Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti"

Transkriptio

1 Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti

2

3

4 SISÄLLYS 1. Johdanto Ilmastofoorumin toiminta vuonna Vuosittain seurattavat mittarit...3 I. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä...3 II. Kiinteistöjen kulutusseurantatiedot...4 III. Kokonaiskulutus koko kaupungin alueelta (sähkö, lämpö, vesi)...5 Sähkön kulutus...6 Lämmön kulutus...7 Veden kulutus...9 IV. Energiansäästöä edistäviä toimia v V. Paperin kulutus...12 Pehmopaperi...12 Toimistopaperi...12 VI. Taloudellisen ajotavan kurssit...14 VII. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät (paikallisliikenne)...14 VIII. Kevyenliikenteen verkoston pituus...16 IX. Kaupungin omistamat tai käyttämät vaihtoehtoista polttoainetta käyttävät ajoneuvot...16 X. Kaupungin käytössä olevien ajoneuvojen polttoaineen kulutus Kehitysehdotuksia Johtopäätökset Tiivistelmä...20

5 1. Johdanto EKIS-hanke eli Etelä-Karjalan kaupunkien ilmastonmuutoksen ehkäisy ja siihen sopeutuminen - EKIS suunnitteluhanke ja sen jatkohanke Etelä-Karjalan kaupunkien ilmasto-ohjelmien toteutus ja seuranta - EKIS jatkohanke , tuottivat Imatran ilmasto-ohjelman ja siihen liittyvän Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportoinnin. Imatran kaupunginvaltuusto hyväksyi Imatran ilmasto-ohjelman syksyllä 2009 ja sen jälkeen perustettiin kaupungin eri toimialojen työntekijöistä koostuva ilmastofoorumi. Ilmastofoorumi seuraa ilmasto-ohjelman tavoitteiden toteutumista ja kehittää samalla toimenpiteitä Imatran alueen kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Imatran kasvihuonekaasupäästöt lasketaan viiden vuoden välein ns. KASVENERohjelmalla. Ensimmäisen kerran päästöt laskettiin vuonna 2006, sitten vuonna Vuonna 2011 valmistui myös Benviroc Oy:n C0 2 - raportti: Imatran kasvihuonekaasupäästöt sisältäen ennakkotietoa vuodelta Ilmasto-ohjelman vuosiraportissa seurataan mm. ilmasto-ohjelmaan kirjattuja asioita ja mittareita sekä analysoidaan niiden kehitystä ja tarkoituksenmukaisuutta. Osaa asioista seurataan vuosittain, toisia harvemmin. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ympäristöasioiden keskipisteeseen on noussut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Kyseisten päästöjen vähentämiseksi on olemassa ja kehitteillä useita tapoja, jotka eivät kuitenkaan vähennä luonnonvarojen kulutusta, vaan jopa lisäävät sitä. Myös monien uusien energiantuotannon vaihtoehtojen todellisten kasvihuonepäästövaikutusten selvittäminen on monimutkaista, eikä luotettavaa tietoa ole yleensä edes saatavilla (Jallinoja 2010). Ympäristönsuojelun keskeisenä päämääränä tulisikin olla pyrkimys kohti luonnonvarojen kestävää kulutusta. Energiankulutuksen huomattava vähentäminen on siten ensiarvoisen tärkeää. Myös materiallisen kulutuksen vähentäminen säästää luonnonvaroja. 1

6 2. Ilmastofoorumin toiminta vuonna 2011 Vuonna 2011 Imatran kaupungin ilmastofoorumi kokoontui kaksi kertaa. Koollekutsujana toimi ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wikström ja sihteerinä Tiina Virtanen EKIS-ilmastonmuutoshankkeesta. Ilmastofoorumin varsinaiset jäsenet olivat: Timo Alatalo Merja Kaksonen Iris Koho Virpi Kytösalmi Minna Kähtävä-Marttinen Eero Laajo Ari Nieminen Lea Markkanen Matti Ohvo Matti Pöljö Reijo Salonen Risto Tahvanainen Unto Tiainen Urpo Tiainen Marja Urpalainen Imatran Lämpö ympäristötoimi sosiaali- ja terveystoimi yhteiset palvelut kulttuuritoimi (osan aikaa) kulttuuritoimi (osan aikaa) sivistystoimi sosiaali- ja terveystoimi esikunta rakennusvalvonta tekninen toimi Imatran Lämpö tekninen toimi sivistystoimi sosiaali- ja terveystoimi 2

7 3. Vuosittain seurattavat mittarit I. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä Tässä raportissa on päädytty tarkastelemaan Imatran kaupungin alueelta Kukkuroinmäen jätekeskukseen päätyvää loppusijoitettavaa jätemäärää perustuen Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:n jätetilastoihin, pois lukien pilaantuneet maa-alueet. Syynä tähän jaotteluun on se että, pilaantuneiden maiden osuus kokonaisjätemäärästä voi vaihdella vuosittain hyvin paljon, kuten kuvasta 2 käy ilmi. Esimerkiksi vuonna 2008 pilaantuneita maita päätyi käsittelyyn lähes tonnia, mikä vastasi noin 85 % kokonaisjätemäärästä. Suuri pilaantuneiden maiden osuus kyseisenä vuonna johtui puhdistetun teollisuustontin maamassoista. Ongelmajätteiden ja hyötykäyttöön päätyvän jätteen osuus on niin pieni suhteessa kokonaisjätemäärään, että käytännössä kuvassa 2 näkyy ainoastaan pilaantuneiden maiden (ja muun öljyyntyneen maa-aineksen) sekä kompostointiin ja loppusijoitukseen päätyvän jätemäärän osuudet. tonnia Ongelmajäte Pilaantuneet maat Hyötykäyttö Kompostointi Loppusijoitus Kuva 2. Imatran jätejakeet mukaan lukien pilaantuneet maat. Pilaantuneiden maiden osuuteen ei myöskään voida vaikuttaa ilmasto-ohjelmassa tärkeiksi katsotuilla toimenpiteillä, kuten kierrätyksellä ja ylipäätään jätteen määrää vähentämällä. 3

8 Kuvassa 3 voidaan havaita myönteinen kehitys vuodesta 2003 vuoteen 2011, jolloin loppusijoitettavan jätteen määrä suhteessa kokonaisjätemäärään on lievässä laskussa. 60,00 % 45,00 % 30,00 % 15,00 % 0,00 % Kuva 3. Loppusijoitettavan jätteen osuus pois lukien pilaantuneet maat. Kaatopaikalle päätyvän jätteen tavoitetaso on merkitty punaisella viivalla. Euroopan unionin vuonna 2008 hyväksyttyyn jätedirektiiviin perustuvan valtakunnallisen jätesuunnitelman perustavoite on jätteiden määrän vähentäminen. Sen mukaisesti vuonna 2016 loppusijoitettavan jätteen osuus yhdyskuntajätteestä saisi olla enintään 20 %. Tavoitetaso on merkitty kuvaan 3 punaisella viivalla, joten siitä näkyy, että vähentämistarvetta on vielä runsaasti, noin 20 %. (Trans-Mond Environment Oy ym. 2009). II. Kiinteistöjen kulutusseurantatiedot Imatran kaupunki on allekirjoittanut vuonna 2007 Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö). Energiatehokkuussopimus koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyt- 4

9 töä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkun muun sopimuksen piirissä. Sopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina verrattuna vuonna 2006 kulutettuun energiamäärään. (Imatran kaupungin tekninen toimi 2008). Tämä on asetettu myös Imatran kaupungin ilmasto-ohjelman yhdeksi avaintavoitteeksi. Energiatehokkuussopimukseen on listattu toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteet koskevat hankintojen ohjeistusta, rakentamisen, maankäytön ja liikennejärjestelyjen suunnittelua, liikenteen energiatehokkuuden parantamista, energiakatselmusten suunnitelmallista toteuttamista, uusien toimintamallien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sekä koulutusta ja tiedotusta. Merkittävimmät säästötavoitteet (94,6 %) kohdistuvat toimitilojen lämmitystarpeeseen sekä katuvalaistukseen ja muuhun sähkön käyttöön. (Imatran kaupungin tekninen toimi 2008). Kaupungin palveluksessa oleville henkilöille suunnattua koulutusta ja tiedotusta energiatehokkaista toimintatavoista alettiin vuonna 2010 suunnitella toteutettavaksi niin sanotun ekotukitoiminnan avulla. Toiminnan tavoitteena on välittää koulutettujen ekotukihenkilöiden avulla tietoa arjen energiansäästöstä oman työyhteisönsä jäsenille sekä antaa tietoa myös aktiivisesti erilaisten tapahtumien ja näyttelyiden avulla kuntalaisille ja yhteisöille. Ekotukitoiminta käynnistettiin EKISilmastonmuutoshankkeen voimin vuoden 2010 lopussa ja sitä jatkettiin v III. Kokonaiskulutus koko kaupungin alueelta (sähkö, lämpö, vesi) Kokonaiskulutuksesta ja -päästöistä puhuttaessa on mietittävä, mitä kokonaisuutta kulloinkin tarkastellaan. Imatralla teollisuus on merkittävä energian tuottaja ja käyttäjä, ja kuitenkaan kaupunki ei voi kummemmin vaikuttaa teollisuuden energiantuotantotapoihin. Myös päästöistä teollisuuden osuus on myös moninkertainen verrattuna muihin sekotoreihin, joten tässä yhteydessä suurteollisuuden energiantuotanto ja -kulutus on rajattu seurannan ulkopuolelle. Raportissa käytetyt tiedot ovat peräisin Imatran Seudun Sähkön, Imatran Lämmön ja Imatran Veden vuositilastoinneista ja perustuvat sähkönsiirtoon, kaukolämmön ja maakaasun jakeluun sekä laskutettuun vesimäärään. 5

10 Sähkön kulutus Tässä raportissa on käytetty sähkön kulutuksen mittarina Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n asiakkailleen siirtämää sähkön määrää. Tarkasteluun ei lukeudu siten teollisuuden tuottamaa sähköä, minkä osuus Imatran alueen sähköntuotannossa on kuitenkin merkittävä. Imatran Seudun Sähkön hankkimasta sähköstä vuonna 2009 oli tuotettu uusiutuvalla energialla 27 %, ydinvoimalla 13 % sekä fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella 60 %. Vuonna 2011 sähkön tuotantoon on käytetty uusiutuvaa energiaa 17 %, ydinvoimaa 17 %, ja 66 % fossiilisia polttoainetta ja turvetta. Seurantajaksolla sähkönkulutus on taittunut laskuun v asumisen ja maatalouden sektorilla, ja laskenut hienoisesti palvelujen ja rakentamisen sektorilla. Teollisuuden sähkönkulutus, mihin lukeutuu Imatran alueen pk-yrityksiä, sähkönkulutus on ollut melko tasaista (kuva 4.). MWh Asuminen ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Kuva 4. Sähkön kulutuksen jakautuminen Imatralla vuosina pois lukien teollisuuden oma sähkön tuotanto ja sen kulutus. Maatalouden merkitys Imatran sähkön kulutuksessa on hyvin vähäinen, joten asumisen ja maatalouden sektorin kulutuksen kasvu vuosina selittyy pääasiassa lämmitys- ja kotitaloussähkön lisääntyneellä käytöllä. Talvet 2009 ja 2010 olivat erityisen kylmiä, mikä lisäsi lämmitystarvetta. Palvelu- ja teollisuussektoreiden lievä 6

11 alamäki sähkönkulutuksessa selittynee vuoden 2009 taloudellisella taantumalla sekä sen jälkeisellä ajalla. Lämmön kulutus Lämmön kulutuksen suhteen tässä on tarkasteltu Imatran Lämmön toimittaman maakaasun ja kaukolämmön määrää sekä Imatran kaupungin omistuksessa tai käytössä olevia öljylämmitteisiä kiinteistöjä. Öljyn kulutuksessa ovat tarkastelun ulkopuolelle jääneet näin ollen imatralaiset yksityiset kotitaloudet ja muut kiinteistöt, joihin Imatran kaupunki ei ole hankkinut lämmitysöljyä Maakaasun ja kaukolämmön myynti lisääntyi vuodesta 2007 vuoteen 2010 saakka Myös asiakasmäärä ja lämmitettävä rakennustilavuus olivat esim. vuonna 2010 edellisvuotta suuremmat. (Imatran kaupunki 2011). Vuoden 2010 keskilämpötila Imatralla oli asteen verran korkeampi kuin v. 2009, mutta talvikuukausien keskilämpötila oli kolme astetta alhaisempi, mikä lisäsi lämmitystarvetta. Vuonna 2011 vuoden keskilämpötila oli kaksi astetta korkeampi kuin vuonna 2010 Rautionkylän mittausasemalta mitattuna (Ahlqvist Minna 2012), mikä selittänee maakaasun ja kaukolämmön käytön kääntymistä laskuun MWh Kuva 8. Maakaasun myynti vuosina

12 1000 MWh Kuva 9. Kaukolämmön myynti vuosina Imatran kaupungin omistuksessa olevien kiinteistöjen öljynkulutus on laskenut vertailujakson aikana vuodesta 2008 lähtien. Tämä johtuu suurelta osin kuitenkin kiinteistöjen myynnistä ja näin ollen kyseisten kiinteistöjen öljyn kulutus ei todellisuudessa ole välttämättä vähentynyt, kulutus ei vain näy enää Imatran kaupungin tilastoissa. Vuonna 2011 kiinteistöt vähenivät vain yhdellä, kun Tientaus 9:n omakotitalo (Ent. Savo Oy), myytiin pois kaupungin omistuksesta. Öljynkäyttötilastot on saatu Imatran YH-Rakennuttajat Oy:ltä litraa Kuva 10. Öljyn kulutus Imatran kaupungin kiinteistöissä

13 Kiinteistökaupan lisäksi öljyn kulutuksen seurantaa ja vertailua vaikeuttaa se, että mittarina käytetään toimitettua öljyä, ei suoraan kulutukseen perustuvaa öljymäärää. Näin ollen loppuvuodesta tehdyt suuret tilaukset nostavat sen vuoden kulutuslukemia vaikka todellinen öljyn kulutus tapahtuukin vasta seuraavana vuonna. Myös kiinteistön käyttömuodon ja käyttäjämäärien muutokset voivat vaikuttaa kyseisen kiinteistön öljynkulutukseen. Samoin sään vaihtelu vuosittain vaikuttaa suuresti öljynkulutukseen. Meltolan päiväkoti purettiin vuonna Uusi päiväkotirakennus valmistui syksyllä 2011 ja sitä lämmitetään maalämmöllä. Lämmitysjärjestelmään on mahdollista liittää myös viereinen Meltolan koulu. Maalämpö ja kaukolämpö ovat ympäristöystävällisiä lämmitysmuotoja. Vuoksenniskan v rakennettu tilapäinen alakoulu- ja päiväkoti sen sijaan lämpiävät sähköllä, kun sen tilalla ollut viipalerakennus oli kaukolämmöllä toimiva. Veden kulutus Imatran kaupungin alueen vedenjakelusta ja jätevedenkäsittelystä vastaa Imatran Vesi. Veden kulutuksen mittarina on tässä käytetty Imatran Veden laskuttamaa vesimäärää. Todellisuudessa veden kulutus on kuitenkin huomattavasti suurempi korkean vuotovesimäärän takia. Hukkavesiprosentti oli 34 % vuonna 2011 (Pertti Väätäinen, Imatran Vesi 2012). Laskuttamattoman veden osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut %:n välillä ja laskuttamattoman viemäriveden osuus jopa %:n välillä (Imatran Vesi, Haaspuro 2012). Merkittävin syy korkeaan vuotoveden määrään on huonokuntoinen verkosto. Laskuttamattoman viemäriveden osuutta kasvattavat lisäksi hulevedet, joita päätyy vuotavan viemäriverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle. 9

14 1000 m Kuva 13. Imatran Veden laskuttama vesimäärä vuosina Laskutetun veden määrä on kuitenkin viime vuosina ollut selvässä laskussa. Siihen ovat vaikuttaneet Imatran väkiluvun pieneneminen, mutta myös veden kulutustottumusten muuttuminen ja uudet vähemmän vettä käyttävät kodinkoneet ja vesikalusteet. (Varis 2008). Yleisesti ottaen kotitalouksien vedenkulutus on Imatralla hyvin kohtuullista, noin 117 litraa/as/vrk, kun tavoitetaso on maks. 130 litraa/as/vrk (Motiva 2011). Veden kulutuksen vähentämiseksi oleellista olisi saada verkosto kuntoon. Myös kuluttajien käyttötottumuksia voidaan edelleen parantaa neuvonnalla mutta myös taksapolitiikalla. Verkoston kuntoon saattamiseksi seuraavan viiden vuoden aikana on arvioitu tarvittavan vuosittain 2,4 milj. euroa saneerauksiin (Varis 2012). Suuret vuotovesimäärät lisäävät luonnollisesti pumppauksen tarvetta ja näin ollen energiankulutusta. Energianhinnan jatkuvasti noustessa pumppauksen osuus kustannuksista nousee. (Varis 2012). 10

15 Laskuttamaton vesi (suurin osa vuotovettä) 34 % Laskutettu vesi 66 % Kuva 14. Laskuttamattoman veden osuus pumpatun talousveden kokonaismäärästä vuonna Laskutettu viemärivesi 38 % Laskuttamaton viemärivesi (suurin osa hulevesiä) 62 % Kuva 15. Laskuttamattoman viemäriveden osuus puhdistamolle tulevasta kokonaisjätevesimäärästä vuonna

16 IV. Energiansäästöä edistäviä toimia v Imatran kaupunki on tehnyt v mm. seuraavia uusia energian säästöä ja energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä: Rakennusvalvonta: Uudisrakentajia on ohjattu energiataloudelliseen rakentamiseen. Korjausrakentajia on kannustettu korjaamaan rakennuksia uudisrakentamismääräysten mukaiseen tasoon. Meltolan päiväkodin lämmitysjärjestelmäksi otettiin käyttöön maalämpö. Seuraavia, v (tai jo aiemmin) aloitettuja asioita jatkettiin vuonna 2011: Tekninen toimi: Katuvalot on sammutettu elokuusta 2009 alkaen öisin klo 0-3 pois lukien Imatrankoski, Vuoksenniska, Mansikkala. Kesäsammutus toteutetaan touko-, kesä- ja heinäkuussa. Tällöin valot ovat kokonaan sammutettuna. (Tihtonen 2012) Imatran Lämpö: Kiinteään polttoaineeseen pohjautuva energiaselvitys: vaihtoehtoisesti Stora Ensolta mahdollisesti saatava sekundäärilämpö tai omat biolämpökeskukset. (Tahvanainen 2012). Kotihoito: otettu käyttöön vuoden 2010 lopulla kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä, jonka tarkoituksena on vähentää turhia ajoja. V. Paperin kulutus Pehmopaperi Pehmopaperin kulutustiedot jätettiin v tilapäisesti pois seurannasta. Pehmopaperin toimittaja on vaihtunut Työtarvike Oy Imatrasta Kymen siivoustukku ja - konsultointi Ky:ksi v. 2011, ja laskennallisissa toimitustiedoissa todettiin niin suuria eroja, että asiasta ei saatu luotettavaa tilastotietoa. Toimistopaperi Toimistopaperin kulutuksen mittariksi on tässä otettu valkoinen toimistopaperi, joka on keskitetysti tilattu kaupungin painatuskeskuksen toimesta. Vertailussa käytetään tilausmääriä. Lähemmäksi todellista kulutusmäärää voitaisiin päästä, mikäli kaikissa 12

17 kopiokoneissa olisi asennettuna tulostelaskuri, mutta sellainen puuttuu monista tällä hetkellä käytössä olevista tulostimista. (Kytösalmi 2011). Tilastoista puuttuu myös yksiköitten omat toimistopaperihankinnat ja värillisen toimistopaperin tilausmäärät. On kuitenkin oletettavaa, että kyseiset määrät ovat huomattavasti pienempiä, kuin painatuskeskuksen tilaukset. Jatkossa paperin kulutuksen seurantaa voitaisiin kehittää siten, että yksiköt seuraisivat oman paperin kulutusta tarkemmin. Tällöin myös paperin kulutuksen vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset tulevat selkeämmin esille. (Kytösalmi 2011). Toimipisteissä on toimistopaperin kulutuksen vähentämiseksi muun muassa otettu käyttöön kaksipuolinen tulostus laitteiden oletusasetuksena sekä vähennetty henkilökohtaisten pöytätulostimien määrää. Työtä on ICT-Palvelujen tuotantopäällikkö Petri Hiirsalmen mukaan pyritty jatkamaan vuonna arkkia Kuva 16. Valkoisen toimistopaperin tilausmäärät v Toimistopaperin tilausmäärät ovat huomattavasti laskussa. Tämä voi kuitenkin johtua myös tilausmäärien epätasaisesta jakautumisesta eri vuosien välille. 13

18 VI. Taloudellisen ajotavan kurssit Imatran kaupungin ilmasto-ohjelman yhdeksi mittariksi on valittu taloudellisen ajotavan koulutukset ja niiden osallistujamäärät. Lähtökohtaisen ajatuksena on se, että taloudellisen ajotavan omaksuminen vähentää merkittävästi polttoaineen kulutusta ja näin ollen liikenteestä aiheutuneita kasvihuonepäästöjä. Lisäksi ennakoiva, taloudellinen ajotapa lisää tutkitusti liikenneturvallisuutta. Taloudellisen ajotavan koulutusta on järjestetty vuosien mittaan sellaisille kaupungin työntekijöille, jotka ajavat työssään paljon autoa, kuten varikon ja kotihoidon henkilöstö. Vuonna 2010 EKIS -hanke tarjosi Imatran kaupungin työntekijöille kaksi taloudellisen ajotavan koulutustilaisuutta, toisen kotihoidon pohjoiselle ryhmälle, toisen ns. akuuttiryhmälle. Vuoden 2011 ensimmäinen kolmannes näytti pelkkien polttoaineen kulutustilastojen perusteella kuitenkin siltä, että taloudellisen ajotavan koulutus ei ole tuonut merkittäviä muutoksia polttoaineen kulutukseen. Jotta luvut olisivat täysin vertailukelpoiset, tulisi tiedossa olla myös ajokilometrien määrä, jotta tiedettäisiin, onko kulutus vähentynyt suhteessa ajokilometreihin. Lisäksi työajoja tehdään merkittävässä määrin myös omilla autoilla, joiden polttoaineen kulutusta ei näy kaupungin automaattikorttien laskuissa, vaan ne pitäisi selvittää ajopäiväkirjoista. VII. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät (paikallisliikenne) Tieliikenteestä aiheutuu Imatralla suurimmat kasvihuonepäästöt, mikäli teollisuuden päästöt rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Tieliikenteen päästöistä puolestaan noin kolme neljäsosaa aiheutuu henkilö- ja pakettiautoliikenteestä. (CO2-raportti / Benviroc Oy 2011). Näin ollen yhtenä merkittävänä keinona tieliikenteen päästöjen vähentämisessä on henkilöautoilijoiden houkutteleminen käyttämään joukkoliikennettä. Uusi joukkoliikennelaki (869/2009) velvoitti toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Lain velvoitteita vastaamaan laadittiin Imatran joukkoliikennesuunnitelma 14

19 2010 (Liidea Oy 2010). Joukkoliikennesuunnitelman laadinnassa pyrittiin ottamaan huomioon Imatran kaupungin ilmasto-ohjelman tavoite 3: Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet. Kevyt- ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia vaihtoehtoja. Aikatauluja tarkistettiin joiltain osin lisäämään palvelua. Toisaalta käyttämättömiä vuoroja lopetettiin. Esitettiin myös nuorisolippuja, mutta asia ei ole edennyt vielä v (Lihavainen 2012). Joukkoliikennesuunnitelmassa on esitetty kehittämistarkasteluja koskien linjastoa, lippu- ja taksajärjestelmää, aikatauluinformaatiota sekä markkinointia ja tiedottamista. Ilmasto-ohjelman seurannassa voitaisiin joukkoliikenteen matkustajamäärien lisäksi seurata esitettyjen toimenpiteiden toteutumista sekä niiden vaikutusta ilmastoohjelman tavoitteiden toteutumiseen. (Liidea Oy 2010). Paikallisliikenteen käyttäjämäärät ovat tasaisesti laskeneet 1980-luvulta lähtien vakiintuen viime vuosina nykyiselle tasolleen noin matkustajaan / Kuva 19. Imatran paikallisliikenteen matkustajamäärät vuosina

20 VIII. Kevyenliikenteen verkoston pituus Toinen liikenteen päästökehitykseen vaikuttava tekijä on kevyenliikenteen houkuttelevuus, johon vaikuttaa kevyenliikenteen väylien kunto ja toimivuus mutta myös niiden määrä ja sijainti suhteessa työpaikkoihin ja palveluihin. Siitä syystä ilmastoohjelman yhdeksi mittariksi on valittu kevyenliikenteen verkoston pituus. Tässä yhteydessä voidaan kilometrimäärän lisäksi tarkastella kevyenliikenteen väyliin kohdistettuja kunnostustoimenpiteitä. Kevyenliikenteen väyliä eli niin sanottuja raitteja oli Imatralla seuraavasti (Hiltunen 2012): 2010: 142 km 2011: 142 km Uusia raitteja rakennetaan harvakseltaan resurssien puitteissa. Korjaus ja hoitotoimenpiteet raiteilla ovat lähinnä routavaurioiden korjauksia ja halkeamien paikkauksia. Uudelleen päällystyksiä tehdään jonkin verran, niitäkin resurssien puitteissa. Uutta raittia rakennettiin 200 m v Anttilanpeltoon. Vuonna 2010 Imatran kaupungin toimesta korjattiin raittien päällystyksiä ja rakenteita seuraavasti (Hiltunen 2012): 2010: 1055 m 2011: 770 m IX. Kaupungin omistamat tai käyttämät vaihtoehtoista polttoainetta käyttävät ajoneuvot Kuten edellä on mainittu, liikenne on Imatralla merkittävä kasvihuonepäästöjen lähde. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tulisi ensisijaisesti pienentää yksityisautoilun määrää, niin vapaa-ajalla kuin työmatkaliikenteessäkin. Kaupunki voi kuitenkin esimerkillään kannustaa myös vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen hankintaan. Erityisesti palvelu- ja julkisessa liikenteessä vaihtoehtoisia polttoaineita 16

21 käyttävien ajoneuvojen hankintaa voisi suosia muun muassa hankintapäätöksiä tehtäessä. Tällä hetkellä Imatran kaupungilla on käytössään seuraavat ajoneuvot, jotka käyttävät ensisijaisesti jotain muuta kuin bensiiniä tai dieseliä polttoaineenaan: Ympäristötoimen kaasuauto, 1 kpl Imatran Lämmön kaasuautot, 3 kpl Sähkökäyttöinen jäänhoitokone, joka mainittiin vuoden 2010 raportissa, ei ole enää Imatran kaupungin omistuksessa, sillä se siirtyi jäähallin myötä Imatran YH- Rakennuttaja Oy:lle. X. Kaupungin käytössä olevien ajoneuvojen polttoaineen kulutus Tässä tarkastelussa on edellisvuodesta poiketen huomioitu pelkästään kaupungin polttoainekorteilla tehdyt polttoaineostot sen mukaan kuin ne on kirjattu talousseurantaan kustannuspaikalle Kone ja kuljetus. (Imatran kaupunki, Ville Pesu 2012). Kyse on ns. varikon autoista. Kirjausten ulkopuolelle ovat v jääneet liikuntatoimen ajoneuvot, osa Imatran Veden kalustosta, Imatran Lämmön, Imatran seudun ympäristötoimen sekä kaupunginjohtajan auto. Vertailun ulkopuolelle jää myös omalla rahalla tehdyt ostot, vaikka ne kohdistuisivatkin työajoihin. Laskutapaa on muutettu, jotta se ei olisi liian työläs seurattavaksi. Tarkastelussa v huomioidut autot ja työkoneet seuraavasti: - 3 kpl henkilöautoja ( 1 vähemmän kun v. 2010) - 21 kpl pakettiautoja (2 enemmän kuin v kpl leasing-henkilöautoja (määrä sama kuin v. 2010) - 6 kpl leasing-pakettiautoja (2 vähemmän kuin v. 2010) - 4 kpl kuorma-autoja (määrä sama kuin v. 2010) - 15 kpl muuta kalustoa(määrä sama kuin v. 2010) 17

22 Polttoaineseurannassa on jaoteltu bensiinin, dieselin ja polttoöljyn kulutus. Litraa Bensiini Diesel Polttoöljy Kuva 20. Polttoaineiden kulutus kaupungin tankkauskorttien laskutuksen perusteella Kehitysehdotuksia Ilmastofoorumin kokouksessa foorumin jäsenet listasivat seuraavat kehitysehdotukset ilmasto-ohjelman toteuttamiselle tulevina vuosina: Katuvalojen sammuttamisella kesäaikaan on saatu energiankulutusta vähennettyä 1000 MWh vuodessa, mutta jonkin verran on tullut palautetta pimeyden luomasta turvattomuudesta. Siitä syystä voisi selvittää liiketunnistimien asentamista katuvaloihin. Kaikissa kaupungin kiinteistöissä siirrytään energiajakeen keräykseen mahdollisuuksien mukaan. Kaupungin saneeraus- ja rakennuskohteissa tehdään aina selvitys energiatehokkuudesta, huomioiden toteutusvaihe sekä käytönaikaiset vaikutukset. Tontin lunastushintaan (vuokrahintaan) vaikuttaa tuleva lämmitysmuoto ja energiatehokkuus. Kaupungin kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutusta seurataan jatkossa suhteessa lämmitettävään rakennustilavuuteen. 18

23 5. Johtopäätökset Imatralla on tehty paljon erilaisia asioita ilmasto-ohjelman eteen myös vuonna Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrä on vähentynyt hieman, mikä on hyvä suuntaus. Tämä trendi tulee jatkumaa sitä myötä, kun energiahyötykäyttöön kerättävä jätteen määrää tullaan lähivuosina kasvattamaan. Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) on ollut hyvä taustavaikutin ilmastoohjelman toteuttamisessa. Ainakin osa nyt toteutuneesta sähkön ja lämpöenergian käytön vähentymisestä pohjautunee sopimuksen velvoitteisiin. Vedenkulutuksessa suurimmat parannukset saataisiin aikaan korjaamalla vuotavaa runkovesiputkistoa. Jätevesien käsittelyssä taas saataisiin huomattavia säästöjä korjaamalla vuotavaa jätevesiverkostoa. Toimistopaperin kulutuksen väheneminen johtunee toivottavasti aidosta käyttötapojen muuttumisesta vähemmän paperia kuluttavaksi eikä tilauksien epätasaisuudesta. Tämän näyttää vasta pidempiaikainen seuranta. Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen houkuttelevuudessa on vielä paljon työsarkaa. Ilmastofoorumin jäsenet tekivät v hyviä kehittämisehdotuksia, joiden käyttöönottoa tulisi pohtia edelleen. 19

24 6. Tiivistelmä Ilmasto-ohjelman vuosiraportti 2011 on Imatran ilmasto-ohjelman (v. 2009) tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Päämääränä on energiankulutuksen ja turhan materiaalikulutuksen vähentäminen. Imatran kaupungin eri tahoista koostuva ilmastofoorum on jatkanut toimintaansa vuonna Foorumin jäsenet tekivät useita hyviä kehittämisehdotuksia. Kaupungin palveluksessa oleville henkilöille suunnattua koulutusta ja tiedotusta energiatehokkaista toimintatavoista jatkettiin v (ekotukitoiminta). Kaupunki on toteuttanut energiansäästöä edistäviä kokeiluhankkeita ja toimia mm. rakennusvalvonnassa (rakentamisen ohjaus), Imatran Lämmössä (energiaselvityksen jatkaminen), teknisessä toimessa (maalämpölämmitysjärjestelmän käyttöönotto Meltolan uuteen päiväkotiin) sekä kotihoidossa (toiminnanohjausjärjestelmä). Ilmasto-ohjelman yksi tukijalka on Imatran kaupungin vuonna 2007 allekirjoittama Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö). Sopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina verrattuna vuonna 2006 kulutettuun energiamäärään. Merkittävimmät säästötavoitteet (94,6 %) kohdistuvat toimitilojen lämmitystarpeeseen sekä katuvalaistukseen ja muuhun sähkön käyttöön. Kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrässä voidaan havaita myönteinen kehitys vuodesta 2003 vuoteen 2011; kokonaisjätemäärä on lievässä laskussa. Valtakunnalliseen tavoitetasoon on kuitenkin vielä pitkä matka. Seurantajaksolla sähkönkulutus on taittunut laskuun v asumisen ja maatalouden sektorilla, ja laskenut hienoisesti palvelujen ja rakentamisen sektorilla. Maakaasun ja kaukolämmön kulutus on nousun jälkeen kääntynyt laskuun v. 2011, mutta sitä selittänee myös se, että vuoden 2011 keskilämpötila oli kaksi astetta korkeampi kuin vuonna Öljyn kulutus kaupungin kiinteistöissä on jatkanut laskuaan. Yhtenä selittävänä tekijänä on kuitenkin myös kiinteistökannan väheneminen, joskin vain yksi kiinteistö on poistunut vuoden aikana. Myös sääolot vaikuttavat öljynkulutukseen. 20

25 Toimistopaperin kulutus näyttäisi olevan huomattavassa laskussa. Vedenkulutus on jatkanut hienoista laskuaan, mutta vuotavien runkovesiputkien kautta poistuvat hukkavesi on huomattava: 34 %. Jätevedenpuhdistamolle puolestaan kertyy sinne kuulumattomia hulevesiä suuret määrät vuotavien viemärilinjastojen takia, mikä lisää esim. pumppaamojen energiankulutusta. Joukkoliikenteen käyttäjämäärissä ei ole juurikaan tapahtunut muutosta. Kevyenliikenteen raitteja rakennettiin lisää vain hieman, mutta vanhoja raitteja korjattiin. Koska joidenkin mittareiden selvittäminen vuoden 2010 tapaan osoittautui erittäin työlääksi, niiden mittaustapaa muutettiin hieman (kaupungin ajoneuvojen polttoaineen kulutus). Pehmopaperin kulutustiedot jätettiin v tilapäisesti pois seurannasta, koska asiasta ei saatu vertailtavissa olevaa tilastotietoa. Imatralla Helena Kaittola ympäristöinsinööri Kirjallisuuslähteet Trans-Mond Environment Oy, Ecovisor Oy, Millat konsultointi Oy ja EcoChange Oy 2009: Imatran kaupungin ilmastoraportti. Imatran kaupungin tekninen toimi/ Energiakolmio Oy 2008: Imatran kaupungin energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma vuosille Imatran vesihuollon kehittämissuunnitelma Imatran kaupunki 2011: Tilinpäätös Liidea Oy 2010: Imatran joukkoliikennesuunnitelma

26 Sähköiset julkaisut Motiva Verkkoasiakirja, viitattu Saatavissa: Jallinoja, Marja 2010: Hämeen ympäristöstrategian ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista kuvaavat indikaattorit. Saatavissa: Julkaisemattomat lähteet Tahvanainen Risto, Imatran Lämpö 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Ahlqvist Minna, Imatran seudun ympäristötoimi 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Tihtonen Kari, Imatran kaupunki 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Hiltunen Heikki, Imatran kaupunki 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Pesu Ville, Imatran kaupunki 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Varis Jouko 2008: Imatran veden aineistoa Arkityön energia- aja materiaalitehokkuus -työryhmän kokoukseen Varis Jouko, Imatran Vesi, 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Ritva Haaspuro, Imatran Vesi, 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Väätäinen Pertti, Imatran Vesi, 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Lihavainen Lauri, 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. 22

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee 10.2.2014 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee Kuuma-kunnissa käynnistyi huhtikuussa -13 kaksivuotinen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Se on

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016 Tekninen lautakunta 134 15.11.2016 Kunnanhallitus 277 21.11.2016 Energiantehokkuussopimus vuosille 2017-2025 532/10.03.02/2016 Tekninen lautakunta 15.11.2016 134 Mäntsälän kunta solmi 3.10.2002 kauppa-

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 21 23.1.212 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016

KUUMA-johtokunta Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016 KUUMA-johtokunta 30.11.2016-85 Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGITEHOKKUUS Vuosina 2013-2016. Ekotukitoiminnalla pyritään vaikuttamaan käyttäjiin ja kiinteistönhoitajiin,

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin KUUMA-seudun energiatehokkuuspotentiaalia 0- investoinneilla

LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin KUUMA-seudun energiatehokkuuspotentiaalia 0- investoinneilla Keski-Uudenmaan ympäristökeskus TR 24.11.2015 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Hanke KUUMA-seudulla alkoi huhtikuussa 2013 hanke Julkisten kiinteistöjen

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot