Opetushallitus, Ammattiopisto Lappia ISBN (pdf)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetushallitus, Ammattiopisto Lappia ISBN 978-952-13-3758-1 (pdf)"

Transkriptio

1 MIKA LEINONEN & TIMO HAIKOLA Viestintä2020 Audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun perustutkintojen osaamistarpeiden ennakointi Kevät 2008 Opetushallituksen toimeksiannosta, Ammattiopisto Lappia (toim.) Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Tampereen ammattiopisto Koulutuskeskus Salpaus Opetushallitus, Ammattiopisto Lappia ISBN (pdf)

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Viestintä2020-osaamistarveselvityksen taustaa Ohjeita osaamistarveselvityksen lukijalle TEOREETTINEN TAUSTA Ennakoinnin lähtökohdat ja tulevaisuudentutkimus Tulevaisuuden rakentaminen ryhmätyönä TUTKIMUSAINEISTO Informanttien valintakriteerit Aineiston kerääminen asiantuntijahaastatteluilla TOISEN ASTEEN VIESTINTÄKOULUTUKSEN ARVOSTUS Osaamistason vaihtelevuus Opetushenkilöstön valveutuneisuus avainasemassa DIGITAALISUUS KAIKKIEN TOIMIALOJEN TULEVAISUUTTA Median laajentuminen verkkoon Tekninen osaaminen toisen asteen vahvuudeksi MONIOSAAMISEN HAASTEET Perusosaamisesta moniosaajuuteen Erikoisosaajilla kysyntää työnantajakohtaisesti YLEISSIVISTYKSESTÄ VÄLTTÄMÄTÖN KOMPETENSSI Kirjallinen ilmaisu viestinnän perusta Toiselta asteeltako journalistiksi? VUOROVAIKUTUSTAIDOILLA TYÖELÄMÄÄN Työelämäkäytännöt tutuiksi Tiimityöskentely ammattitaitona LÄHTÖKOHTANA LIIKETOIMINNAN PERUSTEET Oma työ ja sen merkityksen ymmärtäminen Kohti yrittäjyyskasvatusta YHTEENVETO...37 LÄHTEET...40 LIITTEET...41

3 1 1 Johdanto 1.1 Viestintä2020-osaamistarveselvityksen taustaa Viestintä2020 on audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun perustutkintojen osaamistarveselvitys vuodelle Selvitys on Ammattiopisto Lappian koordinoima hanke, johon on kutsuttu mukaan muita valtakunnallisia viestintäalan koulutuksenjärjestäjiä: Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, Tampereen ammattiopisto ja Koulutuskeskus Salpaus. Selvitystyön kumppaneiden valinnan perusteena on ollut valtakunnallinen kattavuus ja aiempi yhteistyö muiden kehityshankkeiden yhteydessä. Osaamistarveselvityksen toimeksiantajana ja rahoittajana toimii Opetushallitus. Koulutustarpeiden ennakoinnilla pyritään tuottamaan tietoa siitä, millaista osaamista työelämä tulevaisuudessa tarvitsee, ja miten koulutustarjonnalla voidaan vastata kysynnän ja tarjonnan tarpeisiin (Opetushallitus 2007a). Tämän selvityksen tuottamaa tietoa hyödynnetään av-viestinnän ja kuvallisen ilmaisun perustutkintojen opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen päivittämisessä siten, että koulutuksen järjestäjät voivat ottaa ne käyttöön viimeistään vuoden 2010 tienoilla (Karkama 2006, 5). Audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun perustutkintojen selvitykset tehdään Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan integroidusti. Eri koulutusohjelmia sisältävän selvitystyön integroinnin vuoksi myös tulokset esitellään integroidusti. Tuloksien osalta jakoa eri koulutusohjelmien kesken ei ole tehty, siitäkin syystä, että moni toimiala saattaa työllistää eri koulutusohjelmista valmistuvia opiskelijoita. Haastatteluaineistosta on myös tulkittavissa, että työelämän edustajat eivät myöskään aina nähneet eroa eri viestintäalan koulutusohjelmien välillä, joten tulosten esittäminen työelämälähtöisesti toimialoittain on relevantimpi ratkaisu kuin niiden jakaminen tutkinnoittain. Selvitystyön suunnittelusta ja toteutuksesta on ollut vastuussa Ammattiopisto Lappian viestinnän ja kuvataiteen koulutuspäällikkö Kari Hilli. Koulutuksen järjestäjien välisenä koordinaattorina on toiminut kouluttaja Timo Haikola. Hän on myös ollut vastuussa selvityksen tutkimussuunnitelmallisesta osuudesta. Tämän loppuraportin on laatinut opettaja Mika Leinonen, joka on myös laatinut tämän selvityksen osaraportin Pelaamalla tulevaisuuden ammattiin - Ehdotus toisen asteen ammatillisen pelikoulutuksen tavoitteiksi ja sisällöksi (2007). Selvityksessä käytetyn haastatteluaineiston ovat keränneet Taulukossa 1 mainitut henkilöt.

4 2 TAULUKKO 1. Viestintä2020-osaamistarveselvityksen haastattelijat Haastattelija Annika Rytkönen Katri Koskela Tuomas Rajaniemi Mika Leinonen Mika Väisälä Ari Lehto Juha Pitkänen Tuomo Veijanen Oppilaitos Ammattiopisto Lappia Ammattiopisto Lappia Ammattiopisto Lappia Ammattiopisto Lappia Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Tampereen ammattiopisto Tampereen ammattiopisto Koulutuskeskus Salpaus Osaamistarveselvitykselle on nimetty ohjausryhmä (Taulukko 2), joka koostuu Ammattiopisto Lappian viestinnän ja kuvataiteen ammatillisesta neuvottelukunnasta. Ohjausryhmän roolina on ollut palautteen antaminen tutkimussuunnitelmasta sekä lausunnon antaminen loppuraportin tuloksista. Lisäksi kunkin koulutuksen järjestäjän ammatillinen neuvottelukunta tai sitä vastaava toimielin on käsitellyt oman oppilaitoksen osuuden selvitysraportissa ennen toimittamista projektin koordinaattorille lopullista yhteenvetoa varten. TAULUKKO 2. Viestintä2020-osaamistarveselvityksen ohjausryhmä Nimi ja asema Eero Säily, aluepäällikkö Soile Suvanto, uutispäällikkö Pasi Lento, yksikönjohtaja Jukka Halttunen, toimitusjohtaja Jaakko Heikkilä, valokuvaaja Tommi Lappalainen, varatoimitusjohtaja Mikko Palolahti, luottamushenkilö Markku Niva, kulttuurialan koulutusjohtaja Kari Hilli, viest. ja kuvat. koulutuspäällikkö Annika Rytkönen, kuval. ilm. lehtori Toimiala YLE, Radio Perämeri YLE, Pohjois-Suomen TV-uutiset Mainostoimisto Avalon Oy PS-Paino Värisuora Oy Studio Blue Oy Joulupukki TV Oy Keminmaan kansalaisopisto Ammattiopisto Lappia Ammattiopisto Lappia Ammattiopisto Lappia 1.2 Ohjeita osaamistarveselvityksen lukijalle Tässä osaamistarveselvityksessä keskitytään audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun perustutkintojen opetussuunnitelmien sisältöihin. Selvityksen ulkopuolelle jäävät siten vastaavat ammatti- ja erikoisammattitutkintojen näyttötutkintojen

5 3 perusteiden sisällöt. Sisältöjen lisäksi selvityksessä sivutaan myös rakenteellisia kysymyksiä. Selvityksessä haluttiin tietää, miten asiantuntijoiden mielestä viestintäala tulee muuttumaan eri toimialoilla seuraavien 5-15 vuoden aikana. Tässä selvityksessä viestintäalalla tarkoitetaan sekä av-viestinnän että kuvallisen ilmaisun perustutkintoja. Osaamistarveselvityksen tulokset käsitellään induktiivisesti eli aineistopohjaisesti. Vaikka selvitystyö onkin tehty nykyisten opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta, on tulokset mielekkäämpää esittää aineistosta nousseiden teemojen mukaisesti. Osaamistarpeiden lokerointi opintokokonaisuuksittain tai edes koulutusohjelmittain on vielä tässä vaiheessa opetussuunnitelmien kehittämistyötä melkoinen haaste. Tämän tutkielman tavoitteena on välittää työelämän näkemykset av-viestinnän ja kuvallisen ilmaisun osaamistarpeista vuodelle Asiantuntijoiden näkemyksistä voidaan jo tässä vaiheessa todeta, että suoraan tiettyihin opintokokonaisuuksiin kohdistetut kysymykset olivat lähes poikkeuksetta informanteille erityisen vaikeita. Tämän selvityksen tulosten kannalta on olennaista, etteivät haastattelut keskittyneet ainoastaan nykyisten opetussuunnitelmien purkamiseen vaan asiantuntijat saivat esittää myös teemoihin (esimerkiksi tekninen kehitys, yrittäjyys) liittyviä näkemyksiä vapaasti visioiden. Muutoin tulokset olisivat jääneet laihoiksi. Siksikin tulokset on syytä esittää suurempina kokonaisuuksina asiantuntijoiden näkemysten mukaisesti. Kun opintosuunnitelmien perusteisiin koskevia näkemyksiä myöhemmin esitetään, mainitaan kyseessä oleva perustutkinto aineistolainauksen yhteydessä. Liiallista opintokokonaisuuskeskeistä lokerointia välttämällä pyritään myös siihen, että tämän selvityksen tulokset eivät johtaisi pelkkiin kosmeettisiin muutoksiin opetussuunnitelmien sisällöissä. Tämä osaamistarveselvitys tulee lukea ennen kaikkea luovasti ja ennakkoluulottomasti. Tulevaisuudentutkimuksen suurimmat virheet tehdään niin sanotuissa ajattelun ansoissa, jolloin voidaan langeta esimerkiksi paradigmasokeuteen (Mannermaa 2004, 23). Paradigmasokeudella tarkoitan sitä, ettei osaamistarpeiden soveltamismahdollisuuksia nähdä riittävän laajasti. Vastuuta jää siten myös tämän selvityksen lukijalle itselleen.

6 4 2 Teoreettinen tausta 2.1 Ennakoinnin lähtökohdat ja tulevaisuudentutkimus Viestintä2020-osaamistarveselvityksen keskeisimpänä kirjallisuuslähteenä on Tampereen yliopiston julkaisema Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet - hankkeen loppuraportti Viestintäkoulutuksen nousukäyrä - Monta tietä unelmaammattiin ja suureen pettymykseen (2006). Sama raportti on myös motivoinut Ammattiopisto Lappian valtionavustuksen hakemista tätä osaamistarveselvitystä varten. Myös Opetushallitus korostaa, että keskeinen laadullisen ennakoinnin lähtökohta on runsaan jo olemassa olevan tiedon kartoittaminen ja hyödyntäminen (Karkama 2006, 16). Aineiston kokoamista on määritellyt Opetushallituksen ohjeistus Laadullinen ennakointi opetussuunnitelman tukena (2006). Viestintä2020-osaamistarveselvitys on toteutettu laadullisin tulevaisuudentutkimuksen menetelmin. Tutkimusmenetelmällistä toimintaa on konsultoinut emeritusprofessori Pirkko Anttila. Hän luennoi tulevaisuudentutkimuksesta ja konsultoi tulevaisuusverstaan toimintamenetelmästä silloisessa Länsi-Lapin ammattiinstituutissa (nykyään Ammattiopisto Lappia). Paikalle oli kutsuttuna koko kulttuurialan henkilökunta, Viestintä2020-selvityksen ohjausryhmä ja muiden selvitykseen osallistuvien koulutuksen järjestäjien edustajat. Anttilan suosituksesta selvitystyöhön osallistuneet opettajat valitsivat koordinaattori Haikolan johdolla tutkimusmenetelmäksi tulevaisuusverstaan. Tässä osaamistarveselvityksessä sovelletaan osittain tulevaisuusverstaan työmenetelmiä. Varsinkin selvitystyön alkuvaiheessa verstaan toiminta oli erittäin aktiivista, kun työryhmässä pohdittiin muun muassa haastattelukysymyksiä. Viestintä2020-selvityksen niukkojen resurssien vuoksi vastuu siirtyi ennakointityön edetessä yhä enemmän tulevaisuusverstaalta Haikolalle ja loppuraportin kirjoittajalle, jolloin tulevaisuusverstaan lisäksi tuloksia tarkastellaan myös megatrendien ja heikkojen signaalien näkökulmista (Mannermaa 2004, 73 & 113). 2.2 Tulevaisuuden rakentaminen ryhmätyönä Tulevaisuusverstas on useita vaiheita sisältävä ryhmätyömenetelmä yhteisön, yrityksen, kunnan tai muun vastaavan organisaation ajankohtaisen ongelman ratkaisemiseksi tulevaisuusnäkökulmasta tai tulevaisuuden vaihtoehtojen kartoittamiseksi (Anttila 2005, 399). Tulevaisuusverstaassa pyritään tunnistamaan tutkittavan kohteen uhkat, mahdollisuudet ja kehittämisen painopisteet (Mannermaa 1999, 47). Osallistujat nähdään oman alueensa tai ammattialansa asiantuntijoina, joita yhdistää yhteinen organisaatio (Mannermaa 1999, 49). Asiantuntijuuden vahvistamiseksi Viestintä2020- selvityksessä on ammatillisesta neuvottelukunnasta koostuva ohjausryhmä.

7 5 Tyypillisessä tulevaisuusverstaassa on valmisteluvaihe ja kolme verstasvaihetta. Valmisteluvaihe voi sisältää teemasta päättämisen ja tiedottamisen sekä käytännön järjestelyt. Ongelmavaiheella aloitetaan varsinainen verstas, ja siinä esitetään aihetta kohtaan koettu epätoivo, kritiikki ja kielteiset näkökohdat. Visiointivaiheessa vastataan aiemmin esitettyyn kritiikkiin omilla toiveilla, haaveilla, kuvitelmilla ja vaihtoehtoisilla ideoilla. Ideoista valitaan kiinnostavimmat niin sanotut unelmaluonnokset, jotka työstetään edelleen ratkaisuehdotuksiksi. Todellistamisvaiheessa palataan takaisin nykytodellisuuteen ja punnitaan kriittisesti mahdollisuuksia toteuttaa aloitteita. Tämä jälkeen seuraa vielä kerran mielikuvavaihe, jossa kaadetaan esteitä ja suunnitellaan toteuttamishanketta. (Anttila 2005, 401.) Tässä selvityksessä tulevaisuusverstasta on sovellettu siten, että sen toiminta on keskittynyt lähinnä valmisteluvaiheeseen. Käytännön järjestelyihin, haastattelukysymysten laadintaan ja toimialojen valintaan on osallistunut laajin verstaskokoonpano. Tulevaisuusverstas on ollut laajimmillaan kuusi henkilöä Ammattiopisto Lappiasta. Ongelma-, visionti- ja todellistamisvaiheissa vastuu on siirtynyt yhä pienemmälle ryhmälle lähinnä opetusvelvollisuuksiin liittyvistä syistä. Jokseenkin vajaaksi jääneen verstastoiminnan vuoksi on perusteltua ottaa tulosten tarkastelun avuksi myös muita tulevaisuuden tutkimuksen teorioita. Megatrendit eli kehityksen suuret aallot ovat sellaisia ilmiöitä tai ilmiökokonaisuuksia, jolla voidaan nähdä olevan toteutuneen kehityksen perusteella tunnistettava suunta, ja jonka uskotaan jatkuvan samansuuntaisena myös tulevaisuudessa (Mannermaa 2004, 73). Aineiston käsittelyvaiheessa oli tunnistettavissa, että suurin osa asiantuntijanäkemyksistä oli verrattavissa tulevaisuudentutkimuksen dosentti Mika Mannermaan määritelmään megatrendeistä. Täysin yksimielistä tai koherenttia aineisto ei ollut, joten tuloksissa otetaan esille myös niin sanottuja heikkoja signaaleja. Niillä tarkoitetaan tässä selvityksessä niitä näkemyksiä, joilla ei ole selvää vertailukohtaa viestintäalan kehityksessä tai ne muutoin poikkeavat radikaalisti megatrendeistä (Mannermaa 2004, 113).

8 6 3 Tutkimusaineisto 3.1 Informanttien valintakriteerit Informanttien valintakriteereinä olivat valtakunnallinen kattavuus ja toimialojen monipuolisuus - eli selvityksessä mahdollisimman moni viestinnän toimiala olisi edustettuina. Audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun toimialojen lisäksi edustettuna on niitä sivuavia toimialoja, jotka kuitenkin työllistävät myös viestintäalan ammattilaisia. Vastaajiksi on pyritty valikoimaan henkilöitä, joilla on kokemusta ja näkemyksiä. Informanttien valinnassa tuli noudattaa Timo Haikolan ohjeistuksen mukaisesti Taulukossa 3 esitettyjä toimialajakoja. TAULUKKO 3. Toimialajako informanttien valinnassa (Raittila et al. 2006, 22.) Toimialat 1. Painoviestintä (esimerkiksi lehdet ja kirjapainot) 2. Sähköinen viestintä (esimerkiksi radio- ja tv-kanavat) 3. Tallenneviestintä (esimerkiksi elokuvatuotanto, peliteollisuus) 4. Markkinointiviestintä (esimerkiksi mainos- ja mediapalvelut) 5. Muut alan palvelut (esimerkiksi laitevuokraamot, tapahtumajärjestäjät) 6. Muut työpaikat, jotka työllistävät taide- ja viestintäalan ammattilaisia (esimerkiksi taiteilijat ja merkittävät alueelliset työnantajat) Haastatteluja kertyi yhteensä 67 kappaletta. Haastattelujen laajuus ja kattavuus voidaan todeta Taulukosta 4. Kuten oheinen taulukko osoittaa, näin karkealla toimialaluokituksella ei voida suoraan jaotella, mitkä toimialoista voisivat kuulua avviestinnän ja mitkä puolestaan kuvallisen ilmaisun piiriin. Työnantajat ovat pitkälti samoja, mutta tutkintojen erot tulevat ilmi niiden työnkuvassa. TAULUKKO 4. Haastattelujen laajuus ja kattavuus Toimiala Haastattelujen määrä (kpl) 1. Painoviestintä 9 2. Sähköinen viestintä 6 3. Tallenneviestintä Markkinointiviestintä Muut alan palvelut Muut työpaikat 7 Yhteensä 67

9 7 Toimialaluokitusten välisiin suhdelukuihin tulee suhtautua kriittisesti, koska joissain tapauksissa yritys tai toimija täytti useankin toimialan kriteerit. Jakauma kertonee kuitenkin sen, että varsinaista vääristymää ei toimialojen välisissä haastattelumäärissä päässyt syntymään, vaikkakin sähköisen viestinnän pieni osuus on yllättävä. Tässä vaiheessa on vaikea tulkita, johtuuko se kyseistä toimialaa edustavien työnantajien vähälukuisuudesta vai haastattelijoiden henkilökohtaisista mieltymyksistä tai työelämäsuhteista. 3.2 Aineiston kerääminen asiantuntijahaastatteluilla Viestintä2020-osaamistarveselvityksessä käytetty aineisto kerättiin pääasiassa kevään 2007 aikana asiantuntijahaastatteluilla. Jokainen haastatteluja tekevä koulutuksenjärjestäjä keskittyi omalle maantieteelliselle alueelleen. Lisäksi haastatteluja kehotettiin tekemään myös pääkaupunkiseudulla. Toimialajako perustui oppilaitosten suuntautumisiin. Viestintäalan visioita ja opetussuunnitelman perusteita koskevat kysymykset esitettiin valituille työnantajille tai esimiehille, joilla on työntekijöitä audiovisuaalisen viestinnän tai kuvallisen ilmaisun ammateissa. Lisäksi haastateltiin koulutustaan vastaavissa työtehtävissä olevia ja audiovisuaalisen viestinnän tai kuvallisen ilmaisun perustutkinnon suorittaneita. Työnantajat ja esimiehet haastateltiin pääasiassa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Haastatteluissa käytettiin joko av-viestinnän tai kuvallisen ilmaisun alan työnantajille osoitettua lomaketta sen mukaan, kumpi paremmin sopi haastateltavan toimialaan (ks. Liitteet 1 ja 2). Alan ammateissa toimivia tutkinnon suorittaneita haastateltiin omilla lomakkeillaan (ks. Liite 3 ja 4) tai kysymyslomake on lähetty heille vastattavaksi kirjallisena. Valmistuneiden opiskelijoiden oletettiin tuntevan tutkinnon sisällön ja rakenteen. Lisäksi opiskelijahaastatteluissa kysymyksiä oli vähemmän. Haastattelijoita pyydettiin etukäteen perehtymään nykyisiin opetussuunnitelman perusteisiin ja pitämään ne haastateltaessa ulottuvilla kyetäkseen tarvittaessa tarkentamaan aiheita ja vastaamaan mahdollisiin haastateltavien kysymyksiin. Tarvittaessa haastattelija saattoi myös pyytää täsmennystä informanttien näkemyksiin ja lisätä taustatietoa. Lomake on tarvittaessa lähetetty etukäteen haastateltaville, jotta he voivat syventyä kysymyksiin ennen haastattelua. Vastaukset on tallennettu joko äänitteelle tai kirjoittamalla. Haastattelijoita pyydettiin painottamaan, että kaikki haastattelut käsitellään luottamuksellisesti siten, että aineistoviittausten yhteydessä informantteja ei pystytä tunnistamaan. Haastattelijoilta pyydettiin erityistä huolellisuutta vastausten dokumentoinnissa, jotta aineisto olisi mahdollisimman yhteismitallista ja alkuperäisessä kontekstissaan. Tässä vaiheessa mainittakoon, että koordinaattori Haikolalle toimitettu haastatteluaineisto oli erittäin kirjavaa. Osa haastatteluista oli äänitetty ja litteroitu huolellisesti, kun taas osa aineistosta koostui pelkästään tiivistetyistä muistiinpanoista. Joissain muistiinpanoissa oli jopa yhdistelty useiden eri informanttien vastauksia. Tältä osin kaikkea aineistoa ei

10 voida pitää luotettavana, koska osa aineistosta on sekundaarista (ennakkoon käsiteltyä) eikä alkuperäisiä näkemyksiä ja asiayhteyksiä voida tarkistaa. Määrällisesti aineisto oli kuitenkin erittäin mittava. 8

11 9 4 Toisen asteen viestintäkoulutuksen arvostus 4.1 Osaamistason vaihtelevuus Asiantuntijanäkemyksissä on havaittavissa, että toisen asteen viestintätutkintojen tunnettavuus on vaihtelevaa työelämässä. Osa asiantuntijatahoista oli selvästikin ollut läheisessä yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa, kun taas toisille koulutusjärjestelmä oli hyvin vieras. Aineiston perusteella voidaan kuitenkin todeta, että toisen asteen ammatillista koulutusta rasittaa opiskelijoiden nuori ikä ja erityisesti heidän vaihteleva osaamistasonsa. Tältä osin voidaankin todeta, että opetussuunnitelmien perusteiden uusimisen lisäksi toisen asteen viestintäala kaipaisi myös imagollista kohennusta. "Sitten myös se, että koulutus on aika kirjavaa niin samalla ammattinimikkeellä on hyvin paljon eritason osaamista tarjolla, miten paljon se työnantaja voi luottaa siihen mitä se työntekijä osaa, joka sanoo osaavansa jotain." (Freelancer, uutis- ja ajankohtaistoimitus & videotuotannot.) Heikon imagon ja osaamisvaihteluiden osilta selvä yhteneväisyys on löydettävissä Viestintäkoulutuksen nousukäyrä -loppuraportin kanssa - siinä työnantajat ja viestinnän perustutkinnoista valmistuneet kritisoivat muun muassa koulutuksen alhaista tasoa ja sen riittämättömyyttä työelämässä (Raittila et al. 2006, 39 & 53). Voidaankin todeta, että tällä hetkellä työelämän ja tutkinnon suorittaneiden näkökulmista viestintäalan perustutkinnot näyttäytyvät "välitutkintoina", joiden jälkeen tulisi suorittaa ammattikorkeakoulututkinto, jotta ammattitaito olisi riittävä työelämään. "Sitten siinä jatkokoulutuksessa olisi syytä erikoistua enemmän että se vähän pikkasen ongelma oli, että mitä ainakin mulla media-assistenttejä oli, että en sitten kauhean paljon loppu aikoina enään ottanut, mutta en ainakaan mun toimituksiin sen takia, että ne vähän ymmärsi kyllä kaikesta, mutta ne ei eivät riitävästi tienneet, että ne olis ihan oikeasti pärjänneet oikeassa tehtävässä tai sit se olis vaatinut, että olis irrotettu joku viikko tolkulla kouluttaa ja siihen ei ollu mitään reaalisia edellytyksiä ku oli se kaaos josta edellä jo kuvasin, ei ollu aikaa!" (Ohjelmapäällikkö, televisioyhtiö.) Työelämästä nousevan kritiikin varjossa tulee kuitenkin muistaa myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen erityispiirteet. Sen tehtävänä on antaa riittävät perusvalmiudet ammattitaidon saavuttamiseksi. Lisäksi toisella asteella on kasvatuksellinen vastuu tukea opiskelijan kehitystä ihmisenä. (Opetushallitus 2007b.) Toisen asteen ammatillinen perustutkinto on "alin" mahdollinen ammatillinen tutkinto, joten odotukset sen suhteen eivät pitäisi myöskään olla liian suuria. Kritiikistä huolimatta alalle työllistyminen myös perustutkinnon suorittaneena on täysin mahdollista, mutta samalla tunnustettakoon, että alan koulutus tämänkin osaamistarveselvityksen valossa näyttäytyy epätasaisena.

12 10 "[...] mutta tuota tänä päivänä tilanne on se että perusopetuksen jälkeen tulevat ihmiset eivät ole aivan valmiita työelämään, ja siinä on se ikäkin sitten mutta monet ovatkin opiskelemassa sen vuoksi että pitää mennä jonnekin opiskelemaan, ja vanhemmat pakottaa, ja kaveritkin meni sinne, ja onhan se toisaalta aika seksikäskin ala, kun se liittyy mediaan ja kaikenlaiseen, ja siellä tehdään kivoilla välineillä kivoja hommia, mutta tuota mä en jaksa uskoa että nuorella ihmisellä on kauheen kirkkaana mielessä mikä tulee, eikä herran jumala voi ollakaan! Täähän on vasta niinku perusjuttuja." (Päällikkö, maakuntaradio.) Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon, että mikään kouluaste ei tämän osaamistarveselvityksen puitteissa näyttäydy ylivertaisena suhteessa toisiinsa Jokaisella kouluasteella on omat erityispiirteensä. Kaikesta kritiikistä huolimatta toisen asteen viestintätutkintoja kiiteltiin esimerkiksi käytännön läheisyydestä. Kritiikkiä tuli esille niin yliopistoa kuin ammattikorkeakouluakin kohtaan. Tutkinnolla ei ole kuitenkaan ratkaiseva rooli työpaikan saamisessa, vaan oma osaaminen ja sen markkinointi ovat ratkaisevat tekijät. "Mut ei niinku maisterit saa sen paremmin töitä videoalalta ku ammattikorkeen käyneet tai ammattikoulun käyneet tyypit, jos tota ei oo näyttöä." (Yrittäjä, TV- ja videotuotannot.) "Mutta välillä tullee semmonenki olo näitten harjottelijoitten kanssa, että se on vaan niin mediaseksikästä olla tämmösellä media-alalla, että ei niinkun ollenkaan oo taipumuksia ihmisellä sinne päinkään. Että jos ne senkin tajuais sen koulun aikana niin sekihän olis jo helepotus heille. Että joskus miettii, että pitäiskö se täällä työpaikalla sanoa, mutta hirveen hankala mennä romuttaan toisen unelmia." (Toimitusjohtaja, valokuvaus- ja viestintäyritys.) 4.2 Opetushenkilöstön valveutuneisuus avainasemassa Osaamistarveselvityksen tuloksista voidaan yleisesti todeta, että spesifit opetussuunnitelmien perusteita koskevat kysymykset olivat erityisen vaikeita informanteille. Kovinkaan yksiselitteisiä vastauksia siihen, mitä av-viestinnän tai kuvallisen ilmaisun perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteista tulisi muuttaa, ei tästä selvityksestä löydy. Lähes poikkeuksetta asiantuntijat totesivat, että eivät osaa sanoa, mitä nykyisistä perusteista tulisi jättää pois tai mitä niihin tulisi lisätä. Osa suorastaan vakuutteli, että opetussuunnitelmat ovat jo sellaisinaan erittäin kattavat. Osan mielestä sisältöä ei voi erottaa tekniikasta, ja osa pohti pitäisikö ilmaisu tulla ennen tekniikkaa vai päinvastoin.

13 11 "Koska mää en kuitenkaan tiedä näitä teiän juttuja niin tarkasti. Se on silleen, että monet asiatki näyttää paperilla hirveen hyvältä, mutta mitä ne sitte, jos tässä lukee vaikka dokumentoiva kuvaus, mitä se kuitenkin sitte pitää käytännössä sisällään ja minkä laatusta se on. Se on niin hirveen vaikee sanoo, että tää paperilla voi näyttää tosi hyvältä." (Valokuvaaja, sanomalehti.) Asiantuntijoiden suhtautumisen taustalla ei liene opetussuunnitelmien perusteiden sisällöllinen ja tavoitteellinen täydellisyys, vaan pikemminkin niiden laaja-alaisuus ja huoliteltu kirjallinen ilmaisu. Kuten edellinen sitaatti osoittaa, perusteista ei käy ilmi miten koulutus käytännössä oppilaitoksissa järjestetään. Mikä on opintojaksojen todellinen sisältö oppilaitoksissa, tai miten nykyaikaisilla ja ammattimaisilla välineillä opetus järjestetään. Opetussuunnitelmien perusteiden tulkinnanvaraisuudellakin lienee osansa koulutuskentän kirjavuudessa. Mikäli asiantuntijoiden näkemyksiin luotetaan, että opetussuunnitelmien perusteet eivät ole suuren remontin tarpeessa, nousee opetushenkilöstön valveutuneisuus, ajanmukaisuus ja työelämäläheisyys sitäkin suurempaan arvoon. Siten opetussuunnitelmien uusimiseen ei tule suhtautua liian innokkaasti, mutta toisaalta tulee välttää uuden tiedon vähättely. Molemmat ovat tulevaisuudentutkimukselle tyypillisiä ansoja, äärimmäisiä asennoitumistapoja. (Mannermaa 2005, 30.) Sanomattakin on selvää, että vuodelta 2001 olevissa opetussuunnitelmien perusteissa on myös vanhentuneita osaamistarpeita, mutta ne tuskin ovat rajoittaneet ammatillisesti valveutunutta opettajaa työn tekemisessä. "Perusasiat ko opettaa, että mihin kuva laitetaan ja mihin tekstiä ja miten sijotellaan ja miten saahaan niinku tasapainosuutta julkasuun tai johonki, se riittää ja muut tulee sitten päästä ja lisäopinnoilla." (Toimitusjohtaja, mainostoimisto.) Monissa asiantuntijanäkemyksissä tuli samaan teemaan liittyen esille käsite "suunnittelutaito". Tällä käsitteellä asiantuntijat tarkoittivat perinteistä käsityöläisyyttä - hiljaista tietoa, jota opitaan työtä tekemällä ja kokeneemman ammattilaisen ohjaamana. Näkemyksissä tuli esille myös "yleinen ammattitaito", jota ei sanallisesti pystytty määrittelemään, mutta sillä tarkoitettiin ammatillisista perustehtävistä suoriutumista. Viestintäalan heikkojen työllistymisnäkymien epäiltiin jopa aiheuttavan osaamisen katoamista. Tältä osin viestintäalojakin voidaan pitää perinteisessä mielessä käsityöaloina, vaikka tekeminen pitkälti on (tieto)tekniikan parissa työskentelyä. "Minä näen ongelmana siinä suhteessa, että kun alalle ei saada nuoria ihmisiä, tekijöitä, johtuen tästä, että vanhojen tilalle ei palkata uusia jo hyvissä ajoin oppimaan siinä sivussa, niin valtava kapasiteetti osaamista katoaa näiden ihmisten mukana eläkkeelle." (Ääni- ja valomestari, teatteri.)

14 12 5 Digitaalisuus kaikkien toimialojen tulevaisuutta 5.1 Median laajentuminen verkkoon Tämän osaamistarveselvityksen keskeisin tulos ja kaikkia aloja koskeva tulevaisuuden megatrendi on Internetin ja siihen liittyvien sovellusten merkityksen kasvaminen toimialasta riippumatta. Aluksi todettakoon, että toimialat eivät ole niinkään siirtymässä verkkoon, vaan kyse on toiminnan laajenemisesta. Asiantuntijat eivät osanneet visioida minkään työtehtävän jäävän pois tämän laajentumisen seurauksena. Samassa suhteessa myös alan ammattilaisten osaamista on laajennettava, koska ammattitaito edellyttää perinteisten työtehtävien hallinnan rinnalla myös uutta osaamista - jopa uusia työpaikkoja voi syntyä. "Ja mä uskon, että sen myötä [sähköisen sanomalehden, tek. huom.] voi tulla niinkö uusia tehtävänimikkeitäkin, voi tulla uusia työpaikkoja, siis tämmönen ihminen, joka vastaa riippuu tietysti, kuinka isoja toimituksia tulee ja tarviiko niitä just spesiaalia toimituksia siihen sähköistä lehteä varten, mutta siihen voi tarvita lisää työntekijöitä, en tiedä sitten edes, että väheneekö se sitten toiselta puolelta. " (Valokuvaaja, sanomalehti.) "Yleisten tietoliikenneyhteyksien parantuminen edesauttaa digitaalisen interaktiivisen TV:n kehittymistä merkittäväksi jakelukanavaksi." (Toimitusjohtaja, Digi-TV- ja mobiilipalveluyritys.) "Mitä uutta osaamista sitten tarvitaan, uudenlaisia osaamisia ja, ööh, mä lähinnä uskoisin että webbimaailma on semmonen, että jokaiselta edellytetään kohtuullista tietoa ja ymmärrystä ja ainakin myötämielistä suhtautumista webbimaailman kehittämiseen, mutta kaikilla ei sitä osaamista tietty oo ja tulevaisuudessa jotkut ihmiset erikoistuvat siihen, koska jos sanotaan että maailmanloppu tulee Yleisradion kannalta ja täytyy jostakin luopua niin kolme asiaa jää, ja tää ei ole salaisuus, koska tää on Yleisradion julkaisema, toimitusjohtaja Mikael Jungnerin suulla, silloin jää TV1, silloin jää Radio Suomi ja silloin jää www tai siis yle.fi-nettisivut, ja tää nettipuoli on tää uus joka on nimenomaan tämänkin vuoden ja lähi vuosienkin hyvin keskeinen kehittämisen alue." (Päällikkö, maakuntaradio.) Tämän selvityksen puitteissa voidaankin todeta, että sähköiseen viestintään sekä markkinointi- ja tallenneviestintään liittyvien opintojen yhteyteen olisi tulevaisuuden kompetenssin kannalta välttämätöntä liittää verkkotekniikoiden hallintaa. Viestintä2020-aineisto ei kuitenkaan anna selvää vastausta siihen, miten kyseinen verkko-osaamistarve voitaisiin tarkemmin määritellä. Tässä tilanteessa on ennakoitava myös yleistä verkkotekniikoiden ja -sovellusten kehittymistä. Informanttien

15 13 näkemyksissä ei tässä suhteessa ollut luettavissa asiantuntijuutta tai tarkentavia kysymyksiä ei ole esitetty. Näkemyksissä tuli esille jopa vääristyneitä käsityksiä "nettiin laittamisen" helppoudesta ja toisaalta myös kriittisiä näkemyksiä verkkoon laajentumisesta. "Pitää osata se nettiin laittaminen, minä en sitä tällä hetkellä hallitte, mutta luulisin, että hyvin nopialla koulutuksella minäkin ossaisin esim tuon lehen laittaa netiin, tuon [lehden, tek. huom.], mitä me nyt tehhään. Ja sitten se, että se ei oo vaan tuo pelkkä paperilehti siirrettynä nettiin, vaan että käytetään niitä netin ominaisuuksia sitten, linkityssysteemiä sun muuta ja. Mutta kyllähän siis sitä nykypäivän nuoret ossaa tehä ymmärtääkseni. (naurua)" (Toimitusjohtaja, valokuvaus- ja viestintäyritys.) "Meillä on [lehti Internetissä, tek. huom.], mutta oikeastaan se kaupunkilehden internetvaikeus perustuu siihen, että kun siellä nyt on luotu tietty pohja ja siellä erottuakseen täytyisi olla todella hyvä se nettilehti ja se vaatii silloin teknisiä investointeja ja se ois tavallaan niinkun ihan oma lukunsa, se ei onnistu vasemmalla kädellä sen saman porukan toimesta, joka tekee sitä paperilehteä. " (Päätoimittaja, painoviestintä.) Viestintä2020-aineistossa kävi ilmi abstraktilla tasolla, että verkko-osaaminen eri toimialoilla tarkoittaa lähinnä sisältöjen ja sisältöelementtien jakelua ja versiointia eri päätelaitteisiin. Verkko-osaamiseen voitaneen tässä yhteydessä lukea myös mobiiliympäristöjen hallinta. Pelkän tekniikan hallinnan lisäksi esille tuli myös eri päätelaitteiden ilmaisulliset erityisvaatimukset - millaista kuvakerrontaa esimerkiksi matkapuhelimen pienikokoisella näytöllä on mielekästä esittää. Nämä kysymykset ovat osaltaan arkipäivää jo nykyäänkin, mutta sisältöjen monipuolinen jakelu on tulevaisuudessa yhä yleisempää. "[...] itse asiassa sama toimitus on tehnyt sekä radiota ja telkkaria elikkä samat ihmiset tekee molempiin välineisiin ja entistä enemmän sinne tulee tän vuoden ja ens vuoden ja tulevien vuosien varrella tää nettijulkaisu ja tota siinä ei oikeastaan enää tää väline ole enää se oleellinen asia jos ajattelee niin kun työntekijän näkökulmasta, vaan itse asiassa sen sisällön tuottaminen kaikkiin mahdollisiin julkasuvälineisiin ja ne julkasuvälineet tavallaan niin kun ne on vain yksiä putkia mihin mennään." (Päällikkö, maakuntaradio.) "Tota uusia työtehtäviä tulee varmasti justiinsa semmosessa niin kun teknisessä rajapinnassa toimiville ammattilaisille elikkä esimerkiksi mobiilijakelu, jossa voidaan helposti ottaa jotain niinku ohjelmistollisia asioita mukaan näihin tota tehtyihin sisältöihin ni varmasti niin kun semmosia työtehtäviä tulee paljon lisää." (Toimitusjohtaja, elokuva- ja videotuotantoyritys.) Vaikka verkko on olennainen osa tulevaisuuden mediakehitystä, on se joillain toimialoilla jo osa päivittäistä työskentelyä, vaikka verkko ei perinteisesti ole ajateltu sen toimialan pääasialliseksi kompetenssiksi. Ajankohtaistoimituksista niin lehti, radio kuin televisiokin ovat laajentumassa yhä voimakkaammin verkkoon. Tutkinnon

16 14 suorittaneiden kehitysehdotuksissa tuli yksiselitteisesti esille, että verkko-osaamista tulisi ehdottomasti lisätä viestinnän koulutuksessa, koska se on yleinen osaamistarve niin sähköisessä mediassa kuin markkinointiviestinnässäkin. "Hyvä on tietysti tietää, missä mennään. Esim. radioissa tehdään täysillä nettiä näinä aikoina." (Päivittäistoimittaja, valm. opiskelija; Radio.) "Nettimaailmasta enemmän asiaa, koska nykyään kaikki vaativat tai kaikilla asiakkailla on nettisivut. Sivustojen tekoa ja asiaa Internet-markkinoinnista tulisi lisätä." (Graafinen suunnittelija, valm. opiskelija; kirjapaino.) Verkon voimakas esiintulo aiheuttaa uusia osaamistarpeita myös valokuvauksen osalta. Tulevaisuuden lehtikuvaajan täytyy valokuvan verkkoversioinnin lisäksi hallita myös videokuvaaminen ja videokuvan versiointi. Verkkouutisen kuvitukseen kuuluu yhä lisääntyvässä määrin myös videoleikkeitä, jolloin pelkkä valokuvaaminen ei riitä ammattitaidoksi vaan samalta tekijältä edellytetään myös videokuvaamisen taitoa. Videokuvan kasvava osuus valokuvaamisessa johtaa myös käytännön ongelmiin, koska samalla kuvauskeikalla täytyy kyetä dokumentoimaan videokuvaa verkkoon ja painokelpoista valokuvaa paperilehteen. Miten vastaava tilanne voidaan käytännössä hoitaa, jos kuvaajia on keikalla vain yksi? Tuleeko valo- ja videokuvaaminen tulevaisuudessa myös toimittajan kompetenssiksi? "Kuvaajillahan nousee kuitenkin semmonen asia, että sinne tulee myös sen kuvan tuottaminen sinne verkkoon ja sitten liikkuva kuva. Eli siis kaikki nää videoleikkeet ja muut on tulossa vielä siihen. [...] Voidaan ajatella semmonen tilanne, että jos sä haluut vaikka urheilukilpailusta kuvata sadan metrin juoksun ja sun pitäis ottaa siitä printtilehteen kuva, niin ehkä siinä ei samaan aikaan välttämättä onnistu kuvaamaan sitä videoleikepätkää, ellei laita sitte koko kaheksan riviä laajakulmalle, että kyllä niistä joku voittaa sit ja se kuvaa itekseen sen pätkän." (Valokuvaaja, sanomalehti.) 5.2 Tekninen osaaminen toisen asteen vahvuudeksi Karkeasti yleistettynä voidaan aineiston perusteella todeta, että toisen asteen viestintäkoulutuksen vahvuus on sen teknisessä osaamisessa. Teknisellä osaamisella tässä yhteydessä tarkoitetaan käytännön läheisyyttä, työkalujen ja -menetelmien hallintaa. Asiantuntijoiden odotukset toisen asteen viestintäkoulutuksen suhteen ovat suorittavissa työtehtävissä. Viestintä2020-aineistolle on tyypillistä, että informantit eivät luetelleet spesifejä ohjelmistoja tai laitteistoja, joita heidän työympäristöissään tulisi hallita. Voidaan olettaa, että tätä sujuvaa teknistä osaamista pidetään itsestään selvyytenä, ja esimerkiksi rekrytointien yhteydessä muut kompetenssit nousevat olennaisemmiksi kuten aiemmin mainittu suunnittelutaito, vuorovaikutustaidot ja asennoituminen työn tekemistä kohtaan. Tekniikan hallinta on osaamisen lähtökohta.

17 15 "Niin, tuo tekninen osaaminen, että sanottasko tietotekniikan hallinnan vaatimukset on niinko ensimmäinen. Että kun sen osaa, niin silloin on meillähän on ollu, eilen oli viimisen päivän tässä harjoittelija, jolla oli kohtalaisen hyvät tekniset, ainakin perusosaaminen, sehän niinkö lähtee siitä, että siitä lähetään sitten opettamaan eteenpäin." (Toimitusjohtaja, mainostoimisto.) "Se on niinku jos yhden nimikkeen sisällä on tälläisiä niin kahden nimikkeen sisällä niin missä menee se osaaminen et sit tietysti media-assistentissa se assistentti vähän viittaa siihen että ollaan niin enemmän avustavissa ja teknisissä tehtävissä, mut sit käytännön kentällä on tullut sellaisia henkilöitä vastaan jotka ovat käyneet media-assistentin koulutuksen mutta niillä on ollut paljon paremmat valmiudet käytännön työn tehtäviin sitten kuin näillä medianomeilla ja tota sit se käytännön osaaminen on korvannut mahdollisen sisältöosaamisen puutteen." (Freelancer, uutis- ja ajankohtaistoimitus & videotuotannot.) "Ja media-assistenttikoulutuksen ongelma on se kun sen nimenomaan pitäis olla se koulutus jonka pitäis tietää mistä napista painamalla tai miten tietyt vempaimet toimii, niin tota, niin kyl ne aika hyvin on työllistynyt tuonne tuotantopalveluihin, tv-tuotantopalveluihin tiedän, radio puoleltahan tekniset tehtävät on jo hävinnyt, tiedän, täysin kokonaan pois, siellä ei ole kuin muutama kourallinen enään ja nekin on nyt Ylen puolella ja Maikkarin puolella." (Ohjelmapäällikkö, televisioyhtiö.) Informanttien oletukseen ja odotukseen koulutuksen teknisyydestä voidaan todeta, että koulutus ei nykyään kaikilta osin täytä näitä vaatimuksia. Esimerkiksi tutkinnon suorittaneiden joukosta tuli paljon kritiikkiä varsinkin av-viestinnän koulutuksen tasosta, joka ei ole riittävän teknispainotteista ja työelämäläheistä. Teknistyminen on viestintäalan selkeä megatrendi. Tältä osin on vaikea kuvitella, että viestintäalan ammattikorkeakoulutus pystyisi nykyisellä kehityssuunnallaan vastaamaan tähän samalla uskottavuudella kuin toinen aste. Joissain näkemyksissä viestintäalan toivottiin kehittyvän jopa atk-tuen ja kalustohuoltotöiden suuntaan. "Graafiselle suunnittelijalle paino on ehkä se tärkein yhteistyökumppani asiakkaan lisäksi. Graafikon tulisi tietää, millainen materiaali on painokelpoista! Aika noloa siirtyä työelämään tietämättä mitä ovat bleedit, millaiset leikkuumerkit työssä tulisi olla, mitä tarkoittaa 4/1 tai 4/0. Perustutkinnon omaava on kuitenkin duunari, ei mikään huippudesigneri. Perustutkinnon omaava ei todellakaan selviä työelämästä pelkällä perustiedoilla fotarista eikä taidehistorian termien muistaminen auta." (Painopinnanvalmistaja, valm. opiskelija; digitaalipaino.) "En tiedä onko mitään uutta mutta semmonen perusosaaja semmonen perustutkinnon suorittanut niin jos ajatellaan ajankohtaistoimitusta niin hän vois työllistyä siellä mediatoimittajan rooliin, jolloin hän ei olisi niin sisältö vastuussa mutta hän olis isommissa juttukeikoissa se tekninen apu ja hän todennäköisesti pitäisi yllä leikkauskalustoa, ymmärtäisi koneiden sisällöstä softien kuin fyysisten olemustenkin puolelta mitä ne ovat syöneet ja ehkä ohjais lähetyksiä eli ei sisällöllistä mutta näitä rippeitä joita on jäänyt puhtaasti teknistä toteutusta. (Freelancer, uutis- ja ajankohtaistoimitus & videotuotannot.)

18 16 Digitalisoitumisen myötä työkenttä muuttuu yhä teknisemmäksi ja työskentely ohjelmistopohjaiseksi. Tietotekniikan myötä vikojen etsintä ja ongelmien ratkaiseminen nousevat suureen arvoon. Digitalisoitumisen myötä työ ei kaikista ennakkokäsityksistä huolimatta ole helpottunut, vaan asiantuntijoiden mielestä tilanne on päinvastainen. Tietotekniikka tuo mukanaan omat ongelmansa, vaikka ne joiltain osin helpottavat tai jopa poistavatkin vanhoja käsityön tai analogitekniikan työvaiheita. Teknisen hallinnan osalta toisen asteen viestintätutkinnoilla on selkeä rooli työelämässä, mikäli tämä näkökulma otetaan tutkintojen kehittämisessä huomioon. Raittila et al. toteavat raportissaan, että työelämässä tarvittaisiin enemmän muun muassa tekniseen osaamiseen paneutuneita ja koulutus ehkä painottuu liiaksi kulttuuriin (Raittila et al. 2006, 105). "[...] ja teknologia on sen verta epäkypsää että johtajat kun aina tekee investointeja isoja kymmenien miljoonien investointeja ni nää aina kuvittelee että nyt se teknologia on tuonut ikään kuin humaanin helpotuksen ja nyt kaikki on hirveän helppoa ja tästäpä vaan nää asiat niin hoituu tän digitaaliteknologian avulla, katinkontit! Sehän tuo aina lisää epävarmuutta (naurua) järjestelmät ei pelaa, on yhteensopivuus ongelmia ja niin edelleen ja sitten niissä on koko ajan bugeja ja kaikkea ongelmaa että ei tää, et on tää valitettavaa se muuttuu entistä kaoottisemmaksi tää työelämä tällä puolen." (Ohjelmapäällikkö, televisioyhtiö.) "Eri ohjelmien soveltaminen, että se lähinnä tulee kasvamaan. Tietokoneet tulee mukaan monessa muussakin, alkaa tulemaan etäjuttuja tosi paljon. Halutaan pitää kokous samaan aikaan Levillä ja samaan aikaan samalla porukalla on kokous, jossain toisella puolella maailmaa ja niiden välillä tulee olla kuva- ja ääniyhteys ja käytetään myöskin reaaliaikaisesti sitä, että pystytään keskustelemaan ja neuvottelemaan. Tämä tuntuu siltä, että se menee koko ajan vaikeammaksi." (Yrittäjä, tapahtumatekniikka.) Niin av-viestintää kuin kuvallista ilmaisuakin on pidetty perinteisesti hyvin luovina aloina. Viestintä2020-aineiston perusteella varsinkin av-viestinnän tutkinnon tulisi siirtyä vielä enemmän tekniseen suuntaan. Tämä näkemys nousi määrällisesti varsin merkittävään asemaan aineistossa. Näkemykset luovuuden ja sisältötuotannon merkityksestä näissä tutkinnoissa oli määrällisesti pienempi, mutta sen merkitystä ei suinkaan väheksytty. Se ei kuitenkaan aineiston perusteella näyttäydy koulutuksen ensisijaisena kehittämiskohteena. Tilanne voidaan tulkita siten, että tekninen osaaminen on lähtökohtaisesti se perusosaaminen, johon omaa ammattitaitoa ja luovuutta ryhdytään rakentamaan. Toisaalta kappale 7 osoittaa, että yleissivistyksen puute on joillakin toimialoilla myös toisen asteen tutkintojen rasite tai jopa este työpaikan saannille. "Samoin kun juuri tämmöset asiat, että tämmöset tekniikat tämmöseen tuotantoon. Samoin kuin se, että myöskin ehkä sanotaan tekniikat minkälaista tietokonneista ko puhutaan ja ko niillä työskennellään että minkälaisella ohjelmalla minkäkilaista työtä kannattaa tehhä. [...] Ja sitte se tuolta tekniikan puolelta vielä, että tuossa perustaidoissa minusta jo kuvasta puhutaan, varsinki kuvasta, niin se, että minkätasosia ne kuvat täytyy olla, ko moni ei ossaa ko tuon nettihomman.

19 17 Ne luulee, että tuo 72-linjanen kuva riittää joka paikkaan - 'sehän on niin hyvän näkönen siellä netissä', ruudulla." (Yhteyspäällikkö, mainostoimisto.) Viestintäalojen voimakkaan teknistymisen myötä sen voidaan ajatella myös määrittyvän sukupuolisesti, mikä voidaan nähdä tulevaisuuden uhkakuvana. Teknisiä aloja valitettavan yleisesti pidetään miehisinä. Nykytilanne kuitenkin osoittaa, että sukupuolella ei ole (enää) merkitystä viestintäalan työllistymisnäkymille. Eikä muutos teknisempään suuntaan muuta tilannetta sukupuolittuneeksi. Teknisen kehityksen voidaan päinvastoin todeta tasa-arvoistavan työmahdollisuuksia viestintäalalla. "Digitalisoituminen on keventänyt kalustoa, se on mahdollistanut myös naisille sellaisia työtehtäviä mitkä ennen ovat olleet perinteisesti miesten työtehtäviä ja näinhän oli joku kymmenen vuotta sitten ala oli hyvin miehinen, mä olen itse tehnyt töitä työyhteisöissä, joissa mä olen ollut ainut naispuolinen työntekijä." (Freelancer, uutis- ja ajankohtaistoimitus & videotuotannot.) Teknisen osaamisen suhteen tullaan lopulta sen kysymyksen eteen, että missä määrin sitä tulisi opintosuunnitelmien perusteisiin lisätä. Mihin media-assistentin ja kuvaartesaanin rajapinta vedetään suhteessa esimerkiksi tekniikan alan tutkintoihin? Esimerkiksi verkkosivujen tuottamisen osalta aineistossa on nähtävissä, että markkinointiviestintä on laajentumassa paperiesitteistä yhä enemmän verkkosivuille. Lisäksi osa pienistä yrityksistä siirtää koko liiketoimintansa verkkoon. Tekniset ja laadulliset vaatimukset verkkosivujen toiminnoille ja palveluille kasvavat, jolloin pelkkien staattisten verkkosivujen tuottaminen ei enää riitä. "Just haastattelin yhtä professoria, joka on tutkinu nuita web-palveluja. Se oli ihan varma, että nuo web-palvelut, mitä tällä hetekllä on, niin ne on vasta niinku lapsenkengissä, että ne kehittyy huimasti tässä muutaman vuoden päästä. Että yhä enemmän ihmiset hakee sieltä niitä palveluja ja hakee sitä tietoa ja ne pittää niitten palvelujen ola mahollisimman helpot. Siihen ollaan menossa ja se niinku yrityksillä ennen kaikkea näkkyy, että pittää osata oivaltaa ne palvelut, mitä meijänki asiakkaat hakkee ja haluaa ja osata antaa niitä myös netin kautta." (Toimitusjohtaja, valokuvaus- ja viestintäyritys.) "Tietokantapohjaiset ratkaisut yleistyvät edelleen. Tietokannat tulevat todella vahvasti ja myös opiskelijoiden tulisi ainakin ymmärtää tietokantoja." (Lähdettä ei ilmoitettu.)

20 18 6 Moniosaamisen haasteet 6.1 Perusosaamisesta moniosaajuuteen Perusosaamisen luonnetta on jo osittain sivuttu aiemmin tässä selvityksessä. Haastatteluissa informanteilta kysyttiin, millaista perus-, moni- ja erikoisosaamista alan perustutkinnon suorittaneelta ammattilaiselta edellytetään toimialallanne seuraavien 5-15 vuoden aikana. Saatujen vastausten käsitteleminen on ongelmallista, koska käsitteitä ei avattu informanteille. Jokainen tulkitsi osaamisen tasot eri tavoilla. Toisen mielestä jokin osaamisalue on moniosaamista, kun puolestaan toinen kutsui sitä erikoisosaamiseksi. Käsitteiden tulkinnassa löytyy varmaan eroavaisuuksia myös haastattelijoiden kesken. Tämän selvityksen tulosten eli osaamistarpeiden kartoituksen kannalta sillä ei varsinaisesti ole merkitystä, mutta se hankaloittaa osaamisen roolittamista. Ehkä yllättäenkin perusosaaminen ymmärrettiin usein käsillä tekemiseksi, "kynä ja paperi" -työskentelyksi. Kahdessa tapauksessa valmistuneet opiskelijat kritisoivat, että perinteinen käsillä tekeminen esimerkiksi piirustus ei ole riittävästi sidottu muihin ammatillisiin aineisiin, jolloin sen merkitys osana ammatillista kehittymistä on jäänyt epäselväksi. Toisaalta työnantajataholta ei tullut kritiikkiä käsillä tekemisestä (sitä jopa puolusteltiin), mutta sen sijaan usein toivottiin, että taiteellisen tuotannon sijasta koulutus keskittyisi enemmän suorittaviin työtehtäviin. Kuten jo edellisessä kappaleessa mainitsin, se ei sulje pois luovuuden merkitystä osana koulutusta, mutta se tämän selvityksen valossa ole toisen asteen viestintäkoulutuksen fokus. Toisaalta täysin teknistä työtä viestinnän alalta ei taida löytyäkään, vaan työtehtävät edellyttävät aina myös jonkinasteista luovuutta. "Mielestäni tällä hetkellä oppimistavoitteet painottuu liian taiteelliselle ja taidepuolelle, enemmän siinä perustutkinnossa pitäisi painottaa, että se on kuitenkin hyvin perusammatillista taitoa, eikä niinkään taidetta. Raakaa työtä." (Yrittäjä, tapahtumatekniikka.) "Aikataulun ja kustannustehokkaan työskentelyn selvittäminen opiskelijoille realistisesti tärkeää. Opiskelijoille pitäisi selvittää alan todellisuus, jotta väärät mielikuvat korjaantuvat. Opetussuunnitelman toteutus pitäisi kääntää ajallisesti: ei hiilipiirustusta ja taidehistoriaa ensimmäisenä vaan käytännön tekemistä." (Toimitusjohtaja, mainos- ja markkinointitoimisto.) Pelkkää tekniikkakoulutusta toisen asteen viestintäkoulutuksesta ei ole tarvetta tehdä. Värioppi ja sommittelu puolustavat paikkaansa niin kuvallisen ilmaisun kuin avviestinnänkin koulutuksessa. Kuten edellinen sitaatti osoittaa, näiden opintojen sijaintia ja asiayhteyttä opetussuunnitelmassa ja koulutuksessa tulisi harkita uudelleen. Näkemyksistä voidaan tulkita, että perinteinen käsillä tekeminen ja ammattiaineet eivät

21 19 kohtaa koulutuksessa. Taitoja ei osata soveltaa tai niiden yhteyttä toisiinsa ei ymmärretä. Äänitekniikan alalla asiantuntijat totesivat, että perusosaaminen on teknisen taidon lisäksi sitä, että "korvat ovat päässä". Tätä voitaneen suoraan verrata sommittelun ja väriopin rooliin kuvallisilla aloilla. "Opintojen aikana käsillä tekeminen ja tietokoneella tekeminen pitäisi limittyä tasaisesti, eikä opintojen alku saisi olla käsintekemispainotteista. Käsin tekemisen tärkeys jää todennäköisesti opiskelijalle epäselväksi." (Yrittäjä, graafinen suunnittelu.) "Niin kyllä, ne perusjutut on olemassa, esimerkiks jos kuvaamisesta puhutaan niin on olemassa kaikki sommittelut, väriopit, nehän nyt on aina olemassa ja se on se lähtökohta ja pohja, että se kannattaa olla vahva, ja kuvan ymmärtäminen ja lukeminen." (Valokuvaaja, sanomalehti.) Perusosaamisen lisäksi toisen asteen viestintäkoulutuksen tulisi olla moniosaamiseen tähtäävää. On syytä kuitenkin pohtia kriittisesti missä määrin toisella asteella ehditään moniosaamiseen paneutua, jos opiskeluaika on vain kolme vuotta. Aineiston perusteella moniosaaminen on määrällisesti vahvempi viesti kuin erikoisosaamisen tarve. Toisaalta moni- ja erikoisosaamisen tarpeen suhde ei ole selkeä tai se ei ole edes dualistinen, jolloin voitaisiin todeta, että tilanne on "joko tai". Toimialakohtaisia osaamistasojen tarpeita on kuitenkin havaittavissa. Moniosaamisen puolesta tuli kuitenkin esille vakuuttavia argumentteja työelämästä. Todettakoon, että kummankin kaltaisia ammattilaisia tarvitaan viestintäalalla, ja ihannoitu työntekijän on tietysti näitä molempia. Moniosaamisen piirteet istuvat kuitenkin paremmin toisen asteen perustutkintoihin. "No varmaan moniosaajia eli ihmisen tulis osata kaikki tehdä itse, varsinkin kuvapuolella pitäis osata kuvat, valaista ja äänittää elikkä yksi ihminen tekee ne kaikki mut sit taas jos palataan, mietitään elokuvapuolta niin siellä taas ei tosiaankaan mene näin, vaan siellä taas tarvitaan niitä erityisosaajia jotka osaa jonkun valaisun äärettömän hyvin tai kuvauksen hyvin tai niin elikkä joka alalle tarvitaan siellä puolella taas niitä erikoisosaajia." (Yrittäjä, elokuva- ja videotuotannot.) Moniosaamisen problematiikka on siinä, että koulutus on Viestintä2020-aineiston perusteella jäänyt liian yleiselle tasolle. Tutkinnon suorittaneiden keskuudessa on käsitys, että koulutuksen aikana on saatu liian laaja ja pinnallinen kosketus viestintäalaan. Työnantajien käsitys on samansuuntainen - moniosaaminen on yhtä kuin se, että tietää kaikesta vähän, mutta mitään ei osaa riittävästi. Kärjistetysti tämän hetkistä tilannetta voitaisiin kuvailla näin. Aineistossa esille tulleet moniosaamisen piirteet eivät kuitenkaan ole kovinkaan laajoja. Moniosaamista ei tule ymmärtää kaiken mahdollisen pintaraapaisuna. Sen sijaan on syytä miettiä kriittisesti, mistä lähtökohdasta moniosaamisen epäonnistumista tulee lähteä ratkaisemaan? Onko vika opetussuunnitelmien perusteissa vai opetusjärjestelyissä?

22 20 "Rakenne on monipuolinen [kuvallisen ilmaisun pt; tek. huom.], mikä oli sekä hyvä että huono asia. Monilla jäi tunne, että tietää kaikesta vähän, muttei mistään riittävästi, mutta se kai on monissa muissakin perustutkinnoissa." (Opettaja, valm. opiskelija; kansalaisopisto.) "Siitä lähtien ko meilleki rupes harjoittelijoiks tulemaan tämmösiä media-alan opiskelijoita, niin meillä niinkö ensimmäinen ajatus oli täällä meijän yrityksessä, että ne osas hirveesti niinkun... ne osas hirveen eri asioista, mutta aika vähän. Että hirveesti vähän tiiettiin netistä ja vähän taitosta ja vähän valokuvaamisestaki ja mutta sitten se, mitä ne sitten ihan oikeesti osas siinä, niin se kyllä oli tosi vähästä. Minusta se on edelleen vähän sillain." (Toimitusjohtaja, valokuvaus- ja viestintäyritys.) Voidaankin olettaa, että moniosaamiseen tähtäävä koulutus ei ole tähän mennessä ollut työelämälähtöistä. Kurssitarjonta on ollut hajanaista ja erillään toisistaan, mutta eri oppiaineita sisältäviä työelämälähtöisiä toimintatapoja ja projekteja ei ole riittävästi mallinnettu kouluympäristöissä. Tätä tulkintaa tukee myös aineistossa esiintyvät näkemykset siitä, että tulevaisuudessa, toimialasta riippumatta, korostetaan "alusta loppuun" -ajattelutapaa saman tekijän toimesta. Se edellyttää todellista moniosaamista, jossa koko työprosessi tapahtuu yhden henkilön tekemänä. Näitä prosesseja tulisi mallintaa myös koulutuksessa. Samaa näkemystä tukee myös Suomen viestintäalan työantajatahojen koko. Yritysten henkilöstömäärät ovat pieniä, jolloin henkilöstön mahdollisimman laaja osaamiskirjo on eduksi työnantajille. Lisäksi tulevaisuuden markkinointiviestinnälle ja tapahtumatekniikalle on tyypillistä kokonaisvaltaiset palvelut. Tämä edellyttää myös yrityksien profiloitumista moniosaamisen tarjoamiseen. Lisäksi eräässä näkemyksessä todettiin, että työpaikkojen vähyyden vuoksi työnhakijan oma osaamiskenttä on syytä pitää laajana. "Graafisen työntekijän työ muuttuu sähköisempään suuntaan. Vaikka tekijä erikoistuisikin painettuun viestintään, on hänen ymmärrettävä muiden medioiden lainalaisuudet. Kiireinen työtahti edellyttää valmiutta tehdä muidenkin alojen töitä tai ainakin kyettävä tekemään päätöksiä koskien toisen erikoisalan ratkaisuja (esim. työkaverin sairastuessa). Vastuu asiakkailta yrityksille ja sitä kautta työntekijöille lisääntyy, koska asiakkaat toivovat kokonaisvaltaista palvelua." (Yrittäjä, mainos- ja viestintäala.) Yhteenvetona moniosaajuudesta voidaankin todeta, että uutis- ja ajankohtaistoiminnassa moniosaaminen on ehdoton edellytys. Markkinointiviestinnässä niin ikään ollaan menossa kohti moniosaamista. Kaupallisissa tuotannoissa hajonta on selvempää ja osaamistarve onkin sidoksissa lähinnä tuotantojen kokoon. Esimerkiksi elokuvatuotannoissa erikoisosaaminen on haluttua. Yksittäisenä ja varsin mielenkiintoisena osaamistarpeena tuli esille erikoistuminen genrealueittain eli erikoistuminen tapahtuisi esimerkiksi jonkin tietyn ryhmän tarpeiden ehdoilla

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Viestinnänala ammatillisessa koulutuksessa

Viestinnänala ammatillisessa koulutuksessa Viestinnänala ammatillisessa koulutuksessa Hankkeen tavoitteet Kehittämistarpeet, päällekkäisyys ja erityispiirteet: Kehittämistarpeet alakohtaisesti: Työelämän tilanne (mm. painoviestintäalan muutos julkaisualaksi)

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto.

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto. yöelämä AMK-jatkotutkinto 2.aste/työelämä AMK-tutkinto yöelämä Erikoisammattitutkinto YÖELÄMÄ yöelämä Ammattitutkinto Perusopetus Perustutkinto Aikaisemmat opinnot yökokemus Itseopiskeltu tieto ja taito

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa TULOKSIA Selvitysraportin julkistaminen 20.4.2016 Helsingin kaupungin työväenopisto Leena Saloheimo Vapaa Sivistystyö ry Selvitys

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Perustetyön valmistelun taustat, aikataulu ja perusteiden valmistelutapa Minna Bálint

Perustetyön valmistelun taustat, aikataulu ja perusteiden valmistelutapa Minna Bálint Perustetyön valmistelun taustat, aikataulu ja perusteiden valmistelutapa 23.11.2016 Minna Bálint Tutkinnon perusteiden uudistamisen reunaehdot Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA Tietoisesti pyrkien vai sattumalta edeten? LitM, KK Väitös 19.2.2016 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Golfliiton liittokokousseminaari 13.2.2016 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

RuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus. Georg Boldt, VTM

RuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus. Georg Boldt, VTM RuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus Georg Boldt, VTM georgmboldt@gmail.com Tausta Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus käynnisti osallistuvan budjetoinnin kokeilun keväällä 2013 Eroaa merkittävästi

Lisätiedot

Työryhmä 1: Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistatko ja tunnustatko?

Työryhmä 1: Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistatko ja tunnustatko? Työryhmä 1: Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistatko ja tunnustatko? Alustus Päivi Niska, koulutuspäällikkö, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Lapin matkailuopisto Opiskelija

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010 Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Sisällys Ennakointikamarin taustaa tavoite toiminta tuloksia ja kokemuksia jatkosuunnitelmat Perustajajäsenet Tavoite

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

REKRYTOIJA, VÄLTÄ NÄMÄ 5 YLEISTÄ VIRHETTÄ

REKRYTOIJA, VÄLTÄ NÄMÄ 5 YLEISTÄ VIRHETTÄ REKRYTOIJA, VÄLTÄ NÄMÄ 5 YLEISTÄ VIRHETTÄ OPAS Pro-Sourcen asiantuntijat Markku Kaijala ja Lasse Pehto kertovat, miten vältät viisi kardinaalivirhettä rekrytoinnissa. VIRHE 1: ET OIKEASTI TIEDÄ, MITÄ ETSIT

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot