Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti

Transkriptio

1 Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportti

2

3

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO ILMASTOFOORUMIN TOIMINTA VUONNA VUOSITTAIN SEURATTAVAT MITTARIT... 2 I. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä... 2 II. Kiinteistöjen kulutusseurantatiedot... 3 III. Kokonaiskulutus koko kaupungin alueelta (sähkö, lämpö, vesi)... 4 Sähkön kulutus... 5 Lämmön kulutus... 6 Veden kulutus... 8 IV. Energiansäästöä edistäviä toimia v V. Paperin kulutus Pehmopaperi Toimistopaperi VI. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät (paikallisliikenne) VIII. Kevyenliikenteen verkoston pituus IX. Kaupungin omistamat tai käyttämät vaihtoehtoista polttoainetta käyttävät ajoneuvot X. Kaupungin käytössä olevien ajoneuvojen polttoaineen kulutus JOHTOPÄÄTÖKSET TIIVISTELMÄ LÄHTEET Kirjallisuuslähteet Sähköiset julkaisut Julkaisemattomat lähteet... 19

5 1. JOHDANTO EKIS-hanke eli Etelä-Karjalan kaupunkien ilmastonmuutoksen ehkäisy ja siihen sopeutuminen - EKIS suunnitteluhanke ja sen jatkohanke Etelä-Karjalan kaupunkien ilmasto-ohjelmien toteutus ja seuranta - EKIS jatkohanke , tuottivat Imatran ilmasto-ohjelman ja aloittivat siihen liittyvän Imatran ilmasto-ohjelman vuosiraportoinnin. Päämääränä on energiankulutuksen ja turhan materiaalikulutuksen vähentäminen. Imatran kaupunginvaltuusto hyväksyi Imatran ilmasto-ohjelman syksyllä 2009 ja sen jälkeen perustettiin kaupungin eri toimialojen työntekijöistä koostuva ilmastofoorumi. Ilmastofoorumi seurasi ilmasto-ohjelman tavoitteiden toteutumista ja kehitti samalla toimenpiteitä Imatran alueen ilmakehää lämmittävien kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Imatran kasvihuonekaasupäästöt lasketaan viiden vuoden välein ns. KASVENERohjelmalla. Päästöt on tähän mennessä laskettu vuosilta 2006 ja Ilmasto-ohjelman vuosiraportissa seurataan mm. ilmasto-ohjelmaan kirjattuja asioita ja mittareita sekä analysoidaan niiden kehitystä ja tarkoituksenmukaisuutta. 1

6 2. ILMASTOFOORUMIN TOIMINTA VUONNA 2012 Imatran kaupungin ilmastofoorumi ei kokoontunut vuonna Foorumilla ei varsinaisesti ole ollut kokoonkutsujaa EKIS-projektien päätyttyä. 3. VUOSITTAIN SEURATTAVAT MITTARIT I. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä Raportissa tarkastellaan Imatran kaupungin alueelta Kukkuroinmäen jätekeskukseen päätyvää loppusijoitettavaa jätemäärää perustuen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n jätetilastoihin. Jätemääristä on jätetty pois pilaantuneet maa-ainekset, joiden nimike on nykyisin käsittelyyn menevä jäte, koska määrä sisältää pilaantuneiden maiden lisäksi mm. sadevesiverkoston hiekanerotuskaivojen hiekkoja. Syynä tähän on se että, pilaantuneiden maiden osuus kokonaisjätemäärästä voi vaihdella vuosittain hyvinkin paljon. Ongelmajätteen nimi on uuden jätelain myötä vaarallinen jäte. Sen ja hyötykäyttöön päätyvän jätteen osuus on niin pieni suhteessa kokonaisjätemäärään, että käytännössä kuvassa 1 näkyy ainoastaan pilaantuneiden maiden (ja muun öljyyntyneen maa-aineksen) sekä kompostointiin ja loppusijoitukseen päätyvän jätemäärän osuudet. tonnia Vaaralliset jätteet Käsiteltävät jätteet Hyötykäyttö Kompostointi Loppusijoitus Kuva 1. Imatran jätejakeet mukaan lukien pilaantuneet maat. 2

7 60,00 % 45,00 % 30,00 % 15,00 % 0,00 % Kuvassa 3 voidaan havaita myönteinen kehitys vuodesta 2003 vuoteen 2011, jolloin loppusijoitettavan jätteen määrä suhteessa kokonaisjätemäärään on lievässä laskussa Kuva 2. Loppusijoitettavan jätteen osuus pois lukien pilaantuneet maat. Kaatopaikalle päätyvän jätteen tavoitetaso on merkitty punaisella viivalla. Loppusijoitukseen menevän jätteen määrä on viime vuosina laskenut suhteessa kokonaisjätemäärään, eli suuntaus on hyvä (kuva 2). Tulevina vuosina loppusijoitukseen menevä jätemäärä tulee pienenemään edelleen, kun kaikki eteläkarjalaisten kotitalouksien kuivajäte päätyy vähitellen energiahyötykäyttöön vuoteen 2015 mennessä (Virtanen, 2013). Euroopan unionin vuonna 2008 hyväksyttyyn jätedirektiiviin perustuvan valtakunnallisen jätesuunnitelman perustavoite on jätteiden määrän vähentäminen. Sen mukaisesti vuonna 2016 loppusijoitettavan jätteen osuus yhdyskuntajätteestä saisi olla enintään 20 %. Tavoitetaso on merkitty kuvaan 2 punaisella viivalla (Trans-Mond Environment Oy ym. 2009). II. Kiinteistöjen kulutusseurantatiedot Imatran kaupunki on allekirjoittanut vuonna 2007 Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö). Sopimusta on jatkanut Imatran YH-Rakennuttaja Oy vuoden 2012 keväästä alkaen. 3

8 Energiatehokkuussopimus koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkun muun sopimuksen piirissä. Sopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina verrattuna vuonna 2006 kulutettuun energiamäärään. Tämä on asetettu myös Imatran kaupungin ilmasto-ohjelman yhdeksi avaintavoitteeksi. Energiatehokkuussopimukseen on listattu toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteet koskevat hankintojen ohjeistusta, rakentamisen, maankäytön ja liikennejärjestelyjen suunnittelua, liikenteen energiatehokkuuden parantamista, energiakatselmusten suunnitelmallista toteuttamista, uusien toimintamallien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sekä koulutusta ja tiedotusta. Merkittävimmät säästötavoitteet (94,6 %) kohdistuvat toimitilojen lämmitystarpeeseen sekä katuvalaistukseen ja muuhun sähkön käyttöön. (Imatran kaupungin tekninen toimi 2008). Kaupungin palveluksessa oleville henkilöille suunnattua koulutusta ja tiedotusta energiatehokkaista toimintatavoista annettiin vuosina niin sanotun ekotukitoiminnan avulla. Ekotukitoiminnan aktiivisuudesta vuonna 2012 ei ole käytettävissä olevaa tietoa. III. Kokonaiskulutus koko kaupungin alueelta (sähkö, lämpö, vesi) Kokonaiskulutuksesta ja -päästöistä puhuttaessa on mietittävä, mitä kokonaisuutta kulloinkin tarkastellaan. Imatralla teollisuus on merkittävä energian tuottaja ja käyttäjä, ja kuitenkaan kaupunki ei voi kummemmin vaikuttaa teollisuuden energiantuotantotapoihin. Myös päästöistä teollisuuden osuus on myös moninkertainen verrattuna muihin sekotoreihin, joten tässä yhteydessä suurteollisuuden energiantuotanto ja -kulutus on rajattu seurannan ulkopuolelle. Raportissa käytetyt tiedot ovat peräisin Imatran Seudun Sähkön, Imatran Lämmön ja Imatran Veden vuositilastoinneista ja perustuvat sähkönsiirtoon, kaukolämmön ja maakaasun jakeluun sekä laskutettuun vesimäärään. 4

9 Sähkön kulutus Tässä raportissa on käytetty sähkön kulutuksen mittarina Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n asiakkailleen siirtämää sähkön määrää. Tarkasteluun ei lukeudu siten suurteollisuuden kuluttama sähkö, minkä osuus Imatran alueen sähkönkulutuksessa on kuitenkin merkittävä. Imatran Seudun Sähkön hankkimasta sähköstä vuonna 2009 oli tuotettu uusiutuvalla energialla 27 %, ydinvoimalla 13 % sekä fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella 60 %. Vuonna 2012 sähkön tuotantoon on käytetty uusiutuvaa energiaa 24 %, ydinvoimaa 28 %, 36 % fossiilisia polttoaineita ja 12 % turvetta (Niemeläinen 2013). Seurantajaksolla sähkönkulutus taittui v asumisen ja maatalouden sektorilla, joskin se on taas hienoisessa nousussa v Palvelujen ja rakentamisen sektorilla kulutuksessa ei ole suurta muutosta. Teollisuuden sähkönkulutus, mihin lukeutuu Imatran alueen pk-yrityksiä, sähkönkulutus on noususuunnassa (kuva 3). MWh Asuminen ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Kuva 3. Sähkön kulutuksen jakautuminen Imatralla vuosina pois lukien teollisuuden oma sähkön tuotanto ja sen kulutus. 5

10 Maatalouden merkitys Imatran sähkön kulutuksessa on hyvin vähäinen, joten asumisen ja maatalouden sektorin kulutuksen kasvu vuosina selittyy pääasiassa lämmitys- ja kotitaloussähkön lisääntyneellä käytöllä. Talvet 2009 ja 2010 olivat erityisen kylmiä, mikä lisäsi lämmitystarvetta. Palvelu- ja teollisuussektoreiden lievä alamäki sähkönkulutuksessa selittynee vuosien taloudellisella taantumalla sekä sen jälkeisellä ajalla. Lämmön kulutus Lämmön kulutuksen suhteen tässä on tarkasteltu Imatran Lämmön toimittaman maakaasun ja kaukolämmön määrää. Tiedot on siis saatu Imatran Lämmöltä (Tahvanainen 2013). Maakaasun ja kaukolämmön myynti lisääntyi vuodesta 2007 vuoteen 2010 saakka Myös asiakasmäärä ja lämmitettävä rakennustilavuus olivat esim. vuonna 2010 edellisvuotta suuremmat. Vuosien keskilämpötilat selittävät osaltaan maakaasun menekkiä. Vuosien keskilämpötilat Imatralla: > Lähde: Ilmatieteenlaitos

11 1000 MWh Kuva 4. Maakaasun myynti vuosina Diagrammissa näkyy vuoden keskilämpötilan vaikutus maakaasun kulutukseen MWh Kuva 5. Kaukolämmön myynti vuosina Diagrammissa näkyy vuoden keskilämpötilan vaikutus kaukolämmön kulutukseen. 7

12 Imatran kaupungin omistuksessa olevat kiinteistöt siirrettiin Imatran YH- Rakennuttaja Oy:lle keväällä Kiinteistöjen öljynkulutustiedot on jätetty seurannasta pois. Öljyllä lämmitettävien kiinteistöjen määrä on melko vähäinen ja ne ovat pääsääntöisesti pieniä kohteita. Öljyn kulutuksen seurantaa ja vertailua vaikeuttaa mm. kiinteistövolyymin määrän sekä kiinteistön käyttömuodon ja -käyttöasteen muutokset. Myös sään vaihtelu vuosittain vaikuttaa suuresti öljynkulutukseen. Veden kulutus Imatran kaupungin alueen vedenjakelusta ja jätevedenkäsittelystä vastaa Imatran Vesi. Veden kulutuksen mittarina on tässä käytetty Imatran Veden laskuttamaa vesimäärää. Todellisuudessa veden kulutus on kuitenkin huomattavasti suurempi korkean vuotovesimäärän takia. Hukkavesiprosentti oli 33 % vuonna 2012 (Väätäinen, 2013), kuva 7. Laskuttamattoman veden osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut %:n välillä ja laskuttamattoman viemäriveden osuus jopa %:n välillä (Väätäinen 2013). Merkittävin syy korkeaan ja kasvavan vuotoveden osuuteen on huonokuntoinen verkosto. Laskuttamattoman viemäriveden (66 %, kuva 8) osuutta kasvattavat lisäksi hulevedet, joita päätyy vuotavan viemäriverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle m Kuva 6. Imatran Veden laskuttama vesimäärä vuosina

13 Laskutetun veden määrä on viime vuosina pysytellyt samoissa lukemissa (kuva 6). Aiempien vuosien laskua selittää Imatran väkiluvun pieneneminen, mutta myös veden kulutustottumusten muuttuminen sekä vähemmän vettä käyttävät kodinkoneet ja vesikalusteet (Varis 2008). Kotitalouksien vedenkulutus vuonna 2012 on 116 l/asukas/vrk (Väätäinen 2013), kun tavoitetaso on 130 litraa/as/vrk (Motivan julk. 2011). Vedenkulutus on laskenut vuodesta 2010 (120 l/as/vrk), mikä voi toki selittyä myös väestörakenteen muutoksella. Veden kulutuksen vähentämiseksi oleellista olisi saada verkosto kuntoon. Myös kuluttajien käyttötottumuksia voidaan edelleen parantaa neuvonnalla mutta myös taksapolitiikalla. Verkoston kuntoon saattamiseksi seuraavan viiden vuoden aikana on arvioitu tarvittavan vuosittain 2,7 milj. euroa saneerauksiin (Varis 2013). Suuret vuotovesimäärät lisäävät luonnollisesti pumppauksen tarvetta ja näin ollen energiankulutusta. Energianhinnan jatkuvasti noustessa pumppauksen osuus kustannuksista nousee. (Varis 2012). Laskuttamaton vesi (suurin osa vuotovettä) 33 % Laskutettu vesi 67 % Kuva 7. Laskuttamattoman veden osuus pumpatun talousveden kokonaismäärästä vuonna

14 Laskutettu viemärivesi 34 % Laskuttamaton viemärivesi (suurin osa hulevesiä) 66 % Kuva 8. Laskuttamattoman viemäriveden osuus puhdistamolle tulevasta kokonaisjätevesimäärästä vuonna IV. Energiansäästöä edistäviä toimia v Imatran kaupunki on tehnyt v mm. seuraavia uusia energian säästöä ja energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä: Tekninen toimi: Elohopeahöyrylamppujen tilalle on alettu asentamaan suurpainenatrium valaisimia. Urakka aloitettiin marraskuun alussa. Urakka tuo valmistuttuaan huomattavia energia säästöjä ja sen toteutus vie 3-4 vuotta rahoituksesta riippuen. Imatran kaupungin valaisin vaihtourakka käsittää noin 7500 valaisinta (Tihtonen 2012). Imatran Lämpö: Ensontien lämpökeskuksen kattilan (6 MW) asennettiin 2012 uusi kaasupoltin ja savukaasujen lämmön talteenottolaite. Näillä toimenpiteillä kattilan hyötysuhdetta nostettiin 4-5 % ja säästettiin myös sähkönkulutuksessa (Tahvanainen 2013). Imatran Lämpö: Konsulttiselvitys Imatran lämpöhuollon tulevaisuuden ratkaisumalleista. Mukana biopolttoaineet ja Stora Enso Oyj:n hukkalämpö. (Lihavainen 2013) 10

15 V. Paperin kulutus Pehmopaperi Pehmopaperin kulutustiedot on jätetty pois seurannasta. Kaupungille toimitetaan runsaasti erilaisia pehmopaperituotteita eikä niiden menekin seuraaminen ole helppoa. Toimistopaperi Toimistopaperin kulutuksen mittariksi on valkoinen A4-toimistopaperi, joka tilattiin v keskitetysti kaupungin painatuskeskuksen toimesta (Huhtanen 2013), kuva 8. Tilastosta puuttuu yksiköitten mahdolliset omat toimistopaperihankinnat. Ne ovat kuitenkin todennäköisesti vähäisiä. Toimipisteissä on toimistopaperin kulutuksen vähentämiseksi muun muassa otettu käyttöön kaksipuolinen tulostus laitteiden oletusasetuksena sekä vähennetty henkilökohtaisten pöytätulostimien määrää. Vuonna 2012 paperin käyttöä on vähennetty kaupunginhallituksen sähköisen kokousasiakirjakäytännön myötä. Paperinkäyttö tulee vähenemään edelleen vuonna 2013, kun myös kaupunginvaltuusto ja muut lautakunnat siirtyvät sähköiseen kokousasiakirjakäytäntöön arkkia Kuva 8. Valkoisen toimistopaperin tilausmäärät v (Kuvaan on korjattu aiemmissa raporteissa esiintynyt virheellisen pieni luku vuodelta 2008) 11

16 VI. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät (paikallisliikenne) Tieliikenteestä aiheutuu Imatralla suurimmat kasvihuonepäästöt, mikäli teollisuuden päästöt rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Tieliikenteen päästöistä puolestaan noin kolme neljäsosaa aiheutuu henkilö- ja pakettiautoliikenteestä. (CO2-raportti / Benviroc Oy 2011). Näin ollen yhtenä merkittävänä keinona tieliikenteen päästöjen vähentämisessä on henkilöautoilijoiden houkutteleminen käyttämään joukkoliikennettä. Imatran joukkoliikennesuunnitelman 2010 (Liidea Oy 2010) laadinnassa pyrittiin ottamaan huomioon Imatran kaupungin ilmasto-ohjelman tavoite 3: Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet. Kevyt- ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia vaihtoehtoja. Joukkoliikennesuunnitelmassa on esitetty kehittämistarkasteluja koskien linjastoa, lippu- ja taksajärjestelmää, aikatauluinformaatiota sekä markkinointia ja tiedottamista. Tämän myötä aikatauluja tarkistettiin joiltain osin lisäämään palvelua. Toisaalta käyttämättömiä vuoroja lopetettiin (Lihavainen 2012). Esitettiin myös nuorisolippuja, mutta asia ei edennyt käytäntöön vielä v Paikallisliikenteen käyttäjämäärät ovat tasaisesti laskeneet 1980-luvulta lähtien vakiintuen viime vuosina nykyiselle tasolleen noin matkustajaan (Lihavainen 2013), kuva / Kuva 9. Imatran paikallisliikenteen matkustajamäärät vuosina

17 VIII. Kevyenliikenteen verkoston pituus Toinen liikenteen päästökehitykseen vaikuttava tekijä on kevyenliikenteen houkuttelevuus, johon vaikuttaa kevyenliikenteen väylien kunto ja toimivuus mutta myös niiden määrä ja sijainti suhteessa työpaikkoihin ja palveluihin. Siitä syystä ilmastoohjelman yhdeksi mittariksi on valittu kevyenliikenteen verkoston pituus. Tässä yhteydessä voidaan kilometrimäärän lisäksi tarkastella kevyenliikenteen väyliin kohdistettuja kunnostustoimenpiteitä. Kevyenliikenteen väyliä eli niin sanottuja raitteja oli Imatralla seuraavasti (Hiltunen 2013): 2010: 136 km 2011: 136 km 2012: 138 km Uusia raitteja rakennetaan harvakseltaan resurssien puitteissa. Korjaus ja hoitotoimenpiteet raiteilla ovat lähinnä routavaurioiden korjauksia ja halkeamien paikkauksia. Uudelleen päällystyksiä tehdään jonkin verran, niitäkin resurssien puitteissa. Imatran kaupungin toimesta on korjattu raittien päällystyksiä ja rakenteita seuraavasti (Hiltunen 2013): 2010: 1055 m 2011: 770 m 2012: 2000 m IX. Kaupungin omistamat tai käyttämät vaihtoehtoista polttoainetta käyttävät ajoneuvot Kuten edellä on mainittu, liikenne on Imatralla merkittävä kasvihuonepäästöjen lähde. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tulisi ensisijaisesti pienentää yksityisautoilun määrää, niin vapaa-ajalla kuin työmatkaliikenteessäkin. Kaupunki voi kuitenkin esimerkillään kannustaa myös vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen hankintaan. Erityisesti palvelu- ja julkisessa liikenteessä vaihtoehtoisia polttoaineita 13

18 käyttävien ajoneuvojen hankintaa voisi suosia muun muassa hankintapäätöksiä tehtäessä. Tällä hetkellä Imatran kaupungilla on käytössään seuraavat ajoneuvot, jotka käyttävät ensisijaisesti jotain muuta kuin bensiiniä tai dieseliä polttoaineenaan: Ympäristötoimen kaasuauto, 1 kpl Imatran Lämmön kaasuautot, 3 kpl Gasum avasi biokaasun tankkauspisteen Imatralle , mikä helpottaa kaasuautojen hankkimista. X. Kaupungin käytössä olevien ajoneuvojen polttoaineen kulutus Tässä tarkastelussa on huomioitu pelkästään kaupungin polttoainekorteilla tehdyt polttoaineostot sen mukaan kuin ne on kirjattu talousseurantaan kustannuspaikalle Kone ja kuljetus (Pesu 2012). Kyse on ns. varikon autoista. Kirjausten ulkopuolelle ovat v jääneet liikuntatoimen ajoneuvot, osa Imatran Veden kalustosta, Imatran Lämmön, Imatran seudun ympäristötoimen sekä kaupunginjohtajan auto. Vertailun ulkopuolelle jää myös omalla rahalla tehdyt ostot, vaikka ne kohdistuisivatkin työajoihin. Laskutapaa on muutettu, jotta se ei olisi liian työläs seurattavaksi. Tarkastelusta on vuonna 2012 jäänyt pois 9 pakettiautoa, jotka siirtyivät organisaatiouudistuksessa ÝH-Rakennuttaja Oy:lle Jotta tilasto ei vääristyisi, dieselinkulutustiedot (kuva 10) on vuoden 2012 tiedoista jätetty pois, ja polttoaineseurannassa on jaoteltu vain bensiinin ja polttoöljyn kulutus. 14

19 Bensiini Polttoöljy Kuva 10. Polttoaineiden kulutus kaupungin tankkauskorttien laskutuksen perusteella JOHTOPÄÄTÖKSET Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrä on vähentynyt hieman, mikä on hyvä suuntaus. Tämä trendi tulee jatkumaa sitä myötä, kun energiahyötykäyttöön kerättävä jätteen määrää tullaan lähivuosina kasvattamaan. Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) on ollut hyvä taustavaikutin ilmastoohjelman toteuttamisessa. Ainakin osa nyt tehdyistä toimenpiteistä sähkön ja lämpöenergian käytön vähentämiseksi pohjautunee sopimuksen velvoitteisiin. Kotitalouksien vedenkulutus asukasta kohti on edelleen pienentynyt. Vedenkulutuksessa suurimmat parannukset saataisiin aikaan korjaamalla vuotavaa runkovesiputkistoa. Jätevesien käsittelyssä taas saataisiin huomattavia säästöjä korjaamalla vuotavaa jätevesiverkostoa. Toimistopaperin kulutusta on alettu vähentää tietoisesi vuonna 2012 kun kaupunginhallitus siirtyi kokousasiakirjojen sähköiseen käsittelyyn. Sama jatkuu muissa luottamuselimissä vuonna Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen houkuttelevuudessa on vielä paljon työsarkaa. Maakaasuautojen hankkiminen olisi nyt helpompaa, kun Gasum avasi biokaasun tankkauspisteen Imatralle. 15

20 Ilmastofoorumia voisi herätellä henkiin vaikka vähän pienemmällä kokoonpanolla, jotta määrätietoinen työ energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi voisi jatkua Imatralla. 16

21 5. TIIVISTELMÄ Ilmasto-ohjelman vuosiraportti 2012 on Imatran ilmasto-ohjelman (v. 2009) tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Päämääränä on energiankulutuksen ja turhan materiaalikulutuksen vähentäminen. Imatran kaupungin eri tahoista koostuva ilmastofoorum ei jatkanut toimintaansa enää vuonna 2012 vetäjän puutteessa. Kaupunki on edelleen toteuttanut energiansäästöä edistäviä hankkeita ja toimia. Tekninen toimi alkoi asentaa katujen varsille vähemmän energiaa kuluttavia katulamppuja ja Imatran Lämpö asensi Ensontien lämpökeskuksen kattilaan uuden energiatehokkaan kaasupolttimen sekä savukaasujen lämmön talteenottolaitteen. Imatran Lämpö teetti myös konsulttiselvityksen Imatran lämpöhuollon tulevaisuuden ratkaisumalleista mukaan lukien biovoima ja teollisuuden hukkalämpö. Ilmasto-ohjelman yksi tukijalka on Imatran kaupungin vuonna 2007 allekirjoittama Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö). Sopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina verrattuna vuonna 2006 kulutettuun energiamäärään. Merkittävimmät säästötavoitteet (94,6 %) kohdistuvat toimitilojen lämmitystarpeeseen sekä katuvalaistukseen ja muuhun sähkön käyttöön. Kaupungin organisaatiomuutoksen myötä kaupungin sopimusta on keväästä 2012 alkaen jatkanut Imatran YH-Rakennuttaja Oy. Kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrässä voidaan havaita myönteinen kehitys vuodesta 2003 vuoteen 2012; kokonaisjätemäärä on lievässä laskussa. Valtakunnalliseen tavoitetasoon on kuitenkin vielä pitkä matka, mutta tavoitetaso lähenee, kun kaikki eteläkarjalaisten kotitalouksien kuivajäte päätyy vähitellen energiahyötykäyttöön vuoteen 2015 mentäessä. Seurantajaksolla sähkönkulutus taittui v asumisen ja maatalouden sektorilla, joskin se on taas hienoisessa nousussa v Palvelujen ja rakentamisen sektorilla kulutuksessa ei ole suurta muutosta. Teollisuuden sähkönkulutus, mihin lukeutuu Imatran alueen pk-yrityksiä, sähkönkulutus on noususuunnassa. Kiinteistöjen öljynkulutustiedot on jätetty seurannasta pois. Öljyllä lämmitettävien kiinteistöjen määrä on melko vähäinen ja ne ovat pääsääntöisesti pieniä kohteita. Öl- 17

22 jyn kulutuksen seurantaa ja vertailua vaikeuttaa mm. kiinteistövolyymin määrän muutokset kiinteistön käyttömuodon ja -käyttöasteen muutokset. Toimistopaperin kulutus on ollut pitkään huomattavassa laskussa, mitä edesauttaa sähköisiin kokousasiakirjoihin siirtyminen. Pehmopaperin kulutustiedot jätettiin v pois seurannasta, koska asiasta on vaikea saada vertailtavissa olevaa tilastotietoa. Kotitalouksien vedenkulutus on edelleen pienentynyt. Vuotavien runkovesiputkien kautta poistuva hukkavesi on kuitenkin huomattava: 33 %. Jätevedenpuhdistamolle puolestaan kertyy sinne kuulumattomia hulevesiä suuret määrät (66 %) vuotavien viemärilinjastojen takia, mikä lisää esim. pumppaamojen energiankulutusta. Runkoputkistojen uusiminen olisi tuiki tarpeellista. Joukkoliikenteen käyttäjämäärä on lievässä nousussa. Kevyenliikenteen raitteja rakennettiin hieman lisää ja vanhoja raitteja korjattiin. Kaasuautojen hankkiminen ja käyttö olisi nyt helpompaa Gasumin uuden kaasuntankkausaseman myötä. Ilmastofoorumia voisi herätellä henkiin vaikka vähän pienemmällä kokoonpanolla, jotta työ energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi voisi jatkua. Imatralla Helena Kaittola ympäristöinsinööri, FM 18

23 6. LÄHTEET Kirjallisuuslähteet Trans-Mond Environment Oy, Ecovisor Oy, Millat konsultointi Oy ja EcoChange Oy 2009: Imatran kaupungin ilmastoraportti. Imatran kaupungin tekninen toimi/ Energiakolmio Oy 2008: Imatran kaupungin energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma vuosille Liidea Oy 2010: Imatran joukkoliikennesuunnitelma Sähköiset julkaisut Motivan julk Verkkoasiakirja, viitattu Ilmatieteen laitos viitattu keväällä Julkaisemattomat lähteet Hiltunen Heikki, Imatran kaupunki 2013: Henkilökohtainen tiedonanto. Huhtanen Lea, Imatran kaupunki 2013, Henkilökohtainen tiedonanto. Lihavainen Lauri, 2012 ja 2013: Henkilökohtainen tiedonanto. Niemeläinen Pentti, Imatran Seudun Sähkö Oy 2013: Henkilökohtainen tiedonanto. Pesu Ville, Imatran kaupunki 2013: Henkilökohtainen tiedonanto. Tahvanainen Risto, Imatran Lämpö 2013: Henkilökohtainen tiedonanto. Tihtonen Kari, Imatran kaupunki 2012: Henkilökohtainen tiedonanto. Varis Jouko: Imatran veden aineistoa Arkityön energia- aja materiaalitehokkuus - työryhmän kokoukseen Varis Jouko, Imatran Vesi, 2012 ja 2013: Henkilökohtainen tiedonanto. Virtanen Tiina, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy: Henkilökohtainen tiedonanto. Väätäinen Pertti, Imatran Vesi, 2013: Henkilökohtainen tiedonanto. 19