyhanke Pihlava, Pormestarinluoto, Sampola, Impola ja Väinölä ARA:N KÄYTTÖASTEPROJEKTI TYHJIEN ARAVAVUOKRA- ASUNTOJEN POISTAMISEKSI Porin seudun kuntien yhteinen käyttöasteprojekti Mukana kahdeksan kuntaa VALTIONEUVOSTON LÄHIÖOHJELMA LÄHIÖSTÄ KAUPUNGINOSIKSI Porin hanke: KOMPAKTI KAUPUNKI- lähiöiden avaaminen muuhun kaupunkirakenteeseen Turun yliopiston kulttuurin ja maisemantutkimuksen laitos: PORILAINEN LÄHIÖMAISEMA -HANKE - 3 -

4 2. Tavoitteet Lähiökaupunginosat ovat olennainen osa Porin kaupunkirakennetta ja kaupungin ilmettä. Alueet ovat kuitenkin edelleen eriytyneitä muusta kaupunkirakenteesta sekä fyysisesti että ihmisten mielikuvissa. Kompakti kaupunki hankkeen kohdealueita ovat kantakaupungin alueella sijaitsevat Impolan, Sampolan, Väinölän ja Pormestarinluodon kaupunginosat sekä Meri-Porin Pihlavan kaupunginosa. Lähiöt sijaitsevat pääsääntöisesti pientalovaltaisten asuinalueiden ympäröiminä ja suhteellisen lähellä keskustan toimintoja. Kanssakäyminen alueiden välillä on kuitenkin vähäistä. Asukkaiden päivittäiset kulkureitit kiertävät lähiöiden alueet ja ne jäävät kaupunkirakenteesta irrallisiksi. Yhtenä hankkeen tavoitteena on lisätä kanssakäymistä lähiökaupunginosien ja niitä ympäröivien pientalovaltaisten alueiden välillä. Myös lähiöiden palvelut ovat murrostilassa yleisen palvelurakenteen muutoksen ja lähelle sijoittuvien kauppa- ja liikekeskushankkeiden myötä. Alueiden palvelurakenteen säilyttämiseksi ja virkeänä pitämiseksi tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja luvuilla rakennettujen lähiöiden kiinteistöt ovat tilanteessa, jossa niitä odottavat suuret korjaustoimenpiteet. Laadukkaasti toteutettujen korjausten ja alueiden edullisen sijainnin avulla on alueiden suosiota mahdollista kohottaa huomattavasti. Hankkeen tavoitteena on etsiä alueilta kohteita, joissa ryhmäkorjausmenettelyä voidaan toteuttaa. Kohdealueilla sijaitsee vielä rakentumattomia tontteja, jotka ovat hoitamattomina ongelmallisia alueen yleisilmeelle. Tavoitteena on valita joitakin näistä tonteista ja laatia niiden rakentamiselle visiot, jotka tukevat lähiöiden kehitystä. Kompakti kaupunki -hanke toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston Porilainen lähiömaisema hankkeen kanssa. Tavoitteena on yhdessä yliopiston kanssa tutkia ja kehittää osallistavia suunnittelumenetelmiä kilpailukyvyn, sosiaalisen eheyden ja esteettömyyden kehittämiseksi alueilla. Kaikki hankkeen toimenpiteet tähtäävät toimivan kokonaisuuden luomiseen, jossa lähiökaupunginosat liittyvät kiinteästi muuhun kaupunkirakenteeseen. Hankkeen aikana pyritään myös alueiden yhteisöllisyyden ja verkostoitumisen vahvistamiseen. Toimenpiteiden suunnittelu tapahtuu yhteistyössä alueiden asukkaiden, yritysten ja järjestöjen kanssa. Eri toimijoiden välille pyritään luomaan uudenlaisia verkostoja, joista muodostuisi tulevaisuudessa omien asuinalueidensa aktiivisia kehittäjiä. Lähiöiden liittäminen muuhun kaupunkirakenteeseen on kaupunginhallituksessa asetettu tavoitteeksi jo vuonna Hankkeen avulla pyritään lähiöiden kehittämiseen luomaan jatkuvuutta ja vuorovaikutteisuutta alueen toimijoiden välille

5 Sampolan asukastuvalla harrastetaan monenlaista kerhotoimintaa ja käsitöitä. Kuva: Sari Parkkali 3. Toimintastrategia Lähiöohjelma on kumppanuushanke, jonka tavoitteena on lähiöiden kilpailukyvyn lisääminen sekä myönteiseen mielikuvaan perustuvan alueidentiteetin vahvistaminen. Lähiöohjelman lähtökohdat, ympäristöministeriö. Lähiöohjelmaa koordinoi ympäristöministeriö ja ohjelman käytännön toteutuksesta vastaa ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus). Hankkeen ensisijaisina yhteistyökumppaneina toimivat alueiden asukkaat, kiinteistönomistajat, yrittäjät ja yhdistykset. Kaupungin sisäisessä työskentelyssä muodostetaan yhteistyöryhmä, jossa toimivat kaupunkisuunnittelun lisäksi perusturvakeskuksen, koulutustoimen, vapaa-aikaviraston ja teknisen palvelukeskuksen edustajat. Tukimustyötä tehdään ensisijaisesti yhdessä Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen kanssa. Myös muihin ohjelman hankkeisiin pyritään muodostamaan kumppanuuksia. Osana aktiivista viestintää hankkeelle perustetaan web-sivut joiden kautta jaetaan tietoa hankkeesta ja viestitetään ajankohtaisista tapahtumista. Sivujen kautta keskitetään lähiökaupunginosia koskevaa tiedottamista. Sivuilla hankkeelle voi antaa myös palautetta ja ehdotuksia sen kehittämiselle. Sivuja kehitetään jatkuvasti hankkeen edistyessä

6 4. Rahoitus Hankkeen vuoden 2009 rahoitus muodostuu lähiöiden kehittämisavustuksesta ja Porin kaupungin osuudesta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää Porin kaupungille avustuksena hankkeen vuoden 2009 kustannuksista enintään euroa. Hankkeen jatkotoimenpiteisiin tullaan hakemaan rahoitusta eri osapuolilta ja anomaan lähiöiden kehittämisavustusta lähiöohjelman vuosien 2010 ja 2011 määrärahoista. Kokemäenjoen rantaväylä Pormestarinluodon ja yliopistokeskuksen välillä tarjoaa hienoja jokinäkymiä. Kuva: Otto Arponen - 6 -

7 5. Ohjaus- ja valmisteluryhmät Kaupunginhallitus on nimennyt hankkeen ohjaus- ja valmisteluryhmät, joiden kokoonpanot ovat seuraavat: Ohjausryhmä: Hallintopalvelut Kaupunkisuunnittelu Talouspalvelut / asuntoasiat ja lähiötoiminta TPK / Aluetekniikka ja puistotoimi Perusturvakeskus / asuntoasiat ja lähiötoiminta Ympäristökeskus / rakennusvalvonta Koulutusvirasto Vapaa-aikavirasto Porin YH-Asunnot Oy VVO-Kotikeskus Turku Sakipa Oy / Kiinteistöliitto Satakunta Satakunnan Isännöitsijät ry Porin Yrittäjät ry ja Meri-Porin Yrittäjät ry Satakunnan poliisilaitos Asukasyhdistykset / Pormestarinluoto, Pihlava ja Sampola Porin Kiinteistöomistajain Keskusjärjestö ry Porin yliopistokeskus Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii tekninen apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus ja sihteerinä projektisuunnittelija Otto Arponen. Valmisteluryhmä: Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä, puheenjohtaja Liikenneinsinööri Markku Setälä Sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Jarmo Viljanen Projektilakimies Paavo Immonen Vapaa-aikaviraston johtaja Kimmo Rinne Koulutoimenjohtaja Jari Leinonen Projektisuunnittelija Otto Arponen Valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä ja sihteerinä projektisuunnittelija Otto Arponen. Ryhmien kokouksiin voidaan tapauskohtaisesti kutsua myös muita osanottajia

8 6. Lähtötiedot Hankkeen alkuvaiheessa on kohdealueet jaettu kolmeen aluekokonaisuuteen, joiden nykytilanne on kartoitettu. Alueista on laadittu yleiskuvaukset ja määritelty niiden erityispiirteitä. Alueita on tutkittu seuraavien aihepiirien osalta: väestö, palvelut, toiminnot, liikenne, maamerkit, rakennuskannan hallintamuodot, asuntokanta ja asukastoiminta. Kohdealueet on toimintojensa ja sijaintinsa perusteella jaettu kolmeen aluekokonaisuuteen. - Pihlavan palvelukeskus - Pormestarnluodon asuinalue - Hybridipori Aluekokonaisuuksille esitetään kehitystavoitteet, joissa tarkastellaan kohdealueiden suhdetta niitä ympäröivään kaupunkirakenteeseen

9 6.1. Yleiskuvaukset Hybridipori Itäisen Maa-Porin suurosa-alueeseen sijoittuva Hybridiporin alue koostuu Impolan, Sampolan, Väinölänahon, Koivistonluodon, Kalaholman, Vanhakoiviston, Uusikoiviston, Mikkolan, Metallinkylän, Kartanon ja Harmaalinnan kaupunginosista. Länsireunalla aluetta rajaa Helsinkiin johtava vt 2 ja itäreunalla alue rajoittuu Kokemäenjoen rantoihin. Etelässä aluetta rajaa Porin ja Ulvilan välinen raja ja pohjoissuunnassa se liittyy vaiheittaisesti yhteen keskustan kanssa. Alueelle sijoittuu runsaasti erilaisia toimintoja. Käytöltään Uusikoiviston, Koivistonluodon ja Kalaholman alueet ovat pientalovaltaisia asuinalueita. Väinölän alueella on pientalovaltaisen asuinalueen lisäksi myös kohdelähiöihin kuuluva 1970-luvulla rakentunut kerrostalovaltainen alue. Vanhakoiviston ja Harmaalinnan alueiden käyttö keskittyy pääosin asumiseen, mutta alueilla on myös työpaikkojen ja palveluiden alueita. Impolan ja Sampolan alueet käsittävät kohdelähiöihin kuuluvat luvuilla rakentuneet kerrostalovaltaiset alueet, pientalovaltaisia asuinalueita sekä työpaikkojen ja palveluiden alueita. Mikkolan alueen nykyinen käyttö sisältää monipuolisesti työpaikkojen ja palveluiden toimintoja kuten pienteollisuutta, varastotiloja, suurmyymälöitä sekä liikeja toimistotiloja. Metallinkylän alue sisältää Kupariteollisuuspuiston, joka on yksi Porin merkittävimmistä teollisuusalueista. Metallinkylässä sijaitsee myös rakentumaton Koiviston ulkoilupuisto. Kartanon alueen toiminnot ovat lähes tasaisesti jakautuneet asumisen, työpaikkojen/palveluiden ja viheralueen muodostavan Kartanon Mäkipuiston kesken. Peruskorjattua rakennuskantaa Väinölässä, As Oy Väinölänkulma. Kuva: Sari Parkkali - 9 -

10 Pormestarinsilta Kirjurinluodon ja Pormestarinluodon välillä. Kuva: Otto Arponen Pormestarinluodon asuinalue Pohjoisen Maa-Porin suurosa-alueeseen sijoittuva Pormestarinluodon asuinalue koostuu Pormestarinluodon ja Hyvelänviikin kaupunginosista sekä Toejoen ja Isosannan kaupunginosien läntisistä osista. Etelä- ja länsireunoiltaan alue rajautuu Kokemäenjokeen. Pohjoisreunan muodostaa Vaasaan johtava vt 8 ja itäreuna rajautuu Valajankatuun. Alueella on runsaasti erilaisia toimintoja. Pormestarinluodon alueen etelä- ja pohjoispäissä sijaitsevat työpaikkojen ja palveluiden alueet. Näiden alueiden väliin sijoittuu kohdelähiöihin kuuluva luvuilla rakentunut kerrostalovaltainen asuinalue. Hyvelänviiki on pientalovaltainen asuinalue. Toejoen alue sisältää pientalovaltaisen asuinalueen ja työpaikkojen/palveluiden alueen. Isosannan alueella on pientalovaltaista asumista ja Porin Yliopistokeskus, jossa toiminta käynnistyi vuonna Pormestarinluodon asuinalue rajautuu myös vuonna 2002 perustettuun Porin kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvaan Kirjurinluotoon

11 Pihlavan palvelukeskus Meri-Porin suurosa-alueeseen sijoittuva Pihlavan palvelukeskus koostuu entisistä Yyterin ja Kokemäensaaren kylien alueista. Nykyisin alueeseen kuuluvat Pihlavan, Rieskalan, Metsämaan, Enäjärven, Kaanaan, Yyterin, Mäntyluodon, Uniluodon, Kyläsaaren ja Uusiniityn kaupunginosat. Pohjoisreunaltaan alue rajautuu Kokemäenjoen suiston, Porinlahden ja Kolpanlahden vesialueisiin. Läntinen alueraja kulkee Eteläselän ja Räpsön suntin kautta siten, että Mäntyluodon satama ja Kallo sijoittuvat alueelle. Eteläreunaltaan alue rajautuu Selkämereen ja Preiviikinlahteen. Aluekokonaisuuden itäreuna sijoittuu Uudenniityn ja Kyläsaaren itäpuolelle. Alue on toiminnoiltaan monipuolinen. Mäntyluodossa toimii Suomen toiseksi suurin bulksatama, jonka kautta liikkuu pääasiassa konttikuljetuksia. Alueen suurimmat työpaikkaalueet ovat Mäntyluodon Satama, meriteollisuuden tuotteita valmistava Technip Offshore Oy, erikoistitaanidioksidipigmenttejä valmistava Sachtleben Chemie, Pihlavan tehtaiden alue ja Uudenniityn teollisuusalue. Alueen palvelut ovat keskittyneet Pihlavan ja Rieskalan alueelle. Pihlavassa sijaitsee myös kohdelähiöihin kuuluva luvuilla rakentunut kerrostalovaltainen asuinalue. Pientalovaltaisia kaupunginosia edustavat Metsämaan, Enäjärven, Kyläsaaren, Kaanaan, Yyterin, Uusiniityn ja Uniluodon alueet. Alueella on myös monipuolisesti virkistysalueita, joista merkittävin on valtakunnallisesti tunnettu Yyterin Santojen alue. Alueen tarjoama yli 3 kilometrin pituinen hiekkaranta on Suomessa ainutlaatuinen. Luonnonoloiltaan alue on hyvin monipuolinen. Kokemäenjoen suisto, Yyterinniemi, Preiviikinlahti ja Yyterin dyynialue muodostavat alueen luontoelementit. Natura 2000 alueisiin kuuluvat lähes kokonaisuudessaan Kokemäenjoen suisto ja Preiviikinlahti sekä Yyterinniemen keskellä sijaitseva Enäjärven lintujärvi. Pihlavan keskustan kauppoja Harry Gullichsenintien varrella. Kuva: Sari Parkkali

12 6.2. Väestö Sampolassa sijaitsevan Itä-Porin yhtenäiskoulun pyörärunsautta, koulussa on 443 oppilasta. Kuva: Sari Parkkali Väestön kehitys Impola: Pihlava: v.1998: 1403 v.1998: 1732 v.2008: 1259 v.2008: 1490 muutos: -144 muutos: -242 Sampola: Pormestarinluoto: v.1998: 3021 v.1998: 2844 v.2008: 2645 v.2008: 2620 muutos: -376 muutos: -224 Väinölä: Koko kaupunki: v. 1998: 2937 v.1998: v.2008: 2681 v.2008: muutos: -256 muutos:

13 Viimeisen kymmenen vuoden aikana lähiökaupunginosien väestömäärässä on tapahtunut muutoksia ja koko Porin tavoin väkimäärä on laskenut. Väkimäärän vähenemisestä huolimatta Porin lähiöistä eniten väestöä asuu edelleen Väinölässä (2681 henkilöä). Absoluuttisesti tarkasteltuna eniten väkimäärä on vähentynyt Sampolassa (-376) mutta väkilukuun suhteutettuna suurimman väestötappion on kokenut Pihlavan kaupunginosa (-14,0%). Pormestarinluodossa väestömäärän kehitys on ollut lähiökaupunginosista suotuisinta ja väestön määrä jopa lisääntyi 2000-luvun alkupuoliskolla. Väestömäärään suhteutettuna Pormestarinluodon väestömäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana alentunut lähiökaupunginosista vähiten (-7,9 %). Lähiöitä ympäröivien kaupunginosien väestönkehityksessä on havaittavissa eroavaisuuksia, eikä väestön määrä ole vähentynyt tasaisesti kaikissa kaupunginosissa. Hybridiporin alueella väkimäärä on kymmenen vuoden aikana lisääntynyt Kalaholmassa (+97), Koivistonluodossa (+132) ja Vanhakoivistolla (+61). Pormestarinluodon alueella väkimäärä on puolestaan kasvanut Pormestarinluodon naapurikaupunginosissa Hyvelänviikissä (+205) ja Isosannassa (+104) sekä Ruosniemessä (+222) ja Isojoenrannalla (+72). Väestön määrä ei ole vähentynyt tasaisesti Meri-Porissakaan. Väkiluku on lisääntynyt vuosien 1998 ja 2008 välillä Enäjärvellä (+46), Kyläsaaressa (+268) ja Yyterissä (+69). Suurinta kasvu on ollut Kyläsaaressa. Koko Porin väestönkehitys on myös ollut tappiollista ja näin lähiökaupunginosien väestönkehitys on noudatellut koko kaupungin suuntaa. Koko Porissa väkimäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt kuitenkin varsin vähän ja viime vuosina väestön määrä on lähtenyt kasvuun

14 Väestömäärät kaupunginosittain Hybridipori

15 Pormestarinluodon asuinalue Pihlavan palvelukeskus

16 Ikärakenne Väestön kokonaismäärän kehityksen rinnalla on tärkeää tarkastella myös väestön ikärakennetta. Ikärakenteellisesti edullisin väestörakenne on Väinölässä, jossa lasten ja työikäisten määrä on korkea. Koko Porin ikärakenteeseen verrattaessa Väinölän ikärakenne on varsin suotuisa. Myös vanhusten osuus on Väinölässä lähiökaupunginosista alhaisin. Ikärakenteellisesti haastavin tilanne on Sampolassa ja Pormestarinluodossa, joissa lasten osuus jää koko kaupungin keskiarvoa selkeästi alhaisemmaksi ja toisaalta vanhusten osuus nousee koko kaupungin keskiarvoa selvästi korkeammaksi. Pihlavassa ja Impolassa väestön ikärakenne noudattelee pitkälti koko kaupungin keskiarvoa

17 6.3. Palvelut ja toiminnot Hybridipori ja Pormestarinluodon asuinalue

18 Pihlavan palvelukeskus

19 6.4. Hallintamuodot ja asuntokanta

20 - 20 -

21 - 21 -

22 6.5. Asukastoiminta Impola - Impolan Asukasyhdistys ry. Toiminta on aloitettu 1970-luvun puolivälissä ja loppunut vuonna Uudenkoiviston Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen alueeseen kuuluvat Uudenkoiviston ja Kuninkaanhaan kaupunginosat sekä Impolan pientaloalueet. Sampola - Sampolan Asukkaat ry. Toiminta on aloitettu vuonna Väinölä - Alueella toimiin asukasyhdistystä vastaava Väinölän Lähikirjastoyhdistys ry. Toiminta on aloitettu vuonna Pormestarinluoto - Pormestarinluodon asukasyhdistys ry. Toiminta on aloitettu vuonna Pihlava - Pihlavan Asukasyhdistys ry. Pihlavan asukastuvan tietokoneet ovat aktiivisessa käytössä. Kuva: Sari Parkkali

23 6.6. Liikenneverkko ja maamerkit Hybridipori ja Pormestarinluodon asuinalue:

24 Pihlavan palvelukeskus:

25 7. Aluekokonaisuuksien kehitystavoitteet 7.1. Hybridipori Itä-Porin alue koillisesta kuvattuna. Etualalla näkyvät Koivistonluoto ja Väinölänahon kerrostalovaltainen asuinalue. Kuva: Lentokuva Vallas Oy Hybridiporin alueesta muodostetaan tuotekehityksen, asumisen, virkistysalueen, teollisuuden ja kaupallisten palveluiden yhdessä muodostama hybridikeskus, jonka ympäristö antaa hyvät mahdollisuudet eri toimintojen väliselle vuorovaikutukselle. Alueen yhteydessä sijaitsevat merkittävät lähiökaupunginosat Impola, Sampola ja Väinölä, jotka toimivat keskuksen asuinalueina. Alueita kehitetään yhdessä koko keskuksen kanssa ja niiden kulkuyhteyksiä alueen sisällä parannetaan. Rakentuessaan Koiviston ulkoilupuisto tarjoaa mahdollisuudet monenlaisten urheilulajien ja vapaa-ajantoimintojen harrastamiseen. Puisto muodostaa hybridikeskuksen vihreän tilan, jossa ihmiset voivat tehdä kävelyjään tai harrastaa vakavampaa urheilua. Alueella sijaitsee jo tällä hetkellä hyvä valikoima vähittäis- ja erikoiskaupan sekä tuotantopainotteisten palvelujen toimintoja. Toimintojen määrää voidaan vielä lisätä alueen hyvän kaupallisen sijainnin ansiosta. Kaupallisten palveluiden alue tulee laajenemaan Mikkolasta Metallinkylän puolelle kupariteollisuuspuiston viereen. Keskukseen on mahdollista liittää myös julkisia palveluja sekä huvi- ja viihdepalveluja. Metallikylän alueen suurin teollinen yksikkö on kuparituotteita valmistava Luvata. Kartanon alueelle on keskittynyt myös automaatioteollisuutta. Aivan valtateiden 11 ja 2 solmukohtaan on suunnitteilla uusi Honkaluodon teollisuusalue, joka tulee kasvattamaan

26 alueen merkitystä pienteollisuuden keskittymänä. Vetovoimainen yritysympäristö ja verkottumisen mahdollisuudet luovat alueesta houkuttelevan sijoittumisvaihtoehdon yrityksille. Alue sijaitsee Tampereentien ja Helsingintien risteysalueella ja sen läpi kulkeva Ulvilantie on liikennemäärältään yksi Porin vilkkaimmista reiteistä. Uuden alueen liittämisessä kiinteäksi osaksi olemassa olevaa kaupunkirakennetta on toimivien liikenneyhteyksien järjestämisellä merkittävä asema. Erityisesti julkiset ja kevyen liikenteen yhteydet tulee huomioida alueen kehittämisessä. Alueen sisälle muodostetaan kevyen liikenteen pääväylät, jotka liittävät eri toimintoja toisiinsa ja avaavat aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Pääväylät muodostuvat akseleista: 1. Koivistonluoto Väinölänaho Koiviston ulkoilupuisto Metallinkylän palvelukeskus Mikkolan palvelukeskus Honkaluodon yritysalue. 2. Uusikoivisto Koivula Vanhakoivisto Sampola Koiviston ulkoilupuisto 3. Sampola Impola 4. Impola - Mikkola Alueella tavoitellaan vuorovaikutteista ja elävää ympäristöä. Diplomityö Metallinkylän hybridikeskus. Tampereen teknillinen yliopisto. Otto Arponen

27 Kehitystavoitteet/Hybridipori:

28 7.2. Pormestarinluodon asuinalue Ilmakuva Porin keskustasta Pormestarinluotoon. Keskellä Kirjurinluodon virkistysalueet. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy Aluekokonaisuus koostuu Pormestarinluodon ja Hyvelänviikin kaupunginosista sekä Toejoen ja Isosannan kaupunginosien läntisistä osista. Alue sijaitsee kantakaupungin alueella, noin 2 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta. Alueen lukeutuu lähes keskusta-alueisiin ja tulee tulevaisuudessa edelleen jatkamaan kaupunkimaistumistaan. Keskustatoiminnot ovat Yliopistokeskuksen myötä levittäytyneet Kokemäenjoen pohjoispuolelle ja vaikuttavat myös Pormestarinluodon alueeseen. Pormestarinluodon palvelut ovat murrostilassa keskustan palveluiden siirtyessä yhä lähemmäksi. Liikekeskuksen kehittämistä on tutkittu mm. nuorten näkökulmasta Turun yliopiston toimesta. Pysyäkseen elinvoimaisena on liikekeskukselle kehitettävä aivan uudenlaisia toimintamalleja, jotka palvelevat lähiympäristön asukkaita. Aluekokonaisuutta ympäröivät päälinjat muodostavat Kokemäenjoki, vt 8 ja Valajankatu. Pormestarinluodon vastarannalla sijaitsee Porin kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluva Kirjurinluoto. Kaupunkipuisto perustettiin vuonna 2002 ja sen tarkoituksena on säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan kaupungin hakemuksesta ympäristöministeriön päätöksellä. (Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Pormestarinluotoa voidaan kehittää yhdessä Kirjurinluodon kanssa ja alueiden välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan. Liikenteellisesti edulliseen valtatien varteen sijoittuu tulevaisuudessa lisää toimintoja ja Pormestarinsillan lisäksi tulisi harkita kevyen liikenteen yhteyksien parantamista Kokemäenjoen ylitse myös alueen pohjoisosassa. Pormestarinluoto on kohdealueista puistomaisin. Alueen rakennusmassat sijaitsevat väljästi laajojen puistoalueiden ympäröiminä. Puistomaisuutta vahvistamalla ja hoitamalla on mahdollista muodostaa alueelle erityispiirre, joka parantaa sen

29 kilpailukykyä ja luo myönteisiä mielikuvia. Virkistysalueile on mahdollista lisätä toimintoja ja houkutella ihmisiä alueelle. Hyvänä esimerkkinä puistojen hyödyntämisestä on frisbee-golf rata Pormestarinluodon eteläosassa. Alueen eteläosaa on mahdollista kehittää toiminnoiltaan monipuolisemmaksi ja samalla liittää aluetta tiiviimmin ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Pormestarinluodon länsipuolella sijaitsevat pientaloalueet Hyvelänviiki, Toejoki ja Isosanta. Kerrostaloaluetta ja pientaloalueita erottavat useimmiten puistoalueet ja juovat, joiden ylittäminen on vaikeaa. Kevyen liikenteen väylien kehittäminen välivyöhykkeiden yli ja virkistysreittien kehittäminen juopien varsilla helpottaisivat liikkumista alueiden välillä. Pormestarinluodon puistoalueista on mahdollista muodostaa lähialueiden kävelykohde, jossa on mukavaa liikkua laadukkaasti hoidetussa puistomaisessa ympäristössä. Pormestarinluodon itäpuolella sijaitsee Toejoen pientalovaltainen asuinalue, jonka ominaisilme on yleiskaavassa osoitettu säilytettäväksi. Kuvassa Itä-Pitkäkatu odottamassa päällystystä. Kuva: Otto Arponen

30 Kehitystavoitteet/Pormestarinluodon asuinalue:

31 7.3. Pihlavan palvelukeskus Pihlavan keskusta lounaasta kuvattuna. Taustalla näkyy Porinlahti ja jokisuistoa. Kuva: Lentokuva Vallas Oy Pihlavan palvelukeskuksen alue on toiminnoiltaan ja ympäristöltään hyvin monipuolinen alue. Yksi alueen kehittämisen päätavoitteista onkin tämän monipuolisuuden jalostaminen ja alueen mahdollisuuksien esille tuominen luvulla on Pihlavan väestömäärä tasaisesti vähentynyt mutta Enäjärvellä, Kyläsaaressa ja Yyterisssä on vuosien 1998 ja 2008 välisenä aikana tapahtunut myös kasvua. Yleisesti voidaan sanoa, että Pihlavan ikärakenne vanhenee mutta lähialueille on muuttanut myös lapsiperheitä. Ikärakenteen korjaamiseksi tulisi alueen kehittämisessä ottaa huomioon erityisesti nuorien asukkaiden houkutteleminen alueelle. Yhtenä mahdollisuutena on luonnonläheisten ja tilavien tonttien tonttien tarjoaminen Pihlavan palvelualueen lähialueille. Pihlava on alueen asutuksen ja palveluiden keskus, jonka laajentuminen ja tiivistyminen tulee jatkumaan. Alueen taajamat muodostavat nauhamaisen ketjun, jonka selkärankana toimivat valtatie ja rautatie. Ratkaisu on liikenteellisesti tehokas, mutta liikenteen päälinjat muodostavat myös vahvoja rajoja, jotka vaikeuttavat joidenkin niiden väliin jäävien alueiden kehitystä. Pääliikenneväylien kehittämisellä on suuri merkitys pyrittäessä parantamaan kaupunginosien välisiä yhteyksiä ja toiminnallista kokonaisuutta. Tehokkaan kaupunkirakenteen muodostamiseksi voidaan Pihlavan lähiympäristön taajamarakenteen

32 nauhaa tiivistää entisestään. Uusien alueiden muodostamissa kiinnitetään erityistä huomiota olemassa olevan kulttuuriympäristön ja maisema-arvojen huomioimiseen. Päivittäispalveluissa ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia. Alueelta on lakkautettu Enäjärven terveyspalvelut, Kaanaan posti ja Pihlavasta yksi päiväkoti. Joitakin sosiaalialanpalveluja on tullut myös lisää. Alueelle on mahdollista kehittää uusia palvelumuotoja, jotka hyödyntävät alueen erityispiirteitä, kuten luontoalueita ja merellisyyttä. Mäntyluodossa toimii Suomen toiseksi suurin bulk-satama, jonka kautta liikkuu pääasiassa konttikuljetuksia. Alueen suurimmat työpaikka-alueet ovat Mäntyluodon Satama, meriteollisuuden tuotteita valmistava Technip Offshore Oy, erikoistitaanidioksidipigmenttejä valmistava Sachtleben Chemie, Pihlavan tehtaiden alue ja Uudenniityn teollisuusalue. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksien turvaaminen ja työpaikkojen säilyttäminen on alueen tulevaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Aluetta koskevassa uutisoinnissa usein esiintyneitä aiheita ovat Pihlavassa tapahtuneet rikokset, luontoaiheet, matkailu, tapahtumat, palvelurakenteen muutokset, työllisyys ja rakentaminen. Erityisesti Pihlavan rikoksista uutisoidaan herkästi, mikä tuottaa koko alueelle negatiivista julkisuutta. Tulevaisuudessa tulisi pyrkiä tarjoamaan ihmisille enemmän tietoa mahdollisista erityispiirteistä, harrastusmahdollisuuksista ja tapahtumista. Alueella on runsaasti harrastusmahdollisuuksia ja retkeilyreittejä. Retkeilyreittejä pitkin voi tutustua alueen luonnonsuojelualueisiin ja rikkaaseen linnustoon. Yyterin dyynialue tarjoaa hyvät mahdollisuudet virkistäytymiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Matkailun ja luontoarvojen vetovoimaa lisäämällä ja hyödyntämällä saadaan alueelle houkuteltua ihmisiä ja uusia toimintoja. Alueen arvokkaita luontokohteita ovat: Kokemäenjoensuisto, Preiviikinlahti, Yyterinniemi lintujärvineen ja Yyterin dyynialue. Näillä alueilla on myös suuri merkitys muodostettaessa mielikuvia alueelta. Aluekokonaisuus sisältää suojeluohjelmia, luonnonsuojelualueita, natura-alueita ja muita suojelualueita. Luontokohteiden hyödyntäminen ja liittäminen osaksi toiminnallista kaupunkirakennetta tulisi erityisesti huomioidan alueen tulevaisuuden kehittämisessä. Pihlavan keskusta sijaitsee noin 12 kilometrin etäisyydellä Porin keskustasta, joten julkisen liikenteen yhteyksillä on merkittävä rooli aluetta kehitettäessä. Julkisen liikenteen on tarjottava vaivaton vaihtoehto yksityisautoilulle alueen ja kaupungin keskustan välillä liikuttaessa. Kaupunginosien omaleimaisuuden korostaminen: Uniluoto: puutalokaupunginosa Karhuluoto: vapaa-ajanasuminen Herrainpäivät: vapaa-ajanasuminen Yyteri: hiekkarannat Pihlava: kerrostalot, Kappalemaan työväenasuinalue, Halssi Enäjärvi: rintamamiestalot Metsämaa: käkikellotalot Kyläsaari: raittimaisuus Uusiniitty: mäntyiset tontit, elementtiomakotitalot

33 Kehitystavoitteet/Pihlavan palvelukeskus:

34 8. Toimenpiteet 8.1. Julkiset ulkotilat / yhteydet Hankeosiossa tutkitaan lähiöiden roolia osana toiminnallista kokonaisuutta ja selvitetään alueiden sisäisiä rajapintoja. Keskeisinä tekijöinä ovat liikenneyhteydet, toimintojen saavutettavuus sekä suhde työpaikka- ja virkistysalueisiin. Kaupunkirakenne koostuu erilaisista verkostoista, jotka muodostavat yhdessä toiminnallisen kokonaisuuden. Alueen kilpailukyvyn ja virkeänä pysymisen kannalta on tärkeää tarkastella alueen suhdetta verkostoihin ja suunnitella uudenlaisia tapoja yhdistää toimintoja toisiinsa. Käytännössä alueiden väliset rajapinnat muodostuvat useimmin julkisista ulkotiloista, esimerkiksi puistoista, katualueista tai virkistysalueista. Nämä elementit antavat vierailijalle alueesta sen ensimmäisen mielikuvan ja ovat tärkeässä asemassa tutkittaessa alueen avautumista ympäristöön. Jokin kiinnostava yksityiskohta ympäristössä tai houkutteleva kevyen liikenteen väylä voivat houkutella ihmisiä tutustumaan alueeseen ja sen palveluihin. Yllä: Sampolaan vuonna 2005 valmistunut lähiliikuntapaikka. Alla: Näkymä Ulvilantien Impolan ja Sampolan risteysalueelle. Kuvat: Otto Arponen

35 Kehittämiskohteita, Kantakaupungin yleiskaava 2025: Yleiskaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita: - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Taajamien täydennysrakentaminen - Palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuus - Liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen - Joukkoliikenteen edistäminen - Muodostetaan vieheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia - Säilytetään ympäristön ajallinen kerroksellisuus Pormestarinluoto - Tärkeää parantaa kaupunginosakeskusta ja toria - Kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen Kokemäenjoen yli - Pormestarinluodon eteläosan kehittäminen Koulun ympäristön muuttuessa Sampola - Kaupunkikuvan ja toiminnallisuuden kehittäminen liikenne- ja pysäköintiratkaisuilla - Kevyen liikenteen katujen muuttaminen pihakaduiksi ja pysäköinnin hajoittaminen pienemmiksi yksiköiksi - Uusien yritysalueiden vaikutukset Väinölänaho - Väinölässä on kauan rakentumattomatta olleita kerrostalotontteja, joiden asemakaavamuutoksia tulisi harkita Meri-Porin osayleiskaavan 1999 päätavoitteet: - Sataman, teollisuuden ja muun elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksien parantaminen ja riittävien laajentumismahdollisuuksien turvaaminen - Taajama-alueiden, virkistysalueiden ja tärkeiden luontoalueiden yhteensovittaminen. Suotuisan suojelun tason saavuttaminen ja samalla kaupunkirakenteen, matkailun ja virkistyspalvelujen toimintaedellytyksien parantaminen - Olevan asutuksen vetovoiman parantaminen. Kaupunkirakenteen ja kulttuuriympäristön säilyttäminen ja hoidon aikaisempaa yksityiskohtaisempi huomioonottaminen - Uusien vetovoimaisten asuntoalueiden muodostaminen pääasiassa Pihlavan palvelualueen lähialueille - Maisema-arvojen säilyttäminen rakentamisen ohjauksessa

36 Lähiökohtainen tarkastelu Impola Vuodet 2010 ja 2011: - Liikenneympyrän suunnittelu Ulvilantielle Impolan ja Sampolan risteykseen alueen saavutettavuuden parantamiseksi. - Impolan keskusaukiolta Ojantielle johtavan kevyen liikenteen väylän kehittäminen alueen saavutettavuuden ja vetovoimaisuuden parantamiseksi. - Filpunpuiston siistiminen ja palstaviljelyalueen perustaminen viihtyisyyden parantamiseksi. - Kevyen liikenteen väylän suunnittelu Rajalantieltä Filpunpuiston halki Filpuntielle saavutettavuuden ja kevyen liikenteen yhteyksien parantamiseksi. Sampola Vuodet 2010 ja 2011: - Liikenneympyrän suunnittelu Ulvilantielle Impolan ja Sampolan risteyksen paikalle. Liikenneympyrän myötä alueen saavutettavuus ja lähialueiden palveluiden toimintaedellytykset paranevat. - Liikekeskuksen toimintaedellytysten parantaminen avaamalla Vellamontie ja Kouvonraitti osittain ajoneuvoliikenteelle. Liikennesuunnitelmien laatiminen. - Pirkanpuistoon suunnitellaan ja toteutetaan palstaviljelyalue. Viljelyalue lisää alueen sisäistä toimivuutta, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja parantaan viihtyisyyttä. - Sampolan lähiliikuntapaikkoja kehitetään eri ikäryhmien tarpeet huomioiden. Tavoitteena on luoda paikka, jossa eri ikäpolvet voivat harrastaa ja oleilla samanaikaisesti. - Kevyen liikenteen väylistä muodostetaan ulkoilulenkkejä, jotka merkitään väylille. Lenkit suunnitellaan yhdessä liikennesuunnittelun ja poliisin kanssa, jolloin ne soveltuvat myös tapahtumien käyttöön. Lenkeille annetaan vakiintuneet nimet. Väinölä Vuodet 2010 ja 2011: - Joukahaisenpuistoon suunnitellaan ja toteutetaan palstaviljelyalue. Viljelyalue lisää alueen sisäistä toimivuutta, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja parantaa viihtyisyyttä. Pormestarinluoto Vuodet 2010 ja 2011: - Alueelle suunnitellaan nuorisopuisto yhteistyöna Porin kaupunkisuunnittelun, puistotoimen ja Turun yliopiston kanssa. Nuorisopuiston alkuselvitys ja ideasuunnitelmat laaditaan Turun yliopiston osahankkeessa Porkan-Puuvillan puistovyöhyke. - Alueen kevyen liikenteen väylien valaistus tarkistetaan ja puutteita parannetaan. Erityisesti kohteina ovat asukastilaisuuksissa ja lähiökävelyillä esille nousseet kohteet: Purjeentie, Keulantie, Jokisatamantie ja alueen keskellä kulkeva kevyen liikenteen väylä välillä Keulantie Pormestarinsilta

37 - Huonokuntoisia linja-autopysäkkejä korvataan kaupungin omalla mallilla. - Laaditaan ideasuunnitelma Pormestarinluodon jokirannan kehittämiseksi. Tavoitteena on kehittää alueen kokoontumispaikkoja ja ulkoilumahdollisuuksia kevyinä ratkaisuina. Alueen jäsentäminen kohtaamispaikalla joen äärellä lisää koko alueen käytettävyyttä ja viihtyisyyttä. Suunnitelmassa tutkitaan myös kevyen liikenteen yhteyksien parantamista kirjurinluodon puolelle. - Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne kaupunkiseudun lähiöiden sekä työpaikka- ja palvelukeskusten välillä esimerkkejä ja kehittämismahdollisuuksia. Lähiöohjelmaan kuuluvassa hankkeessa tutkitaan konsulttivetoisesti Pormestarinluodon joukkoliikenteen tilannetta ja kehittämismahdollisuuksia. Pihlava Kokemäenjoen rannalla Alahangantien päässä sijaitsee asukkaiden suosima aukio. Kuva: Otto Arponen Vuodet 2010 ja 2011: - Tapulipuistosta tehdään lampaiden laiduntama puistoalue. Alueen asukkaat otetaan mukaan lampaiden hoitoon. Lampaat lisäävät alueen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä. - Wiinahaminanpuiston halki suunnitellaan uusi kevyen liikenteen yhteys, joka johtaa Pihlavan keskustasta Halssin rantaan. Uusi väylä täydentää alueen kevyen liikenteen reitistöä ja lisää suiston luontoalueiden saavutettavuutta. Lähiöohjelman tavoitteiden toteuttaminen - Jalankulku- ja pyöräilyyhteydet - Asuinalueiden ja palveluiden tiomivuuden ja saavutettavuuden parantaminen - Ympäristön viihtyisyyden kehittäminen - Liikenneyhteyksien kehittäminen - Julkisten ulkotilojen laatu ja hoito - Lähiliikuntapalveluiden vahvistaminen - Valaistuksen parantaminen

38 8.2. Asuminen Hankeosiossa suunnitellaan kohdealueiden täydennysrakentamista ja tutkitaan ryhmäkorjaushankkeita. Kohdealueilla sijaitsee rakentumattomia tontteja, jotka laadukkaasti rakennettuina voisivat toimia alueita virkistävinä tekijöinä ja yleisilmeen kohottajina. Kehitetään innovatiivisia visioita rakentumattomien tonttien kehittämiseksi. Visioiden tavoitteena on murtaa alueiden rakennusmassoittelun yksipuolista ilmettä ja täydentää alueiden palveluita. Lähiökaupunginosien täydennysrakentaminen voi olla esimerkiksi kaupunkirakenteellisesti energiatehokasta, joka viestii alueen jatkuvasta kehityksestä. Kohdealueilta etsitään kohteita, jotka soveltuvat ryhmäkorjausmenettelyyn. Tavoitteena on levittää ryhmäkorjausmenettelyä uusille alueille ja edistää alueittaisia yhtiöiden välisiä kumppanuuksia. Tyypillinen sisäänkäynti Väinölänahon kerrostaloalueella. Kuva: Otto Arponen

39 Porin kaupungin omistajapoliittinen ohjelma ja asuntopoliittinen strategia Porin kaupungin omistajapoliittisen ohjelman tarkistus hyväksyttiin Porin kaupunginvaltuustossa Ohjelma käsitti kaupungin koko omistajapolitiikan, josta asuntopolitiikka muodostaa yhden osan. Omistajapoliittisen strategian yhtenä jatkotoimenpiteenä tarkistettiin vuonna 2000 laadittu Porin kaupungin asuntopoliittinen strategia (Porin kaupunginhallitus , Porin kaupunginvaltuusto ) Porin kaupungin rooli asuntopoliittisena toimijana määriteltiin seuraavasti: "Kaupunki on valikoiva toimija asuntomarkkinoilla. Kaupunki pyrkii parantamaan konsernin vuokra-asumisen tasoa. Kaupunkikonserni voi vähentää asunto-omistustaan ja markkinatilanteesta johtuen poikkeuksellisesti myös lisätä sitä." Lähiöiden kehittäminen on osa kaupungin asuntopoliittista strategiaa ja sitä toteutetaan vuosina valtakunnalliseen Lähiöohjelmaan kuuluvissa Kompakti kaupunki- ja Porilainen lähiömaisema-hankkeissa. Porin kaupungin organisaation uudistamisen yhteydessä asukastuvat ja lähiötyöntekijät ovat siirtyneet työllisyysyksiköstä perusturvakeskuksen aikuissosiaalityön alaisuuteen vuoden 2009 alusta alkaen Pormestarinluodon, Pihlavan ja Sampolan lähiöissä. Sampolan kerrostaloalueella on sisäänkäyntien yhteyteen tehty runsaiden istutusten avulla viihtyisiä oleskelupaikkoja. Kuva: Otto Arponen

40 Lähiökohtainen tarkastelu Impola Vuosi 2009: - Rajalantie 3 ja Rajalantie ovat vapautuneet rajoituksista (Yhteensä 70 asuntoa), joten aravavuokrataloja Impolan alueella on enää Filpuntie 5 ja Ojantie 20 ( Ojantie 13, 19, 21 ja 23 ). Rajalantien alueen vapautuneet kiinteistöt ovat edelleen vuokra-asunto-käytössä eikä niiden myyntisuunnitelmia ole toistaiseksi. - Filpuntie 1 ja 3, 51 asuntoa, huoltoyhtiöstä siirrytty omaan talonmieheen, huoneistokorjaukset menossa. - Impolan Asukasyhdistys ry:n toiminta lakannut vuonna Positiivinen asukastilaongelma: kolme asukastilaa käyttämättä: Asukastupa, kerhotila ja Filpuntie 5:n yhteistila. - Filpuntie 5:n isännöinti on siirtynyt sosiaalitoimelta Porin YH-Asunnot Oy:lle. Vuodet 2010 ja 2011: - Alueen taloyhtiöille markkinoidaan hissiavustuksia, perusparannus-korkotukilainoja ja korjausavustuksia, koska Impolan alueelle niitä ei oltu haettu vuonna Asunnottomien vuokrataloa Filpuntie 5:ssä perusparannetaan tuetun asumisen järjestämiseksi erityisryhmille: pitkäaikaistyöttömien kuntouttaminen työtoimintaan ym. - Tyhjinä olevat asukastilat otetaan aktiiviseen käyttöön. - Asukastoiminnan virittäminen uudelleen. - Erilaiset perusturvan, seurakuntayhtymän ja työllisyysyksikön yhdyskuntatyön toiminnat - Porilainen lähiömaisemahanke on saanut lisärahoituksen lähiöissä olevien vapaiden kerhotilojen tutkimiselle kulttuuritarjontaa ja asukkaiden osallistamista varten. Mm. Impolassa vapaita tiloja on runsaasti. - Impola-verkoston aikaansaaminen: taloyhtiöiden omistajatahot, seurakuntayhtymä, kiinteistöyhdistys, alueen yrittäjät ja kauppaliikkeet, lähiötyökumppanit, ym. - Impolan asukaskokous vuonna Asukastoiminnan elvyttäminen. - Yhteinen suunnitelmallinen kevätsiivous- ja muu alueen ympäristön parantamistoiminta. - Ym. Sampola Vuosi 2009: - Sampolan projektialueelle on myönnetty 14 suhdanneluonteista korjausavustusta ja neljä kuntotutkimusavustusta. - VVO-Asunnot Oy:n on tehnyt hakemuksen Vaaksatie 1:n kiinteistön vapauttamisesta rajoituksista vakuusjärjestelysyistä. Hakemus on ARA:n käsittelyssä. - Sampolan palvelukeskus Oy:n isännöinti on siirtynyt tekniseltä palvelukeskukselta Porin YH-Asunnot Oy:lle

41 Vuodet 2010 ja 2011: - Taloyhtiöiden suhdanneavustusten jatkamisesta vuonna 2010 on tehty esitys eduskunnalle. Sampolaan niitä myönnettiin v yhteensä noin Sampolan taloyhtiöiden toteuttamien kuntotutkimusten perusteellla pyritään toteuttamaan yhteinen ryhmäkorjaushanke. - YH-Asunnot Oy:n hallitus on päättänyt, että osana Kompakti kaupunki hanketta haetaan ARA:lta vapautusta Puhurintie 9, 11ja 15 kiinteistöille, jotta Sampolan alueen asukasrakennetta ja asuntokannan hallintamuotojakautumaa voidaan kehittää Kompakti kaupunki hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Yleisenä tavoitteena on saada nuoria pareja ja lapsiperheitä muuttamaan lähiöalueille. - Rakentumattoman tontin ( ) toteuttamisratkaisuja tutkitaan. - Sampolan Asukkaat ry:n ja Vanhakoiviston Pienkiinteistöyhdistys ry:n yhteiset kokoukset yhteistyöstä ko. alueiden kehittämisessä. Väinölä Vuosi 2009: - Väinölän projektialueelle myönnettiin kuusi suhdanneluontoista korjausavustusta ja yksi suunnitteluavustus - Luvata Oy Outokummun vuokratalojen Väinönraitti 1-7 ja Outokummuntie sunnitelmallinen piha-alueen asfaltin korjaus ja parvekkeiden korjaustoiminta on aloitettu Vuodet 2010 ja 2011: - Taloyhtiöiden suhdanneavustusten jatkamisesta vuonna 2010 on tehty esitys eduskunnalle. Väinölän aluuelle niitä myönnettiin v yhteensä n Hissiavustusten, as-oy-talojen perusparantamiskorkotukilainojen ja kor-jaus- ja suunnitteluavustusten markkinointi. - Erillinen kaksivuotinen iso hissiprojekti : Kaksi isoa yhtiötä yhdessä; 12 kiinteistöä, 22 hissiä. - YH-Asunnot Oy:n hallitus on päättänyt, että osana Kompakti kaupunki -hanketta haetaan ARA:lta vapautusta Latokartanontie kiinteistöille Väinölän alueen asuntokannan kehittämiseksi. - Suunnitelmat rakentamattomille kerrostalotonteille. - Kerrostaloalueen asukkaiden ja ympärillä olevien kiinteistöyhdistysten yhteistoiminnan kehittäminen. - Yhteiset palvelut. - Asukastoimintatilat: Kirjatuvan käyttö. - Ym. Pormestarinluoto Vuosi 2009: - Ruskakodin palvelutaloyhdistys ry:n rakennushanke asukkaiden ja henkilökunnan virkistystä varten Pormestarinluotoon Kaarisillan läheisyyteen. Hanke on käynnistynyt syksyllä

42 - Pormestarinluodon liikekeskuksen esiselvitys (Rahoitus: kaupunkisuunnittelu, Porin YH-Asunnot Oy). - Kiinteistö Oy Vanhustenrivien käyttötarkoituksen muutosta tutkitaan (KH ) - Pormestarinluodon projektialueelle on myönnetty kuusi suhdanneluontoista korjausavustusta ja seitsemän suunnitteluavustusta. Vuodet 2010 ja 2011: - Taloyhtiöiden suhdanneavustusten jatkamisesta vuonna 2010 on tehty esitys eduskunnalle. Pormestarinluodon alueelle niitä myönnettiin v yhteensä n Hissiavustusten, as-oy-talojen perusparantamiskorkotukilainojen ja korjaus- ja suunnitteluavustusten avustusten markkinointi. - Ryhmäkorjaushankkeiden aikaansaaminen. - Pormestarinluodon alueen profilointi ja juhlajulkaisu. Alue on täyttänyt 40 vuotta vuonna Kiinteistö Oy Vanhustenrivien käyttötarkoitusta tutkitaan (Porin Vanhustenkotiyhdistys ry) ja Kiinteistö Oy Pormestarinluodonkodille haetaan vapautusta Kompakti kaupunki hankkeen yhteydessä (Porin seurakuntayhtymä). Perinteisen vanhustentaloasumisen rooli vanhusten asumisessa on muuttunut. - Porin YH-Asunnot Py hakee vapautusta Peräsimentie 1:n kohteelle talon käyttöasteen parantamiseksi. Pihlava Vuosi 2009: - Päätös Pihlavan vanhusten rivitalon purkamisesta ja Rieskalan rivitalon myymisestä (KH ) - Meri-Porin alueen profilointitutkimus (kaupunkisuunnittelu / Sari Parkkali). - Päätös Rieskalan asuntolan myynnistä (KH ). - Pihlavan alueelle myönnettiin kaksi suhdanneluonteista korjausavustusta ja viisi suunnitteluavustusta. - Porilainen lähiömaisema hankkeessa tutkimus kotoutumisesta Pihlavaan. Vuodet 2010 ja 2011: - Taloyhtiöiden suhdanneavustusten jatkamisesta vuonna 2010 on tehty esitys eduskunnalle. Pihlavaan niitä myönnettiin v yhteensä n e. - Hissiavustusten, as-oy-talojen perusparantamiskorkotukilainojen ja korjaus- ja suunnitteluavustusten avustusten markkinointi. - Taloyhtiöiden ryhmäkorjaushankkeet. - Pihlavan Hälssihärän vapauttaminen rajoituksista Kompakti kaupunki-hankkeen yhteydessä. YH-Asunnot Oy:n hallituksen päätös. - Pihlavan vanhustentalon osalta tutkitaan erilaisia ratkaisumalleja talon käyttöasteen parantamiseksi. - Pihlavan eri toimijayhteisöjen verkostointi

43 Lähiöohjelman tavoitteiden toteuttaminen Kiinteistöjen kunto: - Asuinrakennusten korjaaminen ; laatu ja energiatehokkuus - Alueellisten ryhmäkorjausten toteuttaminen - Seudullisen hissiprojektin toteuttaminen Porin lähiöissä Täydennysrakentaminen: - Haasteena lähiöissä olevat rakentamattomat tontit - Ruskatalot Oy:n rakennushanke on käynnistynyt jokirannassa - Pysäköinnin uudet mallit haasteina Yhteisöllisyys ja verkostoituminen: - Asukasyhteisöjen toiminnan aktivoiminen - Asukasyhdistysten ja läheisten kiinteistöyhdistysten yhteistyö - Asumisneuvonta on vakinaistettu Porin YH-Asunnot Oy:n vuokra-asuntokannassa

44 8.3. Palvelut / yritystoiminta Näkymä Sampolan liikekeskuksen käytävältä. Kuva: Otto Arponen Hankeosio toteutetaan yhteistyössä Porin Yrittäjat ry:n kanssa. Kohdealueiden palvelut ovat murrosvaiheessa ja yleisen muutoksen johdosta palvelut ovat siirtymässä entistä isompiin yksiköihin. Liikekeskuksien pienet kaupat ja toimipisteet uhkaavat jäädä kehityksestä jälkeen. Hankeosion alkuvaiheessa kartoitetaan kohdealueiden kiinnostavuus ja mielikuvat yrittäjien näkökulmasta laatimalla Porin Yrittäjät ry:n kanssa yhteistyössä sähköisen jäsenkyselyn. Kyselyn avulla selvitetään miten erilaiset yritykset kokevat kohdealueet mahdollisina toimintaympäristöinä ja kartoitetaan konkreettisten kohteiden kiinnostavuutta. Jäsenkyselyn tulosten avulla kehitetään alueiden yritystoiminnan edellytyksiä tutkimalla lähiökaupunginosiin soveltuvia palveluiden uudenlaisia toimintamalleja. Vuosi 2009: - Porin Yrittäjät ry:n kanssa on yhteistyössä laadittu jäsenkysely, jonka tavoitteena on tutkia alueiden houkuttelevuutta ja mielikuvia yrittäjien näkökulmasta. Vastauksia kyselyyn tuli 182 kappaletta. Vuodet 2010 ja 2011: - Jäsenkyselyn tuloksia hyödyntäen laaditaan ehdotus uudenlaisesta toimintamallista Pormestarinluodon liikekeskuksen kehittämiseksi ja toimintaedellytyksien parantamiseksi. Alkuvaiheessa tutkitaan alueen nykytila, joka sisältää alueesta laadittujen suunnitelmien ja eri osapuolien kehitystavoitteiden selvittämisen

45 Lähiöohjelman tavoitteiden toteuttaminen - Työmahdollisuuksien luominen, monipuolisten työpaikkojen sijoittuminen - Uudet palvelumallit - Elinkeinotoiminta ja yrittäjyys Näkymä Pormestarinluodon liikekeskuksen edustalta. Kuva: Otto Arponen

46 8.4. Sosiaalinen pääoma Hankeosio toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston lähiöohjelmassa mukana olevien hankkeiden kanssa. Hankeosion tutkimuksen keskiönä on ihmisen suhde ympäristöön ja arkeen. Kaupunkisuunnittelussa toimenpiteet keskittyvät useimmin konkreettisiin fyysisen ympäristön kehittämiskohteisiin. Suunnittelija ja asukas tarkastelevat samaa asiaa eri näkökulmista. Asukas on kuitenkin mahdollista erilaisten osallistavien suunnittelumenetelmien avulla ottaa paremmin mukaan suunnitteluun. Hankeosiossa kehitetään yhteistyössä Turun yliopiston Porilainen lähiömaisema hankkeen kanssa osallistamis- ja seurantavälineitä tulevan kaavoituksen käyttöön. Yliopiston kanssa yhteistyössä laadittu asukaskysely antaa tietoa alueiden asukkaiden mielikuvista ja asuinalueiden rajapinnoista. Kyselyn tuloksia verrataan hankeosion Julkiset ulkotilat ja yhteydet tuloksiin. Yllä: Jalkapalloilijoita Pihlavan kentällä. Alla: Pormestarinluodon asukastuvan tietokonenurkkaus. Kuvat: Sari Parkkali

47 Vuosi 2009: Lähiökävelyt: Hankkeen alkuvaiheessa on järjestetty lähiökävelyt kaikille kohdealueille. Kävelyihin kutsuttiin alueiden kiinteistönomistajat, yhdistykset, asukasyhdistysten edustajat, yrittäjien edustajat, koulujen ja palvelutalojen edustajat, erilaisten alueen projektien edustajat, lähiympäristön edustajat, Turun yliopiston edustajat, valmisteluryhmän jäsenet ja poliisilaitoksen edustaja. Lisäksi kävelyihin kutsuttiin tapauskohtaisesti alueella aktiivisesti toimivia tahoja. Kävelyiden aikana esille tulleet ehdotukset kirjattiin muistioihin. Kävelyiden aikana syntyneitä ideoita käytetään jatkosuunnitelmien lähtötietoina. Lähiökävelyiden tarkoituksena on saattaa yhteen alueen eri toimijoita ja luoda uusia verkostoja sekä kanssakäymistä lähiympäristöjen asukkaiden kesken. Vuoden 2009 aikana suoritetut asukaskävelyt: Impolan lähiökävely Sampolan lähiökävely Väinölän lähiökävely Pormestarinluodon lähiökävely Pihlavan lähiökävely Esimerkkinä Pormestarinluodon asukaskävelylle kutsutut tahot: KOMPAKTI KAUPUNKI-HANKKEEN VALMISTELURYHMÄN JÄSENET PORMESTARINLUODON ALUEEN KIINTEISTÖNOMISTAJAT - Porin YH-Asunnot Oy - Pormestarinluodon Keskus Oy - Ruskakodin Palvelutaloyhdistys ry - Porin seurakuntayhtymä - Kiinteistöliitto Satakunta - Porin Isännöintikeskus Oy - Porin Vanhustenkotiyhdistys ry PORMESTARINLUODON JA YMPÄRISTÖALUEIDEN ASUKKAAT - Pormestarinluodon Asukasyhdistys ry - Pormestarinluodon Kiinteistönomistajat ry - Toejoen Kiinteistönomistajat ry - Toukarin Kiinteistöyhdistys ry - Hannu Rinne - Päiväkoti Pohjatuuli TYÖTÄ ja OPPIA-työllisyysprojekti KAARISILLAN KOULU PORIN YRITTÄJÄT Ry - Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy RENOR Oy TURUN YLIOPISTO, KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN LAITOS PORIN POLIISILAITOS PORIN YLIOPPILASYHDISTYS POINTER RY

48 Sateisia tunnelmia elokuussa 2009 järjestetyltä Impolan lähiökävelyltä. Kuva: Otto Arponen Asukastilaisuudet: Kompakti kaupunki hanke järjesti asukastilaisuuden Pormestarinluodossa marraskuussa Lisäksi Porin kaupunki järjesti kohdealueilla syksyn 2009 aikana yleisötilaisuudet. Tilaisuuksissa alueen asukkaat saivat esittää kaupungin toimijoille kysymyksiä, tiedusteluja ja mielipiteitään. Esille nousevia asioita hyödynnetään toimenpiteiden laatimisessa. Itä-Porin alueen (Hybridiporin alue) yleisötilaisuus Väinölän koululla : - Osallistujamäärä:150 henkilöä - Järjestäjänä Porin kaupunginhallitus Pormestarinluodon projektialueen asukastilaisuus Kaarisillan koululla : - Osallistujamäärä 100 henkilöä - Järjestäjinä Kompakti kaupunki- ja Porilainen lähiömaisema- hankkeet Meri-Porin yleisötilaisuus (Pihlavan palvelukeskuksen alue) Pihlavassa : - Osallistujamäärä 100 henkilöä - Järjestäjänä Porin kaupunginhallitus