Puurakenteen palomitoitus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puurakenteen palomitoitus"

Transkriptio

1 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteiden palomitoitusta. Tarkoituksena on esittää, miten puurakenteet käyttäytyvät palotilanteessa suojaamattomina ja suojattuina rakenteina. Esitetyt palomitoitusmenetelmät ovat eurokoodi 5:n mukaisia, joten ne perustuvat ohjeeseen RIL ja Suomen kansalliseen liitteeseen. 2.0 YLEISTÄ Puurakenteet voidaan suunnitella palotilannetta varten kahdella erilaisella tavalla (suojattu ja suojaamaton), jotka on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Puurakenteiden palomitoitusmenetelmät. MENETELMÄ OMINAISUUS HIILTYMINEN TYYPILLINEN KOHDE A) Suojaamaton rakenne Puurakenne hiiltyy Rakenne mitoitetaan erikseen palotilanteen kuormille Hiiltyminen tapahtuu lineaarisesti kyseiselle puumateriaalille ominaisella hiiltymisnopeudella koko vaaditun palonkestoajan Massiiviset rakenteet B) Rakenne suojattu koko vaaditun palonkestoajan Puurakenne ei hiilly Rakennetta ei tarvitse mitoittaa erikseen palotilanteen kuormille Hiiltymistä ei tapahdu vaaditun palonkeston aikana (ks. taulukko 3) Hoikat rakenteet Liitokset C) Rakenne suojattu osan vaaditusta palonkestoajasta Puurakenne hiiltyy Rakenne mitoitetaan erikseen palotilanteen kuormille Rakenteella on erilaisia mitoituksessa huomioitavia vaiheita: - ei hiilly lainkaan - hiiltyy tietyn ajan kuluttua Hoikat rakenteet Hiiltyminen tapahtuu kahdella tai kolmella erilaisella nopeudella vaaditun palonkeston aikana riippuen suojaustavasta Erilaiset hiiltymisnopeudet johtuvat mm. seuraavista tekijöistä: - puurakenne lämpenee palosuojauksen takana - pysyykö palosuojaus paikoillaan vai ei 2.1 Puun hiiltyminen Suojaamattomassa rakenteessa puu hiiltyy palon alusta lähtien. Tarvittaessa rakenne ylimitoitetaan tehollisen hiiltymissyvyyden verran, jotta vaaditun palonkestoajan jälkeen rakenteen poikkileikkauksessa on riittävästi hiiltymätöntä puuta palotilanteen rasituksia varten. Eri puupohjaisten materiaalien hiiltymisnopeudet vaihtelevat jonkin verran. Taulukossa 2 on esitetty puupohjaisten materiaalien hiiltymisnopeuksia eurokoodin mukaan. Yksidimensionaalinen hiiltyminen tarkoittaa sitä, että puukappale hiiltyy yhdeltä suunnalta (esim. levyt) ja nimellinen hiiltyminen sitä, että puukappale hiiltyy useammalta suunnalta samanaikaisesti (esim. palkit). Nimellinen hiiltymisnopeus sisältää poikkileikkauksen kulmapyöristyksen sekä halkeamien vaikutuksen. 1

2 Taulukko 2. Puupohjaisten materiaalien hiiltymisnopeuden mitoitusarvoja. TUOTE PAKSUUS OMINAISTIHEYS YKSIDIMENSIONAALINEN HIILTYMISNOPEUS β 0 NIMELLINEN HIILTYMISNOPEUS β n Sahatavara EN (havupuu) 290 kg/m 3 0,65 mm/min 0,8 mm/min Liimapuu EN (havupuu) 290 kg/m 3 0,65 mm/min 0,7 mm/min Viilupuu EN (havupuu) 480 kg/m 3 0,65 mm/min 0,7 mm/min Viilupuu EN (havupuu) 410 kg/m 3 0,7 mm/min 0,75 mm/min Vanerilevy EN mm a) 450 kg/m 3 a) 1,0 mm/min - Lastulevy EN mm a) 450 kg/m 3 a) 0,9 mm/min - Kova puukuitulevy EN mm a) 450 kg/m 3 a) 0,9 mm/min - OSB-levy EN mm a) 450 kg/m 3 a) 0,9 mm/min - Lautatavara EN mm a) 450 kg/m 3 a) 0,9 mm/min - a) Paksuuden ja/tai ominaistiheyden poiketessa esitetyistä arvoista, määritetään hiiltymisnopeus ohjeen RIL kaavoilla Puurakenne palosuojattu koko vaaditun palonkestoajan Mitoitettaessa palosuojaus kestämään koko vaaditun palonkestoajan, puurakenteessa ei tapahdu sellaista hiiltymistä vaaditun palonkeston aikana, että puurakenteen dimensio muuttuisi. Jotta tällainen palosuojaus voidaan mitoittaa, tulee tietää palosuojaukseen käytettävästä tuotteesta se aika, jonka kyseinen tuote suojaa sen takana olevaa puurakennetta hiiltymiseltä (hiiltymisen alkamishetki t ch, ks. taulukko 3). Palosuojaus voidaan tehdä kipsi-, mineraali-, mineraalivilla- tai puulevyillä tai näiden yhdistelmillä. Myös puupanelointia voidaan käyttää palosuojaukseen. Palosuojausta suunniteltaessa tulee huomioida myös vaaditut pintaluokkavaatimukset sekä suojaverhousvaatimukset. Palosuojaus-käsitettä ei tule sekoittaa suojaverhous-käsitteeseen. Suojaverhousta on käsitelty Puuinfon teknisessä tiedotteessa Suojaverhoukset. Taulukko 3. Palosuojattavan puurakenteen hiiltymisen alkamishetki t ch erilaisilla levytyksillä. PALOSUOJAUKSEEN KÄYTETTÄVÄ TUOTE PILARI TAI PALKKI SEINÄ a) VÄLIPOHJA a) Sauma 2 mm Paksuus [d] t ch t ch t ch Kipsilevy (EN 520) (Tyyppi H) 9 mm 11 min 10 min - Kipsilevy (EN 520) (Tyyppi A) 13 mm 22 min 15 min 10 min Palokipsilevy (EN 520) (Tyyppi F) 15 mm 28 min 20 min 15 min 2x Kipsilevy (EN 520) (Tyyppi H) 9 mm + 9 mm 23 min - - 2x Kipsilevy (EN 520) (Tyyppi A) 13 mm + 13 mm 40 min 40 min 30 min 2x Palokipsilevy (EN 520) (Tyyppi F) 15 mm + 15 mm 61 min 60 min 60 min Kipsilevy (EN 520) + Palokipsilevy b) (EN 520) (Tyyppi F) Puulevy (EN 313-1, EN 309, EN 316, EN 300) + Kipsilevy b) (EN 520) (Tyyppi A) Puulevy (EN 313-1, EN 309, EN 316, EN 300) + Palokipsilevy b) (EN 520) (Tyyppi F) 13 mm + 15 mm 12 mm + 13 mm 12 mm + 15 mm 46 min 55 min 40 min - 40 min c) 30 min - 55 min c) 40 min a) Rankarakenne, jonka ontelotila voi olla eristeellä täytetty tai eristeetön. b) Kyseinen levy palon puolella. c) Mikäli puulevy on paksumpi kuin 12 mm, voidaan arvoa korottaa määrällä t =(d 12 mm) / β 0. 2

3 2.3 Puurakenne palosuojattu osan vaaditusta palonkestoajasta Mikäli puurakenteen kantavuus osoitetaan sen perusteella, että rakenne suojataan osaksi vaaditusta palonkestoajasta (taulukossa 1 menetelmä C) puu- tai kipsilevytyksellä, tulee rakenteen palomitoitus tehdä eurokoodin osassa 5 esitetyllä suojattujen rakenteiden palomitoitusmenetelmällä. Tämä johtuu siitä, että RakMK:n osassa B10 ei ole levysuojattujen puurakenteiden palomitoitusmenetelmää. Eurokoodin osassa 5 on esitetty eri palomitoitusmenetelmät palkeille ja pilareille sekä eristetyille ja eristämättömille seinille sekä ylä- tai välipohjille (ks. RIL ). Kuvat 1 3 esittävät levytyksellä palosuojatun puurakenteen hiiltymistä yleisesti. Hiiltymissyvyys 25 mm Hiiltymissyvyys 25 mm Levytyksen murtumishetki Palonkestoaika Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 1: Levytys suojaa 1) (ei hiiltymää) Vaihe 2: Levytys murtunut (nopea hiiltyminen) Vaihe 3: Hiiltymä yli 25 mm (normaali hiiltyminen) 1) Levytys koostuu tavallisesta kipsilevystä, puulevystä tai näiden yhdistelmästä = Suojaamattoman puurakenteen hiiltymissyvyyden kasvu = Palosuojatun puurakenteen hiiltymissyvyyden kasvu Kuva 1. Hiiltymissyvyyden kasvu ajan funktiona, kun puurakenteen hiiltyminen alkaa palosuojauksen murtumisen jälkeen ja hiiltymisnopeus palautuu suojaamattoman puun hiiltymisnopeuteen puurakenteen saavutettua 25 mm:n hiiltymissyvyyden. 3

