Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti"

Transkriptio

1 Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti

2

3 SISÄLLYS 1. Johdanto Ilmastofoorumin toiminta vuonna Vuosittain seurattavat mittarit...3 I. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä...3 II. Kiinteistöjen kulutusseurantatiedot...5 III. Kokonaiskulutus koko kaupungin alueelta (sähkö, lämpö, vesi)...6 Sähkön kulutus...6 Lämmön kulutus...1 Veden kulutus...13 IV. Energiansäästöä edistävien kokeiluhankkeiden toteutuminen...16 V. Paperin kulutus...16 Pehmopaperi...17 Toimistopaperi...18 VI. Taloudellisen ajotavan kurssit...19 VII. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät (paikallisliikenne)...21 VIII. Kevyenliikenteen verkoston pituus...22 IX. Kaupungin omistamat tai käyttämät vaihtoehtoista polttoainetta käyttävät ajoneuvot...23 X. Kaupungin käytössä olevien ajoneuvojen polttoaineen kulutus Kehitysehdotuksia Johtopäätökset...26 Lähteet...27

4

5 1. Johdanto Imatran kaupunginvaltuusto hyväksyi Imatran ilmasto ohjelman syksyllä 29 ja sen jälkeen perustettiin kaupungin eri toimialojen työntekijöistä koostuva ilmastofoorumi. Ilmastofoorumi seuraa ilmasto ohjelman tavoitteiden toteutumista ja kehittää samalla toimenpiteitä Imatran alueen kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Ilmastofoorumi kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja laatii vuosittain raportin tai yhteenvedon ilmasto ohjelman toteutumisesta. Raportissa seurataan mm. ilmasto ohjelmaan kirjattuja mittareita ja analysoidaan niiden kehitystä ja tarkoituksenmukaisuutta. Osaa mittareista seurataan vuosittain, toisia harvemmin. Kasvihuonekaasupäästöt on tarkoitus kartoittaa viiden vuoden välein. Vuoden 21 raportissa voitiin kuitenkin hyödyntää Benviroc Oy:n tuottaman CO2 raportin kasvihuonepäästölaskelmia, jotka perustuvat pääosin samoihin tilastoihin kuin yleisesti kuntien käyttämä KASVENER laskentaohjelma. Palvelu sisältää vuosiraportin lisäksi viikkotasoisen päästöseurannan, joka on nähtävillä palvelun internetsivuilla raportti.fi. Kuva 1. CO2 raportin tuottamaa viikoittaista tilastoa Imatran kasvihuonepäästöistä. (CO2 raportti / Benviroc Oy. 21). 1

6 2. Ilmastofoorumin toiminta vuonna 21 Vuonna 21 Imatran kaupungin ilmastofoorumi kokoontui neljä kertaa. Koollekutsujana toimi ympäristönsuojelupäällikkö Anna Maija Wikström ja sihteerinä Tiina Virtanen EKIS ilmastonmuutoshankkeesta. Ilmastofoorumin varsinaiset jäsenet olivat: Timo Alatalo Merja Kaksonen Iris Koho Virpi Kytösalmi Minna Kähtävä Marttinen Eero Laajo Matti Landvik Lea Markkanen Matti Ohvo Matti Pöljö Reijo Salonen Risto Tahvanainen Unto Tiainen Urpo Tiainen Marja Urpalainen Imatran Lämpö ympäristötoimi sosiaali ja terveystoimi yhteiset palvelut kulttuuritoimi (osan aikaa) kulttuuritoimi (osan aikaa) sivistystoimi sosiaali ja terveystoimi esikunta rakennusvalvonta tekninen toimi Imatran Lämpö tekninen toimi sivistystoimi sosiaali ja terveystoimi 2

7 3. Vuosittain seurattavat mittarit I. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä Tässä raportissa on päädytty tarkastelemaan Imatran kaupungin alueelta Kukkuroinmäen jätekeskukseen päätyvää loppusijoitettavaa jätemäärää perustuen Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n jätetilastoihin, pois lukien pilaantuneet maa alueet. Syynä tähän jaotteluun on se että, pilaantuneiden maiden osuus kokonaisjätemäärästä voi vaihdella vuosittain hyvin paljon, kuten kuvasta 2 käy ilmi. Esimerkiksi vuonna 28 pilaantuneita maita päätyi käsittelyyn lähes 62 tonnia, mikä vastasi noin 85 % kokonaisjätemäärästä. Suuri pilaantuneiden maiden osuus kyseisenä vuonna johtui puhdistetun teollisuustontin maamassoista. Ongelmajätteiden ja hyötykäyttöön päätyvän jätteen osuus on niin pieni suhteessa kokonaisjätemäärään, että käytännössä kuvassa 2 näkyy ainoastaan pilaantuneiden maiden (ja muun öljyyntyneen maa aineksen) sekä kompostointiin ja loppusijoitukseen päätyvän jätemäärän osuudet. tonnia Ongelmajäte Pilaantuneet maat Hyötykäyttö Kompostointi Loppusijoitus Kuva 2. Imatran jätejakeet, mukaan lukien pilaantuneet maat. 3

