/ /, 33 /2 o/z. z vi Lep toimistosihteeri SAAPUNUT LÄHETE 433/13

Transkriptio

1 OULUN HALLINTO-OIKEUS Isokatu 4, PL 189, OULU Puhelin Faksi Sähköposti Paltamon lupa - ja valvontalautakunta Vaarankyläntie PALTAMO LÄHETE SAAPUNUT PALTAMON KUNTA 433/ /12/4117 / /, 33 /2 o/z Viite: Valitus Paltamon lupa- ja valvontalautakunnan päätöksestä Oulun hallinto-oikeus lähettää tiedoksi oheisen Hanneli Seppäsen ym. vastaselityksen liitteineen ja varaa lupa- ja valvontalautakunnalle tilaisuuden lausunnon antamiseen oikeudenkäyntikululaskun osalta mennessä.,z, z vi Lep toimistosihteeri Puhelujen hintatiedot: alkuisiin numeroihin soitettaessa puheluista peritään vain soittajan oman operaattorin sopimuksen mukainen paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksu.

2 OULUN,HALLINTO-OIKEUDELLE SAAPUNUT HALLIOULUN NTO-OIKEUS ASIA Vastaselitys koskien Paltamon kunnan lupa- ja valvontalautakunnan lausuntoa asiassa 00947/12/4117 VASTASELITYKSEN ANTAJAT 1) Hannela ja Reijo Seppänen 2) Matti ja Päivi Luukkonen 3) Kauko Pylvänäinen 4) Aune Kotimäki 5) Timo Suistola 6) Maija-Liisa Moilanen ASIAMIES- JA PROSESSIOSOITE Asianajaja Sakari Niemelä Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 8, PL 208, Helsinki puh. (09) , faksi (09) ASIANAJOTOIMISTO YMPÄRISTÖLAKI OY PL 208, HELSINKI 1 1 Puh. (09) Saksi (09) w~ ympaxistoaaki. f 1 etunimi.sukuniknieyrnpaaistolaki,fi 1 Kotipaikka: Hehinlci 1 Y-runnus:

3 2 / 7 1 VAATIMUKSET Paltamon kunnan lupa- ja valvontalautakunnan lausunto ei anna aihetta muuttaa valituksessa esitettyjä vaatimuksiamme tai niiden perusteluita. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta koskeva erittely esitetään liitteenä. II PERUSTELUT 1. Yleistä Paltamon kunnan lupa- ja valvontalautakunnan yllärnainittu lausunto ei anna aihetta muuttaa valituksessamme esitettyjä vaatimuksia tai niiden perusteita. Lautakunta katsoo, että maisematyöluvan myöntämiselle ei ole ollut MRL 140 :n mukaisia esteitä. Luvan tarkoittamat metsänhakkuut eivät lautakunnan näkemyksen mukaan vaikeutti alueen käyttämistä kaavassa tarkoitettuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisenakuvaa ja myönnetty toimenpide vastaa Petäjäniemen ranta-asemakaavan tavoitteita. Edellä viitattu lausunto on luonteeltaan väitteenomainen eikä sisällä asiallisia perusteluja esitetyille väitteelle. Lausunnossa ei kommentoida valituksessamme esitettyjä luvan myöntämisen esteitä sisällöllisesti. Lausun ossa jätetään ottamatta kantaa siihen, millä tavoin maisemakuva muuttuisi lupahakemuksen tarkoittama n hankkeen seurauksena, vaikka kysymys on avohakkuusta, joka kohdistuisi maisemallisesti herkkään osaan Petäjäniemen asemakaava-aluetta. Maisemakuvan todennäköinen muutos ei myöskään ilmene hakemusasiakirj oista. Olennaista kuitenkin on, että hakattava alue sijoittuisi kapean niemen korkeimmalle keskikohdalle usean lornakiinteistön välittömään tuntumaan ja aiempien alueelle jo kohdistuneiden hakkuiden jatkeeksi. huolimatta valituksessamme esitetyistä lupaedellytyksien puutteita koskevista perusteluista, lupaja valvontalautakunnan lausunnossa ei kommentoida vieläkään millään tavoin haetun avohakkuun vaikutusta alueen erityispiirteiden kannalta eikä hakkuun yhteisvaikutusta aiempien alueelle

4 3 / 7 kohdistuneiden ilman maisematyölupaa toteutettujen hakkuutoimien kanssa. Alueen aiempi luvaton hakkuuhistoria heikentää p.o kapean niemen maisemallista kestävyyttä uusien muutosten suhteen. Lausunnossa ei myöskään vieläkään konkreettisesti selvennetä, millä tavoin Metsätalouden kehittäxaiskeskus Tapion hyvän metsänhoidon rantametsien käsittelylle suositukset tai ympäröivien jo rakennettujen lomakiinteistöjen rantakaavan mukaiset käyttömahdollisuudet on lupaharkinnassa otettu huomioon. Lausunto ei sisällöllisesti täydennä valituksenalaisen lupapäätöksen perusteluita. Viittaamme siksi kokonaisuudessaan valituksessamme jo esitettyyn ja täydennämme valitustamme vielä seuraavilla näkökohdilla: 2. Ma hdollisen ka kkuun va ikutuksista maisemaan Maisema-arkkitehti MARK Emilia Weckman on arvioinut oheisessa päivätyssä asiantuntijalausunnossaan p.o. hakkuun vaikutusta ympäröivään maisemmaam. Weckman kuvaa alueen maisemallista rakennetta seuraavasti: "Petäjäniemi sijaitsee Paltamon kunnassa, Oulujärven rannassa. Oulujärven seutu on oma maisematyyppinsä ja on yksi Suomen kymmenestä maisezmamaakunnasta. Alueen yksilöllisin ja hallitsevin tunnusmerkki on laajojen selkävesien ja saaristojen mahtava Oulujärvi. Seutu on Vaara- Karjalan - Kainuun vaaraseudunja Poljois-Pohjanmaan nevalakeuden seudun vaihettumisaluetta. Karuhko alue on maassamme ainutlaatuinen usean maisemaelementin solmukohta, jota hallitsee upealle suurjärvelle avautuvat maisemat (Ympäristöministeriön mietintö 66/1992). Petäjäniemi on kaakko -luode suuntainen, Oulujärven rantaan sijoittuva niemi. Alue on metsäistä, ja sen maisemakuvaa hallitsee laaja Oulunjärven selkä, lähisaaret ja polveileva rantaviiva. Niemellä sijaitsee useita vapaa -ajan asuntoja, jotka maastoutuvat maisemaan lähes huomaamattomina." Weckma n päätyy lausunnossaan näke mykseen, jonka mukaan suunniteltu metsänhoitotoimenpide on ristiriidassa alueen maisema-arvojen ja virkistyskäyttöarvojen kanssa eikä ota huomioon Metsätalouden kehittamiskeskus Tapion suosituksia. Weckman kuvaa maisemavaikutusten dynamiikkaa seuraavasti:

5 4 / 7 "Maisemakuvan kannalta merkittäviä, ja siten muutokselle herkkiä alueita ovat erityisesti avoimen tilan, kuten peltojen ja vesialueiden rajat ja reunat ns. reunavyöhykkeet, usein myös maastosta erottuvat mäet ja selänteiden lakialueet, mäkialueet. Edellä mainituista erityisen herkkiä ovat alueet, jotka asettuvat pitkien näkymälinjojen, kuten laajojen pelto - tai vesialueiden näkymien päätteeksi. Maiseman käyttötarkoituksella on myäs oleellinen merkitys kun arvioidaan sen sietokykyä muutokselle. Vapaa-ajan asutukseen ja muuhun vapaa -ajan toimintaan käytettävän ympäristön maisemakuvan laatuun suuntautuu erityisiä odotuksia." Kuten asiantuntijalausunnossa todetaan, Petäjäniemen suunnitellun hakkuualueen puusto sijaitsee keskeisesti niemellä ja muodostaa metsäisen taustan järveltä avautuvalle näkymälle myös kaukomaisemassa niin pohjoisesta kuin etelästä katsottaessa. Avohakkuun myötä järveltä avautuvan maiseman muutos on ilmeinen, sillä esimerkiksi etelän puolella ranta -alueen pihapiireissä puusto on harva ja maisema tyypiltään puoliavointa tai osin avointa. Rannalle jäävä harva puusto ei tule muodostamaan suojavyöhykettä hakkuuaukealle. Petäjäniemen hakkuualue suoittuisi juuri em. maisemakuvan muutokselle herkälle alueelle. Alueella on noudatettava Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion hyvä n metsänhoidon suosituksia rantametsien käsittelylle. Näissä ohjeissa mainitaan ranta -alueet maisemallisesti tärkeinä alueina. Metsämaiseman hoidon tavoitteena tulee ohjeen mukaan olla metsän käsittelyn sulautuminen maisemaan. Pienet saaret suositellaan jätettäväksi kokonaan hakkaamatta. Virkistyskäytössä olevien ranta -alueiden hakkuissa suositellaan kiinnittämään erityistä huomiota virkistysarvojen säilymiseen. Weckman toteaa lausunnossaan Tapion ohjeiden yleispiirteisyyden ; ne eivät anna konkreettisia ohjeita maisemavaikutusten huomioon ottamiseen hoitotoimenpiteitä määaitettäessä : " Seuraavat seikat ohjeeseen liittyen voi kuitenkin Petäjäniemen kohdalla todeta : Kapea, järvelle mannerrannasta pitkälle kurkottava.niemi voidaan rinnastaa ohjeiden mainitsemaan saareen, joille toteutettavia hakkuita ei suositella toteutettavaksi. Ranta-alueet ovat maisemallisesti tärkeitä ja siten myös muutokselle herkkiä alueita. Hakkuun tulee sulautua maisemaan ja virkistysarvojen tulee säilyä." Katsomme, että niemen metsäalueet tulee säilyttää ja niitä tulisi hoitaa maisemamnetsänä tekemi nen avohakkuuna ei tule sulautumaan maisemaan, vaan aiheuttaa maisemavauti. Hakkuun,on herkkään

6 5 / 7 rantamaisemaan, Huomioon tulee myös ottaa yhteisvaikutukset alueella jo tehtyjen avohakkuiden kanssa. 3. Katselmuksen tarpeesta Lautakunta katsoo, että hakemusasiakirjat riittävät maisemallisten vaikutusten arvioimiseksi, "kun otetaan huomioon hakkuualueen laajuus." Lupaedellytysten maisemallinen arviointi edellyttää kuitenkin visuaalista hahmottamista, mikä ei ole mahdollista hakemusasiakirjojen perusteella. Kun otetaan huomioon luvan tarkoittamat toiminnan seurauksena todennäköisesti syntyvän maisemallisen muutoksen vaikuttavuus pienipiirteisessä ja herkässä ympäristössä samoin kuin muutoksen mahdollinen lopullisuus tai vähintäänkin pitkäaikaisuus, on selvää, että lupaedellytyksiä ei voida arvioida määrällisin perustein. Vaadinune uutta katselmusta, sillä katselmus ei täyttänyt asiallisen katselmuksen vaatimuksia, koska metsänomistaja ei ollut liittänyt hakemukseensa selvitystä hankkeesta ja sen vaikutuksista seuraavasti (Rakennustarkastajan täydennyspyyntö rnaisemalupahakemukseen, ) suunniteltujen hakkuiden vaikutus kauko- ja lähimaisemaan, metsänhoidolliset ja ympäristönhoidolliset perustelut sekä voimassa olevankaavan tavoitteet, miten otetaan huomioon ympäröivä maankäyttö ja suhde alueella oleviin loma-asuntoihin, alueesta laadittu metsänhoitosuuxinitehw ja sen selostus, uudistamisketju ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen toteuttamisaika. Lisäksi, kun katselmuksessa ei löytynyt kompromissia metsänomistajan ja naapureiden välillä em. puutteellisen valmistelun johdosta, ja koska naapurit eivät hyväksyneet suunniteltua avohakkuuta, rakennustarkastaja ehdotti, että metsänomistaja täydentää hakemustaan em. tavalla uudella suunnitelmalla, siten että naapurit saavat tarkan kuvan siitä, miten hakkuu aiotaan toteuttaa. "Sovittiin, että metsänomistaja päivittää hakemustaan uudella suunnitelmalla, jonka osalta kuullaan naapurit uudestaan ja järjestetään tarvittaessa uusi katselmus" (Ote rakennustarkastajan päätöksestä, maisematyölupa, , s. 6). Uusi suunnitelma tarkoitti tässä tapauksessa muuta

7 6 / 7 hakkuutapaa päätehakkuukuviolle. "K,atselmuksessa tuli esille näkemyksiä, että osa puustosta tulisi vielä kasvamaan ja toisenlainen metsänkäsittely toisi ehkä pienemmät tulot, mutta olisi metsänhoidollisesti perustellumpaa" (Ote rakennustarkastajan päätöksestä, maisematyölupa, , s. 6). Luvanhakija ei ole kuitenkaan päivittänyt hakemustaan katselnauksessa lupaamallaan tavalla uudella suunnitelmalla, jonka osalta katselmuksessa sovittiin kuultavan naapureita uudelleen ja järjestää tarvittaessa uusi katselmus. Rakennustarkastaja teki päätöksensä alkuperäisen hakemuksen perusteella Päätös on siten tehty z iittämättömin perustein. Kyseenalaistamme rakennustarkastajan päätöksen em. tilanteessa. Naapurit harhautettiin uskomaan asian oikeudenmukaiseen käsittelyyn. Odotimme, että uudessa suunnitelmassa olisi avohakkuun sijaan esitetty maisemakuva n ja loma-asutuksen huomioonottavaa metsänkäsittelyä. Katselmuksen tulos oli täysin yksipuolinen, eikä siinä otettu lainkaan huomioon naapureiden maisemallisia ja taloudellisia näkemyksiä. Päätöksen mukaan "suunnitellut hakkuut eivät rajoitu vesistöön, vaan hakkuualueen ja rannan väliin jää noin 50 metrin puustoinen suojametsäkaistale" (Ote rakennustarkastajan päätöksestä, maisematyölupa, , s. 8). Tämä kaistale muodostaa kilometrin pituisen tiheän kesäasutusvyöhykkeen, jota ei missään nimessä voi pitää hakkuualueelle vaadittavana s uo j aka is tavy ö hy kkeeu ä.

8 7/ 7 4.Oikeudenkäyutikuluvaatimuksen perustelut Koska olenune joutuneet ha kema an muutosta yllä ma iuittuun pä ätökseen sen virheellisyyden ja lupahakemuksen perusteena olleen selvityksen puutteellisuuden vuoksi, olisi kohtuutonta, mikäli siitä johtuvat kustannukset jäisivät kannettaviksemme. Muutoksenhausta aiheutuneet oikeudenkäyntikulumme ilmenevät liitteestä 2 ja ovat yhteensä 5 958,30 e. Vaadimme oikeudenkäyntikulujen korvaamista laillisine korkoineen. Helsingissä Hatureli ja Reijo Seppäsen ym. valtuuttamana S a i Niemelä, asianajaja Helsinki LIITTEET Liite 1. Asiantuntijalausunto Maisema -arkkitehti MARK Emilia Weckman Liite 2. Oikeudenkäyntikuluja koskeva erittely

9 Lausunto liittyen Kainuun Paltamon kunnassa sijaitsee Petäjäniemen maisemakuvaan ja alueelle suunnitellun hakkuualueen maisemavaikutuksiin Olen perehtynyt Petäjäniemen maisemaan ja arvioinut maisematyöluvan kohteena olevan suunnitellun hakkuun (53:10) mahdollisesta toteutumisesta seuraavia maisemavaikutuksia. Alueella on jo tehty hakkuita (53:4) ja lisää on suunnitteilla. Petäjäniemen maisemakuva Petäjäniemi sijaitsee Paltamon kunnassa, Oulujärven rannassa. oulujärven seutu on oma, erityinen maisematyyppinsä ja on yksi Suomen kymmenestä maisemamaakunnasta. Alueen yksilöllisin ja hallitsevin tunnusmerkki on laajojen selkä vesien ja saaristojen mahtava Oulujärvi. Seutu on Vaara-Karjalan - Kainuun vaaraseudun ja Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seudun vaihettumisaluetta. Karuhko alue on maassamme ainutlaatuinen usean maisemaelementin solmukohta, jota hallitsee upealle suurjärvelle avautuvat maisemat (Ympäristöministeriön mietintö 66/ 1992) Petäjäniemi on kaakko -luode suuntainen, Oulujärven rantaan sijoittuva niemi. Alue on metsäistä, ja sen malsemakuvaa hallitsee laaja Oulunjärven selkä, lähisaaret ja polvelleva rantaviiva. Niemellä sijaitsee useita vapaa -ajan asuntoja, jotka maastoutuvat maisemaan lähes huomaamattomina. Mahdollisen hakkuun vaikutukset maisemaan Maisemakuvan kannalta merkittäviä, ja siten muutokselle herkkiä alueita ovat erityisesti avoimen tilan, kuten peltojen ja vesialueiden rajat ja reunat ns. reunavyöhykkeet, usein myös maastosta erottuvat mäet ja selänteiden lakialueet, rnäkialueet. Edellä mainituista erityisen herkkiä ovat alueet, jotka asettuvat pitkien näkymälinjojen, kuten laajojen pelto - tai vesialueiden näkymien päätteeksi. Maiseman käyttötarkoituksella on myös oleellinen merkitys kun arvioidaan sen sietokykyä muutokselle. Vapaa -ajan asutukseen ja muuhun vapaa-ajan toimintaan käytettävän ympäristön maisemakuvan laatuun suuntautuu erityisiä odotuksia. Petäjäniemen suunnitellun hakkuualueen puusto sijaitsee keskeisesti niemellä ja muodostaa metsäisen taustan järveltä avautuvalle näkymälle myös kaukomaisemassa niin pohjoisesta kuin etelästä katsottaessa. Avohakkuun myötä järveltä avautuvan maiseman muutos on ilmeinen, sillä esimerkiksi etelän puolella ranta -alueen pihapiireissä puusto on harva ja maisema tyypiltään puoliavointa tai osin avointa. Rannalle jäävä harva puusto ei tule muodostamaan suojavyöhykettä hakkuuaukeallejärveltä katsottaessa. Petäjäniemen hakkuualue sijoittuisi juuri em, maisemakuvan muutokselle herkälle alueelle. Alueella on noudatettava Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia rantametsien käsittelylle. Näissä ohjeissa mainitaan ranta -alueet maisemallisesti tärkeinä alueina. Metsämaiseman hoidon tavoitteena tulee ohjeen mukaan olla metsän käsittelyn sulautuminen maisemaan. Pienet saaret suositellaan jätettäväksi kokonaan hakkaamatta. Virkistyskäytössä olevien ranta -alueiden hakkuissa suositellaan kiinnittämään erityistä huomiota virkistysarvojen sällymiseen. Tapion ohjeet ovat varsin yleispiirteiset, eivätkä anna konkreettisia ohjeita maisemavaikutusten huomioon ottamiseen holtotoimenpiteitä määritettäessä. Seuraavat seikat ohjeeseen liittyen voi kuitenkin

10 Petäjäniemen kohdalla todeta : Kapea, järvelle mannerrannasta pitkälle kurkottava niemi voidaan rinnastaa ohjeiden mainitsemaan saareen, joille hakkuita ei suositella toteutettavaksi. Ranta -alueet ovat maisemallisesti tärkeitä ja siten myös muutokselle herkkiä alueita. Hakkuun tulee sulautua maisemaan ja virkistysarvojen tulee säilyä. Näkemykseni on, että niemen metsäalueet tulee säilyttää ja niitä tulisi hoitaa maisemametsänä. Hakkuun tekeminen avohakkuuna ei tule sulautumaan maisemaan, vaan aiheuttaa maisemavaurion herkkään rantamaisemaan. Huomioon tulee myös ottaa yhteisvaikutukset alueella jo tehtyjen avohakkuiden kanssa. Suunniteltu metsänhoitotoimenpide on ristiriidassa alueen maisema -arvojen ja virkistyskäyttöarvojen kanssa eikä ota huomioon Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion suosituksia. Espoossa Emilia Weckman maisema -arkkitehti MARK

11 24.1,2013 Kuluvaatimus asiassa valitus Paltaamon kunnan lupa - ja valvontalautakniaam*n : antamasta putöksestii 20 Ohessa erittely oikeudenkäyntikuluista, joita vaadimme korvattavaksi H=eli. ja Reijo: Sepä ym, asiassa valitus Paltamon kunnan lupa- ja valvonm,lautak'unnan 26.8,2012-*.äntaimast ;.päätö 20. is Oikeudenkäyntikulut muodostuvat seuraavasti , ,60 8t?0,10 Yhteensä Helsingissä Hanneli ja Reijo Seppänen ym. valtuuttamana ASIANAJOTOIMISTOYMPÄRISTÖLAKIOY 7'C, 208, HELSINKI. 1 icäynsiosoire Pnhjatnen MakasiEnikatu 6 A s j Pub, ( D 1 F 1 i (09) etunimi,sukunirnr yn3pxrisealaici. I Ktipaikka, Helvinki 1 Y%run usc {

12 AsianaJotoiinista PI Helsinki Ympäristiilaki Oy 2(2) Erittely t enpiteis t ja kuluista Laskun num o 9B$ Valitus hallinto-oikeudeiie Toimenpit eet Tapaaminen 5eppänsn TBp8aminen Seppänen Puhelu/sähköposti Tapio 25, PuhelWsähkäposd prof. Mafamaa Tapaaminen prof Majamaa 27.9,2012 VaiitukGen laatiminen ja (olmlctaminen n. Tunnit Netto 1,00 240,00 1,00 240,00 0,00 45,00 0,00 45,00 1,00 240,00 9, ,00 12, ,00 Na1 Aiv Yhteensä 3 090, ,70 3 $00,70 ygisi4f0 0P PankIi] Oyd PI. 208 Y tunnus: Puh. (09) t8an: FI Helsinki JCotlpalkka. Helsinkl faksl: (09) KäYndasoite;Pc olnen Maka4inikatu 6 A 8

13 Asianajoto mli~ YntpåriEffilaki Oy PL 200 0O 1 Helsinki Erittely toln enp tel aja kuluista Laskun numom Tnimeicslento Talmenplt et U , , , Yhteensä Yhteensä 5Q3 Valitus hailint o-oikeudelle, Tunnit Puhelu Weckman M 0,00 PuheluSeppänen 0,00 Puhelu/sähköpostl Weckman 0,00 halu/sälhköposti M1keskus T9p10 0,00 Puhelu/ s0hköpost Seppänen 0,00 Puhelujeåhköposti Weckman 0,00 Puhelu/sähl pasta Oulun ha9,int ikeus 0,00 Tapaamino YalrM"uineen Emilia Weckman 1,50 Puhelu/sähköpost1 Seppäänen 0,00 Puheiujsähk0pp ti Wecman 0,00 Puheliujsähköposli Weckman 0,00 Puheiu/silhköpo$ti Weckman V o s t a s e i ~ laatiminen ja toimittaminen 3,50 Puhelu/såhk0posti Weckman 0:011 5,00 Netto AIv Y ~ 1740,00 4tTyO! 45,00 45,00 45,00 45,{!1bQ. 45;00" 45, ,00 45,00 ;,SRljO 840,00'`;'' 45, ,00 ASlanaiottlml$to Ympäriståiaki Oy PL 208 Y annus: Puh. (09) Helsinki Koti paikka : Helsinki Faksi: (09 ) lklynt9o& tte: Pohjoinen Maha ilnikatu 8 A 8 Pånl4ci 0% M038-»7783, Ii1AN: P w o Osti 83