4 Hiiltymissyvyys 25 mm Hiiltymissyvyys 25 mm Levytyksen murtumishetki Palonkestoaika Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 1: Levytys suojaa 1) (ei hiiltymää) Vaihe 2: Levytys murtunut (nopea hiiltyminen) Vaihe 3: Hiiltymä yli 25 mm (normaali hiiltyminen) 1) Levytys koostuu tavallisesta kipsilevystä, puulevystä tai näiden yhdistelmästä = Suojaamattoman puurakenteen hiiltymissyvyyden kasvu = Palosuojatun puurakenteen hiiltymissyvyyden kasvu Kuva 2. Hiiltymissyvyyden kasvu ajan funktiona, kun puurakenteen hiiltyminen alkaa palosuojauksen murtumisen jälkeen ja hiiltymisnopeus palautuu suojaamattoman puun hiiltymisnopeuteen ennen kuin puurakenne on saavuttanut 25 mm:n hiiltymissyvyyden. 4

5 Hiiltymissyvyys 25 mm Hiiltymissyvyys 25 mm Levytyksen murtumishetki Palonkestoaika Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Vaihe 1: Levytys suojaa 1) (ei hiiltymää) Vaihe 2: Levytys paikoillaan (hidas hiiltyminen levytyksen takana) Vaihe 3: Levytys murtunut (nopea hiiltyminen) Vaihe 4: Hiiltymä yli 25 mm (normaali hiiltyminen) 1) Levytys koostuu palokipsilevystä tai palokipsilevyn ja puulevyn/tavallisen kipsilevyn yhdistelmästä = Suojaamattoman puurakenteen hiiltymissyvyyden kasvu = Palosuojatun puurakenteen hiiltymissyvyyden kasvu Kuva 3. Hiiltymissyvyyden kasvu ajan funktiona, kun puurakenteen hiiltyminen alkaa jo ennen palosuojauksen murtumista ja hiiltymisnopeus palautuu suojaamattoman puun hiiltymisnopeuteen puurakenteen saavutettua 25 mm:n hiiltymissyvyyden. 3.0 RAKENNEOSIEN PALOMITOITUS Rakenneosien palomitoituksessa tulee aluksi selvittää, onko rakenne suojaamaton vai suojattu ja kuinka se käyttäytyy palotilanteessa. Lisäksi tulee muistaa, että erilaisille rakenneosille (pilari, palkki, eristetty seinä/välipohja/yläpohja, eristämätön seinä/välipohja/yläpohja jne.) on erilaiset palomitoitusmenetelmät. Erittäin tärkeä selvitettävä asia on rakenneosien ja koko rakennuksen stabiliteetti palotilanteessa, koska esimerkiksi jäykistäviä levyrakenteita saattaa palaa pois vaaditun palonkeston aikana. Joissakin tapauksissa palotilannetta varten joudutaan suunnittelemaan kokonaan oma rakenneosien stabiliteettituenta. Tällainen tapaus syntyy esimerkiksi silloin, kun levyjäykistetty rankaseinä altistuu palolle molemmilta puolilta samanaikaisesti ja rankoja tukevat levyt palavat pois. Palotilanteen stabiliteettituenta tulee suunnitella siten, että se toimii koko vaaditun palonkestoajan. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty joitakin esimerkkejä rakenteiden stabiliteettituennan toteuttamisesta palotilanteessa. 5

6 N N N N Palikka Palikka Palikka Stabiloiva voima johdetaan jäykisteelle N N N N Palon vastapuolella oleva levytys estää nurjahtamisen Palikka Palikka Palikka Rankojen välissä olevat palikat lyhentävät nurjahduspituuden Kuva 4. Rangan heikon suunnan nurjahdustuentamenetelmiä palotilanteessa. Levytys estää kiepahtamisen Soirot lyhentävät kiepahdusvälin Stabiloiva voima johdetaan jäykisteelle Rankojen välissä olevat palikat lyhentävät kiepahdusvälin Stabiloiva voima johdetaan jäykisteelle Kuva 5. Rangan kiepahdustuentamenetelmiä palotilanteessa. 6

7 Taulukko 4. Massiivipuun käyttäytyminen palossa. EI PALOSUOJAUSTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Tehollinen hiiltymissyvyys Taulukko 5. Massiivipuun käyttäytyminen palossa. EI PALOSUOJAUSTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Suojaava rakenne Suojaava rakenne Tehollinen hiiltymissyvyys 7

8 Taulukko 6. Massiivipuun käyttäytyminen palossa. PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ KOKO PALONKESTOAJAN LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Puurakenteessa ei ole hiiltymää Levytys Taulukko 7. Massiivipuun käyttäytyminen palossa. PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ OSAKSI PALONKESTOAJASTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Tehollinen hiiltymissyvyys Levytys 8

9 Taulukko 8. Rankarakenteen käyttäytyminen palossa. PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ KOKO PALONKESTOAJAN LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Puurakenteessa ei ole hiiltymää Levytys Levytys tukee rankaa heikossa suunnassa Taulukko 9. Rankarakenteen käyttäytyminen palossa. PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ OSAKSI PALONKESTOAJASTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Kivivilla Villa suojaa puurangan kylkiä Nimellinen hiiltymissyvyys Levytys Levytys tukee rankaa heikossa suunnassa 9

10 Taulukko 10. Rankarakenteen käyttäytyminen palossa. PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ OSAKSI PALONKESTOAJASTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Lasivilla Tehollinen hiiltymissyvyys Tehollinen hiiltymissyvyys Levytys Levytys tukee rankaa heikossa suunnassa Taulukko 11. Rankarakenteen käyttäytyminen palossa. PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ OSAKSI PALONKESTOAJASTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Tyhjä ontelo Tehollinen hiiltymissyvyys Tehollinen hiiltymissyvyys Levytys Levytys tukee rankaa heikossa suunnassa 10

11 Taulukko 12. Rankarakenteen käyttäytyminen palossa (palo-osaston sisäinen seinä). PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ KOKO PALONKESTOAJAN LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Levytys Ranka tulee mitoittaa heikossa suunnassa Puurakenteessa ei ole hiiltymää Taulukko 13. Rankarakenteen käyttäytyminen palossa (palo-osaston sisäinen seinä). PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ OSAKSI PALONKESTOAJASTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Kivivilla Levytys Villa suojaa puurangan kylkiä Ranka tulee mitoittaa heikossa suunnassa Nimellinen hiiltymissyvyys 11

12 Taulukko 14. Rankarakenteen käyttäytyminen palossa (palo-osaston sisäinen seinä). PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ OSAKSI PALONKESTOAJASTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Lasivilla Levytys Tehollinen hiiltymissyvyys Ranka tulee mitoittaa heikossa suunnassa Tehollinen hiiltymissyvyys Taulukko 15. Rankarakenteen käyttäytyminen palossa (palo-osaston sisäinen seinä). PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ OSAKSI PALONKESTOAJASTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Tyhjä ontelo Levytys Tehollinen hiiltymissyvyys Ranka tulee mitoittaa heikossa suunnassa Tehollinen hiiltymissyvyys 12

13 TEKNINEN TIEDOTE Taulukko 16. CLT-levyn käyttäytyminen palossa. EI PALOSUOJAUSTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Nd Jäännöspoikkileikkaus Tehollinen hiiltymissyvyys Poikittaislamellit eivät toimi rakenteellisena osana Hd Poikittaislamellit Taulukko 17. CLT-levyn käyttäytyminen palossa. EI PALOSUOJAUSTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Nd Jäännöspoikkileikkaus Tehollinen hiiltymissyvyys Hd Poikittaislamellit Poikittaislamellit eivät toimi rakenteellisena osana 13

14 ESIMERKKI 1 Palomitoitetaan yläpohjan pääkannatin. Palonkestovaatimus on 60 minuuttia ja pääkannatin on liimapuuta. Laskelmat esitetään ainoastaan yhdelle kuormitusyhdistelmälle. Mitoitus tehdään eurokoodi 5:n mukaan ja laskelmassa olevat viittaukset tarkoittavat ohjetta RIL ellei toisin ole mainittu. Palkin taivutuslujuus normaalilämpötilassa f m,k = 32,0 N/mm 2 (liimapuu GL32c) Palkin korkeus on yli 600 mm, joten RIL kaavaa 3.2 ei voida käyttää. Palkin taivutuslujuus palotilanteessa k = 1,15 (taulukko 2.1) Taivutuslujuuden 20 % fraktiili f,20 k f, 1,15 32,0 36,8 N/mm 2 m = m k = = (kaava 2.4) Palkin kuormat normaalilämpötilassa g k = 5,0 kn/m q k = 12,0 kn/m (omapaino) (lumikuorma) Palkin poikkileikkaus normaalilämpötilassa b = 190 mm h = 765 mm (leveys) (korkeus) Kuvan yläpohjarakenne on vain viitteellinen, koska tässä esimerkissä keskitytään palkin palomitoittamiseen. Tässä esimerkissä oletetaan, että yläpohjarakenne suojaa palkin yläpintaa, jolloin palkki on palolle alttiina kolmelta sivulta. Yläpohjarakenteen suojausvaikutuksen säilyminen koko palonkestoajan tulee tarkastaa erikseen. 14

15 Palkin kuormat palotilanteessa Tässä esimerkissä tarkastellaan vain oheista kuormitusyhdistelmää G kj (omapaino) + Ψ 1,1 Q k,1 (lumi) (RIL kaava 2.1.4S) Ψ 1,1 = 0,4 (s k < 2,75 kn/m 2 ) (RIL taulukko 2.2-FI) p = gk + ψ1,1 qk = 5,0 + 0,4 12,0 = 9,8 kn/m (kuorma palotilanteessa) Nimellisen hiiltymissyvyyden mitoitusarvo Kysymyksessä on suorakaidepoikkileikkaus, joka on palolle alttiina useammalta sivulta. Näin ollen hiiltymissyvyyden laskemiseen käytetään nimellistä hiiltymisnopeutta. Nimellinen hiiltymisnopeus sisältää poikkileikkauksen kulmapyöristyksen sekä halkeamien vaikutuksen. β n = 0,7 mm/min (taulukko 3.2) t = 60 min d char n (palonkestoaika), = β t = 0,7 60 = 42 mm (kaava 3.2) n Tehollinen hiiltymissyvyys t 20 min k 0 = 1,0 (taulukko 4.1) d 0 = 7 mm (luku 4.2.2) d = d, + k0 d0 = ,0 7 = 49 mm (kaava 4.1) ef char n 15

16 Palkin tehollinen poikkileikkaus palotilanteessa (jäännöspoikkileikkaus) Palkki hiiltyy kolmelta sivulta, koska yläpohjarakenteen oletetaan suojaavan palkin yläpintaa. Palkin taivutuskestävyys palotilanteessa p = 9,8 kn/m (kuorma palotilanteessa) b = 92 mm (jäännöspoikkileikkauksen leveys) h = 716 mm (jäännöspoikkileikkauksen korkeus) M σ 2 2 p L 9,8 10 = = = 122,5 knm M 6 122,5 10 = = = 15,6 N/mm b h m, y, d, 2 2 γ M, = 1,0 (luku 2.3) k mod, = 1,0 (luku 4.2.2) f m, d, fm k 36,8 1,0 = = = 36,8 N/mm γ 1,0,20 mod, 2 M, σ m, y, d, f m, d, f i 15,6 N/mm < 36,8 N/mm Käyttöaste 43 % OK kestää Yllä olevassa laskelmassa oletetaan, että yläpohjarakenne estää palkin kiepahtamisen myös palotilanteessa. 16

17 Tarkastetaan kuitenkin tilanne, jossa palkkia ei ole kiepahdustuettu palotilanteessa. Tehollinen jänneväli (kiepahdustarkastus) l, = 0,9 L + 2 h = 0, = mm (RIL taulukko 6.3) ef Suorakaidepalkin kriittinen taivutusjännitys (kiepahdustarkastus) c = 0,71 σ 2 2 c b 0,71 92 = E = = 8,93 N/mm h l m, crit, 0,05 ef, 2 (RIL kaava S) (RIL kaava S) Suhteellinen hoikkuus (kiepahdustarkastus) λ rel, m, fm, k 32 = = = 1,89 σ 8,93 m, crit, (RIL kaava 6.30) k crit -kerroin (kiepahdustarkastus) k 1 1 = = = 0,28 λ 1,89 crit, 2 2 rel, m, (RIL kaava 6.34) Mitoitusehto (kiepahdustarkastus) 2 2 σ m, y, d, kcrit, f m, d, f i 15,6 N/mm > 0,28 36,8 N/mm (RIL kaava 6.33) Käyttöaste 151 % VIRHE kiepahtaa Palkin leikkauskestävyys Ei tarvitse tarkastaa palotilanteessa, koska palkin poikkileikkaus on suorakaide (ks. RIL luku 4.3.1) Tukipainekestävyys Ei tarvitse tarkastaa palotilanteessa (ks. RIL luku 4.3.1) Palkin taipuma Taipumaa ei yleensä tarvitse tarkastaa palotilanteessa ellei siitä ole vaaraa muille rakenteille ja rakenteiden palosuojauksille. Esimerkiksi tässä tapauksessa, jos palkin alla olisi osastoiva seinä, tulisi taipuma tarkastaa ettei palkki taipuman vuoksi kuormittaisi seinää ja näin heikentäisi seinän osastointikykyä. 17

18 ESIMERKKI 2 Palomitoitetaan rankaseinä, johon kohdistuu palorasitus toiselle puolelle. Palonkestovaatimus on 60 minuuttia ja rangat ovat sahatavaraa. Laskelmat esitetään ainoastaan yhdelle kuormitusyhdistelmälle. Mitoitus tehdään eurokoodi 5:n mukaan (mitoitusmenetelmä pätee ainoastaan 60 min palorasitukseen asti) ja laskelmassa olevat viittaukset tarkoittavat ohjetta RIL ellei toisin ole mainittu. 2x kipsikartonkilevy 13 mm rankarunko 48x123 k600 + kivivilla 30 kg/m 3 2x kipsikartonkilevy 13 mm Nimellinen hiiltymisnopeus ennen levyjen murtumista Hiiltymisvaihetta ennen levyjen murtumista ei ole, koska kysymyksessä on tavallinen kipsikartonkilevytys. t ch = hiiltymisen alkamishetki t f = levytyksen murtumishetki t ch = t f = 40 min (taulukko 5.3-FI) β n2 = 0 mm/min Nimellinen hiiltymisnopeus levyjen murtumisen jälkeen b = 48 mm (tolpan leveys) k s = 1,26 (interpoloitu) (taulukko 5.1) k 3 = 1,0 (taulukko 5.3-FI) k n = 1,5 (vakio) (luku 5.2.1S) β 0 = 0,65 mm/min (taulukko 3.2) βn3 = ks k3 kn β0 = 1,26 1,0 1,5 0,65 = 1,23 mm/min (kaava C.2) Nimellinen hiiltymissyvyyden mitoitusarvo β n2 = 0 mm/min t f = 40 min (taulukko 5.3-FI) t ch = 40 min (taulukko 5.3-FI) β n3 = 1,23 mm/min t = 60 min d = β ( t t ) + β ( t t ) = 0 (40 40) + 1,23 (60 40) = 24,6 mm (kaava 5.1S) char, n n2 f ch n3 f Kivilla suojaa rankojen kylkiä, joten rangat hiiltyvät vain yhdestä suunnasta. 18

19 Rangan jäännöspoikkileikkaus 60 min palon jälkeen rangasta on jäljellä 48x98,4. Rangan puristuslujuus normaalilämpötilassa f c,0,k = 21,0 N/mm 2 (sahatavara C24) Rangan puristuslujuus palotilanteessa k = 1,25 (taulukko 2.1) Puristuslujuuden 20 % fraktiili f k f 2 c,0,20 = c,0, k = 1,25 21,0 = 26,25 N/mm (kaava 2.4) d char n, 24,6 = = 0,2 h 123 k mod,c, = 0,43 (interpoloitu) (taulukko 5.5S) γ M, = 1,0 (luku 2.3) f f 26,25 c,0,20 2 c,0, d, = kmod, c, = 0,43 = 11,29 N/mm (kaava 2.1) γ M, 1,0 Rangan taivutuslujuus normaalilämpötilassa f m,k = 24,0 N/mm 2 (sahatavara C24) k h 0,2 0, = 1,3 = = 1,04 1,3 1,04 h 123 fm, k = kh fm, k = 1,04 24,0 = 24,96 N/mm 2 (RIL kaava 3.1) Rangan taivutuslujuus palotilanteessa k = 1,25 (taulukko 2.1) Taivutuslujuuden 20 % fraktiili f k f 2 m,20 = m, k = 1,25 24,96 = 31,2 N/mm (kaava 2.4) d char n, 24,6 = = 0,2 h 123 k mod,fm, = 0,43 (interpoloitu, palo puristetulla puolella) (taulukko 5.4S) γ M, = 1,0 (luku 2.3) f fm 31,2 = k fm = 0,43 = 13,42 N/mm γ 1,0 m, d, mod,,,20 2 M, (kaava 2.1) 19

20 Rangan nurjahduskestävyys palotilanteessa Tarkastetaan rangan nurjahduskestävyys z-suunnassa. Seinän vastapuolen levytys estää rangan nurjahtamisen y-suunnassa. b = 48 mm h = 98,4 mm N x,d, = 15,0 kn (jäännöspoikkileikkauksen leveys) (jäännöspoikkileikkauksen korkeus) (normaalivoima) Tässä tapauksessa kuorman alkuperäistä epäkeskisyyttä ei ole, joten vain hiiltymä aiheuttaa epäkeskisyyttä. e ch dchar, n 24,6 = = = 12,3 mm 2 2 (epäkeskisyys hiiltymästä) My, ch, d, = ech N x, d, = 0, ,0 = 0,19 knm (taivutusmomentti) Lc, z, = 1,0 L = 1, = 2500 mm 3 3 b h 48 98,4 Ι y, = = = 3,81 10 mm A = b h = 48 98,4 = 4723,20 mm 2 i y, Ι 3, ,20 6 y, = = = A 28,40 mm L 2500 c, z, λ y, = = = iy, 28,40 E 0,05 = 7400 N/mm 2 88,0 λ rel, y, λ f = y, c,0, k = = π E 0,05 88,0 21,0 π ,49 β c = 0,2 k = 0,5 (1 + β ( λ 0,3) + λ ) = 0,5 (1+ 0,2 (1,49 0,3) + 1,49 ) = 1, y, c rel, y rel, y k c, y, = 1 λ = = 0,38 1 0, k k 1,73 1,73 1,49 y, y, rel, y, 20

21 N σ c,0, d, = = = 3,18 N/mm A 4723,20 x, d, 2 σ 6 M 6 0, y, ch, d, 2 m, y, d, = = = 2,45 N/mm 2 2 b h 48 98,4 σ σ c,0, d, m, y, d, 3,18 2,45 + 1= + = 0,92 < 1 k f f 0,38 11,29 13,42 c, y, c,0, d, m, d, Käyttöaste 92 % OK kestää Rangan tukipainekestävyys Ei tarvitse tarkastaa palotilanteessa (ks. RIL luku 4.3.1) 21

22 ESIMERKKI 3 Palomitoitetaan palkkirakenteinen välipohja, johon kohdistuu palorasitus alapuolelle. Palonkestovaatimus on 60 minuuttia ja palkit ovat viilupuuta (LVL). Laskelmat esitetään ainoastaan yhdelle kuormitusyhdistelmälle. Mitoitus tehdään eurokoodi 5:n mukaan (mitoitusmenetelmä pätee ainoastaan 60 min palorasitukseen asti) ja laskelmassa olevat viittaukset tarkoittavat ohjetta RIL ellei toisin ole mainittu. kelluva lattiarakenne pontattu havuvaneri 18 mm LVL-palkisto 51x300 k600 + kivivilla 30 kg/m mm Puurangat 42x66 k400 Akustiset jousirangat k400 Kipsikartonkilevy 13 mm Palokipsikartonkilevy 15 mm Nimellinen hiiltymisnopeus ennen levyjen murtumista Hiiltyminen alkaa ennen levytyksen murtumista, koska levytyksessä käytetään palokipsilevyä. b = 51 mm (palkin leveys) k s = 1,22 (interpoloitu) (taulukko 5.1) k 2 = 0,85 (taulukko 5.2-FI) k n = 1,5 (vakio) (luku 5.2.1S) β 0 = 0,65 mm/min (taulukko 3.2) βn2 = ks k2 k n β0 = 1,22 0,85 1,5 0,65 = 1,01 mm/min (kaava C.1) Nimellinen hiiltymisnopeus levyjen murtumisen jälkeen b = 51 mm (palkin leveys) k s = 1,22 (interpoloitu) (taulukko 5.1) k 3 = 5,0 (eriste kannatettu puurangoilla) (taulukko 5.2-FI) k n = 1,5 (vakio) (luku 5.2.1S) β 0 = 0,65 mm/min (taulukko 3.2) βn3 = ks k3 k n β0 = 1,22 5,0 1,5 0,65 = 5,95 mm/min (kaava C.2) 22

23 Nimellinen hiiltymissyvyyden mitoitusarvo β n2 = 1,01 mm/min t f = 45 min t ch = 40 min β n3 = 5,95 mm/min t = 60 min (taulukko 5.2-FI) (taulukko 5.2-FI) d = β ( t t ) + β ( t t ) = 1,01 (45 40) + 5,95 (60 45) = 94,3 mm (kaava 5.1S) char, n n2 f ch n3 f Kivilla suojaa palkkien kylkiä, joten palkit hiiltyvät vain yhdestä suunnasta. Ontelon korkeusehto h ontelo / h palkki 0,6 täyttyy. Palkin jäännöspoikkileikkaus 60 min palon jälkeen palkista on jäljellä 51x205,7. Palkin taivutuslujuus normaalilämpötilassa f m,k = 44,0 N/mm 2 k h s 0, = 1,2 = = 1,0 1,2 1,0 h 300 (Kerto-S) (RIL kaava 3.3) Palkin taivutuslujuus palotilanteessa k = 1,1 (taulukko 2.1) Taivutuslujuuden 20 % fraktiili fm,20 = k fm, k = 1,1 44,0 = 48,4 N/mm 2 (kaava 2.4) d char n, 94,3 = = 0,3 h 300 k mod,fm, = 0,69 (palo vedetyllä puolella) (taulukko 5.4S) γ M, = 1,0 (luku 2.3) f fm 48,4 = k fm = 0,69 = 33,4 N/mm γ 1,0 m, d, mod,,,20 2 M, (kaava 2.1) 23

24 Palkin taivutuskestävyys palotilanteessa Tarkastetaan palkin taivutuskestävyys z-suunnassa. Palkiston yläpinnassa oleva havuvanerilevytys estää palkin kiepahtamisen. b = 51 mm h = 205,7 mm M y,d, = 4,0 knm σ 6 6 M 6 4,0 10 = = = 11,12 N/mm b. h ,7 m, y, d, (jäännöspoikkileikkauksen leveys) (jäännöspoikkileikkauksen korkeus) (taivutusmomentti) σ m, y, d, f m, d, f i 11,12 N/mm < 33,4 N/mm Käyttöaste 33 % OK kestää 2 2 Palkin leikkauskestävyys Ei tarvitse tarkastaa palotilanteessa, koska palkin poikkileikkaus on suorakaide (ks. RIL luku 4.3.1) Tukipainekestävyys Ei tarvitse tarkastaa palotilanteessa (ks. RIL luku 4.3.1) Palkin taipuma Taipumaa ei yleensä tarvitse tarkastaa palotilanteessa ellei siitä ole vaaraa muille rakenteille ja rakenteiden palosuojauksille. Ontelon villojen kannatus palotilanteessa Ontelon villat kannatetaan palkiston alapinnassa olevilla puurangoilla koko palonkestoajan. Villojen kannatus akustisilla jousirangoilla ei ole yleensä järkevää, koska niiden kiinnitysruuvien tulee yltää hiiltymättömään palkin osaan. Tällöin kiinnitysruuveista tulee yleensä erittäin pitkiä. Mitoitetaan tämän esimerkin välipohjan villojen kannatukseen käytettävien puurankojen koko. Puurangat ovat sahatavaraa ja ne altistuvat palolle kolmelta sivulta. 24

25 Ontelon villojen kannatusrangat (66x42 sahatavara) Villojen kannatusrankojen nimellinen hiiltymisnopeus ennen levyjen murtumista Hiiltyminen alkaa ennen levytyksen murtumista, koska levytyksessä käytetään palokipsilevyä. k 2 = 0,85 (taulukko 5.7) β n = 0,8 mm/min (taulukko 3.2) βn2 = k2 βn = 0,85 0,8 = 0,68 mm/min (kaava 5.4S) Villojen kannatusrankojen nimellinen hiiltymisnopeus levyjen murtumisen jälkeen k 3 = 2,0 (taulukko 5.7) β n = 0,8 mm/min (taulukko 3.2) βn3 = k3 β0 = 2,0 0,8 = 1,6 mm/min (kaava 5.5S) Villojen kannatusrankojen hiiltymissyvyyden mitoitusarvo β n2 = 0,68 mm/min t f = 45 min (taulukko 5.7) t ch = 40 min (taulukko 5.7) β n3 = 1,6 mm/min t = 60 min t a 25 ( tf tch) k2 βn 25 (45 40) 0,85 0,8 = + tf = + 45 = 58,5 min k β 2 0,8 3 n (kaava 3.9) t a = aika, jolloin hiiltyminen on edennyt 25 mm:n syvyyteen ja hiiltymisnopeus palautuu normaaliksi. d = β ( t t ) + β ( t t ) + β ( t t ) d char, n n2 f ch n3 a f n a char, n = 0,68 (45 40) + 1,6 (58,5 45) + 0,8 (60 58,5) = 26,2 mm (kaava 5.3S) Villojen kannatusrankojen tehollinen hiiltymissyvyys t ch > 20 min ja t > t ch k 0 = 1,0 (taulukko 4.1) d 0 = 7 mm (luku 5.2.2S) def = dchar, n + k0 d 0 = 26,2 + 1,0 7 = 33 mm (kaava 5.2S) Puurankojen koko tulee olla vähintään 66 mm x 33 mm, joten valitsemamme koko 66 mm x 42 mm on riittävä. 25

26 4.0 OSASTOIVUUDEN MITOITUS Rankarankenteisen seinän osastoivuus voidaan mitoittaa eurokoodin osassa 5 esitetyllä laskentamenetelmällä. Laskentamenetelmä koskee enintään 3 m korkeita seinärakenteita, jotka ovat alttiina enintään 60 minuutin standardipalorasitukselle. Laskentamenetelmässä tiiviyttä (vaatimus E) koskevien kriteerien oletetaan toteutuvan, kun eristävyyttä (vaatimus I) koskevat kriteerit toteutuvat ja levytys pysyy kiinni puurungossa palon vastakkaisella puolella. ESIMERKKI 4 Mitoitetaan oheisen rankaseinän eristävyys. Levytyksen saumat ovat rangan kohdalla ja leveydeltään alle 2 mm. Mitoitus tehdään eurokoodi 5:n mukaan ja laskelmassa olevat viittaukset tarkoittavat ohjetta RIL ellei toisin ole mainittu. vanerilevy 12 mm, ominaistiheys 450 kg/m 3 rankarunko 45x95 k600 + kivivilla 30 kg/m 3 vanerilevy 12 mm, ominaistiheys 450 kg/m 3 Palon puoleinen vanerilevy Eristävyyden perusarvo t ins,0,1 = 11 min (taulukko 5.10S) Sijaintikerroin k pos,1 = 0,78 (taulukko 5.13S) Saumakerroin k j,1 = 1,0 (kohta Saumojen vaikutus) Ontelotila Villan paksuus h ins = 95 mm k dens = 1,02 (interpoloitu) (taulukko 5.11) Eristävyyden perusarvo tins,0,2 = 0,2 hins k dens = 0,2 95 1,02 = 19 min (kaava E.7) Sijaintikerroin k pos,2 = 1,0 (kohta Sijaintikertoimet) Saumakerroin k j,1 = 1,0 (kohta Saumojen vaikutus) Palon vastaisen puolen vanerilevy Eristävyyden perusarvo t ins,0,3 = 11 min (taulukko 5.10S) Sijaintikerroin k pos,3 = 1,5 (taulukko 5.14Sa) Saumakerroin k j,3 = 1,0 (kohta Saumojen vaikutus) Seinän eristävyys tins = Σtins,0, i kpos k j = 11 0,78 1, ,0 1, ,5 1,0 = 44 min (kaava E.2) Kyseinen seinä täyttää helposti osastointivaatimuksen EI 30. Eristävyyden mitoittamisen lisäksi tulee tarkastaa, että rakenteen runko kestää lujuudellisesti kyseisen palorasituksen (hiiltymämitoitus). Lisäksi osastoivassa rakenteessa tulee huomioida, että levytys täyttää vaadittavat pintaluokkavaatimukset. 26

27 5.0 LIITOSTEN PALOMITOITUS Suojaamattomilla puikkoliittimillä toteutetuilla liitoksilla voidaan saavuttaa tavallisesti enintään minuutin palonkestävyys. Tätä suurempien palonkestävyyksien saavuttamiseksi puurakenteiden dimensioita joudutaan tavallisesti suurentamaan ja liitoksen teräsosia palosuojaamaan. Suojaamattoman naulaliitoksen, ruuviliitoksen ja tappivaarnaliitoksen palonkestävyyttä voidaan kasvattaa enintään 30 minuuttiin suurentamalla liitettävien puuosien dimensioita ja liittimien reuna- ja päätyetäisyyksiä määrällä a. Liittimissä ei tällöin saa olla ulkonevia kantoja. a = βn kflux ( treq t d, ) (ks. esimerkki 5) (kaava 6.1) Taulukko 18. Puikkoliittimien palonkestävyys puu-puu-liitoksessa. EI PALOSUOJAUSTA NAULALIITOS RUUVILIITOS PULTTILIITOS TAPPIVAARNALIITOS Naulan paksuus d 2,8 mm Ruuvin paksuus d 3,5 mm Sivupuun paksuus t 45 mm Suojaetäisyys 10 mm Suojaetäisyys 10 mm Normaali tartuntapituus Normaali tartuntapituus Naulan paksuus d 2,8 mm Ruuvin paksuus d 3,5 mm Sivupuun paksuus t 45 mm Sivupuun paksuus t 45 mm Normaali tartuntapituus Normaali tartuntapituus Palonkestävyys Palonkestävyys Palonkestävyys Palonkestävyys 15 min, kun liitos täyttää normaalilämpötilan kestävyys- ja geometriavaatimukset sekä yllä olevien kuvien ehdot 15 min, kun liitos täyttää normaalilämpötilan kestävyys- ja geometriavaatimukset sekä yllä olevien kuvien ehdot 15 min, kun liitos täyttää normaalilämpötilan kestävyys- ja geometriavaatimukset sekä yllä olevien kuvien ehdot 20 min, kun liitos täyttää normaalilämpötilan kestävyys- ja geometriavaatimukset sekä yllä olevan kuvan ehdon 27

28 ESIMERKKI 5 Palomitoitetaan oheinen paloluokan R 15 tappivaarnaliitos paloluokkaan R 30. Puuosat ovat liimapuuta. β n = 0,7 mm/min (taulukko 3.2) k flux = 1,5 (vakio) (luku ) t req = 30 min t d, = 20 min n flux req d, (vaadittu palonkesto) a = β k ( t t ) = 0,7 1,5 (30 20) = 10,5 mm 11 mm (kaava 6.1) (suojaamattoman tappivaarnaliitoksen palokestävyys) Liitosalueella puuosien dimensioita ja liittimien reuna- ja päätyetäisyyksiä tulee kasvattaa noin 11 mm. a a a a a a a a 28

29 Puikkoliittimiä voidaan palosuojata puutulpilla tai puulevyllä kuvan 6 mukaisesti. Puutulpan pituus ja puulevyn paksuus mitoitetaan alla olevalla kaavalla. a = βn kflux ( treq t d, ) (ks. esimerkki 6) (kaava 6.1) TAPPIVAARNALIITOS PULTTILIITOS Normaali reunaetäisyys + Tehollinen hiiltymissyvyys a Liimattu puutulppa TAPPIVAARNALIITOS PULTTILIITOS Normaali reunaetäisyys + Tehollinen hiiltymissyvyys a Puulevy Puulevyn kiinnitys: - naula tai ruuvi - tartuntapituus 6d - reunaetäisyys a - liitinjako reunoilla 100 mm - liitinjako keskellä 300 mm Kuva 6. Puikkoliittimien palosuojaus puutulpalla tai puulevyllä. 29

30 ESIMERKKI 6 Mitoitetaan kuvan 6 tappivaarnaliitoksessa käytettävän puutulpan pituus. Liitoksen paloluokka on R 60. Puutulpat valmistetaan sahatavarasta. β n = 0,8 mm/min (taulukko 3.2) k flux = 1,5 (vakio) (luku ) t req = 60 min t d, = 20 min n flux req d, (vaadittu palonkesto) a = β k ( t t ) = 0,8 1,5 (60 20) = 48 mm (kaava 6.1) Puutulpan pituuden tulee olla vähintään 48 mm. (suojaamattoman tappivaarnaliitoksen palokestävyys) 48 mm Puikkoliittimiä voidaan palosuojata normaalilla kipsilevyllä tai palosuojakipsilevyllä kuvan 7 mukaisesti. Normaalin kipsilevyn ja palosuojakipsilevyn paksuus mitoitetaan eri menetelmillä (ks. esimerkit 7 ja 8). TAPPIVAARNALIITOS PULTTILIITOS Normaali reunaetäisyys + Tehollinen hiiltymissyvyys Kipsilevy Kipsilevyn kiinnitys: - ruuvi - tartuntapituus 6d normaalilla kipsilevyllä - tartuntapituus 10 mm hiiltymättömään puuhun palokipsilevyllä - reunaetäisyys a - liitinjako reunoilla 100 mm - liitinjako keskellä 300 mm Kuva 7. Puikkoliittimien palosuojaus kipsilevyllä. 30

31 ESIMERKKI 7 Mitoitetaan kuvan 7 tappivaarnaliitoksessa käytettävä kipsilevytys. Liitoksen paloluokka on R 30. Kipsilevy on tyypiltään normaalia kipsilevyä (tyyppi A) ja levytyksen saumat ovat leveydeltään alle 2 mm. t req = 30 min t d, = 20 min (vaadittu palonkesto) t t 0,5 t = 30 0,5 20 = 20 min (kaava 6.2) ch req d, (suojaamattoman tappivaarnaliitoksen palokestävyys) Hiiltymisen alkamishetki tulee olla vähintään 20 min. Ohjeen RIL taulukosta 3.4S nähdään, että tämä vaatimus täyttyy yhdellä 13 mm paksulla A-tyypin kipsilevyllä (t ch = 22 min). Normaalin kipsilevytyksen oletetaan pysyvän paikoillaan hiiltymisen alkamishetkeen saakka. Tämän takia levytyksen kiinnityksen tartuntapituus tulee olla vähintään 6d. Käytetään kipsilevytyksen kiinnittämiseen ruuveja 3,8x41, jolloin tartuntapituus puuhun on 6d. ESIMERKKI 8 Mitoitetaan kuvan 7 tappivaarnaliitoksessa käytettävä kipsilevytys. Liitoksen paloluokka on R 45. Kipsilevy on tyypiltään palokipsilevyä (tyyppi F) ja levytyksen saumat ovat leveydeltään alle 2 mm. t req = 45 min t d, = 20 min (vaadittu palonkesto) t t 1,2 t = 45 1,2 20 = 21 min (kaava 6.3) ch req d, (suojaamattoman tappivaarnaliitoksen palokestävyys) Hiiltymisen alkamishetki palokipsilevyn takana tulee olla vähintään 21 min. Ohjeen RIL taulukosta 3.4S nähdään, että tämä vaatimus täyttyy yhdellä 15 mm paksulla F-tyypin kipsilevyllä (t ch = 28 min). Palokipsilevytyksen oletetaan pysyvän paikoillaan koko palonkestoajan. Tämän takia levytyksen kiinnityksen tartuntapituus hiiltymättömään puuhun tulee olla vähintään 10 mm. Jotta kiinnitysruuvien pituus voidaan määrittää, tulee määrittää puurakenteen hiiltymissyvyys palokipsilevyn takana vaadittuna palonkestoaikana. Tähän tarvitaan palokipsilevyn murtumishetki t f, joka määritetään kokeellisesti. Tässä esimerkissä emme voi määrittää kyseisen palokipsilevytyksen kiinnitysruuvien pituutta, koska murtumishetki t f ei ole tiedossa. 31

32 Suojaamattomilla teräslevyillä puukappaleiden välissä voidaan saavuttaa tavallisesti enintään 60 minuutin palonkestävyys. Tätä suurempien palonkestävyyksien saavuttamiseksi teräslevyt tulee palosuojata. Taulukko 19. Suojaamaton teräslevy puukappaleiden välissä. EI PALOSUOJAUSTA TERÄSLEVYN KAIKKI REUNAT SUOJAAMATTA TERÄSLEVYN 1 TAI 2 REUNAA SUOJAAMATTA b st b st b st Palonkestävyys Palonkestävyys Palonkestävyys Palonkestävyys 30 min, kun b st 200 mm ja teräslevyn paksuus vähintään 2 mm 60 min, kun b st 280 mm ja teräslevyn paksuus vähintään 2 mm 30 min, kun b st 120 mm ja teräslevyn paksuus vähintään 2 mm 60 min, kun b st 280 mm ja teräslevyn paksuus vähintään 2 mm Taulukko 20. Suojattu teräslevy puukappaleiden välissä. PALOSUOJATTU RAOLLA TAI PUULLA AVOIN RAKO LIIMATTU RIMA PUULEVY d g d g h p Palonkestävyys 30 min, kun d g 20 mm ja teräslevyn paksuus enintään 3 mm 60 min, kun d g 60 mm ja teräslevyn paksuus enintään 3 mm Palonkestävyys 30 min, kun d g 10 mm 60 min, kun d g 30 mm Palonkestävyys 30 min, kun h p 10 mm 60 min, kun h p 30 mm 32

33 6.0 MUUTA Puurakenteiden palomitoituksesta tarvittavat laskentamenetelmät on esitetty ohjeessa RIL Lisäksi Puuinfon kotisivulta löytyy Excel-sovellukset, joilla voidaan palomitoittaa rankarakenteisia seinärakenteita sekä väli- ja yläpohjarakenteita. VTT:n laatimassa ohjeessa Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen puurakenteiden liitosten suunnittelu on esitetty kuinka ruostumattoman teräksen parempaa palonkestävyyttä voidaan hyödyntää puurakenteiden liitoksissa. Lähteet /1/ RIL , Puurakenteiden suunnitteluohje, eurokoodi EN , /2/ RIL , Puurakenteiden suunnitteluohje, eurokoodi EN ,

PALOMITOITUS - LEVYSUOJATTU RAKENNE - Tero Lahtela

PALOMITOITUS - LEVYSUOJATTU RAKENNE - Tero Lahtela PALOMITOITUS - LEVYSUOJATTU RAKENNE - Tero Lahtela MITOITUSMENETELMÄT PALOSUOJATUT PALKIT JA JA PILARI PILARI RIL RIL 205-2-2009 luku luku 3.4.3 3.4.3 SEINÄ- JA JA VÄLIPOHJARAKENTEET Ontelotila eristeen

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus

Esimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus Esimerkkilaskelma Liimapuupalkin hiiltymämitoitus 13.6.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 TEHOLLINEN POIKKILEIKKAUS... - 4-4.2 TAIVUTUSKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus

Esimerkkilaskelma. NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus Esimerkkilaskelma NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus 13.6.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 YLEISTÄ MITOITUSMENETELMISTÄ... - 4-5 NR-YLÄPOHJAN TOIMINTA

Lisätiedot

Palosuojatut liitokset. Puurakenteiden palosuojatut liitokset

Palosuojatut liitokset. Puurakenteiden palosuojatut liitokset Palosuojatut liitokset Puurakenteiden palosuojatut liitokset 02.06.2014 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...- 3-2 LIITOKSET, JOISSA SIVUKAPPALEET PUUTA...- 3-2.1 YKSINKERTAISET SÄÄNNÖT...- 3-2.1.1 LIITTIMIEN

Lisätiedot

Palomitoitus. Joensuu AMK. 30.5. 31.5.2013 Tero Lahtela

Palomitoitus. Joensuu AMK. 30.5. 31.5.2013 Tero Lahtela Palomitoitus Joensuu AMK 30.5. 31.5.2013 Tero Lahtela PALOMITOITUSMENETELMÄT PALOMITOITUSMENETELMÄT ONTELOTILA ERISTETTY RIL 205-2-2009 kohta 5.2.1S Mitoitusmenetelmä: nimellinen jäännöspoikkileikkaus

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus 1 LIITE 17 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN

Lisätiedot

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS 1.0 SUOJAVERHOUS Suojaverhouksella tarkoitetaan verhousta, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevaa rakennetta syttymiseltä, hiiltymiseltä muulta vaurioitumiselta. Suojaverhouksen mitoitukseen ei ole

Lisätiedot

Olennainen rakenneosa palossa

Olennainen rakenneosa palossa 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen hallirakennuksen yläpohjan rakenteita palotilanteen näkökulmasta. Tarkoituksena on esittää se, miten kantavat rakenteet tulee

Lisätiedot

EUROKOODI 5 -KOULUTUS

EUROKOODI 5 -KOULUTUS EUROKOODI 5 -KOULUTUS 29.-30.11.2007 Tuuli Oksanen VTT YLEISTÄ Palon vaiheet Lämpötila tms Ilmaisu Sammutus Aika Palokäyttäytyminen Palonkestävyys 12.12.2007 2 Palomääräykset Rakennusten paloturvallisuutta

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT

HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT 19.12.2014 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään tyypillisiä hallirakennusten katto- ja seinäelementtien rakennetyyppejä. Katto- ja seinäelementit toimivat tavallisesti

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA TEKNINEN TIEDOTE PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA 1.8.2016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ...2 2.0 PALOSSA KANTAVA ALAPAARRE...3 2.1 Alapuolinen palo...3 2.2 Yläpuolinen palo...5 2.3 Alapaarteen stabiliteetti...5 3.0 PALORISTIKKO...7

Lisätiedot

PUUKERROSTALO - KANTAVAT RAKENTEET. - Palomitoitus. Tero Lahtela

PUUKERROSTALO - KANTAVAT RAKENTEET. - Palomitoitus. Tero Lahtela PUUKERROSTALO - KANTAVAT RAKENTEET - Palomitoitus Tero Lahtela RAKENTEIDEN VALINTA US 001 US 002 US 003 US 004 US 005 + edullinen + installaatiotila + kantokyky + kosteustekniikka + installaatiotila +

Lisätiedot

ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki

ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän palkit PP101 ovat liimapuurakenteisia. - Palkki PP101 on jatkuva koko lappeen matkalla. 6000 - Palkin yläreuna on tuettu kiepahdusta

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

Palonkestävä NR yläpohja

Palonkestävä NR yläpohja 1.0 YLEISTÄ NR-ristikko tulee suunnitella palotilanteessa kantavaksi rakenteeksi taulukon 1 mukaisissa tapauksissa. Tyypillisimmät paloluokat NR-ristikkoyläpohjalle ovat R30 ja R60. NR-ristikkoyläpohja

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P103 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Välipohjan omapaino on huomattavasti suurempi

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin

Lisätiedot

Ovi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1

Ovi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1 Esimerkki 4: Tuulipilari Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. - Tuulipilarin yläpää on nivelellisesti ja alapää jäykästi tuettu. Halli 1 6000 TP101 4 4 - Tuulipilaria

Lisätiedot

ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys

ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1,2, 3, 4 ja 5 avulla. - Jäykistelinjat 2, 3 ja 4 toteutetaan vinolaudoilla, jotka

Lisätiedot

ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki

ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki Perustietoja - NR-ristikot kannatetaan seinän päällä olevalla palkilla P101. - NR-ristikoihin tehdään tehtaalla lovi kannatuspalkkia P101 varten. 2 1 2 1 11400

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat

RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Johdatus rakenteiden mitoitukseen joonas.jaaranen@aalto.fi Sisältö Esimerkkirakennus: puurakenteinen pienrakennus Kuormat Seinätolpan mitoitus Alapohjapalkin mitoitus Anturan

Lisätiedot

ESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys

ESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys ESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys Perustietoja - Rakennuksen poikittaissuunnan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1, 2 ja 3 avulla molemmissa kerroksissa. - Ulkoseinissä jäykistävänä levytyksenä

Lisätiedot

Asennusohjeet. Ylä- ja alakiskojen (myös puurankaisten) tiivistys alustaansa tehdään mineraalivillakaistan avulla, silloin kun alusta on epätasainen.

Asennusohjeet. Ylä- ja alakiskojen (myös puurankaisten) tiivistys alustaansa tehdään mineraalivillakaistan avulla, silloin kun alusta on epätasainen. Asennusohjeet Tässä esitetyt ratkaisut koskevat seinien sekä väli- ja yläpohjien paloteknistä tyyppihyväksyntää. Ääniteknisessä suunnittelussa noudatetaan viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Seuraavilla sivuilla

Lisätiedot

EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus

EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus Toinen painos EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus Eurokoodi 5 2 EC5 Sovelluslaskelmat - Asuinrakennus EC 5 sovelluslaskelmat Asuinrakennus 3 4 PDF-julkaisu, maaliskuu 2010 ALKUSANAT Tämä ohje on laadittu

Lisätiedot

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

1-1 Kaltevuus 1 : 16. Perustietoja: - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen. tukeutuu mastopilareihin.

1-1 Kaltevuus 1 : 16. Perustietoja: - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen. tukeutuu mastopilareihin. Esimerkki 1: Harjapalkki Perustietoja: 1 - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen harjapalkki, joka tukeutuu mastopilareihin. 6000 - Harjapalkkiin HP101 on kiinnitettynä 1 t:n nosturi. Halli 1

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...

Lisätiedot

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16 1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS 1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa

Lisätiedot

Harjoitustehtävät. Moduuli 1 ja 2. Tehtävät (Sisältää vastaukset)

Harjoitustehtävät. Moduuli 1 ja 2. Tehtävät (Sisältää vastaukset) Harjoitutehtävät Mouuli 1 ja Tehtävät 1-5 10.09.014 (Siältää vatauket) HARJOITUSTEHTÄVIEN OHJE Harjoitutehtävien piteyty on euraavanlainen: 6 uoritettua harjoitutehtävää = 0,5 opintopitettä 4 uoritettua

Lisätiedot

Kuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne.

Kuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne. LAUSUNTO NRO VTT-S-04187-14 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Lahti Levy Oy Askonkatu 11 FI-15100 Lahti 15.9.2014 Kimmo Köntti VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäki PL 1001, 02044 VTT Puh. 020 722 5566,

Lisätiedot

Päivitykset RIL ohjeen 2. korjattuun painokseen

Päivitykset RIL ohjeen 2. korjattuun painokseen 1 (7) Päivitykset RIL 205-2-2007 ohjee 2. korjattuu paioksee Päivitetty ohje umeroidaa uudella vuosituuksella: RIL 205-2-2009 Lisätää S-kirjai iihi kuvii, jotka eivät ole Eurokoodi 5:stä. s. 4 viittaus

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE PALORÄYSTÄS SISÄLTÖ PALORÄYSTÄS

TEKNINEN TIEDOTE PALORÄYSTÄS SISÄLTÖ PALORÄYSTÄS TEKNINEN TIEDOTE PALORÄYSTÄS 31.3.016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ....0 JULKISIVUPALO... 3.0 TUTKIMUKSET...3 4.0 NYKYISET RATKAISUT...4 4.1 Liekinohjain räystään alapinnassa...4 4. Onteloventtiilit...7 5.0 YLÄPOHJAN

Lisätiedot

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille

Lisätiedot

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Tero Lahtela Suuren jännevälin NR yläpohja L = 10 30 m L < 10 m Stabiliteettiongelma Kokonaisjäykistys puutteellinen Yksittäisten puristussauvojen tuenta puutteellinen

Lisätiedot

NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma

NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma RoadShow 2015 Tero Lahtela NR ristikon tuenta Kuvat: Nils Ivar Bovim, University of Life sciences, Norway NR ristikon tuenta NR ristikon yläpaarteen nurjahdustuenta

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

STANDARDIPALONKESTÄVYYSKOKEIDEN TULOSTEN YLEISTÄMINEN KUORMITTAMATTOMAT OSASTOIVAT SEINÄT

STANDARDIPALONKESTÄVYYSKOKEIDEN TULOSTEN YLEISTÄMINEN KUORMITTAMATTOMAT OSASTOIVAT SEINÄT STANDARDIPALONKESTÄVYYSKOKEIDEN TULOSTEN YLEISTÄMINEN KUORMITTAMATTOMAT OSASTOIVAT SEINÄT Tuuli Oksanen, Tiina Ala-Outinen ja Kati Tillander VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kivimiehentie 4 / postiosoite

Lisätiedot

Kun levyjä on kaksi päällekkäin huomioidaan ainoastaan yksi levykerros.

Kun levyjä on kaksi päällekkäin huomioidaan ainoastaan yksi levykerros. 2.1.2008 GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHI 13, GHI 15 JA GHU 13 SEKÄ GYPROC- RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15 JA GTS 9 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN SUUNNITTELUARVOT JA TAULUKKOMITOITUSOHJEET

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE. Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla

TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE. Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla Toukokuu 2008 Alkulause Betonirakenteiden suunnittelussa ollaan siirtymässä eurokoodeihin. Betonirakenteiden

Lisätiedot

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Puupäivä 10.11.2016 RAKENNUKSEN PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Estää syttymistä, palon leviämistä sekä varmistaa rakenteiden kantavuuden palotilanteessa osana rakenteita.

Lisätiedot

Puukerrostalokoulutus

Puukerrostalokoulutus Puukerrostalokoulutus Pintaluokat & Suojaverhous Kouvola 12.6.2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt

Lisätiedot

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. YLEISTÄ Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. Kaksi 57 mm päässä toisistaan olevaa U70x80x alumiiniprofiilia muodostaa varastohyllypalkkiparin, joiden ylälaippojen päälle

Lisätiedot

ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa

ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa Perustietoja - Ulkoseinätolpat oletetaan päistään nivelellisesti tuetuksi. - Ulkoseinätolppien heikompi suunta on tuettu nurjahdusta vastaan tuulensuojalevytyksellä.

Lisätiedot

PROMATECT -200 Asennusohje

PROMATECT -200 Asennusohje 1.1. Teräspilari 1. Teräspilari. 2. PROMATECT -200 levy. 3. PROMATECT -200 levy. 4. Kiinnitys hakain-nauloilla. 1.2. Levyjen asennusvaihtoehdot PROMATECT -200 levypaksuudet eri teräsprofiileille mitoitetaan

Lisätiedot

Pintojen ja katteiden paloluokat

Pintojen ja katteiden paloluokat TEKNINEN TIEDOTE 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään rakennustarvikkeiden ja katteiden jakoa erilaisiin paloluokkiin eurooppalaisen paloluokitusjärjestelmän mukaan. 2.0 RAKENNUSTARVIKKEIDEN

Lisätiedot

CLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta

CLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta CLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta MHM = MassivHolzMauer josta käytännössä markkinoilla vain yksi tuotemerkki jota voi vapaasti soveltaa hyvinkin räätälöityihin rakenneratkaisuihin naulaamalla ristikkäin

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus

Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus T513003 Puurakenteet Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus 1 Liimapuuhalli Laskuesimerkki: Liimapuuhallin pääyn tuulipilarin mitoitus. Tuulipilareien

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä VTT-11366-06. Kiinnitysohjeet ja levyjäykistysominaisuudet

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä VTT-11366-06. Kiinnitysohjeet ja levyjäykistysominaisuudet SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pilava TUULENSUOJALEVYT -tyyppiyväksyntä VTT-11366-06 Kiinnitysojeet ja levyjäykistysominaisuudet Runkoleijona Tuulileijona Päivitetty 4.5.2009 2 SISÄLLYS 1.0 ALKUSANAT...4

Lisätiedot

CENTRIA tutkimus ja kehitys, Ylivieska Vierimaantie 7, 84100 Ylivieska

CENTRIA tutkimus ja kehitys, Ylivieska Vierimaantie 7, 84100 Ylivieska EUROKOODIKOULUTUS CENTRIA tutkimus ja kehitys, Ylivieska Vierimaantie 7, 84100 Ylivieska Aika: Ke 10.2.2010, klo 11.15-17 To 18.2.2010, klo 11.15-17 Ma 22.2.2010, klo 10-16 To 25.2.2010, klo10-15 Kohderyhmä:

Lisätiedot

Gyproc-rakennepiirustukset

Gyproc-rakennepiirustukset Gyproc-rakennepiirustukset Sisällysluettelo sivu - Suojaverhoukset 0 min Osastoivat seinärakenteet, merkintöjen selityksiä OSASTOIVAT SEINÄRAKENTEET Metallirunko k 00, taulukko EI - EI 90 8 Metallirunko

Lisätiedot

Sisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto

Sisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto Sisältö Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen Yleistä, Kantavuus, jäykkyys, akustiikka, palonkestävyys, liitosdetaljit Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30

Lisätiedot

Palkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7,

Palkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7, Palkkien mitoitus 1. Mitoita alla oleva vapaasti tuettu vesikaton pääkannattaja, jonka jänneväli L = 10,0 m. Kehäväli on 6,0 m ja orsiväli L 1 =,0 m. Materiaalina on teräs S35JG3. Palkin kuormitus: kate

Lisätiedot

Pintaluokat & Materiaalit. Eurooppalaiset rakennusmateriaalien paloluokat. Versio 1.0

Pintaluokat & Materiaalit. Eurooppalaiset rakennusmateriaalien paloluokat. Versio 1.0 Pintaluokat & Materiaalit Eurooppalaiset rakennusmateriaalien paloluokat Versio 1.0 1 Alkusanat Vuonna 2002 Suomessa siirryttiin käyttämään eurooppalaista paloluokitusjärjestelmää rinnakkain suomalaisen

Lisätiedot

Palkkivälipohjan äänitekniikka

Palkkivälipohjan äänitekniikka 1.0 KEVYEN VÄLIPOHJAN ÄÄNITEKNINEN TOIMINTA Kevyen välipohjan (esim. puuvälipohja) äänitekninen toiminta poikkeaa merkittävästi massiivisen välipohjan (esim. betonivälipohja) ääniteknisestä toiminnasta.

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015 Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

MAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI

MAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Ruuvipilarikenkä Kiinnityslevyyn hitsattava kiinnityskappale liimaruuveja varten

Ruuvipilarikenkä Kiinnityslevyyn hitsattava kiinnityskappale liimaruuveja varten 5/2000 Väli 2 Puupilarikengät Normien mukaan mitoitettu liitoskappale puun ja betonin väliin Ruuvipilarikenkä Kiinnityslevyyn hitsattava kiinnityskappale liimaruuveja varten www.peikko.com 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus

EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus Toinen painos EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus Eurokoodi 5 EC 5 sovelluslaskelmat Hallirakennus PDF-julkaisu, kesäkuu 2010 ALKUSANAT Tämä ohje on laadittu helpottamaan EC 5 -pohjaista suunnittelua.

Lisätiedot

LATTIA- JA KATTOPALKIT

LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,

Lisätiedot

Puurakenteet. Tomi Toratti

Puurakenteet. Tomi Toratti 1 Puurakenteet Tomi Toratti 25.9.2014 2 SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen. Rakennuksien kantavia rakenneosia koskevat vaatimukset 2012 Toteutusasiakirjat Toteutusluokat TL1, TL2 ja TL3 Toleranssiluokat

Lisätiedot

PALOSUOJAUSOPAS 3/PUU

PALOSUOJAUSOPAS 3/PUU Kevyet ja kantavat puurakenteet MÄÄRITTELE TARVITTAVA PALONKESTOAIKA Vaikka puu luokitellaan palavaksi materiaaliksi, oikein suunniteltu puurakenne selviää suhteellisen hyvin tulipaloista. Kevyet puurakenteet

Lisätiedot

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Jäykistävä rankaseinä

Esimerkkilaskelma. Jäykistävä rankaseinä Esimerkkilaskelma Jäykistää rankaseinä 0.5.0 Sisällysluettelo LÄHTÖTIEDOT... - - LEVYJÄYKISTEEN TIEDOT... - - LIITTIMIEN LUJUUS JA JÄYKKYYS... - - LEVYJEN JÄYKKYYS... - - 5 ULKOISEN VAAKAKUORMAN JAKAUTUMINEN

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4

Lisätiedot

MODUULI 1: 21. 22.5.2014

MODUULI 1: 21. 22.5.2014 1/12 MODUULI 1: 21. 22.5.2014 1. PÄIVÄ Materiaalit ja niiden jatkojalosteet ja puukerrostalot 1.1. Johdanto kurssin sisältöön ja tavoitteisiin 1.2. Materiaalit ja niiden jatkojalosteet Liimapuu, EN 14080

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia .2 Seinäkorkeudet Suurin sallittu seinäkorkeus H max Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty H max (m) Gyproc-seinärakenteiden perustyypeille. Edellytykset: Rankatyypit Gyproc XR (materiaalipaksuus t=0,46 mm),

Lisätiedot

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-0361-1 1 (5) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Lahti Levy Oy Asonatu 11 15100 Lahti 7.4.01 Simo Jouainen VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL 1001, 0044 VTT Puh. 00 7 5566, ax. 00 7 7003

Lisätiedot

Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta.

Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta. () PYYDETÄÄN PALAUTTAMAAN Vastaanottaja: Timo Surakka / Urpo Manninen Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta. Kohde: Rakennelaskelma nrot:

Lisätiedot

ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys

ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - Yläpaarteen taso jäykistetään yläpaarteiden väliin asennettavilla vaakasuuntaisilla NRjäykisteristikoilla. - Vesikatteen ruoteet siirtävät

Lisätiedot

Kuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät:

Kuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät: PIENTALON PUURUNKO JA JÄYKISTYS https://www.virtuaaliamk.fi/bin/get/eid/51ipycjcf/runko- _ja_vesikattokaavio-oppimisaihio.pdf Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka, Puurakenteet Luentoaineisto: - Materiaalia

Lisätiedot

Puukerrostalon suunnittelu eurokoodeilla

Puukerrostalon suunnittelu eurokoodeilla Puukerrostalon suunnittelu eurokoodeilla Eurokoodiseminaari 2012 Hanasaaren Kulttuurikeskus 31.10.2012 1 kuuluu Metsä Groupiin Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni, joka keskittyy viiteen

Lisätiedot

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.

Lisätiedot

T512905 Puurakenteet 1 5 op

T512905 Puurakenteet 1 5 op T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin

Lisätiedot

Markku Kortesmaa Rakenteiden mekaniikka, Vol. 40 No. 2, 2007, s. 40-47

Markku Kortesmaa Rakenteiden mekaniikka, Vol. 40 No. 2, 2007, s. 40-47 PUUN ORTOTROPIA VAURIOIDEN AIHEUTTAJANA Markku Kortesmaa Rakenteiden mekaniikka, Vol. 40 No. 2, 2007, s. 40-47 TIIVISTELMÄ Puu on ortotrooppinen materiaali, mikä on otettava huomioon rakennesuunnittelussa.

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 14: VOIMALIITOKSET

HalliPES 1.0 OSA 14: VOIMALIITOKSET HalliPES 1.0 OSA 14: VOIMALIITOKSET 28.4.2015 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään primäärirungon voimaliitosia ja niien mitoitusohjeita. Voimaliitoset mitoitetaan tapausohtaisesti määräävän uormitusyhistelmän

Lisätiedot

Puu maatilarakentamisessa. Tuotanto- ja varastorakennusten suunnitteluohje

Puu maatilarakentamisessa. Tuotanto- ja varastorakennusten suunnitteluohje Puu maatilarakentamisessa Tuotanto- ja varastorakennusten suunnitteluohje Puu maatilarakentamisessa Tuotanto- ja varastorakennusten suunnitteluohje 2. päivitetty painos elokuu 2008 [Teksti] Tero Lahtela

Lisätiedot

WQ-palkkijärjestelmä

WQ-palkkijärjestelmä WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin

Lisätiedot

Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet. Vetotangolla vahvistettu palkki

Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet. Vetotangolla vahvistettu palkki Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet Vetotangolla vahvistettu palkki 16.08.2014 Sisällysluettelo 1 MEKAANISIN LIITTIMIN YHDISTETYT RAKENTEET... - 3-1.1 VETOTAGOLLA VAHVISTETTU PALKKI ELI JÄYKISTETTY

Lisätiedot

Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy

Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Taustaa Rakennusten paloturvallisuussuunnittelun lähtökohtana ovat rakennusten paloluokat, jotka rajoittavat niiden

Lisätiedot

PUUPALKIN JA -PILARIN PALOMITOITUS. Laskentapohja

PUUPALKIN JA -PILARIN PALOMITOITUS. Laskentapohja PUUPALKIN JA -PILARIN PALOMITOITUS Laskentapohja Joni Koivisto Opinnäytetyö Huhtikuu 2016 Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA

PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA FISKARS OYJ PARKVILLAN KOPPARHAMMARVÄGEN 3 10470 RASEBORG LAUSUNTO VÄLIPOHJARAKENTEEN PALONKESTOSTA Laadittu PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 TARKASTELTAVA

Lisätiedot

MUUTOSLISTA 1 (18) Finnwood 2.3 SR1

MUUTOSLISTA 1 (18) Finnwood 2.3 SR1 MUUTOSLISTA 1 (18) FINNWOOD 2.3 SR1 (RIL 205-1-2009) OHJELMAVERSION MUUTOKSET (RIL 205-1-2009) ohjelmaversio sisältää Finnwood 2.3 (RIL 205-1-2009) ohjelmaan verrattuna alla luetellut muutokset. Nämä on

Lisätiedot

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. EN 1995-1-1 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-1:Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. EN 1995-1-1 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-1:Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt 1 LIITE 16 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN EN 1995-1-1 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-1:Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Sertifikaatti Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy valmistaa Rakennuslevyjä Gyproc GR 13, GR 13 W, GRI 13, GEK 13, GN 13, GN 13 W, Gyproc 4, ja GTS 9 Tämä sertifikaatti koskee rakennuslevyjen käyttöä rakennuksen

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Puurakenteiden suunnittelu ja mitoitus

Puurakenteiden suunnittelu ja mitoitus Tekn. tri Mika Leivo Puutuotealan osaamiskeskus, Wood Focus Oy/Puuinfo mika.leivo@woodfocus.fi Tässä artikkelissa esitellään pelkistettynä puurakenteiden mitoitusperusteita ja tavanomaisten puurakenteiden

Lisätiedot

PUUKERROSTALO. - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys. Tero Lahtela

PUUKERROSTALO. - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys. Tero Lahtela PUUKERROSTALO - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Tero Lahtela NR-RISTIKOT NR-RISTIKOT NR-RISTIKOT YLÄPAARTEEN SIVUTTAISTUENTA UUMASAUVAN SIVUTTAISTUENTA Uumasauvan tuki YLÄPAARTEEN SIVUTTAISTUENTA

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMASTA TERÄKSESTÄ VALMISTETTUJEN PUURAKENTEIDEN LIITOSTEN PALONKESTÄVYYS

RUOSTUMATTOMASTA TERÄKSESTÄ VALMISTETTUJEN PUURAKENTEIDEN LIITOSTEN PALONKESTÄVYYS RUOSTUMATTOMASTA TERÄKSESTÄ VALMISTETTUJEN PUURAKENTEIDEN LIITOSTEN PALONKESTÄVYYS Palotutkimuksen päivät 27. 28.8.2007 T. Oksanen, A. Kevarinmäki, R. Yli Koski. O. Kaitila VTT Esitys perustuu tutkimukseen

Lisätiedot