8 Pilaantuneiden maiden osuuteen ei myöskään voida vaikuttaa ilmasto ohjelmassa tärkeiksi katsotuilla toimenpiteillä, kuten kierrätyksellä ja ylipäätään jätteenmäärää vähentämällä. Kuvassa 3 voidaan havaita positiivinen kehitys vuodesta 23 vuoteen 21, jolloin loppusijoitettavan jätteen määrä suhteessa kokonaisjätemäärään on lievässä laskussa, joskin tilanne kahtena viime vuotena on pysynyt lähes samana. 6, % 45, % 3, % 15, %, % Kuva 3. Loppusijoitettavan jätteen osuus pois lukien PIMA kohteet. Kaatopaikalle päätyvän jätteen tavoitetaso on merkitty punaisella viivalla. Euroopan unionin vuonna 28 hyväksyttyyn jätedirektiiviin perustuvan valtakunnallisen jätesuunnitelman perustavoite on jätteiden määrän vähentäminen. Sen mukaisesti vuonna 216 loppusijoitettavan jätteen osuus yhdyskuntajätteestä saisi olla enintään 2 %. Tavoitetaso on merkitty kuvaan 3 punaisella viivalla, joten siitä näkyy, että vähentämistarvetta on vielä runsaasti, noin 2 %. (Trans Mond Environment Oy ym. 29). 4

9 Jätehuollon osuus Imatran kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä vuonna 21 oli 7 %, kun teollisuuden päästöjä ei lasketa mukaan. Mikäli teollisuuden päästöt huomioitaisiin, jätehuollon osuus kokonaispäästöistä olisi entistä vähäisempi. Jätehuollon päästöt muodostuvat kiinteän jätteen kaatopaikkasijoituksesta ja laitoskompostoinnista sekä jätevesien käsittelystä. Vaikka näiden päästöjen osuus ei olekaan merkittävä kokonaisuutta ajatellen, voidaan niihin vaikuttaa helposti tehostamalla kierrätystä ja materiaalien hyötykäyttöä ja on siitä syystä tärkeä kehittämiskohde. (CO2 raportti / Benviroc Oy. 211). II. Kiinteistöjen kulutusseurantatiedot Imatran kaupunki on allekirjoittanut vuonna 27 Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) Kauppa ja teollisuusministeriön kanssa (nykyinen Työ ja elinkeinoministeriö). Tässä yhteydessä on ollut tarkoitus käsitellä lyhyesti KETS raportointia, mutta se ei ole valmistunut vielä tämän raportin kirjoitusvaiheessa. Energiatehokkuussopimus koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu ja ulkovalaistuksen, vesi ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkun muun sopimuksen piirissä. Sopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina verrattuna vuonna 26 kulutettuun energiamäärään. Tämä on asetettu myös Imatran kaupungin ilmasto ohjelman yhdeksi avaintavoitteeksi. (Imatran kaupungin tekninen toimi. 28). Energiatehokkuussopimukseen on listattu toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteet koskevat hankintojen ohjeistusta, rakentamisen, maankäytön ja liikennejärjestelyjen suunnittelua, liikenteen energiatehokkuuden parantamista, energiakatselmusten suunnitelmallista toteuttamista, uusien toimintamallien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sekä koulutusta ja tiedotusta. Merkittävimmät säästötavoitteet (94,6 %) kohdistuvat toimitilojen lämmitystarpeeseen sekä katuvalaistukseen ja muuhun sähkön käyttöön. (Imatran kaupungin tekninen toimi. 28). 5

10 Kaupungin palveluksessa oleville henkilöille suunnattua koulutusta ja tiedotusta energiatehokkaista toimintatavoista alettiin vuonna 21 suunnitella toteutettavaksi niin sanotun Ekotukitoiminnan avulla. Toiminnan tavoitteena on välittää koulutettujen ekotukihenkilöiden avulla tietoa arjen energiansäästöstä oman työyhteisönsä jäsenille sekä välittää tietoa myös aktiivisesti erilaisten tapahtumien ja näyttelyiden avulla kuntalaisille ja yhteisöille. Ekotukitoiminta käynnistettiin EKIS ilmastonmuutoshankkeen voimin vuoden 21 lopussa, mutta hankkeen päätyttyä toiminnan jatkumisesta ei ole tässä vaiheessa tietoa. III. Kokonaiskulutus koko kaupungin alueelta (sähkö, lämpö, vesi) Kokonaiskulutuksesta ja päästöistä puhuttaessa on mietittävä, mitä kokonaisuutta kulloinkin tarkastellaan. Imatralla teollisuus on merkittävä energian tuottaja ja käyttäjä ja kuitenkaan kaupunki ei voi kummemmin vaikuttaa teollisuuden energiantuotantotapoihin. Päästöistä teollisuuden osuus on myös moninkertainen verrattuna muihin sekotoreihin, joten tässä yhteydessä suurteollisuuden energiantuotanto ja kulutus on rajattu seurannan ulkopuolelle. Raportissa käytetyt tiedot ovat peräisin Imatran seudun sähkön, Imatran Lämmön ja Imatran Veden vuositilastoinneista ja perustuvat sähkönsiirtoon, kaukolämmön ja maakaasun jakeluun sekä laskutettuun vesimäärään. Sähkön kulutus Tässä raportissa on käytetty sähkön kulutuksen mittarina Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n asiakkailleen siirtämää sähkön määrää. Tarkasteluun ei lukeudu siten teollisuuden tuottamaa sähköä, minkä osuus Imatran alueen sähköntuotannossa on kuitenkin merkittävä. Imatran Seudun Sähkön hankkimasta sähköstä vuonna 29 on tuotettu uusiutuvalla energialla 27 %, ydinvoimalla 13 % sekä fossiilisilla polttoaineil 6

11 la ja turpeella 6 %. Vuoden 21 energiantuotannon jakaumaa ei ole vielä raportin kirjoitusvaiheessa ollut saatavilla. (Imatran Seudun Sähkö. 21). Seurantajaksolla sähkönkulutus on noussut Asumisen ja maatalouden sektorilla, mutta vastaavasti laskenut Palvelujen ja rakentamisen sektorilla. Teollisuuden sähkönkulutus, mihin lukeutuu Imatran alueen pk yrityksiä, sähkönkulutus on vuoden 29 jälkeen kääntynyt hieman nousuun (Kuva 4.). MWh Asuminen ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Kuva 4. Sähkön kulutuksen jakautuminen Imatralla vuosina 28 21, pois lukien teollisuuden oma sähkön tuotanto ja sen kulutus. Maatalouden merkitys Imatran sähkön kulutuksessa on hyvin vähäinen, joten asumisen ja maatalouden sektorin kulutuksen kasvu selittyy pääasiassa lämmitys ja kotitaloussähkön lisääntyneellä käytöllä. Talvet 29 ja 21 olivat kylmiä, mikä lisäsi lämmitystarvetta. Vastaavasti pieni notkahdus palvelu ja teollisuussektoreiden sähkönkulutuksessa kuvannee vuoden 29 taloudellisen taantuman aikaa, joka vuoden 21 aikana alkoi helpottaa. Vertailun vuoksi kuvissa 5 ja 6 on esitetty CO2 raportti palvelun tuottamat tilastot Imatran alueen sähkönkulutuksen jakautumisesta ja siitä aiheutuneista päästöistä, missä on mukana myös teollisuuden oma sähköntuotanto. 7

12 MWh Asuminen ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Kuva 5. Sähkön käytön jakautuminen sektoreittain mukaan lukien teollisuuden oma sähköntuotanto. kt CO2-ekv Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Teollisuuden sähkönkulutus Kuva 6. Kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutuksen sekä sähkölämmityksen päästöt Imatralla vuosina Vuoden 21 tieto on ennakkotietoa. Mikäli teollisuuden oma sähköntuotanto huomioidaan, valtaosa Imatran alueen sähkönkulutuksesta aiheutuvista päästöistä on peräisin teollisuudesta. Päästöt eivät ole 8

13 kuitenkaan suoraan verrannollisia kulutukseen. Sähkönkulutuksen päästökerroin vaihtelee vuosittain riippuen muun muassa kotimaassa käytettyjen polttoaineiden osuuksista, vesivoiman saatavuudesta ja päästökauppamarkkinoiden tilanteesta. Tästä syystä vuoden 21 sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt olivat kolmanneksen suuremmat kuin vuonna 29, johtuen sähkön erillis ja CHP tuotantojen kasvusta. Kasvanutta kysyntää jouduttiin kattamaan erityisesti kivihiilellä ja muilla fossiilisilla polttoaineilla, mikä kasvatti keskimääräistä päästökerrointa. (CO2 raportti / Benviroc Oy. 211). Tästä syystä pelkkä päästöseuranta ei välttämättä anna todellista kuvaa esimerkiksi kaupungin energiatehokkuustoimenpiteistä. Malliesimerkkinä tähän on otettu Imatran kaupungin katuvalaistuksen vähentäminen. Kuvassa 7 käy ilmi, miten katuvalaistuksen sähkönkulutus on vähentynyt vuonna 21 noin 1 MWh edellisvuoteen verrattuna, mutta valaistuksesta aiheutuvat päästöt ovat jatkaneet kasvuaan. Päästöt on laskettu käyttämällä koko Suomen keskimääräisiä sähkönkulutuksen päästökertoimia (CO2 raportti / Benviroc Oy. 211). t CO2-ekv 25 MWh Päästö Kulutus 9 Kuva 7. Imatran tie ja katuvalaistuksen sähkönkulutus ja valaisusta aiheutuneet päästökertoimella lasketut kasvihuonepäästöt vuosina

14 Lämmön kulutus Lämmön kulutuksen suhteen tässä on tarkasteltu Imatran Lämmön toimittaman maakaasun ja kaukolämmön määrää sekä Imatran kaupungin omistuksessa tai käytössä olevia öljylämmitteisiä kiinteistöjä. Öljyn kulutuksessa ovat tarkastelun ulkopuolelle jääneet näin ollen imatralaiset yksityiset kotitaloudet ja muut kiinteistöt, joihin Imatran kaupunki ei ole hankkinut lämmitysöljyä. Käytetyt tilastotiedot on saatu Imatran Lämmöltä ja Imatran kaupungin kiinteistöhuollosta. Maakaasun myynti lisääntyi vuonna 21 edellisvuodesta 5,3 % ja kaukolämmön myynti 9,7 %. Vuoden 21 keskilämpötila Imatralla oli asteen verran lämpimämpi kuin edellisvuotena, mutta talvikuukausien keskilämpötila oli kolme astetta kylmempi, mikä lisäsi lämmitystarvetta (Imatran kaupunki. Ympäristö ja tutkimusyksikkö 211; Ahlqvist Minna. 211). Myös asiakasmäärä ja lämmitettävä rakennustilavuus olivat edellisvuotta suuremmat. (Imatran kaupunki. 211). 1 MWh Kuva 8. Maakaasun myynti vuosina 27 21, Imatran Lämpö 1

15 1 MWh Kuva 9. Kaukolämmön myynti vuosina 27 21, Imatran Lämpö Imatran kaupungin omistuksessa olevien kiinteistöjen öljyn kulutus on laskenut vertailujakson aikana vuodesta 28 lähtien. Tämä johtuu suurelta osin kuitenkin kiinteistöjen myynnistä ja näin ollen kyseisten kiinteistöjen öljyn kulutus ei todellisuudessa ole välttämättä vähentynyt, kulutus ei vain näy enää Imatran kaupungin tilastoissa. 1 litraa Kuva 1. Öljyn kulutus Imatran kaupungin kiinteistöissä

16 Kiinteistökaupan lisäksi öljyn kulutuksen seurantaa ja vertailua vaikeuttaa se, että mittarina käytetään toimitettua öljyä, ei suoraan kulutukseen perustuvaa öljymäärää. Näin ollen loppuvuodesta tehdyt suuret tilaukset nostavat sen vuoden kulutuslukemia vaikka todellinen öljyn kulutus tapahtuukin vasta seuraavana vuonna. Myös kiinteistön käyttömuodon ja käyttäjämäärien muutokset voivat vaikuttaa kyseisen kiinteistön öljynkulutukseen. Tämä on selvästi nähtävillä esimerkiksi Meltolan päiväkodin öljyn kulutuksen vähentymisenä, kun kiinteistö on vuonna 21 purettu ja käyttäjät siirtyneet väliaikaisiin tiloihin. Uusi päiväkotirakennus lämmitetään tulevaisuudessa maalämmöllä. Lämmitysjärjestelmään on mahdollista liittää myös viereinen Meltolan koulu. Muita lämmitystapamuutoksia ei Imatran kaupungin omistamissa kiinteistöissä ole viimevuosina tehty. (Airas Julin Eija. 211). litraa Kuva 11. Meltolan päiväkodin öljyn kulutus vuosina Lämmön tuotannon päästövaikutusten tarkastelussa on hyödynnetty CO2 raportti palvelun tuottamaa Imatran kasvihuonekaasupäästöraporttia, jossa on huomioitu Imatran alueen kaikki kulutusperusteiset päästöt, mukaan lukien teollisuus, palvelut ja asuminen. Kaukolämmön päästöistä noin puolet aiheutuu teollisuuden kaukolämmön käytöstä ja vastaavasti öljylämmityksen päästöistä noin puolet aiheutuu palvelusektorilta. Lämmitystarpeen kasvu kahtena viime vuotena näkyy myös rakennusten lämmityksestä aiheutuneiden päästöjen kasvuna. (CO2 raportti / Benviroc Oy. 211). 12

17 kt CO2-ekv Kaukolämpö Öljylämmitys Puun pienkäyttö Kuva 12. Rakennusten lämmityksen päästöt Imatralla vuosina (CO2 raportti / Benviroc Oy. 211). Rakennusten lämmityksestä aiheutuneita päästöjä voitaisiin vähentää energiatehokkuutta parantamalla mutta myös tehostamalla uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa. Tähän voidaan vaikuttaa muun muassa tarjoamalla uudis ja korjausrakentajille neuvontaa vaihtoehtoisista lämmitysmuodoista sekä ohjaamalla valintoja määräyksillä. Veden kulutus Imatran kaupungin alueen vedenjakelusta ja jätevedenkäsittelystä vastaa Imatran Vesi. Veden kulutuksen mittarina on tässä käytetty Imatran Veden laskuttamaa vesimäärää. Todellisuudessa veden kulutus on kuitenkin huomattavasti suurempi korkean vuotovesimäärän takia. Hukkavesiprosentti oli vuonna %. Laskuttamattoman veden osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut %:n välillä ja laskuttamattoman viemäriveden osuus jopa %:n välillä. Merkittävin syy korkeaan vuotoveden määrään on huonokuntoinen verkosto. Laskuttamattoman viemäriveden osuutta kasvattavat lisäksi hulevedet, joita päätyy vuotavan viemäriverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle. (Imatran Vesi. 21; Jääskeläinen Marja. 21). 13

18 Laskutetun veden määrä on kuitenkin viime vuosina ollut selvässä laskussa. Siihen ovat vaikuttaneet Imatran väkiluvun pieneneminen, mutta myös veden kulutustottumusten muuttuminen ja uudet vähemmän vettä käyttävät kodinkoneet ja vesikalusteet. (Imatran Vesi. 21; Varis Jouko. 28). Yleisesti ottaen kotitalouksien vedenkulutus on Imatralla hyvin kohtuullista, noin 12 litraa/as/vrk, kun suositustaso on 13 litraa/as/vrk (Motiva. 211). 1 m Kuva 13. Imatran Veden laskuttama vesimäärä vuosina Veden kulutuksen vähentämiseksi oleellista olisi saada verkosto kuntoon. Myös kuluttajien käyttötottumuksia voidaan edelleen parantaa neuvonnalla mutta myös taksapolitiikalla. Verkoston kuntoon saattamiseksi seuraavan viiden vuoden aikana on arvioitu tarvittavan vuosittain 2,4 M saneerauksiin. Suuret vuotovesimäärät lisäävät luonnollisesti pumppauksen tarvetta ja näin ollen energiankulutusta. Energianhinnan 14

19 jatkuvasti noustessa pumppauksen osuus kustannuksista nousee. (Varis Jouko. 28; Imatran Vesi. 21; Imatran kaupunki. 211). Laskuttamaton vesi (suurin osa vuotovettä) 32 % Laskutettu vesi 68 % Kuva 14. Laskuttamattoman veden osuus pumpatun talousveden kokonaismäärästä vuonna 29. (Imatran vesi. 21). Laskutettu viemärivesi 39 % Laskuttamaton viemärivesi (suuin osa hulevesiä) 61 % Kuva 15. Laskuttamattoman viemäriveden osuus puhdistamolle tulevasta kokonaisjätevesimäärästä vuonan 29. (Imatran vesi. 21). 15

20 IV. Energiansäästöä edistävien kokeiluhankkeiden toteutuminen Tähän kohtaan on listattu yleisesti ottaen energian säästöä ja energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä, mitä kaupungissa on toteutettu, vaikka ne eivät varsinaisia kokeiluhankkeita olisikaan. Vuonna 21 tällaisia toimenpiteitä ovat olleet muun muassa: Kaupungintalon valtuustosalin valaistuksen uusiminen (vanhat lamput, 12 kpl, korvattu energiansäästölampuilla). Katuvalojen sammutus kesäaikana klo 3 välisenä aikana. Selvitystyön käynnistäminen koskien Meltolan jätevedenpuhdistamon energiatehokkuuden tehostamista. Selvitys toteutetaan osana Marja Jääskeläisen Energiatehokkuusasiantuntijuus koulutusta. Uuden Meltolan päiväkodin lämmitysjärjestelmä maalämmölle, johon liitetään mahdollisesti tulevaisuudessa myös viereinen koulu. Kiinteään polttoaineeseen pohjautuvan energiaselvityksen valmistuminen (Imatran Lämpö) Otettu käyttöön vuoden 21 lopulla kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä, jonka tarkoituksena on vähentää turhia ajoja. Honkaharjun sairaalan remontin yhteydessä ikkunoiden uusiminen. V. Paperin kulutus Tässä yhteydessä on seurattu Imatran kaupungin kiinteistöjen pehmopaperin ja valkoisen toimistopaperin kulutusta. Seuranta perustuu tilaustietoihin, joten luvut eivät vastaa suoraan todellista kulutusta, mutta antavat suuntaviivat kulutuksen kehittymisestä. Tilattu paperimäärä saattaa riittää joissain kohteissa esimerkiksi yli vuoden, mutta pitkällä aikavälillä vuosien väliset erot pitäisi tasoittua. (Airas Julin Eija. 211). 16

21 Pehmopaperi Pehmopaperia on toimitettu vuoteen 21 mennessä samankokoisissa erissä, mutta koska jakeluerien koot ovat muuttuneet vuoden 211 alusta, vertailu on tehty toimitettujen paperierien pakkaus ja rullamäärien mukaan. Tähän asti käsipyyhkeitä on toimitettu 15 kappaleen laatikoissa ja WC papereita 21 rullan ja isoja WC papereita 6 rullan säkeissä. Vuoden 211 alusta lähtien jakeluerät ovat suurentuneet siten, että käsipyyhkeitä toimitetaan 21 kappaleen laatikoissa, WC papereita 4 rullan ja isoja WC papereita 12 rullan säkeissä. (Airas Julin Eija. 211). Pehmopaperin kulutus näyttäisi olevan lievästi laskussa, erityisesti käsipyyhepaperien osalta. Syynä voi olla joidenkin yksiköiden siirtyminen kangasrullapyyhejärjestelmään, mutta myös yleinen valveutuneisuus. Myös käyttäjämäärät ovat voineet vähentyä. kpl 1 kpl Käsipyyhe, pakkaukset WC, rullat WC-maxi, rullat Kuva 14. Pehmopaperin tilausmäärät vuosina Pehmopapereiden kuljetuskustannukset ovat vuodesta 27 lähtien olleet nousussa johtuen mitä todennäköisimmin yleisestä polttoaineiden hinnan noususta. Kuljetusten osuus hankinnan kokonaishinnasta on pysytellyt noin kymmenessä prosentissa, mutta mikäli jakeluerien koon tuplaantuminen vastaavasti puolittaa kuljetusten mää 17

22 rän, näyttäisi siltä, että kokonaiskuljetusten hinta jatkaa laskuaan ja mikä tärkeintä kuljetuksista aiheutuvat kasvihuonepäästöt pienenevät merkittävästi. 94 Kuljetus, Paperi Kokonasikust. Kuljetus 4 Kuva 15. Pehmopaperin hankintakustannukset vuosina Toimistopaperi Toimistopaperin kulutuksen mittariksi on tässä otettu valkoinen toimistopaperi, joka on keskitetysti tilattu kaupungin Painatuskeskuksen toimesta. Vertailussa käytetään tilausmääriä samoin kuin pehmopaperin kulutusseurannassa. Lähemmäksi todellista kulutusmäärää voitaisiin päästä, mikäli kaikissa kopiokoneissa olisi asennettuna tulostelaskuri, mutta sellainen puuttuu monista tällä hetkellä käytössä olevista tulostimista. (Kytösalmi Virpi. 211). Tilastoista puuttuu myös yksiköitten omat toimistopaperihankinnat ja värillisen toimistopaperin tilausmäärät. On kuitenkin oletettavaa, että kyseiset määrät ovat huomattavasti pienempiä, kuin Painatuskeskuksen tilaukset. Jatkossa paperin kulutuksen seurantaa voitaisiin kehittää siten, että yksiköt seuraisivat oman paperin kulu 18

23 tusta tarkemmin. Tällöin myös paperin kulutuksen vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset tulevat selkeämmin esille. (Kytösalmi Virpi. 211). Toimipisteissä on toimistopaperin kulutuksen vähentämiseksi muun muassa otettu käyttöön kaksipuolinen tulostus laitteiden oletusasetuksena sekä vähennetty henkilökohtaisten pöytätulostimien määrää. 1 arkkia Kuva 16. Valkoisen toimistopaperin tilausmäärät, Imatran kaupungin Painatuskeskus VI. Taloudellisen ajotavan kurssit Imatran kaupungin ilmasto ohjelman yhdeksi mittariksi on valittu taloudellisen ajotavan koulutukset ja niiden osallistujamäärät. Lähtökohtaisen ajatuksena on se, että taloudellisen ajotavan omaksuminen vähentää merkittävästi polttoaineen kulutusta ja näin ollen liikenteestä aiheutuneita kasvihuonepäästöjä. Lisäksi ennakoiva, taloudellinen ajotapa lisää tutkitusti liikenneturvallisuutta. Taloudellisen ajotavan koulutusta on järjestetty vuosien mittaa sellaisille kaupungin työntekijöille, jotka ajavat työssään paljon autoa, kuten varikon ja kotisairaanhoidon henkilöstö. 19

24 Vuonna 21 EKIS hanke tarjosi Imatran kaupungin työntekijöille kaksi taloudellisen ajotavan koulutustilaisuutta, joiden käytännön järjestämisestä vastasi LIS Group Oy. Osallistujia oli ensimmäisessä koulutuksessa 8 kpl ja toisessa 14kpl. Jälkimmäinen koulutus oli suunnattu erityisesti kotihoidon työntekijöille. Tavoitteena oli järjestää vertailu taloudellisen ajotavan koulutuksen käyneiden ja kouluttamattomien henkilöiden välillä. Sopivat vertailuryhmät löytyivät kotihoidosta, joka muodostuu eteläisestä ja pohjoisesta alueesta. Koulutus järjestettiin marraskuun puolivälissä Imatran kaupungin kotihoidon pohjoiselle ryhmälle sekä akuuttiryhmälle, joilla on yhteensä kahdeksan leasing autoa käytössään. Verrokkiryhmänä toimii näin ollen eteläinen kotihoidon ryhmä, jolla on käytössään yhteensä seitsemän leasing autoa. Koska koulutus järjestettiin niin loppuvuodesta, voidaan vuoden 21 kulutustietoja pitää molempien ryhmien osalta perustasona, johon verrataan vuoden 211 kulutustietoja. Vuoden 211 ensimmäinen kolmannes näyttäisi ainakin pelkkien polttoaineen kulutustilastojen perusteella siltä, että taloudellisen ajotavan koulutus ei ole tuonut merkittäviä muutoksia polttoaineen kulutukseen. Jotta luvut olisivat täysin vertailukelpoiset, tulisi tiedossa olla myös ajokilometrien määrä, jotta tiedettäisiin, onko kulutus vähentynyt suhteessa ajokilometreihin. Lisäksi työajoja tehdään merkittävässä määrin myös omilla autoilla, joiden polttoaineen kulutusta ei näy kaupungin automaattikorttien laskuissa, vaan ne pitäisi selvittää ajopäiväkirjoista. litraa Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Pohjoinen 21 Pohjoinen 211 Eteläinen 21 Eteläinen 211 Kuva 17. Eteläisen ja pohjoisen kotisairaanhoidon polttoaineen kulutus kuukausitasolla vuosina 21 ja

25 VII. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät (paikallisliikenne) Tieliikenteestä aiheutuu Imatralla suurimmat kasvihuonepäästöt, mikäli teollisuuden päästöt rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Tieliikenteen päästöistä puolestaan noin kolme neljäsosaa aiheutuu henkilö ja pakettiautoliikenteestä. (CO2 raportti / Benviroc Oy. 211). Näin ollen yhtenä merkittävänä keinona tieliikenteen päästöjen vähentämisessä on henkilöautoilijoiden houkutteleminen käyttämään joukkoliikennettä. kt CO2-ekv Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto Kuva 18. Imatran päästöt sektoreittain vuosina ilman teollisuutta. Uusi joukkoliikennelaki ( /869) velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta alueensa joukkoliikenteen palvelutason vuoden 211 loppuun mennessä. Lain velvoitteita vastaamaan on laadittu Imatran joukkoliikennesuunnitelma 21 (lausuntokierroksella 4/211). Joukkoliikennesuunnitelman tulisi tukea Imatran kaupungin ilmasto ohjelman tavoitetta 3. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet. Kevyt ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia vaihtoehtoja. (Liidea Oy. 21). 21

26 Joukkoliikennesuunnitelmassa on esitetty kehittämistarkasteluja koskien linjastoa, lippu ja taksajärjestelmää, aikatauluinformaatiota sekä markkinointia ja tiedottamista. Jatkossa ilmasto ohjelman seurannassa voitaisiin joukkoliikenteen matkustajamäärien lisäksi seurata esitettyjen toimenpiteiden toteutumista sekä niiden vaikutusta ilmasto ohjelman tavoitteiden toteutumiseen. (Liidea Oy. 21). Paikallisliikenteen käyttäjämäärät ovat tasaisesti laskeneet 198 luvulta lähtien vakiintuen viime vuosina nykyiselle tasolleen noin 3 matkustajaan. Vuosi 21 oli kuitenkin hieman edellistä vuotta parempi noin 15 käyttäjän kasvulla. (Knuutila Leila. 211) / Kuva 19. Imatran paikallisliikenteen matkustajamäärät vuosina VIII. Kevyenliikenteen verkoston pituus Toinen liikenteen päästökehitykseen vaikuttava tekijä on kevyenliikenteen houkuttelevuus, johon vaikuttaa kevyenliikenteen väylien kunto ja toimivuus mutta myös niiden määrä ja sijainti suhteessa työpaikkoihin ja palveluihin. Siitä syystä ilmastoohjelman yhdeksi mittariksi on valittu kevyenliikenteen verkoston pituus. Tässä yhteydessä voidaan kilometrimäärän lisäksi tarkastella kevyenliikenteen väyliin kohdistettuja kunnostustoimenpiteitä. 22

27 Kevyenliikenteen väyliä eli niin sanottuja raitteja on Imatralla tällä hetkellä yhteensä 142 kilometriä. Uusia raitteja rakennetaan harvakseltaan resurssien puitteissa. Korjaus ja hoitotoimenpiteet raiteilla ovat lähinnä routavaurioiden korjauksia ja halkeamien paikkauksia. Uudelleen päällystyksiä tehdään jonkin verran, niitäkin resurssien puitteissa. (Tihtonen Kari. 211). Vuonna 21 Imatran kaupungin toimesta korjattiin raittien päällystyksiä ja rakenteita seuraavasti (Hiltunen Heikki. 211): Paajalankadun raitti 149 m Kuonapolun raitti 87 m Sulattimon raitti 819 m IX. Kaupungin omistamat tai käyttämät vaihtoehtoista polttoainetta käyttävät ajoneuvot Kuten edellä on mainittu, liikenne on Imatralla merkittävä kasvihuonepäästöjen lähde. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi ensisijaisesti tulisi pienentää yksityisautoilun määrää, niin vapaa ajalla kuin työmatkaliikenteessäkin. Kaupunki voi kuitenkin esimerkillään kannustaa myös vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen hankintaan. Erityisesti palvelu ja julkisessa liikenteessä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen hankintaa voisi suosia muun muassa hankintapäätöksiä tehtäessä. Tällä hetkellä Imatran kaupungilla on käytössään seuraavat ajoneuvot, jotka käyttävät ensisijaisesti jotain muuta kuin bensiiniä tai dieseliä polttoaineenaan: Ympäristötoimen kaasuauto, 1 kpl Imatran Lämmön kaasuautot, 3 kpl Sähkökäyttöinen jäänhoitokone, 1 kpl 23

28 X. Kaupungin käytössä olevien ajoneuvojen polttoaineen kulutus Tässä tarkastelussa on huomioitu pelkästään kaupungin polttoainekorteilla tehdyt polttoaineostot. Tällöin vertailun ulkopuolelle jää omalla rahalla ostot, vaikka ne kohdistuisivatkin työajoihin. Polttoaine seurannassa on jaoteltu bensiinin, dieselin ja polttoöljyn kulutus. Lisäksi seurataan Imatran seudun ympäristötoimen kaasuauton tankkauskertoja. Vuonna 21 kyseiseen kaasuautoon tankattiin Gasumin julkisissa tankkauspisteissä yhteensä 393 kg maakaasua. Tämän lisäksi autoa on käyty tankkaamassa Imatran lämpölaitoksen pisteellä. litraa Bensiini Diesel Polttoöljy 21 Kuva 2. Polttoaineiden kulutus kaupungin tankkauskorttien laskutuksen perusteella. 24

29 4. Kehitysehdotuksia Ilmastofoorumin kokouksessa foorumin jäsenet listasivat seuraavat kehitysehdotukset ilmasto ohjelman toteuttamiselle tulevina vuosina: Katuvalojen sammuttamisella kesäaikaan on saatu energiankulutusta vähennettyä 1 MWh vuodessa, mutta jonkin verran on tullut palautetta pimeyden luomasta turvattomuudesta. Siitä syystä voisi selvittää liiketunnistimien asentamista katuvaloihin. Kaikissa kaupungin kiinteistöissä siirrytään energiajakeen keräykseen mahdollisuuksien mukaan. Kaupungin saneeraus ja rakennuskohteissa tehdään aina selvitys energiatehokkuudesta, huomioiden toteutusvaihe sekä käytönaikaiset vaikutukset. Tontin lunastushintaan (vuokrahintaan) vaikuttaa tuleva lämmitysmuoto ja energiatehokkuus. Kaupungin kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutusta seurataan jatkossa suhteessa lämmitettävään rakennustilavuuteen. 25

30 5. Johtopäätökset Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ympäristöasioiden keskipisteeseen on noussut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Kyseisten päästöjen vähentämiseksi on olemassa ja kehitteillä useita tapoja, jotka eivät kuitenkaan vähennä luonnonvarojen kulutusta, vaan jopa lisäävät sitä. Myös monien uusien energiantuotannon vaihtoehtojen todellisten kasvihuonepäästövaikutusten selvittäminen on monimutkaista, eikä luotettavaa tietoa ole yleensä edes saatavilla. (Jallinoja Marja. 21). Ympäristönsuojelun keskeisenä päämääränä tulisikin olla pyrkimys kohti luonnonvarojen kestävää kulutusta, mitä ei esimerkiksi Suomen nykyisellä saati kasvavalla energiankulutuksella ole mahdollista. Energiankulutuksen huomattava vähentäminen on siten ensiarvoisen tärkeää. (Jallinoja Marja. 21). Imatran ilmasto ohjelman mittarit kuvaavat suhteellisen hyvin nimenomaan energiankäyttöä ja ne ovat helposti mitattavissa, eikä seurantaan liity samanlaista menetelmällistä spekulatiivisuutta kuin pelkkien kasvihuonekaasujen todentamisessa. Kasvihuonepäästöt kuvaavat kuitenkin tilanteen kehittymistä ja samalla laskentamenetelmällä (tässä tapauksessa KASVENER) toteutettuna tulokset ovat myös vertailukelpoisia esimerkiksi muiden kuntien päästöihin. Lisäksi päästöille on määritelty vähentämistavoitteet niin valtiollisesti kuin paikallisestikin, joten niitä ei voida kokonaan unohtaa. Ilmasto ohjelmaan on myös määritelty Imatran kasvihuonekaasupäästölaskenta toteutettavaksi vähintään joka viides vuosi. Tähän tarkoitukseen CO2 raportti tarjoaa hyvän, kustannustehokkaan ja vertailukelpoisen ratkaisun. Palvelun tuottama raportti toimii myös tukena vuosittaisessa ilmasto ohjelman raportoinnissa. 26

31 Lähteet Kirjallisuuslähteet CO2 raportti / Benviroc Oy. 21. Kasvihuonekaasupäästöt kunnissa CO2 raportin vuosiraportti, Imatra. Trans Mond Environment Oy, Ecovisor Oy, Millat konsultointi Oy ja EcoChange Oy. 29. Imatran kaupungin ilmastoraportti. CO2 raportti / Benviroc Oy Imatran kasvihuonekaasupäästöt Imatran kaupungin tekninen toimi. 28. Imatran kaupungin energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma vuosille Energiakolmio Oy. Imatran Lämpö. 21. Vuosikertomus 29. Imatran Vesi. 21. Imatran vesihuollon kehittämissuunnitelma. Jääskeläinen Marja. 21. Toimintamallien kehittäminen hulevesien hallinnalle ilmastonmuutosolosuhteissa Suomessa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Diplomityö. Imatran kaupunki Tilinpäätös 21. Imatran kaupunki. Ympäristö ja tutkimusyksikkö. 21. Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 29. Liidea Oy. 21. Imatran joukkoliikennesuunnitelma 21. Sähköiset julkaisut Imatran Seudun Sähkö Oy. 21. Imatran seudun sähkö Oy:n sähkön alkuperä. Saatavissa: 9.pdf Motiva Verkkodokumentti. Päivitettu Saatavissa: Jallinoja Marja. 21. Hämeen ympäristöstrategian ilmasto ja energiatavoitteiden toteutumista kuvaavat indikaattorit. Saatavissa: 27

32 Julkaisemattomat lähteet Ilvonen Mari Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n jätetilastot. Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti. Laine Timo Imatran Seudun Sähkö Oy:n sähkönsiirtotilastot. Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti Tahvanainen Risto Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti Jääskeläinen Seija Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti Airas Julin Eija Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti Ahlqvist Minna Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti Varis Jouko. 28. Imatran Veden aineistoa Arkityön energia ja materiaalitehokkuus työryhmän kokoukseen EKIS ilmastonmuutoshanke. Kytösalmi Virpi Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti Knuutila Leila Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti Tihtonen Kari Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti Hiltunen Heikki Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti

Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti

Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti 2011 20.12.2012 SISÄLLYS 1. Johdanto...1 2. Ilmastofoorumin toiminta vuonna 2011...2 3. Vuosittain seurattavat mittarit...3 I. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä...3

Lisätiedot

Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti

Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti 2012 7.8.2013 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 2. ILMASTOFOORUMIN TOIMINTA VUONNA 2012... 2 3. VUOSITTAIN SEURATTAVAT MITTARIT... 2 I. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä...

Lisätiedot

Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti

Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti 2013 7.8.2013 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 2. ILMASTOFOORUMIN TOIMINTA VUONNA 2013... 2 3. VUOSITTAIN SEURATTAVAT MITTARIT... 2 I. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä...

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 1 Sisältö Sivu 2 Taustaa 2 Ilmastosopimukset ja Suomen velvoitteet 3 Ilmasto-ohjelman taustaselvitykset 3 Energiatehokkuussopimus 3 Ilmasto-ohjelma

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Key facts PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria 13:sta Euroopan maasta 6 keskikokoista kaupunkia, 9 yliopistoa, 3 yritystä Kesto 36

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 1 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu liikelaitoksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Energiansäästösuunnitelman laadinnan lähtökohdat...

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot