Talousvaliokunta Viite: Asiantuntijakuuleminen, Talousvaliokunta Vastine

Transkriptio

1 Eduskunta Vastine Talousvaliokunta Viite: Asiantuntijakuuleminen, Talousvaliokunta Vastine Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi (HE 117/2016) Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt työ- ja elinkeinoministeriötä toimittamaan kirjallisen vastineen valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ja valiokunnalle toimitetuissa kirjallisissa asiantuntijalausunnoissa hallituksen esityksestä painelaitelaiksi (HE 117/2016 vp.) esitettyjen seikkojen johdosta. Työ- ja elinkeinoministeriö huomioi, että yleisesti asiantuntijakuulemisessa ja - lausunnoissa lakiehdotuksen hyväksymisistä on puollettu ja siihen on suhtauduttu positiivisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö on kuitenkin havainnut, että eräiden asiantuntijalausunnoissa esitettyjen seikkojen vuoksi lakiehdotuksen sisältöä olisi joiltain osin syytä tarkistaa. Vastineenaan työ- ja elinkeinoministeriö esittää talousvaliokunnalle seuraavat huomionsa: Työ- ja elinkeinoministeriön muutosehdotukset Kuljetettavia painelaitteita koskevat säännökset (85, 86 ja 93 ) Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenteen turvallisuusviraston asiantuntijalausuntojen perusteella on havaittu tarve esittää muutoksia seuraaviin lakiehdotuksen kuljetettavia painelaitteita koskeviin säännöksiin: Ehdotukset Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että talousvaliokunta lisäisi 85 :än uuden 2 momentin seuraavasti: 85 Kuljetettaviin painelaitteisiin sovellettavat säännökset Tätä lukua sovelletaan kuljetettaviin painelaitteisiin. Niihin sovelletaan lisäksi, mitä 6 :ssä säädetään painelaitteen sijoituksen turvallisuudesta. Kuljetettavan painelaitteen tarkastuksista säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun laissa. 1

2 Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että talousvaliokunta poistaisi 86 :n 2 momentin. 86 Kuljetettavan painelaitteen kaltaisiin painelaitteisiin sovellettavat säännökset Kuljetettavien painelaitteiden kaltaisten painelaitteiden täyttöön, tyhjennykseen ja muuhun käyttöön sovelletaan tämän luvun säännöksiä. Kuljetettavan painelaitteen kaltaisen painelaitteen tarkastuksista säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa. Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että talousvaliokunta muuttaisi lakiehdotuksen 93 :ä seuraavasti: 93 Tarkastuslaitoksen toimivalta Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa tarkoitettuihin kuljetettavien painelaitteiden määräaikaistarkastuksiin mainitun lain nojalla hyväksytty tarkastuslaitos saa tehdä tässä luvussa tarkoitettuja vastaavia tarkastuslaitostehtäviä määräaikaistarkastuksia kuljetettavien painelaitteiden kaltaisille painelaitteille ilman 44 :ssä tarkoitettua hyväksymistä. Perustelut Kuljetettavan painelaitteen täyttö (89 ) 85, 86 ja 93. Sisältöä koskevien perustelujen osalta työ- ja elinkeinoministeriö viittaa liikenne- ja viestintäministeriön lausunnossaan s. 1 2 ja Liikenteen Turvallisuusviraston lausunnossaan s. 2 esittämiin perusteluihin. Työ- ja elinkeinoministeriö huomioi, että esitetyissä muutoksissa on osaltaan kysymys tarpeesta muuttaa hallituksen esityksessä ehdotettuja säännöksiä, jotka ehdotetussa muodossa olisivat vastanneet voimassa olevia säännöksiä. Asiassa on havaittu, että voimassa oleva lainsäädäntö ei kaikilta osin vastaakaan alalla noudattavaa käytäntöä. Lainsäädäntöä olisi perusteltua muuttaa vallitsevan käytännön mukaiseksi ja muutokset olisi mahdollista tehdä turvallisuustasoa heikentämättä. Esitettävät muutokset on valmisteltu yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Liikenteen turvallisuusviraston ja Turvallisuusja kemikaaliviraston kesken. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on ehdottanut, että lakiehdotusta muutettaisiin siten, että yleisesti markkinoilla olevia ja käytössä olevia pullokokoja voitaisiin täyttää lakiehdotuksessa tarkoitetussa täyttöpaikassa. Ehdotus 2

3 Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että talousvaliokunta muuttaisi lakiehdotuksen 89 :n 2 momentin 2 kohtaa seuraavasti: Perustelut 89 Kuljetettavan painelaitteen täyttö Edellä 1 momentista säädetystä poiketen: 1) tilavuudeltaan enintään 450 litraa oleva kuljetettava painelaite saadaan täyttää toisesta tilavuudeltaan enintään 450 litraa olevasta kuljetettavasta painelaitteesta; 2) hengityslaitteen pullo, joka on tarkoitettu henkilön mukana kulkevaksi laitteeksi, tilavuudeltaan enintään 15 litraa oleva kuljetettava painelaite saadaan täyttää 90 :ssä tarkoitetussa täyttöpaikassa Kuljetettavan painelaitteen täyttö. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että lakiehdotuksen 89 :n 2 momentin 2 kohtaa olisi perusteltua muuttaa ehdotetulla tavalla, jotta yleisesti markkinoilla olevia ja käytössä olevia pullokokoja voitaisiin täyttää lakiehdotuksen 90 :ssä tarkoitetussa täyttöpaikassa. Lakiehdotuksen 90 :ssä tarkoitetut täyttöpaikat on tarkoitettu erilaisten paineilmaa tai happea sisältävien pullojen täyttämiseen. Näitä ovat pelastustoimessa käytettävät paineilmapullot ja harrastetoimissa sukelluspullot. Painelaitedirektiivissä asiassa käytetään määritelmää hengityslaitteen pullo, joka on tarkoitettu henkilön mukana kulkevaksi laitteeksi. Aluksen painelaitteen tarkastaminen (98 ) Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikenteen turvallisuusvirasto ovat ehdottaneet muutoksia lakiehdotuksen alusten painelaitteiden tarkastamista koskevaan pykälään. Ehdotukset Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että talousvaliokunta tekisi seuraavat lisäykset 98 :n 2 ja 3 momenttiin: 98 Painelaitteen tarkastaminen Aluksen painelaitteen tarkastaa valvontaviranomainen. Valvontaviranomainen voi valtuuttaa aluksen painelaitteiden tarkastuksen suorittajaksi hyväksytyn luokituslaitoksen tai Turvallisuus- ja kemikaaliviraston 44 :n mukaisesti hyväksymän tarkastuslaitoksen, jos tarkastuslaitoksella on riittävä osaaminen ja kokemus alusten painelaitteista. 3

4 Liikenteen turvallisuusviraston valtuuttama hyväksytty luokituslaitos pitää yllä painelaiterekisteriä luokitettujen alusten painelaitteista. Luokituslaitos vastaa 77 :n 1 momentissa tarkoitetuista rekisteriin liittyvistä tehtävistä. Liikenteen turvallisuusviraston pitää yllä vastaavaa rekisteriä myös luokittamattomien alusten painelaitteista. Painelaiterekisteriin merkitään kauppa-alusten osalta 77 :n 2 momentissa tarkoitetut tiedot lukuun ottamatta 4 kohdassa tarkoitettuja käytönvalvojan nimeä ja henkilötunnusta. Perustelut 98. Painelaitteen tarkastaminen. Sisältöä koskevien perustelujen osalta työja elinkeinoministeriö viittaa liikenne- ja viestintäministeriön lausunnossaan s. 2 ja Liikenteen Turvallisuusviraston lausunnossaan s. 3 esittämiin perusteluihin. Työ- ja elinkeinoministeriö huomioi, että ehdotetut lisäykset olisivat tarpeellisia pykälässä säädettävien velvoitteiden selkeyttämiseksi. Muutosehdotukset vastaisivat asiassa noudatettavaa käytäntöä. Esitettävät muutokset on valmisteltu yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Liikenteen turvallisuusviraston ja Turvallisuusja kemikaaliviraston kesken. Kattilalaitosten käytön valvontaa koskevat säännökset (61, 70 ja 75 ) Muutostarpeet asiantuntijalausuntojen perusteella Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Energiateollisuus ry ja Vapo Oy ovat asiantuntijakuulemisessa ja toimittamissaan kirjallisissa lausunnoissa tuoneet esille tarpeen uudistaa painelaitteiden käytön valvontaa koskevia säännöksiä. Muutostarpeita on perusteltu sillä, että voimassa olevat säädökset eivät tue riskiperusteisten turvallisuusjärjestelmien kehittämistä. Nykyiset säädökset nojaavat turvallisuuden kannalta perusteettomiin laitosluokituksiin ja valvonnan fyysiseen läheisyyteen ja rajoittavat nykyaikaisten digitalisaatioon, automaatioon ja etäkäyttöön perustuvien toimintatapojen käyttöä kattiloiden käytönvalvonnassa. Energiateollisuus ry ja Metsäteollisuus ry ovat tehneet työ- ja elinkeinoministeriölle esityksen painelaitelainsäädännön kehittämisestä mainituilta osin. Esitys toimitettiin myös eduskunnan talousvaliokunnalle Energiateollisuus ry:n asiantuntijalausunnon liitteenä. Keskeiset ehdotukset koskivat muun muassa jatkuvassa käytön valvonnassa noudatettavaa viiden minuutin pääsyvaatimusta ohjauspaikalta kattilalaitokseen ja jaksottaisessa käytönvalvonnassa valvottavien laitosten tehorajoja. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitetyin tavoin ehdotetut muutokset kohdistuvat pääosin seikkoihin, joista säädettäisiin lakiehdotuksen nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella. 4

5 Työ- ja elinkeinoministeriö toi kuulemisessa esille, että asian jatketaan keskustelua ministeriön, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston, Energiateollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n, Vapo oy:n ja Metsä Groupin kesken. Asiassa käytyjen neuvottelujen perusteella työ- ja elinkeinoministeriö tuo eduskunnan talousvaliokunnan tietoon seuraavat seikat: Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamat toimenpiteet Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee lakiehdotuksen nojalla annettavaa painelaiteturvallisuutta koskevaa valtioneuvoston asetusta. Kattilalaitosten käytön valvontaa koskevien säännösten valmistelussa työ- ja elinkeinoministeriö on pyrkinyt ottamaan huomioon EK:n, Energiateollisuus ry:n ja Vapo Oy:n tarpeet säännösten kehittämiseksi ja toisaalta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston esittämät turvallisuusnäkökohdat. Voimassa olevat kattilaitoksen käytönvalvontaa koskevat säännökset sijaitsevat kokonaisuudessaan painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (953/1999) :ssä. Kattilaitoksen käytön valvontaa koskeviin säännöksiin esitetään valmisteltavassa uudessa asetuksessa pääpiirteittäin seuraavat muutokset: Jaksottaisessa käytön valvontaa koskevat enimmäistehorajat poistettaisiin. Jaksottaisen käytön valvonnan turvallisuudesta kuitenkin huolehdittaisiin siten, että voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavalla tavalla suurimpien kattiloiden osalta kattilalaitokselle tehtävien valvontakäyntien aikaväli olisi enintään 24 tuntia. Jaksottaista käytön valvontaa koskevia vaatimuksia ja jaksottaiseen käytön valvontaan siirtymistä koskevan muutostarkastuksen sisältöä täsmennettäisiin. Tarkoitus on korostaa jaksottaista käytön valvontaa koskevien vaatimusten noudattamista ja vaarojen arvioinnin merkitystä arvioitaessa jaksottaiseen käytön valvontaan siirtymisen edellytyksiä sekä varmistaa, että jaksottaiseen käytön valvontaan siirtyminen tapahtuisi turvallisuusvaatimukset huomioiden. Siirtyminen jaksottaiseen käytön valvontaan vaatisi voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavalla tavalla tarkastuslaitoksen tekemän muutostarkastuksen. Muutostarkastuksen sisältöä esitetään täsmennettäväksi, jotta jaksottaiseen käytön valvontaan siirtyminen tapahtuisi turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen. Jatkuvaa käytön valvontaa koskevaa säännöstä tarkennettaisiin. Viiden minuutin vaatimuksesta ei luovuttaisi, mutta sen sisältöä täsmennettäisiin siten, että säädettäisiin vaatimuksesta miehittää kattilaitos sellaisella tavalla, että painelaitteen käyttäjä pääsee laitokselle tarvittavien turvallisuustoimenpiteiden suorittamiseksi viiden minuutin kuluessa siitä kun häiriötilanne on havaittu. Tämä korostaisi mahdollisuutta aloittaa korjaavat toimet ajoissa, jos häiriötilanne edellyttää painelaitteen käyttäjän pääsyä laitokseen. Myös säännösten kirjoitusasuun ja rakenteeseen ehdotetaan olennaisia täsmennyksiä. 5

6 Esityksen vaikutukset Jaksottaisessa käytön valvonnan tehorajojen poisto mahdollistaisi kattilalaitosten siirtämisen miehitystä edellyttävästä jatkuvasta käytön valvonnasta kattiloiden etävalvonnan mahdollistavaan jaksottaiseen käytönvalvontaa myös suuremmissa laitoksissa. Jaksottaiseen käytön valvontaan siirtyminen olisi mahdollista useille yli 40 MW:n kiinteän polttoaineiden höyrykattiloille sekä yli 60 MW:n muille höyrykattiloille. Jaksottainen käytönvalvonta mahdollistaa kattilan etäkäytön ja -valvonnan. Tyypillisesti tämä tarkoittaa useiden kattilaitosten yhteistä valvomoa ja joissain tapauksissa kattilalaitoksen etäkäyttöä ja -valvontaa esim. toisen kattilalaitoksen valvomosta käsin. Jaksottaisessa käytön valvonnassa voidaan hyödyntää digitalisaatioon perustuvien valvontaratkaisujen aiempaa laajemmin. Keskitetty valvomo mahdollistaa nykyaikaisten käyttö- ja valvontatyökalujen käyttöönoton kustannustehokkaasti. Laitosten ennakoivalla ja optimoidulla käytöllä voidaan suoraan vähentää tuotantokustannuksia. Tuottavuuden parantumisen potentiaali riippuu laitoksen lähtötilanteesta ja koosta ja voi Energiateollisuus ry:n mukaan parhaimmillaan olla 10 prosenttia. Energiateollisuus ry:n mukaan keskitetyn valvomon myötä laitoksilla työskentelevän käyttöhenkilökunnan määrää voidaan vähentää ja samalla vähentyvät erityisesti kustannuksiltaan korkeammat ilta-, yö- ja viikonlopputyötunnit. Henkilökustannuksista olisi mahdollista säästää vuosittain noin euroa laitosta kohden. Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisääntyminen parantaisi energiantuottajien toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta, mikä taas mahdollistaisi edullisempien energiahuollon palveluiden tarjoamisen yhdyskunnille ja teollisuudelle. Energiateollisuus ry:n mukaan laitosten käyttöhenkilökunnan tarpeen vähentyminen mahdollistaa työvoiman joustavamman käytön monipuolisiin tehtäviin. Henkilöstöresursseja voitaisiin siirtää käyttö- ja valvontatehtävistä esimerkiksi huoltotehtäviin. Samalla kolmivuorotyötä voitaisiin vähentää. Työtehtävien monipuolistuminen sekä vuorotyön välttäminen ovat useimmiten myönteisiksi koettuja muutoksia siitä huolimatta, että vuorotyölisien poistuminen pienentää ansioita. Jaksottaista käytönvalvontaa koskevat vaatimukset ja muutostarkastusvelvollisuus takaisivat turvallisuuden etäkäytössä ja -valvonnassa olevilla laitoksilla. Vaaran arvioinnin merkitys korostuisi, jolloin kattilakohtaiset vaatimukset voidaan asettaa entistä tarkemmin riskiperusteisesti. Asetuksen säännöksiin ehdotetuissa muutoksissa huomioitaisiin aiempaa paremmin, että nykyaikaisessa suurien laitosten miehityskäytännössä on erikseen valvomohenkilökunta, joka työskentelee valvomosta käsin ja kenttähenkilökunta, joka suorittaa valvomosta annetut tehtävät laitosalueella. 6

7 Keskitetty valvonta parantaa laitosten käyttöä ja valvontaa hoitavan henkilökunnan ammattitaitoa, mikä parantaa suoraan myös painelaiteturvallisuutta. Keskitetyllä valvomolla voidaan lisätä asiantuntemusta laitosten käyttöön ja valvontaan, koska mahdollisuudet keskitetyn henkilöstön ammattitaidon kartuttamiseen ja ylläpitoon ovat hyvät. Etävalvomosta käsin on mahdollista tukea ja turvata reaaliaikaisesti laitoksella tapahtuvaa yksintyöskentelyä, joka voi liittyä säännöllisiin valvontakäynteihin, huolto- ja kunnossapitotehtäviin tai häiriötilanteisiin. Ehdotukset Käytön valvontaa koskevien säännösten muuttaminen edellyttäisi eräiden muutosten tekemistä lakiehdotukseen. Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että talousvaliokunta muuttaisi lakiehdotuksen 61 :n 2 momentin 2 ja 3 kohtaa ja lisäisi momenttiin uuden 4 kohdan sekä lisäisi pykälään uuden 4 momentin seuraavasti: 61 Muutostarkastus Muutostarkastus on tehtävä ennen uutta käyttöönottoa painelaitteelle: 1) joka on vahingoittunut; 2) jonka käyttöturvallisuuteen vaikuttavia laitteita tai laitejärjestelmiä on merkittävästi muutettu; tai 3) jonka käyttötarkoitusta tai sallittuja käyttöarvoja on tarkoitus muuttaa. Muutostarkastus on tehtävä rekisteröidylle painelaitteelle: 1) joka on asennettu uuteen paikkaan; 2) joka on siirretty tai jota on muutettu siten, että hyväksyttyä sijoitussuunnitelmaa ei voida noudattaa; tai 3) joka on ollut valvontaviranomaiselle ilmoitettuna poissa käytöstä yli vuoden ja otetaan uudelleen käyttöön; tai 4) joka on tarkoitus siirtää jatkuvasta käytönvalvonnasta jaksottaiseen käytön valvontaan. Muutostarkastus tehdään noudattaen, mitä 55 :ssä säädetään ensimmäisestä määräaikaistarkastuksesta, ja siinä tarkastetaan, että muutos on tehty asianmukaisesti. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetun muutostarkastuksen sisällöstä. Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että talousvaliokunta muuttaisi lakiehdotuksen 70 :n 2 momentin 4 kohtaa seuraavasti: 70 Omistajan ja haltijan velvollisuudet huolehtia rekisteröitävän painelaitteen turvallisesta käytöstä 7

8 Painelaitteen omistajan tai haltijan on nimettävä rekisteröitävän painelaitteen asianmukaista käyttöä valvomaan käytön valvoja, jolla on tehtävään 72 :ssä säädetty pätevyys. Painelaitteen omistajan tai haltijan on huolehdittava, että: 1) käytön valvoja saa tietoonsa kaikki painelaitteen käyttöön ja kuntoon liittyvät seikat; 2) käytön valvojalle annetaan mahdollisuus hoitaa ja käyttää painelaitetta niin, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisille tai omaisuudelle; 3) painelaitteelle nimetään yksi tai useampi käytön varavalvoja, joka toimii käytön valvojana, kun varsinainen käytön valvoja on estynyt hoitamasta tehtäviään; 4) painelaitteen käyttäjänä toimiva henkilökunta on etta käyttää ammattitaitoista nen ja tehtäviinsä perehdytettyä; 5) painelaitteen omistajan tai haltijan vaihdoksen yhteydessä valvontaviranomaiselle ilmoitetaan uuden omistajan tai haltijan yhteystiedot. Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että talousvaliokunta muuttaisi lakiehdotuksen 75 :n 2, 3 ja 5 momenttia, poistaisi 4 momentin ja lisäisi uuden 4 momentin seuraavasti: 75 Kattilalaitoksen käytön valvonta Kattilalaitoksen painelaiterekisteriin rekisteröityjä höyry- ja kuumavesikattiloita on valvottava käytön aikana joko jatkuvasti tai jaksottaisesti. Jatkuvassa käytön valvonnassa painelaitteen käyttäjän on seurattava tulee seurata jatkuvasti kattilalaitoksen turvallisuuden kannalta olennaisia käyttötietoja laitoksessa tai laitoksen ulkopuolella sijaitsevalla ohjauspaikalla. Jaksottaisessa käytön valvonnassa painelaitteen käyttäjän ei tarvitse olla jatkuvasti kattilalaitoksessa tai ohjauspaikalla, mutta käyttäjän on tehtävä laitokseen säännöllisesti valvontakäyntejä. Painelaitteen käyttäjän on kuitenkin saatava viivytyksettä tieto hälytyksestä ryhtyäkseen tarvittaviin toimenpiteisiin. Painelaitteelle, joka on tarkoitus siirtää jatkuvasta käytönvalvonnasta jaksottaiseen käytön valvontaan, on tehtävä 61 :ssä tarkoitettu muutostarkastus. Jaksottaisen käytön valvonnan edellytyksenä on, että kattilalaitoksen vaaran arvioinnissa on huomioitu jaksottaista käytön valvontaa koskevat vaatimukset. Valtioneuvoston asetuksella säädetään niiden kattilalaitosten painelaitteiden ominaisuuksista, joita voidaan valvoa jaksottaisesti. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin myös jatkuvassa ja jaksottaisessa käytön valvonnassa noudatettavasta menettelystä sekä kattilan ja kattilaitoksen ohjauspaikan vaatimuksista jatkuvassa ja jaksottaisessa käytön valvonnassa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin myös jatkuvassa käytön valvonnassa edellytettävistä kattilalaitoksen 8

9 miehitysvaatimuksista. Jaksottaisen käytön valvonnan edellytyksenä olevista kattilan vaatimuksista, valvontakäyntien aikaväleistä ja painelaitteen käyttäjän muista läsnäolovaatimuksista kattilalaitoksessa tai ohjauspaikalla säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Perustelut 61. Muutostarkastus. Valtioneuvoston asetuksella olisi tarpeen antaa tarkempia säännöksiä muutostarkastuksen sisällöstä siirryttäessä jatkuvasta käytön valvonnasta jaksottaiseen käytön valvontaa. Lakiehdotuksen 61 :ssä säädetään muutostarkastuksen sisällöstä. Asetuksenantovaltuutus olisi perusteltua lisätä pykälän uudeksi 4 momentiksi. Samalla esitetään, että muutostarkastusvelvollisuuden ilmaisema perussäännös siirretään lakiehdotuksen 75 :stä ehdotuksen 61 :n 2 momentin 4 kohdaksi. 70. Omistajan ja haltijan velvollisuudet huolehtia rekisteröitävän painelaitteen turvallisesta käytöstä. Lakiehdotuksen 70 :n 2 momentin 4 kohtaa esitetään tarkennettavaksi siten, että laissa säädettäisiin aiempaa täsmällisemmin omistajan tai haltijan velvollisuudeksi huolehtia siitä, että painelaitteen käyttäjänä toimiva henkilökunta on ammattitaitoista ja tehtäviinsä perehdytettyä. 75. Kattilalaitoksen käytön valvonta. Lakiehdotuksen 75 :n 2 momenttia esitetään tarkennettavaksi siten, että siinä yksilöitäisiin painelaitteen käyttäjän velvollisuudeksi jatkuvan käytön valvonnan suorittaminen. Vastaava tarkennus tehtäisiin jaksottaista käytönvalvontaa koskevaan 3 momenttiin. Pykälän 3 momenttiin esitettäisiin myös lisättäväksi uusi säännös, jonka mukaan jaksottaisessa käytön valvonnassa painelaitteen käyttäjän olisi tehtävä kattilaitokselle säännöllisesti valvontakäyntejä. Aiemmin vastaava säännös on ollut kauppa- ja teollisuusministeriön painelaiteturvallisuudesta annetun päätöksen 28 :n 2 momentin 4 kohdassa. Säännös olisi perustuslain 80 :n 1 momentti huomioiden syytä sijoittaa laintasolle. Alemman asteisilla säännöksillä annettaisiin voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavalla tavalla tarkempia säännöksiä kattiloita koskevista valvontakäyntien aikaväleistä. Lakiehdotuksen 75 :n 4 uudeksi momentiksi ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan jaksottaisen käytön valvonnan edellytyksenä olisi, että kattilalaitoksen vaaran arvioinnissa on huomioitu jaksottaisen käytön valvonnan vaatimukset. Säännös vastaisi asiassa noudatettavaa valvontakäytäntöä. Lakiehdotuksen 75 :n 4 momentin säännös muutostarkastuksesta ehdotetaan siirrettäväksi 61 :n 2 momentin 4 kohdaksi. Lakiehdotuksen 75 :n 5 momentin sisältämiä asetuksenantovaltuuksia olisi syytä täsmentää monin paikoin. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää kattilalaitoksen ohjauspaikan vaatimuksista jatkuvassa ja jaksottaisessa käytön valvonnassa. Säännös vastaisi lakiehdotusta. Valmisteltavassa painelaiteturvallisuutta koskevassa valtioneuvoston asetuksessa ehdotetaan, että jatkuvassa käytön valvonnassa ja jaksottaisessa käytön valvonnassa noudatettavaa menettelyä täsmennettäisiin voimassa olevaan lainsäädäntöön verrattuna. Lakiehdotuksen valtuutussäännökset olisi syytä laatia vastamaan asetuksen sisältöä. Lakiehdotuksen mukainen valtuutus antaa tarkempia säännöksiä käytön valvonnan menettelyistä ei vaikuttaisi perustuslain 80 :n 2 momentti huomioiden 9

10 riittävän täsmälliseltä ja tarkkarajaiselta, joten valtuutus ehdotetaan poistettavaksi. Lakiehdotuksen 75 :n 5 momenttiin esitettään lisättäväksi, että valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin jatkuvassa käytön valvonnassa edellytetyistä kattilalaitoksen miehitysvaatimuksista. Lisäksi lakiehdotukseen esitetään lisättäväksi valtuussäännös, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin jaksottaisen käytön valvonnan edellytyksenä olevista kattilan vaatimuksista, valvontakäyntien aikaväleistä ja painelaitteen käyttäjän muista läsnäolovaatimuksista kattilalaitoksessa tai ohjauspaikalla. Työ- ja elinkeinoministeriön käsityksen mukaan mainittujen uusien valtuussäännöksien nojalla olisi mahdollista antaa 75 :ssä säädettyjä perussäännöksiä tarkentavia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella perustuslain vaatimukset huomioivalla tavalla. Pätevöintilaitoksen suorittamaa vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat rajoitukset (42 ) Inspectan asiantuntijalausunnon perusteella (s. 6) on havaittu tarve täsmentää pätevöintilaitoksen vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevaa säännöstä. Ehdotukset Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että talousvaliokunta muuttaisi lakiehdotuksen 42 :ä seuraavasti: 42 Pätevöintilaitoksen suorittamaa vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat rajoitukset Pätevöintilaitos saa suorittaa arvioida vain painelaitteen pysyviä liitoksia ja rikkomatonta aineenkoetusta tekevien henkilöiden sekä liitosmenetelmien pätevöintiä ja hyväksymistä. koskevan vaatimustenmukaisuuden Rekisteröintivelvollisuus 51 Perustelut 42. Pätevöintilaitoksen suorittamaa vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat rajoitukset. Lakiehdotuksen 42 :n mukaan mukaan pätevöintilaitos saisi arvioida vain painelaitteen pysyviä liitoksia ja liitosmenetelmien pätevyyttä koskevan vaatimustenmukaisuuden. Lakiehdotuksen perusteluissa todetuin tavoin pätevöintilaitoksen tehtävistä säädetään painelaitedirektiivin 20 artiklassa ja pysyvien liitosten arvioinnista edelleen direktiivin liitteen I kohdassa. Työ- ja elinkeinoministeriö on havainnut, että mainittujen direktiivin säännösten perusteella lakiehdotuksen sanamuotoa olisi syytä täsmentää vastaamaan direktiivin säännöksistä omaksuttua tulkintaa. Ehdotus vastaisi näin voimassa olevan painelaitelaissa tarkoitetuista tarkastuslaitoksista annetun asetuksen (890/1999) 1 :n 1 momentin 3 kohtaa. Inspectan asiantuntijalausunnossa on esitetty (s. 6 7) lakiehdotuksen 51 :n 10

11 rekisteröintiä koskevan säännöksen muuttamista siten, että se vastaisi voimassa olevaa lainsäädäntöä. Työ- ja elinkeinoministeriö on lisäksi havainnut, että pykälän valtuussäännöstä olisi syytä täsmentää. Ehdotukset Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että talousvaliokunta muuttaisi lakiehdotuksen 51 :n 1, 2 ja 4 momenttia seuraavasti: 51 Rekisteröintivelvollisuus Omistajan tai ja haltijan on ilmoitettava painelaite rekisteröitäväksi 55 :ssä säädetyn ensimmäisen määräaikaistarkastuksen yhteydessä, jos painelaite voi aiheuttaa merkittävää vaaraa. Omistajan tai ja haltijan on tehtävä rekisteröintiä koskeva ilmoitus tarkastuslaitokselle. Ilmoituksesta on käytävä ilmi painelaitteen tekniset tiedot, sijainti sekä painelaitteen valmistaja, maahantuoja, omistaja ja käytön valvoja. Rekisteröitävän painelaitteen omistajan tai haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle painelaitteen omistajaa, haltijaa, sijaintia ja käytön valvojaa koskevien tietojen muutokset. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin, mitkä ovat ne painelaitteen tekniset ominaisuudet, jotka eivät aiheuta voivat aiheuttaa 1 momentissa tarkoitettua merkittävää vaaraa. Perustelut 51. Rekisteröintivelvollisuus. Lakiehdotuksen 51 :n 1 momentin mukaan omistajan ja haltijan on ilmoitettava painelaite rekisteröitäväksi, jos painelaite voi aiheuttaa merkittävää vaaraa. Edelleen ehdotuksen 51 :n 2 momentin mukaan omistajan ja haltijan on tehtävä rekisteröintiä koskeva ilmoitus tarkastuslaitokselle. Ilmoituksesta on käytävä ilmi painelaitteen tekniset tiedot, sijainti sekä painelaitteen valmistaja, maahantuoja, omistaja ja käytön valvoja. Inspectan asiantuntijalausunnossa on esitetty, että edellä mainittujen 1 ja 2 momentissa ehdotettujen velvollisuuksien tulisi kohdistua omistajaan tai haltijaan sen sijaan, että velvollisuus kohdistuisi molempiin. Painelaitteen omistaja voi todellisuudessa olla ulkomainen taho, jolloin painelaitteen haltijan tulee käytännössä huolehtia laitteen käyttöön liittyvistä velvollisuuksista. Ulkomaisen omistajan voisi olla vaikea noudattaa lakiehdotuksen vaatimuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että rekisteröintivelvollisuus tulisi säätää omistajan tai valmistajan tehtäväksi edellä mainitulla perusteella. Tämä muutos vastaisi sisällöltään voimassa olevaa painelaiteturvallisuudesta annetun kaup- 11

12 Rangaistussäännös (104 ) pa- ja teollisuusministeriön päätöksen (953/1999) 4 :n 1 momenttia, jossa säädetään rekisteröitävän painelaitteen ilmoittaminen rekisteröitäväksi omistajan tai haltijan velvollisuudeksi. Lakiehdotuksen 51 :n 4 momentti sisältää asetuksenantovaltuuden, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin, mitkä ovat ne painelaitteen tekniset ominaisuudet, jotka voivat aiheuttaa pykälän tarkoittamaa merkittävää vaaraa. Työ- ja elinkeinoministeriö on havainnut, että valmistavassa painelaiteturvallisuutta koskevassa valtioneuvoston asetuksessa olisi tarkoituksenmukaista säätää niistä teknisistä ominaisuuksista, jotka eivät aiheuttaisi pykälässä tarkoitettua merkittävää vaaraa. Tällöin asetuksen säännöksessä lueteltavat tekniset ominaisuudet voitaisiin kirjoittaa voimassa olevaa painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 3 :ä vastaavalla tavalla. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että valtuussäännöstä olisi perusteltua täsmentää mainitulla tavalla. Työ- ja elinkeinoministeriö on edellä esittänyt rekisteröintivelvollisuutta koskevien säännöksien muuttamista. Vastaavat muutokset tulisi tehdä myös rangaistussäännösten rekisteröintivelvollisuutta koskevaan lainkohtaan. Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että talousvaliokunta muuttaa lakiehdotuksen 104 :n 1 momentin 15 kohtaa seuraavasti: Ehdotus 104 Rangaistussäännös Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo ) 51 :n 2 momentissa omistajalle tai ja haltijalle säädetyn velvollisuuden antaa rekisteröintiä koskevan ilmoituksen yhteydessä painelaitetta koskevat tiedot, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, painelaiterikkomuksesta sakkoon. Perustelut 104. Rangaistussäännös. Lakiehdotuksen 104 :n 1 momentin 15 kohdan mukaan, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo 51 :n 2 momentissa omistajalle ja haltijalle säädetyn velvollisuuden antaa rekisteröintiä koskevan ilmoituksen yhteydessä painelaitetta koskevat tiedot, on tuomittava, 12

13 jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, painelaiterikkomuksesta sakkoon. Työ- ja elinkeinoministeriö on edellä esittänyt rekisteröintivelvollisuutta koskevan 51 :n 2 momentin tarkentamista siten, että pykälässä säädettäväksi ehdotettu tietojenantovelvollisuus kohdistuisi omistajaan tai haltijaan. Vastaava tarkennus olisi syytä tehdä lakiehdotuksen rangaistussäännöksiin, jossa kyseisen velvollisuuden laiminlyönti on säädetty rangaistavaksi. Ohjeet, turvallisuustiedot, merkinnät ja yhteystiedot (18 4 mom.) Työ- ja elinkeinoministeriö on havainnut tarpeen selkeyttää lakiehdotuksen 18 :n 4 momentin kirjoitusasua. Ehdotus Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että talousvaliokunta muuttaisi lakiehdotuksen 18 :n 4 momenttia seuraavasti: 18 Ohjeet, turvallisuustiedot, merkinnät ja yhteystiedot ---- Painelaitteen Tuotteen merkintöjen, turvallisuustietojen ja ohjeiden sekä painelaitteen tuotteen mukana toimitettavien asiakirjojen tulee olla suomen tai ruotsin kielellä Perustelut 18. Ohjeet, turvallisuustiedot, merkinnät ja yhteystiedot. Lakiehdotuksen 18 :n 4 momentissa säädetään, että tuotteen merkintöjen, turvallisuustietojen ja ohjeiden sekä tuotteen mukana toimitettavien asiakirjojen tulee olla suomen tai ruotsin kielellä. Säännöksen kirjoitusasun korjaamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että 18 :n 4 momentissa säädettäisiin tuotteen sijaan painelaitteen merkintöjen, turvallisuustietojen, ohjeiden ja mukana seuraavien asiakirjojen kielivaatimuksista. Sisäpuolinen tarkastus ja määräaikainen painekoe (58 ja 59 ) Dekran asiantuntijalausunnossa on havainnoitu, että lakiehdotuksessa ei säädetä sisäpuolisen tarkastuksen ja määräaikaisen painekokeen aikavälin pidentämisestä. 13

14 Ehdotukset Työ- ja elinkeinoministeriö esittää talousvaliokunnalle, että lakiehdotuksen uudeksi 58 :n 4 momentiksi lisättäisiin säännös sisäpuolisen tarkastuksen aikavälin pidentämisestä: 58 Sisäpuolinen tarkastus ---- Sisäpuolisten tarkastusten aikaväli voidaan pidentää enintään kaksinkertaiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö esittää talousvaliokunnalle, että lakiehdotuksen uudeksi 59 :n 5 momentiksi lisättäisiin säännös määräaikaisen painekokeen aikavälin pidentämisestä: Perustelut 59 Määräaikainen painekoe Painekokeiden aikaväli voidaan pidentää enintään kaksinkertaiseksi ja 59. Voimassa olevan painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 12 :n 3 momentin mukaan sisäpuolisen tarkastuksen ja määräaikaisen painekokeen aikaväli voidaan pidentää enintään kaksinkertaiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että vastaavat säännökset on perusteltua lisätä sisäpuolista tarkastusta ja määräaikaista painekoetta koskeviin lakiehdotuksen pykäliin, sillä ehdotuksella ei ole näiltä osin tarkoitus muuttaa nykytilaa. Muita havaintoja asiantuntijalausunnoissa esitettyjen seikkojen johdosta perusteella Valitun sääntelytavan osalta Työ- ja elinkeinoministeriö esittää seuraavat yleiset huomionsa muutosehdotuksiin, joita se ei katso aiheellisiksi toteuttaa. Inspectan lausunnossa on esitetty huomioita, jotka kohdistuvat lakiehdotuksessa valittuun sääntelytapaan ja ehdotetaan, että eräiltä osin direktiiveihin perustuvista velvollisuuksista säädettäisiin voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavalla tavalla (s. 1 3). Lausunnossa esitetään myös direktiivien tulkintaa koskevia näkemyksiä (s. 3 5). Myös Dekran lausunnossa esitetään vastaavan kaltaisia huomioita. 14

15 Työ- ja elinkeinoministeriö huomioi, että hallituksen esityksessä todetuin tavoin (esim. s. 8 9), nykyisen säädösrakenteen noudattaminen ei perustuslaista johtuvista syistä olisi uudistuksen yhteydessä mahdollista. Hallituksen esityksessä selvennetään myös, että lakiehdotuksen soveltamisala on laajempi kuin Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisala sisältäen myös painelaitteiden käytönaikaisen sääntelyn ja sellaisia painelaitteita koskevat turvallisuusvaatimukset, jotka eivät kuulu direktiivien soveltamisalaan (esim. s. 8 9,18 19 ja 20 21). Ehdotettu painelaitelaki on osa tuotesääntelyuudistusta, joka käsittää muun muassa yhdeksän tuotesääntelyä koskevan direktiivin kansallisen täytäntöönpanon. Direktiivit on uudistettu vuonna 2014 tekemällä niihin uuden lainsäädäntökehyksen (NLF) edellyttämät muutokset. Painelaitelailla täytäntöönpannaan näistä tuotedirektiiveistä kaksi: Euroopan parlamentin ja neuvoston painelaitteita ja yksinkertaisia painesäiliöitä koskevat direktiivit. Lisäksi mainittujen direktiivien vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia koskevat säännökset on osin täytäntöönpantu horisontaalisella, kaikkia tuotesektoreita koskevalla eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetulla lailla (278/2016) ja markkinavalvontaa koskevat säännökset täytäntöönpannaan horisontaalisella eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettavalla lailla. Yleisenä huomiona työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että painelaitelain 3 luvussa ehdotetaan säädettävän valmistajan vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvistä velvollisuuksista ja ehdotuksen 6 luvussa maahantuojan, jakelijan ja valtuutetun edustajan velvollisuuksista. Vaatimukset perustuvat NLFmukautettuihin direktiiveihin ja ne on pyritty saattamaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, sikäli kuin mahdollista, yhdenmukaisesti muiden direktiivien kattamien tuotesektorien kanssa. Direktiivien säännökset esimerkiksi vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn osalta ovat korostetun teknistä. Esimerkiksi painelaitedirektiivin liitteet kattavat 50 sivua teknisiä säännöksiä, joita on kansallisesti noudatettava ilman mahdollisuutta kansalliseen liikkumavaraan. Valitussa sääntelytavassa ehdotetut tuotesektorien lait sisältäisivät perustuslain edellyttämällä tavalla perussäännökset lain alaan kuuluvista velvollisuuksista. Tarkempia säännöksiä annettaisiin valtioneuvoston asetuksilla. Asetuksissa viitattaisiin edelleen niin sanotulla staattisella viittauksella direktiivin liitteisiin, jotka viime kädessä sisältävät tekniset säännökset esimerkiksi noudatettavasta vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelystä tai olennaisista turvallisuusvaatimuksista. Näissä tapauksissa asetuksenantovaltuus on kytketty Euroopan unionin säädöksiin, jolloin valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa unionin säädöksiin sidottuja tarkempia säännöksiä valtuuden kattamien asioiden osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan viittaustekniikan käyttö on sääntelyekonominen vaihtoehto, sillä direktiivien liitteiden sisältämät tekniset määräykset eivät sisällä kansallista liikkumavaraa. Direktiivin liitteen sisällön muuttuessa ei sisällön osalta edellytettäisi myöskään uusia kansallisia täytäntöönpanotoimia vaan riittävää olisi asetuksen viittaussäännöksen päivittäminen direktiivin uusinta versioita vastaavaksi. 15

16 Myös kansallisen käytönaikaisten säännösten osalta laki sisältää säännöksiä, joiden sisältö täsmentyy lain nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa. Näin esimerkiksi rekisteröintiä ja määräaikaistarkastuksia koskevat säännöksiä tarkennetaan valmisteltavassa valtioneuvoston asetuksessa. Työ- ja elinkeinoministeriö ei katso aiheelliseksi esittää Inspectan ehdottamia muutoksia lakiehdotuksen 2, 8, 12, 14, 16, 19, 30, 31, 40, 41 ja 55 :än ja 4 ja 5 lukuun eikä Dekran ehdottamia muutoksia 2, 27, 30, 31 ja 63 :än. Kuljetettavan painelaitteen käyttöön liittyviä erityissäännöksiä (95 ) Lakiehdotuksen 95 :n 1 momentin mukaan kuljetettavaa painelaitetta ei saa pitää paineellisena, jos painelaitteelle viimeksi suoritetusta tarkastuksesta on kulunut vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain nojalla säädetty tarkastusten välinen aika lisättynä yhdellä vuodella. Valvontaviranomainen voi pidentää edellä tarkoitettua käyttöaikaa. Kemianteollisuus ry on todennut, että pykälän mukainen käytäntö on ristiriidassa ADR/VAK -lainsäädännön, ISO-standardien ja alan eurooppalaisten turvallisuusohjeiden kanssa. Kemianteollisuus esittää, että momentti poistetaan laista ja tarvittavat tarkennukset siirretään valmisteltavaan asetukseen. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että kuljetettavien painelaitteiden kuten kaasupullojen määräaikaistarkastusten aikaväleistä säädetään vaarallisten aineiden kuljetusta koskevassa lainsäädännössä. Tarkastusvelvoitteet ja aikavälit perustuvat kuljetettavia painelaitteita koskevaan direktiiviin ja kansainvälisiin sopimuksiin vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetuksista. Määräaikaistarkastusten aikavälit ovat kaasupulloilla pullotyypin ja sisällön mukaan viisi, kymmenen tai viisitoista vuotta. Lakiehdotuksen 95 :n tarkoituksena on varmistaa vaarallisten aineiden kuljetusta koskevassa lainsäädännössä säädettyjen määräaikaistarkastusten aikavälien noudattaminen muun muassa kaasupulloissa. Säännöksessä sallitaan määräaikaistarkastuksen aikavälin ylittäminen enintään yhdellä vuodella, mikä sallii joustovaraa kaasupullojen käyttämiseen. Säännöksen soveltamisessa on otettava huomioon, että Turvallisuus ja kemikaaliviraston mukaan pääosa (noin 80 prosenttia) Suomessa käytössä olevista kaasupulloista on nestekaasupulloja, joita on paljon kuluttajakäytössä. Nestekaasupullosektorilla 95 :ssä ehdotettu vaatimus ei ole aiheuttanut ristiriitaisuuksia tai epäselvyyttä. Suurin osa Suomen teollisuudessa käytössä olevista kaasupulloista on vuokrapulloja, jolloin kaasun jakeluyhtiö omistaa kaasupullon. Pullojen vuokrauksessa otetaan huomioon määräaikaistarkastuksen aikavälin erääntyminen. Kemianteollisuus ry:n lausunnossa viitatut eurooppalaiset ohjeet ovat kaasualan toiminnanharjoittajien laatimia, joten niillä ei ole oikeudellista sitovuutta. Työ- ja elinkeinoministeriö ei katso aiheelliseksi esittää Kemianteollisuus ry:n ehdottamaa muutosta lakiehdotuksen 95 :ään. 16

17 Ohjeet, turvallisuustiedot, merkinnät ja yhteystiedot (18 4 mom.) Inspecta on asiantuntijalausunnossaan esittänyt (s. 4), että lakiehdotuksen 18 :n 4 momentissa ehdotettu vaatimus suomen tai ruotsinkielisistä merkinnöistä, ohjeista ja asiakirjoista on kohtuuton. Jos painelaite on tarkoitettu EU:n markkinoille, sinne toimitettavien painelaitteiden asiakirjojen tulisi olla ostajan kielialueen kielellä tai kielillä. Suomen lainsäädännössä ei pitäisi määrätä, millä kielillä Suomen ulkopuolelle toimitettavien tuotteiden asiakirjojen tulisi olla. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että painelaitteen ohjeiden, merkintöjen, turvallisuustietojen ja muiden painelaitteen mukana toimitettavien asiakirjojen tulee olla suomen tai ruotsin kielellä, jos painelaite valmistetaan tai toimitetaan Suomessa käyttöön otettavaksi. Tämä vaatimus ei koske muualle valmistettavia tai toimitettavia painelaitteita. Tällöin on noudatettava kohdemaan vaatimuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö ei katso aiheelliseksi esittää Inspectan ehdottamaa muutosta lakiehdotuksen 18 :n 4 momenttiin. Alusten painelaitteita koskevat tekniset vaatimukset (101 ja 102 ) Inspecta on asiantuntijalausunnossaan esittänyt (s. 7) muutoksia lakiehdotuksen alusten painelaitteita koskeviin 101 ja 102 :än. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että alusten painelaitteita koskevista erityisvaatimuksista on säädetty voimassa olevassa painelaitelainsäädännössä liikenne- ja viestintäministeriön sekä Liikenteen turvallisuusviraston aloitteesta. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenteen turvallisuusvirasto ovat osallistuneet lakiehdotuksen valmisteluun eikä valmistelussa ole ilmennyt tarvetta muuttaa säännöksiä tältä osin. Työ- ja elinkeinoministeriö ei katso aiheelliseksi esittää Inspectan esittämiä muutoksia lakiehdotuksen 101 ja 102 :än. Lopuksi Painelaitelakia koskevalla lakiehdotuksella täytäntöönpantaisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston painelaitteita ja yksinkertaisia painesäiliöitä koskevat direktiivit, jotka ovat osa niin sanottua tuoteturvallisuutta koskevaa direktiivipakettia. Direktiiveissä selkeytetään ja täsmennetään talouden toimijoiden velvollisuuksia niin sanottua NLF-mukautusta vastaavalla tavalla. Painelaitelakia koskevassa lakiehdotus on direktiivien vaatimusten osalta laadittu yhdenmukaiseksi tuoteturvallisuuden muiden sektorilakien kanssa. Lakiehdotuksen sisältämät painelaitteiden käyttöä koskevat kansalliset säännökset ovat hyvin teknisiä. Ehdotuksessa ei ole ollut EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon kytketyssä aikataulussa mahdollista uudistaa käytönaikaisia kansallisia säännöksiä. Tässä vaiheessa olennaista on ollut kansallisten säädöstasojen korjaaminen perustuslakia vastaavaksi, jotta säännöksiä voidaan jatkossakin perustuslain 107 huomioiden soveltaa painelaitesektorilla. 17

18 Työ- ja elinkeinoministeriö tulee ehdottamaan valmisteltavassa painelaiteturvallisuutta koskevassa valtioneuvoston asetuksessa eräiden käytönaikaisten kansallisten säännösten muuttamista nykytilaan verrattuna. Muutoksilla pyritään purkamaan eräitä laitosten tuottavuuden esteinä olevia säännöksiä, joiden purkamisella ei olisi kielteistä vaikutusta painelaiteturvallisuuteen. Keskustelut ovat osoittaneet, että säädöksiin liittyy kehittämistarpeita, joihin on nyt tehtävien muutosten ohella syytä kiinnittää jatkossa huomioita. Työ- ja elinkeinoministeriö korostaa, että puheena oleva ehdotus painelaiteturvallisuutta koskevaksi valtioneuvoston asetukseksi on vielä ministeriön valmisteltava ja se on tarkoitus toimittaa viralliselle lausuntokierrokselle keskeisille viranomaisille ja sidosryhmille viikolla 41. Työ- ja elinkeinoministeriö huomioi, että lausuntokierroksen yhteydessä voi ilmetä myös muita seikkoja, jotka vaikuttavat asetusluonnoksen sisältöön. Sami Teräväinen hallitussihteeri 18