Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti"

Transkriptio

1 Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti

2

3 SISÄLLYS 1. Johdanto Ilmastofoorumin toiminta vuonna Vuosittain seurattavat mittarit...3 I. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä...3 II. Kiinteistöjen kulutusseurantatiedot...5 III. Kokonaiskulutus koko kaupungin alueelta (sähkö, lämpö, vesi)...6 Sähkön kulutus...6 Lämmön kulutus...1 Veden kulutus...13 IV. Energiansäästöä edistävien kokeiluhankkeiden toteutuminen...16 V. Paperin kulutus...16 Pehmopaperi...17 Toimistopaperi...18 VI. Taloudellisen ajotavan kurssit...19 VII. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät (paikallisliikenne)...21 VIII. Kevyenliikenteen verkoston pituus...22 IX. Kaupungin omistamat tai käyttämät vaihtoehtoista polttoainetta käyttävät ajoneuvot...23 X. Kaupungin käytössä olevien ajoneuvojen polttoaineen kulutus Kehitysehdotuksia Johtopäätökset...26 Lähteet...27

4

5 1. Johdanto Imatran kaupunginvaltuusto hyväksyi Imatran ilmasto ohjelman syksyllä 29 ja sen jälkeen perustettiin kaupungin eri toimialojen työntekijöistä koostuva ilmastofoorumi. Ilmastofoorumi seuraa ilmasto ohjelman tavoitteiden toteutumista ja kehittää samalla toimenpiteitä Imatran alueen kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Ilmastofoorumi kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja laatii vuosittain raportin tai yhteenvedon ilmasto ohjelman toteutumisesta. Raportissa seurataan mm. ilmasto ohjelmaan kirjattuja mittareita ja analysoidaan niiden kehitystä ja tarkoituksenmukaisuutta. Osaa mittareista seurataan vuosittain, toisia harvemmin. Kasvihuonekaasupäästöt on tarkoitus kartoittaa viiden vuoden välein. Vuoden 21 raportissa voitiin kuitenkin hyödyntää Benviroc Oy:n tuottaman CO2 raportin kasvihuonepäästölaskelmia, jotka perustuvat pääosin samoihin tilastoihin kuin yleisesti kuntien käyttämä KASVENER laskentaohjelma. Palvelu sisältää vuosiraportin lisäksi viikkotasoisen päästöseurannan, joka on nähtävillä palvelun internetsivuilla raportti.fi. Kuva 1. CO2 raportin tuottamaa viikoittaista tilastoa Imatran kasvihuonepäästöistä. (CO2 raportti / Benviroc Oy. 21). 1

6 2. Ilmastofoorumin toiminta vuonna 21 Vuonna 21 Imatran kaupungin ilmastofoorumi kokoontui neljä kertaa. Koollekutsujana toimi ympäristönsuojelupäällikkö Anna Maija Wikström ja sihteerinä Tiina Virtanen EKIS ilmastonmuutoshankkeesta. Ilmastofoorumin varsinaiset jäsenet olivat: Timo Alatalo Merja Kaksonen Iris Koho Virpi Kytösalmi Minna Kähtävä Marttinen Eero Laajo Matti Landvik Lea Markkanen Matti Ohvo Matti Pöljö Reijo Salonen Risto Tahvanainen Unto Tiainen Urpo Tiainen Marja Urpalainen Imatran Lämpö ympäristötoimi sosiaali ja terveystoimi yhteiset palvelut kulttuuritoimi (osan aikaa) kulttuuritoimi (osan aikaa) sivistystoimi sosiaali ja terveystoimi esikunta rakennusvalvonta tekninen toimi Imatran Lämpö tekninen toimi sivistystoimi sosiaali ja terveystoimi 2

7 3. Vuosittain seurattavat mittarit I. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä Tässä raportissa on päädytty tarkastelemaan Imatran kaupungin alueelta Kukkuroinmäen jätekeskukseen päätyvää loppusijoitettavaa jätemäärää perustuen Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n jätetilastoihin, pois lukien pilaantuneet maa alueet. Syynä tähän jaotteluun on se että, pilaantuneiden maiden osuus kokonaisjätemäärästä voi vaihdella vuosittain hyvin paljon, kuten kuvasta 2 käy ilmi. Esimerkiksi vuonna 28 pilaantuneita maita päätyi käsittelyyn lähes 62 tonnia, mikä vastasi noin 85 % kokonaisjätemäärästä. Suuri pilaantuneiden maiden osuus kyseisenä vuonna johtui puhdistetun teollisuustontin maamassoista. Ongelmajätteiden ja hyötykäyttöön päätyvän jätteen osuus on niin pieni suhteessa kokonaisjätemäärään, että käytännössä kuvassa 2 näkyy ainoastaan pilaantuneiden maiden (ja muun öljyyntyneen maa aineksen) sekä kompostointiin ja loppusijoitukseen päätyvän jätemäärän osuudet. tonnia Ongelmajäte Pilaantuneet maat Hyötykäyttö Kompostointi Loppusijoitus Kuva 2. Imatran jätejakeet, mukaan lukien pilaantuneet maat. 3

8 Pilaantuneiden maiden osuuteen ei myöskään voida vaikuttaa ilmasto ohjelmassa tärkeiksi katsotuilla toimenpiteillä, kuten kierrätyksellä ja ylipäätään jätteenmäärää vähentämällä. Kuvassa 3 voidaan havaita positiivinen kehitys vuodesta 23 vuoteen 21, jolloin loppusijoitettavan jätteen määrä suhteessa kokonaisjätemäärään on lievässä laskussa, joskin tilanne kahtena viime vuotena on pysynyt lähes samana. 6, % 45, % 3, % 15, %, % Kuva 3. Loppusijoitettavan jätteen osuus pois lukien PIMA kohteet. Kaatopaikalle päätyvän jätteen tavoitetaso on merkitty punaisella viivalla. Euroopan unionin vuonna 28 hyväksyttyyn jätedirektiiviin perustuvan valtakunnallisen jätesuunnitelman perustavoite on jätteiden määrän vähentäminen. Sen mukaisesti vuonna 216 loppusijoitettavan jätteen osuus yhdyskuntajätteestä saisi olla enintään 2 %. Tavoitetaso on merkitty kuvaan 3 punaisella viivalla, joten siitä näkyy, että vähentämistarvetta on vielä runsaasti, noin 2 %. (Trans Mond Environment Oy ym. 29). 4

9 Jätehuollon osuus Imatran kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä vuonna 21 oli 7 %, kun teollisuuden päästöjä ei lasketa mukaan. Mikäli teollisuuden päästöt huomioitaisiin, jätehuollon osuus kokonaispäästöistä olisi entistä vähäisempi. Jätehuollon päästöt muodostuvat kiinteän jätteen kaatopaikkasijoituksesta ja laitoskompostoinnista sekä jätevesien käsittelystä. Vaikka näiden päästöjen osuus ei olekaan merkittävä kokonaisuutta ajatellen, voidaan niihin vaikuttaa helposti tehostamalla kierrätystä ja materiaalien hyötykäyttöä ja on siitä syystä tärkeä kehittämiskohde. (CO2 raportti / Benviroc Oy. 211). II. Kiinteistöjen kulutusseurantatiedot Imatran kaupunki on allekirjoittanut vuonna 27 Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) Kauppa ja teollisuusministeriön kanssa (nykyinen Työ ja elinkeinoministeriö). Tässä yhteydessä on ollut tarkoitus käsitellä lyhyesti KETS raportointia, mutta se ei ole valmistunut vielä tämän raportin kirjoitusvaiheessa. Energiatehokkuussopimus koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu ja ulkovalaistuksen, vesi ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkun muun sopimuksen piirissä. Sopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina verrattuna vuonna 26 kulutettuun energiamäärään. Tämä on asetettu myös Imatran kaupungin ilmasto ohjelman yhdeksi avaintavoitteeksi. (Imatran kaupungin tekninen toimi. 28). Energiatehokkuussopimukseen on listattu toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteet koskevat hankintojen ohjeistusta, rakentamisen, maankäytön ja liikennejärjestelyjen suunnittelua, liikenteen energiatehokkuuden parantamista, energiakatselmusten suunnitelmallista toteuttamista, uusien toimintamallien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sekä koulutusta ja tiedotusta. Merkittävimmät säästötavoitteet (94,6 %) kohdistuvat toimitilojen lämmitystarpeeseen sekä katuvalaistukseen ja muuhun sähkön käyttöön. (Imatran kaupungin tekninen toimi. 28). 5

10 Kaupungin palveluksessa oleville henkilöille suunnattua koulutusta ja tiedotusta energiatehokkaista toimintatavoista alettiin vuonna 21 suunnitella toteutettavaksi niin sanotun Ekotukitoiminnan avulla. Toiminnan tavoitteena on välittää koulutettujen ekotukihenkilöiden avulla tietoa arjen energiansäästöstä oman työyhteisönsä jäsenille sekä välittää tietoa myös aktiivisesti erilaisten tapahtumien ja näyttelyiden avulla kuntalaisille ja yhteisöille. Ekotukitoiminta käynnistettiin EKIS ilmastonmuutoshankkeen voimin vuoden 21 lopussa, mutta hankkeen päätyttyä toiminnan jatkumisesta ei ole tässä vaiheessa tietoa. III. Kokonaiskulutus koko kaupungin alueelta (sähkö, lämpö, vesi) Kokonaiskulutuksesta ja päästöistä puhuttaessa on mietittävä, mitä kokonaisuutta kulloinkin tarkastellaan. Imatralla teollisuus on merkittävä energian tuottaja ja käyttäjä ja kuitenkaan kaupunki ei voi kummemmin vaikuttaa teollisuuden energiantuotantotapoihin. Päästöistä teollisuuden osuus on myös moninkertainen verrattuna muihin sekotoreihin, joten tässä yhteydessä suurteollisuuden energiantuotanto ja kulutus on rajattu seurannan ulkopuolelle. Raportissa käytetyt tiedot ovat peräisin Imatran seudun sähkön, Imatran Lämmön ja Imatran Veden vuositilastoinneista ja perustuvat sähkönsiirtoon, kaukolämmön ja maakaasun jakeluun sekä laskutettuun vesimäärään. Sähkön kulutus Tässä raportissa on käytetty sähkön kulutuksen mittarina Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n asiakkailleen siirtämää sähkön määrää. Tarkasteluun ei lukeudu siten teollisuuden tuottamaa sähköä, minkä osuus Imatran alueen sähköntuotannossa on kuitenkin merkittävä. Imatran Seudun Sähkön hankkimasta sähköstä vuonna 29 on tuotettu uusiutuvalla energialla 27 %, ydinvoimalla 13 % sekä fossiilisilla polttoaineil 6

11 la ja turpeella 6 %. Vuoden 21 energiantuotannon jakaumaa ei ole vielä raportin kirjoitusvaiheessa ollut saatavilla. (Imatran Seudun Sähkö. 21). Seurantajaksolla sähkönkulutus on noussut Asumisen ja maatalouden sektorilla, mutta vastaavasti laskenut Palvelujen ja rakentamisen sektorilla. Teollisuuden sähkönkulutus, mihin lukeutuu Imatran alueen pk yrityksiä, sähkönkulutus on vuoden 29 jälkeen kääntynyt hieman nousuun (Kuva 4.). MWh Asuminen ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Kuva 4. Sähkön kulutuksen jakautuminen Imatralla vuosina 28 21, pois lukien teollisuuden oma sähkön tuotanto ja sen kulutus. Maatalouden merkitys Imatran sähkön kulutuksessa on hyvin vähäinen, joten asumisen ja maatalouden sektorin kulutuksen kasvu selittyy pääasiassa lämmitys ja kotitaloussähkön lisääntyneellä käytöllä. Talvet 29 ja 21 olivat kylmiä, mikä lisäsi lämmitystarvetta. Vastaavasti pieni notkahdus palvelu ja teollisuussektoreiden sähkönkulutuksessa kuvannee vuoden 29 taloudellisen taantuman aikaa, joka vuoden 21 aikana alkoi helpottaa. Vertailun vuoksi kuvissa 5 ja 6 on esitetty CO2 raportti palvelun tuottamat tilastot Imatran alueen sähkönkulutuksen jakautumisesta ja siitä aiheutuneista päästöistä, missä on mukana myös teollisuuden oma sähköntuotanto. 7

12 MWh Asuminen ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Kuva 5. Sähkön käytön jakautuminen sektoreittain mukaan lukien teollisuuden oma sähköntuotanto. kt CO2-ekv Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Teollisuuden sähkönkulutus Kuva 6. Kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutuksen sekä sähkölämmityksen päästöt Imatralla vuosina Vuoden 21 tieto on ennakkotietoa. Mikäli teollisuuden oma sähköntuotanto huomioidaan, valtaosa Imatran alueen sähkönkulutuksesta aiheutuvista päästöistä on peräisin teollisuudesta. Päästöt eivät ole 8

13 kuitenkaan suoraan verrannollisia kulutukseen. Sähkönkulutuksen päästökerroin vaihtelee vuosittain riippuen muun muassa kotimaassa käytettyjen polttoaineiden osuuksista, vesivoiman saatavuudesta ja päästökauppamarkkinoiden tilanteesta. Tästä syystä vuoden 21 sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt olivat kolmanneksen suuremmat kuin vuonna 29, johtuen sähkön erillis ja CHP tuotantojen kasvusta. Kasvanutta kysyntää jouduttiin kattamaan erityisesti kivihiilellä ja muilla fossiilisilla polttoaineilla, mikä kasvatti keskimääräistä päästökerrointa. (CO2 raportti / Benviroc Oy. 211). Tästä syystä pelkkä päästöseuranta ei välttämättä anna todellista kuvaa esimerkiksi kaupungin energiatehokkuustoimenpiteistä. Malliesimerkkinä tähän on otettu Imatran kaupungin katuvalaistuksen vähentäminen. Kuvassa 7 käy ilmi, miten katuvalaistuksen sähkönkulutus on vähentynyt vuonna 21 noin 1 MWh edellisvuoteen verrattuna, mutta valaistuksesta aiheutuvat päästöt ovat jatkaneet kasvuaan. Päästöt on laskettu käyttämällä koko Suomen keskimääräisiä sähkönkulutuksen päästökertoimia (CO2 raportti / Benviroc Oy. 211). t CO2-ekv 25 MWh Päästö Kulutus 9 Kuva 7. Imatran tie ja katuvalaistuksen sähkönkulutus ja valaisusta aiheutuneet päästökertoimella lasketut kasvihuonepäästöt vuosina

14 Lämmön kulutus Lämmön kulutuksen suhteen tässä on tarkasteltu Imatran Lämmön toimittaman maakaasun ja kaukolämmön määrää sekä Imatran kaupungin omistuksessa tai käytössä olevia öljylämmitteisiä kiinteistöjä. Öljyn kulutuksessa ovat tarkastelun ulkopuolelle jääneet näin ollen imatralaiset yksityiset kotitaloudet ja muut kiinteistöt, joihin Imatran kaupunki ei ole hankkinut lämmitysöljyä. Käytetyt tilastotiedot on saatu Imatran Lämmöltä ja Imatran kaupungin kiinteistöhuollosta. Maakaasun myynti lisääntyi vuonna 21 edellisvuodesta 5,3 % ja kaukolämmön myynti 9,7 %. Vuoden 21 keskilämpötila Imatralla oli asteen verran lämpimämpi kuin edellisvuotena, mutta talvikuukausien keskilämpötila oli kolme astetta kylmempi, mikä lisäsi lämmitystarvetta (Imatran kaupunki. Ympäristö ja tutkimusyksikkö 211; Ahlqvist Minna. 211). Myös asiakasmäärä ja lämmitettävä rakennustilavuus olivat edellisvuotta suuremmat. (Imatran kaupunki. 211). 1 MWh Kuva 8. Maakaasun myynti vuosina 27 21, Imatran Lämpö 1

15 1 MWh Kuva 9. Kaukolämmön myynti vuosina 27 21, Imatran Lämpö Imatran kaupungin omistuksessa olevien kiinteistöjen öljyn kulutus on laskenut vertailujakson aikana vuodesta 28 lähtien. Tämä johtuu suurelta osin kuitenkin kiinteistöjen myynnistä ja näin ollen kyseisten kiinteistöjen öljyn kulutus ei todellisuudessa ole välttämättä vähentynyt, kulutus ei vain näy enää Imatran kaupungin tilastoissa. 1 litraa Kuva 1. Öljyn kulutus Imatran kaupungin kiinteistöissä

16 Kiinteistökaupan lisäksi öljyn kulutuksen seurantaa ja vertailua vaikeuttaa se, että mittarina käytetään toimitettua öljyä, ei suoraan kulutukseen perustuvaa öljymäärää. Näin ollen loppuvuodesta tehdyt suuret tilaukset nostavat sen vuoden kulutuslukemia vaikka todellinen öljyn kulutus tapahtuukin vasta seuraavana vuonna. Myös kiinteistön käyttömuodon ja käyttäjämäärien muutokset voivat vaikuttaa kyseisen kiinteistön öljynkulutukseen. Tämä on selvästi nähtävillä esimerkiksi Meltolan päiväkodin öljyn kulutuksen vähentymisenä, kun kiinteistö on vuonna 21 purettu ja käyttäjät siirtyneet väliaikaisiin tiloihin. Uusi päiväkotirakennus lämmitetään tulevaisuudessa maalämmöllä. Lämmitysjärjestelmään on mahdollista liittää myös viereinen Meltolan koulu. Muita lämmitystapamuutoksia ei Imatran kaupungin omistamissa kiinteistöissä ole viimevuosina tehty. (Airas Julin Eija. 211). litraa Kuva 11. Meltolan päiväkodin öljyn kulutus vuosina Lämmön tuotannon päästövaikutusten tarkastelussa on hyödynnetty CO2 raportti palvelun tuottamaa Imatran kasvihuonekaasupäästöraporttia, jossa on huomioitu Imatran alueen kaikki kulutusperusteiset päästöt, mukaan lukien teollisuus, palvelut ja asuminen. Kaukolämmön päästöistä noin puolet aiheutuu teollisuuden kaukolämmön käytöstä ja vastaavasti öljylämmityksen päästöistä noin puolet aiheutuu palvelusektorilta. Lämmitystarpeen kasvu kahtena viime vuotena näkyy myös rakennusten lämmityksestä aiheutuneiden päästöjen kasvuna. (CO2 raportti / Benviroc Oy. 211). 12

17 kt CO2-ekv Kaukolämpö Öljylämmitys Puun pienkäyttö Kuva 12. Rakennusten lämmityksen päästöt Imatralla vuosina (CO2 raportti / Benviroc Oy. 211). Rakennusten lämmityksestä aiheutuneita päästöjä voitaisiin vähentää energiatehokkuutta parantamalla mutta myös tehostamalla uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa. Tähän voidaan vaikuttaa muun muassa tarjoamalla uudis ja korjausrakentajille neuvontaa vaihtoehtoisista lämmitysmuodoista sekä ohjaamalla valintoja määräyksillä. Veden kulutus Imatran kaupungin alueen vedenjakelusta ja jätevedenkäsittelystä vastaa Imatran Vesi. Veden kulutuksen mittarina on tässä käytetty Imatran Veden laskuttamaa vesimäärää. Todellisuudessa veden kulutus on kuitenkin huomattavasti suurempi korkean vuotovesimäärän takia. Hukkavesiprosentti oli vuonna %. Laskuttamattoman veden osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut %:n välillä ja laskuttamattoman viemäriveden osuus jopa %:n välillä. Merkittävin syy korkeaan vuotoveden määrään on huonokuntoinen verkosto. Laskuttamattoman viemäriveden osuutta kasvattavat lisäksi hulevedet, joita päätyy vuotavan viemäriverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle. (Imatran Vesi. 21; Jääskeläinen Marja. 21). 13

18 Laskutetun veden määrä on kuitenkin viime vuosina ollut selvässä laskussa. Siihen ovat vaikuttaneet Imatran väkiluvun pieneneminen, mutta myös veden kulutustottumusten muuttuminen ja uudet vähemmän vettä käyttävät kodinkoneet ja vesikalusteet. (Imatran Vesi. 21; Varis Jouko. 28). Yleisesti ottaen kotitalouksien vedenkulutus on Imatralla hyvin kohtuullista, noin 12 litraa/as/vrk, kun suositustaso on 13 litraa/as/vrk (Motiva. 211). 1 m Kuva 13. Imatran Veden laskuttama vesimäärä vuosina Veden kulutuksen vähentämiseksi oleellista olisi saada verkosto kuntoon. Myös kuluttajien käyttötottumuksia voidaan edelleen parantaa neuvonnalla mutta myös taksapolitiikalla. Verkoston kuntoon saattamiseksi seuraavan viiden vuoden aikana on arvioitu tarvittavan vuosittain 2,4 M saneerauksiin. Suuret vuotovesimäärät lisäävät luonnollisesti pumppauksen tarvetta ja näin ollen energiankulutusta. Energianhinnan 14

19 jatkuvasti noustessa pumppauksen osuus kustannuksista nousee. (Varis Jouko. 28; Imatran Vesi. 21; Imatran kaupunki. 211). Laskuttamaton vesi (suurin osa vuotovettä) 32 % Laskutettu vesi 68 % Kuva 14. Laskuttamattoman veden osuus pumpatun talousveden kokonaismäärästä vuonna 29. (Imatran vesi. 21). Laskutettu viemärivesi 39 % Laskuttamaton viemärivesi (suuin osa hulevesiä) 61 % Kuva 15. Laskuttamattoman viemäriveden osuus puhdistamolle tulevasta kokonaisjätevesimäärästä vuonan 29. (Imatran vesi. 21). 15

20 IV. Energiansäästöä edistävien kokeiluhankkeiden toteutuminen Tähän kohtaan on listattu yleisesti ottaen energian säästöä ja energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä, mitä kaupungissa on toteutettu, vaikka ne eivät varsinaisia kokeiluhankkeita olisikaan. Vuonna 21 tällaisia toimenpiteitä ovat olleet muun muassa: Kaupungintalon valtuustosalin valaistuksen uusiminen (vanhat lamput, 12 kpl, korvattu energiansäästölampuilla). Katuvalojen sammutus kesäaikana klo 3 välisenä aikana. Selvitystyön käynnistäminen koskien Meltolan jätevedenpuhdistamon energiatehokkuuden tehostamista. Selvitys toteutetaan osana Marja Jääskeläisen Energiatehokkuusasiantuntijuus koulutusta. Uuden Meltolan päiväkodin lämmitysjärjestelmä maalämmölle, johon liitetään mahdollisesti tulevaisuudessa myös viereinen koulu. Kiinteään polttoaineeseen pohjautuvan energiaselvityksen valmistuminen (Imatran Lämpö) Otettu käyttöön vuoden 21 lopulla kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä, jonka tarkoituksena on vähentää turhia ajoja. Honkaharjun sairaalan remontin yhteydessä ikkunoiden uusiminen. V. Paperin kulutus Tässä yhteydessä on seurattu Imatran kaupungin kiinteistöjen pehmopaperin ja valkoisen toimistopaperin kulutusta. Seuranta perustuu tilaustietoihin, joten luvut eivät vastaa suoraan todellista kulutusta, mutta antavat suuntaviivat kulutuksen kehittymisestä. Tilattu paperimäärä saattaa riittää joissain kohteissa esimerkiksi yli vuoden, mutta pitkällä aikavälillä vuosien väliset erot pitäisi tasoittua. (Airas Julin Eija. 211). 16

21 Pehmopaperi Pehmopaperia on toimitettu vuoteen 21 mennessä samankokoisissa erissä, mutta koska jakeluerien koot ovat muuttuneet vuoden 211 alusta, vertailu on tehty toimitettujen paperierien pakkaus ja rullamäärien mukaan. Tähän asti käsipyyhkeitä on toimitettu 15 kappaleen laatikoissa ja WC papereita 21 rullan ja isoja WC papereita 6 rullan säkeissä. Vuoden 211 alusta lähtien jakeluerät ovat suurentuneet siten, että käsipyyhkeitä toimitetaan 21 kappaleen laatikoissa, WC papereita 4 rullan ja isoja WC papereita 12 rullan säkeissä. (Airas Julin Eija. 211). Pehmopaperin kulutus näyttäisi olevan lievästi laskussa, erityisesti käsipyyhepaperien osalta. Syynä voi olla joidenkin yksiköiden siirtyminen kangasrullapyyhejärjestelmään, mutta myös yleinen valveutuneisuus. Myös käyttäjämäärät ovat voineet vähentyä. kpl 1 kpl Käsipyyhe, pakkaukset WC, rullat WC-maxi, rullat Kuva 14. Pehmopaperin tilausmäärät vuosina Pehmopapereiden kuljetuskustannukset ovat vuodesta 27 lähtien olleet nousussa johtuen mitä todennäköisimmin yleisestä polttoaineiden hinnan noususta. Kuljetusten osuus hankinnan kokonaishinnasta on pysytellyt noin kymmenessä prosentissa, mutta mikäli jakeluerien koon tuplaantuminen vastaavasti puolittaa kuljetusten mää 17

22 rän, näyttäisi siltä, että kokonaiskuljetusten hinta jatkaa laskuaan ja mikä tärkeintä kuljetuksista aiheutuvat kasvihuonepäästöt pienenevät merkittävästi. 94 Kuljetus, Paperi Kokonasikust. Kuljetus 4 Kuva 15. Pehmopaperin hankintakustannukset vuosina Toimistopaperi Toimistopaperin kulutuksen mittariksi on tässä otettu valkoinen toimistopaperi, joka on keskitetysti tilattu kaupungin Painatuskeskuksen toimesta. Vertailussa käytetään tilausmääriä samoin kuin pehmopaperin kulutusseurannassa. Lähemmäksi todellista kulutusmäärää voitaisiin päästä, mikäli kaikissa kopiokoneissa olisi asennettuna tulostelaskuri, mutta sellainen puuttuu monista tällä hetkellä käytössä olevista tulostimista. (Kytösalmi Virpi. 211). Tilastoista puuttuu myös yksiköitten omat toimistopaperihankinnat ja värillisen toimistopaperin tilausmäärät. On kuitenkin oletettavaa, että kyseiset määrät ovat huomattavasti pienempiä, kuin Painatuskeskuksen tilaukset. Jatkossa paperin kulutuksen seurantaa voitaisiin kehittää siten, että yksiköt seuraisivat oman paperin kulu 18

23 tusta tarkemmin. Tällöin myös paperin kulutuksen vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset tulevat selkeämmin esille. (Kytösalmi Virpi. 211). Toimipisteissä on toimistopaperin kulutuksen vähentämiseksi muun muassa otettu käyttöön kaksipuolinen tulostus laitteiden oletusasetuksena sekä vähennetty henkilökohtaisten pöytätulostimien määrää. 1 arkkia Kuva 16. Valkoisen toimistopaperin tilausmäärät, Imatran kaupungin Painatuskeskus VI. Taloudellisen ajotavan kurssit Imatran kaupungin ilmasto ohjelman yhdeksi mittariksi on valittu taloudellisen ajotavan koulutukset ja niiden osallistujamäärät. Lähtökohtaisen ajatuksena on se, että taloudellisen ajotavan omaksuminen vähentää merkittävästi polttoaineen kulutusta ja näin ollen liikenteestä aiheutuneita kasvihuonepäästöjä. Lisäksi ennakoiva, taloudellinen ajotapa lisää tutkitusti liikenneturvallisuutta. Taloudellisen ajotavan koulutusta on järjestetty vuosien mittaa sellaisille kaupungin työntekijöille, jotka ajavat työssään paljon autoa, kuten varikon ja kotisairaanhoidon henkilöstö. 19

24 Vuonna 21 EKIS hanke tarjosi Imatran kaupungin työntekijöille kaksi taloudellisen ajotavan koulutustilaisuutta, joiden käytännön järjestämisestä vastasi LIS Group Oy. Osallistujia oli ensimmäisessä koulutuksessa 8 kpl ja toisessa 14kpl. Jälkimmäinen koulutus oli suunnattu erityisesti kotihoidon työntekijöille. Tavoitteena oli järjestää vertailu taloudellisen ajotavan koulutuksen käyneiden ja kouluttamattomien henkilöiden välillä. Sopivat vertailuryhmät löytyivät kotihoidosta, joka muodostuu eteläisestä ja pohjoisesta alueesta. Koulutus järjestettiin marraskuun puolivälissä Imatran kaupungin kotihoidon pohjoiselle ryhmälle sekä akuuttiryhmälle, joilla on yhteensä kahdeksan leasing autoa käytössään. Verrokkiryhmänä toimii näin ollen eteläinen kotihoidon ryhmä, jolla on käytössään yhteensä seitsemän leasing autoa. Koska koulutus järjestettiin niin loppuvuodesta, voidaan vuoden 21 kulutustietoja pitää molempien ryhmien osalta perustasona, johon verrataan vuoden 211 kulutustietoja. Vuoden 211 ensimmäinen kolmannes näyttäisi ainakin pelkkien polttoaineen kulutustilastojen perusteella siltä, että taloudellisen ajotavan koulutus ei ole tuonut merkittäviä muutoksia polttoaineen kulutukseen. Jotta luvut olisivat täysin vertailukelpoiset, tulisi tiedossa olla myös ajokilometrien määrä, jotta tiedettäisiin, onko kulutus vähentynyt suhteessa ajokilometreihin. Lisäksi työajoja tehdään merkittävässä määrin myös omilla autoilla, joiden polttoaineen kulutusta ei näy kaupungin automaattikorttien laskuissa, vaan ne pitäisi selvittää ajopäiväkirjoista. litraa Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Pohjoinen 21 Pohjoinen 211 Eteläinen 21 Eteläinen 211 Kuva 17. Eteläisen ja pohjoisen kotisairaanhoidon polttoaineen kulutus kuukausitasolla vuosina 21 ja

25 VII. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät (paikallisliikenne) Tieliikenteestä aiheutuu Imatralla suurimmat kasvihuonepäästöt, mikäli teollisuuden päästöt rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Tieliikenteen päästöistä puolestaan noin kolme neljäsosaa aiheutuu henkilö ja pakettiautoliikenteestä. (CO2 raportti / Benviroc Oy. 211). Näin ollen yhtenä merkittävänä keinona tieliikenteen päästöjen vähentämisessä on henkilöautoilijoiden houkutteleminen käyttämään joukkoliikennettä. kt CO2-ekv Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto Kuva 18. Imatran päästöt sektoreittain vuosina ilman teollisuutta. Uusi joukkoliikennelaki ( /869) velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta alueensa joukkoliikenteen palvelutason vuoden 211 loppuun mennessä. Lain velvoitteita vastaamaan on laadittu Imatran joukkoliikennesuunnitelma 21 (lausuntokierroksella 4/211). Joukkoliikennesuunnitelman tulisi tukea Imatran kaupungin ilmasto ohjelman tavoitetta 3. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet. Kevyt ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia vaihtoehtoja. (Liidea Oy. 21). 21

26 Joukkoliikennesuunnitelmassa on esitetty kehittämistarkasteluja koskien linjastoa, lippu ja taksajärjestelmää, aikatauluinformaatiota sekä markkinointia ja tiedottamista. Jatkossa ilmasto ohjelman seurannassa voitaisiin joukkoliikenteen matkustajamäärien lisäksi seurata esitettyjen toimenpiteiden toteutumista sekä niiden vaikutusta ilmasto ohjelman tavoitteiden toteutumiseen. (Liidea Oy. 21). Paikallisliikenteen käyttäjämäärät ovat tasaisesti laskeneet 198 luvulta lähtien vakiintuen viime vuosina nykyiselle tasolleen noin 3 matkustajaan. Vuosi 21 oli kuitenkin hieman edellistä vuotta parempi noin 15 käyttäjän kasvulla. (Knuutila Leila. 211) / Kuva 19. Imatran paikallisliikenteen matkustajamäärät vuosina VIII. Kevyenliikenteen verkoston pituus Toinen liikenteen päästökehitykseen vaikuttava tekijä on kevyenliikenteen houkuttelevuus, johon vaikuttaa kevyenliikenteen väylien kunto ja toimivuus mutta myös niiden määrä ja sijainti suhteessa työpaikkoihin ja palveluihin. Siitä syystä ilmastoohjelman yhdeksi mittariksi on valittu kevyenliikenteen verkoston pituus. Tässä yhteydessä voidaan kilometrimäärän lisäksi tarkastella kevyenliikenteen väyliin kohdistettuja kunnostustoimenpiteitä. 22

27 Kevyenliikenteen väyliä eli niin sanottuja raitteja on Imatralla tällä hetkellä yhteensä 142 kilometriä. Uusia raitteja rakennetaan harvakseltaan resurssien puitteissa. Korjaus ja hoitotoimenpiteet raiteilla ovat lähinnä routavaurioiden korjauksia ja halkeamien paikkauksia. Uudelleen päällystyksiä tehdään jonkin verran, niitäkin resurssien puitteissa. (Tihtonen Kari. 211). Vuonna 21 Imatran kaupungin toimesta korjattiin raittien päällystyksiä ja rakenteita seuraavasti (Hiltunen Heikki. 211): Paajalankadun raitti 149 m Kuonapolun raitti 87 m Sulattimon raitti 819 m IX. Kaupungin omistamat tai käyttämät vaihtoehtoista polttoainetta käyttävät ajoneuvot Kuten edellä on mainittu, liikenne on Imatralla merkittävä kasvihuonepäästöjen lähde. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi ensisijaisesti tulisi pienentää yksityisautoilun määrää, niin vapaa ajalla kuin työmatkaliikenteessäkin. Kaupunki voi kuitenkin esimerkillään kannustaa myös vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen hankintaan. Erityisesti palvelu ja julkisessa liikenteessä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen hankintaa voisi suosia muun muassa hankintapäätöksiä tehtäessä. Tällä hetkellä Imatran kaupungilla on käytössään seuraavat ajoneuvot, jotka käyttävät ensisijaisesti jotain muuta kuin bensiiniä tai dieseliä polttoaineenaan: Ympäristötoimen kaasuauto, 1 kpl Imatran Lämmön kaasuautot, 3 kpl Sähkökäyttöinen jäänhoitokone, 1 kpl 23

28 X. Kaupungin käytössä olevien ajoneuvojen polttoaineen kulutus Tässä tarkastelussa on huomioitu pelkästään kaupungin polttoainekorteilla tehdyt polttoaineostot. Tällöin vertailun ulkopuolelle jää omalla rahalla ostot, vaikka ne kohdistuisivatkin työajoihin. Polttoaine seurannassa on jaoteltu bensiinin, dieselin ja polttoöljyn kulutus. Lisäksi seurataan Imatran seudun ympäristötoimen kaasuauton tankkauskertoja. Vuonna 21 kyseiseen kaasuautoon tankattiin Gasumin julkisissa tankkauspisteissä yhteensä 393 kg maakaasua. Tämän lisäksi autoa on käyty tankkaamassa Imatran lämpölaitoksen pisteellä. litraa Bensiini Diesel Polttoöljy 21 Kuva 2. Polttoaineiden kulutus kaupungin tankkauskorttien laskutuksen perusteella. 24

29 4. Kehitysehdotuksia Ilmastofoorumin kokouksessa foorumin jäsenet listasivat seuraavat kehitysehdotukset ilmasto ohjelman toteuttamiselle tulevina vuosina: Katuvalojen sammuttamisella kesäaikaan on saatu energiankulutusta vähennettyä 1 MWh vuodessa, mutta jonkin verran on tullut palautetta pimeyden luomasta turvattomuudesta. Siitä syystä voisi selvittää liiketunnistimien asentamista katuvaloihin. Kaikissa kaupungin kiinteistöissä siirrytään energiajakeen keräykseen mahdollisuuksien mukaan. Kaupungin saneeraus ja rakennuskohteissa tehdään aina selvitys energiatehokkuudesta, huomioiden toteutusvaihe sekä käytönaikaiset vaikutukset. Tontin lunastushintaan (vuokrahintaan) vaikuttaa tuleva lämmitysmuoto ja energiatehokkuus. Kaupungin kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutusta seurataan jatkossa suhteessa lämmitettävään rakennustilavuuteen. 25

30 5. Johtopäätökset Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ympäristöasioiden keskipisteeseen on noussut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Kyseisten päästöjen vähentämiseksi on olemassa ja kehitteillä useita tapoja, jotka eivät kuitenkaan vähennä luonnonvarojen kulutusta, vaan jopa lisäävät sitä. Myös monien uusien energiantuotannon vaihtoehtojen todellisten kasvihuonepäästövaikutusten selvittäminen on monimutkaista, eikä luotettavaa tietoa ole yleensä edes saatavilla. (Jallinoja Marja. 21). Ympäristönsuojelun keskeisenä päämääränä tulisikin olla pyrkimys kohti luonnonvarojen kestävää kulutusta, mitä ei esimerkiksi Suomen nykyisellä saati kasvavalla energiankulutuksella ole mahdollista. Energiankulutuksen huomattava vähentäminen on siten ensiarvoisen tärkeää. (Jallinoja Marja. 21). Imatran ilmasto ohjelman mittarit kuvaavat suhteellisen hyvin nimenomaan energiankäyttöä ja ne ovat helposti mitattavissa, eikä seurantaan liity samanlaista menetelmällistä spekulatiivisuutta kuin pelkkien kasvihuonekaasujen todentamisessa. Kasvihuonepäästöt kuvaavat kuitenkin tilanteen kehittymistä ja samalla laskentamenetelmällä (tässä tapauksessa KASVENER) toteutettuna tulokset ovat myös vertailukelpoisia esimerkiksi muiden kuntien päästöihin. Lisäksi päästöille on määritelty vähentämistavoitteet niin valtiollisesti kuin paikallisestikin, joten niitä ei voida kokonaan unohtaa. Ilmasto ohjelmaan on myös määritelty Imatran kasvihuonekaasupäästölaskenta toteutettavaksi vähintään joka viides vuosi. Tähän tarkoitukseen CO2 raportti tarjoaa hyvän, kustannustehokkaan ja vertailukelpoisen ratkaisun. Palvelun tuottama raportti toimii myös tukena vuosittaisessa ilmasto ohjelman raportoinnissa. 26

31 Lähteet Kirjallisuuslähteet CO2 raportti / Benviroc Oy. 21. Kasvihuonekaasupäästöt kunnissa CO2 raportin vuosiraportti, Imatra. Trans Mond Environment Oy, Ecovisor Oy, Millat konsultointi Oy ja EcoChange Oy. 29. Imatran kaupungin ilmastoraportti. CO2 raportti / Benviroc Oy Imatran kasvihuonekaasupäästöt Imatran kaupungin tekninen toimi. 28. Imatran kaupungin energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma vuosille Energiakolmio Oy. Imatran Lämpö. 21. Vuosikertomus 29. Imatran Vesi. 21. Imatran vesihuollon kehittämissuunnitelma. Jääskeläinen Marja. 21. Toimintamallien kehittäminen hulevesien hallinnalle ilmastonmuutosolosuhteissa Suomessa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Diplomityö. Imatran kaupunki Tilinpäätös 21. Imatran kaupunki. Ympäristö ja tutkimusyksikkö. 21. Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 29. Liidea Oy. 21. Imatran joukkoliikennesuunnitelma 21. Sähköiset julkaisut Imatran Seudun Sähkö Oy. 21. Imatran seudun sähkö Oy:n sähkön alkuperä. Saatavissa: 9.pdf Motiva Verkkodokumentti. Päivitettu Saatavissa: Jallinoja Marja. 21. Hämeen ympäristöstrategian ilmasto ja energiatavoitteiden toteutumista kuvaavat indikaattorit. Saatavissa: 27

32 Julkaisemattomat lähteet Ilvonen Mari Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n jätetilastot. Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti. Laine Timo Imatran Seudun Sähkö Oy:n sähkönsiirtotilastot. Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti Tahvanainen Risto Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti Jääskeläinen Seija Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti Airas Julin Eija Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti Ahlqvist Minna Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti Varis Jouko. 28. Imatran Veden aineistoa Arkityön energia ja materiaalitehokkuus työryhmän kokoukseen EKIS ilmastonmuutoshanke. Kytösalmi Virpi Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti Knuutila Leila Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti Tihtonen Kari Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti Hiltunen Heikki Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostiviesti

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma PAKETTI johtoryhmä 3.6.2010 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/paketti Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma Aikataulu:

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä 10.10.2012 Tornio www.outokumpu.com FeCr-tuotteet, Outokumpu Valmistuvan laajennusinvestoinnin myötä Tornion ferrokromitehtaan tuotanto kaksinkertaistuu

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot