Lakeuden Etappi Oy. Vuosikertomus

Transkriptio

1 Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2011

2

3 Kauhava Lapua Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie Pojanluoma, Ilmajoki 06) Kurikka Ilmajoki Seinäjoki Jalasjärvi Kuortane Alavus Töysä Ähtäri Kihniö Raportointiperiaatteet Tämä vuosikertomus on toteutettu jätehuollon yhtenäisiä raportoinnin periaatteita noudattaen. Lakeuden Etappi Oy oli mukana FCG Efekon ja Jätelaitosyhdistyksen toteuttamassa Jätelaitosten raportointiprojektissa (JLRapII), jonka pohjalta kehitettiin ja yhtenäistettiin jätelaitosten ulkoista ja sisäistä raportointia. Yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset, koko toimintaa kuvaavat tunnusluvut soveltavat GRI:a (Global Reportin Iniative) eli kansainvälistä yhteiskuntavastuun raportointiohjeistoa. Hankkeen lopputuloksena saatiin jätelaitosalalle koko toimintaa kuvaavat kehittyneet yhdenmukaiset tunnusluvut, julkisen raportoinnin toteuttamismalli, sekä tunnuslukujen sisäiseen vertailuun tietokantapohjainen järjestelmä. Tunnusluvut toimivat luotettavasti koko julkisen jätehuollon valtakunnallisessa vertailussa. Lisäksi saadaan kuvattua sidosryhmille avoimesti ja selkeästi julkisen jätehuollon merkitys, tavoitteet ja toimintatavat Tulokset toimivat sisäisen johtamisen työkaluna ja arvioinnin pohjana laitosten johdolle. Sisältö Kuvaus jäteyhtiöstä 4 Johtajan katsaus 4 Strategiatyö 5 Johtaminen, hallinto 5 Perustietoa yhtiöstä 6 Kehityshankkeet 8 Palvelut ja tuotteet 8 Keräys ja kuljetus 8 Käsittely ja hyödyntäminen 10 Muut palvelut Sosiaalinen vastuu 16 Henkilökunta 16 Viestintä ja vuorovaikutus 17 Ympäristövastuu 19 Ulkoasu/taitto: I-print plus Paino: I-print Oy Paperi: Kannet: Cocoon offset 200 g Sisus: Cocoon offset 120 g Cocoon on 100 % uusiopaperi, jolle on myönnetty EU-kukka -merkki (FR/011/003) Vaikutukset veteen 19 Vaikutukset ilmaan 21 Taloudellinen vastuu 22 Hallituksen toimintakertomus 24 Tilinpäätöstiedot 28 Tilintarkastuskertomus 31 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS

4 Toimitusjohtajan katsaus Jätevoimala jätehuollon draiverina Tilivuotta on merkittävässä määrin hallinnut valmistautuminen aiemmin kaatopaikoille sijoitetun jätteen energiahyödyntämiseen jäteyhtiöden omistamassa Westenergy Oy:n jätevoimalassa. Vuoden alussa alkoi poltettavan jätteen varastointi jätevoimalan käynnistymistä varten syksyllä Muutos nosti hyödyntämisasteen noin 90 prosenttiin, ja samalla loppusijoitukseen meni enää noin 10 prosenttia jätteestä. Vuoden aikana on kilpailutettu myös jätekuljetukset jätevoimalaan. Yksi urakoitsija tulee hoitamaan kuljetukset Botniarosk Oy:ltä, Lakeuden Etappi Oy:ltä, Millespakka Oy:ltä ja Vestia Oy:ltä. Merkittävä asia on kuljetusten tasataksa, jonka yhtiöt yhdessä ovat sopineet, vaikka kuljetuksia Stormosssen Oy:ltä ei tulekaan. Westenergy Oy on sopinut Etapin kanssa pohjatuhkan vastaanotosta ja käsittelystä. Tähän on liittynyt Etapin merkittävin kehityshanke, jossa pohjatuhka on tuotteistettu eri rakenneratkaisuihin maanrakentamisessa. Mahdollisimman suuri hyötykäyttö vaikuttaa merkittävästi energiana hyödyntämisen kustannuksiin. Hyötykäyttö edellyttää lähes poikkeuksetta kohteille ympäristölupaa. Ympäristöluvan päivitys oli määrä tehdä vuoden 2006 aikana. Viranomaiskäsittely on edelleen menossa. Viivästykseen vaikuttavat myös Etapin toiminnan muutoksista aiheutuvat päivitykset. Lupapäätöstä odotetaan vuoden 2012 aikana ja lainvoimaisuuteen vaikuttavat mahdolliset valitukset. Liikevaihto kasvoi 17,1 miljoonaan euroon vuonna 2011, sen oltua 15,8 miljoonaa euroa vuonna Tilikauden voitto on euroa ( vuonna 2010). Tärkeimpänä mittarina on pidetty velkaantumisasteen muutosta ja sen alentamisessa on onnistuttu hyvin. Henkilöstö on ollut kokonaisuudessaan mukana strategian jalkauttamisessa ja toimintajärjestelmää kehittämässä. Henkilöstön hyvinvoinnin varmistamiseen päätettiin käynnistää projekti, jolla selkeytetään prosesseja ja toimenkuvia edelleen. Henkilöstön aktiivinen ote työpaikan kehittämisessä antaa hyvät lähtökohdat tuleville vuosille. Tenho Hakala Toimitusjohtaja Henkilöstön aktiivinen ote työpaikan kehittämisessä antaa hyvät lähtökohdat tuleville vuosille. 4 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012

5 Kuvaus jäteyhtiöstä Strategiatyö Yhtiön strategia on tehty vuosille Kauden aikana yhtiön toiminnassa tulee tapahtumaan monia muutoksia. Westenergy Oy:n jätevoimalan käynnistyminen vuoden 2012 kesällä muuttaa toimintaa ja lähes täydellinen orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tulee voimaan Strategian toteutumista arvioidaan vuosittain samoin kuin myös tarkistetaan strategiset painopisteet ja tarpeet niiden muutoksiin. Tarkistusaika on vuosittain helmi-toukokuun aikana. Tilivuonna tavoitteisiin ei tehty muutoksia. Vuoden 2012 tarkistustyö on meneillään. Haasteita painopisteiden tarkistukseen tuo kuntakartan muutokset tilanteissa, joissa omistajakunta liittyy muihin yhtiön ulkopuolisiin kuntiin. Uuden jätelain voimaantulo toukokuun alussa 2012 aiheuttaa uusia rajanvetoja jätealan toimijoiden keskuudessa. Henkilöstö on ollut kokonaisuudessaan mukana strategian jalkauttamisessa ja toimintajärjestelmää kehittämässä. Tässä henkilökunta Hotelli Lakeudessa strategian parissa. Lakeuden Etappi Oy:n toimintapolitiikka Lakeuden Etappi Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tavoite on toiminta-ajatuksen mukaisesti tarjota toimivaa jätepalvelua asiakkaiden ja ympäristön hyväksi. Yhtiön tehtävänä on yhdyskuntien jätehuollon tehokas ja palvelukykyinen järjestäminen ja kehittäminen toiminta-alueellaan. Yhtiön vastuulla on jätteiden riskitön käsittely, tehokas logistiikka, jäteneuvonta ja tiedotus. Jätteiden käsittely toteutetaan ensisijaisesti kierrättämällä ja hyödyntämällä. Jätteen sisältämän energian hyödyntäminen on yhtiön ratkaisu 2000-luvun jätehuollon järjestämiseksi. Lakeuden Etappi sitoutuu noudattamaan toiminnassa ympäristölainsäädäntöä ja viranomaisten vaatimuksia. Yhtiö sitoutuu myös toimintojen jatkuvaan kehittämiseen, palvelun ja asiakastyytyväisyyden parantamiseen sekä ympäristön pilaantumisen ja haittojen ennalta ehkäisemiseen. Viestintä ja sidosryhmätoiminta ovat avointa ja aktiivista. Päämääränä on jätehuollon kehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa siten, että mahdollisimman suuri osa jätteistä hyödynnetään. Yhteistoiminnalla tähdätään asiakkaiden hyvään palvelutasoon ja jätehuoltopalvelujen tasapuoliseen kohdentamiseen. Yhteistyötä pyritään laajentamaan sopimuskuntien ulkopuolella sijaitseviin kuntiin ja yrityksiin. Jokainen yhtiön työntekijä vastaa laadukkaan ja ympäristövastuullisen toiminnan ylläpitämisestä ja toteuttamisesta työssään. Henkilöstö sitoutuu siihen, että toiminta vastaa asiakkaan vaatimuksia ja odotuksia. Lakeuden Etappi Oy:n toiminnasta vastaa koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta ja urakoitsijat, jotka ovat tietoisia asiakkaiden tarpeista, laadukkaista toimintatavoista ja ympäristövastuullisuuteen liittyvistä tavoitteista. Lakeuden Etapin yhtiökokous pidettiin 11. päivänä toukokuuta 2011 Seinäjoella. Johtaminen, hallinto Lakeuden Etapilla on ISO 9001 standardin mukainen laatujärjestelmä ja ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Toiminta sertifioitiin keväällä Bureau Veritas Certification teki Lakeuden Etapin ulkoisen auditoinnin keväällä 2011 ja MST Consulting sisäisen auditoinnin syksyllä. Auditointi on riippumatonta arviointia, jossa selvitetään, onko laadunvarmistusjärjestelmä tavoitteiden mukaista, tehokasta ja tarkoitukseen sopivaa. Ulkoisesta auditoinnista saatiin yksi lievä poikkeama koskien jätehuoltokeskuksen urakoitsijan öljysäiliötä. Sisäisessä auditoinnissa Etappi valitsi auditoinnin painopistealueiksi laskutuksen sekä vaarallisten jätteiden keräyksen ja käsittelyn. Sisäisessä auditoinnissa saatiin hyviä toiminnan parantamisehdotuksia, mutta ei lainkaan poikkeamia. Jäteasemien sisäisessä auditoinnissa ei kirjattu poikkeamia. Johdon katselmus toteutettiin syksyllä. Siinä arvioitiin mm. yhtiön tavoitteita ja sitä, miten hyvin asetettuihin tavoitteisiin on päästy. Katselmuksessa tarkasteltiin erityisesti yhteistyökumppaneiden ja urakoitsijoiden sopimusseurantaa. Tämä on merkittävä toiminnan alue, koska yhtiöllä on runsaasti (yli 200) sopimuksia eri tahojen kanssa. Toimintakauden jälkeen, keväällä 2012, toteutettiin toiminnan uudelleensertifiointi, mikä tehdään joka kolmas vuosi. Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS

6 Kuvaus jäteyhtiöstä Jäteyhtiön historia 1997 Lakeuden Jätekeskus Oy perustettiin Perustajina oli 14 kuntaa Etelä-Pohjanmaalta, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua, Nurmo, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Ylihärmä, Töysä, Ylistaro ja Ähtäri Operatiivinen toiminta käynnistyi. Kunnissa liityttiin järjestettyyn jätteenkuljetukseen vaiheittain Jätehuoltotoiminta vakiintui. Kunnista viimeisinä Alavus, Töysä ja Ähtäri liittyivät järjestettyyn jätteenkuljetukseen vuoden alusta. Yhtiön palvelujen piirissä oli nyt koko toimialue. Jätehuoltokeskuksen sijoituspaikaksi valittiin Ilmajoki ja rakennustyöt käynnistyivät Jätehuoltokeskus valmistui Ilmajoen Pojanluomalle. Lakeuden Etapin hallinto ja jätteenkäsittelytoiminta siirrettiin Ilmajoelle 1.9. Aputoiminimi Lakeuden Etappi Oy rekisteröitiin yhtiön uudeksi nimeksi Biokaasulaitoksen rakentaminen kilpailutettiin ja urakkasopimus allekirjoitettiin YIT Environment Oy:n kanssa Biokaasulaitoksen rakentaminen alkoi kevättalvella Yhtiön perustamisesta tuli 10 vuotta. Biokaasulaitoksen toiminta käynnistyi. Lakeuden jätelautakunta perustettiin Lakeuden Etapista jätevoimalahanketta suunnittelevan Westenergy Oy:n osakas Etappi on perustetun yhtiön suurin osakas 34 prosentin osuudella. Muut osakkaat ovat Oy Botniarosk Oy Ab, Millespakka Oy, Stormossen Oy Ab ja Vestia Oy. Jätteenpolttolaitoksen on määrä valmistua vuonna Yhtiö vastaanotti biokaasulaitoksen sen rakentajalta YIT:ltä kesäkuussa. Vesien esikäsittelyprosessin kehittäminen kuitenkin jatkui sopimuksen mukaan. Westenergyn investoinnit sinetöitiin lokakuun lopulla, kun yhtiökokous päätti arviolta 135 miljoonan euron voimalaitosinvestoinnista. Jätevoimalan rakentaminen käynnistyi marraskuun 12. päivänä. Yhtiö sai uuden osakkaan, kun Etapin yhtiökokous hyväksyi toukokuussa Kihniön kunnan Pirkanmaalta osakkaaksi. Yhtiö sai toiminnastaan sertifikaatin. Käytössä on ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä ja ISO 9001-standardin mukainen laatujärjestelmä. Molemmat järjestelmät sertifioitiin Sertifiointiauditoinnin eli ulkopuolisen tarkastuksen teki Bureau Veritas Certification Finland Kihniön kunta siirtyi Etapin jätehuoltojärjestelmään vuoden 2010 aikana. Etapin 14 jäteasema valmistui Kihniölle. Kuntaliitosten myötä syntynyt uusi Kauhavan kaupunki päätti valita jätehuoltonsa järjestäjäksi Ekoroskin ja luopua Etapin jätehuollosta. Jätevoimalan peruskivi muurattiin syksyllä ja rakentaminen eteni aikataulun mukaisesti. Jätteen laatu tutkittiin: tuloksen mukaan 87 prosenttia kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kautta tulevasta jätteestä on jätevoimalassa poltettavaksi soveltuvaa. Yhtiö päätti käynnistää jätteen välivarastoinnin jätevoimalaa varten vuoden 2011 alusta Poltettavan jätteen välivarastointi käynnistyi jätehuoltokeskuksessa. Kaatopaikkajäte -nimike muutettiin poltettavaksi jätteeksi. Ylihärmän jäteasema suljettiin. Kaatopaikkakaasujen keräys aloitettiin. Lietekaivojen kunnan järjestämä kuljetus käynnistyi Alavudella ja Töysässä. Vesijohdon rakentaminen biokaasulaitokselle aloitettiin. 6 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012

7 Kuvaus jäteyhtiöstä Lakeuden Etappi Yhtiö on perustettu vuonna 1997 Perustajaosakkaina 14 kuntaa Vuonna 2011 omistajakuntia 11: Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki, Töysä ja Ähtäri. Toimialueella n asukasta Liikevaihto 17,1 miljoonaa euroa (15,8 miljoonaa vuonna 2010) Yhtiön perustehtävä Yhtiön perustehtävä on omistajakuntien lakisääteinen jätehuolto. Siihen sisältyvät jätteenkuljetus ja -käsittely sekä jätehuollon tiedotus ja neuvonta. arvot Asiakaslähtöisyys Asiantuntemus Tehokkuus Yhteistyö Ympäristövastuu MISSIO Lakeuden Etappi Oy tarjoaa toimivaa jätepalvelua asiakkaidensa ja ympäristömme hyväksi. Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS

8 Kuvaus jäteyhtiöstä Kehityshankkeet Seinäjoki-Nurmon kaatopaikan sulkeminen Seinäjoki-Nurmon kaatopaikan sulkemistyö ete- ni suunnitelman mukaisesti vuoden aikana. Kohteessa hyödynnettiin merkittävä määrä jätemateriaaleja rakentamalla loppuun peiton tiivisrakennekerros kuitusavesta ja kuivatuskerros rengasrouheesta. Tuhkien hyötykäytön tuotteistus Tuhkien hyötykäyttöprojekti saatiin päätökseen vuodenvaihteessa. Projektissa tutkittiin tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia Seinäjoki Vaasa alueella ja luotiin verkostoa toiminnalle. Tarraprojekti Poltettava jäte -nimikkeen käyttöön otto teki tarpeelliseksi uusia yhtiön tarrat ja kyltit, minkä johdosta perustettiin erillinen hanke työryhmineen tätä työtä varten. Jäteautojen kuljettajat tarroittivat asunto-osakeyhtiöiden, kuntien ja yritysten poltettavan jätteen astiat Poltettava jäte -tarroilla. Tarkoituksena on uusia myös ekopisteiden, aluekeräyspisteiden ja jäteasemien tarroja. MTT:n lannoitekokeet Lakeuden Etappi Oy on solminut vuonna 2010 sopimuksen MTT:n Ylistaron yksikön kanssa kasvinlannoituskokeiden suorittamisesta lannoitevalmisteella eli biokaasulaitoksen tuottamalla maanparannusrakeella. Ohjelma jatkuu edelleen. Maanparannusrakeen vaikutuksia on tutkittu ohra-, rypsi-, nurmikon perustamis-, nurmikon lannoitus- ja syysviljakokeella. Keräys ja kuljetus Alueellinen keräys Etapilla on vähintään yksi jäteasema jokaisessa toimialueensa 11 kunnassa. Jäteasemilla otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan kierrätettävät jätteet ja vaaralliset jätteet. Vuonna 2011 jäteasemilla kävi yhteensä noin asiakasta, kun vastaava luku edellisvuonna oli noin Kasvua oli asiakaskäyntiä. Etapin ekopisteverkostossa on noin 240 asioimispistettä. Pisteitä on yksi per 550 asukasta. Pisteissä kerätään keräyslasia, pienmetallia ja paperia. Osalle uusista asioimispisteistä on lisäksi järjestetty kartonginkeräys. Paristojen tuottajayhteisön keräystoimintaa avustetaan järjestämällä keräys valituissa pisteissä. Kesäasukkaiden jätehuollon järjestämiseksi Etapilla on 54 kausiluontoista aluekeräyspistettä toimialueen vilkkaimmilla lomaasutusalueilla, Kuortaneella, Kihniöllä, Alavudella, Töysässä, Ähtärissä ja Peräseinäjoella. Ekopisteverkoston ja jäteasemien kehittäminen Ekopisteverkoston kehittämistä on jatkettu rakentamalla uusia nykyaikaisia ekopisteitä 12 kappaletta. Pisteet on keskitetty luontaisten asiointireittien varrelle, jolloin niillä asiointi on mahdollista yhdistää muuhun asiointiin. Kihniön jäteaseman rakentaminen saatettiin loppuun vuoden aikana. Jäteasemien asiointiaikaa lisättiin jatkamalla pidempää kesäaikataulua lokakuun loppuun. Lisäksi Kurikan, Seinäjoen ja Lapuan asemat palvelivat asiakaita myös lauantaisin. Jäteasemien asiointiturvallisuutta lisättiin laajentamalla kameravalvontaa. Myös jäteasemien energiatehokkuutta parannettiin siirtymällä toimistotilojen lämmityksessä suorasta sähkölämmityksestä ilmalämpöpumpuilla toteutettuun ratkaisuun. Kauhavan jäteasematoiminnot yhdistettiin, niin että jäteasemapalvelut keskitettiin Salonkujan jäteasemalle marraskuussa. Ylihärmässä sijainnut jäteasema myytiin paikalliselle kuljetusliikkeelle. Etapin ekopisteverkostossa on noin 240 asioimispistettä. 8 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012

9 Palvelut ja tuotteet Vuonna 2011 jäteasemilla kävi noin asiakasta. Kesäasukkaiden aluekeräyspisteet Kihniön aluekeräyspisteitä kehitettiin uusimalla keräysastiat nykyaikaisiksi, jotta ne pysyisivät paremmin siisteinä. Aluekeräyspisteille palkattiin jälleen kiertävä neuvoja opastamaan ja neuvomaan niiden käytössä. Tulokset olivat positiiviset ja pisteet pysyivät siisteinä. Kiertävät keräykset Kiertävänä keräyksenä järjestettiin keväällä yhdessä Ekokemin kanssa öljynkeräystempaus koko toiminta-alueella. Keräyksessä saatiin noin kg käytettyjä voiteluöljyjä talteen. Muut palvelut ja tuotteet Etappi tarjoaa asiakkailleen myös jäteastioiden myyntiä ja vuokrausta jäteasemilla. Vuoden aikana astioita myytiin yhteensä 419 kpl. Edellisvuonna myytiin 410 jäteastiaa. Keräystapahtumat (kpl) Yhdyskuntajätetyhjennyksiä Hyötyjätetyhjennyksiä Tyhjennystapahtumia yht Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS

10 Palvelut ja tuotteet Käsittely ja hyödyntäminen Vuoden 2011 alusta jätehuoltokeskuksessa käynnistettiin poltettavan jätteen varastointi. Varastoinnilla varaudutaan jätevoimalan polttoaineen riittävyyteen sen käynnistymisen jälkeen kesällä Jätehuoltokeskuksessa toimivia palveluita ovat Ilmajoen jäteasema, ongelmajätteiden vastaanotto, tavanomaisen jätteen loppusijoitus, hyödynnettävien jätteiden, pilaantuneiden maiden ja hiekan- ja öljynerotinjätteiden käsittely sekä poltettavan jätteen varastointi. Vuoden aikana resursseja lisättiin yhdellä henkilöllä. Alueen konepalvelut kilpailutettiin ja kilpailutuksen perusteella palvelun tuottajaksi valittiin Maanrakennus Mäki-Kala Oy. Sopimuskausi alkoi Ilmajoen jäteasemalle valittiin kilpailutuksen kautta uusi jäteasemanhoitaja. Asiakkaiden palvelua kehitettiin parantamalla vaarallisten jätteiden vastaanottopistettä ja punnitusta. Ilmajoen jäteasemalle rakennettiin uusi toimisto. Poltettavan jätteen varastointi alkoi Kuluneen vuoden tärkeimpiä tehtäviä oli toimintojen päivittäminen vastaamaan vuoden 2012 haasteisiin, jolloin jätevoimala käynnistyy. Tämä aiheutti muutoksia suoraan tai välillisesti moniin eri toimintoihin, merkittävimpänä oli jätteiden loppusijoittamisen muuttuminen poltettavan jätteen varastoinniksi. Loppusijoitusalueelle rakennettiin kaasunkeräysjärjestelmä ja käynnistettiin kaatopaikkakaasun käsittely polttamalla. Ratkaisulla korvattiin aikaisemmin käytössä olleet biosuodattimet ja pyrittiin vähentämään päästöjä ja hajuhaittoja. Pilaantuneiden maiden käsittelyssä testattiin edelleen uusia käsittelymenetelmiä. Testattu menetelmä perustui kasvatettuihin sienirihmastoihin. Testien perusteella voitiin todeta että käsittely prosessi vaatii vielä kehitystyötä kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Betonimurskeen sekä lasimurskeen hyödyntämistä maanrakentamisessa pyrittiin tehostamaan. Hyötykäyttökohteita olivat esimerkiksi Seinäjoki-Nurmon jäteasema ja jätehuoltokeskus. Jätehuoltokeskuksessa hyötykäyttöalueita olivat tulotien levennys sekä konesuojan parkkialueen laajennus. Jätteen siirtokuormauksen suunnittelu jätevoimalaa varten saatiin päätettyä. Siirtokuormaustila kilpailutettiin ja hallin toimittajaksi valittiin Best-hall Oy. Biokaasulaitos 2011 Kulunut vuosi oli biokaasulaitoksen toiminnan kannalta melko haasteellinen ja jätevesien rajoittunut käsittelykapasiteetti oli toimintaa rajoittava tekijä. Puhdistusprosessia ei kaikilta osin voitu kuormittaa suunnitellusti. Tämä vaikutti myös koko biokaasulaitoksen kokonaiskäsittelykapasiteettiin alentavasti ja varakäsittelyjärjestelmien suunniteltua suurempaan käyttöön. Tästä johtuen päätettiin tehostaa puhdistamoa yhdellä SBRtyyppisellä Demon - prosessiyksiköllä. Yksikkö otetaan käyttöön kesän 2012 kuluessa ja tällä varmistetaan puhdistamon toiminta tulevaisuudessa. Loppusijoitusalueelle rakennettiin kaasunkeräysjärjestelmä ja käynnistettiin kaatopaikkakaasun käsittely polttamalla. Jätteen vastaanotto Lakeuden Etapin jätehuoltokeskukseen vastaanotettiin vuonna 2011 yhteensä jätekuormaa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli Vastaanotetut jätemäärät Kokonaisjätemäärä (t) Yhdyskuntajäte (t) Maa- ja kiviainesjäte (t) Rakennusjäte (t) Tuotantotoiminnan jäte (t) Yhdyskuntajäte (kg/as) Erilliskerätty biojäte (kg/as) 46,2 48,9 Ongelmajätteet kotitalouksilta (kg/as) 4,90 5,40 Hyödyntämisaste (%) Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012

11 Palvelut ja tuotteet Jätemäärät Materiaalivirrat 1000 tonnia 1. Yhdyskuntajäte 2. Maa- ja kiviainesjäte 3. Rakennusjäte 4. Tuotantotoiminnan jäte 14,6 13,9 9,1 8,9 30,6 27,8 47,2 50, Materiaalivirrat 1000 tonnia 1.1 Sekalainen yhdyskuntajäte 1.2 Erilliskerätty biojäte 1.3 Jätelaitosten erilliskerätyt pakkausjätt 1.4 Yhdyskuntien ongelmajätteet 1.6 Muu yhdyskuntajäte 2.1 Pilaantuneet maat (ongelmajäte) 2.2 Pilantuneet maat (ei ongelmajäte) 2.3 Muut maat 3.1 Ongelmajätepitoinen rakennusjäte 3.2 Muut rakennusjätteet 4.1 Jätehuollossa syntyvät jätteet 4.2 Yhdyskuntajäteveden puhdistuksess Tuotantotoiminnan/teollisuuden ongelm Tuotantotoiminnan/teollisuuden neste 4.5. Tuotantotoiminnan/teollisuuden muut... 6,8 6,4 0,9 0,9 0,7 0,6 2,4 6,3 1,3 0,9 8,1 1,1 5,2 11,8 0,1 0,5 9,0 8,4 0,0 0,0 15,0 14,8 0,6 0,5 3,2 3,0 11,8 9,6 36,4 35,9 Lakeuden Etappi Oy on varastoinut vuoden 2011 aikana jätevoimalaan toimitettavaksi noin tonnia poltettavaa jätettä Materiaalivirrat 1000 tonnia Tuotantotoiminnan jäte 3. Rakennusjäte 2. Maa- ja kiviainesjäte 1. Yhdyskuntajäte Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS

12 Palvelut ja tuotteet Jätehuoltokeskus Yhtiön toiminnot on keskitetty Ilmajoella sijaitsevaan jätehuoltokeskukseen. Kaikissa omistajakunnissa on lisäksi vähintään yksi jäteasema. 1. Vaaka 2. Toimisto 3. Ilmajoen jäteasema 4. Ongelmajätehalli 5. Hyödyntämistoiminnot 6. Loppusijoitus 7. Vedet 8. Biokaasulaitos 9. Pilaantuneet maat 10. Ongelmajätteen LS 11. Konesuoja 12. Nestepitoiset jätteet 13. Suomen Hyötykeskus Oy halli Biokaasulaitos. 12 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012

13 Palvelut ja tuotteet Muut palvelut Kaatopaikkajätteen nimikkeen muuttaminen poltettavaksi jätteeksi työllisti yhtiössä. Kotitalouspalvelut Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen uusien liittyneiden kiinteistöjen lukumäärä kasvoi, ollen viime vuoden lopussa kiinteistöä, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli kiinteistöä. Ekomaksua maksavia kotitalousasiakkaita oli yhteensä ( vuonna 2010). Asiakkaiden sähköinen asiointi lisääntyi edellisvuodesta. Sähköpostin kautta tulleiden yhteydenottojen määrän ollessa kpl (1 380 kpl vuonna 2010). Puheluja otettiin vastaan kpl ( kpl vuonna 2010). Etapin tavoitteena on vastata 85 prosenttiin puheluista. Vuoden 2011 aikana tehty puhelinrinkiuudistus nostikin vastausprosentin tavoitteeseen. Vastausprosentti vuonna 2010 oli 72. Uudistuksessa lisättiin puhelimeen vastaajien määrää ja selkeytettiin puhelinpalvelun varahenkilöjärjestelmää. Lakeuden jätelautakunta jatkoi jätehuoltomääräysten vastaisten tyhjennysvälien läpikäymistä vuoden aikana. Päätöksiä tehtiin kpl (1 417 kpl vuonna 2010). Kaatopaikkajätteen nimikkeen muuttaminen poltettavaksi jätteeksi työllisti yhtiössä vuoden aikana. Kiinnostus jätteiden lajitteluun lisääntyi selvästi, mistä oli osoituksena lisääntyneiden yhteydenottojen määrä toukokuussa. Yhteydenotot koskivat lähinnä jätteiden lajittelua. Kotitalousasiakkaille jaettiin keväällä tarrat jäteastioihin liimattavaksi. Palvelut kunnille ja julkiselle toiminnalle Poltettavan jätteen termimuutoksen takia kuntien kiinteistöjen, asunto-osakeyhtiöiden ja yritysten poltettavan jätteen keräysastioihin liimattiin Etapin toimesta poltettavan jätteen tarrat. Etappi tarjosi jälleen jäteastioiden pesupalvelua Seinäjoki-Nurmon alueen taloyhtiöille, kunnallisille laitoksille ja yrityksille. Palvelu osoittautui edellisen vuoden tapaan erittäin suosituksi ja palvelun myötä pestiin lähes 900 jäteastiaa, mikä vastaa noin neljäsosaa kyseisen palvelun kohderyhmästä. Palvelun suosiosta johtuen Lakeuden Etappi tarjoaa palvelua myös kesällä 2012 ja myös laajentaa sitä. Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS

14 Palvelut ja tuotteet Palvelut yrityksille Yrityspalveluissa vuosi kului palvelujen markkinoinnin, uusien palvelujen kehittämisen ja asiakassuhteiden hoitamisen parissa. Yrityspalveluja markkinoitiin yhdessä HFT Network Oy:n kanssa, jonka kanssa Lakeuden Etappi tekee yrityspalveluyhteistyötä tarkoituksenaan tarjota laajempaa palvelua yritysten jätehuollolle. Yhteistyön tuloksena tehtiin useita kokonaispalvelutarjouksia alueen yrityksille. Lakeuden Etappi vastasi omalta osaltaan yritysten tarpeisiin tarjoamalla jäteastioiden tyhjennyspalveluja sekä jätteiden vastaanottopalveluja. Viime vuonna käynnistettyä siirtolavojen vuokraus- ja kuljetuspalvelua kehitettiin ja markkinoitiin. Palvelu saikin paljon kiinnostusta ja kysyntä kasvoi merkittävästi. Siirtolavoja markkinoidaan esimerkiksi taloyhtiöiden siivous- ja puutarhatalkoisiin erilaisilla lavaratkaisuilla siten, että taloyhtiöltä säästyisi rahaa ja samalla lajittelu edistyisi. Etapilla on tarjolla siirtolavoja ja monilokerolava, jolla voidaan samalla tyhjennyskerralla toimittaa neljää eri jätejaetta käsiteltäväksi. Yrityksille tarjottiin jäteneuvontaa puhelimitse ja asiakaskäynneillä, joilla kartoitettiin yritysten nykyisiä jätehuoltoratkaisuja ja mietittiin erilaisia asioita aina lajittelun tehostamisesta kaatopaikkakelpoisuusasioihin asti. Taloyhtiöille ryhdyttiin vuokraamaan siirtolavoja, mikä osoittautui suosituksi palveluksi. Jäteneuvonta Etapin oma henkilökunta järjesti neuvonta- ja koulutustilaisuuksia vuoden 2011 aikana 84,5 tuntia yhteensä (edellisen vuoden määrä oli 150 tuntia). Osallistuneiden henkilöiden määrä oli noin 1910 henkilöä. Määrässä on mukana lakisääteiden neuvonnan piiriin kuuluvat tilaisuudet ja maksulliset koulutustilaisuudet. Esimerkiksi Kauhavan lentosotakoulun päällystön koulutukset. Neuvontaa tehtiin Etapin jätehuoltokeskuksessa ryhmien tutustumiskäynneillä sekä asiakkaiden tilauksesta heidän tiloissaan. Etapin neuvontaverkosto jatkoi toimintaansa järjestäen jäteneuvontaa Etapin nimissä korvausta vastaan. Neuvontaverkoston kautta järjestettiin neuvontaa vuoden aikana 249 tuntia (edellisen vuoden määrä oli 236,5 tuntia). Osallistujamäärä neuvontaverkoston tilaisuuksiin oli noin 3445 henkilöä. Koulujen alkaessa tarjottiin jäteneuvontaa opiskelevalle nuorisolle osallistumalla Viihdy ja viisastu ilmajoella -tapahtumaan. Pienempiäkin koululaisia neuvottiin jäteasioissa, kun Kurikan Miedon koko koulun oppilaat kävivät tutustumassa jätehuoltokeskukseen. Jäteneuvontaa annettiin erilaisille ryhmille. Tässä joukko ammattikoululaisia opissa. Opiskelevalle nuorisolle tarjottiin jäteneuvontaa osallistumalla Viihdy ja viisastu Ilmajoella -tapahtumaan. 14 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012

15 Palvelut ja tuotteet Pienet koululaiset saivat neuvontaa jäteasioissa, kun Kurikan Miedon koko koulun oppilaat kävivät tutustumassa jätehuoltokeskukseen. Jätteiden keräyskohteet Keräyskohteet, jätelaji Kiinteistöjä Poltettava jäte (vuonna 2010 kaatopaikkajäte) Biojäte Keräyskartonki Pienmetalli Keräyslasi Aluekeräyspisteet Asiakasmäärä Vuosikäyttäjät Kesäkäyttäjät Kesäasukas oma astia Kuntasektorin kohteet Asiakasmäärä Koulut Päiväkodit Seurakunnat Terveydenhuolto Julkisyhteisöt Jätteen vähentämisen viikko ja kierrätystilaisuuksia Etappi osallistui marraskuussa vietettyyn Euroopan Jätteen vähentämisen -viikkoon jo toista kertaa. Viikon aikana heräteltiin lapsiperheitä tavarapaljoudesta ja järjestettiin Lelut vaihtoon -tempauksia kunnissa. Jäteasemilla järjestettiin kierrätystilaisuuksia yhteistyössä SPR Länsi-Suomen piirin kanssa. Tilaisuuksissa otettiin vastaan kierrätykseen soveltuvia kodin tavaroita. Lisäksi otettiin vastaan maksutta hyötykäyttöön soveltuvia muovisia kanistereita. Kummikoulutoiminta Etappi jatkoi kummikoulutoimintaa Ilmajoen Neiron koulun kanssa. Vuoden aikana järjestettiin Eetu Etapin ulkoilupäivä koulun oppilaille ja henkilökunnalle. Syksyllä 2011 osallistuttiin koulun 10-vuotisjuhliin. Yhteistyö koulun kanssa on tuonut koulun elämään hyvin ympäristömyönteisen näkökulman. Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS

16 Sosiaalinen vastuu Henkilökunta Henkilöstötilinpäätös Yhtiön henkilöstömäärä on supistunut kahdella henkilöllä ollen vuoden lopussa 30 henkilöä. Miehiä oli 18 ja naisia 12 henkilöä. Biokaasulaitoksen prosessihenkilöstö on vuokratyövoimaa lukuun ottamatta johtoa ja esimiehiä, jotka ovat yhtiön palveluksessa. Vuokratyövoimaa on käytetty 10,5 henkilötyövuotta. Työsuojelu ja työhyvinvointi Yhtiössä on ollut käytössä kulttuurisetelit, jolloin laajalla asuva henkilöstö voi käyttää seteleitä mahdollisuuksien mukaan. Vuosittainen työhyvinvoinnin päivä tapahtui työterveyshuollon johdolla. Tapahtumaan sisältyi kuntosaliohjelman opastus omalla kuntosalilla, lihaskunnon mittaukset ja pyörätestit työterveyshuollossa. Henkilöstö teki syksyllä ensimmäisen yhteisen ulkomaanmatkansa vierailemalla Latviassa Riikassa. Paikanpäällä tutustuttiin sairaalajätteiden käsittelylaitokseen ja paikallisen jäteyhtiön toimintaan sekä paikallisiin tapoihin ja kulttuuriin. Terveydenhuollon kulut henkilöä kohden olivat 322 euroa. Sairauspoissaoloja kertyi 14,3 ja tapaturmapoissaoloja 0,2 kalenteripäivää per henkilötyövuosi. Asiakaspalvelun työntekijät reippailivat ulkoiluiltapäivänään jätehuoltokeskuksen alueella. Henkilöstön kehittäminen Vuoden 2011 aikana Etapin henkilökunta osallistui aktiivisesti yrityksen sisäisiin koulutuksiin ja ulkopuolella järjestettyihin koulutuksiin. Etapin sisäisistä koulutuksista voidaan mainita strategian jalkauttamispäivät, jotka koskivat koko henkilökuntaa sekä ongelmajätekoulutus toteutettuna Etapin tarpeisiin henkilökunnalle ja urakoitsijoille. Ulkopuolisiin koulutuksiin voidaan lukea JLY:n ja muiden tahojen järjestämät alan koulutustapahtumat. Koulutuspäiviä kertyi 4,2 koulutuspäivää/henkilö. Kuluja koulutuksesta aiheutui 685 / htv. Työterveys- ja turvallisuus Työturvallisuutta edistävinä toimina vuonna 2011 päivitettiin tulityökortit niiltä, joilla tulityökortti oli menossa vanhaksi. Tulitöiden tekemiseen luotiin uusi työohje. Turvallisen työympäristön varmistamiseksi tehtiin vuoden aikana kaksi turvallisuusindeksikierrosta. Kierroksilla havaitut puutteet korjattiin. Riskien arviointia kehitettiin hankkimalla uusi työkalu arvioinnin toteuttamiseen. Myös riskienarviointi uusin työkaluin suoritettiin vuoden aikana. Työsuojeluvaltuutettujen vaalissa valittiin työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Valitut henkilöt toimivat myös työsuojelutoimikunnan jäseninä. Henkilökunnan Riikan matkalla tutustuttiin esimerkiksi sairaalajätteiden käsittelylaitokseen. Henkilöstötilinpäätös Henkilöstön määrä kpl vuoden lopussa Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus % 3,4 3,2 0 Henkilöstön keski-ikä 44,1 43,3 43,0 Naisten osuus % työvoimasta 40,0 45,2 45,5 Miesten osuus % työvoimasta 60,0 54,8 54,5 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot tpv/kalenteripv 314/ / /206 Työterveyshuolto / työntekijä/vuosi * 319,97 317,37 296,46 * Sisältää työterveystarkastukset, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon sekä varsinaisen sairaudenhoidon 16 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012

17 Sosiaalinen vastuu Viestintä Lakisääteistä- ja sidosryhmäviestintää Lakeuden Etapin viestintään kuuluu kotitalouksien lakisääteinen tiedotus sekä yhtiön strategian mukainen viestintä. Tässä työssä tärkeitä osa-alueita ovat yhtiön oma tiedotustoiminta, mediayhteistyö sekä sidosryhmäviestintä. Viime vuoden merkittävin strateginen viestinnän painopistealue oli jätevoimalan valmistumiseen tähtäävä tiedotus, jotta asiakkailla olisi ymmärrys ja riittävä tietous toimintansa pohjaksi. Lisäksi kaatopaikkajäte- nimike muutettiin vuoden alussa poltettavaksi jätteeksi, missä riitti haastetta asukkaille tiedottamiseen. Kotitalousasiakkaille tuotettiin kaksi Etappi-aviisi -tiedotuslehteä. Lehti koki nimen- ja ulkoasun uudistuksen uuden mainostoimiston myötä. Etappi-aviisi julkaistiin myös netissä näköislehtenä. Keväällä lehden erikoisteemana oli jätevoimala ja jätteen energiana hyödyntäminen. Lehden välissä jaettiin Poltettava jäte -jäteastiatarra omakotitaloille. Yhtiön oma tiedotusohjelma, Etappi-radio, tuotettiin jokaviikkoisena lähetyksenä Iskelmä Pohjanmaan ja City Pohjanmaan taajuuksilla. Yhtiön viestintä ja neuvonta osallistuivat Westenergy Oy:n omistajakuntien tiedotustyöryhmän työskentelyyn yhteistä asukastiedotusta suunnitellen. Viestintäpäällikkö osallistui myös JLY:n viestintäjaoksen toimintaan. Omistajakuntia ja päättäjiä varten tuotettiin viime vuonna kolme sähköistä uutiskirjettä. Lehdistötiedotteita ja erillisiä artikkeleita tuotettiin noin 30 kappaletta. Ilmajoen kunnan tekninen lautakunta vieraili Etapin jätehuoltokeskuksessa maaliskuussa. Vuorovaikutus Sidosryhmätoiminta on Etapille tärkeää. Tavoitteena on, että omistajat, viranomaiset ja muut sidosryhmät sekä kuntien päättäjät tuntevat Etapin toiminnan ja vuorovaikutus on säännöllistä. Kesäkuussa järjestettiin Seinäjoen Teknologia- ja innovaatiokeskus Framilla Jätelaki Roadshow Pohjanmaan jäteyhtiöiden henkilöstölle, hallituksille, jätelautakunnille ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Ilmajoen tekninen lautakunta vieraili jätehuoltokeskuksessa maaliskuussa. Keväällä Etappi järjesti tutustumiskäynnin jätevoimalaan Lakeuden jätelautakunnalle ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Marraskuussa järjestettiin ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa ajankohtaisten asioiden merkeissä toinen tapaaminen. Seinäjoella järjestettiin Jätelaki Roadshow Pohjanmaan jäteyhtiöiden henkilöstölle, hallituksille, jätelautakunnille ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Sanomalehtiviikko ja asiakastilaisuudet Koulujen sanomalehtiviikko toi elämää jätehuoltokeskukseen, kun Ilkka-lehden toimitus toi koululuokan opettajineen vierailemaan Etapissa. Koululaiset kirjoittivat Etapista Etapin jäteasemilla järjestettiin totuttuun tapaan asiakastilaisuuksia. Ilmajoen jäteasemalla pidettiin jätteiden ilta, jossa otettiin vastaan muovikanistereita maksutta. Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS

18 Sosiaalinen vastuu Etapissa kävi vuoden 2011 aikana yhteensä noin vierasta. Ilkka-lehti toi Sanomalehtiviikolla Seinäjoen Niemistön koulun oppilaita tutustumaan yhtiön toimintaan. Kuvassa palveluesimies Mirva Hautala on esittelemässä jätehuoltoa vieraille. lehtijutun, mikä julkaistiin Ilkassa sanomalehtiviikolla helmikuussa. Lehden valokuvaaja otti juttuun tulleet kuvat. Ilkan toimitus oli valinnut kiinnostavia yrityskohteita sanomalehtiviikon aiheiksi, joista Etappi oli yksi. Syksyllä järjestettiin Ilmajoen jäteasemalla Jätteiden Ilta. Ohjelmassa oli maksuton muovikanistereiden vastaanotto ja tarjolla Ilmajokelaisen yrittäjän makkaroita kävijöille. Illan aikana asiakkaita kävi runsaasti. Etapissa kävi vuoden aikana lukuisia vierasryhmiä esimerkiksi oppilaitoksista, järjestöistä sekä kunnista, yhteensä noin vierasta. Asiakaspalautteet Asukkaat voivat antaa Etapin toiminnasta palautetta yhtiön internetsivujen kautta. Palautetta voi antaa myös kirjallisesti esimerkiksi jäteasemilla. Kaikki asiakaspalautteet kirjataan samaan palautejärjestelmään. Asiakaspalautteita kirjattiin vuoden 2011 aikana palautejärjestelmään 427 kpl. Vuonna 2010 vastaava määrä oli 498 kpl. Eniten palautteita kirjattiin koskien jäteastioiden tyhjentämistä (110 kpl). Palautejärjestelmän kautta lähetettiin myös paljon kysymyksiä, yhteensä 73 kpl. Eniten kysyttiin poltettavan jätteen lajittelusta. Positiivista palautetta annettiin eniten uudistetuista ekopisteistä ja jäteasemapalveluista sekä jäteneuvonnasta. Jätelautakunta Kaikki Etapin osakaskunnat ovat eustettuina lautakunnassa. Ilmajoki on lautakunnan isäntäkunta. Lautakunnan keskeinen tavoite on päätöksenteon nopeuttaminen ja toiminnan tehostaminen vastaamaan nopeasti kehittyvän jätehuollon toimintaympäristöä. Jätelautakunnan esittelijä työskenteli virassa 30 % työajalla ja sihteeri 100 % työajalla. Lautakunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Jätelautakunnan tehtävänä on jätelain edellyttämät viranomaispäätökset, joita tehtiin seuraavasti:»» jäteastian tyhjennysvälin pidentämistä koskevia päätöksiä tai tyhjennysvälin muuttamista jätehuoltomääräysten mukaisiksi koskevia päätöksiä 1249 kpl (1417 kpl vuonna 2010)»» asumislietteiden (muut kuin aktiiviviljelijät) käsittelemistä omatoimisesti päätöksiä 38 kpl»» sako- ja umpikaivon ja pienpuhdistamon lietetilan tyhjennysvälin pidentämistä koskevia päätöksiä 68 kpl (36 kpl vuonna 2009)»» pienpuhdistamot, joissa ei saostussäiliötä, kiinteistökohtainen käsittely, päätöksiä 16 kpl»» muistutukset jätemaksuista, päätöksiä 7 kpl»» jäteastian tyhjennyksen keskeytys yli 3 kk:n ajaksi, päätöksiä 60 kpl Aktiiviviljelijöiden ilmoituksia maatilan asumislietteiden omatoimikäsittelystä 105 kpl (34 kpl vuonna 2010). Lakeuden Etappi Oy:n osakaskuntien yhteinen jätelautakunta, Lakeuden jätelautakunta, on toiminut vuoden 2007 alusta lähtien. 18 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012

19 Ympäristövastuu Ympäristövastuu Etapilla on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Toiminnassa merkittäviä ympäristönäkökohtia ovat vesipäästöjen pitäminen lupa- ja sopimusehtojen mukaisina, ympäristövaikutusten parempi huomioiminen kaikissa toiminnoissa, haittaeläinten torjunnan tehostaminen ja hajuhaittojen ennaltaehkäisy. Ympäristöluvat Lakeuden Etappi Oy:llä on yhteensä 18 lainvoimaista ympäristölupaa. Jätehuoltokeskuksen ympäristölupahakemus on jätetty Etelä- ja Länsi-Suomen Aluehallintovirastolle kesällä Syyskuussa 2011 lupahakemus kuulutettiin. Etappi hakee uutta lupaa kehittääkseen toimintaansa. Tätä varten jäteyhtiö on käynyt läpi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, joka valmistui vuoden 2010 alussa. Lupahakemuksesta annettiin määräaikaan mennessä neljä lausuntoa, muistutuksia jätettiin myös neljä. Lupahakemuksen tärkeimpinä uusina toimintoina ovat jätteen siirtokuormausasema ja hyödynnettävien jätteiden varastointi- ja käsittelymäärien lisääminen. Siirtokuormausasemalla syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte tiivistetään ja kuormataan kuljetettavaksi edelleen jätevoimalaan. Tämä on ympäristön kannalta myönteistä kehitystä, koska toimittamalla siirtokuormattu jäte energiana hyödynnettäväksi vähennetään merkittävästi jätteen määrää kaatopaikalla. Etappi varautuu ympäristöluvassa myös jätevoimalassa syntyneen pohjatuhkan vastaanottoon ja käsittelyyn Etapin jätehuoltokeskuksessa sekä biojätteen ja lietteen varakäsittelyjärjestelmien käyttöön Etapin jätehuoltokeskuksessa. Etappi jätti lausuntoihin ja muistutuksiin vastineen, jossa mm. tarkennettiin biokaasulaitoksen varakäsittelyjärjestelmien jätemääriä, mistä Ilmajoen kunta ja jätehuoltokeskuksen naapurusto mainitsivat lausunnossaan ja muistutuksissaan. Lupahakemuksessa varauduttiin myös siihen, että kaatopaikalle sijoitetun jätteen määrä kasvaisi, ennen poltettavan jätteen välivarastoinnin alkamista. Näin ei kuitenkaan käynyt. Vaikutukset veteen Etapin jätehuoltokeskuksen ympäristövaikutusten seuranta jatkui tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistötarkkailun suorittaa Ramboll Analytics Oy. Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettava vesi tutkitaan kunnan toimesta kuukausittain. Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy tutkii näytteet. Jätehuoltokeskuksessa on kolme eri vesientasausallasta. Tasausaltaaseen 1 johdetaan vedet mm. autojen pysäköintipaikoilta, hyötyjätteiden lajittelukentältä, jäteaseman alueelta ja tiealueilta. Nämä vedet saadaan johtaa luontoon, jos veden laatu täyttää ympäristöluvan ehdot. Tasausaltaaseen 2 johdetaan vedet tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelta. Altaaseen 3 johdetaan vedet pilaantuneiden maiden käsittelykentältä ja ongelmajätteiden loppusijoitusalueelta. Altaiden 2 ja 3 vedet johdetaan Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Vesien tarkkailun tehostamiseksi Etapilla on käytössä Vesta- laboratoriotietojen hallinta- ja raportointiohjelma. Biokaasulaitoksen vesien esikäsittely on ollut haasteellista myös vuoden 2011 aikana. Demon prosessin kehittämistä ja soveltamista biokaasulaitoksen vesien käsittelyyn jatkettiin. Esikäsittelyn jälkeen biokaasulaitoksen jätevedet johdetaan Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Biokaasulaitoksen jätevettä on jouduttu edelleen kuljettamaan myös maanteitse Lapuan jätevedenpuhdistamolle. Pintavedet Etapilla on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Pintavesien laatua ja määrää tarkkaillaan seitsemästä pisteestä neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Näytteenottopisteitä on Tuomiluomassa sekä siihen johtavissa ojissa. Meraoja virtaa jätehuoltoalueelta pohjoisen suuntaan päätyen Tuomiluomaan. Pintavedet olivat totutusti vuonna 2011 happamia, mistä johtuen sulfaattia ja rautaa on vedessä paljon. Taustapisteillä todettiin kohonneita kloridi- ja fosforipitoisuuksia. Jätehuoltokeskuksen vaikutus pintavesissä oli nähtävissä ajoittain Meranojan fosforin sekä kloridin, typen ja ammoniumtypen pitoisuusnousuna. Tuomiluomassa jätehuoltokeskuksen vaikutusta ei ollut nähtävissä. Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS

20 Ympäristövastuu Pohjavedet Pohjavesien laatu tutkitaan kuudesta havaintoputkesta, kuudesta kaivopisteestä ja yhdestä lähdepisteestä otettavista näytteistä. Havaintoputket 1 ja 2 ovat taustapisteitä. Kaatopaikan vaikutusta ilmentävä veden sähkönjohtavuus ei ollut koholla pohjavesinäytteissä. Alueen ulkopuolelle johdetut vedet Pohjavesien sähkönjohtavuus helmikuu-lokakuu 2011 ms/m HP-1 HP-2 HP-3 HP-4 HP-5 HP-6 Kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetut vedet Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetaan Etapin jätehuoltokeskuksesta biokaasulaitoksen esikäsitellyt jätevedet, tasausaltaiden 2 ja 3 vedet sekä saniteettivedet. Kunnan puhdistamolle johdettiin vuoden 2011 aikana m 3 jätevettä ( m 3 vuonna 2010), mikä koostuu vieressä olevista vesimääristä. Viemäröitävät jätevedet johdetaan Etapin jätehuoltokeskuksesta Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Siirtopumppaamosta otetaan kokoomanäyte kerran kuukaudessa. Näytteenottotiheys perustuu virtaamaan. Samaan aikaan otetaan kokoomanäyte biokaasulaitoksella esikäsitellystä jätevedestä sekä esikäsittelyyn johdetusta jätevedestä. Ympäristöluvan mukaan kunnan viemäriin johdettavan jäteveden pitoisuuksien on alitettava taulukossa olevat raja-arvot neljännesvuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot huomioon ottaen. Ympäristöluvan mukaiset lupaehdot ylitettiin vuoden 2011 aikana jokaisella seurantajaksolla. Ylityksistä on raportoitu erikseen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tarkkailujaksojen kuormitukset on esitetty vieressä olevassa taulukossa. Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Pohjavesien laatua ja määrää tarkkaillaan kolmestatoista pisteestä neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Havaintoputkia on yhteensä 6, joista HP-1 ja HP 2 ovat taustapisteitä. Kaivopisteitä on myös kuusi, lisäksi tarkkaillaan yhtä lähdepistettä. Tasausallas 2 (tavanomaisen jätteen kp:n vedet) m 3 Tasausallas 3 (ongelmajätteen kp, pima-alue) m 3 Biokaasulaitos m 3 Saniteettivedet m 3 yhteensä m 3 BOD 7ATU 210 kg /d Kokonaisfosfori 3,5 kg /d Ammoniumtyppi 65 kg /d Heinäkuu Elokuu Syyskuu Kunnan puhdistamolle johdetut jätevedet Kunnan viemäriin johdettavan jäteveden pitoisuuksien raja-arvot Tarkkailujaksojen kuormitukset Lokakuu Luontoon johdetut vedet Vuonna 2011 Etapin jätehuoltokeskuksesta johdettiin luontoon vettä m 3, joka sisälsi typpeä 249 kg (149 kg vuonna 2010) ja fosforia 30 kg (12 kg vuonna 2010)). Tarkkailujakso BOD 7ATU Kokonaisfosfori Ammoniumtyppi (kg/d) (kg/d) (kg/d) Tammi-maaliskuu 60,80 3,71 6,20 Huhti-kesäkuu 96,40 3,87 28 Heinä-syyskuu 189 9,70 23,50 Loka-joulukuu 160 5,70 25,40 20 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012

21 Ympäristövastuu Vaikutukset ilmaan Jätehuoltokeskuksessa otettiin syksyllä 2004 käyttöön ensimmäinen jätteiden loppusijoitusalue. Kaatopaikkakaasujen tarkkailu on aloitettu vuoden 2006 alussa ja vuonna 2011 tarkkailua jatkettiin. Helmikuussa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asennettiin kaksi soihtupoltinta hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Soihtupolton vaikutus hajuhaittoihin todettiin vuoden aikana merkittäväksi ja naapuruston palautteet hajuhaitasta vähenivät. Biokaasulaitoksen käyttöönoton myötä ympäristölupa edellyttää hajujen mittausta. Ympäristöluvan mukaan biokaasulaitoksesta tuleva poistoilma on käsiteltävä niin, että mädätyksessä muodostuvien kaasujen hajunpoistossa saavutetaan vähintään 95 %:n reduktio, tai hajupitoisuus ei ylitä 1500 hajuyksikköä/m 3, poistokohdasta mitattuna. Ammoniakkipitoisuus saa olla korkeintaan 20 ppm. Hajuyksikön lupaehto on erittäin tiukka, vallitseva taso ympäristöluvissa on yleensä 3000 hajuyksikköä/m 3. Hajumittaukset tehtiin syyskuussa. Tuolloin biokaasulaitoksen biosuotimesta mitattiin poistoilman hajuyksikkö ja ammoniakkipitoisuus kuudesta kohdasta. Kahdessa mittauskohdassa hajuyksikkö ylittyi. Reduktioksi saatiin 95 %. Toimenpiteenä biosuotimella tehtiin lämpökamerakuvaukset, jolloin todettiin, että virtaus oli voimakkaampaa biosuotimen pohjoispäädyssä. Tästä syystä biosuotimen suodinmateriaalin kastelua lisättiin kastelujärjestelmän avulla. Myöhemmin toistetuissa lämpökamerakuvauksissa todettiin lämpökuorman eli virtaaman olevan tasainen. Lähin suuri pesimäkolonia Kyrkösjärvellä ei kuitenkaan ole pienentynyt. Vaarantuneeksi luokitellut selkälokki ja kalalokki esiintyivät jätehuoltokeskuksen alueella harvalukuisena. Sisämaassa satunnaisesti esiintyvä merilokki havaittiin Etapissa neljä kertaa. Jätehuoltokeskuksen alueella on tavattu vain muutamia rottia. Myrkytyksiä jatkettiin kaksi kertaa vuodessa sekä aina, kun havaittiin merkkejä rotista. Melumittaukset toteutetaan kolmesta mittauspisteestä kahden vuoden välein. Vuonna 2011 mittauksia ei tehty. Melu ja haittaeläimet Lokkilaskentoja jatkettiin Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry:n toimesta. Lokit laskettiin maaliskuun lopulta marraskuun puoliväliin kerran viikossa (yhteensä 33 kertaa). Laskentapaikkoja oli tänä vuonna neljä. Kaikki lokkilajit ja -yksilöt laskettiin kiikaria ja/ tai kaukoputkea apuna käyttäen. Laskennassa huomioitiin myös lokkien ikä. Lokit luokiteltiin iälleen seuraavasti: aikuiset (sukukypsät) sekä nuoret (pesimättömät, sisältää siis myös esiaikuiset yksilöt). Harmaalokki on lokeista aikaisin muuttaja keväällä. Harmaalokkien runsas esiintyminen jatkui varhaisesta keväästä marraskuun puoliväliin. Harvinaisen lauha syksy viivytti harmaalokkeja, mistä johtuen laskettiin viime vuonna ennätysmäärä harmaalokkeja. Naurulokit saapuivat keväällä suurella joukolla, mutta ne lähtevät varhain syksyllä muutolle. Vuoden naurulokkien kokonaismäärä oli selvästi vähäisempi kuin edellisinä huippuvuosina. Ympäristöpäällikkö Kati Säippä kävi tutustumassa Seinäjoen seudun ilmastostrategian laadintaan. Etappi on jo edennyt tässä asiassa, kasvihuonekaasupäästölaskelmat vuodelta 2010 valmistuivat viime vuonna. Kuvassa myös toimitusjohtaja Mika Yli-Petäys Thermopolis Oy:stä. Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS

22 Taloudellinen vastuu Taloudellinen vastuu Jätehuollon vuosikustannus omakotitalossa 2011 Omakotitalo, 240 ltr astia, ei kompostia Jätteen käsittely (Etappi) 31 % 2. Jätteen kuljetus (urakoitsija) 29 % 3. ALV 19 % 4. Ekomaksu 11 % 5. Jätevero 10 % 100 % Tärkeimmät tunnusluvut Kokonaisliikevaihto /asukas Henkilöstökulut 8,3 9,0 % / liikevaihto Jäteveron osuus 9,9 8,3 % / liikevaihto Liiketulos 3,5 10,2 % / liikevaihto Nettotulos 1,1 2,6 % / liikevaihto Sijoitetun pääoman tuotto 2,4 6,0 % Omavaraisuusaste 30,6 30,5 % Taseen loppusumma 31,4 31,0 milj Lakeuden Etappi Oy:n tilikauden 2011 liikevaihto oli 17,1 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen oli 8,3 %. Liiketulos oli hiukan heikompi kuin edellisellä tilikaudella. Liikevaihto kasvoi lähinnä hieman kohonneiden hintojen, palvelutason paranemisen sekä sako- ja umpikaivojen tyhjennyspalveluiden laajentumisen myötä. Biokaasulaitoksen käyttökuluissa ei vielä ole saavutettu asetettua tavoitetasoa. Etappi ei yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen mukaan jaa osinkoa omistajakunnille, vaan tulos käytetään jätehuoltotoiminnan kehittämiseen. Tuloksella kerrytetään omaa pääomaa, jolla rahoitetaan toiminnan tehokkuutta parantavia tai koko ajan tiukentuvan ympäristölainsäädännön edellyttämiä investointeja. Investoinnit Kiristyneet jätehuoltomääräykset ja tehokkaan jätehuoltojärjestelmän rakentaminen ovat merkinneet suuria investointeja infrastruktuuriin toiminnan alusta lähtien. Tilikaudella investoitiin mm. jäteasemien ja ekopisteiden kalusteisiin, Seinäjoki-Nurmon kaatopaikan sulkemiseen, kaatopaikkakaasujen keräilyputkiston rakentamiseen sekä rakenteilla olevan jätevoimalan osakepääomaan. Lisäksi tietojärjestelmien toiminnan luotettavuuteen on tehty merkittäviä parannuksia. Investoinnit on rahoitettu aikaisempina vuosina kerätyillä omilla pääomilla sekä kuntien takaamilla lainoilla, joiden takaisinmaksu rahoitetaan investointien kuoletusaikana perittävillä asiakasmaksuilla. Lisälainoja investointeihin ei ole nostettu ja lainojen lyhennykset on hoidettu laaditun lyhennysohjelman mukaisesti. Jätemaksut Jätelain mukaan jätteistä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätteiden tuottaja. Etapin kaikki toimintakulut ja investointikulut katetaan asiakkailta perityillä maksuilla. Toimintaa ei tueta verovaroin, ja lakisääteinen toiminta perustuu omakustannusperiaatteeseen. Etapin toimialueen kunnat ovat sopineet, että Etappi noudattaa kuntien yhteisen jätelautakunnan hyväksymää tasataksaa, eli kaikissa kunnissa maksut ovat samat. Lakisääteisen toiminnan lisäksi Etappi tarjoaa yrityksille monipuolisia käsittelypalveluja sekä jätehuollon järjestämisen konsultointia, koulutusta ja neuvontaa. Jätehuollon kustannusten vertailtavuus Etapin jätemaksut ovat kuntaliiton valtakunnallisen vertailun mukaan pysyneet pääosin keskitasolla. Säädösten edellyttämien investointien toteutusvaiheet, erilaiset jätehuoltomääräykset, kuljetusjärjestelmät ja hyötykäyttöasteet sekä toimialueiden asukastiheyksien erot palvelutarjonnan erot vaikeuttavat jätemaksujen vertailua. Etapin toiminnan taloudelliset vaikutukset Jätehuollon taloudellisuuden ja ympäristövaikutusten kannalta Etapin rooli jätehuollossa on keskeinen. Laajemman toiminnan aikaansaamat suuremmat jätevirrat mahdollistavat logistisesti ja taloudellisesti tehokkaan järjestelmän jätteiden käsittelyssä, hyödyntämisessä ja kuljetuksissa. 22 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012