Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti"

Transkriptio

1 Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti

2

3

4 SISÄLLYS 1. Johdanto Ilmastofoorumin toiminta vuonna Vuosittain seurattavat mittarit...3 I. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä...3 II. Kiinteistöjen kulutusseurantatiedot...4 III. Kokonaiskulutus koko kaupungin alueelta (sähkö, lämpö, vesi)...5 Sähkön kulutus...6 Lämmön kulutus...7 Veden kulutus...9 IV. Energiansäästöä edistäviä toimia v V. Paperin kulutus...12 Pehmopaperi...12 Toimistopaperi...12 VI. Taloudellisen ajotavan kurssit...14 VII. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät (paikallisliikenne)...14 VIII. Kevyenliikenteen verkoston pituus...16 IX. Kaupungin omistamat tai käyttämät vaihtoehtoista polttoainetta käyttävät ajoneuvot...16 X. Kaupungin käytössä olevien ajoneuvojen polttoaineen kulutus Kehitysehdotuksia Johtopäätökset Tiivistelmä...20

5 1. Johdanto EKIS-hanke eli Etelä-Karjalan kaupunkien ilmastonmuutoksen ehkäisy ja siihen sopeutuminen - EKIS suunnitteluhanke ja sen jatkohanke Etelä-Karjalan kaupunkien ilmasto-ohjelmien toteutus ja seuranta - EKIS jatkohanke , tuottivat Imatran ilmasto-ohjelman ja siihen liittyvän Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportoinnin. Imatran kaupunginvaltuusto hyväksyi Imatran ilmasto-ohjelman syksyllä 2009 ja sen jälkeen perustettiin kaupungin eri toimialojen työntekijöistä koostuva ilmastofoorumi. Ilmastofoorumi seuraa ilmasto-ohjelman tavoitteiden toteutumista ja kehittää samalla toimenpiteitä Imatran alueen kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Imatran kasvihuonekaasupäästöt lasketaan viiden vuoden välein ns. KASVENERohjelmalla. Ensimmäisen kerran päästöt laskettiin vuonna 2006, sitten vuonna Vuonna 2011 valmistui myös Benviroc Oy:n C0 2 - raportti: Imatran kasvihuonekaasupäästöt sisältäen ennakkotietoa vuodelta Ilmasto-ohjelman vuosiraportissa seurataan mm. ilmasto-ohjelmaan kirjattuja asioita ja mittareita sekä analysoidaan niiden kehitystä ja tarkoituksenmukaisuutta. Osaa asioista seurataan vuosittain, toisia harvemmin. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ympäristöasioiden keskipisteeseen on noussut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Kyseisten päästöjen vähentämiseksi on olemassa ja kehitteillä useita tapoja, jotka eivät kuitenkaan vähennä luonnonvarojen kulutusta, vaan jopa lisäävät sitä. Myös monien uusien energiantuotannon vaihtoehtojen todellisten kasvihuonepäästövaikutusten selvittäminen on monimutkaista, eikä luotettavaa tietoa ole yleensä edes saatavilla (Jallinoja 2010). Ympäristönsuojelun keskeisenä päämääränä tulisikin olla pyrkimys kohti luonnonvarojen kestävää kulutusta. Energiankulutuksen huomattava vähentäminen on siten ensiarvoisen tärkeää. Myös materiallisen kulutuksen vähentäminen säästää luonnonvaroja. 1

6 2. Ilmastofoorumin toiminta vuonna 2011 Vuonna 2011 Imatran kaupungin ilmastofoorumi kokoontui kaksi kertaa. Koollekutsujana toimi ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wikström ja sihteerinä Tiina Virtanen EKIS-ilmastonmuutoshankkeesta. Ilmastofoorumin varsinaiset jäsenet olivat: Timo Alatalo Merja Kaksonen Iris Koho Virpi Kytösalmi Minna Kähtävä-Marttinen Eero Laajo Ari Nieminen Lea Markkanen Matti Ohvo Matti Pöljö Reijo Salonen Risto Tahvanainen Unto Tiainen Urpo Tiainen Marja Urpalainen Imatran Lämpö ympäristötoimi sosiaali- ja terveystoimi yhteiset palvelut kulttuuritoimi (osan aikaa) kulttuuritoimi (osan aikaa) sivistystoimi sosiaali- ja terveystoimi esikunta rakennusvalvonta tekninen toimi Imatran Lämpö tekninen toimi sivistystoimi sosiaali- ja terveystoimi 2

7 3. Vuosittain seurattavat mittarit I. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä Tässä raportissa on päädytty tarkastelemaan Imatran kaupungin alueelta Kukkuroinmäen jätekeskukseen päätyvää loppusijoitettavaa jätemäärää perustuen Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:n jätetilastoihin, pois lukien pilaantuneet maa-alueet. Syynä tähän jaotteluun on se että, pilaantuneiden maiden osuus kokonaisjätemäärästä voi vaihdella vuosittain hyvin paljon, kuten kuvasta 2 käy ilmi. Esimerkiksi vuonna 2008 pilaantuneita maita päätyi käsittelyyn lähes tonnia, mikä vastasi noin 85 % kokonaisjätemäärästä. Suuri pilaantuneiden maiden osuus kyseisenä vuonna johtui puhdistetun teollisuustontin maamassoista. Ongelmajätteiden ja hyötykäyttöön päätyvän jätteen osuus on niin pieni suhteessa kokonaisjätemäärään, että käytännössä kuvassa 2 näkyy ainoastaan pilaantuneiden maiden (ja muun öljyyntyneen maa-aineksen) sekä kompostointiin ja loppusijoitukseen päätyvän jätemäärän osuudet. tonnia Ongelmajäte Pilaantuneet maat Hyötykäyttö Kompostointi Loppusijoitus Kuva 2. Imatran jätejakeet mukaan lukien pilaantuneet maat. Pilaantuneiden maiden osuuteen ei myöskään voida vaikuttaa ilmasto-ohjelmassa tärkeiksi katsotuilla toimenpiteillä, kuten kierrätyksellä ja ylipäätään jätteen määrää vähentämällä. 3

8 Kuvassa 3 voidaan havaita myönteinen kehitys vuodesta 2003 vuoteen 2011, jolloin loppusijoitettavan jätteen määrä suhteessa kokonaisjätemäärään on lievässä laskussa. 60,00 % 45,00 % 30,00 % 15,00 % 0,00 % Kuva 3. Loppusijoitettavan jätteen osuus pois lukien pilaantuneet maat. Kaatopaikalle päätyvän jätteen tavoitetaso on merkitty punaisella viivalla. Euroopan unionin vuonna 2008 hyväksyttyyn jätedirektiiviin perustuvan valtakunnallisen jätesuunnitelman perustavoite on jätteiden määrän vähentäminen. Sen mukaisesti vuonna 2016 loppusijoitettavan jätteen osuus yhdyskuntajätteestä saisi olla enintään 20 %. Tavoitetaso on merkitty kuvaan 3 punaisella viivalla, joten siitä näkyy, että vähentämistarvetta on vielä runsaasti, noin 20 %. (Trans-Mond Environment Oy ym. 2009). II. Kiinteistöjen kulutusseurantatiedot Imatran kaupunki on allekirjoittanut vuonna 2007 Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö). Energiatehokkuussopimus koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyt- 4

9 töä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkun muun sopimuksen piirissä. Sopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina verrattuna vuonna 2006 kulutettuun energiamäärään. (Imatran kaupungin tekninen toimi 2008). Tämä on asetettu myös Imatran kaupungin ilmasto-ohjelman yhdeksi avaintavoitteeksi. Energiatehokkuussopimukseen on listattu toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteet koskevat hankintojen ohjeistusta, rakentamisen, maankäytön ja liikennejärjestelyjen suunnittelua, liikenteen energiatehokkuuden parantamista, energiakatselmusten suunnitelmallista toteuttamista, uusien toimintamallien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sekä koulutusta ja tiedotusta. Merkittävimmät säästötavoitteet (94,6 %) kohdistuvat toimitilojen lämmitystarpeeseen sekä katuvalaistukseen ja muuhun sähkön käyttöön. (Imatran kaupungin tekninen toimi 2008). Kaupungin palveluksessa oleville henkilöille suunnattua koulutusta ja tiedotusta energiatehokkaista toimintatavoista alettiin vuonna 2010 suunnitella toteutettavaksi niin sanotun ekotukitoiminnan avulla. Toiminnan tavoitteena on välittää koulutettujen ekotukihenkilöiden avulla tietoa arjen energiansäästöstä oman työyhteisönsä jäsenille sekä antaa tietoa myös aktiivisesti erilaisten tapahtumien ja näyttelyiden avulla kuntalaisille ja yhteisöille. Ekotukitoiminta käynnistettiin EKISilmastonmuutoshankkeen voimin vuoden 2010 lopussa ja sitä jatkettiin v III. Kokonaiskulutus koko kaupungin alueelta (sähkö, lämpö, vesi) Kokonaiskulutuksesta ja -päästöistä puhuttaessa on mietittävä, mitä kokonaisuutta kulloinkin tarkastellaan. Imatralla teollisuus on merkittävä energian tuottaja ja käyttäjä, ja kuitenkaan kaupunki ei voi kummemmin vaikuttaa teollisuuden energiantuotantotapoihin. Myös päästöistä teollisuuden osuus on myös moninkertainen verrattuna muihin sekotoreihin, joten tässä yhteydessä suurteollisuuden energiantuotanto ja -kulutus on rajattu seurannan ulkopuolelle. Raportissa käytetyt tiedot ovat peräisin Imatran Seudun Sähkön, Imatran Lämmön ja Imatran Veden vuositilastoinneista ja perustuvat sähkönsiirtoon, kaukolämmön ja maakaasun jakeluun sekä laskutettuun vesimäärään. 5

10 Sähkön kulutus Tässä raportissa on käytetty sähkön kulutuksen mittarina Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n asiakkailleen siirtämää sähkön määrää. Tarkasteluun ei lukeudu siten teollisuuden tuottamaa sähköä, minkä osuus Imatran alueen sähköntuotannossa on kuitenkin merkittävä. Imatran Seudun Sähkön hankkimasta sähköstä vuonna 2009 oli tuotettu uusiutuvalla energialla 27 %, ydinvoimalla 13 % sekä fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella 60 %. Vuonna 2011 sähkön tuotantoon on käytetty uusiutuvaa energiaa 17 %, ydinvoimaa 17 %, ja 66 % fossiilisia polttoainetta ja turvetta. Seurantajaksolla sähkönkulutus on taittunut laskuun v asumisen ja maatalouden sektorilla, ja laskenut hienoisesti palvelujen ja rakentamisen sektorilla. Teollisuuden sähkönkulutus, mihin lukeutuu Imatran alueen pk-yrityksiä, sähkönkulutus on ollut melko tasaista (kuva 4.). MWh Asuminen ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Kuva 4. Sähkön kulutuksen jakautuminen Imatralla vuosina pois lukien teollisuuden oma sähkön tuotanto ja sen kulutus. Maatalouden merkitys Imatran sähkön kulutuksessa on hyvin vähäinen, joten asumisen ja maatalouden sektorin kulutuksen kasvu vuosina selittyy pääasiassa lämmitys- ja kotitaloussähkön lisääntyneellä käytöllä. Talvet 2009 ja 2010 olivat erityisen kylmiä, mikä lisäsi lämmitystarvetta. Palvelu- ja teollisuussektoreiden lievä 6

11 alamäki sähkönkulutuksessa selittynee vuoden 2009 taloudellisella taantumalla sekä sen jälkeisellä ajalla. Lämmön kulutus Lämmön kulutuksen suhteen tässä on tarkasteltu Imatran Lämmön toimittaman maakaasun ja kaukolämmön määrää sekä Imatran kaupungin omistuksessa tai käytössä olevia öljylämmitteisiä kiinteistöjä. Öljyn kulutuksessa ovat tarkastelun ulkopuolelle jääneet näin ollen imatralaiset yksityiset kotitaloudet ja muut kiinteistöt, joihin Imatran kaupunki ei ole hankkinut lämmitysöljyä Maakaasun ja kaukolämmön myynti lisääntyi vuodesta 2007 vuoteen 2010 saakka Myös asiakasmäärä ja lämmitettävä rakennustilavuus olivat esim. vuonna 2010 edellisvuotta suuremmat. (Imatran kaupunki 2011). Vuoden 2010 keskilämpötila Imatralla oli asteen verran korkeampi kuin v. 2009, mutta talvikuukausien keskilämpötila oli kolme astetta alhaisempi, mikä lisäsi lämmitystarvetta. Vuonna 2011 vuoden keskilämpötila oli kaksi astetta korkeampi kuin vuonna 2010 Rautionkylän mittausasemalta mitattuna (Ahlqvist Minna 2012), mikä selittänee maakaasun ja kaukolämmön käytön kääntymistä laskuun MWh Kuva 8. Maakaasun myynti vuosina

12 1000 MWh Kuva 9. Kaukolämmön myynti vuosina Imatran kaupungin omistuksessa olevien kiinteistöjen öljynkulutus on laskenut vertailujakson aikana vuodesta 2008 lähtien. Tämä johtuu suurelta osin kuitenkin kiinteistöjen myynnistä ja näin ollen kyseisten kiinteistöjen öljyn kulutus ei todellisuudessa ole välttämättä vähentynyt, kulutus ei vain näy enää Imatran kaupungin tilastoissa. Vuonna 2011 kiinteistöt vähenivät vain yhdellä, kun Tientaus 9:n omakotitalo (Ent. Savo Oy), myytiin pois kaupungin omistuksesta. Öljynkäyttötilastot on saatu Imatran YH-Rakennuttajat Oy:ltä litraa Kuva 10. Öljyn kulutus Imatran kaupungin kiinteistöissä

13 Kiinteistökaupan lisäksi öljyn kulutuksen seurantaa ja vertailua vaikeuttaa se, että mittarina käytetään toimitettua öljyä, ei suoraan kulutukseen perustuvaa öljymäärää. Näin ollen loppuvuodesta tehdyt suuret tilaukset nostavat sen vuoden kulutuslukemia vaikka todellinen öljyn kulutus tapahtuukin vasta seuraavana vuonna. Myös kiinteistön käyttömuodon ja käyttäjämäärien muutokset voivat vaikuttaa kyseisen kiinteistön öljynkulutukseen. Samoin sään vaihtelu vuosittain vaikuttaa suuresti öljynkulutukseen. Meltolan päiväkoti purettiin vuonna Uusi päiväkotirakennus valmistui syksyllä 2011 ja sitä lämmitetään maalämmöllä. Lämmitysjärjestelmään on mahdollista liittää myös viereinen Meltolan koulu. Maalämpö ja kaukolämpö ovat ympäristöystävällisiä lämmitysmuotoja. Vuoksenniskan v rakennettu tilapäinen alakoulu- ja päiväkoti sen sijaan lämpiävät sähköllä, kun sen tilalla ollut viipalerakennus oli kaukolämmöllä toimiva. Veden kulutus Imatran kaupungin alueen vedenjakelusta ja jätevedenkäsittelystä vastaa Imatran Vesi. Veden kulutuksen mittarina on tässä käytetty Imatran Veden laskuttamaa vesimäärää. Todellisuudessa veden kulutus on kuitenkin huomattavasti suurempi korkean vuotovesimäärän takia. Hukkavesiprosentti oli 34 % vuonna 2011 (Pertti Väätäinen, Imatran Vesi 2012). Laskuttamattoman veden osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut %:n välillä ja laskuttamattoman viemäriveden osuus jopa %:n välillä (Imatran Vesi, Haaspuro 2012). Merkittävin syy korkeaan vuotoveden määrään on huonokuntoinen verkosto. Laskuttamattoman viemäriveden osuutta kasvattavat lisäksi hulevedet, joita päätyy vuotavan viemäriverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle. 9

14 1000 m Kuva 13. Imatran Veden laskuttama vesimäärä vuosina Laskutetun veden määrä on kuitenkin viime vuosina ollut selvässä laskussa. Siihen ovat vaikuttaneet Imatran väkiluvun pieneneminen, mutta myös veden kulutustottumusten muuttuminen ja uudet vähemmän vettä käyttävät kodinkoneet ja vesikalusteet. (Varis 2008). Yleisesti ottaen kotitalouksien vedenkulutus on Imatralla hyvin kohtuullista, noin 117 litraa/as/vrk, kun tavoitetaso on maks. 130 litraa/as/vrk (Motiva 2011). Veden kulutuksen vähentämiseksi oleellista olisi saada verkosto kuntoon. Myös kuluttajien käyttötottumuksia voidaan edelleen parantaa neuvonnalla mutta myös taksapolitiikalla. Verkoston kuntoon saattamiseksi seuraavan viiden vuoden aikana on arvioitu tarvittavan vuosittain 2,4 milj. euroa saneerauksiin (Varis 2012). Suuret vuotovesimäärät lisäävät luonnollisesti pumppauksen tarvetta ja näin ollen energiankulutusta. Energianhinnan jatkuvasti noustessa pumppauksen osuus kustannuksista nousee. (Varis 2012). 10

15 Laskuttamaton vesi (suurin osa vuotovettä) 34 % Laskutettu vesi 66 % Kuva 14. Laskuttamattoman veden osuus pumpatun talousveden kokonaismäärästä vuonna Laskutettu viemärivesi 38 % Laskuttamaton viemärivesi (suurin osa hulevesiä) 62 % Kuva 15. Laskuttamattoman viemäriveden osuus puhdistamolle tulevasta kokonaisjätevesimäärästä vuonna

16 IV. Energiansäästöä edistäviä toimia v Imatran kaupunki on tehnyt v mm. seuraavia uusia energian säästöä ja energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä: Rakennusvalvonta: Uudisrakentajia on ohjattu energiataloudelliseen rakentamiseen. Korjausrakentajia on kannustettu korjaamaan rakennuksia uudisrakentamismääräysten mukaiseen tasoon. Meltolan päiväkodin lämmitysjärjestelmäksi otettiin käyttöön maalämpö. Seuraavia, v (tai jo aiemmin) aloitettuja asioita jatkettiin vuonna 2011: Tekninen toimi: Katuvalot on sammutettu elokuusta 2009 alkaen öisin klo 0-3 pois lukien Imatrankoski, Vuoksenniska, Mansikkala. Kesäsammutus toteutetaan touko-, kesä- ja heinäkuussa. Tällöin valot ovat kokonaan sammutettuna. (Tihtonen 2012) Imatran Lämpö: Kiinteään polttoaineeseen pohjautuva energiaselvitys: vaihtoehtoisesti Stora Ensolta mahdollisesti saatava sekundäärilämpö tai omat biolämpökeskukset. (Tahvanainen 2012). Kotihoito: otettu käyttöön vuoden 2010 lopulla kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä, jonka tarkoituksena on vähentää turhia ajoja. V. Paperin kulutus Pehmopaperi Pehmopaperin kulutustiedot jätettiin v tilapäisesti pois seurannasta. Pehmopaperin toimittaja on vaihtunut Työtarvike Oy Imatrasta Kymen siivoustukku ja - konsultointi Ky:ksi v. 2011, ja laskennallisissa toimitustiedoissa todettiin niin suuria eroja, että asiasta ei saatu luotettavaa tilastotietoa. Toimistopaperi Toimistopaperin kulutuksen mittariksi on tässä otettu valkoinen toimistopaperi, joka on keskitetysti tilattu kaupungin painatuskeskuksen toimesta. Vertailussa käytetään tilausmääriä. Lähemmäksi todellista kulutusmäärää voitaisiin päästä, mikäli kaikissa 12

17 kopiokoneissa olisi asennettuna tulostelaskuri, mutta sellainen puuttuu monista tällä hetkellä käytössä olevista tulostimista. (Kytösalmi 2011). Tilastoista puuttuu myös yksiköitten omat toimistopaperihankinnat ja värillisen toimistopaperin tilausmäärät. On kuitenkin oletettavaa, että kyseiset määrät ovat huomattavasti pienempiä, kuin painatuskeskuksen tilaukset. Jatkossa paperin kulutuksen seurantaa voitaisiin kehittää siten, että yksiköt seuraisivat oman paperin kulutusta tarkemmin. Tällöin myös paperin kulutuksen vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset tulevat selkeämmin esille. (Kytösalmi 2011). Toimipisteissä on toimistopaperin kulutuksen vähentämiseksi muun muassa otettu käyttöön kaksipuolinen tulostus laitteiden oletusasetuksena sekä vähennetty henkilökohtaisten pöytätulostimien määrää. Työtä on ICT-Palvelujen tuotantopäällikkö Petri Hiirsalmen mukaan pyritty jatkamaan vuonna arkkia Kuva 16. Valkoisen toimistopaperin tilausmäärät v Toimistopaperin tilausmäärät ovat huomattavasti laskussa. Tämä voi kuitenkin johtua myös tilausmäärien epätasaisesta jakautumisesta eri vuosien välille. 13

18 VI. Taloudellisen ajotavan kurssit Imatran kaupungin ilmasto-ohjelman yhdeksi mittariksi on valittu taloudellisen ajotavan koulutukset ja niiden osallistujamäärät. Lähtökohtaisen ajatuksena on se, että taloudellisen ajotavan omaksuminen vähentää merkittävästi polttoaineen kulutusta ja näin ollen liikenteestä aiheutuneita kasvihuonepäästöjä. Lisäksi ennakoiva, taloudellinen ajotapa lisää tutkitusti liikenneturvallisuutta. Taloudellisen ajotavan koulutusta on järjestetty vuosien mittaan sellaisille kaupungin työntekijöille, jotka ajavat työssään paljon autoa, kuten varikon ja kotihoidon henkilöstö. Vuonna 2010 EKIS -hanke tarjosi Imatran kaupungin työntekijöille kaksi taloudellisen ajotavan koulutustilaisuutta, toisen kotihoidon pohjoiselle ryhmälle, toisen ns. akuuttiryhmälle. Vuoden 2011 ensimmäinen kolmannes näytti pelkkien polttoaineen kulutustilastojen perusteella kuitenkin siltä, että taloudellisen ajotavan koulutus ei ole tuonut merkittäviä muutoksia polttoaineen kulutukseen. Jotta luvut olisivat täysin vertailukelpoiset, tulisi tiedossa olla myös ajokilometrien määrä, jotta tiedettäisiin, onko kulutus vähentynyt suhteessa ajokilometreihin. Lisäksi työajoja tehdään merkittävässä määrin myös omilla autoilla, joiden polttoaineen kulutusta ei näy kaupungin automaattikorttien laskuissa, vaan ne pitäisi selvittää ajopäiväkirjoista. VII. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät (paikallisliikenne) Tieliikenteestä aiheutuu Imatralla suurimmat kasvihuonepäästöt, mikäli teollisuuden päästöt rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Tieliikenteen päästöistä puolestaan noin kolme neljäsosaa aiheutuu henkilö- ja pakettiautoliikenteestä. (CO2-raportti / Benviroc Oy 2011). Näin ollen yhtenä merkittävänä keinona tieliikenteen päästöjen vähentämisessä on henkilöautoilijoiden houkutteleminen käyttämään joukkoliikennettä. Uusi joukkoliikennelaki (869/2009) velvoitti toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Lain velvoitteita vastaamaan laadittiin Imatran joukkoliikennesuunnitelma 14

19 2010 (Liidea Oy 2010). Joukkoliikennesuunnitelman laadinnassa pyrittiin ottamaan huomioon Imatran kaupungin ilmasto-ohjelman tavoite 3: Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet. Kevyt- ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia vaihtoehtoja. Aikatauluja tarkistettiin joiltain osin lisäämään palvelua. Toisaalta käyttämättömiä vuoroja lopetettiin. Esitettiin myös nuorisolippuja, mutta asia ei ole edennyt vielä v (Lihavainen 2012). Joukkoliikennesuunnitelmassa on esitetty kehittämistarkasteluja koskien linjastoa, lippu- ja taksajärjestelmää, aikatauluinformaatiota sekä markkinointia ja tiedottamista. Ilmasto-ohjelman seurannassa voitaisiin joukkoliikenteen matkustajamäärien lisäksi seurata esitettyjen toimenpiteiden toteutumista sekä niiden vaikutusta ilmastoohjelman tavoitteiden toteutumiseen. (Liidea Oy 2010). Paikallisliikenteen käyttäjämäärät ovat tasaisesti laskeneet 1980-luvulta lähtien vakiintuen viime vuosina nykyiselle tasolleen noin matkustajaan / Kuva 19. Imatran paikallisliikenteen matkustajamäärät vuosina

20 VIII. Kevyenliikenteen verkoston pituus Toinen liikenteen päästökehitykseen vaikuttava tekijä on kevyenliikenteen houkuttelevuus, johon vaikuttaa kevyenliikenteen väylien kunto ja toimivuus mutta myös niiden määrä ja sijainti suhteessa työpaikkoihin ja palveluihin. Siitä syystä ilmastoohjelman yhdeksi mittariksi on valittu kevyenliikenteen verkoston pituus. Tässä yhteydessä voidaan kilometrimäärän lisäksi tarkastella kevyenliikenteen väyliin kohdistettuja kunnostustoimenpiteitä. Kevyenliikenteen väyliä eli niin sanottuja raitteja oli Imatralla seuraavasti (Hiltunen 2012): 2010: 142 km 2011: 142 km Uusia raitteja rakennetaan harvakseltaan resurssien puitteissa. Korjaus ja hoitotoimenpiteet raiteilla ovat lähinnä routavaurioiden korjauksia ja halkeamien paikkauksia. Uudelleen päällystyksiä tehdään jonkin verran, niitäkin resurssien puitteissa. Uutta raittia rakennettiin 200 m v Anttilanpeltoon. Vuonna 2010 Imatran kaupungin toimesta korjattiin raittien päällystyksiä ja rakenteita seuraavasti (Hiltunen 2012): 2010: 1055 m 2011: 770 m IX. Kaupungin omistamat tai käyttämät vaihtoehtoista polttoainetta käyttävät ajoneuvot Kuten edellä on mainittu, liikenne on Imatralla merkittävä kasvihuonepäästöjen lähde. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tulisi ensisijaisesti pienentää yksityisautoilun määrää, niin vapaa-ajalla kuin työmatkaliikenteessäkin. Kaupunki voi kuitenkin esimerkillään kannustaa myös vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen hankintaan. Erityisesti palvelu- ja julkisessa liikenteessä vaihtoehtoisia polttoaineita 16

21 käyttävien ajoneuvojen hankintaa voisi suosia muun muassa hankintapäätöksiä tehtäessä. Tällä hetkellä Imatran kaupungilla on käytössään seuraavat ajoneuvot, jotka käyttävät ensisijaisesti jotain muuta kuin bensiiniä tai dieseliä polttoaineenaan: Ympäristötoimen kaasuauto, 1 kpl Imatran Lämmön kaasuautot, 3 kpl Sähkökäyttöinen jäänhoitokone, joka mainittiin vuoden 2010 raportissa, ei ole enää Imatran kaupungin omistuksessa, sillä se siirtyi jäähallin myötä Imatran YH- Rakennuttaja Oy:lle. X. Kaupungin käytössä olevien ajoneuvojen polttoaineen kulutus Tässä tarkastelussa on edellisvuodesta poiketen huomioitu pelkästään kaupungin polttoainekorteilla tehdyt polttoaineostot sen mukaan kuin ne on kirjattu talousseurantaan kustannuspaikalle Kone ja kuljetus. (Imatran kaupunki, Ville Pesu 2012). Kyse on ns. varikon autoista. Kirjausten ulkopuolelle ovat v jääneet liikuntatoimen ajoneuvot, osa Imatran Veden kalustosta, Imatran Lämmön, Imatran seudun ympäristötoimen sekä kaupunginjohtajan auto. Vertailun ulkopuolelle jää myös omalla rahalla tehdyt ostot, vaikka ne kohdistuisivatkin työajoihin. Laskutapaa on muutettu, jotta se ei olisi liian työläs seurattavaksi. Tarkastelussa v huomioidut autot ja työkoneet seuraavasti: - 3 kpl henkilöautoja ( 1 vähemmän kun v. 2010) - 21 kpl pakettiautoja (2 enemmän kuin v kpl leasing-henkilöautoja (määrä sama kuin v. 2010) - 6 kpl leasing-pakettiautoja (2 vähemmän kuin v. 2010) - 4 kpl kuorma-autoja (määrä sama kuin v. 2010) - 15 kpl muuta kalustoa(määrä sama kuin v. 2010) 17

22 Polttoaineseurannassa on jaoteltu bensiinin, dieselin ja polttoöljyn kulutus. Litraa Bensiini Diesel Polttoöljy Kuva 20. Polttoaineiden kulutus kaupungin tankkauskorttien laskutuksen perusteella Kehitysehdotuksia Ilmastofoorumin kokouksessa foorumin jäsenet listasivat seuraavat kehitysehdotukset ilmasto-ohjelman toteuttamiselle tulevina vuosina: Katuvalojen sammuttamisella kesäaikaan on saatu energiankulutusta vähennettyä 1000 MWh vuodessa, mutta jonkin verran on tullut palautetta pimeyden luomasta turvattomuudesta. Siitä syystä voisi selvittää liiketunnistimien asentamista katuvaloihin. Kaikissa kaupungin kiinteistöissä siirrytään energiajakeen keräykseen mahdollisuuksien mukaan. Kaupungin saneeraus- ja rakennuskohteissa tehdään aina selvitys energiatehokkuudesta, huomioiden toteutusvaihe sekä käytönaikaiset vaikutukset. Tontin lunastushintaan (vuokrahintaan) vaikuttaa tuleva lämmitysmuoto ja energiatehokkuus. Kaupungin kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutusta seurataan jatkossa suhteessa lämmitettävään rakennustilavuuteen. 18

23 5. Johtopäätökset Imatralla on tehty paljon erilaisia asioita ilmasto-ohjelman eteen myös vuonna Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrä on vähentynyt hieman, mikä on hyvä suuntaus. Tämä trendi tulee jatkumaa sitä myötä, kun energiahyötykäyttöön kerättävä jätteen määrää tullaan lähivuosina kasvattamaan. Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) on ollut hyvä taustavaikutin ilmastoohjelman toteuttamisessa. Ainakin osa nyt toteutuneesta sähkön ja lämpöenergian käytön vähentymisestä pohjautunee sopimuksen velvoitteisiin. Vedenkulutuksessa suurimmat parannukset saataisiin aikaan korjaamalla vuotavaa runkovesiputkistoa. Jätevesien käsittelyssä taas saataisiin huomattavia säästöjä korjaamalla vuotavaa jätevesiverkostoa. Toimistopaperin kulutuksen väheneminen johtunee toivottavasti aidosta käyttötapojen muuttumisesta vähemmän paperia kuluttavaksi eikä tilauksien epätasaisuudesta. Tämän näyttää vasta pidempiaikainen seuranta. Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen houkuttelevuudessa on vielä paljon työsarkaa. Ilmastofoorumin jäsenet tekivät v hyviä kehittämisehdotuksia, joiden käyttöönottoa tulisi pohtia edelleen. 19

24 6. Tiivistelmä Ilmasto-ohjelman vuosiraportti 2011 on Imatran ilmasto-ohjelman (v. 2009) tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Päämääränä on energiankulutuksen ja turhan materiaalikulutuksen vähentäminen. Imatran kaupungin eri tahoista koostuva ilmastofoorum on jatkanut toimintaansa vuonna Foorumin jäsenet tekivät useita hyviä kehittämisehdotuksia. Kaupungin palveluksessa oleville henkilöille suunnattua koulutusta ja tiedotusta energiatehokkaista toimintatavoista jatkettiin v (ekotukitoiminta). Kaupunki on toteuttanut energiansäästöä edistäviä kokeiluhankkeita ja toimia mm. rakennusvalvonnassa (rakentamisen ohjaus), Imatran Lämmössä (energiaselvityksen jatkaminen), teknisessä toimessa (maalämpölämmitysjärjestelmän käyttöönotto Meltolan uuteen päiväkotiin) sekä kotihoidossa (toiminnanohjausjärjestelmä). Ilmasto-ohjelman yksi tukijalka on Imatran kaupungin vuonna 2007 allekirjoittama Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö). Sopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina verrattuna vuonna 2006 kulutettuun energiamäärään. Merkittävimmät säästötavoitteet (94,6 %) kohdistuvat toimitilojen lämmitystarpeeseen sekä katuvalaistukseen ja muuhun sähkön käyttöön. Kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrässä voidaan havaita myönteinen kehitys vuodesta 2003 vuoteen 2011; kokonaisjätemäärä on lievässä laskussa. Valtakunnalliseen tavoitetasoon on kuitenkin vielä pitkä matka. Seurantajaksolla sähkönkulutus on taittunut laskuun v asumisen ja maatalouden sektorilla, ja laskenut hienoisesti palvelujen ja rakentamisen sektorilla. Maakaasun ja kaukolämmön kulutus on nousun jälkeen kääntynyt laskuun v. 2011, mutta sitä selittänee myös se, että vuoden 2011 keskilämpötila oli kaksi astetta korkeampi kuin vuonna Öljyn kulutus kaupungin kiinteistöissä on jatkanut laskuaan. Yhtenä selittävänä tekijänä on kuitenkin myös kiinteistökannan väheneminen, joskin vain yksi kiinteistö on poistunut vuoden aikana. Myös sääolot vaikuttavat öljynkulutukseen. 20

25 Toimistopaperin kulutus näyttäisi olevan huomattavassa laskussa. Vedenkulutus on jatkanut hienoista laskuaan, mutta vuotavien runkovesiputkien kautta poistuvat hukkavesi on huomattava: 34 %. Jätevedenpuhdistamolle puolestaan kertyy sinne kuulumattomia hulevesiä suuret määrät vuotavien viemärilinjastojen takia, mikä lisää esim. pumppaamojen energiankulutusta. Joukkoliikenteen käyttäjämäärissä ei ole juurikaan tapahtunut muutosta. Kevyenliikenteen raitteja rakennettiin lisää vain hieman, mutta vanhoja raitteja korjattiin. Koska joidenkin mittareiden selvittäminen vuoden 2010 tapaan osoittautui erittäin työlääksi, niiden mittaustapaa muutettiin hieman (kaupungin ajoneuvojen polttoaineen kulutus). Pehmopaperin kulutustiedot jätettiin v tilapäisesti pois seurannasta, koska asiasta ei saatu vertailtavissa olevaa tilastotietoa. Imatralla Helena Kaittola ympäristöinsinööri Kirjallisuuslähteet Trans-Mond Environment Oy, Ecovisor Oy, Millat konsultointi Oy ja EcoChange Oy 2009: Imatran kaupungin ilmastoraportti. Imatran kaupungin tekninen toimi/ Energiakolmio Oy 2008: Imatran kaupungin energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma vuosille Imatran vesihuollon kehittämissuunnitelma Imatran kaupunki 2011: Tilinpäätös Liidea Oy 2010: Imatran joukkoliikennesuunnitelma

26 Sähköiset julkaisut Motiva Verkkoasiakirja, viitattu Saatavissa: Jallinoja, Marja 2010: Hämeen ympäristöstrategian ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista kuvaavat indikaattorit. Saatavissa: Julkaisemattomat lähteet Tahvanainen Risto, Imatran Lämpö 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Ahlqvist Minna, Imatran seudun ympäristötoimi 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Tihtonen Kari, Imatran kaupunki 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Hiltunen Heikki, Imatran kaupunki 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Pesu Ville, Imatran kaupunki 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Varis Jouko 2008: Imatran veden aineistoa Arkityön energia- aja materiaalitehokkuus -työryhmän kokoukseen Varis Jouko, Imatran Vesi, 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Ritva Haaspuro, Imatran Vesi, 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Väätäinen Pertti, Imatran Vesi, 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Lihavainen Lauri, 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. 22

Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti

Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti 2012 7.8.2013 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 2. ILMASTOFOORUMIN TOIMINTA VUONNA 2012... 2 3. VUOSITTAIN SEURATTAVAT MITTARIT... 2 I. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä...

Lisätiedot

Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti

Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti 2013 7.8.2013 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 2. ILMASTOFOORUMIN TOIMINTA VUONNA 2013... 2 3. VUOSITTAIN SEURATTAVAT MITTARIT... 2 I. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä...

Lisätiedot

Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti

Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti 21 3.5.211 SISÄLLYS 1. Johdanto...1 2. Ilmastofoorumin toiminta vuonna 21...2 3. Vuosittain seurattavat mittarit...3 I. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä...3

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 1 Sisältö Sivu 2 Taustaa 2 Ilmastosopimukset ja Suomen velvoitteet 3 Ilmasto-ohjelman taustaselvitykset 3 Energiatehokkuussopimus 3 Ilmasto-ohjelma

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

EED vuosiraportti 2014

EED vuosiraportti 2014 EED vuosiraportti 214 29.4.214 Energiatehokkuusdirektiivin (212/27/EU) artiklan 24 (1) mukainen raportointi Euroopan komissiolle 2 (22) EED Vuosiraportti 214 (LIITE 1) SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 4 1

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Askel kohti energiatehokkaampaa Helsinkiä. Kulutustiedot ja teemakartat

Askel kohti energiatehokkaampaa Helsinkiä. Kulutustiedot ja teemakartat Kulutustiedot ja teemakartat Kulutustiedot ja teemakartat 2 Sisältö Johdanto... 2 Kaukolämpö... 3 Sähkö... 5 Vesi... 9 Jätetiedot... 10 Teemakartat... 14 Sanna Viilo, Sito Tietotekniikka Oy Anna Johansson,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 1 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu liikelaitoksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Energiansäästösuunnitelman laadinnan lähtökohdat...

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ 27.2.2015 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2. taustaa... 3 3. kulutustietojen mittaus- ja laskentamenetelmistä...

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti TALOUDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI TEKNINEN TOIMI Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti Eurotavoitteen

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos vuoden 2015 talousarvion liitteeksi 11.12.2014 1 1. Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitoksen energiansäästösuunnitelma...

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot