Puurakenteiden suunnitteluohjeiden uudistukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puurakenteiden suunnitteluohjeiden uudistukset"

Transkriptio

1 Puurakenteiden suunnitteluohjeiden uudistukset Ari Kevarinmäki, Tekniikan tohtori Erikoistutkija, VTT RIL Puurakenteiden toimikunnan sihteeri Puurakenteiden suunnittelussa on käytössä kaksi vaihtoehtoista suunnitteluohjejärjestelmää: Suomen Rakentamismääräyskokoelman osiin B1 ja B10 tai Eurocode -järjestelmän standardeihin ja niiden kansallisiin liitteisiin perustuvat suunnitteluohjeet. Puurakenteista koskevat Eurocode 5:n esistandardit ENV ja ENV korvataan vuonna 2006 varsinaisilla standardeilla EN ja EN Samassa yhteydessä kuormitusnormin Eurocode 1 esistandardi ENV 1991 korvataan varsinaisilla standardeilla EN 1990 (Eurocode 0) ja EN Uudet suunnitteluohjestandardit poikkeavat oleellisesti esistandardeista, joihin perustuvia RILin suunnitteluohjeita RIL ja RIL ei voida enää käyttää. Suomen Rakentamismääräyskokoelman puurakenteiden suunnitteluohjeet pysyvät rinnakkaiskäytössä Eurocode 5:n kanssa ainakin vuoteen 2010 saakka. RakMK:n osaan B10 Puurakenteet Ohjeet 2001 perustuviin puurakenteiden suunnitteluohjeisiin RIL [1] tehtiin merkittäviä uudistuksia. Ohjeen koko sisältö tarkistettiin ja sitä päivitettiin ja täydennettiin siten, että ohje on lähempänä uuta euronormia (Eurocode 5, EN 1995:2004). Uudistettu ohje täyttää kaikki RakMk B10:n ohjeet muutamilta kohdin viranomaisohjetta ankarampanakin ja B10:stä puuttuvat suunnittelu/sovellusohjeet on täydennetty euronormin laajuutta vastaaviksi ja myös sisällöltään mahdollisimman pitkälti sen mukaisiksi. Näin pyritään madaltamaan normien välisiä eroja ja helpottamaan lopullista siirtymistä Eurocode 5:n käyttöön. Uutena asiana RIL :ään on otettu mm. pultti- ja tappivaarnaliitosten lohkeamismurtomitoitus, suunnittelun perusvaatimukset, rakenteiden luokitus, rakenteiden mallinnusperusteet, jatkuvan sortuman estäminen, lattioiden värähtelymitoitus, mitoitus vääntörasitukselle, liitosalueen mitoitus puun syitä vastaan kohtisuoralle voimalle ja itseporautuvat puuruuvit. Palotekniseen mitoitukseen on lisätty palosuojausta ja mekaanisia liitoksia koskevat ohjeet. Mekaanisesti yhdistettyjen palkkien ja pilarien mitoitusohjeet on muutettu Eurocode 5:ttä vastaaviksi. Rakenteiden laadunvalvontaan on annettu lukuisia uusia ohjeita. Lisäksi mm. seuraavia rakenneosien mitoitusohjeita on oleellisesti uudistettu tai täydennetty: nurjahdustuentojen jäykkyysvaatimukset, kaarien ja harjapalkkien syitä vastaan kohtisuora veto, pulpetti- ja harjapalkkien taivutus, naulojen tartuntamitoitus, teräslevylliset liitokset, tappivaarnaliitosten sidepultit, metallisten liitososien korroosiosuojaus, vaarnaliitosten kapasiteetit sekä ristikoiden mitoitusohjeet. Seuraavassa käydään yksityiskohtaisemmin läpi merkittävimmät normitäydennykset ja uudistukset. Nämä ohjeet on tarkoitettu Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan B10 suunnitteluohjeita täydentäviksi sovellus- ja lisäohjeiksi. Suunnittelun perusvaatimukset Rakenne tulee suunnitella ja rakentaa siten, että hyväksyttävällä todennäköisyydellä rakenne on tarkoitukseensa sopiva ottaen huomioon rakenteen suunniteltu kestoikä ja sen kustannukset ja rakenne kestää tarkoituksenmukaisella luotettavuudella kaikki kuormat ja muut vaikutukset, jotka todennäköisesti esiintyvät toteuttamisen ja käytön aikana, ja sillä on riittävä säilyvyys suhteessa huoltokustannuksiin. Rakenne on myös suunniteltava siten, että se ei vaurioidu alkuperäiseen syyhyn verrattuna liian laajasti, kun vaurion aiheuttaa räjähdys, törmäys tai inhimillisten virheiden seuraus. Mahdollinen vaurio rajoitetaan tai vältetään valitsemalla tarkoituksenmukaisesti yksi tai useampi seuraavista vaihtoehdoista: vältetään, eliminoidaan tai vähennetään vaaroja, joihin rakenne voi joutua valitaan rakennemuoto, joka ei ole herkkä tarkasteltavan vaaran suhteen valitaan rakennemuoto ja rakenne, joka kestää tyydyttävästi, jos sen yksittäinen osa tuhoutuu onnettomuudessa sidotaan rakenteet toisiinsa. 463

2 Edellä olevat vaatimukset tulee täyttää sopivalla materiaalien valinnalla, tarkoituksenmukaisella suunnittelulla ja yksityiskohdilla sekä määrittelemällä valvontamenetelmät tuotannolle, rakentamiselle ja käytölle asianmukaisesti yksittäisessä projektissa. Jatkuvan sortuman estäminen Jatkuvaa sortumaa rajoitetaan suunnittelemalla rakenteiden liitokset niin, ettei kantavan rakenteen vaurioitumisesta tai elementin putoamisesta johtuva paikallinen sortuma-alue laajene. Sortuma katsotaan rajoitetuksi, jos yhden rakenneosan sortuminen ei johda jatkuvaan sortumaan. Jatkuvan sortuman kuormitustilanteessa yksittäisen palkin, pilarin, ristikon, laattaelementin tms. rakenneosan sortuminen tai putoaminen aiheuttaa muille rakenneosille lisäkuormitusta. Jatkuvan sortuman tarkastelussa voidaan käyttää aikaluokan C käyttörajatilan kuormitusyhdistelmää ja materiaalien osavarmuuskertoimiksi voidaan olettaa γ m = 1,0. Rakenteiden luokitus Kantavat puurakenteet jaetaan RakMK osan A2 mukaisesti neljään vaativuusluokkaan, joita nimitetään AA-, A-, B- ja C-luokiksi (ks. taulukko 1). Rakenteiden suunnittelijalla tulee olla käytettävän vaativuusluokan mukainen pätevyys. Rakennusvalvontaviranomainen toteaa rakennuslupakohtaisesti suunnittelutehtävän vaativuusluokan ja suunnittelijan kelpoisuuden, jota arvioitaessa voidaan ottaa huomioon ao. suunnittelualaa koskevan pätevyyden toteamiselimen antama todistus. Jos rakennuskohteella on useita rakennesuunnittelijoita, on yksi heistä nimettävä vastaavaksi rakennesuunnittelijaksi, joka huolehtii siitä, että osasuunnitelmista muodostuu rakenteelliset vaatimukset täyttävä kokonaisuus. Rakenteiden mallinnusperusteet Laskelmat tulee tehdä käyttäen tarkoitukseen sopivia mitoitusmalleja (tarvittaessa kokeilla varmennettuja), jotka huomioivat kaikki kyseeseen tulevat muuttujat. Mallien tulee olla riittävän täsmällisiä rakenteellisen käyttäytymisen ennustamiseksi sekä sopusoinnussa saavutettavissa olevan työnsuorituksen laatutason ja suunnittelussa käytettävien lähtötietojen luotettavuuden kanssa. Rakenteellinen kokonaiskäyttäytyminen arvioidaan yleensä laskemalla kuormien vaikutukset lineaarista materiaalimallia (kimmoista käyttäytymistä) käyttäen. Rakenteissa, joiden liitokset ovat riittävän sitkeitä rakenteen sisäisten rasitusten uudelleen jakaantumiseen, rakenneosien sisäisten voimasuureiden laskemisessa voidaan soveltaa kimmoplastisia menetelmiä. Taulukko 1. Ohjeellinen taulukko puurakenteiden jaosta eri vaativuusluokkiin. AA Erityisvaatimus A Perusvaatimus B Pienehkö tai tavanomainen C Vähäinen 464 Rakennus tai tila, joka on 3-kerroksinen asuinkerrostalo, työpaikkarakennus tai kokoontumistila joka on raskaasti kuormitettu ja siinä on suuria pistekuormia tai suuria dynaamisia kuormia joka on korkeudeltaan yli 30 m tai joka on vakavuussuunnittelun osalta erityisen vaativa. Kantava rakenneosa, joka on esivalmistettu ja jänneväli yli 25 m paikalla valmistettava ja jänneväliltään yli 15 m tavanomaisesta poikkeava liittorakenne tai vaativa erikoisrakenne. Muutos- tai korjaustyö, muutoin A-luokkaan kuuluvan rakenteen staattista toimintaa oleellisesti muutetaan. Rakennus- tai tila, joka on kooltaan ja rakenteiltaan normaali. Kantava rakenne suunnitellaan naulalevyristikoita käyttäen. Hanke voi sisältää erikseen suunniteltuja AA-luokan rakenteita. Enintään 2-kerroksinen rakennus- tai tila, on pientalon tavanomaiset rakenteet ja lujuuslaskelmissa käytettävän sahatavaran lujuus on enintään T24 tai yleensä vain tilapäisesti oleskelee ihmisiä, kuten pienehkö varasto tai maatalouden tuotantorakennus, pinta-ala enintään 300 m 2 ja jännevälit enintään 6 m. Hanke voi sisältää erikseen suunniteltuja AA- tai A-luokan rakenteita. Rakennus tai tila on pieni, 1-kerroksinen sekä tarkoitettu muuhun kuin pysyvään asumiseen tai työntekoon ja rakenteet voidaan riittävästi esittää rakennussuunnitelmassa.

3 Rakenteen tai rakenneosan sisäisten voimasuureiden laskentamallissa tulee ottaa huomioon liitosten muodonmuutokset. Yleensä liitosten siirtymien vaikutus pitäisi käsitellä joko liitosjäykkyyden (esimerkiksi kiertymä- tai siirtymäjäykkyys) tai liitoksen kuormitusasteesta riippuvan annetun liukuma-arvon avulla. Rakenneosat Rakenneanalyysissa tulee ottaa huomioon rakenneosien suoruuspoikkeamat ja materiaalien epähomogeenisuudet. Yleensä ne on otettu huomioon epäsuorasti suunnitteluohjeen mitoitusmenetelmissä. Valmistuksessa ja asennuksessa noudatettavat toleranssit tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Tarvittaessa voidaan käyttää suunnitteluohjeessa tai asiaa koskevassa tuotestandardissa annettuja sallittuja poikkeamia suurempia toleransseja, jos se otetaan huomioon rakenteen mitoituksessa ja muotoilussa (esim. minimiarvoja suurempien liitinetäisyyksien käyttö). Liitosten mitoituksessa tulee ottaa huomioon kokonaisrakenneanalyysissä määritellyt rakenneosien väliset voimat ja momentit. Liitosten muodonmuutosten tulee olla yhteensopivia kokonaisrakenneanalyysissä tehtyjen oletusten kanssa. Liitoksen tarkastelussa on otettava huomioon kaikkien niiden osien käyttäytyminen, jotka muodostavat liitoksen. Kehä- ja ristikkorakenteet Rakenteiden mallituksessa käytetään sellaisia staattisia malleja, jotka vastaavat realistisella tavalla rakenteen ja sen tuentojen todellista staattista toimintaa. Kehä- ja ristikkorakenteiden mallinnuksessa käytetään yleisesti kehäteoriaa. Kehärakenteiden sauvavoimien ja momenttien määrittämisessä on otettava huomioon sauvojen ja liitosten muodonmuutokset, tukien epäkeskisyydet ja tukirakenteiden jäykkyyden vaikutus. Rakenteen mallinnuksessa käytettäviä elementtejä on määritelty kuvassa 1. Kehärakenteen mallinnuksessa käyttävien sauvojen systeemilinjojen tulee pysyä sauvan poikkileikkauksen sisällä. Pääsauvojen, esimerkiksi ristikoiden paarresauvojen, systeemilinjojen tulee yhtyä sauvan keskilinjaan. Jos sauvan systeemilinja ei yhdy sauvan keskilinjaan, systeemilinjan epäkeskisyyden vaikutus on otettava huomioon sauvojen lujuuslaskelmissa. Kuvitteellisia palkki- ja jousielementtejä voidaan käyttää mallintamaan epäkeskisiä liitoksia tai tuentoja. Kuvitteellisten palkkielementtien sijoitussuunnan ja jousielementtien sijainnin tulee mahdollisimman tarkasti vasta liitoksen rakennetta. Sauvan geometrisesti epälineaarinen käyttäytyminen puristuksessa (nurjahdus) voidaan rakennetta analysoitaessa jättää ottamatta huomioon, jos se otetaan huomioon kyseisen sauvan lujuusmitoituksessa. Voimasuureiden laskennassa sauvoille käytetään keskimääräisiä kimmokertoimia. Kuvitteellisten palkki- ja jousielementtien jäykkyyden tulee vastata mallinnettavan liitoksen jäykkyyttä. Liitokset voidaan mallintaa kiertymäjäykiksi, jos niiden muodonmuutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta sauvamomenttien ja -voimien jakautumiseen. Muutoin liitokset voidaan yleensä olettaa kiertymävapaiksi niveliksi. Liitosliukumat voidaan jättää ottamatta huomioon murtorajatilatarkastelussa, elleivät ne vaikuta merkittä- Kuva 1. Esimerkkejä rakenteen mallinnuksessa käytettävistä elementeistä. 465

4 466 västi rakenteen sisäisten voimien ja momenttien jakaantumiseen. Ristikoiden paarresauvojen jatkosliitokset voidaan mallintaa kiertymäjäykkinä, jos kuormituksessa todellisella kiertymällä ei ole merkittävää vaikutusta sauvavoimiin. Näin voidaan menetellä, jos toinen seuraavista ehdoista toteutuu: Jatkosliitoksen kapasiteetti on vähintään 1,5-kertainen vaikuttavien voimien ja momenttien yhdistelmään nähden. Jatkosliitoksen kestävyys vastaa vähintään vaikuttavien voimien ja momenttien yhdistelmää, edellyttäen, että liitoksen kohdalla puusauvaa rasittavat taivutusjännitykset ovat korkeintaan 0,3 kertaa sauvan taivutuslujuus ja rakenne on vakaa, jos kaikki tällaiset liitokset toimivat nivelellisinä. Yksinkertaiset ristikot Tässä esitettyä yksinkertaistettua rakenteellista tarkastelua voidaan käyttää yleisen kehäteorian vaihtoehtona, kun kokonaan kolmioista muodostuvat ristikot täyttävät seuraavat ehdot: ristikon äärimuodossa ei ole koveria kulmia ristikon tukialue sijaitsee kuvassa 2 esitetyn mitan a 1 rajoittamalla alueella ja etäisyys a 2 on korkeintaan a 1 /3, kuitenkin enintään 100 mm ristikon korkeus on suurempi kuin 0,15 kertaa jänneväli ja 10 kertaa paarteen maksimikorkeus. Sauvojen normaalivoimat määritetään olettamalla kaikki liitokset nivelellisiksi. Yksiaukkoisten sauvojen taivutusmomentit määritetään olettamalla päätysolmut nivelellisiksi. Useamman aukon yli jatkuvan sauvan taivutusmomentit määritetään kuten palkille, joka on nivelellisesti tuettu kussakin solmupisteessä. Solmupisteiden painumien ja liitosten osittaisen jäykkyyden vaikutus otetaan huomioon pienentämällä 10 % solmupisteiden kohdilla olevia taivutusmomentteja. Aukkomomentteja laskettaessa käytetään näitä pienennettyjä solmupistemomentteja. Kuva 2. Ristikon tukialueen sijaintiin liittyvien mittojen määrittely. Tasokehien ja kaarien toisen kertaluvun analyysi Geometrisista ja rakenteellisista poikkeamista epäsuorasti aiheutuvien taipumien vaikutus rakenteen sisäisiin voimasuureisiin voidaan ottaa huomioon toisen kertaluvun lineaarisella analyysillä seuraavin olettamuksin: rakenteen muodon epätarkkuuden oletetaan vastaavan alkumuodonmuutosta, joka saadaan antamalla rakenteelle tai sen asianomaisille osille kallistuskulma φ yhdessä rakenteen solmupisteiden välisen sinimuotoisen, suurimmillaan epäkeskisyyttä e vastaavan, alkukäyryyden kanssa. kulman φ arvoksi radiaaneina otetaan vähintään φ = 0,005 kun h 5 m φ = 0,005 5/h kun h > 5 m h on rakenteen korkeus tai rakenneosan pituus metreinä. epäkeskisyyden e arvoksi tulee ottaa vähintään e = 0,0025l sauvojen kimmomoduuleille käytetään laskenta-arvoja E= Ek γ m Kuvassa 3 on esitetty esimerkkejä oletuksina käytettävistä alkumuodonmuutoksista ja l:n määritelmät. Lattioiden värähtelysuunnittelu Kävelyherätteestä johtuvat värähtelyt on otettava huomioon asuin-, kokoontumis-, myymäläja toimistorakennusten käyttörajatilamitoituksessa. Ellei rakennuttajan kanssa toisin sovita, asuin- ja toimistohuoneistojen lattioissa tulee toisen seuraavista ehdoista täyttyä: a 0,075 m/s 2 ja 3 Hz f 0 10 Hz tai, kun f o > 10 Hz 1 mm kun L 2 m δ ( 1,25 0,125L) mm kun 2 m < L < 6 m 0,5 mm kun L 6 m a on kävelystä aiheutuva lattiarakenteen suurin pystysuora kiihtyvyys f 0 on lattian alin ominaistaajuus L on huoneen suurin mitta metreinä [m] δ on 1 kn staattisen pistevoiman aiheuttama suurin lattiarakenteen taipuma. Jos lattia-

5 Kuva 3. Esimerkkejä oletetuista alkumuodonmuutoksista kehälle ja kaarelle (a), jotka vastaavat symmetristä kuormitusta (b) ja epäsymmetristä kuormitustapausta (c). palkkien väli on enintään 600 mm, pintalevyn paikallista taipumaa ei yleensä tarvitse ottaa huomioon. Yhteen suuntaan kantavan lattian alin ominaistaajuus voidaan laskea lausekkeesta f = 21 o 2 EI m π ( ) l l on lattian jänneväli [m] (EI) l on lattian kantavaa suuntaa l vastaava taivutusjäykkyys pituusyksikköä kohti [Nm 2 /m] m on lattian oman painon ja pitkäaikaisen hyötykuorman (0,3q k ) pinta-alayksikköä kohden yhteen laskettu massa [kg/m 2 ]. Pistekuorman (F = 1 kn) aiheuttama suurin taipuma voidaan laskea yhteen suuntaan kantavan lattian tapauksessa lausekkeesta ( ) s ( EI) δ 2 3 δ = Fl Fl 42 k EI 48 k = δ 4 ( EI) ( EI) b l l (EI) b on lattian leveyssuuntaa b vastaava taivutusjäykkyys pituusyksikköä kohti [Nm 2 /m] s on lattiapalkkien välinen etäisyys [m]. l 467

6 Kävelystä aiheutuva kiihtyvyysamplitudi voidaan arvioida kaavalla a = kävelijän painona voidaan yleensä käyttää arvoa P = 800 N ja vaimennussuhteena arvoa ζ = 0,03. Värähtelyssä mukana oleva tehollisen lattian osan massa W [kg] voidaan arvioida yhteen suuntaan kantavan lattian tapauksessa lausekkeella 2 2 W= 2 m kδ l m b l 3 b on lattian leveys kohtisuorasti kantavaan suuntaan nähden. Tätä ohjetta voidaan soveltaa sellaisenaan myös 2- tai useampiaukkoisten jatkuvien lattiapalkkien tai -laattojen yhteydessä. Lattiarakenne ei saa kuitenkaan olla jatkuva eri huoneistojen välillä. Mitoitus vääntörasitukselle Puupalkin tai -sauvan vääntöjännityksen mitoitusehto on τ tor f v P e W ς 058, 035, f o f v on leikkauslujuuden laskenta-arvo. Samanaikaisesti vaikuttavien leikkaus- ja vääntöjännitysten mitoitusehto on 2 2 vy, vz, + fv fv τtor σ σ + f v l Nurjahdustuenta Sivuttaistuettavan puristussauvan kukin tuki mitoitetaan vähintään voimalle d F d = N 50 d F d = N 80 sahatavaralla ja liimapuulla ja kertopuulla N d on sauvan puristusvoima. Välein a poikittaistuentaa tarvitseville puristetuille rakenneosille (ks. kuva 4) tulee alkupoikkeamien suoruuden tukivälillä mahtua rajoihin a/500 liimapuu- ja kertopuusauvoilla ja a/300 muilla sauvoilla. Kunkin nurjahdustuen jäykkyyden tulee toteuttaa ehto 2 C Ed I π kc 3 a π k c =2 1+cos m E d I on tuettavan sauvan taivutusjäykkyyden laskenta-arvo tarkasteltavassa tuentasuunnassa m on a:n pituisten kenttien lukumäärä (ks. kuva 4). 468 Kuva 4. Esimerkkejä poikittaistuetuista rakenneosista.

7 Palkiston tai ristikkorakenteiden poikittaistuenta Sivuttaistukia tarvitsevat vierekkäiset yhdensuuntaiset kannatteet (ks. kuva 5) on varustettava jäykistävin poikittaistuin, joiden on ulkoisten vaakakuormitusten (esim. tuuli) lisäksi kestettävä pituusyksikköä kohden kuorma d q nn d 50L N d on keskimääräinen puristusvoima kannattajan yläpaarteessa n on jäykistävään rakenteeseen sidottujen vierekkäisten kannattajien lukumäärä L on kannattajan pituus metreinä. Palkin tapauksessa d Nd = M ( 1 kk) h k k on tukemattomalle palkille määritetty kiepahduskerroin, M d on palkkiin vaikuttava maksimimomentti ja H on palkin korkeus. Jäykistävien tukirakenteiden taipuma vaakatasossa kuormasta q d ei saa jännevälin keskellä ylittää arvoa L/700. Tukirakenteiden suurin taipuma kuorman q d ja sen kanssa samanaikaisesti vaikuttavien ulkoisten vaakakuormien yhdistelmästä ei saa ylittää arvoa L/500. Rakennuksen kokonaisjäykistyksen suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon RIL 144 mukaiset rakennuksen lisävaakavoimat. Kaarien ja harjapalkkien syitä vastaan kohtisuora veto Kaarevissa palkeissa tarkistetaan kaarevuudesta johtuvat lamelleja vastaan kohtisuorat lisärasitukset. Harjapalkeissa tarkistetaan vastaavasti harjavyöhykkeen poikittaiset vetojännitykset. Syitä vastaan kohtisuoran vetojännityksen ja leikkauksen yhteisvaikutuksen mitoitusehto harjavyöhykkeellä ja kaaren maksimimomentin kohdalla on σv σt,,d , f vd, V / V f k dis on harjavyöhykkeen jännitysjakauman huomioon ottava kerroin: harjapalkit ja kaarevat palkit k dis = 1,4 kaarevat harjapalkit (ns. bumerangipalkit) k dis = 1,7 V 0 on referenssitilavuus 0,01 m 3 V on harjavyöhykkeen tilavuus (ks. kuva 6). Tilavuudelle V ei käytetä suurempaa arvoa kuin 2V b /3, V b on palkin koko tilavuus. Taivutusmomentin aiheuttama suurin vetojännitys syytä vastaan kohtisuoraan lasketaan kaavasta σ b on palkin leveys h ap on kaaren korkeus tai palkin korkeus harjan kohdalla k 5 = 0,2 tan α k 6 = 0,25 1,5 tan α + 2,6 tan 2 α = 2,1 tan α 4 tan 2 α k 7 t,,d = p ( ) kdis 0 t,,d k p k = k + k 6M bh d 2 ap h + r ap 5 6 k7 2 ap h r Kuva 5. Poikittaistuettu palkisto tai ristikkosysteemi. 469

8 Kuva 6. Harjavyöhykkeen määrittely: a) harjapalkki, b) kaareva palkki ja c) kaareva harjapalkki. 470 Pulpetti- ja harjapalkkien taivutus Laskettaessa pinnan suuntaisia taivutusjännityksiä on pinnan kaltevuus otettava huomioon, jos kaltevuuskulma α > 3 (ks. kuva 7). Kun syyt ovat ylä- tai alapinnan suuntaiset ja pinnan kaltevuuskulma α 10, syysuuntaisen pinnan taivutusjännitys lasketaan kaavasta σ b, 0, d 2 d ( tan α M ) 2 f bd, = + bh ja vinon pinnan kaavasta σ b, α, d 2 d ( 1 4tan α 6M ) 2 f b, α, d = bh

9 Kuva 7. Pulpettipalkki. Vinon pinnan taivutuslujuus f kun vetojännitykset ovat vinon pinnan suuntaiset ja f b, α, d b, α, d = f f = f f b, d t,, d b, d c,, d f b, d 2 2 sin α+ cos α kun puristusjännitykset ovat vinon pinnan suuntaiset. Harjapalkin harjan kohdalla vaikuttava taivutusjännitys ja sen mitoitusehto on 6 σ b, d = k M l bh f b, d 2 2 sin α+ cos α ap, d 2 f bd, ap h ap ja α ovat määritellyt kuvassa 6 ja kerroin k 1 = 1 + 1,4 tan α + 5,4 tan 2 α. Puun syiden suuntaa vasten kohtisuorat liitosvoimat Jos liitosvoima vaikuttaa vinossa kulmassa puun syysuuntaan nähden, syysuuntaan nähden poikittaiset vetojännitykset on otettava huomioon tarkistamalla, että puun halkeamiskapasiteetti on riittävä. Kuvan 8 mukaisessa tapauksessa tarkistetaan, että seuraava ehto toteutuu F v,ed F 90,k /γ m F v,ed = max {F v,ed, 1 ;F v,ed,2 }, kun F v,ed,1 ja F v,ed,2 ovat puun syitä vastaan kohtisuoran liitosvoimakomponentin F Ed sinα aiheuttamat leikkausvoimat. Havupuutavaran halkeamiskapasiteetin ominaisarvo aikaluokassa B ja kosteusluokissa 1 ja 2 F90, k = 11b he he 1 h b on puuosan paksuus h on sauvan korkeus h e on etäisyys kuormitetusta reunasta kauimpana olevaan liittimeen (ks. kuva 8). Kuva 8. Syysuuntaan nähden vino liitosvoima. 471

10 Naulojen tartuntamitoitus Naulaliitoksen tartuntalujuuden määrää naulan tartuntalujuus kärjen puoleisessa puussa, naulan läpimeno kannan puoleisesta osasta tai naulan vetolujuus. Kun naulat lyödään :n kulmassa liitospintaan ja puun syyn suuntaan nähden, naulaliitoksen ominaistartuntalujuus voidaan laskea kaavasta f u ja L h on annettu eri naulatyypeille taulukossa 2. Kaavan muut merkinnät selviävät kuvasta 9. Ensimmäisellä kaavalla tarkistetaan tartunta ja muilla kannan läpimenovoima. Taulukossa 2 esitettyjen arvojen sijasta on suositeltavampaa käyttää naulakohtaisesti testattuja arvoja. Naulan tartuntalujuusparametrit määritetään testaamalla EN 1382 standardin mukaan siten, että naulaus suoritetaan RH85:ssä tasaannutettuun puuhun ja testaus RH45:ssä tasaannutettuna. Profiloitujen konenaulojen tartuntalujuudet ovat yleensä huomattavasti vastaavan tyyppimerkinnän vasaroitavien naulojen arvoja heikompia. Liimakärkinaulojen ja profiloitujen konenaulojen tartuntalujuus lasketaan sileiden tai kuumasinkittyjen naulojen kaavoilla ja arvoilla, ellei tartuntalujuutta ole määritetty kyseiselle naulalle erikseen testaamalla. Sileitä nauloja ei pidä käyttää aikaluokassa A tartuntakuormitettuna. Naulan tartuntalujuus pienenee, jos puu kuivuu naulauksen jälkeen. Yli 50 %:n käyttöasteella tartuntakuormitetut naulat pitäisi naulata lopullisen käyttötilan kosteuteen tasaannutettuun puuhun. Märkään (tuoreeseen) puuhun naulatulle liitokselle ei voida olettaa tartuntalujuutta. Jos puulevyn ja puun välisessä liitoksessa levyn paksuus t 4d ja naulan kannan läpimitta d h 2,5d, kannan lävistymistä ei tarvitse tarkistaa. Jos hakasnaulan läpimitta on pienempi kuin Taulukko 2. Kertoimet f u (N/mm 2 )jal h eri naulatyypeille. Suositeltavampaa on käyttää EN 1382 mukaan testattuja naulan tartuntalujuusarvoja. Vasaroitavan naulan arvoja ei saa käyttää konenauloille, vaikka ne naulattaisiin osaksi tai kokonaan käsin. Kosteusluokka 1 Kosteusluokka 2 puu/puu Naulatyyppi Kuorman aikaluokka Kuorman aikaluokka liitos A B C A B C L h Sileä naula 1,6 2,1 1,1 1,6 40d Kierrenaula vasaroitava 3,6 5,2 6,8 1,7 3,6 5,4 10d Kampanaula vasaroitava 5,1 7,3 9,5 2,9 5,3 7,6 8d Kuumasinkitty naula 2,2 3,1 4,0 1,3 2,3 3,2 17d Hakanen 0,9 1,3 1,7 0,5 1,0 1,4 472 Kuva 9. Tartuntakuormitetun naulan merkintöjä.

11 1,5 mm, f u -arvoja pienennetään lineaarisesta siten, että 1,0 mm paksun hakasnaulan f u -arvo on puolet taulukon 2 arvosta. Itseporautuvat puuruuvit Itseporautuvilla puuruuveilla ilman esiporausta toteutettujen leikkausliitosten kapasiteetit voidaan laskea naulaliitosten ohjeilla, kun ruuvin kierteen ulkohalkaisijaa vastaava nimellispaksuus on enintään 8 mm ja osakierteisen ruuvin sileän osan paksuus d s on enintään 75 % nimellispaksuudesta. Ruuvin oletetaan vastaavan pyöreää naulaa, jonka paksuus on 1,1 kertaa ruuvin kierteisen osan sisähalkaisija (sydänmitta). Mikäli osakierteisen ruuvin sileän osan tunkeuma on kärjen puolella 4d s, ruuvin oletetaan vastaavan naulaa, jonka paksuus on d s. Itseporautuville ruuveille sovelletaan naulaliitosten liitinvälejä, reunaetäisyyksiä ja muita rakenteellisia ohjeita. Ruuvauksessa tulee käyttää momenttiväännintä siten, että suurin ruuvausmomentti on alle 90 % ruuvin vääntökapasiteetin ominaisarvosta. Kun ruuvin akselin ja puun syysuunnan välinen kulma on suurempi kuin 45, voidaan itseporautuvan puuruuvin aikaluokan B ominaistartuntavoima laskea kosteusluokissa 1 ja 2 kaavalla F k = k(1,5 + 0,6d)(L d) (N) d on ruuvin nimellispaksuus eli kierteen ulkohalkaisija (mm) L on ruuvin kierteisen osan tartuntapituus (mm) puussa 13 sahata var a T0, T18 ( T1), T24 ( T2) tai liimapuu L30 k = 15 sahata vara T30 ( T2), T40, liimapuu L40 tai Kerto-T*) 17 Kerto-S*) tai Kerto- Q* ) *) ei koske kertopuun syrjäliitoksia. Teräslevylliset liitokset Liitosten teräslevyn lujuus on tarkistettava teräsrakenteiden suunnitteluohjeiden mukaan. Puun syitä vastaan kohtisuora kuivumiskutistuminen on otettava huomioon teräslevyllisten liitosten suunnittelussa. Puristetuissa liitoksissa ulkopuolisten teräslevyjen nurjahduspituudeksi voidaan yleensä olettaa 0,8L a, kun L a on liitossauman eripuolilla olevien ensimmäisten liittimien/liitinrivien välinen etäisyys. Puuosien väliin sijoitettujen teräslevyjen nurjahdusta ei tarvitse tarkistaa, mikäli puuosien leviäminen on estetty esimerkiksi sidepulteilla siten, että teräslevyille varattu rako voi olla korkeintaan 25 % teräslevyn paksuutta suurempi. Naulatuissa teräksen ja puun välisissä liitoksissa naulavälejä saa pienentää 30 % puu-puuhun liitoksille annetuista arvoista. Puun reunaja päätyetäisyyksiä ei saa pienentää. Sellaisissa puun syiden suuntaisesti vedetyissä sauvanpääliitoksissa, joissa peräkkäisten naulojen lukumäärä on suurempi kuin 4, pienennettyjä naulavälejä saa hyödyntää vain sillä edellytyksellä, että puuosalle tehdään palalohkeamiskapasiteetin mitoitus. Tappivaarnaliitokset Tappivaarna on pyöreä teräksinen tanko, joka sovitetaan esiporattuun reikään tiukasti, ja jota käytetään akseliansa vastaan kohtisuorien voimien siirtämiseen. Tappivaarna voi sisältää myös porakärjen, jolloin sille ei tarvitse esiporata reikää. Itseporautuvien tappivaarnojen mitoituksessa saa hyödyntää ainoastaan tangon sileän osan pituutta. Tappivaarnat valmistetaan vähintään lujuusluokkaa S235 olevasta teräksestä. Tappivaarnan halkaisija on 6 30 mm. Vaarnan läpimitan toleranssit ovat 0/+0,1 mm. Tappivaarnoille sovelletaan leikkauskuormitettuja pultteja koskevia ohjeita, lukuun ottamatta annettuja liittimien pienimpiä keskinäisiä etäisyyksiä sekä porausta, aluslevyjä ja liitosten kiristämistä koskevia ohjeita. Monileikkeisissä liitoksissa yhden leikkeen kapasiteetti on pienin leikkeelle saatu arvo, kun liitos on jaettu kaksileikkeisiin osaliitoksiin ja näistä on määritetty kapasiteetti leikettä kohti. Liitoksen kapasiteetti saadaan kertomalla määritetty pienin yhden leikkeen kapasiteetti leikkeiden ja tehollisten liittimien lukumäärillä (ks. kuva 10). Tappivaarnat sijoitetaan suoriin riveihin siten, että liitinten keskinäinen etäisyys puun syiden suunnassa on vähintään 7d ja syitä vastaan kohtisuorassa suunnassa 3d (ei porrastettua liitinkaavioita tai syysuunnassa peräkkäisten liitinten poikkeamia suorista riveistä kuten naulaliitoksilla). Puuhun poratun reiän halkaisijan tulee vastata tappivaarnan nimellismittaa. Teräslevyyn voidaan porata korkeintaan 1 mm tappivaarnan nimellismittaa suurempi reikä. Tappivaarnaliitoksissa käytetään sidepultteja. Sidepulttien lukumäärä on vähintään 1/8 liitinryhmän tappivaarnojen lukumäärästä. Vähintään yksi sidepultti sijoitetaan liitossaumaa lä- 473

12 Kuva 10. Tappivaarnaliitosten kapasiteetin määräytyminen. R 1,d tarkoittaa kaksileikkeisen t 1 -teräs-t i liitoksen, R 2,d kaksileikkeisen teräs-t 2 -teräs liitoksen ja R 3,d kaksileikkeisen t 2 -teräs-t 2 liitoksen liitinkapasiteettia yhtä leikettä kohden. 474 hinnä olevaan liitinriviin. Sidepulttien yhteydessä käytetään lukkomuttereita ja aluslevyjä, joiden halkaisijamitta on vähintään 3d ja paksuus 0,3d. Sidepultit kiristetään niin, että liitettävät osat tulevat tiukasti toisiaan vastaan. Sidepulttia voidaan hyödyntää leikkausvoimaa siirtävänä liittimenä, jos se on liitosalueelta kierteetön täsmäpultti, jonka lujuusluokka ja paksuus vastaavat tappivaarnaa. Leikkausvoimaa siirtämättömänä sidepulttina voidaan käyttää kierretankoa. Vedetyissä sauvanpääliitoksissa puun syiden suuntaisesti sijoitetussa liitinrivissä tehollisesti toimivien pulttien tai tappivaarnojen lukumäärä on n ni = min a t 4 50 d ief,, n 09 i 2 n i on puun syiden suuntaiseen riviin i sijoitettujen tappivaarnojen tai pulttien lukumäärä d on liittimen paksuus min( a1, a3) a = a3 kun ni 2 kun n = 1 a 1 on peräkkäisten liitinten välinen etäisyys puun syiden suunnassa a 3 on päätyetäisyys i t s t u on sisäpuun paksuus (2- ja monileikkeiset liitokset) tai yksileikkeisen puu-puu liitoksen pultin kantapuolen puusauvan paksuus on tappivaarnan tai pultin mutteripään sileän osan pituus ulkopuussa. Lohkeamismurto Puun syiden suuntaisesti vedetyissä sauvanpääliitoksissa tulee tarkistaa liitosalueen puuosan lohkeaminen (ks. kuva 11). Vedetyn sauvan liitosvoima ei saa ylittää sauvanpään lohkeamismurtokapasiteettia, jonka ominaisarvo R l, k = A t,net k l f tk f tk on puun ominaisvetolujuus A t,net = (n 1) (a 2 d) t ef n on rinnakkaisten liitinrivien lukumäärä puun syitä vastaan kohtisuorassa suunnassa a 2 on liitinrivien välinen etäisyys puun syitä vastaan kohtisuorassa suunnassa d on liittimelle poratun reiän halkaisija t ef on tappivaarnan tai pultin pituuden rajoittama puusauvan tehollinen paksuus, josta on vähennetty esim. puusauvassa sijaitsevat tappivaarnan viisteet, pultin kierreosuus ja teräksisille liitoslevyille sahatut urat.

13 Kuva 11. Lohkeamismurto. Lohkeamismurtotarkastelua ei tehdä sellaisille liitoksille, joissa kaikki liittimet sijaitsevat yhdessä puun syiden suuntaisessa rivissä (n = 1). Lohkeamismurtotarkastelussa L40 liimapuun vetolujuusarvona saa käyttää enintään L30 liimapuun vetolujuutta. Mikäli liimapuu valmistetaan homogeenisena LT30 tai MLT30 lamelleista, voidaan käyttää L40 vetolujuusarvoja. Vaatimus homogeenisen liimapuun käytöstä tulee esittää erillismainintana kaikissa ko. vetosauvoja koskevissa rakennepiirustuksissa. Liitosten mitoituksessa tulee ottaa huomioon käytettävästä valmistustekniikasta riippuvat toleranssit epäedullisimman tilanteen mukaan siltä osin kuin suunnittelumitoista sallitaan seuraavia toleransseja suuremmat poikkeamat: Tappivaarnan tai pultin sileän osan pituus (t s tai t u ) kussakin puuosassa: 2 mm, kuitenkin enintään 5 % puuosan suunnittelupaksuudesta. Tappivaarnan tai pultin sijaintipoikkeama ±2 mm, koskee liitoksen molempia puolia ja kaikkia leikkeitä. Teräslevyllisten tappivaarnaliitosten valmistuksessa edellä esitetyt toleranssit riippuvat mm. urasahausten sijainti-, vinous-, syvyys- ja paksuustoleransseista, teräslevyjen asennustoleransseista, liitinreikien porausten sijainti-, vinous- ja syvyystoleransseista sekä tappivaarnojen lyöntisyvyystoleransseista. Karkeammat valmistustoleranssit on otettava huomioon sekä liitos- ja lohkeamismurtokapasiteettien laskennassa että liitososien mitoissa. Esimerkiksi teräslevyjen reunaetäisyydet ja tappivaarnojen pituudet on valittava siten, että vaatimukset täyttyvät myös epäedullisimmassa toleranssiyhdistelmässä. Metallisten liitososien korroosiosuojaus Puurakenteiden yhteydessä olevat teräsosat mitoitetaan teräsrakenteita koskevien ohjeiden mukaisesti. Mitoituksessa on huomattava, että lämpötilan vaihtelut vaikuttavat paljon enemmän teräkseen kuin puuhun. Toisaalta kosteuden vaihtelu vaikuttaa puuhun mutta ei teräkseen. Kosteusluokkiin 2, 3 tai 4 tulevien rakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota teräsosien ruostumisvaaraan. Taulukossa 3 on esitetty esimerkkejä korroosiosuojauksen vähimmäisvaatimuksista eri kosteusluokissa. Palosuojaus Hiiltymistä ei tarvitse tarkastella, jos pinnat on palosuojattu verhouksella ja t pr t fi,req t pr on suojaverhouksena olevan levyn tai muun materiaalin palonkestoaika t fi,req on vaadittava palonkestoaika. Taulukko 3. Esimerkkejä materiaalien tai liittimien korroosiosuojauksen vähimmäisvaatimuksista (SFS-ISO 2081 mukaan) *). Liitinosa Kosteusluokka Naulat, tappivaarnat, ruuvit Ei ole Ei ole Fe/Zn 25c Kuumasinkitty Pultit Ei ole Fe/Zn 12c Fe/Zn 25c Kuumasinkitty Hakaset Fe/Zn 12c Fe/Zn 12c Ruostumaton Ruostumaton Naulalevyt ja liitoslevyt 3 mm paksuuteen saakka Fe/Zn 12c Fe/Zn 12c Ruostumaton Ruostumaton (naulalevyjä ei saa käyttää) Teräslevyt 3 5 mm Ei ole Fe/Zn 12c Fe/Zn 25c Fe/Zn 40c Teräslevy >5 mm Ei ole Ei ole Fe/Zn 25c Fe/Zn 40c *) Jos kuumasinkitysmahdollisuus on käytettävissä, on suositeltavaa korvata Fe/Zn 12c Z275:lla, Fe/Zn 25c Z350:lla ja Fe/Zn 40c Z450:lla SFS-EN mukaisesti. 475

14 Kun rakenteiden pinnat on palosuojattu verhouksella tai muilla rakenteilla, joiden palonkestoaika t pr on lyhyempi kuin vaadittu palonkestoaika t fi,req, hiiltyminen alkaa ajan hetkellä t pr. Yleensä palosuojauksena käytettävien materiaalien ja levyjen palonkestoaika määritetään kokeellisesti. Puuta tai puulevyä olevan palosuojauksen palonkestoaika voidaan laskea kaavasta t t r = 4 minuuttia, β on palosuojauspuun tai -puulevyn hiiltymisnopeus on palosuojauksen kokonaispaksuus. t p pr tp = t β r Kun palosuojauksena käytetään yhtä SFS-EN 520 standardin A, F tai H -tyypin kipsilevykerrosta, jonka saumoissa on enintään 2 mm leveitä rakoja, suojaverhouksen palonkestoajaksi voidaan olettaa t pr = 2,8 t p 18 (min) t p on levyn paksuus millimetreinä. Mikäli palosuojauksessa on kaksi levykerrosta SFS-EN 520 mukaisia A tai H tyypin kipsilevyjä, laskentakaavassa käytetään suojaukselle tehollista paksuutta, joka on ulommaisen levyn paksuus ja 50 % sisemmän levyn paksuudesta. Mikäli suojauksessa on kaksi kerrosta SFS-EN 520 mukaisia F-tyypin kipsilevyjä, voidaan tehollinen paksuus laskea vastaavasti olettaen sisemmälle levylle 80 %:n paksuus. Kun palkin tai pilarin palosuojauksena käytetään kivipohjaista mineraalivillalevyä, jonka paksuus >20 mm, tiheys vähintään 26 kg/m 3 ja joka pysyy koossa 1000 C lämpötilassa, puun hiiltymisen alkamisajaksi voidaan olettaa t = 007, ( t 20) ρ 4(min) pr p ins t p on mineraalivillan paksuus (mm) ja ρ ins on mineraalivillan tiheys (kg/m 3 ). Palosuojaus pitää kiinnittää kuvan 12 mukaisesti varsinaiseen rakenteeseen, ei toisiin levyihin. Jos verhouksessa on useita levyjä, kukin levykerros kiinnitetään erikseen siten, että päällekkäiset sivuttaissaumat ovat vähintään 60 mm etäisyydellä toisistaan. Kiinnikeväli ei saa ylittää 300 mm. Liitosten palomitoitus Seuraavat ohjeet koskevat kaksi- ja monileikkeisiä liitoksia, joissa käytetään liittiminä nauloja, ruuveja, tappivaarnoja, pultteja, rengasvaarnoja/tai hammasvaarnoja. Nämä ohjeet on tarkoitettu liitosten mitoitukseen standardipalossa, kun vaadittava palonkestoaika on enintään 60 minuuttia. Suojaamattomat liitokset reunaosat puuta Normaalilämpötilan mitoituksen mukaiset puupuu ja puu-teräs liitokset täyttävät t fi,d =15minuutin (R15) palonkestovaatimuksen, kun liittiminä käytetään: nauloja, joiden paksuus on vähintään 2,8 mm ruuveja, joiden paksuus on vähintään 3,5 mm tappivaarnoja tai pultteja, kun reunaosien puupaksuus t 1 45 mm hammas- tai rengasvaarnoja, kun reunaosien paksuus t 1 45 mm. Kun vaadittava palonkestoaika on suurempi kuin 15 minuuttia, mutta enintään 30 min (R30), liitoksen reunaosien minimipaksuutta t 1 sekä pääty- ja reunaetäisyyksien minimiarvoja a 3 ja a 4 kasvatetaan määrällä (ks. kuva 13). a fi = k f β (t fi,req 15) β on hiiltymisnopeus t fi,req on vaadittu palonkestoaika k f = 1,5 pulttiliitoksilla ja muilla liittimillä k f = 1, Kuva 12. Palosuojauksen kiinnitys.

15 Liitos täyttää 30 minuutin (R30) palonkestovaatimuksen, jos liitoksen kuormitusaste η n normaalilämpötilassa täyttää ehdon Ed ηn = η30 R dn, E d on liitoksen mitoituskuorma normaalilämpötilassa R d,n on liitoksen laskentakapasiteetti normaalilämpötilassa. Suhteen η 30 arvoja on annettu taulukossa 4 puu-puu liitokselle ja taulukossa 5 puu-teräs liitokselle. Taulukoissa 4 ja 5 l on liittimen pituus t 1 on reunaosan paksuus t 2 on keskiosan paksuus t max on suurempi arvoista t 1 ja t 2 d on liittimen halkaisija. Kuva 13. Puun paksuuden ja liittimien reuna- ja päätyetäisyyksien lisäys, kun vaadittu palonkestoaika on minuuttia. Taulukko 4. Puu-puu -liitoksen η 30 arvoja sekä rakenteellisia lisäehtoja. η 30 Naulat 0,80 Ehdot l max t 1 +8d 130 mm t 1 d 16 Pultit 0,45 t 1 75 mm d 12 mm Tappivaarnat (päät eivät saa olla ulkona) 0,80 l 2t 1 + t 2 l 150 mm t max 6 d Vaarnat 0,45 t 1 75 mm sidepulttien d 12 mm Taulukko 5. Puu-teräs-liitoksen η 30 arvoja sekä rakenteellisia lisäehtoja, kun keskiosa on vähintään 2 mm paksua terästä ja sen reunat on palosuojattu η 30 Ehdot Naulat 1,0 l 90 mm Pultit 0,45 t 1 75 mm ja d 12 mm Tappivaarnat (päät eivät saa olla ulkona) 1,0 l max 2t 1 + t 2 ja 110 mm t1 d 6 477

16 Taulukko 6. Paloluokissa R30 ja R60 vaadittavat n-kertaiset liitoskapasiteetit normaalilämpötilaan verrattuna Puu-puuliitokset naulat ja tappivaarnat Teräs-puuliitokset naulat ja tappivaarnat Pultit R30 1 = 080, 125, 1 = 100, 100, 1 = 222, 045, R60 1 = 500, 020, 1 = 400, 025, 1 = 0, , Taulukko 7. Teräslevyn leveydet b st, kun teräslevyn reunat ovat ilman palosuojausta. Suojaamattomat reunat 1 tai 2 reunaa ilman palosuojausta R R Liitos täyttää minuutin (R30 R60) palonkestovaatimuksen, jos liitoksen kuormitusaste η n normaalilämpötilassa täyttää ehdon E ηn = < R 30 d η30 dn, tfi, req Taulukkoon 6 on laskettu paloluokkien R30 ja R60 vaatimat, n-kertaiset liitoskapasiteetit normaalilämpötilaan verrattuna suojaamattomille liitoksille, joissa sivukappaleet ovat puuta. n on siis kapasiteetin suhde mitoituskuormaan normaalilämpötilassa Rdn, 1 1 n = = ja vastaavasti E η η d Kun liitoksen keskimmäinen osa on vähintään 2 mm paksua terästä, jonka reunat eivät ole palosuojatut ja joka ei ulotu puisten reunaosien ulkopuolelle, palonkestoaika on 30 tai 60 minuuttia (R30 tai R60), kun teräsosan leveydet b st (ks. kuva 14) ovat taulukon 7 mukaiset. Kuva 14. Teräslevyliitokset b st :n määrittely. Teräslevyn on oltava kokonaan reunapuiden alla. 2 Suojaamattomat liitokset ulko-osat terästä Palosuojaamattomien pulttiliitosten, joiden ulko-osat ovat terästä ja jotka ovat yhdeltä sivulta palolle alttiina, palonkestävyys on R30, jos teräslevyn paksuus on vähintään 6 mm ja jos kuormitusaste normaalilämpötilassa ei ylitä arvoa η n η 30 = 0,45. Muissa tapauksissa teräsosille ja -liittimille on tehtävä teräsrakenteiden suunnitteluohjeiden mukainen palomitoitus. Mitoituksessa on otettava huomioon, että puuosa hiiltyy teräslevyn alla kuten suojaamattomassa liitoksessa ja että puuosan paksuuden tulee täyttää vähintään suojaamattomille puuliitoksille esitetyt reunapuuosan paksuusvaatimukset. Palosuojatut liitokset Liitokset on palosuojattu, jos liittimet on suojattu puutulpilla, puulla tai puulevyillä, joiden minimipaksuus on a fi, katso kuva 15. Palosuojattujen liitosten tarkastelussa a fi :n laskennassa käytetään kerrointa k f = 1,5, jos palosuojaus kiinnitetään pulteilla tai aluslevyllisillä kansiruuveilla. Muilla kiinnityksillä k f = 1,0. Suojaavan levyn kiinnikkeiden reunaetäisyyden vähimmäismitta on a fi. Naulan tartuntapituus kärjen puolella pitää olla vähintään 6d ja suojaavan levyn pinta-ala naulaa kohti saa olla enintään 0,015 m 2. Sivuosina tai keskellä käytettävät teräslevyt katsotaan suojatuiksi, jos ne on kokonaan päällystetty puulla, jonka vähimmäispaksuus on a fi. Teräsosien reunat pitää suojata vastaavasti. Jos teräslevyt ovat kapeampia kuin puuosat, niiden reunat katsotaan suojatuiksi, jos levyn paksuus ei ylitä 3 mm ja kuvan 16 kohdassa b raon syvyys d g on suurempi kuin 20 mm

17 Kuva 15. Suojatut liittimet: a) ja b) liimatut puutulpat, c) suojaava puulevy. Mitan a fi laskentakaava on esitetty suojaamattomien liitoksien yhteydessä. Kuva 16. Teräslevy: a) suojaamaton, b) suojattu raolla, c) suojattu liimatulla puusoirolla ja d) suojattu puulevyllä tai laudalla. palonkestävyysluokassa R30 ja suurempi kuin 60 mm palonkestävyysluokassa R60 tai rakoon on liimattu puusoiro (ks. kuva 16 c) tai rako on peitetty puulevyllä (ks. kuva 16 d), kun raon syvyys d g tai puulevyn paksuus t p on suurempi kuin 10 mm palonkestävyysluokassa R30 ja suurempi kuin 30 mm palonkestävyysluokassa R60. Rakentaminen ja valvonta Puurakenteet on toteutettava siten, että suunnittelun perusehdot täyttyvät. Materiaalit on sijoitettava, kiinnitettävä ja käytettävä siten, että ne toimivat asianmukaisesti ja suunnitellulla tavalla. Työn laadun on materiaalien tuotannossa, valmistelussa ja asennuksessa täytettävä yleisesti hyväksytyn rakennustavan vaatimukset. Rakennesuunnitelmissa, tässä ohjeessa ja asiaa koskevissa standardeissa esitettyjä materiaali-, valmistus-, kokoonpano- ja asennustoleransseja on noudatettava. Mikäli toleranssivaatimus ei täyty, rakenteen kelpoisuustarkastelun tekee rakennesuunnittelija. AA-vaativuusluokan puurakenteilla tulee olla rakennesuunnittelijan laatima kohdekohtainen kosteudenhallintasuunnitelma, johon kuuluvia puurakenteiden kosteushistorian todentamis- ja valvontaohjeita tulee noudattaa rakenteiden valmistuksessa, rakennusaikana ja rakennuksen käytössä. Rakenteiden valmistus tehtaassa Tehtaan teknisellä johdolla täytyy olla riittävät tiedot rakenteiden raaka-aineista, tehdasmaisesta valmistuksesta ja valmiille rakenteille asetettavista vaatimuksista. Tehtaan muu henkilökunta täytyy olla asianmukaisesti koulutettu tehtäväänsä. Tehtaan työtilojen tulee olla sellaiset, että rakenteet voidaan valmistaa ja varastoida vaarantamatta niiden kelvollisuutta. Tehtaalla tulee olla riittävästi tilaa raaka-aineiden varastointiin, jotta ne eivät sekaannu keskenään, eivätkä turmellu varastoinnin aikana. Käsittelytilojen tulee olla sellaisia, että raaka-aineet voidaan tasaannuttaa valmistusajan lämpötilaan ja kosteuteen (esim. liimapuupalkin valmistus). Mikäli jollekin rakennusaineelle tai rakenteelle on saatu tyyppihyväksyntä, noudatetaan sen osalta tyyppihyväksynnän antaneen viranomaisen laadunvalvontaohjeita. Rakenteellis- 479

18 480 ten liimaliitosten, naulalevyrakenteiden tai AA-vaativuusluokan puurakenteiden valmistuksessa tulee noudattaa ympäristöministeriön hyväksymän tarkastuselimen tai VTT:n antamia laadunvalvontaohjeita. Valmiiden rakenteiden varastointi järjestetään siten, ettei niiden laatu pääse heikkenemään varastoinnin aikana. Erityisesti huolehditaan siitä, ettei rakenne joudu suurempaan kosteustilaan kuin sen materiaalit sietävät. Kuljetuksen aikana rakenteet tulisi suojata sään vaikutuksilta. Edelleen kiinnitetään huomiota siihen, ettei rakenteeseen synny kuljetuksen aikana sellaisia rasituksia, jotka voivat aiheuttaa rakenteen vaurioitumisen. Rakenteet on tuettava varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi siten, ettei virheellinen asento aiheuta haitallisia muodonmuutoksia. Rakennustyö Puurakenteita tehtäessä noudatetaan rakennepiirustuksia, muita rakentamista koskevia asiakirjoja ja oikeita työtapoja. Rakennustarvikkeet valitaan siten, että tarkoituksenmukainen ja kelvollinen lopputulos saavutetaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota rakennusaineen sopivuuteen asianomaiseen käyttötarkoitukseen sekä eri rakennusaineiden yhteistoimintaan valmiissa rakenteessa. Eri lujuusluokkiin kuuluvat rakennustarvikkeet (esim. lujuusluokiteltu sahatavara) säilytetään siten, etteivät ne sekoitu keskenään eivätkä joudu haitallisiin kosteusolosuhteisiin. Rakennustarvikkeet eivät saa myöskään vaurioitua työmaalla säilytyksen aikana. Vaurion syynä voi olla mm. kosteus, mekaaniset kolhut tai varastointi virheelliseen asentoon. Kosteusluokissa 1 ja 2 oleva ja niihin valmiissa rakenteessa tuleva materiaali ja rakennusosa suojataan rakennuspaikalla sateelta, maasta tulevalta kosteudelta, sulavalta lumelta yms., joka voi aiheuttaa haitallista kostumista. Erityisen alttiita kostumiselle ovat sellaiset materiaalit, joita voidaan käyttää vain kosteusluokassa 1. Säilytyspaikan valinnassa on otettava huomioon että mekaanisille kolhuille alttiita ovat esimerkiksi levyjen ja palkkien reunat ja nurkat sekä niiden rakennusosien ulkonevat osat. Myös valmiissa rakenteessa näkyviin jäävät pinnat on syytä varjella vaurioilta työmaasäilytyksen aikana. Kosteana tai märkänä työmaalle tuleva puumateriaali varastoidaan siten, ettei kuivuminen aiheuta kieroutumista tai muita virheellisestä asennosta johtuvia muodonmuutoksia. Ohuiden rakennuslevyjen varastointi lappeellaan epätasaisella alustalla aiheuttaa levyihin haitallisia muodonmuutoksia. Tällaiset levyt on syytä varastoida syrjälleen tai tasaiselle alustalle. Mikäli materiaalin tai rakennusosan valmistaja antaa ohjeita tuotteittensa säilyttämisestä ja varastoinnista työmaalla, niitä noudatetaan. Rakenteet kootaan piirustuksia, rakennusosien toimittajan ohjeita, hyväksi havaittuja työtapoja, huolellisuutta ja ammattitaitoa noudattaen. Asennuksenaikainen puurakenteiden ja rakennuksen rungon tuentasuunnitelma tulee tehdä ainakin AA-vaativuusluokan rakenteille. Asennuksessa tulee huolehtia myös työturvallisuudesta työsuojeluviranomaisten antamien erillisohjeiden mukaan. Valmiita rakenneosia liikuteltaessa huolehditaan siitä, ettei nostotapa aiheuta rakennetta vaurioittavia rasituksia. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota rakenneosan noston- ja asennusaikaiseen tuentaan, sillä monien rakenneosien stabiilisuus on silloin huono. Tällaisia rakenneosia voivat olla esimerkiksi pilarit, seinät, ristikot, liimapuukaaret sekä korkeat palkit. Työ tehdään niin tarkasti, että tarvittava lopputulos saavutetaan. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota staattisesti määräämättömien rakenteiden tukien korkeuksiin, koska pienetkin virheet tukien korkeusasemissa saattavat aiheuttaa niiden päälle tuleviin rakenteisiin suuria lisärasituksia. Myös nurjahdusalttiisiin pilareihin tukeutuvat rakenteet on sijoitettava mahdollisimman tarkasti piirustusten mukaan, koska pienikin epäkeskisyys vaikuttaa pilarin kantokykyyn. Erityisesti kiinnitetään huomiota eri rakenteiden ja elementtien saumoihin, jotta ne täyttäisivät ääneneristys- ym. vaatimukset. Sellaiset puristetut liitokset, joissa hyödynnetään kontaktia, tulee asentaa täydelliseen kontaktiin tai noudattaen suunnitelmassa annettua sallittavaa rakotoleranssia. Tarvittaessa puristuskontakti voidaan varmistaa saumamassan tms. avulla. Työmaalla tehtyä liimausta ei saa ilman erikoislupaa ottaa huomioon liitosten kantokykyä laskettaessa. Mekaanisia liitoksia tehtäessä noudatetaan rakennepiirustuksia. Erityisesti huolehditaan siitä, etteivät rakenteet halkeile liittimien kohdalta ja että liitoksien liitinmäärät ja koot ovat sellaiset, että niillä saavutetaan rakennepiirustusten edellyttämä lujuus. Kantaviin puurakenteisiin syntyvien taipumien haitallisuutta voidaan pienentää antamalla rakenteelle sopiva esikorotus, joka ilmoitetaan rakennepiirustuksissa. Rakenteita ei saa rakennusaikana yleensä kuormittaa käyttämällä ominaiskuormia suurempia kuormia, jotka saattavat aiheuttaa pysyviä taipumia. Tällainen vaara on erityisesti silloin, kun rakenteiden materiaalin kosteus on rakentamisen aikana suunnitelmissa esitettyä suurempi. Levyrakenteita koottaessa otetaan huomioon kosteuden vaihtelusta aiheutuvat muodonmuutokset siten, että levyt ilmastoidaan tulevaan ta-

19 w Kuva 17. Naulalevyristikoiden asennustoleranssit. sapainokosteuteen ennen kiinnitystä. Monet seinälevyt kiinnitetään runkoon avosaumoin kosteuden vaihtelun aiheuttamien muodonmuutosten haittojen pienentämiseksi. Kantaviin rakenteisiin saa tehdä rakennepiirustuksista poikkeavia reikiä tai lovia vain suunnittelijan luvalla. Lyöntinaulojen aiheuttamien reikien ei yleensä katsota heikentävän puun kantokykyä edellyttäen, etteivät naulat ole halkaisseet puuta. Kuormitettujen rakenteiden alla olevan lumen tai jään sulattaminen höyryllä on kielletty, mikäli höyryn pääsyä rakenteeseen ei voida estää Ṙistikoita valmistettaessa on sauvojen suoruuden pysyttävä EN 1059 tai EN antamissa rajoissa. Kuitenkin, jos valmistuksen ja asennuksen välisenä aikana käyristyneet sauvat voidaan suoristaa tuottamatta vahinkoa puutavaralle tai liitoksille ja jos ne saadaan pysymään suorina, ristikko voidaan katsoa kelvolliseksi. Asennuksen jälkeen 10 mm käyristymä ristikkosauvassa sallitaan edellyttäen, että sen lisäkäyristyminen valmiissa rakenteessa on estetty. Ristikoiden suoruus ja pystyasento on tarkistettava ennen lopullisten poikkijäykisteiden asennusta. Paarteiden sivuttaisessa suoruudessa on noudatettava kuvassa 17 esitettyjä toleranssivaatimuksia ( L/300). Suurin poikkeama pystyasennosta saa olla korkeintaan w = (H 1) mm 25 mm H on ristikon suurin korkeus metreinä. Valvonta Puurakenteiden kelpoisuuden varmistamiseksi valvotaan rakenteiden ja niihin käytettävien rakennustarvikkeiden laatua jäljempänä esitettyjä periaatteita noudattaen. Laadunvalvontaan kuuluvat rakennustarvikkeiden laadunvalvonta, rakennustyön valvonta, valmiin rakenteen kelpoisuuden toteaminen ja vajaalaatuisten rakenteiden aiheuttamat toimenpiteet. Rakennustarvikkeiden ennakkovalvontaa suorittavat valmistajat ja maahantuojat. Rakennusaineet ja -osat on asianmukaisesti tarkastettava työmaalla ennen niiden käyttämistä. Tällöin rakennustarvikkeiden kelvollisuutta arvioidaan aineenkoetustodistuksien, tyyppihyväksyntä- ja laadunvalvontamerkintöjen yms. selvitysten sekä käytännön kokemuksen perusteella. Kuljetuksien aiheuttamat mahdolliset vauriot tarkistetaan. Milloin vastaava työnjohtaja ei välittömästi johda rakennustyötä puurakenteiden osalta, tulee valvovalla työnjohtajalla olla riittävä perehtyneisyys puurakenteisiin ja niiden toimintaan. Työnjohtajan on huolehdittava, että puurakenteet tehdään asianmukaisesti ohjeita noudattaen. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota piirustusten noudattamiseen ja rakennustarvikkeiden ja työn kelvollisuuteen. AA-vaativuusluokan puurakenteiden työmaa-asennuksen tulee tapahtua AA-luokan puurakennesuunnittelijan valvonnan alaisuudessa ja siitä on pidettävä tarkastuspöytäkirjaa. 481

20 Puurakenteiden kelpoisuus arvioidaan kaikkia asiaan kuuluvia selvityksiä käyttäen. Tarvittaessa rakenteista otetaan näytteitä koekuormitusta tms. varten. Rakenteet ovat kelvollisia, ellei rakenteiden tarkastus anna aihetta lisäselvityksiin. Lisäselvitys voi olla esimerkiksi rakennustarvikkeista otettujen näytteiden tutkiminen, koekuormitus, puolueeton asiantuntijalausunto tai jokin muu selvitys, joka auttaa rakenteen kelpoisuuden arvioinnissa. Mikäli rakenne ei vastaa asetettuja vaatimuksia, selvitetään, millaisin edellytyksin tai rajoituksin rakennetta saadaan käyttää. Rakenteen korjaamista, sen käytön rajoittamista tai kieltämistä harkittaessa otetaan huomioon kaikki sen kelpoisuudesta käytettävissä olevat tiedot. LÄHDE: [1] Puurakenteiden suunnitteluohjeet, RIL , Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. 482

Puurakenteet. Tomi Toratti

Puurakenteet. Tomi Toratti 1 Puurakenteet Tomi Toratti 25.9.2014 2 SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen. Rakennuksien kantavia rakenneosia koskevat vaatimukset 2012 Toteutusasiakirjat Toteutusluokat TL1, TL2 ja TL3 Toleranssiluokat

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA TEKNINEN TIEDOTE PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA 1.8.2016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ...2 2.0 PALOSSA KANTAVA ALAPAARRE...3 2.1 Alapuolinen palo...3 2.2 Yläpuolinen palo...5 2.3 Alapaarteen stabiliteetti...5 3.0 PALORISTIKKO...7

Lisätiedot

Kerto-Tyyppihyväksynnät. Toukokuu 2001

Kerto-Tyyppihyväksynnät. Toukokuu 2001 Kerto-Tyyppihyväksynnät Toukokuu 2001 Kerto-S Tuoteseloste 1. Kerto-S, standardikertopuun kuvaus Kerto-S valmistetaan sorvatuista havupuuviiluista liimaamallla siten, että kaikkien viilujen syysuunta on

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

NAULALEVYRAKENTEIDEN ASENNUS- JA TUENTAOHJE

NAULALEVYRAKENTEIDEN ASENNUS- JA TUENTAOHJE Liite C. NR-rakenteiden asennus- ja tuentaohje NAULALEVYRAKENTEIDEN ASENNUS- JA TUENTAOHJE 15.4.2008 www.ril.fi RIL 248-2008 Naulalevyrakenteiden käsittely, asennus, kiinnitys ja tuenta tulee toteuttaa

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16 1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015 Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys

ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1,2, 3, 4 ja 5 avulla. - Jäykistelinjat 2, 3 ja 4 toteutetaan vinolaudoilla, jotka

Lisätiedot

RIL Puurakenteiden suunnitteluohje. Eurokoodi EN Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL Puurakenteiden suunnitteluohje. Eurokoodi EN Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry RIL 205-1-2017 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Puurakenteiden suunnitteluohje Eurokoodi EN 1995-1-1 2 RIL 205-1-2017 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi/kirjakauppa

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

LATTIAT - VÄRÄHTELYMITOITUS - Tero Lahtela

LATTIAT - VÄRÄHTELYMITOITUS - Tero Lahtela LATTIAT - VÄRÄHTELYMITOITUS - Tero Lahtela LATTIAN VÄRÄHTELY TYYPILLISET VÄRÄHTELYN AIHEUTTAJAT Kävely (yleisin), juokseminen, hyppiminen Pyykinpesukone Liikennetärinä VÄRÄHTELYN AISTIMINEN Kehon tuntemuksina

Lisätiedot

RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012)

RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012) RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012) Täsmennykset ja painovirhekorjaukset 20.4.2016: Sivu 16: Kuvasta 1.1 ylöspäin laskien 2. kappale: Pyöreän putken halkaisija kalibroidaan lopulliseen mittaan ja...

Lisätiedot

WEBER.VETONIT TUOTTEET JA TYCROC TWP RAKENNUSLEVYT SEINÄÄN JA LATTIAAN

WEBER.VETONIT TUOTTEET JA TYCROC TWP RAKENNUSLEVYT SEINÄÄN JA LATTIAAN WEBER.VETONIT TUOTTEET JA TYCROC TWP RAKENNUSLEVYT SEINÄÄN JA LATTIAAN Ennen Tycroc TWP rakennuslevyjen asennusta täytyy varmistaa, että alusta on kuiva, luja, jäykkä ja vakaa sekä puhdas pölystä, öljystä,

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen

Lisätiedot

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 KANTAVUUS- TAUUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 SISÄYSUETTEO MITOITUSPERUSTEET... 3 KANTAVUUSTAUUKOT W-70/900... 4-9 W-115/750... 10-15 W-155/560/840... 16-24 ASENNUS JA VARASTOINTI... 25 3 MITOITUSPERUSTEET

Lisätiedot

Liitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.

Liitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille. 25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut

Lisätiedot

RAKENNUSVIRHEPANKKI RVP-T-PU-41

RAKENNUSVIRHEPANKKI RVP-T-PU-41 Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia

Lisätiedot

KANTAVUUS- TAULUKOT W-20/990 W-20/1100 W-45/900 W-45/1000

KANTAVUUS- TAULUKOT W-20/990 W-20/1100 W-45/900 W-45/1000 KANTAVUUS- TAUUKOT W-20/990 W-20/1100 W-45/900 W-45/1000 SSÄYSUETTEO MTOTUSPEUSTEET............ 3 KANTAVUUSTAUUKOT W-20/990................... 4 W-20/1100................... 5 W-45/900...................

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti

Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti 1 Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti 19.11.2015 2 Sisältö Vuosi 2016 Palomääräykset - YM asetusluonnos rakennusten paloturvallisuudesta Jatkuva sortuma - YM asetus rakenteiden onnettomuuskuormia

Lisätiedot

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa.

Lisätiedot

Varmennustestiraportti

Varmennustestiraportti Luottamuksellinen Varmennustestiraportti Naula- ja ruuviliitoksen kestävyys Testausraportti: Puikkoliitinpohja Pohjan tekijä: Ramboll Testaaja: Pohjois-Karjalan AMK Testattu versio: 1.0 (tiedostonimi 0211)

Lisätiedot

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.

Lisätiedot

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia .2 Seinäkorkeudet Suurin sallittu seinäkorkeus H max Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty H max (m) Gyproc-seinärakenteiden perustyypeille. Edellytykset: Rankatyypit Gyproc XR (materiaalipaksuus t=0,46 mm),

Lisätiedot

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET NRO 25 2.7.2014. Puurakenteiden vetorasitetut ja liimatut terästanko- ja ruuviliittimet

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET NRO 25 2.7.2014. Puurakenteiden vetorasitetut ja liimatut terästanko- ja ruuviliittimet VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET NRO 25 2.7.2014 Puurakenteiden vetorasitetut ja liimatut terästanko- ja ruuviliittimet Sisällysluettelo 1. Soveltamisala... 3 2. Liimattujen terästanko- ja liimaruuviliitosten

Lisätiedot

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Puu-teräs-liittopalkit (Posi-Joist palkit)

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Puu-teräs-liittopalkit (Posi-Joist palkit) Varmennustodistuksen arviointiperusteet Puu-teräs-liittopalkit (Posi-Joist palkit) Sisällysluettelo 1. Viiteasiakirjat 2 2. Yleistä 3 3. Alkutarkastus 3 4. Valmistajan laadunvarmistusjärjestelmän vaatimukset

Lisätiedot

Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino

Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino YLEISTÄ itoitetaan oheisen toimistotalo A-kulman sisääntuloaulan alumiinirunkoisen lasiseinän kantavat rakenteet. Rakennus sijaitsee Tampereen keskustaalueella. KOKOAISUUS Rakennemalli Lasiseinän kantava

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa 1 (1) Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelijoilla Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa varten. Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu on tehtävä Liikenneviraston

Lisätiedot

ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki

ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän palkit PP101 ovat liimapuurakenteisia. - Palkki PP101 on jatkuva koko lappeen matkalla. 6000 - Palkin yläreuna on tuettu kiepahdusta

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus

Esimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus Esimerkkilaskelma Liimapuupalkin hiiltymämitoitus 13.6.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 TEHOLLINEN POIKKILEIKKAUS... - 4-4.2 TAIVUTUSKESTÄVYYS...

Lisätiedot

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN

Lisätiedot

MODIX Raudoitusjatkokset

MODIX Raudoitusjatkokset MODIX Raudoitusjatkokset Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 23 2/2009 MODIX -raudoitusjatkos Peikko MODIX raudoitusjatkosten etuja: kaikki tangot voidaan jatkaa samassa poikkileikkauksessa mahdollistaa

Lisätiedot

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje PVL-vaijerilenkki Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin Versio: FI 10/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöselosteet BY 5 B-EC 2 N:o 26 (PVL 60, PVL 80, PVL, PVL 120) BY 5 B-EC 2 N:o 32 (PVL

Lisätiedot

KL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

KL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu KL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu KL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA...2 2 KL-KIINNITYSLEVYJEN MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 KL-kiinnityslevyjen mitat...3 2.2 KL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...4

Lisätiedot

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Kantavat mekaanisin liitoksin kootut puurakennekokoonpanot (Naulalevyrakenteet)

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Kantavat mekaanisin liitoksin kootut puurakennekokoonpanot (Naulalevyrakenteet) Varmennustodistuksen arviointiperusteet Kantavat mekaanisin liitoksin kootut puurakennekokoonpanot (Naulalevyrakenteet) Sisällysluettelo 1. Viiteasiakirjat 2 2. Yleistä 3 3. Alkutarkastus 3 4. Suunnittelu

Lisätiedot

2 RIL Töölönkatu 4, Helsinki Puh , fax ,

2 RIL Töölönkatu 4, Helsinki Puh , fax , 2 RIL 244-2007 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry MYYNTI: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Töölönkatu 4, 00100 Helsinki Puh. 0207 120 600, fax 0207 120 619, email

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys

ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - Yläpaarteen taso jäykistetään yläpaarteiden väliin asennettavilla vaakasuuntaisilla NRjäykisteristikoilla. - Vesikatteen ruoteet siirtävät

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4

Lisätiedot

A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT

A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT A-PALKIT A200 A265 A320 A370 A400 A500 Taloudellinen ratkaisu ontelolaattatasojen kantavaksi palkkirakenteeksi. Suomen Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 216-23.9.2004. 2

Lisätiedot

JORDAHL KIINNITYS- KISKOT JA KISKOPULTIT KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY349

JORDAHL KIINNITYS- KISKOT JA KISKOPULTIT KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY349 JORDAHL KIINNITYS- KISKOT JA KISKOPULTIT KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY349 17.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 1 TOIMINTATAPA...3 2 RAKENNE...4 2.1 OSAT JA MATERIAALIT... 4 2.2 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op.

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. Rak 43-3136 Betonirakenteiden harjoitustyö II syksy 2014 1 Aalto Yliopisto/ Insinööritieteiden korkeakoulu/rakennustekniikan laitos Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. JÄNNITETTY

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

Pilarin alapään liimaruuviliitos Liimapuurunkoisen mastokehähallin liitostekniikka

Pilarin alapään liimaruuviliitos Liimapuurunkoisen mastokehähallin liitostekniikka Kuva 1. Peruspultteihin pultattavat pilarikengät Käyttökohteet Liimaruuviliitos on käytössä jäykässä liimapuupilarin alapään ja peruspilarin välisessä liitoksessa. Liitoksen toiminta ja mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Sopivan puun valitseminen Valitse muodoltaan ja rakenteeltaan sopiva puu ja varmista, että se on terve. Tämä on erittäin tärkeää, jotta majalla on tukeva

Lisätiedot

EUROKOODI 2016 SEMINAARI. Teräs- ja alumiinirakenteet

EUROKOODI 2016 SEMINAARI. Teräs- ja alumiinirakenteet EUROKOODI 2016 SEMINAARI Teräs- ja alumiinirakenteet Teräsrakenneteollisuuden toiminnanedistäjä Edistää kotimaista teräs- ja metallirakentamista Edustaa asiantuntemusta teräs- ja metallirakentamisen alalla

Lisätiedot

PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA

PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA STANDARDIN EN 1992-1-2 SISÄLTÖÄ: Luvussa 2: Palomitoituksen perusteet Luvussa 3: Materiaaliominaisuudet

Lisätiedot

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Lisätietoa kiinnityksen valinnasta on asiakirjassa Apurungon valinta ja kiinnitys. Rungon etuosassa on 4 erityyppistä päällirakenteen kiinnikettä:

Lisätiedot

Kansielementti yläpuolelta 1:20. Kansielementin raiteen suuntainen pituus. Kansielementti päädystä 1:5 1370

Kansielementti yläpuolelta 1:20. Kansielementin raiteen suuntainen pituus. Kansielementti päädystä 1:5 1370 0 0 0 0 00 0 0 Yleistoleranssi, Kansielementti yläpuolelta :0 Kansielementin raiteen suuntainen pituus Päätyankkuri :0 Kansielementti päädystä : 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kansielementin materiaali on Kerto-Q.

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus [Luonnos] Alumiinirakenteet

Rakenteiden lujuus ja vakaus [Luonnos] Alumiinirakenteet 1 Rakenteiden lujuus ja vakaus [Luonnos] Alumiinirakenteet 2015 Ympäristöministeriö 2 Alumiinirakenteet Ohjeet 2015 Sisältö 1 SOVELTAMISALA... 2 2 RAKENTEIDEN SUUNNITTELU... 2 2.1 Toteutusasiakirjat...

Lisätiedot

1-1 Kaltevuus 1 : 16. Perustietoja: - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen. tukeutuu mastopilareihin.

1-1 Kaltevuus 1 : 16. Perustietoja: - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen. tukeutuu mastopilareihin. Esimerkki 1: Harjapalkki Perustietoja: 1 - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen harjapalkki, joka tukeutuu mastopilareihin. 6000 - Harjapalkkiin HP101 on kiinnitettynä 1 t:n nosturi. Halli 1

Lisätiedot

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT SEINÄKENKIEN KÄYTTÖ Václav Vimmr Zahra Sharif Khoda odaei Kuva 1. Erikokoisia seinäkenkiä JOHDNTO Seinäkengät on kehitetty yhdistämään jäykistävät seinäelementit toisiinsa. Periaatteessa liitos on suunniteltu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja

Lisätiedot

RIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015. ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy)

RIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015. ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy) RIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015 ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy) ESITELMÄN SISÄLTÖ 1. MÄÄRITELMIÄ 2. ANKKUREIDEN MITOITUS YLEISTÄ 3. KALLIOANKKUREIDEN MITOITUS

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Luonnos 28.8.2014 Minna Välimäki ja Erja Väyrynen Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien luokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KoskiThermasennusohje

KoskiThermasennusohje KoskiThermasennusohje KoskiTherm lattialämmityslevy vesikiertoiseen lattialämmitykseen Koskisen Oy on kehittänyt yhteistyössä Uponorin kanssa KoskiThermin, jonka avulla vesikiertoinen lattialämmitys voidaan

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. NR-ristikon yläpaarteen tuenta

Esimerkkilaskelma. NR-ristikon yläpaarteen tuenta Esimerkkilaskelma NR-ristikon yläpaarteen tuenta 27.8.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 RAKENTEEN TIEDOT... - 3-3 RAKENTEEN KUORMAT... - 4-4 LYHIN NURJAHDUSPITUUS... - 5-5 PISIN NURJAHDUSPITUUS...

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus LIITE 8 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1992-1-2 EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus

Esimerkkilaskelma. NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus Esimerkkilaskelma NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus 13.6.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 YLEISTÄ MITOITUSMENETELMISTÄ... - 4-5 NR-YLÄPOHJAN TOIMINTA

Lisätiedot

6. Harkkomuottien kuormaus ja kiinnittäminen. Harkkomuottien kuormaus ja kiinnitys matalalaitaisiin avovaunuihin, joissa on puulattia

6. Harkkomuottien kuormaus ja kiinnittäminen. Harkkomuottien kuormaus ja kiinnitys matalalaitaisiin avovaunuihin, joissa on puulattia 6. Harkkomuottien kuormaus ja kiinnittäminen Harkkomuottien kuormaus ja kiinnitys matalalaitaisiin avovaunuihin, joissa on puulattia 6.1. Enintään 1,5 t:n painoiset harkkomuotit kuormataan matalalaitaiseen

Lisätiedot

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi rakenteellisen turvallisuuden arviointi MTK Loimaa, syyskokous 1.12.2015 johtava rakennustarkastaja Harri Salminen Loimaan kaupunki Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista

Lisätiedot

NOSTOLENKIT. Naulat Raudoitusverkot Harjatangot Muut verkot Ansasraudoitteet Nostolenkit Kierrehaat Irtohaat Rengasraudoitteet Erikoisraudoitteet 1

NOSTOLENKIT. Naulat Raudoitusverkot Harjatangot Muut verkot Ansasraudoitteet Nostolenkit Kierrehaat Irtohaat Rengasraudoitteet Erikoisraudoitteet 1 NOSTOLENKIT Naulat Raudoitusverkot Harjatangot Muut verkot Ansasraudoitteet Nostolenkit Kierrehaat Irtohaat Rengasraudoitteet Erikoisraudoitteet 1 PBK, PBR JA PB NOSTOLENKKIEN NOSTOVOIMATAULUKOT Elementin

Lisätiedot

rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi

rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi Kotimaista laatua rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi Machinery ja Vepe ovat solmineet yhteistyösopimuksen Vepe-tuotteiden myynnistä. Machinery

Lisätiedot

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset

Lisätiedot

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit - Mitä betoninormeihin (rakentamiskokoelmaan) jää jäljelle - Mitä suunnittelijan tulee tietää tuotestandardeista

Lisätiedot

LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE

LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle 1 (10) SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kiilax-paloluokiteltu tarkastusluukku, pikaasennettava

Kiilax-paloluokiteltu tarkastusluukku, pikaasennettava 1 (5) Myönnetty Päivitys Voimassa 7.4.2014 23.11.2016 22.11.2021 VTT Expert Services Oy on eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annetun lain (954/2012) 5 nojalla ja ottaen huomioon lain 2 luvun

Lisätiedot

KEVYT, VAHVA JA HELPPO ASENTAA

KEVYT, VAHVA JA HELPPO ASENTAA KEVYT, VAHVA JA HELPPO ASENTAA OTA VÄLIPOHJA HYÖTYKÄYTTÖÖN 1 LAAJA KOKEMUS KÄYTÖSTÄ Posi-palkki on ollut käytössä jo yli 40 vuotta Suomessa Posi-palkkia on käytetty sadoissa rakennuksissa vuodesta 2011

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET ABT KÄSIKETJUTALJOILLE

KÄYTTÖOHJEET ABT KÄSIKETJUTALJOILLE KÄYTTÖOHJEET ABT KÄSIKETJUTALJOILLE Kapasiteetti: 250, 500, 1000, 2000, 3000, 5000, 10000 ja 20000kg Huomio: Lue tämä käyttöohje ennen käsiketjutaljan käyttöönottoa. 1. Ripusta talja yläkoukusta ja nosta

Lisätiedot

PB-, PBK- ja PBR-nostolenkkien käyttöohje

PB-, PBK- ja PBR-nostolenkkien käyttöohje Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 364 Pintos Oy PB-, PBK- ja PBR-nostolenkkien käyttöohje 19.2.2013 Pintos Oy Pysäkintie 12 27510 EURA puh. 02-83 85 200 fax. 02-86 51 755 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Betonirakenteiden määräykset. Betonityönjohtajien päivityskurssi Rakennustuoteteollisuus RTT ry Timo Tikanoja

Betonirakenteiden määräykset. Betonityönjohtajien päivityskurssi Rakennustuoteteollisuus RTT ry Timo Tikanoja Betonirakenteiden määräykset Betonityönjohtajien päivityskurssi 29.10.2015 Rakentamismääräysten uusi rakenne Kantavien rakenteiden suunnittelua ohjaavan lainsäädännön rakenne: Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun.

Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun. Rak-43.3130 Betonirakenteiden suunnitteluharjoitus, kevät 2016 Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun. Suunnitteluharjoituksena

Lisätiedot

TIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT

TIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT TIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT Siltaeurokoodien koulutus Teräs-, liitto- ja puusillat 29-30.3.2010 Heikki Lilja Liikennevirasto 2 MILLE RAKENNEOSILLE TEHDÄÄN VÄSYTYSMITOITUS (TERÄS- JA LIITTOSILLAT) EN1993-2

Lisätiedot

NR-rakenteiden suunnitteluohjeiden status CE-merkityissä tuotteissa

NR-rakenteiden suunnitteluohjeiden status CE-merkityissä tuotteissa NR-rakenteiden suunnitteluohjeiden status CE-merkityissä tuotteissa NR-päivä, 16.1.2014 Messilä Ari Kevarinmäki VTT Expert Services Oy Click NR-suunnitteluohjeet to edit Master title Suomessa style PLY:n

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat 1 LIITE 4 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-3 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS - EN 1991-1-3:

Lisätiedot

7. Teräslevyaihioiden kuormaus ja kiinnittäminen

7. Teräslevyaihioiden kuormaus ja kiinnittäminen 7. Teräslevyaihioiden kuormaus ja kiinnittäminen 7.1. Paksuudeltaan 100-200 mm, pituudeltaan 1700 mm ja leveydeltään 600-700 mm levyaihiot kuormataan korkealaitavaunuihin neljään riviin ja useaan kerrokseen

Lisätiedot

Sekundääripalkkien liitokset Liimapuurunkoisen mastokehähallin liitostekniikka

Sekundääripalkkien liitokset Liimapuurunkoisen mastokehähallin liitostekniikka 10.7.2012 Liimapuurunkoisen mastokehähallin liitostekniikka Kuva 1. Liimapuuklosseilla primääripalkin sivulle kiinnitettyjä sekundääripalkkeja Käyttökohteet Liimapuurungon pääkannattajiin nähden poikkisuuntaisesti

Lisätiedot

HPM -ankkurointipulttien asentaminen

HPM -ankkurointipulttien asentaminen Tuotteen tunnistaminen HPM -ankkurointipultteja valmistetaan vakiomalleina metrisille kierreko oille M16, M20, M24, M30 ja M39. Ankkurointipultin malli voidaan tunnistaa tuotteessa olevasta tunnuksesta

Lisätiedot

ESIMERKKI 6: Yläpohjan jäykistysristikko

ESIMERKKI 6: Yläpohjan jäykistysristikko ESIMERKKI 6: Yläpohjan jäykistysristikko Perustietoja: - Halli 1 jäykistetään pituussuunnassa hallin molempiin päihin sijoitetuilla jäykisteristikoilla JR1 ja JR2. JR1 - Jäykisteristikot suunnitellaan

Lisätiedot

HFS-valuankkurit. Valuankkuri työnaikaisiin ja pysyviin kiinnityksiin. Tekninen käyttöohje

HFS-valuankkurit. Valuankkuri työnaikaisiin ja pysyviin kiinnityksiin. Tekninen käyttöohje HFS-valuankkurit Valuankkuri työnaikaisiin ja pysyviin kiinnityksiin Versio: FI 4/2014 Laskentanormi: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 52 Tekninen käyttöohje Valuankkuri Valuankkuri

Lisätiedot

DEMU 2000 HARJATERÄSJATKOS KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY25

DEMU 2000 HARJATERÄSJATKOS KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY25 DEMU 2000 HARJATERÄSJATKOS KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY25 07.11.2016 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Jatkoksen toimintatapa 2. JATKOSOSAT JA MATERIAALIT 2.1 Betoniterästangot

Lisätiedot

Nostossa betonielementin painon aiheuttama kuormitus siirretään nostoelimelle teräsosan tyssäpään avulla.

Nostossa betonielementin painon aiheuttama kuormitus siirretään nostoelimelle teräsosan tyssäpään avulla. RLA TyssÄpÄÄnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RLA TyssÄpÄÄnostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 RLA-nostoankkureiden materiaalit ja

Lisätiedot

SUUNNITTELUN PERUSVAATIMUKSET EN 1990 kohta 2.1

SUUNNITTELUN PERUSVAATIMUKSET EN 1990 kohta 2.1 1 SUUNNITTELUN PERUSVAATIMUKSET EN 1990 kohta 2.1 (5)P Mahdollinen vaurio tulee välttää tai rajoittaa käyttämällä tarkoituksenmukaisesti yhtä tai useampaa seuraavista tavoista: - välttämällä, poistamalla

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-7 RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 9.1.2015 Kansallinen liite (LVM), 9.1.2015 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMASTA TERÄKSESTÄ VALMISTETTUJEN PUURAKENTEIDEN LIITOSTEN PALONKESTÄVYYS

RUOSTUMATTOMASTA TERÄKSESTÄ VALMISTETTUJEN PUURAKENTEIDEN LIITOSTEN PALONKESTÄVYYS RUOSTUMATTOMASTA TERÄKSESTÄ VALMISTETTUJEN PUURAKENTEIDEN LIITOSTEN PALONKESTÄVYYS Palotutkimuksen päivät 27. 28.8.2007 T. Oksanen, A. Kevarinmäki, R. Yli Koski. O. Kaitila VTT Esitys perustuu tutkimukseen

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Varasto, Ovipalkki 3,6 21.1.

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Varasto, Ovipalkki 3,6 21.1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

MEKAANISET OMINAISUUDET

MEKAANISET OMINAISUUDET MEKAANISET OMINAISUUDET MEKAANISET OMINAISUUDET Arvot on annettu standardin EN 14374 mukaan ja suunnitteluarvot standardin EN 1995:2004 mukaan. MATERIAALIARVOT Ominaisarvot taulukoissa 1, 2 ja 3 on annettu

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Suunnittelutehtävien vaativuusluokat ja suunnittelijoiden kelpoisuus Tapani Hoppu

Suunnittelutehtävien vaativuusluokat ja suunnittelijoiden kelpoisuus Tapani Hoppu Suunnittelutehtävien vaativuusluokat ja suunnittelijoiden kelpoisuus 14.04.2016 Tapani Hoppu MRL:n muutos 41/2014 Säädöskatsaus Sovelletaan 1.9.2014 alkaen kaikkiin tilanteisiin Asetusmuutos 1.6.2015 Pääsuunnittelijan

Lisätiedot