Kohtaamisia 1970-luvun Turun Ylioppilaskylässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohtaamisia 1970-luvun Turun Ylioppilaskylässä"

Transkriptio

1 E l ä m ä ä m e h i l ä i s k e n n o s s a Kohtaamisia 1970-luvun Turun Ylioppilaskylässä

2 Visa Suonpää 2004 Julkaisija: k & h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto Turun Ylioppilaskyläsäätiö Paino: Tema Team, Turku ISBN

3 4 kompaktikaupunki on kontaktikaupunki vapautunut ja vieraantunut ihminen demokraattinen ympäristö kuva 1. Ylioppilaskylän suunnittelijat, Erkki Valovirta ja Jan Söderlund, kuuluivat samaan sukupolveen kuin ne nuoret, joille he olivat suunnittelemassa asuinympäristöä. Nuoret arkkitehdit olivat kiinnostuneet konstruktivismista ja strukturalismista, sillä ne operoivat käsitteillä, joihin sisältyi muutoksen, joustavuuden ja liikkeen ajatus. Vapaus oli keskeinen käsite osana konstruktivistista puheenmuodostusta. Konstruktivismi oli nimetty demokratian ja vapauden ajan arkkitehtuuriksi. Hyvin selkeänä tämä positio tulee esiin vuonna 1971 Taide-lehdessä julkaistussa tekstissä, jonka Erkki Valovirta oli allekirjoittanut arkkitehtitovereidensa kanssa: Nykyinen kaupunkiympäristö sellaisena kuin se on nyt asukkaitten käyttöön valmiiksi ohjelmoitu tukahduttaa kaiken toiminnanhalun ja aloitteidenteon. Me haluamme mielellämme antaa oman persoonallisen leimamme omaan ympäristöömme. Mutta tämä on laein, asetuksin ja järjestyssäännöin kielletty. Elämme asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden mielivallan alla. Ympäristömme ei ole demokraattinen Milloin viimeksi istutit omenapuun? Ympäristön käyttäjät, asukkaat vaatikaa itsellenne oikeuksia. Vaatikaa oikeuttanne luovaan toimintaan. Valovirran ja kumppaneiden julkilausuma korosti ihmisen oikeutta olla luova. Luovuutta ei pitänyt nähdä vain harvojen nerojen ominaisuutena, vaan sen tuli olla jokaisen terveen ihmisen kehitykseen kuuluva ominaisuus, joka saattoi kehittyä virikkeellisessä ympäristössä. Valovirta oli ottanut myös omassa työssään selkeästi kantaa arkkitehdin roolin uudelleenmäärittelyyn. Diplomityössään (1969) hän siirsi asiantuntijan valtaa asukkaalle. Asiantuntijan tehtäväksi jäi lähinnä infrastruktuurin luominen (kuva 5). Diplomityönsä esittelyssä hän arvosteli liian tarkkoja rakentamiseen liitettyjä ohjeita, joiden mukaan yhdyskuntia pyrittiin kehittämään. Hän pelkäsi, että erilaisten kehitysja tarve-ennusteiden pohjalta tehdyt kaavat olivat joustamattomia ja suorastaan haitallisia, sillä näihin sisältyi yhdyskunnan kuva tulevaisuudesta. Ennustetun todennäköisyyden perusteella ei voinut luoda todellista pitkäjänteistä ja joustavaa suunnitelmaa, joka ottaisi muuttuneet olosuhteet huomioon. Liian kauas asetetut tavoitteet muuttui-

4 6 kuva 2. vat helposti dogmeiksi ja kahlitsivat vapaan ajattelun mahdollisuutta. Valovirta tutki yhtä mahdollista tulevaisuuskuvaa, jossa asukkailla on jatkuvasti mahdollisuus vaikuttaa asuinympäristönsä muodostumiseen. Valovirta korosti, että asukkaiden oma panos ympäristön kehityksessä on ratkaiseva. Suunnittelijan tehtävä ei ollut luoda viihtyisä vaan joustava ympäristö. Ympäristö ei voinut eikä sen tullutkaan olla valmis. Asukkaiden tarpeet ja toiminnat tulisivat muokkaamaan ympäristöä paremmin vastaamaan niitä. Suunnittelijan tehtävänä ei ollut rakentaa koteja, vaan pelkästään rakennuksia. Koti oli pikemminkin yksilön tai perheen toiminnan tulos. Suunnittelun päämääränä oli järjestelmä, joka loisi edellytykset mahdollisimman monenlaisten asumistarpeiden toteuttamiselle. Konstruktivismin keskeinen periaate oli joustavuus ja muunneltavuus. Ideaalina järjestelmänä pidettiin struktuuria, joka leviää kaikkiin suuntiin rajattomasti. Järjestelmän tuli olla niin joustava, että sen avulla oli mahdollista toteuttaa mahdollisimman suuri määrä erilaisia ja eri käyttötarkoitusta palvelevia taloja (kuva 3). Ihanteena oli riippumattomuus käyttötarkoituksesta. Avoin sarjallinen muoto tulkittiin merkitykseltään neutraalina ja tyhjänä. Konstruktivismi oli (esteettiseltä ilmeeltään) anonyymia arkkitehtuuria, jonka käyttäjä itse saattoi täyttää persoonalliseksi ympäristöksi. Asuntonäyttely 66 oli konstruktiivisen arkkitehtuurin läpimurto Suomessa. Näyttelyn työryhmä kirjoitti, kuinka väärät mielikuvat hyvinvoinnista ja mukavuudesta olivat alentamassa ihmiset automaateiksi. Raha, valta, auto, mainos jne. olivat kohonneet itseisarvoiksi, joiden tarjoamat illuusiot estivät ihmisiä näkemästä ympärillään vallitsevaa kaaosta. Talonpoikaiskulttuurin välitön kosketus materiaaleihin ja työsuorituksiin oli katkennut nykyiseltä sukupolvelta ja ympäristön esteettisen ja toiminnallisen laadun ymmärrys kadonnut. Lähiöiden asukkaat joutuivat korvaamaan alkuperäiset kokemukset toisenkäden elämyksillä, erilaisilla viihdeohjelmilla. Valheelliset asuinympäristöt saattoivat aiheuttaa aistien aliravitsemuksen. Sosiologiset tutkimukset olivat osoittaneet, että asuntoalueen ympäristötekijöillä oli huomattava vaikutus ihmisen sosiaaliseen käyttäytymiseen ja viihtymiseen. Alueen suunnittelulla voitiin vaikuttaa erilaisten pienryhmien muotoutumiseen, osanoton kehittymiseen ja poliittiseen kiinnostukseen. Ihmisen persoonallisuus oli jatkuvasti ympäristön vaikutuksen alainen. Hyvin yksitoikkoisessa ympäristössä ihmisen henkinen aktiviteetti laski, kyky johdonmukaiseen ajatteluun vaikeutui ja pahimmassa tapauksessa henkinen tasapaino järkkyi. Näyttelyn kritiikin kohteena oli erityisesti suomalainen metsälähiö ja funktionalistinen arkkitehtuuri, joka loi erotteluja, etäisyyttä ja eristäytymistä. Ranskalaisen arkkitehdin Le Corbusier n muotoilemat periaatteet olivat tulleet laajasti tunnetuksi funktionalistisen kaupunkisuunnittelun manifestin, ns. Ateenan julistuksen kautta (1933). Kaupunkitilan nelijako, vihervyöhykkeiden toisistaan erottamat funktionaaliset osat työnteko, asuminen, liikenne ja virkistäytyminen, olivat myös suomalaisten metsälähiöiden perusteita. Tämä jäsentelyn taustalla oli kaupunkikäsitys, jonka mukaan urbaani ympäristö oli ollut varsinainen ongelmien ja vaarojen lähde eikä niinkään positiivisten mahdollisuuksien näyttämö. Tekniikan ja suunnittelun avulla luotiin läpinäkyvämpi funktionaalinen ongelmanratkaisu, joka ei sisältänyt minkäänlaista väljyyttä ihmisten omia projekteja varten. Ihmisten oletettiin sulautuvan rationaalisesti osaksi yhteisiä tavoitteita toteuttavaa kokonaisuutta. Myös elokuvissa metsälähiöiden ongelmat tuotiin esiin. Jaakko Pakkasvirran elokuva Vihreä leski (1968) toi valokeilaan yksinäiset lähiöiden perheenäidit. Elokuva kuvattiin Tapiolassa, ja se herätti suuren keskustelun Suomessa. Samaan aikaan huoli Otaniemen teekkarikylän vihreistä leskistä tuotiin esiin. Suomen ensimmäinen kampus, Otaniemen teekkarikylä, oli ollut esimerkki puhuttaessa opiskelijoiden vieraantumisesta. Kampuksen ongelmat olivat rinnakkaisia lähiöiden ongelmien kanssa. Otaniemen eristyneisyys yhteiskunnasta, luontevien kontaktien puute, yhteisöllisyyden tunteen puute, steriiliys ja opiskelijoiden mielenterveysongelmat olivat nousseet keskeisinä kysymyksinä esille. Le Corbusier n kaupunkisuunnitelmissa korostuivat panoraaman kaltaiset katseella, yhdellä silmäyksellä nopeasti hallittavissa olevat suuretkin tilat (kuva 4). Suurten kerrostalojen väliin jäävät aukeat tilat sallivat valon läpäistä rakennukset. Pimeät sisäpihat oli eliminoitu. Piilopaikkoja ei ollut, vaan kaikki oli näkyvilla ja haltuun otettavissa sekä hallittavissa. Tilat jatkuivat ja virtasivat avoimina ilman rajoja. Jopa metsäinen luonto joutui metsälähiön kuva 3.

5 8 kuva 4. kokonaisvaltaisen katseen alle. Metsä oli kytketty osaksi hygieenistä moraalista ja rationaalista projektia. Panoraama korosti katsetta ja katseen erillisyyttä kohteesta. Rakennusten hahmottaminen katutasosta ei onnistunut. Suomalaiset metsälähiöt olivat kuin jättimäisiä, toisistaan etäällä olevia veistoksia, joita ei voinut kävellen hahmottaa. Kävelyä luontevampi keino siirtymiseen paikasta toiseen oli auto. Autoilijan liikkuvan katseen Le Corbusier ja suomalaiset tulevaisuuden asumisen suunnittelijat asettivat ainoaksi oikeasi tavaksi kokea kaupunki. Christopher Alexander kiinnitti tunnetussa kirjassaan A City is not a Tree (1965) huomiota yhteiskunnan hajaantumiseen, joka oli skitsofrenian ja uhkaavan itsetuhon ja anarkian merkki. Neuroosit olivat lisääntyneet ja ihmisten väliset kontaktit vähentyneet. Myös uudet kommunikaatiovälineet olivat vähentäneet ihmisten välisiä kontakteja. Luonnon keskelle hajalleen rakennetut lähiöt koettiin 60-luvun puolivälissä liian steriileiksi (hygienia, valo, ilma). Valkoinen väri propagoi vielä rakennusten puhtautta ja ajattomuutta. Ihmiset asuivat lähiöissä eristettynä muusta yhteiskunnasta kuin parantoloissa. Asuntojen, kauppojen ja työpaikkojen erotteleminen toisistaan synnytti autioita keskuksia ja nukkumalähiöitä. Liian väljästi rakennettu alue ei kyennyt ylläpitämään elämää. Luonnonläheisillä ja väljästi suunnitelluilla asuma-alueilla ihmiset eivät tavanneet toisiaan kaduilla, kahviloissa tai kaupoissa ostoskeskusten ja katutilojen puuttuessa. Ylioppilaskylä asettuu murrokselliseen tilaan, missä metsälähiön läpinäkyvyyttä ja katsetta korostava tilakäsitys kiellettiin. Tilan konstruoimisen toisenlaista ideaalia edusti kompakti ja tiivis arkkitehtuuri. Ylioppilaskylän liikennöintisuunnitelman tekijä dipl.ins. Pentti Murole oli esitellyt kompaktikaupungin ideansa, joka loi hyvin erilaisen kokemuksellisen tilan kuin metsälähiö (kuva 2). Murole sanoi, että liikkumisen kompaktikaupungissa tulisi olla happening, jossa on korkea tapahtuma- ja elämysintensiteetti. Happening oli, kuten konstruktivistinen kuvataide ja arkkitehtuuri, 1960-luvulla perusluonteeltaan avoin järjestelmä, joka oli tilallisesti ja ajallisesti muuntuva, osallistumisen kautta täydentyvä, ihmisen vapaata osallistumista edellyttävä tapahtuma. Happening oli demokraattista taidetta, missä yhteistyö ja yhteisvastuu korostuivat. Vakiintunut tapa havaita ja tulkita pakotettiin muuttumaan. Happening pyrki murskaamaan modernin subjektikokemuksen synnyttämän vieraantumiskokemuksen, murskaamaan itseriittoisen, universaaliksi nähdyn, ja kiinteärajaisen taideobjektin (yhdistää taide ja elämä) ja toteuttamaan ihmisten aidon tarpeen. Yleisöä rohkaistiin kokemaan olemassaolonsa vastakohtana vieraantuneen jälkikapitalistisen elämättömän elämän subjektille. Näyttämöllisyyden vaihtoehdoksi asettui muutosta ja tapahtumista korostava arjen tilanne, joka ei ottanut täydellisesti haltuun tapahtumien välisiä suhteita vaan se salli myös konfliktin mahdollisuuden. Muutoksessa ei saanut olla mitään pelättävää. Metsälähiön asukas muuttui passiivisesta katsojasta kokijaksi, joka herätti oman ympäristönsä eloon tullen osaksi omaa ympäristöänsä. Kokeminen tuli olla suoraa eikä välillisesti vieraannuttavaa. Kompaktikaupunki korosti ihmisen vapautta ja vapautumista, aitoa ja oikeaa ihmisyyttä. Tämän aidon ja oikean vastakkaisena ilmiönä nähtiin ihmisen vieraantuminen omasta itsestään ja ympäristöstään. Vieraantuminen liittyi ihmisen oman määräysvallan ja oman itseänsä toteuttamisen mahdollisuuksien vähentymiseen ympäristössä. Tällainen arkkitehtuuri koettiin näyttämöllisenä ympäristönä ja vihollisena. jota kohtaan frustraatio kohdistui helposti vandalismina. Ympäristön rakenteisiin ja sen esinemaailmaan ei syntynyt kiintymystä, sillä asukkaiden vaikutusmahdollisuudet oli rajattu pelkän kuluttajan tai vastaanottajan rooliin. Kompaktikaupunki oli palaamista vanhaan kaupunkirakenteeseen. Uuden ihanteen mukaan oli luotava kaupunkimainen ympäristö matalahkoilla rakennuksilla. Tämän ympäristön tunnusmerkkeinä olivat myös hyvät viheralueet ja lyhyet etäisyydet palvelupisteisiin. Suhteellisen tiiviin asutuksen ansiosta ympäristöstä oli muodostunut elävä asumispaikka. Kompaktikaupungin suhde luontoon oli täysin erilainen kuin metsälähiön. Kompaktikaupungin tiivis ja tehokas rakentaminen itse asiassa takasi ympäröivälle luonnolle mahdollisuuden jäädä sivilisoimisen ulkopuolelle. Kompaktikaupunki jätti kontrolloimattoman ja näkymättömän vyöhykkeen koskemattomaksi. Ylioppilaskylän kohdalla luonnon sijasta kyseessä oli perinteikäs kulttuurimaisema. Periaatteena oli, että suuri keskittymä antaisi tilaa toisenlaiselle järjestykselle eikä yrittäisi alistaa sitä omille merkityksilleen. kuva 5.

6 10 sosiaalinen, taloudellinen, tekninen struktuuri tehokkuus säästää ympäristöä, luo sosiaa-- lisuutta sosiaalista taidetta kuva 6. Tehokkuus oli osa uutta aikaa. Nuoren arkkitehtikunnan asenteet olivat muuttuneet huomattavasti 1960-luvun loppupuolella suhteessa teolliseen rakentamisen. Konstruktivistit korostivat, että rakennustuotanto oli saatettava sopusointuun oman aikansa kanssa. Teollistamisen myötä tehokkuus tulisi rakentumaan hyvin kokonaisvaltaisesti ja positiivisesti osaksi ihmisten asumista. Arkkitehdit uskoivat, että teollisen tuotannon avulla oli mahdollista nostaa sekä tuotteen laatua että määrää. Struktuurin tuli olla samanaikaisesti sosiaalinen, taloudellinen ja tekninen elementti. Konstruktivistien ihailema Mies van der Rohe oli esittänyt jo vuonna 1924, että sosiaaliset, ekonomiset, teknilliset ja taiteelliset ongelmat olivat helposti ratkaistavissa, kunhan rakennustapojen teollistamiseen löydettiin oikeat materiaalit. Tämä uusi materiaali oli betoni, joka mullisti rakennustuotannon 60-luvulla. Vuonna 1967 Mies van der Rohen tulevaisuudenkuva saattoi toteutua. Ylioppilaskylä rakennettiin valmiselementeistä, mistä syystä oli mahdollista siirtyä ympärivuotiseen rakentamiseen. van der Rohe oli ehdottanut, että rakennusosat valmistettiin tehtaassa ja paikalla tapahtuisi pelkkä kokoonpano. Rakentaminen oli edullisempaa, kun talven vaikutusta betonivalussa ei tarvinnut ottaa huomioon. Kokoonpano oli myös nopeampaa ja yksinkertaisempaa, eikä siihen tarvittu käsityövaltaista ammattityövoimaa. Tästä syystä myös monet kylän asukkaat saattoivat osallistua rakennustyöhön. Tiivis rakentaminen toi myös taloudellisia säästöjä. Suurten nosturien hyöty korostui myös tiiviimmän rakenteen toteutuessa (kuva 10) ja 70-lukujen taitteessa rakentamisen uudet näkemykset kiteytyivät ns. BES-tutkimuksessa (betonielementtisysteemi). Jan Söderlund toimi BES-tutkimusryhmässä, jonka tavoitteena oli kehittää yhdenmukainen, avoin ja elävä suomalainen elementtijärjestelmä rakennusliikkeiden käyttöön. Kyseessä oli standardisoimistehtävä. Vertailukohdaksi oli esitetty autojen teollinen tuotanto, jonka tasolle myös käsityövaltainen asuntotuotanto oli nostettava. Laadun, tekniikan ja esteettisen tason oli oltava oikeassa suhteessa aikaansa tarpeisiin, teknilliseen taitoon ja menetelmiin. Teollisin menetelmin oli tuotettava asuntoja, jotka olivat rikkaampia, vaihtelevampia ja laadultaan korkeatasoisempia kuin perinteisemmällä tavalla rakennetut asunnot. Rakennusten piti olla helposti muunneltavissa, saneerattavissa, purettavissa ja uudelleenkoottavissa. Kiinteät ja lopulliset ratkaisut eivät voineet tulla kysymykseen. Tiiviin asumisrakentamisen katsottiin ratkaisevan monta ongelmaa yhdellä kertaa. Tiivis tila loi elävämpiä asumisyhteisöjä. Tiiviin rakenta- misen suurimpana etuna katsottiin olevan kuitenkin sosiaalisten struktuurien kehittyminen. Tiivis rakentaminen katsottiin myös ympäristöä säästäväksi ratkaisuksi, sillä asutuksen keskittäminen jätti enemmän luontoa koskemattomaksi. Ylioppilaskylässä tällä kriteerillä oli merkitystä hautausmaan ja joen läheisyyden takia. kuva 7. kuva 8. kuva 9. kuva 10.

7 12 kuva 11. Arkkitehtuurin tuli olla ihmisen mittaista. Tehokkuus yhdistettiin ihmisen omaan mittasysteemiin moduuliverkon avulla. Moduuliverkon lähtökohtana oli perusmitta eli ns. kantamoduuli ja sen kerrannaisista rakentuva standardisoitu mittasysteemi. Moduuliverkko palvelisi ihmisen tarpeita: työskentelyä, laiskottelemista, syömistä, liikkumista, nukkumista ja moninaisia muita toimintoja, mutta se tulisi olemaan myös avain rakennustarviketuotannon teollistamiseen ja asuntorakentamisen tehostamiseen. Teollistaminen avasi aivan uuden perspektiivin sosiaalisen ympäristön hahmottamiseen. Howard Smithin Ylioppilaskylään suunnittelemat julkisivujen ja sisätilojen värisommitelmat olivat sosiaalista taidetta ihmisille, yhteiskuntaan erottamattomasti kiinnittyvää taidetta. Sosiaalinen asuntotuotanto saattoi parhaimmillaan laajeta sosiaaliseksi taiteeksi. Taide toimi osana sarjallista ajattelua. Uuden taidekäsityksen mukaan taiteen tuli olla kaikkien ulottuvilla. Taide oli siirtynyt multippelien aikakauteen. Ainutkertaisen taideteoksen myytti oli murrettu. Taide ei saanut olla vain joidenkin harvojen omaisuutta. Ylioppilaskylässä toteutui Victor Vasarelyn ajatus taiteen ja rakennusteollisuuden läheisestä yhteydestä, missä arkkitehdin käytössä olevien erilaisten materiaalien kudelma, plastiset aakkoset, antaa käyttöön rajattomat mahdollisuudet yksilöllisiin ratkaisuihin. Aulis Blomstedt, arkkitehti ja Otaniemen teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston professori ( ), oli se auktoriteetti, jonka suhteen nuoret konstruktivistit ja struksturalistit keskustelivat. Valovirta ehti jopa työskennellä Blomstedtin toimistossa luvun alkupuolella. Blomstedt esitti, että oli löydettävä suurin yhteinen tekijä ihmisen asumisen ja sarjavalmistuksen välillä. Jäykkä avaruusverkko tai moduulirasteri tulisi olla suunnittelun apuna. Blomstedtin mielestä suorakulmainen muoto oli arkkitehtuurin normi, joka saattoi antaa elämälle elastisen vapauden. Hän vertasi suorakulmaista arkkitehtuuria Gaudin suunnittelemaan orgaani-seen arkkitehtuuriin, missä oli vaikea löytää esim. sängyn tai muiden huonekalujen paikkoja. Elastinen standardisointi sen sijaan ei hallitsisi ihmistä vaan antaisi hänelle mahdollisuuden itse ohjata omaa elämäänsä. Kritiikin kärki osui myös Alvar Aaltoon, jonka edustama arkkitehtuuri nähtiin esteettistä muotoa korostavana, formalistisena eliittikulttuurina. Tyypillistä tälle arkkitehtuurille oli suljettu, esteettinen ja joustamaton arkkitehtuuri, joka ei ottanut huomioon asukkaiden ja yhteiskunnan muuttuvia tarpeita ja vapautta määritellä omia tarpeitansa. Erot uuden ja vanhan opiskelijaasuntojen rakentamisen välillä tulivat hyvin esiin tarkasteltaessa Erik Bryggmanin 1950-luvun alussa suunnittelemaa Ylioppilastalo A:ta, jonka kaikki yksityiskohdat olivat arkkitehdin itse suunnittelemaa ovista ja huonekaluista lähtien. Sen sijaan Ylioppilaskylä oli korostuneesti anonyymia arkkitehtuuria, missä arkkitehdin henkilökohtaiset mieltymykset eivät saaneet näkyä. kuva 12.

8 14 liikkuminen korttelissa yhteisö ja yhteiskunta kylä harmonian paikkana Metsälähiössä ihmisten oma liikkumavara oli ollut pieni. Metsälähiö tarjosi vain yhden oikean katsomistavan, asukkaan vaihtoehtona oli kulkea luontopolkua pitkin, katsella ja havaita ohjeistuksen mukaan. Ylioppilaskylän ruutuverkossa vaihtelut ja variaatiot olivat moninaisempia ja hienovaraisempia. Avoin moduuliverkko oli nähtävissä peli- tai leikkikenttänä, jossa oli jatkuvasti olemassa lukemattomia vaihtoehtoja tai törmäyspisteitä. Konstruktivistien ruutuverkko ei ollut hierarkkinen järjestelmä, kuten mo-dernistinen arkkitehtuuri oli ollut. Struktuurien toistosta syntyi eräänlainen labyrintti, jossa ei ollut keskipistettä. Ylioppilaskylä oli täynnä erilaisia kulkureittejä, joista valita. Nämä reitit tarjosivat lukuisia paikkoja, joissa tulla nähdyksi tai olla näkymätön. Erityisesti luhtikäytävät muodostivat tällaisen rakenteen. Ylioppilaskylä palautti osan niistä intiimeistä ja pimeistä paikoista, jotka olivat olleet kortteliasumiselle tunnusomaisia. Korttelien sisäpihoilla pienimuotoiset kokoontumiset saattoivat tapahtua ilman, että kylän kaikki asukkaat tiesivät niistä. Ylioppilaskylässä läpinäkyvyyden idea ei toteutunut samalla tavalla kuin metsälähiössä. Asukkaat kutsuivat kylän kulkuväyliä raiteiksi. Vertaus sopii hyvin yhteen niiden mielikuvien kanssa, joita kylän sisäisen sosiaalisen struktuurin syntymiseen asetettiin. Kylään kohdistui paljon ihmisten välisiin kohtaamisiin ja kollektiivisemman elämäntavan syntymiseen liittyviä toiveita. Retorisessa mielessä kylä oli paikka, joka salli ihmisen eheytymisen ja alkuperäisen kokonaisena olemisena maailmassa. Ihmisen mittainen tila antoi mahdollisuuden luoda oma perusta asumiselle ja elämiselle. Kylässä saattoi myös toteutua todellinen yhteys kanssaihmisten kesken. Kylä viittasi nimensä tasolla esimoderniin, traditionaalisempaan ja luonnollisempaan asumisyhteisö- Ylioppilaskylän rakentaminen ajoittuu vaiheeseen, jolloin eri puolilla maailmaa harrastettiin sosiaalisia muotoon. Ferdinand Tönnies oli esittänyt vuonna 1955 tunnetun Gemeinschaft/Gesellschaft-jaottelun. Tönniesin kautta klassinen sosiologia omaksui hyvin positiivisen ja normatiivisen ajatuksen yhteisöstä (Gemeinschaft) kylän ja perheen harmoniana, lämpimien ihmissuhteiden ja huolenpidon paikkana. Sen sijaan yhteiskunnan (Gesellschaft) toimintaa ohjaava voima oli kylmä rationaalisuus. Ylioppilaskylän kollektiivinen yhteistyö toimisi vastapainona kapitalistiselle yksilö keskeiselle ajattelulle. asumiskokeiluja. Vapaakaupungeissa, kollektiiveissa ja kommuuneissa etsittiin tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteisöelämän määritelmiä. Urbaani ja agraari elämäntapa yritettiin sovittaa yhteiseksi näkemykseksi. Kollektiivikokeilujen yhtenä tavoitteena oli synnyttää todellista ja vapaata ihmisten kohtaamista ilman modernin kaupungin tuomaa välillisyyttä. Kommuuneissa etsittiin aidon ihmisyyden mahdollisuutta. Ylioppilaskylä oli omalta osaltaan urbaani utopia ihanteellisesta yhteisömallista, missä ihmisten välinen kohtaaminen ja aitojen ihmissuhteiden mahdollisuus realisoituisivat. kuva 13.

9 16 kuva 14. kuva 15. kuva 16. Sosiologi Kalevi Piha katsoi, että yhteisöelämän keskeinen elementti oli alueellinen läheisyys. Läheisyys voitiin määritellä fyysisenä, funktionaalisena, psyykkisenä ja ajallisena läheisyytenä. Esim. fyysisellä läheisyydellä tarkoitettiin asukkaiden konkreettista asumisetäisyyttä. Funktionaalisen eli toiminnallisen etäisyyden analyysissa kohteena olivat yhteiset kulkuväylät, joiden yhteydessä ihmiset tapasivat toisiaan; ilmoitustaulut, roskapontöt jne. Kaikissa tapauksissa johtopäätöksenä oli, että läheisyyden lisääntyessä asukkaiden kontaktit lisääntyivät. Tämä voitiin esittää lauselmana: ystävien lukumäärä kasvoi sitä mukaa kuin ihmisten välinen etäisyys toisistaan väheni. Ylioppilaskylässä tämän rationaalisen lauselman toimivuutta saattoi tarkastella hyvin havainnollisesti. Monen opiskelijan seurustelukumppani, kihlattu tai aviopuoliso löytyi samasta asuinkerroksesta, omasta tai lähikorttelista. Törmäyspisteitä vastakkaisille sukupuolille oli riittämiin. Seurustelu ja parien muodostus oli hyvin vilkasta. Tapasin tulevan mieheni yokylässä. Asuimme samassa käytävässä ja siinä pikku hiljaa tutustuimme. Kolmen vuoden seurustelun jälkeen haimme yhteiseen kaksioon, minkä saimmekin upouudesta talosta, hautausmaan toiselta puolen (itäinen puoli). [...] Muuttaminen kuitenkin merkitsi sitä, että yhteisöllisyys loppui. Elimme siellä kuin missä tahansa kerrostalossa toisia asukkaita tuntematta. Yhteiskeittiö oli keskeinen elementti erityisesti yksin asuvien yhteisöllisen elämän kannalta. Yhteiskeittiöllisiä yksiöitä oli käytössä vain läntisellä puolella. Yhteiskeittiössä kohtasivat ihmiset eri kieliryhmistä, paikkakunnilta, korkeakouluista, tiedekunnista, poliittisista ja uskonnollisista ryhmistä (kuva 18). Yhteiskeittiö oli merkitykseltään myös symbolinen, olihan ylioppilaskylä ollut eri ylioppilaskuntien ja oppilaskuntien yhteinen hanke, joka mursi vanhat rajat ja ennakkoluulot ja loi uutta, eheyttävää vuorovaikutusta ja solidaarisuutta eri leirien kesken. Yhteiskeittiö oli monenlaisen yhteisöllisen toiminnan näyttämö. Yhteiskeittiöiden ympärille organisoitiin myös asukkaiden välistä yhteistoimintaa, kuten TV:n ja sanomalehden hankintaa. Kylässä asuminen saattoi ehkä vaikuttaa seurustelun etenemiseen, kun oli niin lyhyt matka toisen luo. Minusta asumismuoto kylässä oli silloin ihan hyvä. Oli oma rauha, oma WC ja suihku. Jos halusi seuraa, silloin voi mennä yhteiseen keittiötilaan ja tiesi, että kyllä sinne aina joku tulee aika pian. Keittiötilassa oli myös yhteinen TV. Ensimmäisen vuoden asukkaat olivat sen yhteisesti hankkineet. Minä osallistuin kuluihin maksamalla vuoden lupamaksun. Läntisen puolen yhteiskeittiö ei edellyttänyt pakollista sosiaalisuutta samalla tavoin kuin Itäisen puolen soluasuminen. Kortteleissa 13 ja 14 yhteiskeittiöiden puuttuminen oli tuonut esille niiden tarpeellisuuden ja merkityksen. Kyseisten korttelien yksiöt olivat saaneet ikävän kuuloisen lempinimen: itsemurhayksiö. yhteiskeittiö opiskelijoiden kohtaamispaikka kuva 17. kuva 18.

10 18 julisteseinä huone, hotellihuone liiketaloudellinen, sosiaalinen yksikkö opiskelijan tarpeet Konstruktivistien propagoiman anonyymin, neutraalin ja tyhjän tilan tuli sallia asukkaan itse täyttää se merkityksillä. Tyhjä minimalistinen tila täyttyi merkityksillä vasta ihmisen astuttua tilaan, hänen omasta toiminnastaan. Tila ei ollut merkityksiltään kiinteä ja samana pysyvä vaan pikemminkin aktiivinen ja liukuva. Konstruktivismin suosimat tasalevyiset huoneyksiköt nähtiin ennalta ohjelmoitujen huonetyyppien vastakohtana. Sen sijaan funktionaaliset huoneratkaisut, jotka olisivat kertoneet asukkaille, mitä heidän pitäisi missäkin huoneessa tehdä, oli yksilöllisen vapauden toteutumisen näkökulmasta väärä suunnitteluperiaate. Asumisen kautta tapahtui normittaminen sekä yhdenmukaisen perhe- ja työnjakomallin standardisoiminen. Seurauksena oli asumismuotojen tasoittuminen. Funktionaaliset huoneet olivat olettaneet ihmisen tarpeet muuttumattomiksi ja pysyviksi. Suunnittelijan rooli ja asukkaan toiminnallinen olemus olivat muuttuneet monin tavoin muutamassa vuosikymmenessä. Vertailu 50-luvun TYY:n ylioppilastalojen ja Ylioppilaskylän 1970-luvun huoneratkaisujen välillä on havainnollistava. Suhteessa tilojen valvottavuuteen ja ulkoiseen kontrolliin ero on suuri. Ylioppilaskylässä haluttiin antaa suurempi tila asukkaalle. Ylioppilastaloissa asumisratkaisuna olivat kahden hengen huoneet, Ylioppilaskylässä yhden hengen huoneet. Ylioppilaskylän huoneet merkitsivät opiskelijalle riippumattomuutta yhteisön ylhäältä käsin suorittamasta moraalisesta ja siveellisestä kontrollista ja valvonnasta. Opiskelija oli vapaa tekemään ja ajattelemaan itse ilman ulkoa asetettuja päämääriä. Asumisviihtyvyyden kannalta Ylioppilaskylä erosi huomattavasti Ylioppilastalojen 50-luvun standardeista. Aikaansa nähden yhden hengen huoneet olivat opiskelija-asuntoloissa harvinaisia, ja ne oli todettu tutkimuksissa opiskelijan työrauhan kannalta paremmiksi kuin kahden hengen toveriasunnot. Jokaisessa yksiössä oli suihku, WC ja pesuallas, jotka nähtiin tulevaisuuden asumisena. Suurin osa varsinkin maaseudulta tulevista opiskelijoista oli asunut vielä tämän tason alapuolella. Esimerkiksi Ylioppilastalojen kahden hengen huoneissa ei ollut sen enempää WC:tä kuin suihkuakaan. Miehillä ja naisilla oli omissa kerroksissaan kerroskeittiö ja yhteissuihku. Tuon ajan talojen varustelutaso maaseudulla, mistä enemmistö käytävämme asukkaista tuli, ei ollut kovin korkea, joten useimmalle meistä muutto tähän ympäristöön merkitsi asumistason kohoamista. Kotiini oli vasta edellisenä vuonna tehty sisävessa ja sauna sekä asennettu keskuslämmitys. Koin suorastaan haltioituneen tunteen tajutessani saaneeni näin hyvän asunnon. Ero alivuokralaisasunnon ja Ylioppilaskylän asunnon välillä oli hyvin suuri. Alivuokralaisasunto oli tavallisesti valmiiksi sisutettu huone, jonka sisustus noudatti usein perinteisiä arvoja (ks. kuva 21). Vuokranantaja hallitsi opiskelijan ajan- ja tilojen käyttöä. Vuokranantaja sääteli ja valvoi alivuokralaisen sosiaalisia suhteita. Usein vieraiden vastaanottaminen saattoi olla kokonaan kiellettyä. Asukkaan käytössä oli usein vain yksihuone. kuva 19. lamppu tuolit ja pöydät: Artek verhot puhelin: vuokrattavissa säätiöltä

11 20 kuva luvun loppupuolella vielä noin neljännes opiskelijoista oli asunut alivuokralaisasunnossa. Ylioppilaskylässä jokaisessa kerroksessa oli 12 huonetta, ja niissä asui sekä tyttöjä että poikia. Kohtaamisia eri sukupuolten välillä tapahtui väistämättä. Omat huoneet sallivat seurustelumuotoja, joita ei ollut voinut haaveillakaan alivuokralaisasunnossa. Tällä oli vielä suurempi vaikutuksensa kuin yhteiskeittiöllä. Ylioppilastalossa naisille ja miehille oli sen sijaan osoitettu omat kerrokset, joita valvottiin ja kontrolloitiin. Näin pyrittiin ehkäisemään ennalta erilaisten siveellisten ongelmatilanteiden syntyminen. Tilojen sisään oli näin kirjoitettu moraalinen koodi, joka oli lähes kokonaan poistettu Ylioppilaskylästä. Kontaktien luominen oli helppoa ja mutkatonta. Jos halusi tavata jonkun tytön, meni tapaamaan ja aamulla lähtiessä tyttö huikkasi, että soittele siitä sun tentistäs, miten se meni. Ylioppilaskylän yksiöt eivät olleet anonyymeja ja neutraaleja, sillä yksiöiden huoneet olivat valmiiksi kalustettu enemmän tai vähemmän kiinteillä kalusteilla. SYL (Suomen Ylioppilaskuntien Liitto) oli pitänyt tärkeänä opiskelijan asunnon kalustettavuutta. Valmiit huonekalut ja tilaratkaisut olivat kahlitsevia. Nuoren oli saatava sisustuksessa tuoda esiin oman persoonallisen luonteensa. Monet opiskelijat olivat kuitenkin tyytyväisiä valmiiksi kalustettuun asuntoon: Kylän asuntoon oli helppo muuttaa sikäli, että tarpeellinen kalustus oli valmiina. Itse toin räsymatot lattialle ja juuttikangasseinälle raanun ja jotain muuta helposti ripustettavaa. Minulla näkyy olleen kangas, jossa olivat palkintomitalini (suunnistuksesta) ja itse askartelemani (lovileikkausta lukioaikana) rukinlapa sekä pienen siskontytön piirustus. Huoneitten varustetaso oli hyvä, joka huoneessa oli puhelinkin. Niissä oli sikäli eroja, että minulla oli säätiön keskuksen alainen puhelin ja siihen ei voinut soittaa yöllä. Poikakaverilla neloskorttelissa oli suora linja, joten sinne voi soittaa rajoituksetta. Elämä yksiössä oli säännösteltyä, sillä kyseessä oli puolijulkinen asuminen. Huoneet olivat kesäisin kesähotellin käytössä. Hotelliasuminen oli luonteeltaan samalla tavalla väliaikaista kuten opiskelijasuminenkin. Huonetiloihin ei katsottu syntyvän läheistä suhdetta. Asukkaat asuivat valmiissa kodissa, missä ei ollut kovin paljoa tilaa yksityiselle puheelle, omille luoville projekteille. Hotellihuone oli ymmärrettävissä erityisenä inhimillisen vieraantumisen ja sivullisuuden näyttämönä. Hotellihuoneessa ihmisen ulkopuolisuus ja kodittomuus korostuivat entistä enemmän. Hotellihuoneessa oli valmiin kalustuksen lisäksi yleensä Raamattu (kuva 21). Varsinainen vapaan yksilöllisen ilmaisun kenttä Ylioppilaskylässä oli ns. julisteseinä, persoonallisen itseilmaisun julistusseinä. Toinen murtuma kontrolloidussa yhtenäiskulttuurissa oli verhot. Asukkaiden vaatimuksesta yhtenäisistä verhoista vähitellen luovuttiin ja tilalle tuli monenkirjavien verhojen lippumeri. kuva 21. kuva 22. kuva 23. kuva 24. kuva 25. kuva 26. kuva 27.

12 22 sänky pöytä h h h sänky Sänky tu pöytä tu kuva 28. sohva h sänky laveri hylly (h) h sänky itserakennetut huonekalut vanhat huonekalut tu laatikko tuoli (tu) pöytä tuoli piironki tuoli pöytä tuoli maalatut vanhat huonekalut Venäläisen perhe Tannerin perhe Opiskelijoita yhdisti opintojen lisäksi ennen kaikkea köyhyys. Kalustamattomissa perheasunnoissa syntyi runsas omatoiminen sisustuskulttuuri. Mielikuvitus ja luovuus oli otettava avuksi, jotta asunnon sisustusongelmat saatiin ratkaistuiksi. Itsetehdyt huonekalut olivat Ylioppilaskylässä lapsiperheiden keskuudessa hyvin tavanomaisia. Mm. Tammen kirjasarjassa neuvottiin kuinka tehdä kestäviä ja tyylikkäitä huonekaluja. Tee itse -lehti esitteli halpoja ja helppotekoisia vaihtoehtoja valmistuotteille. Tee se itse -kulttuuri mahdollisti uudenlaisia yksilöllisiä ratkaisuja, joissa asukkaiden omat tarpeet olivat määrääviä. Asiantuntijoiden ja valistajien rooli esteettisen ympäristön muokkaajana ei ollut enää 70-luvulla niin keskeinen kuin se oli vielä 50- ja 60-luvuilla ollut. Omakätinen työ, itselle tekeminen ja koko työprosessin hallitseminen saivat uuden merkityksen aikana, jolloin keskustelu ihmisen vieraantumisesta omasta työstään ja työnsä tuotteesta oli ajankohtainen. Rinnakkain tämän kehityksen kanssa oli lisääntynyt kulutustuotteiden tarjonta. 70-luvun myötä kulutuskriittisempi ajattelu ja vapaus irrottautua passiivisen kuluttajan osasta koettiin tärkeäksi. noista huolimatta. Molempien perheiden huonekaluista monet tehtiin itse lastulevystä. Lastulevy oli halpa materiaali, jonka käyttö oli jatkuvasti lisääntynyt huonekalujen rakentamisessa. Venäläisten perheen moderni olohuone oli rakennettu käyttämällä standardikokoista kaksijakoista moduulikonstruktiota. Kirjahylly, tv-taso ja pöytätaso oli rakennettu yhdestä samanalaisesta elementistä (kuvat 27, 28). Sänky ja pöytä olivat ra-kennetut myös vanerilevystä mallien mukaan (kuva 31). Vaahtomuovista oli leikattu sopivat palat, jotka oli päällystetty kirkkain kankain. Perinteisten, jäykkien ja yhtä tarkoitusta varten tehtyjen huonekalujen ei katsottu palvelevan lapsiperhettä yhtä hyvin kuin joustavien, muunneltavien ja yksilöllisten moduuliratkaisuiden. Ajatus muutoksesta oli keskeinen: asunto ei ollut koskaan valmis. Myös Kemppaisten perheessä useat huonekalut olivat omatekoisia. Lastulevy-sänky oli saanut erityismuotoilun, reiän sivuunsa perheen kissan kulkua varten (kuva 29). Smedsien kotona 70- ja 80-lukujen taitteessa (kuva 33) Lundian kirjahyllyn sijasta sisustettiin vaihtoehtoisen muodikkaasti mustaksi maalattujen juomapullokorien avulla. kuva 29. kuva 30. kuva B:n ensimmäisessä kerroksessa asuneiden naapuruksien Venäläisten ja Tannerien kodeissa huonekalut muistuttivat sarjavalmisteisia huonekalumalleja. 70-luvun teollisesti valmistetut huonekalut olivat hyvin yksinkertaisia myös itse tehtäviksi. Itsetehdyt huonekalut olivat vaihtoehto lisääntyvästä tarjonnasta ja halpenevista hin- Jos ei ollut mahdollista ostaa tai itse tehdä uutta kalustetta, muunnettiin vanha uutta modernia aikaa vastaavaksi, useimmiten maalaamalla kirkkailla perusväreillä, kuten usein tapahtui tummille mööbeleille ja polkupyörille (ks. kuvat 28, 30), jotka olivat yleisin kulkuväline opiskelijoiden keskuudessa. kuva 32. kuva 33. kuva 34.

13 24 lapset loivat oman ympäristönsä leikin kautta avoimet ja tyhjät tilat kuva 35. Kompaktikaupungin näkökulmasta tiiviimmin rakennettu ympäristö oli lapsen kannalta parempi paikka, sillä vilkkailla alueilla lapsetkin oppivat mukautumaan yhteiskunnan järjestykseen ja toimintaan paremmin kuin steriilien ja mielenkiinnottomien lähiöiden teillä ja leikkikentillä. Lasten ympäristöä tarkasteltiin sen demokraattisuutta ja luovuutta rakentavina tiloina. Olennaista oli myös se, kuinka lasten ja aikuisten väliset suhteet rakentuivat erilaisissa ympäristöissä. Lasten tapa ottaa tiloja haltuun oli toisenlainen kuin yhteiskunnan sääntöihin ja arvostuksiin mukautuneiden aikuisten. Erilaiset merkitystasot saivat uudet sisällöt lasten toiminnan tuloksena. Tässä mielessä lapset osasivat jo lähtökohtaisesti omien merkityksiensä tuottamisen ilman, että tiloihin jo aikaisemmin kiinnitetyt merkitykset dominoisivat. Teiden, rakennusten ja muiden elementtien merkitykset laajenivat tai katosivat. Leikki avasi uudenlaisia tiloja ja muutti kokonaisia merkitysjärjestelmiä toisiksi. Funktionaalisesti avoimet tilat olivat lasten suosiossa, sillä ne eivät määritelleet heidän tarpeitaan tai yrittäneet mukautua heidän osaansa. Sääntöjen hallitsemat esiohjelmoidut vyöhykkeet olivat lasten näkökulmasta mielenkiinnottomia. Tällainen alue oli esim. lapsia varten suunniteltu, korttelipihaan sijoitettu hiekkalaatikko, jota oli helppo valvoa keittiön ikkunasta. Sitä enemmän lapsiryhmät viettivät aikaa kuljeskelemalla luonnontilaisilla alueilla; joen pusikoituneilla varsilla, pelloilla, hautausmaalla, hiekkakuopalla, rakennustyömaalla jne. Kielletyt vyöhykkeet muodostivat erityisen houkuttelevan kentän. Kesäisin turistit, jotka olivat ulkopuolisia, tavallisuudesta poikkeavia, olivat lasten aivan erityisen kiinnostuksen kohteena. Aitojen molemmin puolin tapahtui ylityksiä, lapset saattoivat saada esim. venäläisiltä turisteilta rintanappeja. Lasten tavallista hupia oli myös katsella vierasmaalaisia ihmisiä kongressikeskuksen ja sosiaalikeskuksen tilat yhdistävässä putkessa. Uima-altaan aidan takaa saattoi nähdä myös kansallisia kuuluisuuksia kuten Fredin tai Kimin. Toinen lapsia kiinnostanut ihmisryhmä oli pultsarit, joiden pesiä löytyi joen rannalla olevista pusikoista. Ylioppilaskylässä lasten vapaata liikkumista rajoittivat niin vanhemmat kuin säätiön tekemät järjestelytkin. Keskustelu kylän lapsivihamielisyydestä on monimerkityksellisyydessään kiinnostavaa. Asukkaat näkivät vihamielisyytenä sen, ettei lapsien leikkipaikkoja ja muita oleskelupaikkoja saatu aidatuksi. Sen sijaan turisteja varten uima-altaan ympärille oli pystytetty korkea muuri, joka sulki kyläläiset turistien vyöhykkeeltä pois. Lapset loivat yhteisöllisyyttä ottamalla kontakteja niin toisiin lapsiin kuin aikuisiinkin ilman kategorisia rajoja. He eivät vielä osanneet lukea aikuisten välisiä kompleksisia sosiaalisia suhteita vaan lähestyivät muita asukkaita ilman ennakkoluuloja. Seikkailu saattoi avautua koska tahansa ja vietellä mukaansa myös aikuiset. kuva 36. kuva 37. kuva 38. kuva 39. kuva 40. kuva 41. kuva 42. kuva 43. kuva 44.

14 26 tilan haltuunottoja kyläsuunnistus kyläradio Ylioppilaskylän loivat aikuiset toiminnallaan omaehtoisia tiloja ja tilanteita siinä missä lapsetkin. Kadut saattoivat muuttua yhtäkkiä tanssiaisten tapahtumapaikaksi. Sisäpiha olisi ollut pelkkä aukea tila talojen keskellä, elleivät asukkaat olisi ottaneet sitä yhteiseksi kohtaamispaikakseen. Lapsiperheiden kannalta korttelipihassa keskeistä oli hiekkalaatikko. Autojen puuttuminen antoi tilaa tehdä asioita kävelyteillä. Tässä mielessä tilanne muistuttikin entistä kortteliasumista, missä jalankululla oli suuri merkitys kontaktien luomisessa. Julkisen ja yksityisen tilan välinen ero oli häilyvä kuten vanhoissa kaupunkitiloissa, missä kadut olivat olleet monien tapahtumien näyttämö kodin sijasta. Tilanpuutteen takia asuminen levittäytyi helposti asunnon ulkopuolelle, mm. perheasuntojen takapihoille, jotka palvelivat seurustelutiloina ja jopa viljelymaana. Yksityinen alue levittäytyi julkiselle alueelle ja päinvastoin. Ylioppilaslehden päätoimittaja Matti Vimpari oli jo harjannostajaisia uutisoidessaan esittänyt näkemyksiä kylän visuaalisesta ilmeestä: Kylään tutustuttuani aloin kysellä: kuinka ihmeessä ne tulevat kesähotellivieraat, jotka viipyvät kylässä yön tai kaksi, löytävät vastaanotosta lähdettyään oman huoneen. Mutkaa, kulmaa, kongia ja aukiota on joka paikassa, toinen toisensa näköisiä. Maalaamisessa edes olisi pitänyt olla johdonmukainen, että voitaisiin puhua punaisesta korttelista, sinisesta jne. (Vimpari, TYL ) Vieraantunut arkkitehtoninen tila oli tulkittavissa paikaksi, jossa asukas ei kyennyt hahmottamaan omaa si- jaintiaan eikä kaupunkikokonaisuutta jossa eli. Vieraantumisen kritiikistä syntynyt arkkitehtuuri joutui kuitenkin itse syytetyksi samoista syistä. Asukkaiden kokemukset toistuvista struktuureista olivat hämmennys ja aluksi kykenemättömyys hahmottaa tilallisia suhteita. Vapaaaikatoimikunta järjesti uusia asukkaita varten tapahtumia, joiden tarkoituksena oli helpottaa sopeutumista kylässä asumiseen. Kyläsuunnistus oli leikinomainen tapahtuma jossa uusia asukkaita rohkaistiin löytämään omia merkityksellisiä tiloja. Suunnistus ja rastien etsiminen tapahtui tietenkin ainoalla mahdollisella tavalla, kävelemällä. Sirun roskis oli eräs spontaani merkityksillä leikittely. Sirun roskis oli Ylioppilaskylän Itäisen puolen reunalla sijainnut roskakori, jonka sivuun oli maalattu sana Siru. Tämä pieni yksityiskohta oli kiinnittänyt niin monen asukkaan huomion, että siitä muodostui vähitellen paikka, mihin oli helppo sopia tapaamisia ja jonka taksitautoilijat myös tunsivat hyvin. Hyvä esimerkki yhteisöllisen ja julkisen tilan käytöstä oli ylioppilaskylän asukkaan ylläpitämä ULA-radiolähetin, jota pystyi kuuntelemaan vain Ylioppilaskylässä. Lähetysten pääasiallinen sisältö oli jazz-musiikkia. Pienen yhteisön sisällä, rajatulla alueella tapahtunut kommunikaatiovälineiden haltuunotto oli mikrotason interventio. missä pelkän vastaanoton sijasta syntyi myös omaa puhetta tylsyyden voittamiseksi ja yksityisten motivaatioiden esiintuomiseen. Perspektiivi oli käännetty yksilön hyväksi merkityksellisiä tiloja luovaksi tapahtumaksi. kuva 45.

15 28 kuva Ylioppilaskylässä oli käynnissä keskustelu siitä, kuinka aito yhteisöllisyys ja ihmisten välinen kommunikaatio saattoi toteutua. Modernin elämän fragmentoituminen sekä kulutusyhteiskunnan välineellistyminen ja esineellistyminen olivat toimineet perusteluina myös konstruktivistisen arkkitehtuurin ja kompaktikaupungin läpimurrolle. Kulutuskriittisen näkemyksen mukaan sosiaaliset suhteet oli korvannut kulutustavaroiden, medioiden, mainosten ym. viihdekulttuurin elämystuotanto. Säätiö rakensi imagoansa mainoksilla, mainosesitteillä ja erilaisilla kampanjoilla. Se pyöritti Pohjoismaisessa mittakaavassa hyvin suurta hotellitoimintaa. Ikituuri Oy ei mainostanut kesähotellia vain yösijana vaan myös paikkana, jossa ihmisten erilaiset halut ja taipumukset saivat täyttymyksensä. Hotellivieraat olivat vapaita ilmaisemaan omia tunteitaan, impulssejaan ja seksuaalisia mieltymyksiään. Ennen 70-luvun alkua kukaan ei olisi voinut kuvitella tällaista aisteja puhuttelevaa elämyskeskusta. Mainokset esittelivät aikuisten huvitteluja elämyskeskuksen monine ravintoloineen. Club Ikituurin, tuttavallisemmin peilisalin, sanottiin mullistavan kävijänsä maailmankuvan. Erityisesti Cabaret oli pohjoismaisittain suuri nähtävyys punaisine seinineen, strippareineen, mikrohameisine tarjoilijoineen, värillisine ja kineettisine valaistuksineen. Uima-altaalla ja drinkkibaarissa tunnelma oli kansainvälinen kuin etelän lomamatkakohteissa.tämä kuvasto oli rakennettu lähinnä turisteja ajatellen. Turkuun on kaikessa hiljaisuudessa putkahtanut aivan uusi nähtävyys, sellainen uudentyyppinen ja moderni, johon jokaiselle on tilaisuus itse osallistua. Milloin tahansa, mihin aikaan tahansa. Se on myös muodikas nähtävyys, osallistuminenhan on suurinta muotia nykyään. (TS ) Opiskelijoiden mahdollisuus osallistua tähän spektaakkeliin oli hyvin rajallinen. Ravintolat olivat Turun kalleimpia. Opiskelijat olivat yksinkertaisesti liian köyhiä ottaaksen osaa kuvastojen elämään. Yhteiskunnallinen osallistuminen rinnastui viihteen spektaakkeliin osallistumiseen. Opiskelijan elinympäristö fragmentoitui turistinähtävyydeksi ja paikoiksi, missä katse jälleen kerran dominoi elämänkokemusta. Ylioppilaskylä oli nähty opiskelijoiden itsensä hallinnoimana, eräänlaisena suoran demokratian tai lähidemokratian alueena. Nyt opiskelijat tunsivat itsensä ulkopuolisiksi. Ylioppilaskylässä jatkuvasti kasvanut kesähotellitoiminta oli 70-luvun alkupuolella vaatinut runsaasti resursseja ja investointeja kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Alkoi syntyä kahden kerroksen väkeä -asetelma, kylää kehitettiin enemmän turistien kuin asukkaiden tarpeiden mukaan. Varsinainen riita syntyi vuokrien korotuksista, jonka yhteydessä niin säätiö kuin Vuokralaisyhdistys (VY) syyttelivät toisiaan. VY organisoi vuoden 1974 marras-joulukuussa vuokraboikotin, jossa noin puolet asukkaista jätti maksamatta vuokrankorotuksensa. Molemmat tahot syyttivät toista toimintata- epädemokraattisista voista. business must go on spektaakkeli aisteille jokaisen mielihalujen ja taipumusten mukaan kuva 47.

16 30 kuva 48. kuva 49. VY:n puheenjohtaja Marja-Riitta Ritanoro-Niva kirjoitti Iso-Forum-lehdessä vuonna 1974: Selaillessani vanhoja Säätiön hallituksen ja Vuokralaisyhdistyksen pöytäkirjoja tein kiinnostavia havaintoja. Niin kauan kuin kun pöytäkirjoja on pidetty ovat samat asiat puhuttaneet asukkaita ja säätiötä. Kiistakapuloina ovat olleet päivähoitokysymys, Ylioppilastalojen saneeraus, henkilökuntapolitiikka, ja säätiön yleiset liiketaloudelliset toiminnot kuten ravintolapolitiikka, kylän kaupan hinnat, kesähotelli ja viimeksi keskustahanke. VY vastusti keskustahanketta ylimitoitettuna ja pelkäsi lisääntyvän autoistumisen tuovan melu- ja saasteongelmia. Myös järjestyshäiriöt kasvaisivat ravintolatoiminnan kasvamisen myötä. Lasten päivähoito jäisi edelleen tavoitteista jälkeen liiketoiminnan laajentuessa. Lisäksi asuntohallituksen halvoilla lainoilla rakennetut ravintolat eivät Ikituuriin haltuun siirtyessään palvelisi enää opiskelijoiden tarpeita. Säätiön kuva yhteisen edun ajajana, ylioppilaiden itsensä omistamana ja hallitsemana sosiaalisena organisaationa, jonka ensisijaisena tehtävänä oli rakentaa tai hankkia opiskelijoille asuntoja, alkoi 70-luvun mittaan muuttua. Säätiön liiketaloudellinen luonne tulkittiin muutoksena kohti autoritääristä tuotanto-organisaatiota jossa yksilö ei ollut yhteisön tasa-arvoinen jäsen. Säätiö itse näki Ylioppilaskylän paikkana, joka ei ollut erillinen vyöhyke modernin liiketaloudellisen toiminnan alueesta. Säätiön toiminnanjohtajan Jorma Karskelan mukaan vuokratason pitäminen halpana onnistui vain harjoittamalla huomattavaa liiketoimintaa. Karskelan tapa toimia säätiön johdossa oli jatkuvien arvostelujen kohteena. Karskela sanoikin, ettei säätiö voinut olla demokraattinen; moderniin kapitalismiin ja yrityskulttuuriin ei istunut täydellinen kansanvalta. Karskelalle taloudellisen hyvinvoinnin luominen oli asukkaan itsemääräämisoikeutta tärkeämpää. Hän toimi säätiön johtajana kuin teknokraattinen suunnittelija, joka asetti objektiiviset päämäärät ja tavoitteet, ja arvioi sitten, miten niihin oli mahdollista päästä. Karskelan lähestymistapaa kuvaa hyvin seuraava teksti vuodelta 1971, jonka otsikkona oli Kansalainen vastaan suunnittelija: Kehityksen suunta on melko selvä. Yhteiskunnallisen päätöksenteon painopiste on siirtymässä lainsäädännöstä hallintoon, kansanvallasta asiantuntijavaltaan. Erääs- sä tunnetussa julistuksessa sanotaan seuraavasti: Suunnittelun puute johtaa kaaokseen kaupungeissa, kumoaa yhteiskuntien järjestyksen ja saa aikaan historiallisten traditioiden tuhon. Karskelan edustama ajattelutapa oli vieras vasemmistolaisen VY:n näkemyksille. Keskustelussa Ylioppilaskylän demokraattisesta olemuksesta ja tavasta järjestää yhteisiä asioita tuotiin välillä esiin hyvinkin jyrkkiä näkökulmia. Kaikkein radikaaleimmissa kannanotoissa ehdotettiin jopa säätiön lakkauttamista. Tämän ajatuksen mukaan säätiötä parempi ja demokraattisempi muoto olisi ollut yhdistys. kuva 50. kuva 51. kuva 52. kuva 53.

17 32 kuva 54. Vuokralaisyhdistys ja säätiö levittivät omia tiedotteitaan ja julkaisivat julkilausumia. Vuokralaisyhdistys turvautui myös mielenosoituksiin ja adressien keräämiseen. Kuvat ja vastakuvat kamppailivat tilan hallinnasta. Molemmat osapuolet organisoivat erilaisia tilan haltuunottoja, happeningejä. Säätiö oli erikoistunut hyvin näyttäviin tapahtumuiin, jotka useimmiten oli rakennettu yhteistyötahojen kohtaamista varten. VY:n tapahtumista mielenosoitukset ja erilaiset oheistapahtumat olivat näkyvimpiä. Vuonna 1974 säätiö järjesti Ufohipat, joiden vastapainoksi VY suunnitteli järjestävänsä kylän asukkaille Rahvaan juhlat. VY julkaisi keväällä 1974 oman Iso-Foorumi-tiedotelehtensä, jonka kansi irvaili keskustasuunnitelman tulevaisuudenkuvalla, massiivisella liikennekeskittymällä, joka jättäisi kylän parkkitalojen puristukseen. Kuvalla viitattiin paljon huomiota herättäneeseen Viatek Oy:n liikennesuunnitelmaan ja autoliikenteen kasvuennusteeseen. Ylioppilaskylä, joka oli jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden hallitsema kaupunginosa, muuttuisi autojen hallitsemaksi alueeksi. VY oli vastustanut kaiken yksityisautoilun ja jopa bussilinjan kulkua läpi Ylioppilaskylän. Säätiö julkaisi loppusyksystä omaa toimintaansa ja tulevaa kongressikeskusta esittelevän tiedotelehden nimeltä Kylä joen rannalla. Lehti pelasi kylään liittyvillä positiivisilla mielikuvilla. VY:n mielestä kallis tiedote palveli vain porvarien vaalityötä. Säätiön luoma kuva Ylioppilaskylän elävästä ja toimivasta sosiaalisesta kokonaisuudesta ei miellyttänyt VY:tä, vaan se koki kuvan onnellisesta opiskelijayhteisöstä valheellisena. Varsinkin kongressikeskuksen valmistuttua kokemus kahden kerroksen väestä vahvistui. Rintamalinjoja muodostui helposti kaikkialle arkipäiväiseen elämään. Nämä arjen tilanteet saivat helposti kansainväliset ja globaalit mittasuhteet. Esim. VY:n kannanotoissa kiinnitettiin huomiota mm. Etelä- Afrikan apartheid-järjestelmää tukevien hedelmien myymiseen Kylän Valinnassa. VY poliittisesti ja yhteiskunnallisesti kantaaottavana kuului Suomi Neuvostoliitto- seuraan ja Suomen rauhanpuolustajiin, joihin se kehotti myös kaikkia asukkaita liittymään. Opiskelijat nähtiin kapitalistisen sorron uhreina siinä missä kolmannen maailman köyhät, naiset, lapset, etniset ja sosiaaliset vähemmistötkin. 70-luvulla samaistumiskohteet eivät enää löytyneet saman kansallisen identiteetin, isänmaan ja kirkon tunnustamisena, vaan vasemmistolainen aatemaailma lähti liikkeelle luokkakantaisemmasta ja kansainvälisemmästä näkökulmasta. Opiskelijoiden kohdalla köyhyys saattoi olla myös rikkautta. Köyhyys oli yhdistänyt opiskelijoita. Säätiön luoman kuvaston elämysmaailmaan osallistuminen oli kaikille hankalaa. Opiskelijan jokapäiväinen elämä ja arki muuttuivat kuitenkin omaehtoisemman elämänhallinnan kokeilukentäksi. Omalla toiminnallaan opiskelija loi itselleen kodin, joka vastasi paremmin hänen omia tarpeitaan. Voikukkaviini, omatekoiset konstruktiot, huonekalut, radiot ym. rakensivat toisenlaisen tapahtumallisen tilan opiskelijan arjesta, joka ei ollut ylhäältä ohjelmoitu. kuva 55. kuva 56.

18 34 muuttuva ja liikkeessä oleva Ylioppilaskylä uudenlainen opiskelijan kuva uudelleenarviontia 1970-luvun alussa Ylioppilaskylää oli esitelty useissa ulkomaisissa arkkitehtijulkaisuissa strukturalismin laajana ja puhdaslinjaisena esityksenä. Julkisuus oli ollut hyvin myönteistä. Useiden ulkomaisten vieraiden vierailuohjelmaan kuului kierros ylioppilaskylässä. Vuonna 1977 asukkaiden keskuudessa tehdyn tutkimuksen mukaan Ylioppilaskylä ei kuitenkaan ollut aivan sellainen kontaktikaupunki kuin suunnittelupöydällä oli ajateltu. Sosiaalisten suhteiden rakentuminen ei ollut sen runsaampaa kuin esim. keskustan vuokra-asunnoissa. 70-luvun loppua lähestyttäessä alettiin jopa puhua kylän slummiutumisesta. Eräs kirjoittaja nimitti kyläyhteisöä Turun mehiläiskennosäätiöksi, ja totesi samalla että kylä toimi erinomaisena tutkimusympäristönä sementtirännifobian ja satelliittiapatian havainnoimiseen. Samoihin aikoihin Jan Söderlund, toinen kylän suunnittelijoista, alkoi myös suhtautua kriittisemmin oman aikansa arkkitehtuuriisuunnitteluun. Hän haaveili kaupungista, joka olisi visuaalinen seikkailu Venetsian tapaan. Söderlundin mielestä suurin osa arkkitehtuurista oli suunniteltu ilmasta, ei katutasosta nähtäväksi. Kuvat olivat olleet parempia kuin todellisuus. Hän suhtautui myös strukturalismiin uusin silmin: Kolmiulotteisen hologrammikuvan kaksiulotteisen filmin jokainen osa sisältää saman informaation kuin koko filmi. Vaikka filmi leikataan kahteen osaan kuva ei muutu. Struktuurikaupunkia voidaan verrata tällaiseen filmiin. Käveleminen tällaisessa kaupungissa on lähes yhtä vähän mielenkiintoista kuin lukea kirjaa, jossa ensimmäisessä kappaleessa ilmaistaan koko kirjan sisältö. Söderlund totesi kuitenkin, että pienessä mittakaavassa struktuurit voivat synnyttää vaikuttavan ja inhimillisen ympäristön. Hänen omat kokemuksensa stuktuurien käytöstä saattoivat vaikuttaa taustalla. Ylioppilaskylän itäisen puolen struktuurit olivat kasvaneet liian suuriksi koska kokonaisvaltaisempi suunnittelu oli ollut mahdotonta. Ylioppilaskylän itäinen puoli suunniteltiin sitä mukaa, kun uutta rakennusalaa saatiin hankittua. Ylioppilaskylä oli ollut osa konstruktivistista utopiaa ja tulevaisuudenkuvaa, jonka mukaan kaikki oli jatkuvassa muutoksessa, mikään ei koskaan valmistunut lopullisesti. Arkkitehdit joutuivat olemaan futurologeja. Arkkitehtuuri oli ennusteiden tekemistä ja tulevaisuuden näkemistä. Tulevaisuus ei ollut enää pysyvä ja eheä kuva kaukaisesta onnelasta vaan tarjolla oli lukematon määrä teitä, jotka johtivat erilaisiin tulevaisuuksiin. Konstruktivistien käsitys muuttuvasta ja liikkeessä olevasta arkkitehtuurista, missä ainoa periaate oli joustavuus, osoittautui kuitenkin hyväksi lähtokohdaksi. Konstruktivistinen elementtitekniikka on ollut helppo muuntaa uuden käyttötarkoituksen mukaan, kuten alunperin oli tarkoituskin. Konstruktivistien anonyymi ja neutraali arkkitehtuuri ei halunnut kertoa millainen ihminen on 2000-luvulla, vaan hän saa itse tehdä nämä johtopäätökset. kuva 57. Vuonna 1977 entinen hallintopäällikkö Mikko Sedig tuli Jorma Karskelan tilalle säätiön uudeksi toiminnanjohtajaksi. Neuvostoliiton Turun konsuli vierailulla kesällä Vas. säätiön yritystoimenjohtaja Lasse Aarnio, Alexander Rannich puolisoineen, säätiön hallituksen jäsen Armas Lahoniitty, hallintopäällikkö Mikko Sedig ( ) ja hotellin omistaja Lasse Waris.

19 36- kuva 58. Näkemys opiskelijoiden asumisesta ehti muuttua jo kymmenessä vuodessa. Ylioppilaskylän vuonna 1994 alkaneen saneerauksen yhteydessä oli kurottava umpeen 30 vuoden aikaero. Saneerauksen avuksi perustettiin YPSOT (Ylioppilaskylän peruskorjauksen suunnittelu- ja ohjaustyöryhmä), joka koostui suunnittelijoista ja asukkaista. Työryhmän puitteissa määriteltiin uusia asumisen linjauksia 2000-luvun nuorelle opiskelijalle. Työryhmän johtopäätöksissä aika oli ajanut yhteisöllisen ja kollektiivisen ajattelutavan ohi. Opiskelijan elämäntapa on jatkuvasti individualisoitunut ja privatisoitunut. Nämä muutokset ovat Ylioppilaskylässä tulleet havainnollisesti esiin. Itäisen puolen soluasunnot on saneerattu hyvin varustelluiksi yksiöiksi. Soluasunnot olivat asukkaiden näkökulmasta olleet pahinta mahdollista pakkososialisoimista. Läntinen puoli säästyi suuremmilta muutoksilta, mutta yhteiskeittiöitä muutettiin suurelta osin yksiöiksi. Yhteiskeittiöt olivat keskeinen tekijä yhteisöllisyyden rakentamisen kannalta. Kaiken kaikkiaan 70-luvun yhteisökäsityksen mukaisia rakenteita on purettu. Entiset itsemurhayksiöt eivät oikein vastaa enää vanhaa nimitystään. Yksiöt muutettiin parvekkeellisiksi asunnoiksi. Pientä huonetilaa kompensoi parvekkeen antama lisätila (kuva 57). Nähtäväksi jää, miten ylioppilaskylän arkkitehtuuri tulevaisuudessa joustaa ja mukautuu uusiin tulkintoihin asumisesta ja opiskelijan tarpeista. Vuonna 1970 Tapani Eskola ennusti, että asunnot muuttuvat enemmän koneen kaltaisiksi. Erilaiset laitteet huolehtisivat lämmon säätelystä, ravinnon valmistuksesta, opetuksesta ja viihdytyksestä. Asunnot muuttuisivat enemmän eräänlaisiksi ympäristönsäätelylaitteiksi. Kuva on tuttu myös 70-luvun tieteisutopioista. Tietokoneen ylläpitämä ja säännöstelemä koti on se tulevaisuuden kuva, joka meille tarjotaan nykyäänkin. Tietoverkko on opiskelijan tärkeä työväline ja sosiaalinen kontaktipinta. Elämäntavoissamme on virtuaalinen tila kasvanut. Mm. virtuaaliset opintoympäristöt ja kaskusteluyhteisöt ovat vähentäneet ihmisten välisiä suoria, kasvoista kasvoihin tapahtuvia kontakteja. Kontaktikaupungin näkökulmasta tilanne olisi kauhistuttava. 70-luvun yhteiskuntasuunnittelija tai sosiologi voisi nähdä nykyisen elämäntapamme hyvin huolestuttavana vieraantumiskehityksenä: kokemukset ovat toisenkäden elämysten täyttämiä ja ihmisten yhteys omaan todelliseen minäänsä on kadonnut. Elämäntavan yksityistyminen, arjen audiovisualisoituminen on saanut ihmiset vetäytymään entistä enemmän kodin seinien sisäpuolelle. Yhteisöllisyys koetaan pääasiassa television tai tietokoneen näyttöpäätteen kautta. Uudet yhteisöt ovat luonteeltaan pikemminkin valittuja kuin annettuja, pikemminkin vaihtuvia ja kevyitä kuin raskaasti sitovia, elämänmittaisia ja yhdenmukaistavia. Ylioppilaskylästä ei yhteisöllisyys ole kadonnut mihinkään, vain käsitys yhteisöllisyydestä on muuttunut yksilöllisyyden painotusten lisääntyessä. Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois vaan muuttuvat alati, rinta rinnan. kuva 59.

20 38 Summary Life in a honeycomb encounters in the Turku Student Village of the 1970s Although a campuslike community, separated from the surrounding city structure, was considered a problematic form of living, it was still viewed as regards to the Student Village as being the only rapid and practical option as far as the issue of student housing was concerned. The problems of campuses were parallel to those of the suburbs; isolation from ambient society, depravation of natural contacts and communal feeling were signs of alienation threatening the inhabitants of the so called forest suburbs. The central idea of the Turku Student Village can be summarized with a compact city is a contact city. As the closeness of inhabitants was increased, the amount of contacts between inhabitants also increased. The idea of the compact city drew from the concept of living in blocks or quarters, where pedestrianism played a significant role in forming contacts. Many students did in fact find their boy- or girlfriends, fiancé(e)s or spouses from the same floor or from one s own or the neighboring block. Jan Söderlund and Erkki Valovirta were young architects who implemented a very unconditional architectural whole based on ideas from the structuralist and constructivist schools. Constructivism had been chosen as the architecture of democracy and freedom. The surroundings were not nor should they be finished. The integral principles of constructivism were flexibility and modifiability. Independence from the intended use was the ideal. Constructivism was a neutral and anonymous architecture, which the user by own accord could complete into a personal environment. The home was more a result of the activities of the individual or the family. However, the Student Village did not turn out to be exactly such a contact city as the architects had planned it to be. According to a study made in 1977, the number of the tenants contacts was no larger than for example the numbers for students living in town. The opportunities to produce personal environments were also limited. The studios in the Village were furnished, since one of the largest summer hotels in the Nordic countries used the premises during summers. The tenants lived in finished homes where there was not all that much space for individual expression nor for creative projections. The only area of individual expression offered by the studio was a poster wall, a wall for declaration of personal self-expression. Another fracture to the controlled culture of consistency was the drapes. Uniform drapes were abandoned on demand of the tenants, and they were replaced by a gaudy sea of color. The image of the Foundation began to change during the 1970s from a social organization with the primary goal of building or supplying housing for students, being owned and administered by the students and taking care of the interests of the community. The economical characteristics of the Foundation were interpreted as a shift from an open and democratic community towards an authoritative production organization where the individual no longer was an equal member of the community. Rhetorically the Village was a place which allowed for the integration of the person and an existence of the original completeness of the self in the world. This was not achieved on the level of the tenants experiences. There was an ongoing discussion in the Student Village concerning how a genuine communality and interpersonal communication could be achieved. According to a consumption critical viewpoint, social relationships had been replaced by the production of experiences introduced by consumer goods, medias and advertisements. Cabaret in particular was on a Nordic scale a great attraction with its red walls, striptease artists, waitresses in miniskirts and colorful, kinetic lighting. The students had a very limited opportunity to participate in this spectacle. The restaurants were among the most expensive in Turku. In the Student Village the student s living environment was fragmented due to the summer hotel activity into a tourist attraction and places where the look dominated life experience. The tenants in the Student Village created personal spaces and situations through their actions despite all the problems. The streets could for example suddenly turn into a dance venue. There were also occurrences within the community where communication equipment was taken over, interventions on a micro level, where instead of only receiving, individual expression was also created. The perspective was changed into an event creating meaningful spaces for the individual. The Student Village is a utopia which is continually being built and will never be finished. The constructivist conception of a changing and mobile architecture has proven to be a good solution. The constructivist element technique has been easy to modify in order to meet new living needs. Great changes have occurred in the Student Village in the beginning of the 21st century. The earlier collective mode of thinking has given way to a more private way of living. Cell apartments and shared kitchens, the former marks of communal living, have yielded for the studio. This corresponds to the situation in Finnish society even on a more general level. Lähdeluettelo Arkistolähteet Turun Ylioppilaskyläsäätiön arkisto (TYSA) Annettu materiaali, C2 C2/9 VY esittää virheellisiä tietoja asukkaiden vahingoksi, C4/18 Kylä Joen Rannalla Vuokralaisyhdistyksen arkisto (VYA) Vuokralaisyhdistyksen toimintasuunnitelmat ja suunnitelmat Forum Vuokralaisyhdistyksen vastaus Ylioppilaslehden syytökseen. Tästä on kyse. Pöytäkirjat 1974, toimintakertomukset ja suunnitelmat Forum Forum Iso-Foorum. Vuokralaisyhdistyksen lehti, kevät Heinäkuun Forum VY:n hallituksen kokouksen pöytäkirja Lähdekirjallisuus Askolin, Veikko: Taiteen ja yhteiskunnan vuorovaikutus. Taide ja yhteiskunta. Kurkikirja Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki Asuntonäyttely 66. Suomen rakennustaiteen museo Mikkola. Kirmo: Arkkitehtuuri väline vai päämäärä. Taide vai yhteiskunta. Kurkikirja Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki Piha, Kalevi: Asuntoyhteisö, sen muodostuminen ja rakenne: sosiologinen tutkimus asunnonhakijoista, uudelle asuntoalueelle muuttaneiden käyttäytymismuutoksista ja naapuruussuhteiden jäsentymisestä Turun kaupungissa. Turun yliopiston sosiologian laitos. Vammala Rakennuttajan käsikirja. Toim. Tapani Eskola. WSOY. Porvoo Helsinki Väänänen, Kirsi: Ylioppilaskylässä asuvien opiskelijoiden ihmiskontaktit. Turun yliopiston psykologian laitos, pro gradu Julkaisematon lähdekirjallisuus: Turun Ylioppilaskylän suunnittelukilpailu 1967 (TYSA). Tutkimuskirjallisuus Elovirta, Anja: Happening fragmentteja eräistä tapauksista. Performance, aktio, happening. Jälkiä katoavasta taiteesta. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja XIII. Yliopistopaino. Helsinki Hankonen, Johanna: Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Gaudeamus Kirja Otatieto Oy TTKK Arkkitehtuurin osasto. Tampere Hurme, Riitta: Suomalainen lähiö Tapiolasta Pihlajamäkeen. Suomen Tiedeseura. Helsinki Ketonen, Kimmo: Ylioppilaat omalla asialla. Turun yliopiston ylioppilaskunta Turun yliopiston ylioppilaskunta Metsähonkala, Mikko: Valta ja vallattomuus. Koordinoitu konflikti arkkitehtuurissa. Rakennustieto. Tampere Nyman, Kai: Sinisilmäisyyden aika. suunnittelun myyttejä RAK. Gummerus. Jyväskylä Lapintie, Kimmo: Asuinyhteisö utopiana. Yhteisö. Filosofian näkökulmia yhteisöllisyyteen. SoPhi. Yhteiskuntatieteiden, valtio-opin ja filosofian julkaisuja 16. Jyväskylän yliopisto. Jyvaskylä Lehtonen, Heikki: Yhteisö. Vastapaino. Jyväskylä Lehtonen, Mikko: Kyklooppi ja kojootti: subjekti lukujen kulttuuri- ja kirjallisuusteorioissa. Vastapaino. Tampere Lempinen, Petri: Opiskelijalle rakentamassa: Turun Ylioppilaskylä haaneesta asuinalueeksi Otus. Helsinki Mellais, Marjatta: Taiteellista vapautta vai vapaata taidetta? 1960-luvun vapaan kuvataiteen provokatiivista tarkastelua. Arkinen kumous. Suomalaisen 60-luvun toinen kuva. SKS. Helsinki Marin, Marjatta: Kolme leikkiympäristöä. Helsingin yliopiston tutkimuslaitos Passinmaki, Pekka: Kaupunki ja ihmisen kodittomuus: filosofinen analyysi rakentamisesta ja arkkitehtuurista. Eurooppalaisen filosofian seura. Tampere Relander, Jukka: Taistolaisuuden psykohistoriaa. Tunteiden sosiologiaa II. Historiaa ja säätelyä. SKS. Helsinki Saarikangas, Kirsi: Asunnon muodonmuutoksia: puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa. SKS. Helsinki Saarikangas, Kirsi: Merkityksellinen tila: lähiöasuminen arkkitehtuuri, asukkaiden, menneen ja nykyisen kohtaamisena. Eletty ja muistettu tila. SKS. Helsinki Sarantola-Weiss, Minna: Sohvaryhmän läpimurto. Kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin ja 1970-lukujen vaihteessa. SKS. Helsinki Sarjakoski, Helena: Rationalismi ja runollisuus. Aulis Blomstedt ja suhteiden taide. Rakennustieto Oy. Helsinki Sanoma- ja aikakauslehdet Allardt, Erik: Nykyprotesteista ja motivaatiosta. Sosiologia 6/1970. Asiantuntijoiden enemmistö: Kampuksen eristyneisyys uhkaa nuoren ylioppilaan kehitysta. Helsingin Sanomat Auvinen, Riitta: Vastuu ympäristöstä. Arkkitehtilehti 1/1977. Kalpa, Harri: Iloinen Ikituuri. Turun Sanomat Kansanvallan toteuduttava myös ylioppilaskylässä! Turun Päivälehti Kastemaa, Antero: Turun ylioppilaskyläsäätiö lakkautettava. Kansan Uutiset Lappo, Osmo: Joustavuuden vaatimus nykyajan arkkitehtuurin ongelmana. Arkkitehtilehti 1/1968. Lundsten, Bengt: Jyväskylän Kortepohjan asemakaava. Rakennustaito 15/1967. Murole, Pentti: Ihmisen kulkemisen suunnittelusta. Arkkitehtilehti 3 4/1967. Mikkola, Kirmo: Vastuu ympäristöstä. Arkkitehtilehti 1/1977. Opiskelijoiden asumalähiöiden ongelma: Tehdäänkö ylioppilaista vihreitä leskiä. Helsingin Sanomat Palenius, Pentti: Esimerkki moduulin käytöstä asuinrakennusteollisuudessa. Rakennustaito 16/1967. Pallasmaa, Juhani: Rakennustaiteesta ympäristön säätelyyn. Arkkitehtilehti 8/1969. Periäinen, Tapio: Kaupungin rakenteesta I. Arkkitehtilehti 7 8/1967. Sumu, Ilkka: Asuntopäivät ja Asuntonäyttely 66. Asuntoreformi 4/1966. Söderlund, Jan: Louvain-la-Neuve. Tavoitteena ihmisen mittainen kaupunkiympäristö. Arkkitehtilehti 8/1978. TKY:n puheenjohtaja: Otaniemessä tavallista enemmän mielenterveyshäiriöitä. Helsingin Sanomat Turun mehiläiskennosäätiö. Turun Ylioppilaslehti 2/1979. Täytyykö ympäristön olla ankea? Taidelehti 5/1971. Valovirta, Erkki: Halpoja asuntoja paljon ja nopeasti. Arkkitehtilehti 5/1969. Vimpari, Matti: Varmuuden vuoksi: Ollos vihitty! Turun Ylioppilaslehti 23/1969. Kuvaluettelo Kannen kuva. Lapset itäisessä Ylioppilaskylässä (TYSVA). Kuva 1. Arkkitehdit Jan Söderlund ja Erkki Valovirta Ylioppilaskylän pienoismallin äärellä, 1967 (TYSVA). Kuva 2. Pentti Muroleen piirros kompaktikaupungin ja tavallisen met sälähiön eroista (Arkkitehtilehti 3 4/1967). Kuva 3. Tapio Periäinen: Kaupungin rakenteesta I (Arkkitehtilehti 7 8/1969). Kuva 4. Le Corbusier n piirros panoraamakaupungista teoksessa The City of To-morrow and its planning, Kuva 5. Erkki Valovirran piirros (Arkkitehtilehti 5/1969). Kuva 6. Arkkitehti Jan Söderlund (TYSVA). Kuva 7. Ylioppilaskylän rakennustyömaa, 1970-luku (TYSVA). Kuva 8. Läntisen Ylioppilaskylän työmaa, 1970-luku (TYSVA). Kuva 9. Läntisen Ylioppilaskylän työmaa, 1970-luku (TYSVA). Kuva 10. Itäisen Ylioppilaskylän työmaa, 1970-luku (TYSVA). Kuva 11. 3M moduuliverkko (Rakennustaito 16/1967). Kuva 12. Läntinen Ylioppilaskylä (TYSVA). Kuva 13. Valovirran ja Söderlundin piirros läntisen Ylioppilaskylän korttelimallista (Arkkitehtilehti 3/1970). Kuva 14. Kihlajaiset Ylioppilaskylä 6 D:n ylimmän kerroksen kerroskeittiössä (PHVA). Kuva 15. Kerrosjuhlat 3 B:ssä (IKVA). Kuva 16. Joulujuhlat 3 B:ssä (IKVA). Kuva 17. Kerrosjuhlat 3 B:ssä (PHVA). Kuva 18. Irma Kemppaisen syntymapäiväjuhlat 3B:n kerroskeittiössä (PHVA). Kuva 19. Läntisen puolen yksiön sisustus (TYSVA). Kuva 20. Läntisen puolen yksiön pohjakaava (Arkkitehtilehti 3/1970). Kuva 21. Alivuokralaisasunto, 1969 (TSVA). Kuva 22. Ylioppilastalon kahden hengen huone, 1960-luku (TYSVA). Kuva 23. Läntisen puolen yksiö (TSVA). Kuva 24. Läntisen puolen yksiö (TYSVA). Kuva 25. Läntisen puolen yksiö (TSVA). Kuva 26. Läntisen puolen yksiö (ATVA). Kuva 27. Seurustelua 6 D:n yksiössä (PHVA). Kuva 28. Ylioppilaskylä 10 B2:n ja 10 B 4:n kalustus. Kuva 29. Ylioppilaskylä 10 B2:n perheasunnon takapihalla (EKVA). Kuva 30. Sängyn rakentaminen lastulevystä (IKVA). Kuva 31. Polkupyörät 10 B:n takapihalla (EKVA). Kuva 32. Ylioppilaskylä 10 B4:n olohuone (EKVA). Kuva 33. Ylioppilaskylä 10 B4:n makuuhuone (EKVA). Kuva 34. Ylioppilaskylä 38 A4:n olohuone (OSVA). Kuva 35. Lapset (TYSVA). Kuva 36. Läntisen puolen hiekkalaatikko (TYSVA). Kuva 37. Lapset 34 A5:n takapihalla (IKVA). Kuva 38. Lapset hiekkalaatikolla (MWVA). Kuva 39. Lapset Ylioppilaskylä 10 B:n takapihalla (EKVA). Kuva 40. Uima-altaan edustalla (MWVA). Kuva 41. Lapset TYS:n paperinkeräyslaatikossa (EKVA). Kuva 42. Lapset seikkailupuistossa, läntisen ja itäisen Ylioppilaskylän välissä (EKVA). Kuva 43. Lapset rakennusjätteiden keskellä (EKVA). Kuva 44. Syntymäpäivät 34 A5:ssä (IKVA). Kuva 45. Läntisen puolen julisteseinä (TYSVA). Kuva 46. Uima-allas (TYSVA). Kuva 47. Jorma Karskela (TYSVA). Kuva 48. Pertti Dali Dahlmanin suunnittelema Kesähotelli Ikituurin symbolimerkistö (TYSA). Kuva 49. Suunnitelma tulevasta Kongressikeskuksesta (TYSA). Kuva 50. Säätiön kauppa, lihatiski (läntinen puoli) (TYSVA). Kuva 51. Diskoteekki (TYSVA). Kuva 52. Cabaret (TYSVA). Kuva 53. Rapulautanen (TYSVA). Kuva 54. Mielenosoitus vuonna 1974 (TYLVA). Kuva 55. Iso-Foorumi, VY:n lehden kansi, 1974 (VYA). Kuva 56. Kylä joen rannalla -lehden kansi, 1974 (TYSA). Kuva 57. Neuvostoliiton Turun konsuli vierailulla (TYSVA). Kuva 58. Ylioppilaskylä 13 B vuonna 2004 (TYSVA). Kuva 59. Säätiön 70-luvulla käyttämä logo, jonka lähtökohtana oli ensimmäiset korttelia esittäneet arkkitehtuuripiirrokset. Lyhenteet Anu Tuomisen valokuva-arkisto (ATVA) Eeva Kinosin valokuva-arkisto (EKVA) Irja Kemppaisen valokuva-arkisto (IKVA) Marita Waenerbergin valokuva-arkisto (MWVA) Owe Smedsin valokuva-arkisto (OSVA) Philip Hedlundin Valokuva-arkisto (PHVA) Turun Ylioppilaskyläsäätiön valokuva-arkisto (TYSVA) Turun Ylioppilaskyläsäätiön arkisto (TYSA) Turun Ylioppilaslehden valokuva-arkisto (TYLVA) Turun Sanomien valokuva-arkisto (TYVA) Vuokralaisyhdistyksen arkisto (VYA)

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina

Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina Professori Sirpa Tani Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Tutkijat Reetta Hyvärinen Noora Pyyry Pauliina Rautio Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000

VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000 N 1/5 Rakeisuus 1:5000 Asumisyksiköt 1:200 Kortteli 1:500 Terassi Poistumistietorni 15000 Asunto 8000 Fritz Langin Metropolis Kurssin ensimmäisessä harjoitustyössä käsittelin Fritz Langin elokuvaa Metropolis

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

MENESTYVÄN MIEHEN MAKU

MENESTYVÄN MIEHEN MAKU 3 MENESTYVÄN MIEHEN MAKU Teksti Elli Mäkilä, kuvat Mikko Ala-Peijari Porilainen sisustussuunnittelija Riia Rauhala suunnitteli helsinkiläiselle sinkkumiehelle maskuliinisen kodin, jossa näkyy naisen kädenjälki.

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 63,0 m2 3,0 m2 hd 76,0 m2 ma Kaikki huoneet ovat suljettavissa ovilla ja siis käytettävissä myös makuuhuoneina Ratkaisu mollistaa monipuoliset käyttötarkoitukset, vierasmajoituksen

Lisätiedot

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Tässä tie missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Tässä tie missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen DI, VTM (väit.) Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma 8.10.2015 1 Esityksen rakenne Mistä väitöskirjassa on

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Cederqvist & Jäntti 1 2 3 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti ja kaupunkirakenne 4 Asemapiirros Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA tuo sävyjä julkisivuihin ja sisätiloihin HB-JUHA-harkko luo elävän, valon ja varjon sävyillä leikittelevän pinnan, joka on luonnollinen

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ Työympäristön suunnittelun haasteet miten erityyppisiä työtilaratkaisuja suunnitellaan ja mitkä työskentelytiloihin liittyvät asiat edistävät työhyvinvointia

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 Ideointipaja Yhteenveto 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 - yleiset toiveet Design käsitteen avaus ja laajennus Kansainvälisyyttä Suomeen Kestävä kehitys

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO Luova Etelä-Karjala logon lähtökohtana on maantieteellisen alueen muoto liitettynä Saimaaseen ja eteläkarjalaisten kädentaitoihin ja luovuuteen, monipuoliseen taito-tieto-osaamiseen.

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Monimuotoiset perheet

Monimuotoiset perheet Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet

Lisätiedot

Poolhouse Piccolo Uno

Poolhouse Piccolo Uno POOLHOUSE MALLISTO - KUN HALUAT JOTAIN MUUTA Uusi Poolhouse mallisto vastaa ihmisten erilaisiin tarpeisiin pelkistetyllä ja toimivalla designilla joka erottuu joukosta tyylikkäästi edukseen. Mallistosta

Lisätiedot

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 RANTATALON TUNNELMAA valoisassa kodissa Lounatuuli edustaa New England -tyyppistä arkkitehtuuria, joka vie ajatukset merelle ja rannalle, vaikka kotisi olisi keskellä

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla :

Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : RAKC.3004 Rakennustekniikka Luento 1 / osa 2. Rationaalinen tilasuunnittelu Dipl. ins. Hannu Hirsi A E 01.09.15 Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : Asiakkaan, käyttäjän tarpeet ja toiminta : Rakennuksesta

Lisätiedot

Pala Palalta Anne Ruotsalaisen ja Markus Dannemannin kodissa on 48 neliötä ja yhtä monta fiksua, tilaa säästävää ideaa.

Pala Palalta Anne Ruotsalaisen ja Markus Dannemannin kodissa on 48 neliötä ja yhtä monta fiksua, tilaa säästävää ideaa. Pala Palalta Anne Ruotsalaisen ja Markus Dannemannin kodissa on 48 neliötä ja yhtä monta fiksua, tilaa säästävää ideaa. arja löfström KUVAT katri kapanen K O T I Kaksio Helsingin Pohjois-Haagassa, 48 neliötä,

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle Lisäselvityksiä esitetyt kysymykset Lautakunnan esittämät lisäkysymykset: Yleisten tilojen hoito, kuka hoitaa? Keitä talossa tulee asumaan (ulkolaisia

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Koti ja ekotoimivuus Asukas ja ympäristö voivat hyvin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa Kaupunkirakentaminen

Lisätiedot

SUUTARINMÄKI. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

SUUTARINMÄKI. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista SUUTARINMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista SUUTARINMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele, että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. 10.6.2015 SATO StudioKoti

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. 10.6.2015 SATO StudioKoti SATO StudioKoti 1 Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti SATO StudioKoti pähkinänkuoressa 2 500 /kk Räätälöidyt sisustusratkaisut Hyvin varustellut yhteiset tilat Ison asunnon toiminnallisuus Mistä ajatus

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot