Opetushallitus, Ammattiopisto Lappia ISBN (pdf)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetushallitus, Ammattiopisto Lappia ISBN 978-952-13-3758-1 (pdf)"

Transkriptio

1 MIKA LEINONEN & TIMO HAIKOLA Viestintä2020 Audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun perustutkintojen osaamistarpeiden ennakointi Kevät 2008 Opetushallituksen toimeksiannosta, Ammattiopisto Lappia (toim.) Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Tampereen ammattiopisto Koulutuskeskus Salpaus Opetushallitus, Ammattiopisto Lappia ISBN (pdf)

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Viestintä2020-osaamistarveselvityksen taustaa Ohjeita osaamistarveselvityksen lukijalle TEOREETTINEN TAUSTA Ennakoinnin lähtökohdat ja tulevaisuudentutkimus Tulevaisuuden rakentaminen ryhmätyönä TUTKIMUSAINEISTO Informanttien valintakriteerit Aineiston kerääminen asiantuntijahaastatteluilla TOISEN ASTEEN VIESTINTÄKOULUTUKSEN ARVOSTUS Osaamistason vaihtelevuus Opetushenkilöstön valveutuneisuus avainasemassa DIGITAALISUUS KAIKKIEN TOIMIALOJEN TULEVAISUUTTA Median laajentuminen verkkoon Tekninen osaaminen toisen asteen vahvuudeksi MONIOSAAMISEN HAASTEET Perusosaamisesta moniosaajuuteen Erikoisosaajilla kysyntää työnantajakohtaisesti YLEISSIVISTYKSESTÄ VÄLTTÄMÄTÖN KOMPETENSSI Kirjallinen ilmaisu viestinnän perusta Toiselta asteeltako journalistiksi? VUOROVAIKUTUSTAIDOILLA TYÖELÄMÄÄN Työelämäkäytännöt tutuiksi Tiimityöskentely ammattitaitona LÄHTÖKOHTANA LIIKETOIMINNAN PERUSTEET Oma työ ja sen merkityksen ymmärtäminen Kohti yrittäjyyskasvatusta YHTEENVETO...37 LÄHTEET...40 LIITTEET...41

3 1 1 Johdanto 1.1 Viestintä2020-osaamistarveselvityksen taustaa Viestintä2020 on audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun perustutkintojen osaamistarveselvitys vuodelle Selvitys on Ammattiopisto Lappian koordinoima hanke, johon on kutsuttu mukaan muita valtakunnallisia viestintäalan koulutuksenjärjestäjiä: Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, Tampereen ammattiopisto ja Koulutuskeskus Salpaus. Selvitystyön kumppaneiden valinnan perusteena on ollut valtakunnallinen kattavuus ja aiempi yhteistyö muiden kehityshankkeiden yhteydessä. Osaamistarveselvityksen toimeksiantajana ja rahoittajana toimii Opetushallitus. Koulutustarpeiden ennakoinnilla pyritään tuottamaan tietoa siitä, millaista osaamista työelämä tulevaisuudessa tarvitsee, ja miten koulutustarjonnalla voidaan vastata kysynnän ja tarjonnan tarpeisiin (Opetushallitus 2007a). Tämän selvityksen tuottamaa tietoa hyödynnetään av-viestinnän ja kuvallisen ilmaisun perustutkintojen opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen päivittämisessä siten, että koulutuksen järjestäjät voivat ottaa ne käyttöön viimeistään vuoden 2010 tienoilla (Karkama 2006, 5). Audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun perustutkintojen selvitykset tehdään Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan integroidusti. Eri koulutusohjelmia sisältävän selvitystyön integroinnin vuoksi myös tulokset esitellään integroidusti. Tuloksien osalta jakoa eri koulutusohjelmien kesken ei ole tehty, siitäkin syystä, että moni toimiala saattaa työllistää eri koulutusohjelmista valmistuvia opiskelijoita. Haastatteluaineistosta on myös tulkittavissa, että työelämän edustajat eivät myöskään aina nähneet eroa eri viestintäalan koulutusohjelmien välillä, joten tulosten esittäminen työelämälähtöisesti toimialoittain on relevantimpi ratkaisu kuin niiden jakaminen tutkinnoittain. Selvitystyön suunnittelusta ja toteutuksesta on ollut vastuussa Ammattiopisto Lappian viestinnän ja kuvataiteen koulutuspäällikkö Kari Hilli. Koulutuksen järjestäjien välisenä koordinaattorina on toiminut kouluttaja Timo Haikola. Hän on myös ollut vastuussa selvityksen tutkimussuunnitelmallisesta osuudesta. Tämän loppuraportin on laatinut opettaja Mika Leinonen, joka on myös laatinut tämän selvityksen osaraportin Pelaamalla tulevaisuuden ammattiin - Ehdotus toisen asteen ammatillisen pelikoulutuksen tavoitteiksi ja sisällöksi (2007). Selvityksessä käytetyn haastatteluaineiston ovat keränneet Taulukossa 1 mainitut henkilöt.

4 2 TAULUKKO 1. Viestintä2020-osaamistarveselvityksen haastattelijat Haastattelija Annika Rytkönen Katri Koskela Tuomas Rajaniemi Mika Leinonen Mika Väisälä Ari Lehto Juha Pitkänen Tuomo Veijanen Oppilaitos Ammattiopisto Lappia Ammattiopisto Lappia Ammattiopisto Lappia Ammattiopisto Lappia Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Tampereen ammattiopisto Tampereen ammattiopisto Koulutuskeskus Salpaus Osaamistarveselvitykselle on nimetty ohjausryhmä (Taulukko 2), joka koostuu Ammattiopisto Lappian viestinnän ja kuvataiteen ammatillisesta neuvottelukunnasta. Ohjausryhmän roolina on ollut palautteen antaminen tutkimussuunnitelmasta sekä lausunnon antaminen loppuraportin tuloksista. Lisäksi kunkin koulutuksen järjestäjän ammatillinen neuvottelukunta tai sitä vastaava toimielin on käsitellyt oman oppilaitoksen osuuden selvitysraportissa ennen toimittamista projektin koordinaattorille lopullista yhteenvetoa varten. TAULUKKO 2. Viestintä2020-osaamistarveselvityksen ohjausryhmä Nimi ja asema Eero Säily, aluepäällikkö Soile Suvanto, uutispäällikkö Pasi Lento, yksikönjohtaja Jukka Halttunen, toimitusjohtaja Jaakko Heikkilä, valokuvaaja Tommi Lappalainen, varatoimitusjohtaja Mikko Palolahti, luottamushenkilö Markku Niva, kulttuurialan koulutusjohtaja Kari Hilli, viest. ja kuvat. koulutuspäällikkö Annika Rytkönen, kuval. ilm. lehtori Toimiala YLE, Radio Perämeri YLE, Pohjois-Suomen TV-uutiset Mainostoimisto Avalon Oy PS-Paino Värisuora Oy Studio Blue Oy Joulupukki TV Oy Keminmaan kansalaisopisto Ammattiopisto Lappia Ammattiopisto Lappia Ammattiopisto Lappia 1.2 Ohjeita osaamistarveselvityksen lukijalle Tässä osaamistarveselvityksessä keskitytään audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun perustutkintojen opetussuunnitelmien sisältöihin. Selvityksen ulkopuolelle jäävät siten vastaavat ammatti- ja erikoisammattitutkintojen näyttötutkintojen

5 3 perusteiden sisällöt. Sisältöjen lisäksi selvityksessä sivutaan myös rakenteellisia kysymyksiä. Selvityksessä haluttiin tietää, miten asiantuntijoiden mielestä viestintäala tulee muuttumaan eri toimialoilla seuraavien 5-15 vuoden aikana. Tässä selvityksessä viestintäalalla tarkoitetaan sekä av-viestinnän että kuvallisen ilmaisun perustutkintoja. Osaamistarveselvityksen tulokset käsitellään induktiivisesti eli aineistopohjaisesti. Vaikka selvitystyö onkin tehty nykyisten opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta, on tulokset mielekkäämpää esittää aineistosta nousseiden teemojen mukaisesti. Osaamistarpeiden lokerointi opintokokonaisuuksittain tai edes koulutusohjelmittain on vielä tässä vaiheessa opetussuunnitelmien kehittämistyötä melkoinen haaste. Tämän tutkielman tavoitteena on välittää työelämän näkemykset av-viestinnän ja kuvallisen ilmaisun osaamistarpeista vuodelle Asiantuntijoiden näkemyksistä voidaan jo tässä vaiheessa todeta, että suoraan tiettyihin opintokokonaisuuksiin kohdistetut kysymykset olivat lähes poikkeuksetta informanteille erityisen vaikeita. Tämän selvityksen tulosten kannalta on olennaista, etteivät haastattelut keskittyneet ainoastaan nykyisten opetussuunnitelmien purkamiseen vaan asiantuntijat saivat esittää myös teemoihin (esimerkiksi tekninen kehitys, yrittäjyys) liittyviä näkemyksiä vapaasti visioiden. Muutoin tulokset olisivat jääneet laihoiksi. Siksikin tulokset on syytä esittää suurempina kokonaisuuksina asiantuntijoiden näkemysten mukaisesti. Kun opintosuunnitelmien perusteisiin koskevia näkemyksiä myöhemmin esitetään, mainitaan kyseessä oleva perustutkinto aineistolainauksen yhteydessä. Liiallista opintokokonaisuuskeskeistä lokerointia välttämällä pyritään myös siihen, että tämän selvityksen tulokset eivät johtaisi pelkkiin kosmeettisiin muutoksiin opetussuunnitelmien sisällöissä. Tämä osaamistarveselvitys tulee lukea ennen kaikkea luovasti ja ennakkoluulottomasti. Tulevaisuudentutkimuksen suurimmat virheet tehdään niin sanotuissa ajattelun ansoissa, jolloin voidaan langeta esimerkiksi paradigmasokeuteen (Mannermaa 2004, 23). Paradigmasokeudella tarkoitan sitä, ettei osaamistarpeiden soveltamismahdollisuuksia nähdä riittävän laajasti. Vastuuta jää siten myös tämän selvityksen lukijalle itselleen.

6 4 2 Teoreettinen tausta 2.1 Ennakoinnin lähtökohdat ja tulevaisuudentutkimus Viestintä2020-osaamistarveselvityksen keskeisimpänä kirjallisuuslähteenä on Tampereen yliopiston julkaisema Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet - hankkeen loppuraportti Viestintäkoulutuksen nousukäyrä - Monta tietä unelmaammattiin ja suureen pettymykseen (2006). Sama raportti on myös motivoinut Ammattiopisto Lappian valtionavustuksen hakemista tätä osaamistarveselvitystä varten. Myös Opetushallitus korostaa, että keskeinen laadullisen ennakoinnin lähtökohta on runsaan jo olemassa olevan tiedon kartoittaminen ja hyödyntäminen (Karkama 2006, 16). Aineiston kokoamista on määritellyt Opetushallituksen ohjeistus Laadullinen ennakointi opetussuunnitelman tukena (2006). Viestintä2020-osaamistarveselvitys on toteutettu laadullisin tulevaisuudentutkimuksen menetelmin. Tutkimusmenetelmällistä toimintaa on konsultoinut emeritusprofessori Pirkko Anttila. Hän luennoi tulevaisuudentutkimuksesta ja konsultoi tulevaisuusverstaan toimintamenetelmästä silloisessa Länsi-Lapin ammattiinstituutissa (nykyään Ammattiopisto Lappia). Paikalle oli kutsuttuna koko kulttuurialan henkilökunta, Viestintä2020-selvityksen ohjausryhmä ja muiden selvitykseen osallistuvien koulutuksen järjestäjien edustajat. Anttilan suosituksesta selvitystyöhön osallistuneet opettajat valitsivat koordinaattori Haikolan johdolla tutkimusmenetelmäksi tulevaisuusverstaan. Tässä osaamistarveselvityksessä sovelletaan osittain tulevaisuusverstaan työmenetelmiä. Varsinkin selvitystyön alkuvaiheessa verstaan toiminta oli erittäin aktiivista, kun työryhmässä pohdittiin muun muassa haastattelukysymyksiä. Viestintä2020-selvityksen niukkojen resurssien vuoksi vastuu siirtyi ennakointityön edetessä yhä enemmän tulevaisuusverstaalta Haikolalle ja loppuraportin kirjoittajalle, jolloin tulevaisuusverstaan lisäksi tuloksia tarkastellaan myös megatrendien ja heikkojen signaalien näkökulmista (Mannermaa 2004, 73 & 113). 2.2 Tulevaisuuden rakentaminen ryhmätyönä Tulevaisuusverstas on useita vaiheita sisältävä ryhmätyömenetelmä yhteisön, yrityksen, kunnan tai muun vastaavan organisaation ajankohtaisen ongelman ratkaisemiseksi tulevaisuusnäkökulmasta tai tulevaisuuden vaihtoehtojen kartoittamiseksi (Anttila 2005, 399). Tulevaisuusverstaassa pyritään tunnistamaan tutkittavan kohteen uhkat, mahdollisuudet ja kehittämisen painopisteet (Mannermaa 1999, 47). Osallistujat nähdään oman alueensa tai ammattialansa asiantuntijoina, joita yhdistää yhteinen organisaatio (Mannermaa 1999, 49). Asiantuntijuuden vahvistamiseksi Viestintä2020- selvityksessä on ammatillisesta neuvottelukunnasta koostuva ohjausryhmä.

7 5 Tyypillisessä tulevaisuusverstaassa on valmisteluvaihe ja kolme verstasvaihetta. Valmisteluvaihe voi sisältää teemasta päättämisen ja tiedottamisen sekä käytännön järjestelyt. Ongelmavaiheella aloitetaan varsinainen verstas, ja siinä esitetään aihetta kohtaan koettu epätoivo, kritiikki ja kielteiset näkökohdat. Visiointivaiheessa vastataan aiemmin esitettyyn kritiikkiin omilla toiveilla, haaveilla, kuvitelmilla ja vaihtoehtoisilla ideoilla. Ideoista valitaan kiinnostavimmat niin sanotut unelmaluonnokset, jotka työstetään edelleen ratkaisuehdotuksiksi. Todellistamisvaiheessa palataan takaisin nykytodellisuuteen ja punnitaan kriittisesti mahdollisuuksia toteuttaa aloitteita. Tämä jälkeen seuraa vielä kerran mielikuvavaihe, jossa kaadetaan esteitä ja suunnitellaan toteuttamishanketta. (Anttila 2005, 401.) Tässä selvityksessä tulevaisuusverstasta on sovellettu siten, että sen toiminta on keskittynyt lähinnä valmisteluvaiheeseen. Käytännön järjestelyihin, haastattelukysymysten laadintaan ja toimialojen valintaan on osallistunut laajin verstaskokoonpano. Tulevaisuusverstas on ollut laajimmillaan kuusi henkilöä Ammattiopisto Lappiasta. Ongelma-, visionti- ja todellistamisvaiheissa vastuu on siirtynyt yhä pienemmälle ryhmälle lähinnä opetusvelvollisuuksiin liittyvistä syistä. Jokseenkin vajaaksi jääneen verstastoiminnan vuoksi on perusteltua ottaa tulosten tarkastelun avuksi myös muita tulevaisuuden tutkimuksen teorioita. Megatrendit eli kehityksen suuret aallot ovat sellaisia ilmiöitä tai ilmiökokonaisuuksia, jolla voidaan nähdä olevan toteutuneen kehityksen perusteella tunnistettava suunta, ja jonka uskotaan jatkuvan samansuuntaisena myös tulevaisuudessa (Mannermaa 2004, 73). Aineiston käsittelyvaiheessa oli tunnistettavissa, että suurin osa asiantuntijanäkemyksistä oli verrattavissa tulevaisuudentutkimuksen dosentti Mika Mannermaan määritelmään megatrendeistä. Täysin yksimielistä tai koherenttia aineisto ei ollut, joten tuloksissa otetaan esille myös niin sanottuja heikkoja signaaleja. Niillä tarkoitetaan tässä selvityksessä niitä näkemyksiä, joilla ei ole selvää vertailukohtaa viestintäalan kehityksessä tai ne muutoin poikkeavat radikaalisti megatrendeistä (Mannermaa 2004, 113).

8 6 3 Tutkimusaineisto 3.1 Informanttien valintakriteerit Informanttien valintakriteereinä olivat valtakunnallinen kattavuus ja toimialojen monipuolisuus - eli selvityksessä mahdollisimman moni viestinnän toimiala olisi edustettuina. Audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun toimialojen lisäksi edustettuna on niitä sivuavia toimialoja, jotka kuitenkin työllistävät myös viestintäalan ammattilaisia. Vastaajiksi on pyritty valikoimaan henkilöitä, joilla on kokemusta ja näkemyksiä. Informanttien valinnassa tuli noudattaa Timo Haikolan ohjeistuksen mukaisesti Taulukossa 3 esitettyjä toimialajakoja. TAULUKKO 3. Toimialajako informanttien valinnassa (Raittila et al. 2006, 22.) Toimialat 1. Painoviestintä (esimerkiksi lehdet ja kirjapainot) 2. Sähköinen viestintä (esimerkiksi radio- ja tv-kanavat) 3. Tallenneviestintä (esimerkiksi elokuvatuotanto, peliteollisuus) 4. Markkinointiviestintä (esimerkiksi mainos- ja mediapalvelut) 5. Muut alan palvelut (esimerkiksi laitevuokraamot, tapahtumajärjestäjät) 6. Muut työpaikat, jotka työllistävät taide- ja viestintäalan ammattilaisia (esimerkiksi taiteilijat ja merkittävät alueelliset työnantajat) Haastatteluja kertyi yhteensä 67 kappaletta. Haastattelujen laajuus ja kattavuus voidaan todeta Taulukosta 4. Kuten oheinen taulukko osoittaa, näin karkealla toimialaluokituksella ei voida suoraan jaotella, mitkä toimialoista voisivat kuulua avviestinnän ja mitkä puolestaan kuvallisen ilmaisun piiriin. Työnantajat ovat pitkälti samoja, mutta tutkintojen erot tulevat ilmi niiden työnkuvassa. TAULUKKO 4. Haastattelujen laajuus ja kattavuus Toimiala Haastattelujen määrä (kpl) 1. Painoviestintä 9 2. Sähköinen viestintä 6 3. Tallenneviestintä Markkinointiviestintä Muut alan palvelut Muut työpaikat 7 Yhteensä 67

9 7 Toimialaluokitusten välisiin suhdelukuihin tulee suhtautua kriittisesti, koska joissain tapauksissa yritys tai toimija täytti useankin toimialan kriteerit. Jakauma kertonee kuitenkin sen, että varsinaista vääristymää ei toimialojen välisissä haastattelumäärissä päässyt syntymään, vaikkakin sähköisen viestinnän pieni osuus on yllättävä. Tässä vaiheessa on vaikea tulkita, johtuuko se kyseistä toimialaa edustavien työnantajien vähälukuisuudesta vai haastattelijoiden henkilökohtaisista mieltymyksistä tai työelämäsuhteista. 3.2 Aineiston kerääminen asiantuntijahaastatteluilla Viestintä2020-osaamistarveselvityksessä käytetty aineisto kerättiin pääasiassa kevään 2007 aikana asiantuntijahaastatteluilla. Jokainen haastatteluja tekevä koulutuksenjärjestäjä keskittyi omalle maantieteelliselle alueelleen. Lisäksi haastatteluja kehotettiin tekemään myös pääkaupunkiseudulla. Toimialajako perustui oppilaitosten suuntautumisiin. Viestintäalan visioita ja opetussuunnitelman perusteita koskevat kysymykset esitettiin valituille työnantajille tai esimiehille, joilla on työntekijöitä audiovisuaalisen viestinnän tai kuvallisen ilmaisun ammateissa. Lisäksi haastateltiin koulutustaan vastaavissa työtehtävissä olevia ja audiovisuaalisen viestinnän tai kuvallisen ilmaisun perustutkinnon suorittaneita. Työnantajat ja esimiehet haastateltiin pääasiassa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Haastatteluissa käytettiin joko av-viestinnän tai kuvallisen ilmaisun alan työnantajille osoitettua lomaketta sen mukaan, kumpi paremmin sopi haastateltavan toimialaan (ks. Liitteet 1 ja 2). Alan ammateissa toimivia tutkinnon suorittaneita haastateltiin omilla lomakkeillaan (ks. Liite 3 ja 4) tai kysymyslomake on lähetty heille vastattavaksi kirjallisena. Valmistuneiden opiskelijoiden oletettiin tuntevan tutkinnon sisällön ja rakenteen. Lisäksi opiskelijahaastatteluissa kysymyksiä oli vähemmän. Haastattelijoita pyydettiin etukäteen perehtymään nykyisiin opetussuunnitelman perusteisiin ja pitämään ne haastateltaessa ulottuvilla kyetäkseen tarvittaessa tarkentamaan aiheita ja vastaamaan mahdollisiin haastateltavien kysymyksiin. Tarvittaessa haastattelija saattoi myös pyytää täsmennystä informanttien näkemyksiin ja lisätä taustatietoa. Lomake on tarvittaessa lähetetty etukäteen haastateltaville, jotta he voivat syventyä kysymyksiin ennen haastattelua. Vastaukset on tallennettu joko äänitteelle tai kirjoittamalla. Haastattelijoita pyydettiin painottamaan, että kaikki haastattelut käsitellään luottamuksellisesti siten, että aineistoviittausten yhteydessä informantteja ei pystytä tunnistamaan. Haastattelijoilta pyydettiin erityistä huolellisuutta vastausten dokumentoinnissa, jotta aineisto olisi mahdollisimman yhteismitallista ja alkuperäisessä kontekstissaan. Tässä vaiheessa mainittakoon, että koordinaattori Haikolalle toimitettu haastatteluaineisto oli erittäin kirjavaa. Osa haastatteluista oli äänitetty ja litteroitu huolellisesti, kun taas osa aineistosta koostui pelkästään tiivistetyistä muistiinpanoista. Joissain muistiinpanoissa oli jopa yhdistelty useiden eri informanttien vastauksia. Tältä osin kaikkea aineistoa ei

10 voida pitää luotettavana, koska osa aineistosta on sekundaarista (ennakkoon käsiteltyä) eikä alkuperäisiä näkemyksiä ja asiayhteyksiä voida tarkistaa. Määrällisesti aineisto oli kuitenkin erittäin mittava. 8

11 9 4 Toisen asteen viestintäkoulutuksen arvostus 4.1 Osaamistason vaihtelevuus Asiantuntijanäkemyksissä on havaittavissa, että toisen asteen viestintätutkintojen tunnettavuus on vaihtelevaa työelämässä. Osa asiantuntijatahoista oli selvästikin ollut läheisessä yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa, kun taas toisille koulutusjärjestelmä oli hyvin vieras. Aineiston perusteella voidaan kuitenkin todeta, että toisen asteen ammatillista koulutusta rasittaa opiskelijoiden nuori ikä ja erityisesti heidän vaihteleva osaamistasonsa. Tältä osin voidaankin todeta, että opetussuunnitelmien perusteiden uusimisen lisäksi toisen asteen viestintäala kaipaisi myös imagollista kohennusta. "Sitten myös se, että koulutus on aika kirjavaa niin samalla ammattinimikkeellä on hyvin paljon eritason osaamista tarjolla, miten paljon se työnantaja voi luottaa siihen mitä se työntekijä osaa, joka sanoo osaavansa jotain." (Freelancer, uutis- ja ajankohtaistoimitus & videotuotannot.) Heikon imagon ja osaamisvaihteluiden osilta selvä yhteneväisyys on löydettävissä Viestintäkoulutuksen nousukäyrä -loppuraportin kanssa - siinä työnantajat ja viestinnän perustutkinnoista valmistuneet kritisoivat muun muassa koulutuksen alhaista tasoa ja sen riittämättömyyttä työelämässä (Raittila et al. 2006, 39 & 53). Voidaankin todeta, että tällä hetkellä työelämän ja tutkinnon suorittaneiden näkökulmista viestintäalan perustutkinnot näyttäytyvät "välitutkintoina", joiden jälkeen tulisi suorittaa ammattikorkeakoulututkinto, jotta ammattitaito olisi riittävä työelämään. "Sitten siinä jatkokoulutuksessa olisi syytä erikoistua enemmän että se vähän pikkasen ongelma oli, että mitä ainakin mulla media-assistenttejä oli, että en sitten kauhean paljon loppu aikoina enään ottanut, mutta en ainakaan mun toimituksiin sen takia, että ne vähän ymmärsi kyllä kaikesta, mutta ne ei eivät riitävästi tienneet, että ne olis ihan oikeasti pärjänneet oikeassa tehtävässä tai sit se olis vaatinut, että olis irrotettu joku viikko tolkulla kouluttaa ja siihen ei ollu mitään reaalisia edellytyksiä ku oli se kaaos josta edellä jo kuvasin, ei ollu aikaa!" (Ohjelmapäällikkö, televisioyhtiö.) Työelämästä nousevan kritiikin varjossa tulee kuitenkin muistaa myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen erityispiirteet. Sen tehtävänä on antaa riittävät perusvalmiudet ammattitaidon saavuttamiseksi. Lisäksi toisella asteella on kasvatuksellinen vastuu tukea opiskelijan kehitystä ihmisenä. (Opetushallitus 2007b.) Toisen asteen ammatillinen perustutkinto on "alin" mahdollinen ammatillinen tutkinto, joten odotukset sen suhteen eivät pitäisi myöskään olla liian suuria. Kritiikistä huolimatta alalle työllistyminen myös perustutkinnon suorittaneena on täysin mahdollista, mutta samalla tunnustettakoon, että alan koulutus tämänkin osaamistarveselvityksen valossa näyttäytyy epätasaisena.

12 10 "[...] mutta tuota tänä päivänä tilanne on se että perusopetuksen jälkeen tulevat ihmiset eivät ole aivan valmiita työelämään, ja siinä on se ikäkin sitten mutta monet ovatkin opiskelemassa sen vuoksi että pitää mennä jonnekin opiskelemaan, ja vanhemmat pakottaa, ja kaveritkin meni sinne, ja onhan se toisaalta aika seksikäskin ala, kun se liittyy mediaan ja kaikenlaiseen, ja siellä tehdään kivoilla välineillä kivoja hommia, mutta tuota mä en jaksa uskoa että nuorella ihmisellä on kauheen kirkkaana mielessä mikä tulee, eikä herran jumala voi ollakaan! Täähän on vasta niinku perusjuttuja." (Päällikkö, maakuntaradio.) Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon, että mikään kouluaste ei tämän osaamistarveselvityksen puitteissa näyttäydy ylivertaisena suhteessa toisiinsa Jokaisella kouluasteella on omat erityispiirteensä. Kaikesta kritiikistä huolimatta toisen asteen viestintätutkintoja kiiteltiin esimerkiksi käytännön läheisyydestä. Kritiikkiä tuli esille niin yliopistoa kuin ammattikorkeakouluakin kohtaan. Tutkinnolla ei ole kuitenkaan ratkaiseva rooli työpaikan saamisessa, vaan oma osaaminen ja sen markkinointi ovat ratkaisevat tekijät. "Mut ei niinku maisterit saa sen paremmin töitä videoalalta ku ammattikorkeen käyneet tai ammattikoulun käyneet tyypit, jos tota ei oo näyttöä." (Yrittäjä, TV- ja videotuotannot.) "Mutta välillä tullee semmonenki olo näitten harjottelijoitten kanssa, että se on vaan niin mediaseksikästä olla tämmösellä media-alalla, että ei niinkun ollenkaan oo taipumuksia ihmisellä sinne päinkään. Että jos ne senkin tajuais sen koulun aikana niin sekihän olis jo helepotus heille. Että joskus miettii, että pitäiskö se täällä työpaikalla sanoa, mutta hirveen hankala mennä romuttaan toisen unelmia." (Toimitusjohtaja, valokuvaus- ja viestintäyritys.) 4.2 Opetushenkilöstön valveutuneisuus avainasemassa Osaamistarveselvityksen tuloksista voidaan yleisesti todeta, että spesifit opetussuunnitelmien perusteita koskevat kysymykset olivat erityisen vaikeita informanteille. Kovinkaan yksiselitteisiä vastauksia siihen, mitä av-viestinnän tai kuvallisen ilmaisun perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteista tulisi muuttaa, ei tästä selvityksestä löydy. Lähes poikkeuksetta asiantuntijat totesivat, että eivät osaa sanoa, mitä nykyisistä perusteista tulisi jättää pois tai mitä niihin tulisi lisätä. Osa suorastaan vakuutteli, että opetussuunnitelmat ovat jo sellaisinaan erittäin kattavat. Osan mielestä sisältöä ei voi erottaa tekniikasta, ja osa pohti pitäisikö ilmaisu tulla ennen tekniikkaa vai päinvastoin.

13 11 "Koska mää en kuitenkaan tiedä näitä teiän juttuja niin tarkasti. Se on silleen, että monet asiatki näyttää paperilla hirveen hyvältä, mutta mitä ne sitte, jos tässä lukee vaikka dokumentoiva kuvaus, mitä se kuitenkin sitte pitää käytännössä sisällään ja minkä laatusta se on. Se on niin hirveen vaikee sanoo, että tää paperilla voi näyttää tosi hyvältä." (Valokuvaaja, sanomalehti.) Asiantuntijoiden suhtautumisen taustalla ei liene opetussuunnitelmien perusteiden sisällöllinen ja tavoitteellinen täydellisyys, vaan pikemminkin niiden laaja-alaisuus ja huoliteltu kirjallinen ilmaisu. Kuten edellinen sitaatti osoittaa, perusteista ei käy ilmi miten koulutus käytännössä oppilaitoksissa järjestetään. Mikä on opintojaksojen todellinen sisältö oppilaitoksissa, tai miten nykyaikaisilla ja ammattimaisilla välineillä opetus järjestetään. Opetussuunnitelmien perusteiden tulkinnanvaraisuudellakin lienee osansa koulutuskentän kirjavuudessa. Mikäli asiantuntijoiden näkemyksiin luotetaan, että opetussuunnitelmien perusteet eivät ole suuren remontin tarpeessa, nousee opetushenkilöstön valveutuneisuus, ajanmukaisuus ja työelämäläheisyys sitäkin suurempaan arvoon. Siten opetussuunnitelmien uusimiseen ei tule suhtautua liian innokkaasti, mutta toisaalta tulee välttää uuden tiedon vähättely. Molemmat ovat tulevaisuudentutkimukselle tyypillisiä ansoja, äärimmäisiä asennoitumistapoja. (Mannermaa 2005, 30.) Sanomattakin on selvää, että vuodelta 2001 olevissa opetussuunnitelmien perusteissa on myös vanhentuneita osaamistarpeita, mutta ne tuskin ovat rajoittaneet ammatillisesti valveutunutta opettajaa työn tekemisessä. "Perusasiat ko opettaa, että mihin kuva laitetaan ja mihin tekstiä ja miten sijotellaan ja miten saahaan niinku tasapainosuutta julkasuun tai johonki, se riittää ja muut tulee sitten päästä ja lisäopinnoilla." (Toimitusjohtaja, mainostoimisto.) Monissa asiantuntijanäkemyksissä tuli samaan teemaan liittyen esille käsite "suunnittelutaito". Tällä käsitteellä asiantuntijat tarkoittivat perinteistä käsityöläisyyttä - hiljaista tietoa, jota opitaan työtä tekemällä ja kokeneemman ammattilaisen ohjaamana. Näkemyksissä tuli esille myös "yleinen ammattitaito", jota ei sanallisesti pystytty määrittelemään, mutta sillä tarkoitettiin ammatillisista perustehtävistä suoriutumista. Viestintäalan heikkojen työllistymisnäkymien epäiltiin jopa aiheuttavan osaamisen katoamista. Tältä osin viestintäalojakin voidaan pitää perinteisessä mielessä käsityöaloina, vaikka tekeminen pitkälti on (tieto)tekniikan parissa työskentelyä. "Minä näen ongelmana siinä suhteessa, että kun alalle ei saada nuoria ihmisiä, tekijöitä, johtuen tästä, että vanhojen tilalle ei palkata uusia jo hyvissä ajoin oppimaan siinä sivussa, niin valtava kapasiteetti osaamista katoaa näiden ihmisten mukana eläkkeelle." (Ääni- ja valomestari, teatteri.)

14 12 5 Digitaalisuus kaikkien toimialojen tulevaisuutta 5.1 Median laajentuminen verkkoon Tämän osaamistarveselvityksen keskeisin tulos ja kaikkia aloja koskeva tulevaisuuden megatrendi on Internetin ja siihen liittyvien sovellusten merkityksen kasvaminen toimialasta riippumatta. Aluksi todettakoon, että toimialat eivät ole niinkään siirtymässä verkkoon, vaan kyse on toiminnan laajenemisesta. Asiantuntijat eivät osanneet visioida minkään työtehtävän jäävän pois tämän laajentumisen seurauksena. Samassa suhteessa myös alan ammattilaisten osaamista on laajennettava, koska ammattitaito edellyttää perinteisten työtehtävien hallinnan rinnalla myös uutta osaamista - jopa uusia työpaikkoja voi syntyä. "Ja mä uskon, että sen myötä [sähköisen sanomalehden, tek. huom.] voi tulla niinkö uusia tehtävänimikkeitäkin, voi tulla uusia työpaikkoja, siis tämmönen ihminen, joka vastaa riippuu tietysti, kuinka isoja toimituksia tulee ja tarviiko niitä just spesiaalia toimituksia siihen sähköistä lehteä varten, mutta siihen voi tarvita lisää työntekijöitä, en tiedä sitten edes, että väheneekö se sitten toiselta puolelta. " (Valokuvaaja, sanomalehti.) "Yleisten tietoliikenneyhteyksien parantuminen edesauttaa digitaalisen interaktiivisen TV:n kehittymistä merkittäväksi jakelukanavaksi." (Toimitusjohtaja, Digi-TV- ja mobiilipalveluyritys.) "Mitä uutta osaamista sitten tarvitaan, uudenlaisia osaamisia ja, ööh, mä lähinnä uskoisin että webbimaailma on semmonen, että jokaiselta edellytetään kohtuullista tietoa ja ymmärrystä ja ainakin myötämielistä suhtautumista webbimaailman kehittämiseen, mutta kaikilla ei sitä osaamista tietty oo ja tulevaisuudessa jotkut ihmiset erikoistuvat siihen, koska jos sanotaan että maailmanloppu tulee Yleisradion kannalta ja täytyy jostakin luopua niin kolme asiaa jää, ja tää ei ole salaisuus, koska tää on Yleisradion julkaisema, toimitusjohtaja Mikael Jungnerin suulla, silloin jää TV1, silloin jää Radio Suomi ja silloin jää www tai siis yle.fi-nettisivut, ja tää nettipuoli on tää uus joka on nimenomaan tämänkin vuoden ja lähi vuosienkin hyvin keskeinen kehittämisen alue." (Päällikkö, maakuntaradio.) Tämän selvityksen puitteissa voidaankin todeta, että sähköiseen viestintään sekä markkinointi- ja tallenneviestintään liittyvien opintojen yhteyteen olisi tulevaisuuden kompetenssin kannalta välttämätöntä liittää verkkotekniikoiden hallintaa. Viestintä2020-aineisto ei kuitenkaan anna selvää vastausta siihen, miten kyseinen verkko-osaamistarve voitaisiin tarkemmin määritellä. Tässä tilanteessa on ennakoitava myös yleistä verkkotekniikoiden ja -sovellusten kehittymistä. Informanttien

15 13 näkemyksissä ei tässä suhteessa ollut luettavissa asiantuntijuutta tai tarkentavia kysymyksiä ei ole esitetty. Näkemyksissä tuli esille jopa vääristyneitä käsityksiä "nettiin laittamisen" helppoudesta ja toisaalta myös kriittisiä näkemyksiä verkkoon laajentumisesta. "Pitää osata se nettiin laittaminen, minä en sitä tällä hetkellä hallitte, mutta luulisin, että hyvin nopialla koulutuksella minäkin ossaisin esim tuon lehen laittaa netiin, tuon [lehden, tek. huom.], mitä me nyt tehhään. Ja sitten se, että se ei oo vaan tuo pelkkä paperilehti siirrettynä nettiin, vaan että käytetään niitä netin ominaisuuksia sitten, linkityssysteemiä sun muuta ja. Mutta kyllähän siis sitä nykypäivän nuoret ossaa tehä ymmärtääkseni. (naurua)" (Toimitusjohtaja, valokuvaus- ja viestintäyritys.) "Meillä on [lehti Internetissä, tek. huom.], mutta oikeastaan se kaupunkilehden internetvaikeus perustuu siihen, että kun siellä nyt on luotu tietty pohja ja siellä erottuakseen täytyisi olla todella hyvä se nettilehti ja se vaatii silloin teknisiä investointeja ja se ois tavallaan niinkun ihan oma lukunsa, se ei onnistu vasemmalla kädellä sen saman porukan toimesta, joka tekee sitä paperilehteä. " (Päätoimittaja, painoviestintä.) Viestintä2020-aineistossa kävi ilmi abstraktilla tasolla, että verkko-osaaminen eri toimialoilla tarkoittaa lähinnä sisältöjen ja sisältöelementtien jakelua ja versiointia eri päätelaitteisiin. Verkko-osaamiseen voitaneen tässä yhteydessä lukea myös mobiiliympäristöjen hallinta. Pelkän tekniikan hallinnan lisäksi esille tuli myös eri päätelaitteiden ilmaisulliset erityisvaatimukset - millaista kuvakerrontaa esimerkiksi matkapuhelimen pienikokoisella näytöllä on mielekästä esittää. Nämä kysymykset ovat osaltaan arkipäivää jo nykyäänkin, mutta sisältöjen monipuolinen jakelu on tulevaisuudessa yhä yleisempää. "[...] itse asiassa sama toimitus on tehnyt sekä radiota ja telkkaria elikkä samat ihmiset tekee molempiin välineisiin ja entistä enemmän sinne tulee tän vuoden ja ens vuoden ja tulevien vuosien varrella tää nettijulkaisu ja tota siinä ei oikeastaan enää tää väline ole enää se oleellinen asia jos ajattelee niin kun työntekijän näkökulmasta, vaan itse asiassa sen sisällön tuottaminen kaikkiin mahdollisiin julkasuvälineisiin ja ne julkasuvälineet tavallaan niin kun ne on vain yksiä putkia mihin mennään." (Päällikkö, maakuntaradio.) "Tota uusia työtehtäviä tulee varmasti justiinsa semmosessa niin kun teknisessä rajapinnassa toimiville ammattilaisille elikkä esimerkiksi mobiilijakelu, jossa voidaan helposti ottaa jotain niinku ohjelmistollisia asioita mukaan näihin tota tehtyihin sisältöihin ni varmasti niin kun semmosia työtehtäviä tulee paljon lisää." (Toimitusjohtaja, elokuva- ja videotuotantoyritys.) Vaikka verkko on olennainen osa tulevaisuuden mediakehitystä, on se joillain toimialoilla jo osa päivittäistä työskentelyä, vaikka verkko ei perinteisesti ole ajateltu sen toimialan pääasialliseksi kompetenssiksi. Ajankohtaistoimituksista niin lehti, radio kuin televisiokin ovat laajentumassa yhä voimakkaammin verkkoon. Tutkinnon

16 14 suorittaneiden kehitysehdotuksissa tuli yksiselitteisesti esille, että verkko-osaamista tulisi ehdottomasti lisätä viestinnän koulutuksessa, koska se on yleinen osaamistarve niin sähköisessä mediassa kuin markkinointiviestinnässäkin. "Hyvä on tietysti tietää, missä mennään. Esim. radioissa tehdään täysillä nettiä näinä aikoina." (Päivittäistoimittaja, valm. opiskelija; Radio.) "Nettimaailmasta enemmän asiaa, koska nykyään kaikki vaativat tai kaikilla asiakkailla on nettisivut. Sivustojen tekoa ja asiaa Internet-markkinoinnista tulisi lisätä." (Graafinen suunnittelija, valm. opiskelija; kirjapaino.) Verkon voimakas esiintulo aiheuttaa uusia osaamistarpeita myös valokuvauksen osalta. Tulevaisuuden lehtikuvaajan täytyy valokuvan verkkoversioinnin lisäksi hallita myös videokuvaaminen ja videokuvan versiointi. Verkkouutisen kuvitukseen kuuluu yhä lisääntyvässä määrin myös videoleikkeitä, jolloin pelkkä valokuvaaminen ei riitä ammattitaidoksi vaan samalta tekijältä edellytetään myös videokuvaamisen taitoa. Videokuvan kasvava osuus valokuvaamisessa johtaa myös käytännön ongelmiin, koska samalla kuvauskeikalla täytyy kyetä dokumentoimaan videokuvaa verkkoon ja painokelpoista valokuvaa paperilehteen. Miten vastaava tilanne voidaan käytännössä hoitaa, jos kuvaajia on keikalla vain yksi? Tuleeko valo- ja videokuvaaminen tulevaisuudessa myös toimittajan kompetenssiksi? "Kuvaajillahan nousee kuitenkin semmonen asia, että sinne tulee myös sen kuvan tuottaminen sinne verkkoon ja sitten liikkuva kuva. Eli siis kaikki nää videoleikkeet ja muut on tulossa vielä siihen. [...] Voidaan ajatella semmonen tilanne, että jos sä haluut vaikka urheilukilpailusta kuvata sadan metrin juoksun ja sun pitäis ottaa siitä printtilehteen kuva, niin ehkä siinä ei samaan aikaan välttämättä onnistu kuvaamaan sitä videoleikepätkää, ellei laita sitte koko kaheksan riviä laajakulmalle, että kyllä niistä joku voittaa sit ja se kuvaa itekseen sen pätkän." (Valokuvaaja, sanomalehti.) 5.2 Tekninen osaaminen toisen asteen vahvuudeksi Karkeasti yleistettynä voidaan aineiston perusteella todeta, että toisen asteen viestintäkoulutuksen vahvuus on sen teknisessä osaamisessa. Teknisellä osaamisella tässä yhteydessä tarkoitetaan käytännön läheisyyttä, työkalujen ja -menetelmien hallintaa. Asiantuntijoiden odotukset toisen asteen viestintäkoulutuksen suhteen ovat suorittavissa työtehtävissä. Viestintä2020-aineistolle on tyypillistä, että informantit eivät luetelleet spesifejä ohjelmistoja tai laitteistoja, joita heidän työympäristöissään tulisi hallita. Voidaan olettaa, että tätä sujuvaa teknistä osaamista pidetään itsestään selvyytenä, ja esimerkiksi rekrytointien yhteydessä muut kompetenssit nousevat olennaisemmiksi kuten aiemmin mainittu suunnittelutaito, vuorovaikutustaidot ja asennoituminen työn tekemistä kohtaan. Tekniikan hallinta on osaamisen lähtökohta.

17 15 "Niin, tuo tekninen osaaminen, että sanottasko tietotekniikan hallinnan vaatimukset on niinko ensimmäinen. Että kun sen osaa, niin silloin on meillähän on ollu, eilen oli viimisen päivän tässä harjoittelija, jolla oli kohtalaisen hyvät tekniset, ainakin perusosaaminen, sehän niinkö lähtee siitä, että siitä lähetään sitten opettamaan eteenpäin." (Toimitusjohtaja, mainostoimisto.) "Se on niinku jos yhden nimikkeen sisällä on tälläisiä niin kahden nimikkeen sisällä niin missä menee se osaaminen et sit tietysti media-assistentissa se assistentti vähän viittaa siihen että ollaan niin enemmän avustavissa ja teknisissä tehtävissä, mut sit käytännön kentällä on tullut sellaisia henkilöitä vastaan jotka ovat käyneet media-assistentin koulutuksen mutta niillä on ollut paljon paremmat valmiudet käytännön työn tehtäviin sitten kuin näillä medianomeilla ja tota sit se käytännön osaaminen on korvannut mahdollisen sisältöosaamisen puutteen." (Freelancer, uutis- ja ajankohtaistoimitus & videotuotannot.) "Ja media-assistenttikoulutuksen ongelma on se kun sen nimenomaan pitäis olla se koulutus jonka pitäis tietää mistä napista painamalla tai miten tietyt vempaimet toimii, niin tota, niin kyl ne aika hyvin on työllistynyt tuonne tuotantopalveluihin, tv-tuotantopalveluihin tiedän, radio puoleltahan tekniset tehtävät on jo hävinnyt, tiedän, täysin kokonaan pois, siellä ei ole kuin muutama kourallinen enään ja nekin on nyt Ylen puolella ja Maikkarin puolella." (Ohjelmapäällikkö, televisioyhtiö.) Informanttien oletukseen ja odotukseen koulutuksen teknisyydestä voidaan todeta, että koulutus ei nykyään kaikilta osin täytä näitä vaatimuksia. Esimerkiksi tutkinnon suorittaneiden joukosta tuli paljon kritiikkiä varsinkin av-viestinnän koulutuksen tasosta, joka ei ole riittävän teknispainotteista ja työelämäläheistä. Teknistyminen on viestintäalan selkeä megatrendi. Tältä osin on vaikea kuvitella, että viestintäalan ammattikorkeakoulutus pystyisi nykyisellä kehityssuunnallaan vastaamaan tähän samalla uskottavuudella kuin toinen aste. Joissain näkemyksissä viestintäalan toivottiin kehittyvän jopa atk-tuen ja kalustohuoltotöiden suuntaan. "Graafiselle suunnittelijalle paino on ehkä se tärkein yhteistyökumppani asiakkaan lisäksi. Graafikon tulisi tietää, millainen materiaali on painokelpoista! Aika noloa siirtyä työelämään tietämättä mitä ovat bleedit, millaiset leikkuumerkit työssä tulisi olla, mitä tarkoittaa 4/1 tai 4/0. Perustutkinnon omaava on kuitenkin duunari, ei mikään huippudesigneri. Perustutkinnon omaava ei todellakaan selviä työelämästä pelkällä perustiedoilla fotarista eikä taidehistorian termien muistaminen auta." (Painopinnanvalmistaja, valm. opiskelija; digitaalipaino.) "En tiedä onko mitään uutta mutta semmonen perusosaaja semmonen perustutkinnon suorittanut niin jos ajatellaan ajankohtaistoimitusta niin hän vois työllistyä siellä mediatoimittajan rooliin, jolloin hän ei olisi niin sisältö vastuussa mutta hän olis isommissa juttukeikoissa se tekninen apu ja hän todennäköisesti pitäisi yllä leikkauskalustoa, ymmärtäisi koneiden sisällöstä softien kuin fyysisten olemustenkin puolelta mitä ne ovat syöneet ja ehkä ohjais lähetyksiä eli ei sisällöllistä mutta näitä rippeitä joita on jäänyt puhtaasti teknistä toteutusta. (Freelancer, uutis- ja ajankohtaistoimitus & videotuotannot.)

18 16 Digitalisoitumisen myötä työkenttä muuttuu yhä teknisemmäksi ja työskentely ohjelmistopohjaiseksi. Tietotekniikan myötä vikojen etsintä ja ongelmien ratkaiseminen nousevat suureen arvoon. Digitalisoitumisen myötä työ ei kaikista ennakkokäsityksistä huolimatta ole helpottunut, vaan asiantuntijoiden mielestä tilanne on päinvastainen. Tietotekniikka tuo mukanaan omat ongelmansa, vaikka ne joiltain osin helpottavat tai jopa poistavatkin vanhoja käsityön tai analogitekniikan työvaiheita. Teknisen hallinnan osalta toisen asteen viestintätutkinnoilla on selkeä rooli työelämässä, mikäli tämä näkökulma otetaan tutkintojen kehittämisessä huomioon. Raittila et al. toteavat raportissaan, että työelämässä tarvittaisiin enemmän muun muassa tekniseen osaamiseen paneutuneita ja koulutus ehkä painottuu liiaksi kulttuuriin (Raittila et al. 2006, 105). "[...] ja teknologia on sen verta epäkypsää että johtajat kun aina tekee investointeja isoja kymmenien miljoonien investointeja ni nää aina kuvittelee että nyt se teknologia on tuonut ikään kuin humaanin helpotuksen ja nyt kaikki on hirveän helppoa ja tästäpä vaan nää asiat niin hoituu tän digitaaliteknologian avulla, katinkontit! Sehän tuo aina lisää epävarmuutta (naurua) järjestelmät ei pelaa, on yhteensopivuus ongelmia ja niin edelleen ja sitten niissä on koko ajan bugeja ja kaikkea ongelmaa että ei tää, et on tää valitettavaa se muuttuu entistä kaoottisemmaksi tää työelämä tällä puolen." (Ohjelmapäällikkö, televisioyhtiö.) "Eri ohjelmien soveltaminen, että se lähinnä tulee kasvamaan. Tietokoneet tulee mukaan monessa muussakin, alkaa tulemaan etäjuttuja tosi paljon. Halutaan pitää kokous samaan aikaan Levillä ja samaan aikaan samalla porukalla on kokous, jossain toisella puolella maailmaa ja niiden välillä tulee olla kuva- ja ääniyhteys ja käytetään myöskin reaaliaikaisesti sitä, että pystytään keskustelemaan ja neuvottelemaan. Tämä tuntuu siltä, että se menee koko ajan vaikeammaksi." (Yrittäjä, tapahtumatekniikka.) Niin av-viestintää kuin kuvallista ilmaisuakin on pidetty perinteisesti hyvin luovina aloina. Viestintä2020-aineiston perusteella varsinkin av-viestinnän tutkinnon tulisi siirtyä vielä enemmän tekniseen suuntaan. Tämä näkemys nousi määrällisesti varsin merkittävään asemaan aineistossa. Näkemykset luovuuden ja sisältötuotannon merkityksestä näissä tutkinnoissa oli määrällisesti pienempi, mutta sen merkitystä ei suinkaan väheksytty. Se ei kuitenkaan aineiston perusteella näyttäydy koulutuksen ensisijaisena kehittämiskohteena. Tilanne voidaan tulkita siten, että tekninen osaaminen on lähtökohtaisesti se perusosaaminen, johon omaa ammattitaitoa ja luovuutta ryhdytään rakentamaan. Toisaalta kappale 7 osoittaa, että yleissivistyksen puute on joillakin toimialoilla myös toisen asteen tutkintojen rasite tai jopa este työpaikan saannille. "Samoin kun juuri tämmöset asiat, että tämmöset tekniikat tämmöseen tuotantoon. Samoin kuin se, että myöskin ehkä sanotaan tekniikat minkälaista tietokonneista ko puhutaan ja ko niillä työskennellään että minkälaisella ohjelmalla minkäkilaista työtä kannattaa tehhä. [...] Ja sitte se tuolta tekniikan puolelta vielä, että tuossa perustaidoissa minusta jo kuvasta puhutaan, varsinki kuvasta, niin se, että minkätasosia ne kuvat täytyy olla, ko moni ei ossaa ko tuon nettihomman.

19 17 Ne luulee, että tuo 72-linjanen kuva riittää joka paikkaan - 'sehän on niin hyvän näkönen siellä netissä', ruudulla." (Yhteyspäällikkö, mainostoimisto.) Viestintäalojen voimakkaan teknistymisen myötä sen voidaan ajatella myös määrittyvän sukupuolisesti, mikä voidaan nähdä tulevaisuuden uhkakuvana. Teknisiä aloja valitettavan yleisesti pidetään miehisinä. Nykytilanne kuitenkin osoittaa, että sukupuolella ei ole (enää) merkitystä viestintäalan työllistymisnäkymille. Eikä muutos teknisempään suuntaan muuta tilannetta sukupuolittuneeksi. Teknisen kehityksen voidaan päinvastoin todeta tasa-arvoistavan työmahdollisuuksia viestintäalalla. "Digitalisoituminen on keventänyt kalustoa, se on mahdollistanut myös naisille sellaisia työtehtäviä mitkä ennen ovat olleet perinteisesti miesten työtehtäviä ja näinhän oli joku kymmenen vuotta sitten ala oli hyvin miehinen, mä olen itse tehnyt töitä työyhteisöissä, joissa mä olen ollut ainut naispuolinen työntekijä." (Freelancer, uutis- ja ajankohtaistoimitus & videotuotannot.) Teknisen osaamisen suhteen tullaan lopulta sen kysymyksen eteen, että missä määrin sitä tulisi opintosuunnitelmien perusteisiin lisätä. Mihin media-assistentin ja kuvaartesaanin rajapinta vedetään suhteessa esimerkiksi tekniikan alan tutkintoihin? Esimerkiksi verkkosivujen tuottamisen osalta aineistossa on nähtävissä, että markkinointiviestintä on laajentumassa paperiesitteistä yhä enemmän verkkosivuille. Lisäksi osa pienistä yrityksistä siirtää koko liiketoimintansa verkkoon. Tekniset ja laadulliset vaatimukset verkkosivujen toiminnoille ja palveluille kasvavat, jolloin pelkkien staattisten verkkosivujen tuottaminen ei enää riitä. "Just haastattelin yhtä professoria, joka on tutkinu nuita web-palveluja. Se oli ihan varma, että nuo web-palvelut, mitä tällä hetekllä on, niin ne on vasta niinku lapsenkengissä, että ne kehittyy huimasti tässä muutaman vuoden päästä. Että yhä enemmän ihmiset hakee sieltä niitä palveluja ja hakee sitä tietoa ja ne pittää niitten palvelujen ola mahollisimman helpot. Siihen ollaan menossa ja se niinku yrityksillä ennen kaikkea näkkyy, että pittää osata oivaltaa ne palvelut, mitä meijänki asiakkaat hakkee ja haluaa ja osata antaa niitä myös netin kautta." (Toimitusjohtaja, valokuvaus- ja viestintäyritys.) "Tietokantapohjaiset ratkaisut yleistyvät edelleen. Tietokannat tulevat todella vahvasti ja myös opiskelijoiden tulisi ainakin ymmärtää tietokantoja." (Lähdettä ei ilmoitettu.)

20 18 6 Moniosaamisen haasteet 6.1 Perusosaamisesta moniosaajuuteen Perusosaamisen luonnetta on jo osittain sivuttu aiemmin tässä selvityksessä. Haastatteluissa informanteilta kysyttiin, millaista perus-, moni- ja erikoisosaamista alan perustutkinnon suorittaneelta ammattilaiselta edellytetään toimialallanne seuraavien 5-15 vuoden aikana. Saatujen vastausten käsitteleminen on ongelmallista, koska käsitteitä ei avattu informanteille. Jokainen tulkitsi osaamisen tasot eri tavoilla. Toisen mielestä jokin osaamisalue on moniosaamista, kun puolestaan toinen kutsui sitä erikoisosaamiseksi. Käsitteiden tulkinnassa löytyy varmaan eroavaisuuksia myös haastattelijoiden kesken. Tämän selvityksen tulosten eli osaamistarpeiden kartoituksen kannalta sillä ei varsinaisesti ole merkitystä, mutta se hankaloittaa osaamisen roolittamista. Ehkä yllättäenkin perusosaaminen ymmärrettiin usein käsillä tekemiseksi, "kynä ja paperi" -työskentelyksi. Kahdessa tapauksessa valmistuneet opiskelijat kritisoivat, että perinteinen käsillä tekeminen esimerkiksi piirustus ei ole riittävästi sidottu muihin ammatillisiin aineisiin, jolloin sen merkitys osana ammatillista kehittymistä on jäänyt epäselväksi. Toisaalta työnantajataholta ei tullut kritiikkiä käsillä tekemisestä (sitä jopa puolusteltiin), mutta sen sijaan usein toivottiin, että taiteellisen tuotannon sijasta koulutus keskittyisi enemmän suorittaviin työtehtäviin. Kuten jo edellisessä kappaleessa mainitsin, se ei sulje pois luovuuden merkitystä osana koulutusta, mutta se tämän selvityksen valossa ole toisen asteen viestintäkoulutuksen fokus. Toisaalta täysin teknistä työtä viestinnän alalta ei taida löytyäkään, vaan työtehtävät edellyttävät aina myös jonkinasteista luovuutta. "Mielestäni tällä hetkellä oppimistavoitteet painottuu liian taiteelliselle ja taidepuolelle, enemmän siinä perustutkinnossa pitäisi painottaa, että se on kuitenkin hyvin perusammatillista taitoa, eikä niinkään taidetta. Raakaa työtä." (Yrittäjä, tapahtumatekniikka.) "Aikataulun ja kustannustehokkaan työskentelyn selvittäminen opiskelijoille realistisesti tärkeää. Opiskelijoille pitäisi selvittää alan todellisuus, jotta väärät mielikuvat korjaantuvat. Opetussuunnitelman toteutus pitäisi kääntää ajallisesti: ei hiilipiirustusta ja taidehistoriaa ensimmäisenä vaan käytännön tekemistä." (Toimitusjohtaja, mainos- ja markkinointitoimisto.) Pelkkää tekniikkakoulutusta toisen asteen viestintäkoulutuksesta ei ole tarvetta tehdä. Värioppi ja sommittelu puolustavat paikkaansa niin kuvallisen ilmaisun kuin avviestinnänkin koulutuksessa. Kuten edellinen sitaatti osoittaa, näiden opintojen sijaintia ja asiayhteyttä opetussuunnitelmassa ja koulutuksessa tulisi harkita uudelleen. Näkemyksistä voidaan tulkita, että perinteinen käsillä tekeminen ja ammattiaineet eivät

21 19 kohtaa koulutuksessa. Taitoja ei osata soveltaa tai niiden yhteyttä toisiinsa ei ymmärretä. Äänitekniikan alalla asiantuntijat totesivat, että perusosaaminen on teknisen taidon lisäksi sitä, että "korvat ovat päässä". Tätä voitaneen suoraan verrata sommittelun ja väriopin rooliin kuvallisilla aloilla. "Opintojen aikana käsillä tekeminen ja tietokoneella tekeminen pitäisi limittyä tasaisesti, eikä opintojen alku saisi olla käsintekemispainotteista. Käsin tekemisen tärkeys jää todennäköisesti opiskelijalle epäselväksi." (Yrittäjä, graafinen suunnittelu.) "Niin kyllä, ne perusjutut on olemassa, esimerkiks jos kuvaamisesta puhutaan niin on olemassa kaikki sommittelut, väriopit, nehän nyt on aina olemassa ja se on se lähtökohta ja pohja, että se kannattaa olla vahva, ja kuvan ymmärtäminen ja lukeminen." (Valokuvaaja, sanomalehti.) Perusosaamisen lisäksi toisen asteen viestintäkoulutuksen tulisi olla moniosaamiseen tähtäävää. On syytä kuitenkin pohtia kriittisesti missä määrin toisella asteella ehditään moniosaamiseen paneutua, jos opiskeluaika on vain kolme vuotta. Aineiston perusteella moniosaaminen on määrällisesti vahvempi viesti kuin erikoisosaamisen tarve. Toisaalta moni- ja erikoisosaamisen tarpeen suhde ei ole selkeä tai se ei ole edes dualistinen, jolloin voitaisiin todeta, että tilanne on "joko tai". Toimialakohtaisia osaamistasojen tarpeita on kuitenkin havaittavissa. Moniosaamisen puolesta tuli kuitenkin esille vakuuttavia argumentteja työelämästä. Todettakoon, että kummankin kaltaisia ammattilaisia tarvitaan viestintäalalla, ja ihannoitu työntekijän on tietysti näitä molempia. Moniosaamisen piirteet istuvat kuitenkin paremmin toisen asteen perustutkintoihin. "No varmaan moniosaajia eli ihmisen tulis osata kaikki tehdä itse, varsinkin kuvapuolella pitäis osata kuvat, valaista ja äänittää elikkä yksi ihminen tekee ne kaikki mut sit taas jos palataan, mietitään elokuvapuolta niin siellä taas ei tosiaankaan mene näin, vaan siellä taas tarvitaan niitä erityisosaajia jotka osaa jonkun valaisun äärettömän hyvin tai kuvauksen hyvin tai niin elikkä joka alalle tarvitaan siellä puolella taas niitä erikoisosaajia." (Yrittäjä, elokuva- ja videotuotannot.) Moniosaamisen problematiikka on siinä, että koulutus on Viestintä2020-aineiston perusteella jäänyt liian yleiselle tasolle. Tutkinnon suorittaneiden keskuudessa on käsitys, että koulutuksen aikana on saatu liian laaja ja pinnallinen kosketus viestintäalaan. Työnantajien käsitys on samansuuntainen - moniosaaminen on yhtä kuin se, että tietää kaikesta vähän, mutta mitään ei osaa riittävästi. Kärjistetysti tämän hetkistä tilannetta voitaisiin kuvailla näin. Aineistossa esille tulleet moniosaamisen piirteet eivät kuitenkaan ole kovinkaan laajoja. Moniosaamista ei tule ymmärtää kaiken mahdollisen pintaraapaisuna. Sen sijaan on syytä miettiä kriittisesti, mistä lähtökohdasta moniosaamisen epäonnistumista tulee lähteä ratkaisemaan? Onko vika opetussuunnitelmien perusteissa vai opetusjärjestelyissä?

22 20 "Rakenne on monipuolinen [kuvallisen ilmaisun pt; tek. huom.], mikä oli sekä hyvä että huono asia. Monilla jäi tunne, että tietää kaikesta vähän, muttei mistään riittävästi, mutta se kai on monissa muissakin perustutkinnoissa." (Opettaja, valm. opiskelija; kansalaisopisto.) "Siitä lähtien ko meilleki rupes harjoittelijoiks tulemaan tämmösiä media-alan opiskelijoita, niin meillä niinkö ensimmäinen ajatus oli täällä meijän yrityksessä, että ne osas hirveesti niinkun... ne osas hirveen eri asioista, mutta aika vähän. Että hirveesti vähän tiiettiin netistä ja vähän taitosta ja vähän valokuvaamisestaki ja mutta sitten se, mitä ne sitten ihan oikeesti osas siinä, niin se kyllä oli tosi vähästä. Minusta se on edelleen vähän sillain." (Toimitusjohtaja, valokuvaus- ja viestintäyritys.) Voidaankin olettaa, että moniosaamiseen tähtäävä koulutus ei ole tähän mennessä ollut työelämälähtöistä. Kurssitarjonta on ollut hajanaista ja erillään toisistaan, mutta eri oppiaineita sisältäviä työelämälähtöisiä toimintatapoja ja projekteja ei ole riittävästi mallinnettu kouluympäristöissä. Tätä tulkintaa tukee myös aineistossa esiintyvät näkemykset siitä, että tulevaisuudessa, toimialasta riippumatta, korostetaan "alusta loppuun" -ajattelutapaa saman tekijän toimesta. Se edellyttää todellista moniosaamista, jossa koko työprosessi tapahtuu yhden henkilön tekemänä. Näitä prosesseja tulisi mallintaa myös koulutuksessa. Samaa näkemystä tukee myös Suomen viestintäalan työantajatahojen koko. Yritysten henkilöstömäärät ovat pieniä, jolloin henkilöstön mahdollisimman laaja osaamiskirjo on eduksi työnantajille. Lisäksi tulevaisuuden markkinointiviestinnälle ja tapahtumatekniikalle on tyypillistä kokonaisvaltaiset palvelut. Tämä edellyttää myös yrityksien profiloitumista moniosaamisen tarjoamiseen. Lisäksi eräässä näkemyksessä todettiin, että työpaikkojen vähyyden vuoksi työnhakijan oma osaamiskenttä on syytä pitää laajana. "Graafisen työntekijän työ muuttuu sähköisempään suuntaan. Vaikka tekijä erikoistuisikin painettuun viestintään, on hänen ymmärrettävä muiden medioiden lainalaisuudet. Kiireinen työtahti edellyttää valmiutta tehdä muidenkin alojen töitä tai ainakin kyettävä tekemään päätöksiä koskien toisen erikoisalan ratkaisuja (esim. työkaverin sairastuessa). Vastuu asiakkailta yrityksille ja sitä kautta työntekijöille lisääntyy, koska asiakkaat toivovat kokonaisvaltaista palvelua." (Yrittäjä, mainos- ja viestintäala.) Yhteenvetona moniosaajuudesta voidaankin todeta, että uutis- ja ajankohtaistoiminnassa moniosaaminen on ehdoton edellytys. Markkinointiviestinnässä niin ikään ollaan menossa kohti moniosaamista. Kaupallisissa tuotannoissa hajonta on selvempää ja osaamistarve onkin sidoksissa lähinnä tuotantojen kokoon. Esimerkiksi elokuvatuotannoissa erikoisosaaminen on haluttua. Yksittäisenä ja varsin mielenkiintoisena osaamistarpeena tuli esille erikoistuminen genrealueittain eli erikoistuminen tapahtuisi esimerkiksi jonkin tietyn ryhmän tarpeiden ehdoilla

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

VIESTINTÄALAN VIIMEISTELTY ESITYS 1 (5) KOULUTUSTOIMIKUNTA 29.11.2013

VIESTINTÄALAN VIIMEISTELTY ESITYS 1 (5) KOULUTUSTOIMIKUNTA 29.11.2013 VIESTINTÄALAN VIIMEISTELTY ESITYS 1 (5) KOULUTUSTOIMIKUNTA Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Att. ville.heinonen@minedu.fi, seija.rasku@minedu.fi Pyyntö tutkintojen ja tutkintojen

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kulttuurialan ammattiosaajaksi

Kulttuurialan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Kulttuurialan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Käsi- ja taideteollisuusalan Audiovisuaalisen viestinnän Kuvallisen ilmaisun Tanssialan Musiikkialan Kulttuuriala Kulttuurialalla

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi!

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013 Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Sisällys Koulutusuudistuksen taustaa Mikä muuttuu? Alan ammatillinen koulutus,

Lisätiedot

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke 10.2.2012 Yli-insinööri Kati Lounema Ammattikoulutus Opetushallitus Sisältö! Tulevaisuuden näkymiä TUTKE-hankkeen loppuraportin esitykset ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

Oppilaitokset luovaa osaamista luotsaamassa! - verkostoseminaari ke 11.12.13 klo 12-16 Näkökulmia muutoksiin toisen asteen mediakoulutuksessa

Oppilaitokset luovaa osaamista luotsaamassa! - verkostoseminaari ke 11.12.13 klo 12-16 Näkökulmia muutoksiin toisen asteen mediakoulutuksessa Oppilaitokset luovaa osaamista luotsaamassa! - verkostoseminaari ke 11.12.13 klo 12-16 Näkökulmia muutoksiin toisen asteen mediakoulutuksessa Harri Pulliainen tuottaja-toimittaja, media-alan kouluttaja

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Oppilaitosyhteistyön strateginen merkitys nyt ja tulevaisuudessa Yhteistyön muodot Sopimus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta TAMK:n ja Fimlabin kesken Neuvottelukunta

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö 14.11.2014 1 Anna-Maija Hallikas Näyttötutkinnot 1/2 Ammattitutkinnot

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot