Työ- ja elinkeinoministeriö Muistio Liite Hallitussihteeri Sami Teräväinen

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö Muistio Liite Hallitussihteeri Sami Teräväinen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PAINELAITETURVALLISUUDESTA 1 Asetusehdotuksen tarkoitus Ehdotuksessa esitetään annettavaksi valtioneuvoston asetus painelaiteturvallisuudesta. Valtioneuvoston asetus annettaisiin painelaitelain (1144/2016) nojalla. Painelaitelaissa säädetään painelaitteiden ja yksinkertaisten painesäiliöiden turvallisuudesta. Painelaitelain 9 luku sisältää painelaitteiden tarkastamista koskevat kansalliset säännökset ja 10 luvussa säädetään painelaitteiden käytöstä ja käytön valvonnasta. Lisäksi painelaitelain 2 luku sisältää yleiset painelaiteturvallisuutta koskevat säännökset. Mainitut painelaitelain luvut perustuvat kokonaan vanhaan painelaiteturvallisuudesta annettuun kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen (953/1999), eikä ehdotetulla sääntelyllä ole tarkoitus tehdä merkittäviä muutoksia nykytilaan. Ehdotettavalla valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus antaa painelaitelain valtuussäännösten nojalla tarkempia säännöksiä painelaitelain 7 :ssä säädetyn sijoitussuunnitelman laatimista edellyttävien painelaitteiden teknisistä ominaisuuksista, 9 luvussa säädetyistä painelaitteen rekisteröintivelvollisuuden aiheuttavista painelaitteen teknisistä ominaisuuksista, eräiden painelaitteiden ja niiden osien määräaikaistarkastuksista sekä tarkastuksiin kuuluvasta määräaikaisesta painekokeesta ja tarkastusten korvaamisesta painelaitteen seurannalla. Lisäksi asetuksessa ehdotetaan annettavan tarkempia säännöksiä painelaitelain 75 :ssä säädetystä kattilalaitosten käytön valvonnasta. Ehdotettu valtioneuvoston asetus perustuisi vanhan painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen säännöksiin. Painelaitelainsäädännön uudistaminen on pitkälti lainsäädäntötekninen uudistus. Merkittävä osa painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen säännöksistä on perustuslain 80 :n 1 momentti huomioiden siirretty lain alaan kuuluvina painelaitelakiin ja ehdotettu valtioneuvoston asetus sisältäisi vain ne tekniset ja yksityiskohtaiset säännökset, joista on tarkoituksenmukaisinta säätää asetuksen tasolla. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 luku. Yleiset säännökset Ehdotetun asetuksen 1 luku sisältäisi säännökset asetuksen soveltamisalasta sekä määritelmistä. 1. Soveltamisala. Pykälässä ilmaistaisiin asetuksen soveltamisala. Pykälän 1 momentin mukaan asetuksessa annettaisiin painelaitelain nojalla tarkempia säännöksiä painelaitteiden käytönaikaisista tarkastuksista ja käytön valvonnasta sekä merkittävää vaaraa aiheuttavien painelaitteiden rekisteröinnistä ja sijoitussuunnitelmasta. 1

2 Pykälän 2 momentin mukaan asetusta ei sovellettaisi painelaitelain 21 :ssä tarkoitettuihin hyvän konepajakäytännön mukaisesti suunniteltaviin ja valmistettaviin painelaitteisiin, lukuun ottamatta hyvän konepajakäytännön mukaisia höyry- ja kuumavesikattiloita. 2. Määritelmät. Pykälässä säädettäisiin ehdotetun asetuksen kannalta keskeiset määritelmät. Määritelmät vastaavat pääosin vanhan painelaitteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (938/1999) määritelmiä, joihin painelaiteturvallisuudesta annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä oli viitattu. 3. Varolaitteet. Pykälässä säädettäisiin, mitä varolaitteet ovat. Pykälä vastaisi painelaitteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 3 :n 4 kohtaa. 4. Suurin sallittu käyttöpaine. Pykälä sisältäisi painelaitteista annettavaa valtioneuvoston asetusta vastaavan säännöksen suurimman sallitun käyttöpaineen määritelmästä ja sen ilmoittamisesta. 5. Sisältö. Pykälässä viitattaisiin sisältöä koskevan säännöksen osalta painelaitteista annettavaan valtioneuvoston asetukseen. Koska painelaitteista annettavaa valtioneuvoston asetusta ei sovellettaisi lainkaan sotilaspainelaitteisiin, myöskään ehdotetun momentin säännöksiä ei sovellettaisi sotilaspainelaitteisiin. 2 luku. Rekisteröintivelvollisuus ja sijoitussuunnitelma Ehdotetussa 2 luvussa säädettäisiin painelaitelain 51 :n mukaisesta rekisteröintivelvollisuuden synnyttävästä merkittävästä vaarasta sekä painelaitelain 7 :n mukaisesta sijoitussuunnitelman laatimisvelvollisuuden synnyttävästä merkittävästä vaarasta. Luvussa säädettäisiin, mitkä ovat ne painelaitteen tekniset ominaisuudet, jotka voivat aiheuttaa mainituissa painelaitelain pykälissä tarkoitettua merkittävää vaaraa. 6. Rekisteröintivelvollisuuden synnyttävä merkittävä vaara. Painelaitteen aiheuttamaa merkittävää vaaraa voidaan arvioida lähinnä laitteen teknisten ominaisuuksien perusteella. Pykälässä säädettäisiin painelaitelain 51 :n 4 momentin valtuussäännöksen nojalla, että painelaite, jolla on pykälässä säädetyt tekniset ominaisuudet, ei aiheuttaisi 51 :n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää vaaraa. Näitä painelaitteita ei olisi tarpeen rekisteröidä eikä painelaitelain 51 :ssä säädetty rekisteröintivelvollisuus koskisi näiden painelaitteiden omistajaa tai haltijaa. Muut painelaitteet kuin painelaitteet, joilla olisi pykälässä ehdotetut tekniset ominaisuudet, voisivat aiheuttaa merkittävää vaaraa ja ne olisi painelaitelain mukaan rekisteröitävä. Pykälässä olisi 14 kohtaa, joissa erikseen määriteltäisiin ominaisuudet, jotka kussakin kohdassa tarkoitetun laitteen tai sen osan tulee täyttää, jotta sen ei katsottaisi aiheuttavan merkittävää vaaraa. Pykälässä luetellut ominaisuudet vastaisivat painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 3 :ää. Pykälän 14 kohdan mukaan pykälän 1 kohdasta poiketen merkittävää vaaraa ei aiheuttaisi myöskään paineella tyhjennettävä kuljetussäiliö, jonka suurin sallittu käyttöpaine on enintään 0,5 baaria. Pykälän 2 momentin mukaan useasta kammiosta koostuva painelaite aiheuttaisi rekisteröintivelvollisuuden synnyttävän merkittävän vaaran, jos jokin sen yksittäinen kam- 2

3 mio ei kuulu 1 momentin luettelossa tarkoitettuihin painelaitteisiin. Jos kammiossa on useita sisältöjä, rekisteröintivelvollisuus määräytyisi sen sisällön mukaan, josta seuraa rekisteröinti. 7. Sijoitussuunnitelman laatimisvelvollisuuden synnyttävä merkittävä vaara. Pykälässä säädettäisiin painelaitelain 7 :n valtuussäännöksen nojalla sellaisista ominaisuuksista, jotka omaava painelaite voisi aiheuttaa painelaitelain 7 :n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää vaaraa. Tällaisen painelaitteen omistaja tai haltija olisi painelaitelain 7 :n mukaisesti velvollinen laatimaan painelaitteelle sijoitussuunnitelman. Pykälässä luetellut painelaitteen tekniset ominaisuudet vastaisivat vanhan painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 7 :ää. Mainitun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 7 sisälsi myös sijoitussuunnitelman laadintaa koskevan päävelvoitteen, joka lain alaan kuuluvana on uudistetussa lainsäädännössä siirretty lain tasolle painelaitelain 7 :ään. 3 luku. Painelaitteen tarkastukset Ehdotetuissa 3 luvun säännöksissä säädettäisiin painelaitelain 55, 56, 59 ja 63 :n valtuussäännösten nojalla ulos sijoitettavalle painelaitteelle ja kattilalaitokselle suoritettavista ensimmäisistä määräaikaistarkastuksista, putkiston määräaikaistarkastuksesta, määräaikaisesta painekokeesta ja painelaitteen seurannasta sekä näihin menettelyihin sovellettavista vaatimuksista. 8. Ulos sijoitettavan painelaitteen ensimmäinen määräaikaistarkastus. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin painelaitelain 55 :n valtuussäännöksen nojalla ulos sijoitettavalle painelaitteelle tehtävästä ensimmäisen määräaikaistarkastuksen sisällöstä. Ehdotetun pykälän mukaan ulkoilman lämpötilassa käytettävästä painelaitteesta on tarkastettava millä tavalla on varmistettu, että painelaitteen käyttölämpötila pysyy käytön aikana painelaitteelle sallituissa lämpötilarajoissa. Ulos sijoitettavan painelaitteen määräaikaistarkastusta koskisivat ehdotetussa pykälässä säädetyn vaatimuksen lisäksi myös muut painelaitelain 55 :n ensimmäistä määräaikaistarkastusta koskevat yleiset vaatimukset. Ehdotettua pykälää vastaava säännös on ollut vanhan painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 11 :ssä. 9. Kattilalaitoksen ensimmäinen määräaikaistarkastus. Painelaitelain 55 :n valtuussäännöksen nojalla pykälässä säädettäisiin kattilalaitoksen ensimmäisen määräaikaistarkastuksen sisällöstä ja siihen kuuluvista tarkastuksista. Tarkemmat säännökset koskisivat kattilalaitoksen yleisiä järjestelyjä, vaaran arviointia, höyry- ja kuumavesikattilan varustelua ja käytön valvontaa sekä laitteen toimintaa käyttöhäiriötilanteissa. Ehdotetun pykälän lisäksi kattilalaitoksen ensimmäiseen määräaikatarkastukseen sovellettaisiin, mitä painelaitelain 55 :n ensimmäistä määräaikaistarkastusta koskevista yleisistä vaatimuksista säädetään. Asiallisesti ehdotettua pykälää vastaava säännös on ollut vanhan painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 11 :ssä. 3

4 10. Putkiston määräaikaistarkastus. Painelaitelain 56 :n 6 momentin valtuussäännöksen nojalla ehdotetussa pykälässä säädettäisiin painelaitteen putkiston määräaikaistarkastuksesta. Pykälän mukaan rekisteröitävään painelaitteeseen liittyvä putkisto olisi tarkastettava painelaitteen määräaikaistarkastuksen yhteydessä, jos putkisto on suunniteltu materiaalin virumis- tai väsymislujuuden perusteella tai putkiston sisältö kuuluu asetusehdotuksen 5 :n nojalla ryhmään 1. Lisäksi pykälässä säädettäisiin, että rakenneaineen virumislujuuden perusteella mitoitetusta putkistosta olisi tarkastettava erityisesti käyttötuntimäärät, paine- ja lämpötilatiedot sekä tarvittaessa virumisaste. Pykälä vastaa vanhan painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 10 :ää. 11. Määräaikainen painekoe. Painelaitelain 59 sisältää yleiset säännökset painelaitteelle suoritettavasta määräaikaisesta painekokeesta. Painelaitelain 59 :n 5 momentin nojalla ehdotetussa pykälässä säädettäisiin tarkemmin määräaikaisessa painekokeessa noudatettavasta menettelystä. Pykälän 1 momentin mukaan painekoe on ensisijaisesti tehtävä nesteellä, mutta koe voitaisiin tehdä kuitenkin kaasulla, jos nesteellä tehty painekoe ei rakenteellisista syistä ole kohtuudella mahdollinen tai painelaitteessa ei voida sallia pieniäkään nestemääriä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tarkemmin painekokeessa käytettävistä paineista, joilla painelaitteen paineenkestävyys tulee varmistettua. Nesteellä tehtävässä painekokeessa paineen tulisi olla vähintään 1,3 kertaa suurin sallittu käyttöpaine ja kaasulla tehtävässä painekokeessa 1,1 kertaa suurin sallittu käyttöpaine. Lisäksi säädettäisiin, että tarkastuslaitos voisi hyväksyä käytettäväksi muunkin koepaineen, jos erityiset syyt sitä vaatisivat. Erityisiä syitä voisivat olla esimerkiksi painelaitteen sisältö, rakenne tai painekokeen järjestelyyn liittyvät turvallisuusseikat. Pykälä vastaa sisällöltään vanhan painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 15 :n 2 ja 3 momenttia. Mainitun pykälän muut säännökset kuuluvat lain alaan, ja ne on lainsäädännön uudistamisen yhteydessä siirretty painelaitelakiin. 12. Painelaitteen seuranta. Painelaitteen määräaikaistarkastuksen korvaamisesta seurannalla säädetään painelaitelain 63 :ssä. Mainitun pykälän 5 momentin valtuussäännöksen nojalla ehdotetussa pykälässä annettaisiin tarkemmat säännökset siitä, mitkä määräaikaistarkastukset tai niiden osat voitaisiin korvata painelaitteen seurannalla. Painelaitteen ensimmäistä määräaikaistarkastusta ei voitaisi korvata seurannalla. Pykälän 1 kohdan mukaan painelaitteen seurannalla voitaisiin korvata muurauksella tai massauksella sisäpuolelta suojatun painelaitteen sisäpuoliset tarkastukset ja painekokeet ja 2 kohdan mukaan kylmälaitoksen painelaitteen sisäpuoliset tarkastukset ja painekokeet. Lisäksi pykälän 3 kohdassa säädettäisiin, että ehdotetun asetuksen 9 :ssä säädettävän putkiston määräaikaistarkastuksen, painelaitelain 58 :n mukaisen sisäpuolisen tarkastuksen sekä painelaitelain 59 :n mukaisen määräaikaisen paineko- 4

5 keen voisi korvata painelaitteen seurannalla, jos mainitut tarkastukset eivät olisi rakenteellisista syistä mahdollisia. Tarkastuksen korvaamisesta seurannalla on aiemmin säädetty painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 18 :ssä. Mainitun säännöksen 1 momentti on nostettu uudistetun painelaitelain 63 :ään asiaa koskevaksi yleissäännöksi ja yleissäännöstä tarkentava 2 momentti sijoitettaisiin asetusehdotuksen 12 :ksi. 4 luku. Kattilalaitoksen käytön valvonta Ehdotetussa 4 luvussa säädettäisiin tarkemmin painelaitteen käytön valvonnan vaatimuksista. Luku sisältäisi painelaitelain 75 :n 5 momentin nojalla annettavat kattilalaitoksen ohjauspaikan vaatimuksia, kattilan vaatimuksia, laitosten miehitys- ja läsnäolovaatimuksia sekä valvontakäyntien aikavälejä koskevat säännökset. Lisäksi asetuksessa säädettäisiin painelaitelain 61 :n 4 momentin nojalla tarkastuksen sisällöstä siirryttäessä jatkuvasta käytön valvonnasta jaksottaiseen käytön valvontaa. 13. Jatkuva käytön valvonta. Painelaitelain 75 :n 2 momentin mukaan jatkuvassa käytön valvonnassa kattilaa tulee valvoa jatkuvasti laitoksessa tai sen ohjauspaikalla. Pykälässä säädettäisiin tarkemmin ohjauspaikan vaatimuksista ja laitoksen miehitysvaatimuksista. Pykälän 1 ja 2 kohdan ohjauspaikan vaatimukset vastaisivat painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 27 :n 2 ja 3 kohtaa. Pykälän 3 kohdassa ehdotettuja kattilalaitoksen miehitysvaatimuksia täsmennettäisiin nykytilaan verrattuna. Säännöksen mukaan kattilalaitos olisi miehitettävä sellaisella tavalla, että painelaitteen käyttäjä pääsee laitokselle tarvittavien turvallisuustoimenpiteiden suorittamiseksi viiden minuutin kuluessa siitä, kun häiriötilanne on havaittu. Säännös ei sisältäisi enää velvollisuutta päästä viidessä minuutissa ohjauspaikalta laitokselle. Tämä korostaisi mahdollisuutta aloittaa korjaavat toimet ajoissa, jos häiriötilanne edellyttää painelaitteen käyttäjän pääsyä laitokseen. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että painelaitteen käyttäjillä on välitön pääsy kattilalaitokselle enintään viiden minuutin kuluessa siitä, kun ohjauspaikalla todetaan, että laitoksella on käytävä. Säännöksen noudattaminen edellyttää, että ohjauspaikalla on jatkuvasti käytettävissä ajantasainen tieto kattilalaitoksen tilanteesta. Ohjauspaikka saattaa edellyttää kattilalaitoksella käyntiä muunkin kuin häiriötilanteen takia. 14. Jaksottainen käytön valvonta. Painelaitelain 75 :n 3 momentin mukaan jaksottaisessa käytön valvonnassa painelaitteen käyttäjän ei tarvitse olla jatkuvasti kattilalaitoksessa tai ohjauspaikalla, mutta käyttäjän on tehtävä laitokseen säännöllisesti valvontakäyntejä. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin tarkemmin kattilan vaatimuksista, valvontakäyntien aikaväleistä ja henkilöstön läsnäolovaatimuksista. Säännösten sisältö vastaisi painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 28 :n 2 ja 3 momenttia. Ehdotettava asetus ei sisällä painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 28 :n 1 momentin mukaisia jaksottaisen käytön valvonnan tehorajoja. Jaksottaisen käytön valvonnan turvallisuudesta kuitenkin huolehdittaisiin siten, että mainitun ministeriön päätöksen 3 momenttia vastaavalla tavalla suurimpien 5

6 kattiloiden osalta kattilalaitokselle tehtävien valvontakäyntien aikaväli olisi enintään 24 tuntia ja käyttäjän tulisi olla jatkuvasti ohjauspaikalla. Tällaisia laitteita olisivat höyrykattila, jonka teho on yli 20 megawattia ja jossa käytetään kiinteää polttoainetta tai jossa tulipesään varautunut energiamäärä voi vahingoittaa kattilaa toimintahäiriön aikana sekä höyrykattila, jonka teho on yli 40 megawattia. Pykälän 4 momentin mukaan painelaitteen käyttäjän tulisi olla kattilalaitoksessa myös kattilan kylmäkäynnistyksessä. Kylmäkäynnistyksellä tarkoitetaan kattilan lämmityksen aloittamista ja paineen sekä lämpötilan nostamista kattilan oltua poissa käytöstä, kylmässä tilassa ja paineettomana. Pykälän 5 momentin mukaan kuumavesikattiloiden jaksottaiseen käytön valvontaan ei sovellettaisi, mitä ehdotetussa 3 momentissa säädetään. 15. Ohjauspaikan vaatimukset jaksottaisessa käytön valvonnassa. Pykälässä säädettäisiin ohjauspaikan vaatimuksista jaksottaisessa käytön valvonnassa. Ohjauspaikan vaatimuksia on eräiltä osin täsmennetty painelaiteturvallisuudesta annettuun kauppaja teollisuusministeriön päätökseen verrattuna. Pykälän 1 momentin mukaan ohjauspaikalta olisi oltava varmennettu yhteys kattilalaitokselle. Tämä edellyttäisi, että yhteyden katkeamisen vaikutukset olisi otettava huomioon käyttöturvallisuuteen vaikuttavissa laitteissa ja laitejärjestelmissä. Yhteyden katkeamiseen liittyvät turvallisuutta vaarantavat vaikutukset voitaisiin ehkäistä esimerkiksi kattilalaitoksen kattiloiden pysäyttämisellä, kattiloiden ajamisella turvalliseen tilaan tai varaenergian saannilla käyttöturvallisuuteen vaikuttaville laitteille ja laitejärjestelmille. Pykälän 2 momentin mukaan käyttöturvallisuuteen vaikuttavien laitteiden ja laitejärjestelmien olisi tarvittaessa pysäytettävä kattilalaitoksen kattilat, kun järjestelmään tulee sellainen käyttöhäiriö tai vakava poikkeama, joka edellyttää kattilan pysäyttämistä. Kaikkia kattilalaitoksen kattiloiden pysäyttämistä edellyttäviä tilanteita ja tapahtumia ei voida luetella tai ennakoida kattavasti. Pykälän 3 momentin mukaan ohjauspaikalla saisi toimia vain ammattitaitoinen ja tehtäviinsä perehdytetty kattilalaitoksen henkilökunta. Pykälän 4 momentin mukaan ehdotuksen 14 :n 3 momentissa tarkoitetun kattilalaitoksen ohjauspaikan laitteistolla on voitava valvoa ja ohjata turvallisuuden kannalta keskeisiä käyttöarvoja sekä ohjata kattila turvalliseen tilaan. 16. Muutostarkastus jatkuvasta käytön valvonnasta jaksottaiseen käytön valvontaan siirryttäessä. Painelaitelain 61 :n 2 momentin 4 kohdan mukaan painelaitteelle olisi tehtävä muutostarkastus siirryttäessä jatkuvasta käytön valvonnasta jaksottaiseen käytön valvontaa. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin mainitun lain säännöksen ohella muutostarkastuksen sisällöstä jaksottaiseen käytön valvontaan siirryttäessä. Muutostarkastuksen sisältöä esitetään täsmennettäväksi, jotta jaksottaiseen käytön valvontaan siirtyminen tapahtuisi turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen. Tarkoitus on korostaa jaksottaista käytön valvontaa koskevien vaatimusten noudattamista ja vaarojen arvioinnin merkitystä arvioitaessa jaksottaiseen käytön valvontaan siirtymisen edellytyksiä 6

7 sekä varmistaa, että jaksottaiseen käytön valvontaan siirtyminen tapahtuisi turvallisuusvaatimukset huomioiden. Pykälän 1 kohdan mukaan tarkastuksessa tulisi varmistaa, että kattilalaitoksessa on valmius noudattaa painelaitelain 75 :n 3 momentissa ja edellä 14 :ssä ehdotettuja jaksottaisen käytön valvonnan vaatimuksia. Pykälän 2 kohdan mukaan tulisi tarkastaa, että kattilalaitoksen vaaran arvioinnissa on huomioitu jaksottaisen käytön valvonnan vaatimukset. Lisäksi 3 kohdan mukaan tulisi tarkastaa, että kattilalaitoksen ohjauspaikka täyttää 15 :ssä ehdotetut vaatimukset. 5 luku. Erinäiset säännökset 17. Menettely paineenkestoon vaikuttavassa asennus-, korjaus- ja muutostyössä. Pykälässä annettaisiin yksityiskohtaiset säännökset paineenkestoon vaikuttavassa asennus-, korjaus- ja muutostyössä noudatettavasta menettelystä painelaitelain 76 :n 2 momentin nojalla. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että paineenkestoon vaikuttavan rakenteen hitsaukseen, lämpökäsittelyyn tai muulla tavoin tapahtuvaan ominaisuuksien muuttamiseen sovellettaisiin painelaitteista annettavan valtioneuvoston asetuksen 11 :ssä säädettäviä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä niin, että toiminnanharjoittajan olisi noudatettava jotain 1 momentin 1 kohdassa annetuista vaihtoehtoisista moduuleista. Moduulin valinta määräytyisi painelaitteen ominaisuuksien perusteella. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädettäisiin, että omatarkastuslaitos saisi soveltaa vain moduulia G. Koska painelaitteista annettavaa valtioneuvoston asetusta ei sovellettaisi lainkaan sotilaspainelaitteisiin, myöskään ehdotetun momentin säännöksiä ei sovellettaisi sotilaspainelaitteisiin. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että tarkastuslaitos voisi yksittäistapauksessa hyväksyä momentissa tarkoitetun asennus-, korjaus- ja muutostyössä noudatettavan hitsausohjeen myös muun riittäväksi katsomansa menettelyn mukaisesti. Pykälän 3 momentin mukaan asennus-, korjaus- ja muutostyön tehneen toiminnanharjoittajan on annettava painelaitteen omistajalle tai haltijalle asennus-, korjaus- ja muutostyötä koskeva vaatimustenmukaisuusvakuutus. Pykälän 4 momentin mukaan painelaitelain CE-merkintää koskevia vaatimuksia ei sovellettaisi paineenkestoon vaikuttavan rakenteen hitsaukseen, lämpökäsittelyyn tai muulla tavoin tapahtuvaan ominaisuuksien muuttamiseen. 3 Asetusehdotuksen vaikutukset Asetusehdotuksessa ehdotetaan uudistettavaksi kattilalaitosten käytön valvontaa koskevat säännökset. Muilta osin ehdotus vastaa sisällöltään aiemmin voimassa ollutta lainsäädäntöä eikä sillä muuteta säädettyjen tarkastusten, teknisten vaatimusten tai ominaisuuksien sisältöä. Asetuksella tarkennetaan painelaitelain 7 :n sekä 9 ja 10 luvun säännöksiä. Painelaitelain vaikutuksia on arvioitu hallituksen esityksessä painelaitelaiksi (HE 117/2016 vp). 7

8 Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa kattilalaitosten käytön valvontaa koskevien kansallisten säännösten muuttamista nykytilaan verrattuna ja asetuksen keskeiset vaikutukset liittyvät näiden säännösten uudistamiseen. Muutoksilla pyritään purkamaan eräitä laitosten tuottavuuden esteinä olevia säännöksiä, joiden purkamisella ei olisi kielteistä vaikutusta painelaiteturvallisuuteen. Ehdotuksella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia alan toiminnanharjoittajille, sillä se mahdollistaa laitosten tuottavuuden parantamisen ja keventää eräin osin hallinnollisia laitoksen miehityksen sijaintiin liittyviä vaatimuksia. Ehdotuksella voi olla myös kattilalaitosten henkilöstöön kohdistuvia henkilöstövaikutuksia. Ehdotuksen merkittävimmät vaikutukset liittyisivät jaksottaisen käytön valvonnan tehorajojen poistoon. Jaksottaisen käytön valvonnan tehorajoja koskevaa pykälää ei olisi enää asetuksessa. Tehorajojen poisto mahdollistaisi kattilalaitosten siirtämisen miehitystä edellyttävästä jatkuvasta käytön valvonnasta kattiloiden etävalvonnan mahdollistavaan jaksottaiseen käytön valvontaa myös suuremmissa laitoksissa. Jaksottaiseen käytön valvontaan siirtyminen olisi mahdollista useille yli 40 megawatin kiinteän polttoaineiden höyrykattiloille sekä yli 60 megawatin muille höyrykattiloille. Jaksottainen käytön valvonta mahdollistaa kattilan etäkäytön ja -valvonnan. Tyypillisesti tämä tarkoittaa useiden kattilalaitosten yhteistä valvomoa ja joissain tapauksissa kattilalaitoksen etäkäyttöä ja -valvontaa esimerkiksi toisen kattilalaitoksen valvomosta käsin. Jaksottaisessa käytön valvonnassa voidaan hyödyntää jatkuvaa käytön valvontaa laajemmin digitalisaatioon perustuvia valvontaratkaisuja. Keskitetty valvomo mahdollistaa nykyaikaisten käyttö- ja valvontatyökalujen käyttöönoton kustannustehokkaasti. Laitosten ennakoivalla ja optimoidulla käytöllä voidaan suoraan vähentää tuotantokustannuksia. Tuottavuuden parantumisen potentiaali riippuu laitoksen lähtötilanteesta ja koosta. Teollisuuden arvion mukaan tuottavuus voisi parhaimmillaan parantua kymmenellä prosentilla. Keskitetyn valvomon myötä laitoksilla työskentelevän käyttöhenkilökunnan määrää voidaan arvioiden mukaan vähentää ja samalla vähentyisivät myös kustannuksiltaan korkeammat ilta-, yö- ja viikonlopputyötunnit. Teollisuuden arvion mukaan henkilöstökustannuksista olisi mahdollista säästää vuosittain noin euroa laitosta kohden. Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisääntyminen parantaisi energiantuottajien toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta, mikä taas mahdollistaisi edullisempien energiahuollon palveluiden tarjoamisen yhdyskunnille ja teollisuudelle. Käyttöhenkilökunnan tarpeen vähentyminen laitoksissa mahdollistaa työvoiman joustavamman käytön monipuolisiin tehtäviin. Henkilöstöresursseja voitaisiin siirtää käyttö- ja valvontatehtävistä esimerkiksi huoltotehtäviin. Samalla kolmivuorotyötä voitaisiin vähentää. Työtehtävien monipuolistuminen sekä vuorotyön välttäminen voivat olla myönteisiksi koettuja muutoksia siitä huolimatta, että vuorotyölisien poistuminen pienentää ansioita. Jaksottaista käytön valvontaa koskevat vaatimukset ja muutostarkastusvelvollisuus takaisivat turvallisuuden etäkäytössä ja -valvonnassa olevilla laitoksilla. Vaaran arvioinnin merkitys korostuisi, jolloin kattilakohtaiset vaatimukset voidaan asettaa entistä tarkemmin riskiperusteisesti. 8

9 4 Asian valmistelu Ehdotetuissa säännöksissä huomioitaisiin aiempaa paremmin se, että nykyaikaisessa suurien laitosten miehityskäytännössä on erikseen valvomohenkilökunta, joka työskentelee valvomosta käsin ja kenttähenkilökunta, joka suorittaa valvomosta annetut tehtävät laitosalueella. Valvomon sijaitessa lähellä kattilalaitoksen kattilaa on mahdollista, että se tulisi häiriötilanteessa tyhjentää. Voidaan arvioida, että ehdotus parantaisi myös valvontahenkilöstön turvallisuutta, kun valvomo voisi jatkossa sijaita myös vaara-alueen ulkopuolella. Keskitetty valvonta parantaa laitosten käyttöä ja valvontaa hoitavan henkilökunnan ammattitaitoa, mikä parantaa suoraan myös painelaiteturvallisuutta. Keskitetyllä valvomolla voidaan lisätä asiantuntemusta laitosten käyttöön ja valvontaan, koska mahdollisuudet keskitetyn henkilöstön ammattitaidon kartuttamiseen ja ylläpitoon ovat hyvät. Etävalvomosta käsin on mahdollista tukea ja turvata reaaliaikaisesti laitoksella tapahtuvaa yksintyöskentelyä, joka voi liittyä säännöllisiin valvontakäynteihin, huoltoja kunnossapitotehtäviin tai häiriötilanteisiin. Ehdotus ei heikennä painelaiteturvallisuutta. Uudenlaisten valvontaratkaisujen käyttöönotto on mahdollista tekniikan kehittymisen myötä. Nykyaikainen turvallisuus- ja automaatiotekniikka, suojatut tietoliikenneyhteydet sekä nykyaikainen turvallisuusjohtaminen mahdollistavat laitosten turvallisen käytön ja valvonnan ohjauspaikan fyysisestä sijainnista riippumatta. Ehdotuksen arvioidaan edistävän erilaisten digitalisaatioon pohjautuvien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Ehdotuksella ei muutettaisi viranomaisten tai alalla toimivien tarkastuslaitosten velvollisuuksia. Ehdotuksella kuitenkin täsmennetään eräiltä osin tarkastusvelvollisuuksia koskevia säännöksiä. Ehdotuksella ei ole merkittäviä hallinnollisia tai taloudellisia vaikutuksia viranomaistoiminnalle. Asetusehdotus on valmisteltu samassa yhteydessä painelaitelain kanssa. Valmistelu liittyi osaltaan EU:n direktiivipaketin täytäntöönpanoon. Kansalliseen painelaitelainsäädäntöön sisällytettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi painelaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (uudelleenlaadittu) (2014/68/EU, painelaitedirektiivi) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yksinkertaisten painesäiliöiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (uudelleenlaadittu) (2014/29/EU, yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivi). Samalla lainsäädäntö tarkistettiin perustuslakia vastaavaksi mm. nostamalla aiemmin alemmanasteisella tasolla säädettyjä asioita lain tasolle. Ehdotettu asetus sisältäisi puhtaasti kansallista sääntelyä ja siinä on merkittävästi hyödynnetty vanhaa painelaitelakia (869/1999) ja sen nojalla annettuja ministeriön päätöksiä, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä painelaiteturvallisuudesta. Direktiivipaketin kansallisen täytäntöönpanon valmistelu on työ- ja elinkeinoministeriössä organisoitu johtoryhmän ja kahden virallisen työryhmän avulla. Painelaitelainsäädännön uudistaminen on tehty yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kanssa. Uudistuksia on käsitelty turvallisuustekniikan neu- 9

10 5 Voimaantulo vottelukunnan painelaitejaostossa. Lisäksi kattilalaitosten käytön valvontaa koskevia säännöksiä on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston, Energiateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n kesken. Asetusehdotus on toimitettu lausuttavaksi keskeisille sidosryhmille ja viranomaistahoille. Lausunnoissa esitetyt seikat on soveltuvin pyritty ottamaan huomioon ja asetusehdotukseen tehtiin saapuneiden lausuntojen perusteella teknisiä korjauksia. Esitetään, että asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017 samanaikaisesti painelaitelain kanssa. 10