Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle I SISÄLLYSLUETTELO 1 Työn taustaa ja menetelmät Maiseman arvot ja ominaispiirteet Maiseman osa-alueet Suositukset maankäytölle Lähteet... 9 LIITEKARTTA 1. MAISEMAN ARVOT JA SUOSITUKSET

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle 1 ( ) LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA MAISEMAN ARVOT JA SUOSITUKSET MAANKÄYTÖLLE 1 Työn taustaa ja menetelmät Tämä selvitys on osa Laukon kartanon ranta-asemakaavatyöhön liittyviä perusselvityksiä. Selvitystyön ovat laatineet maisema-arkkitehti Eeva Eitsi ja miljöösuunnittelija Siina Levonoja. Työn lähtötietoaineistoina on käytetty aiempia selvityksiä, kirjallisuutta sekä vanhoja karttoja, kuten alueelta laadittua kuninkaankarttaa. Yhden maastotyöpäivän aikana lokakuussa 2011 arvioitiin paikan päällä alueen nykytilannetta, ominaispiirteitä sekä arvoja. Alueen ominaispiirteet valokuvattiin. 1.1 Maiseman arvot ja ominaispiirteet Laukon kartanoympäristö ympäröivine laidun- ja peltoalueineen kuuluu osana laajempaan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, Vesilahden kulttuurimaisemiin ( Vesilahden ja Lempäälän kulttuurimaisemat ovat Keski-Hämeen loivasti kumpuilevaa viljely- ja järvimaisemaa, jossa on asuttu ja viljelty pitkään. Alueet kuuluvat Suomen vanhimpiin asutusalueisiin. Laukon kartanon seutu on tunnettu luonnonkauneudestaan. Vesi hallitsee maisemaa, alueella on laajoja selkiä, pienipiirteisiä lahtia ja pitkiä niemiä, kuten Laukonniemi. Laajat hedelmälliset savialueet ovat tarjonneet viljelyyn soveltuvat olosuhteet. Kuninkaankartassa näkyy Laukon kartano punaisella kartan yläosassa. Kartanoa ympäröivät avoimet niitty- ja peltoalueet.(kuninkaankartasto xxx)

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle 2 ( ) Vesilahden maisemakuvassa näkyy maanviljelyn vuosisatainen vaikutus. Laukon kartano on rautakaudelta asti hallinnut vesilahtelaista elämää. Kartanon kerrotaan alunperin olleen lappalaisten heimolinnoitus. Kurkien 500 vuotta kestäneen jakson aikana Laukko oli tärkeä tekijät koko silloisessa valtakunnassa. Vesien ympäröimä Laukon kartanomiljöö on puistoineen, viljelyksineen ja laidunmaineen maisemallisesti erittäin edustava. Kansainvälisesti menestyneiden ravihevostensa myötä Laukon kartano elää uutta merkittävää vaihettaan. Laukon kartanon miljöö, jota ei riko sen paremmin uusi tiestö kuin asutuskaan, kuuluu merkittäviin suomalaisiin kulttuurimaisemakohteisiin. Laukon kartano on rajattu myös valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin (RKY 2009, ). Päärakennus on valmistunut vuonna 1931, puistossa sijaitsevat talousrakennukset ovat etupäässä luvun alussa rakennettuja. Laukon kylästä muodostunut säterikartano mainittiin historiallisissa asiakirjoissa 1416, mutta tilan arvellaan syntyneen jo varhaiskeskiajalla. Pihapiirissä on keskiajalta peräisin oleva kellari, jonka arvellaan olleen osa kartanon keskiaikaista rakennusta. Kolme kuvaa: Kartanon päärakennus ja pihapiiriä.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle 3 ( ) Maiseman osa-alueet Laukon kartanomiljöö Kartano sijaitsee Laukonselän ja Vakkalanselän välisellä kannaksella, jossa on useita rautakautisia kalmistoja. Kartanoalueella on inventoitu vuonna 1994 Pirkanmaan perinnemaisemiin kuuluva Laukonhaka (Pirkanmaan perinnemaisemat, Pirkanmaan ympäristökeskus vuosiluku?). Perinnemaisema on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi. Haka-alueella on useita kiviröykkiöitä. Valitettavasti Laukonhaassa ei enää laidunneta, joten sen maiseman ja luonnon arvot ovat selvästi heikentyneet. Osalla aluetta on tehty myös hakkuita. Kuusivaltaisella metsäalueella kasvaa edelleen paikoin pähkinäpensasta. Laukon kartano ympäristöineen jakautuu maisemallisesti erityyppisiin osaalueisiin; Kartanomiljööseen puistoineen ja talousrakennuksineen, kartanoa ympäröiviin laidun- ja peltoalueisiin, sahan työväenasuntoihin ja niihin liittyviin pihapiireihin ja rantavyöhykkeeseen sekä metsäisiin osa-alueisiin. Kuva: Kartanon päärakennus näkyy komeasti laidunalueiden yli. Maisemaa hallitsee maamerkkinä Laukon kartanon päärakennus sekä kokonaisuuteen kuuluvat valkeaksi rapatut talousrakennukset. Kartanon puisto ulottuu aina Laukonselän rantaan saakka. Puistossa on erilajisia jalopuita, kuten lehmuksia, lisäksi puistoalueella on useita veistoksia. Rannassa on rantasauna laitureineen, josta avautuu kauniit pitkät näkymät Laukonselälle, itään rantametsiin sekä länteen Hautaniemelle. Laukon kartanomiljöö on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas kokonaisuus.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle 4 ( ) Kuva: Näkymä rantasaunalta itään. Kuva: Näkymä rantasaunalta länteen Kartanoa ympäröivät laidun- ja peltoalueet Kartanoa ympäröivät avoimet laidun- ja peltoalueet ovat maisemallisesti arvokkaita ja jatkavat alueen maiseman käytön historiaa. Vuosisatainen viljely näkyy avoimina maisematiloina sekä pitkään samoilla paikoilla sijainneilla metsänreunoina. Laukon haan maisemallisesti arvokkaimmat osa-alueet ovat avointa laidun- ja järvimaisemaa rajaavat reuna- ja rantametsät. Läntiset laidun- ja peltoalueet näkyvät järvimaisemassa ja ne rajoittuvat Laukonselän rantakosteikkoon sekä Hautaniemeen, jossa on sukuhautoja sekä hautamausoleumi. Läntisten laidun- ja peltoalueiden keskellä on kauniita metsäkumpareita. Kartanolle johtaa lännestä saavuttaessa koivurivi.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle 5 ( ) Kuva: Itäiset laidunalueet Kuva: Kaunis metsäsaareke ja avokallio läntisellä peltomaalla. Kuva: Kosteikkoalue selvitysalueen länsiosassa.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle 6 ( ) Kartanon entisen sahan työväenasunnot pihapiireineen Kuva: Sahan työväenasunto. Kuva: Rantasauna ja näkymä järvelle. Sahan työväelle kuuluneet työväenasunnot ympäristöineen ja Vakkalanselkään liittyvine ranta-alueineen muodostavat oman pienipiirteisen kokonaisuuden. Maisemallisesti arvokkaita ovat rantavyöhyke sekä rajautuminen kartanon avoimiin laidun- ja peltoalueisiin, jossa on myös arkeologisia arvoja (rautakautisia kalmistoja).

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle 7 ( ) Metsäiset alueet Itäisen metsäalueen sekä Laukon haan maisemallisesti arvokkaimmat osaalueet ovat avointa laidun- ja järvimaisemaa rajaavat reuna- ja rantametsät. Laukonhaan perinnemaisema-arvot ovat heikkenemässä laidunnuksen loputtua ja osalla aluetta tehtyjen hakkuiden vuoksi. Pähkinäpensaat kertovat alueen käytön ja luonnon historiasta ja monipuolistavat rantametsämaisemaa, samoin kuin järeät vanhat männyt ovat maisemallisesti vaikuttavia. Läntiset metsäalueet reunustavat avoimia maisemallisesti arvokkaita laidunja peltomaisemia. Rantametsät ja Hautaniemi rajaavat järvimaisemaa. Kuva: Puustoa rantametsässä selvitysalueen itäosassa. Keskellä pähkinäpensaita. Kuva: Näkymä vastarannalta selvitysalueen itäosan rannoille.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle 8 ( ) Kaksi kuvaa: Reunametsää selvitysalueen itäosassa. Kuva: Laukonhaka.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle 9 ( ) 1.2 Suositukset maankäytölle Laukon kartanomiljööseen ei suositella uudisrakentamista. Korjausrakentamiseen sekä tilan elinkeinoja tukevaan talous- ym. rakentamiseen suositellaan rakennustapaohjeita, joissa otetaan huomioon rakennetun ympäristön ja maiseman arvot. Kartanoa ympäröiville avoimille laidun- ja peltoalueille ei suositella uudisrakentamista, koska muutokset näkyvät avoimessa maisemassa ja avoimella maisemalla on myös historiallista merkitystä. Sahan työväenasunnot suositellaan kunnostettaviksi. Pihapiiriin ei tulisi ohjata uudisrakentamista. Jyrkkä rantavyöhyke tulisi myös jättää rakentamatta. Rantasauna suositellaan kunnostettavaksi. Laidunalueita rajaaville reunametsäalueille ei suositella rakentamista. Jos reunametsiin halutaan osoittaa uudisrakentamista, tulisi rakentaminen sijoittaa reunametsän sisään reunapuustoa säästäen tai uutta istuttaen. Tällöin muutos kaukomaisemassa ei olisi niin merkittävä. Järvimaisemaa rajaaviin itäisiin rantametsiin voidaan osoittaa uudisrakentamista, jos rakentaminen ohjataan riittävän kauas rantaviivasta ja rantapuustoa säilytetään maiseman reunassa. Tällöin muutos järvimaisemassa ja kartanon rantapuiston saunalaiturin näkymässä ei olisi niin merkittävä. Uudisrakentamisen yhteydessä tulisi rantapuuston lisäksi säilyttää pähkinäpensasta ja vanhoja mänty-yksilöitä. Läntiselle rantavyöhykkeelle ei tule ohjata uudisrakentamista sen alavuuden ja kosteuden vuoksi sekä Hautaniemen historiallisten ja maisemallisten arvojen vuoksi. 1.3 Lähteet kesken FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Helena Ylinen arkkitehti, suunnittelupäällikkö Laatinut: Eeva Eitsi maisema-arkkitehti Siina Levonoja miljöösuunnittelija