Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2008"

Transkriptio

1 Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2008

2

3 Sisältö Kuvaus jäteyhtiöstä 1.1. Johtajan katsaus Strategiatyö Johtaminen, hallinto Perustietoa yhtiöstä Kehityshankkeet 8-9 Palvelut ja tuotteet 2.1. Keräys ja kuljetus Käsittely ja hyödyntäminen Muut palvelut 14 Sosiaalinen vastuu 3.1. Henkilökunta Viestintä ja vuorovaikutus Ympäristövastuu 4.1. Vaikutukset veteen Vaikutus ilmaan 20 Taloudellinen vastuu 5.1. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätöstiedot Tilintarkastuskertomus Yhteystiedot 36 Raportointiperiaatteet Lakeuden Etappi Oy on ollut mukana FCG Efekon ja Jätelaitosyhdistyksen vetämässä Jätelaitosten raportointiprojektissa (JLRapII). Projektin tarkoituksena oli kehittää ja yhtenäistää edelleen jätelaitosten ulkoista ja sisäistä raportointia. Yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset, koko toimintaa kuvaavat tunnusluvut soveltavat GRI:a (Global Reportin Iniative) eli kansainvälistä yhteiskuntavastuun raportointiohjeistoa. Hankkeen lopputuloksena saatiin jätelaitosalalle koko toimintaa kuvaavat kehittyneet yhdenmukaiset tunnusluvut, julkisen raportoinnin (sidosryhmäraportointi) toteuttamismalli, sekä tunnuslukujen sisäiseen vertailuun tietokantapohjainen järjestelmä. Tämä tarkoittaa, että sidosryhmien, kuten esimerkiksi viranomaisten, tarvitsemien tietojalosteiden laatu paranee, tiedon tuottamistavat kehittyvät ja tiedon jalostamisen mahdollisuudet parantuvat. Tunnusluvut toimivat luotettavasti koko julkisen jätehuollon valtakunnallisessa vertailussa. Lisäksi saadaan kuvattua sidosryhmille avoimesti ja selkeästi julkisen jätehuollon merkitys, tavoitteet ja toimintatavat. Tulokset toimivat sisäisen johtamisen työkaluna ja arvioinnin pohjana laitosten johdolle. Tämä vuosikertomus on toteutettu uusia yhtenäisiä raportoinnin periaatteita noudattaen. 3

4 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.1 Johtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Jätehuollon tilanne Suomessa ei vastaa EU-direktiivien vaatimustasoa. Vuoden 2007 tilastojen mukaan 52 prosenttia jätteestä ohjautui kaatopaikalle, kun vastaavasti tavoitteena on 50 -prosentin kierrätysosuus, 30 -prosentin energiana hyödyntäminen ja maksimissaan 20 -prosentin loppusijoitus. Tämä on valtakunnan tasolla haasteellinen tavoite. Tavoitteiden mukaan esimerkiksi biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitus saa olla korkeintaan 35 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Lakeuden Etappi on kehittänyt toimintojaan kierrätyksen suuntaan tehostamalla käsittelypalveluja jätehuoltokeskuksessa. Öljyisten vesien käsittelyyn on lisätty kapasiteettia, on solmittu yhteistyösopimus kierrätettävien jäte-erien paalaus- ja lajittelutoiminnoille, joihin on investoitu halli ja käsittelykenttä. Yrityspalveluissa lajitteluohjeistusta ja neuvontaa on tehty kuormantarkastuksia tehostamalla ja palautetta antamalla. Jätehuoltokeskuksesta löytyy hyödyntämispalvelut niin puhdistamolietteille, erilliskerätylle kotitalouksien biojätteelle kuin myös kaupan- ja teollisuuden biojätteille. Lopputuotteena syntyy hygienisoitua maanparannusraetta viherrakentamiseen. Etappi on edelläkävijä myös sakokaivolietepalveluiden tuottajana haja-asutusalueen ja loma-asutuksen viemäröinnin ulkopuolella syntyville jätevesille. Tällä sektorilla on syntynyt myös tarvetta kilpailuttaa kuljetukset yhtiön toimesta, osalla aluetta alkaen jo vuoden 2009 aikana. Jätteenpolttolaitoksen eteneminen kohti investointipäätöstä on toteutunut suotuisasti. Suomessa niin vaikeaksi muodostuneet kaavoitus- ja lupaprosessit ovat edenneet erittäin hyvin ja ympäristölupapäätöstä odotetaan arviolta kesäkuussa Jätteen energiana hyödyntämisen myötä Etapin toiminta on hyvä esimerkki jätehuoltokokonaisuuden toimivuudesta ja ajanmukaisuudesta. Etappi on määrätietoisesti rakentanut kumppanuusverkostoa ja yhteistyön kautta ansainnut paikkansa maakunnan jätehuollon logistiikkakeskuksena, jonka kustannustehokkaita palveluita myös jätealan yrittäjät käyttävät. Etapin laaja-alaisesta yhteistyöstä kertoo eritasoisten yhteistyösopimusten huomattava määrä. Etappi on investoinut jätehuollon perusinfraan 2000-luvulla ja nyt laitosten rakentamiseen merkittäviä summia. Jätelainsäädännön nopea rytmi on haaste jäteyhtiöille. Samalla kun vielä perusinvestointeja poistetaan ja vanhoja kaatopaikkoja suljetaan, on investoitava mm. jätteen energiana hyödyntämiseen. Toiminnan laaja-alaisuus ja kilpailukykyiset palvelut kuitenkin takaavat maksuvalmiuden investointien takaisin maksamisessa. Yhtiön toimintojen laajentuessa henkilöstö on yhä tärkeämmässä roolissa. Strategian valuttaminen jokaisen työntekijän tietoisuuteen arvojen kautta on toteutettu mittavalla koulutusohjelmalla, johon on myös liittynyt toiminta- ja ympäristöjärjestelmän auditoinnin valmistelu. Henkilökunnan aktiivinen, kehittävä ote ja tuki on ollut ensiarvoisen tärkeä toimintatapoja kehitettäessä. Kulunut vuosi on vienyt pohjalaista jätehuoltoa kohti kierrätysja hyötykäyttöpainotteista suuntaa. Tästä kehittymisestä haluan kiittää omistajien antamaa tukea jätehuollon kehittämisessä ja yhteistyökumppaneiden ja henkilökunnan merkittävää panosta kehittämisen tukemisessa. Tenho Hakola toimitusjohtaja 4

5 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.2 Strategiatyö Johtaminen Strategiatyö Lakeuden Etappi Oy:n toimintapolitiikka Lakeuden Etappi Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tavoite on toiminta-ajatuksen mukaisesti tarjota toimivaa jätepalvelua asiakkaiden ja ympäristön hyväksi. Yhtiön tehtävänä on yhdyskuntien jätehuollon tehokas ja palvelukykyinen järjestäminen ja kehittäminen toiminta-alueellaan. Yhtiön vastuulla on jätteiden riskitön käsittely ja loppusijoitus, toimiva jätteiden kuljetusjärjestelmä, jäteneuvonta ja tiedotus. Lakeuden Etappi sitoutuu noudattamaan toiminnassa ympäristölainsäädäntöä ja viranomaisten vaatimuksia. Yhtiö sitoutuu myös toimintojen jatkuvaan kehittämiseen, asiakaspalvelun ja asiakastyytyväisyyden parantamiseen sekä ympäristön pilaantumisen ja haittojen ennalta ehkäisemiseen. Sidosryhmätoiminta ja viestintä ovat avointa ja aktiivista. Päämääränä on jätehuollon kehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa siten, että mahdollisimman suuri osa jätteistä hyödynnetään materiaalina tai energiana. Yhteistoiminnalla tähdätään asiakkaiden hyvään palvelutasoon ja jätehuoltopalvelujen tasapuoliseen kohdentamiseen. Yhteistyötä pyritään laajentamaan sopimuskuntien ulkopuolella sijaitseviin kuntiin ja yrityksiin. Jokainen yhtiön työntekijä vastaa laadukkaan ja ympäristösuojelullisen toiminnan ylläpitämisestä ja toteuttamisesta työssään. Henkilöstö sitoutuu siihen, että toiminta vastaa asiakkaan vaatimuksia ja odotuksia. Lakeuden Etappi Oy:n toiminnasta vastaa koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta ja urakoitsijat, jotka ovat tietoisia asiakkaiden tarpeista, laadukkaista toimintatavoista ja ympäristöystävällisyyteen liittyvistä tavoitteista. Strategiatyö Lakeuden Etappi Oy:ssä laadittu strategia määrittelee yhtiön pitkän aikajänteen tavoitteen. Nykyinen strategia ulottuu vuoteen 2012 ja hallitus tarkistaa suuntaviivat vuosittain kevään aikana. Varsinaista strategiatyötä ohjaa hallituksen asettama työryhmä, johon kuuluu johtoryhmä ja hallituksen edustajia. Koko 2000-luku on pitkälti ollut lainsäädännön edellyttämiin haasteisiin vastaamista, mutta siinä rinnalla yhtiön hallitus on luonut selkeät tavoitteet sille, missä toiminnassa Etappi haluaa tulevaisuudessa olla mukana. Merkittäviä linjauksia on ollut biojätteen ja lietteiden, kuten myös teollisuuden biohajoavien erien, käsittelylaitoksen rakentaminen. Toinen vahva tavoite on ollut saada maakuntien jäteyhtiöiden käyttöön jätevoimala nykyisin kaatopaikalle menevälle energiana hyödynnettävälle jätteelle. Tämä hanke onkin edennyt viime vuoden aikana merkittävästi, kun laitosta suunnittelemaan ja rakennuttamaan perustettiin Westenergy Oy. Biokaasulaitokseen sopivien jäte-erien ja energiahyödyntämiseen sopivan jätteen erottaminen omiksi kokonaisuuksikseen toteuttaa hyvin lainsäädännön vaatimuksia. Strategisten tavoitteiden selkeyttäminen on kasvavalle yhtiölle ja yhtiön henkilökunnalle haaste. Vuoden 2008 aikana toteutettu, johtoryhmälle ja esimiehille suunnattu, esimiesvalmennus tähtäsi toiminnan kehittämiseen hallituksen hyväksymien päämäärien suuntaisesti. Myös koko henkilöstölle suunnattu koulutus vuonna 2008 keskittyi strategian ja toimintajärjestelmän jalkauttamiseen koko henkilöstölle. Johtaminen Organisaatio 2008 Yhtiökokous Hallitus Viestintä Tiedottaja Hannele Lyytikäinen-Käppi Taloushallinto Talouspäällikkö Pentti Mannila Hallintopäällikkö Veli-Pekka Naumanen Taloussihteeri Liisa Österman Tuotanto Tuotantopäällikkö Pekka Kontio Jätehuoltokeskus Käyttöpäällikkö Ilkka Letonsaari Laitosmies Markku Korpela Laitosmies Jarmo Mansikkamäki Laitosmies Marko Knuuttila Biokaasulaitos Laitospäällikkö Esa Yli-Rahnasto Laitosesimies Jari Perälä Projektipäällikkö Antti Ala-Kurikka Jäteasemat, Ekopisteet Jätehuoltoinsinööri Mauri Rajamäki Laitosmies Mari Hautamäki Laitosmies Pauliina Perkiö Laitosmies Matti Perkiö Laitosmies Kauko Leppäkangas Toimitusjohtaja Tenho Hakola Johtoryhmä Tenho Hakola Paula Haanpää Pekka Kontio Hannele Lyytikäinen-Käppi Pentti Mannila Kati Säippä Strategiatyöryhmä Henkilöstötyöryhmä Rakentaminen Rakennustoimikunta Tekninen ryhmä Ympäristö ja laatu Ympäristöinsinööri Kati Säippä Asiakaspalvelu Asiakaspalvelupäällikkö Paula Haanpää Yritysneuvoja Mirva Hautala sij. Antti Tekoniemi Kotitalousvastaava Helena Anttila Toimistosihteeri Elina Ilkka Palveluneuvoja Johanna Jokimäki Palveluohjaaja Maarit Alppinen Laitosmies Elina Lehtimäki Laitosmies Jorma Latva-Nikkola Laitosmies Jani Korpela Kuljetus ja sakokaivotoiminta Kuljetusvastaava Janne Väänänen Kuljetusjärjestelijä Satu Suomijoki 5

6 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.4 Perustietoa yhtiöstä Yhtiön perustaminen Perustajaosakkaina 14 kuntaa: Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua, Nurmo, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Ylihärmä, Töysä, Ylistaro, Ähtäri. Omistajakuntia 13 Toimialueella asukkaita henkeä. Liikevaihto 14,2 M Yhtiön perustehtävä on omistajakuntien lakisääteinen jätehuolto. Siihen sisältyvät jätteenkuljetus ja -käsittely sekä jätehuollon tiedotus ja neuvonta. Arvot Asiakaslähtöisyys Asiantuntemus Tehokkuus Yhteistyö Ympäristövastuu Missio Lakeuden Etappi Oy tarjoaa toimivaa jätepalvelua asiakkaidensa ja ympäristönsä hyväksi. Jäteyhtiön historia 1997 Lakeuden Jätekeskus Oy perustettiin Perustajina oli14 kuntaa Etelä-Pohjanmaalta, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua, Nurmo, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Ylihärmä, Töysä, Ylistaro, Ähtäri Operatiivinen toiminta käynnistyi. Kunnissa liityttiin järjestettyyn jätteenkuljetukseen vaiheittain Jätehuoltotoiminta vakiintui. Kunnista viimeisinä Alavus, Töysä ja Ähtäri liittyivät järjestettyyn jätteenkuljetukseen vuoden alusta. Yhtiön palvelujen piirissä oli nyt koko toimialue. Jätehuoltokeskuksen sijoituspaikaksi valittiin Ilmajoki ja rakennustyöt käynnistyivät Jätehuoltokeskus valmistui Ilmajoen Pojanluomalle. Lakeuden Etapin hallinto ja jätteenkäsittelytoiminta siirrettiin Ilmajoelle 1.9. Aputoiminimi Lakeuden Etappi Oy rekisteröitiin yhtiön uudeksi nimeksi Biokaasulaitoksen rakentaminen kilpailutettiin ja urakkasopimus allekirjoitettiin YIT Environment Oy:n kanssa Biokaasulaitoksen rakentaminen alkoi kevättalvella Yhtiön perustamisesta tuli 10 vuotta. Biokaasulaitoksen toiminta käynnistyi Lakeuden Etapista jätevoimalahanketta suunnittelevan Westenergy Oy:n osakas Etappi on perustetun yhtiön suurin osakas 34 prosentin osuudella. Jätteenpolttolaitoksen on määrä valmistua vuonna

7 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.4 Perustietoa yhtiöstä Lakeuden Etappi ryhtyi viime vuonna rakentamaan toimintajärjestelmää projektin kautta. Järjestämää on pyritty rakentamaan mahdollisimman käytännön läheisesti. Merkittävät näkökohdat ovat osa yhtiön käytännön toimintaa. (kts. kohta kehityshankkeet 1.5) TOIMINTAJÄRJESTELMÄN PUNAINEN LANKA ASIAKKAAN JA OMISTAJAN VAATIMUKSET, YMPÄRISTÖKATSELMUS MERKITTÄVÄT YMPÄRISTÖ- JA LAATUNÄKÖKOHDAT - KUORMANTARKASTUS - SISÄINEN VIESTINTÄ - HAJUPÄÄSTÖT - VESIPÄÄSTÖT - ROSKAANTUMISEN ESTÄMINEN - ASIAKASPALVELUHENKISYYDEN PARANTAMINEN - SIDOSRYHMÄTOIMINNAN JA ASIAKASHALLINNAN KEHITTÄMINEN - YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN PAREMPI HUOMIOIMINEN KAIKISSA TOIMINNOISSA TOIMINTAPOLITIIKKA PÄÄMÄÄRÄT 1. JÄTEHUOLLON IMAGON NOSTAMINEN 2. ETAPPI TUNNETAAN YMPÄRISTÖYRITYKSENÄ JA JOKAINEN TYÖNTEKIJÄ TIETÄÄ OMASTA TOIMINNAS- TA AIHEUTUVAT YMPÄRISTÖRISKIT JA TUNTEE KEINOT NIIDEN HALLINTAAN. 3. KAIKISSA ETAPIN TOIMINNOISSA OTETAAN HUOMIOON ASIAKKAAT JA ASIAKKAIDEN TARPEET SISÄINEN ASIAKKUUS ELI TYÖKAVERIT MUKAAN LUKIEN. 4. OMISTAJAT, VIRANOMAISET JA MUUT TÄRKEIMMÄT SIDOSRYHMÄT LUOTTAVAT ETAPIN TOIMINTAAN YMPÄRISTÖYRITYKSENÄ. TAVOITTEET 1. TEHOSTETAAN JÄTEHUOLTOKESKUKSEN, ALUEKERÄ- YSPISTEIDEN, EKOPISTEIDEN JA JÄTEASEMIEN TOIMINTAA ROSKAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI. 2. YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN ORGANISAA- TIOSSA. PANOSTAMME HENKILÖKUNNAN KOULU- TUKSEEN JA KANNUSTAMME ALOITTEELLISUUTEEN JA AKTIIVISUUTEEN MYÖS YMPÄRISTÖASIOISSA. 3. KOKO HENKILÖKUNTA MIELTÄÄ TYÖSKENTELEVÄNSÄ ASIAKASPALVELUYRITYKSESSÄ JA TOIMINTOJA KEHITETÄÄN ASIAKASTA AJATELLEN. 4. OMISTAJAT JA SIDOSRYHMÄT SEKÄ KUNTIEN PÄÄTTÄJÄT TUNTEVAT ETAPIN TOIMINNAN JA VUOROVAIKUTUS ON SÄÄNNÖLLISTÄ. TOIMINNAN OHJAUS (MENETTELY- JA TYÖOHJEET) 1. MENETTELYOHJE SISÄISESTÄ VIESTINNÄSTÄ. 2. KUORMANTARKASTUSTOIMINNAN OHJEISTUS. TARKKAILU JA MITTAUS 1.VESIEN TARKKAILU YMPÄRISTÖLUVAN MUKAISESTI. 2.HAJUJEN TARKKAILU, MITTAUS JA SEURANTA. RAPORTOINTI 1. VESTA 2. HAJURINKI, MITTAUKSET JA ASIAKASPALAUTTEIDEN SEURANTA TOIMINTAOHJELMAT 7

8 Biokaasulaitos - projekti eteni koekäyttöön Biokaasulaitos -projektissa pääpaino viime vuonna oli koko laitoksen yhteistoiminnan viilaamisessa. Vuoden toiminnoissa koko laitosta on viritetty toimimaan yhtenä kokonaisuutena. Biokaasulaitoksen työmaalla on koulutettu käyttöhenkilöstöä ajamaan laitosta urakoitsijan johdolla. Laitoksen suurimmat kehityskohteet ovat jätevesien esikäsittelyssä ja hajukaasujen hallinnassa. Laitosta on koekäytön aikana ajettu parhaimmillaan 70 prosentin käyttöasteella. Biokaasun tuotto laitoksella on riittänyt laitoksen prosessin tarpeisiin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Biojätteiden ja lietteiden käsittelyssä syntyvä kiintoaine jalostetaan hygienisoiduksi maanparannusrakeeksi. Maanparannusrae sai vuoden aikana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuotehyväksynnän. Maanparannusrakeen lannoitusvaikutuskokeet aloitettiin yhteistyössä MTT:n Ylistaron tutkimuslaitoksen kanssa. Kokeet kestävät kolme satokautta. Toimintajärjestelmä Toimintajärjestelmän rakentaminen jatkui vuoden 2008 aikana. Toimintajärjestelmä kattaa ISO standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän ja ISO 9001 mukaisen laatujärjestelmän. Etappi oli mukana Eqoweb Suomi Oy:n johtamassa projektissa kolmen muun jäteyhtiön kanssa. Työ eteni ennalta laaditun aikataulun mukaisesti, ja uusi toimintapolitiikka hyväksyttiin hallituksen kokouksessa Koko henkilökunnalle järjestettiin keväällä järjestelmään liittyvä ympäristökoulutus. Järjestelmän käyttökoulutus pidettiin tarkasteltavan kauden jälkeen helmikuussa Merkittävimpinä hyötyinä toimintajärjestelmän rakentamisessa oli toiminnan ja etenkin päämäärien ja tavoitteiden selkiintyminen. Toimintajärjestelmän ensimmäisiä tavoitteita oli sopimusten seurannan tehostuminen ja toiminnan kehittäminen ja tehostaminen. Näissä onnistuttiin vuoden aikana hyvin. Sopimuskumppaneiden toiminta pisteytetään ja kirjataan nyt vähintään kerran vuodessa ja käydään läpi johdon katselmuksissa. Avainasemassa on syksyllä käyttöönotettu poikkeamaraporttien kirjaaminen ja käsittely. Poikkeamaraporttina kirjataan kehitysideat, poikkeamat normaalitoiminnasta ja läheltäpiti- ja vaaratilanteet. Uusi järjestelmä otettiin hyvin käyttöön jo aikaisemmin toiminnassa olleen asiakaspalautejärjestelmän rinnalle. Työohjeiden laatiminen ja ylläpito saatiin järjestelmän rakentamisen myötä selkeäksi. Toimintajärjestelmän kehittäminen jatkuu vuoden 2009 aikana sertifioinnilla ja biokaasulaitoksen toiminnan liittämisellä mukaan järjestelmään. 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.5 Kehityshankkeet Maanparannusrae sai vuoden aikana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuotehyväksynnän. Kesällä 2008 raetta käytettiin Seinäjoen Rengonharjun lentokentän viherrakenteisiin Eviran luvalla. Jätehuoltokeskuksen ympäristöluvan tarkistushakemus edellyttää uutta ympäristövaikutusten arviointia. Konsulttina hankkeessa toimii Pöyry Environment Oy. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma jätettiin Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 6.5. ja yleisötilaisuus arviointiohjelmasta pidettiin Ilmajoen kunnantalolla Hanke jatkui arviointiselostuksen tekemisellä ja siitä pidetään yleisötilaisuus keväällä YVA-menettelyn jälkeen ympäristölupahakemusta tullaan täydentämään vastaamaan nykypäivän jätehuollon vaatimuksia. Loppusijoitusaluetta laajennettiin. Jätehuoltokeskuksen tavanomaisen jätteen loppusijoitusaluetta laajennettiin kesän aikana 3ha. Laajennuksen jälkeen loppusijoitustilavuuden täyttöennuste kattaa vuoteen 2013 asti. Loppusijoitustilavuus voi riittää huomattavasti pitempäänkin jos jätteenpoltto käynnistyy suunnitelmien mukaan vuonna Alueen urakoitsijana toimi YIT Rakennus Oy Infrapalvelut. Tiivisrakennemateriaalina käytettiin kuivakuorisavea. YVA Loppusijoitusaluetta laajennettiin kesällä ja syksyllä

9 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.5 Kehityshankkeet Hyötykäyttöyhteistyöhön panostettiin Jätehuoltokeskuksen alueelle ryhdyttiin rakentamaan hyötyjätteiden lajittelu-, varastointi- ja pakkausaluetta lisää m 2. Alueelle rakennettiin lisäksi hallitilaa 2400 m 2. Etappi vuokrasi hyötyjätteiden käsittelyhallin ja alueen Suomen Hyötykeskus Oy:lle vuoden 2009 alkupuolella. Ekopisteverkoston uusiminen aloitettiin Seinäjoelta Kärjen, Hallilan ja Simunan asuntoalueilta. Näiltä alueilta katsottiin yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa sopivat kohteet uusille toimenpideluvan vaativille koe-ekopisteille. Lakeuden Etappi siirtyy kaupunkialueiden ekopisteillään vaiheittain syväkeräysjärjestelmään. Syväkeräysjärjestelmällä tavoitellaan pisteiden yleistä siisteyttä, roskaantumisen ehkäisemistä, hyvää käytettävyyttä ja turvallisuutta sekä tehokkaampaa kuljetusta. Pisteissä tullaan keräämään lasia, pienmetallia, paperia ja kartonkia. Prisman ekopistettä Nurmossa kehitettiin muuttamalla keräysvälineet ja uusimalla ulkoinen ilme. Prisman pisteellä aloitettiin uutena muovin keräys kokeilupisteenä. Minimanin liikkeen pihassa Nurmossa avattiin uusi ekopiste, missä kerätään lasia, pienmetallia, kartonkia ja paristoja. Ähtärin torille laitettiin uusi lajittelulava ekopistelasille, pienmetallille, paperille ja paristoille. Lapualla, Välilä Simpsiöntie 5 -ekopisteen keräyskalustoa uusittiin korvaamalla pikakontit ja 600 -litraiset astiat lajittelulavalla. Etappi ryhtyi loppuvuodesta rakentamaan hyödynnettävien jätteiden käsittelyhallia Suomen Hyötykeskus Oy:tä varten Kesäajan aluekeräyspisteet uusittiin Kesäaikana toimivat aluekeräyspisteet ovat useana vuotena tuottaneet paljon kriittistä asiakaspalautetta. Keväällä 2008 analysoitiin kaikkien aluekeräyspisteiden asiakas- ja jätemäärät, sekä mitoitettiin keräysvälineet uudelleen. Kevään tiedotuslehti Jäteaviisiin koottiin tietopaketti ja ohjeistusta kesäasukkaiden jätehuollosta ja lehti jaettiin kaikkien kesäasukkaiden kotiosoitteisiin ympäri Suomen. Kesällä pisteiden avauduttua niihin asennettiin uudet opasteet ja ohjeet, sekä palkattiin kiertävä neuvoja pisteille opastamaan ja auttamaan pisteiden käytössä. Hajujen omavalvonta Vuoden aikana aloitettiin hajujen omavalvonta kiertämällä viikoittain alue sisäisesti sekä ulkopuolelta, tehden hajuhavaintoja. Myös kyläläisiltä tulleiden ilmoitusten perusteella käytiin useasti tunnistamassa hajuja. Valvonnan perusteella on saatu uutta tietoa hajupäästöjen syistä ja kulkeutumisesta. Seuranta jatkuu edelleen. Ekopisteverkoston kehittäminen Aluekeräyspisteille asennettiin kesäksi 2008 uudet opasteet ja ohjeet. Kuvassa toiminnasta vastaava jätehuoltoinsinööri Mauri Rajamäki. Projektin tulokset ensimmäiseltä kesältä olivat positiiviset ja pisteet pysyivät siisteinä sekä viihtyisinä koko kesän. Prisman ekopistettä Nurmossa kehitettiin muuttamalla keräysvälineet ja uusimalla ulkoinen ilme. 9

10 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.1 Keräys ja kuljetus Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Omakotitalon jätehuolto Palveluverkosto Asunto-osakeyhtiön jätehuolto Lakeuden Etappi Oy:n toimialueella jätteenkuljetus toteutetaan kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Etappi järjestää jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn. Jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvat asumisessa syntyvät jätteet vakituisista asuinkiinteistöistä, vapaa-ajan asunnot, maatilan asuinrakennukset, valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneet muut kuin ongelmajätteet. Etappi järjestää myös asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa syntyneen ongelmajätteen vastaanoton ja ohjauksen asianmukaiseen käsittelyyn. Sako- ja umpikaivolietteet kuuluvat myös kunnan järjestämän jätehuollon piiriin. Palveluverkosto KOMPOSTORI BIOJÄTTEILLE KERÄYSPAPERI, LASI JA PIENMETALLI EKOPISTEET 231 KPL Kiinteistökohtainen keräys Etapin toimialueella jokaisella kiinteistöllä tulee olla kiinteistökohtainen kaatopaikkajäteastia. Taloyhtiöllä tulee lisäksi olla biojäteastia, jos huoneistoja on vähintään 10 ja metallinkeräysastia, jos huoneistoja on vähintään 21. Asumisessa syntyneiden lietteiden kuljetus on järjestetty sopimusperusteisena yhteistyökuljettajien kanssa. Yritysten on mahdollista liittyä myös kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. KAATO- PAIKKAJÄTE HYÖTY- JA ONGELMAJÄTTEET KAATOPAIKKAJÄTTEET JÄTEASEMAT 13 KPL JÄTEHUOLTOKESKUS ETAPPI Kiertävänä keräyksenä järjestettiin keväällä öljynkeräystempaus yhdessä Ekokemin kanssa. KAATO- PAIKKAJÄTE BIOJÄTE LASI PAPERI PIENMETALLI KÄYTTÖ RAAKA-AINEENA Yhdyskuntajätetyhjennyksiä kpl yhteensä Hyötyjätetyhjennyksiä kpl yhteensä Tyhjennystapahtumia kpl yhteensä Alueellinen keräys Etapilla on miehitetty jäteasema jokaisessa toimialueensa 13 kunnassa. Jäteasemilla otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan hyödynnettävät ja ongelmajätteet. Kaatopaikkajäte on maksullista, samoin hyödynnettävistä jätteistä energiajae.vuonna 2008 jäteasemilla kävi yhteensä asiakasta, mikä on 6,5% edellisvuotta enemmän. Ekopisteitä on yhteensä noin 240 kpl. Ekopisteillä kerätään keräyslasia ja pienmetallia. Pisteillä on myös paperinkeräysastiat. Osalla pisteistä on myös paristojen keräysastiat. Yksi ekopiste on mitoitettu noin 550 asukasta kohti. Kesäasukkaiden aluekeräyspisteitä Etapin alueella on Kuortaneella, Alavudella, Töysässä, Ähtärissä ja Peräseinäjoella, yhteensä 43 kpl. Vuonna 2008 Etappi korjasi ja uusi aluekeräyspistekalustoa ja pisteiden opasteita, lisäksi kokeiltiin aluekeräyspisteillä kiertävää neuvonta- ja opastuspalvelua roskaantumisen ja väärinkäytösten vähentämiseksi. Kiertävät keräykset Kiertävänä keräyksenä järjestettiin keväällä yhdessä Ekokemin kanssa öljynkeräystempaus koko toiminta-alueella. Keräyksessä saatiin noin kg käytettyjä voiteluöljyjä talteen. Paristojen ja akkujen keräys siirtyi tuottajavastuulle syksyllä Etappi teki sopimuksen paristojen osalta Recser Oy:n kanssa ja akkujen osalta Kuusakoski Oy:n kanssa. Muut palvelut ja tuotteet Etappi tarjoaa asiakkailleen myös jäteastioiden myyntiä ja vuokrausta jäteasemilla. Vuoden 2008 aikana jäteastioita myytiin yhteensä 372 kpl. Kesällä 2008 kokeiltiin biojäteastioiden pesua ja tyhjentämistä samalla autolla. Biojäteastiat pestään kerran vuodessa. 10

11 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen Jätehuoltokeskus Jätteen käsittely- ja hyödyntämistoimet on keskitetty jätehuoltokeskukseen, jonne Etappi vastaanottaa suurimman osan jätteistä. Myös jäteasemilta monet jäte-erät kuljetetaan jätehuoltokeskukseen edelleen käsiteltäväksi. Toimialueella syntyvät jätteet ja asiakkaiden tarpeet ohjaavat käsittelypalveluiden valikoiman kehittymistä, samoin kuin alan kehittyminen. Olemassa olevien jätteenkäsittelyvaihtoehtojen kehittäminen entistä paremmiksi joko teknisesti, ympäristön, tai kustannusten kannalta on tärkeä osa päivittäistä työtä. Jätteen tehokkaan käsittelyn mahdollistaa laaja yhteistyökumppaniverkosto, jonka palveluita yhdistelemällä löytyy asiakkaan tarpeisiin sopiva vaihtoehto. Etapin käsittelytoiminnan keskeisiä ohjaavia tekijöitä on myös ympäristö, joka huomioidaan ohjaamalla materiaaliksi kelpaavaa jätettä hyödynnettäväksi materiaalina, polttokelpoista jätettä energiatuotantoon ja loppusijoittamalla hyödyntämiskelvoton jäte turvallisesti. Etappi panostaa myös siihen, että käsittelyketju on kaikilta osin laillinen ja ympäristö huomioonottava. Näin voidaan taata asiakkaalle, että Etapin vastaanottopaikkoihin tuotu jäte päätyy asianmukaiseen käsittelyyn. Ympäristö on huomioitu myös alueen rakenteessa ja käytössä. Kentät ja käsittelypaikat on rakennettu direktiivien ja lupien mukaisesti sellaiseksi, että riskit aiheuttaa haittoja veteen, ilmaan tai maaperään on pyritty minimoimaan. Tämän lisäksi aktiivisella ja tarkalla seurannalla pidetään huoli haittojen kurissa pysymisestä. Etappi, jätehuoltokeskus Etappi jalostaa betonia jätehuoltokeskuksessa. Asumisessa syntyneiden lietteiden kuljetus- ja käsittelytoiminta Sako- ja umpikaivojen lainmukainen kunnan vastuulla oleva toiminta laajentui koko Etapin toimialueelle. Kuljetusyrittäjä alueella oli vuoden lopussa 68 kappaletta. Kuljetus jatkui sopimusperusteisena. Kaivojen tyhjennystoimintaa varten kehitetty TCS - Logistisen ohjausjärjestelmän mobiili raportointisovellus JPMT oli käytössä 16 kuljetusyrityksellä. Kokonaislietemäärä on m Vaaka 4. Ongelmajätehalli 7. Vedet 10. Ongelmajätteen LS 2. Toimisto 5. Hyödyntämistoiminnot 8. Biokaasulaitos 11. Konesuoja 3. Ilmajoen Jäteasema 6. Loppusijoitus 9. Pilaantuneet maat 12. Nestepitoiset jätteet 11

12 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen Vastaanotetut jätteet Vastaanotettu kokonaisjätemäärä tonnia Yhdyskuntajäte tonnia Maa- ja kiviainesjäte tonnia Rakennusjäte tonnia Tuotantotoiminnan/teollisuuden jätteet tonnia Sekalainen yhdyskuntajäte. 323,6 290,4 kg/as Erilliskerätty biojäte 35,8 44,6 kg/as Ongelmajätteet kotitalouksilta 10,7 10,9 kg/as Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste 26 % 32 % Hyödyntämisaste kokonaisjätemäärästä 58 % 61 % Kuormantarkastukset Etappi jatkoi hyvällä menestyksellä vuonna 2007 aloitettua kokopäivätoimista kuormantarkastustoimintaa. Kuormantarkastuksella on vuoden aikana pystytty vaikuttamaan merkittävästi alueelle toimitettavien kuormien laatuun, sillä kuormantarkastuksen tuottaman tiedon pohjalta pystytään olemaan jätteen tuottajaan yhteydessä ja tarjoamaan kohdennettua lajitteluneuvontaa. Tarkastuksia tehtiin sekä kaatopaikkajätteille että hyödynnettäville jätteille. Huomautuksia kuormista lähetettiin yhteensä 239 kappaletta (vastaava luku edellisvuonna oli 102). Huomautusten lisääntyminen ei johdu kuormien tason heikentymisestä, vaan Etapin aktiivisemmasta panostuksesta jätteen laadun seurantaan, jolla pyritään ohjaamaan parempaan ja tehokkaampaan lajitteluun. Huomautukset johtuivat pääasiassa sähkö- ja elektroniikkaromusta, ongelmajätteistä sekä epäpuhtauksista hyödynnettävien jätteiden seassa. Kuormantarkastuksesta aloitettiin vuoden 2008 lopulla myös insinöörityö, jonka tarkoituksena on kehittää kuormantarkastustoimintaa entistä paremmalle tasolle. Työn on tarkoitus valmistua kevään 2009 aikana. Jätehuoltokeskukseen tulevat kuormat punnitaan, jonka jälkeen niille tehdään kuormantarkastus Huomautusaiheet jätelajeittain vuonna 2008 Jätelaji Ongelmajätettä Sähkö- ja elektroniikkaromua Kaatopaikkajätettä Hyötyjätettä Biojäte 2 3 Energiajae Metalliteollisuuden jäte 1 3 Pakkauslasi 1 Puupohjainen jäte 1 2 Rakennusjäte Terveydenhoidon jäte Yhdyskuntajäte Nahka- ja tekstiiliteollisuuden jäte 1 2 Kaikki yhteensä

13 Jätteiden vastaanotto Ilmajoelle Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskukseen on vuonna 2008 vastaanotettu vaa an kautta yhteensä kuormaa. 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen 1000 tonnia Yhdyskuntajäte 2. Maa- ja kiviainesjäte 3. Rakennusjäte 4. Tuotantotoiminnan jäte tonnia Sekalainen yhdyskuntajäte Erilliskerätty biojäte Jätelaitosten erilliskerätyt pakkausjätteet 1.4 Yhdyskuntien ongelmajätteet 1.5 Lietemäiset ja nestemäiset yhdyskuntajätteet sekä sakat 1.6 Muu yhdyskuntajäte Pilaantuneet maat (ongelmajäte) Pilaantuneet maat (ei ongelmajäte) 2.3 Muut maat Ongelmajätepitoinen rakennusjäte 1.1 Sekalainen 1.2 Erilliskerätty 1.3 yhdyskuntajäte Jätelaitosten 1.4 Yhdyskuntien biojäte 1.5 lietemäiset erilliskerätyt 1.6 Muu ongelmajätteet 2.1 yhdyskuntajäte ja Pilaantuneet pakkauskätteet nestemäiset 2.2 Pilaantuneet 2.3 Muut maatt yhdyskuntajätteet 3.1 Ongelmajätepitoinen maat (ongelmajäte) 3.2 Muut (ei 4.1 ongelmajäte) rakennusjätteet Jätehuollossa sekä 4.2 Yhdyskuntajäteveden sakat 4.3 rakennusjäte Tuotantotoiminnan/teo syntyneet jätteet puhdis Yhdyskuntajäte Maa- ja kiviaines Rakennusjäte Tuotantotoiminnan jäte 3.2 Muut rakennusjätteet 4.1 Jätehuollossa syntyvät jätteet 4.2 Yhdyskuntajäteveden puhdistuksessa syntyneet jätteet 4.3 Tuotantotoiminnan/teollisuuden ongelmajätteet 4.4 Tuotantotoiminnan/teollisuuden nestemäiset, lietteet ja sakat 4.5 Tuotantotoiminnan/teollisuuden muut jätteet

14 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.3 Muut palvelut Kotitalouspalvelut Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen liittyneiden kiinteistöjen lukumäärä kasvoi ollen viime vuoden lopussa oli kiinteistöä, kun edellisenä vuotena vastaava luku oli kiinteistöä. Ekomaksua maksavia kiinteistöjä oli kpl Laskuja lähetettiin vuoden 2008 aikana yhteensä kappaletta. Luku kattaa tyhjennykset, jätteenkäsittelyn, aluekeräysja ekomaksut sekä sakokaivolietteen käsittelymaksut. Edellisen vuoden luku oli laskua. Sähköpostin kautta tulleiden yhteydenottojen määrä kasvoi vuodesta 2007 (996 kpl) ollen 1478 kpl vuonna Keräyskohteet Jätelaji Kiinteistöjä kpl Kaatopaikkajäte Biojäte 1024 Keräyskartonki 258 Pienmetalli 335 Keräyslasi 359 Yrityspalveluissa vuoden 2008 aikana on pääpainopiste ollut pysyvien yritysasiakkuuksien luomisessa ja vakiinnuttamisessa. Uusista asiakkaista merkittävänä esimerkkinä on Seinäjoen keskussairaalan julkisena hankintana kilpailuttaman ongelmajätehuollon saaminen Etapin hoidettavaksi ja ongelmajätehuollon operatiivisen toiminnan käynnistäminen sairaalassa. Etappi tarjosi sekä yrityksille että julkiselle sektorille niin asiantuntija- kuin koulutuspalvelujakin, joihin sisältyi esimerkiksi Seinäjoen keskustassa sijaitsevan suuren rakennuskohteen jätehuoltosuunnitelman laadinta. Neuvontapalveluja yrityksille on tarjottu sekä puhelimitse että asiakaskäynneillä. Suurempien yritysasiakkaiden kanssa pidettiin vuoden 2008 aikana useita jätehuoltoon liittyviä palavereita, joissa käytiin läpi jätehuoltoa, lajittelun tehostamista ja kaatopaikkakelpoisuusasioita. Loppuvuodesta aloitettiin yrityksille suunnatun raportointipalvelun kehittäminen muutaman pilottikohteen kanssa. Jäteneuvonta Aluekeräyspisteet Asiakas kpl Vuosikäyttäjät 54 Kesäkäyttäjät 1744 Kesäasukas oma astia 1077 Kuntasektorin kohteet Asiakas kpl Koulut 227 Päiväkodit 41 Seurakunnat 62 Sairaalat 35 Julkisyhteisöt 58 Palvelut kunnille ja jäteasetuksen mukaiselle julkiselle toiminnalle Jätelakiin tulleen yritysjätteen ja julkisen toiminnan jätteen rajauksen jälkeen Etapin toimesta on käyty läpi kuntien toimintoja ja muita palvelutoimintoja. Isoimpana asiana tältä sektorilta voidaan mainita Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin keskussairaalan ja Seinäjoen Seudun Terveysyhtymän kaikkien terveysasemien asiakkuuden siirtymisen Etapin hoitoon. Etapin neuvontaverkosto sai vuoden aikana koulutusta ja uudet edustusasut. Etapin oma henkilökunta järjesti neuvontatilaisuuksia vuoden 2008 aikana yhteensä 50 tuntia. Tässä on mukana lakisääteisen neuvonnan piiriin kuuluvat tilaisuudet sekä maksulliset koulutustilaisuudet yrityksille. Neuvontaa toteutettiin Etapin jätehuoltokeskuksessa tutustumiskäyntien muodossa sekä asiakkaiden tiloissa. Lakeuden Etapin neuvontaverkosto jatkoi toimintaansa järjestäen jäteneuvontaa Etapin nimissä korvausta vastaan. Neuvontaverkosto hoitaa lakisääteistä jäteneuvontaa suoraan kunnissa. Kuntalaiset, koulut, päiväkodit ja yhdistykset voivat tilata neuvontapalveluita suoraan neuvontaverkostoon kuuluvilta Etapin kouluttamilta neuvojilta. Neuvontaverkoston kautta järjestettiin neuvontaa vuoden 2008 aikana 67 h (edellisen vuoden määrä oli 28 h). Palvelut yrityksille Etappi sai Seinäjoen keskussairaalan ongelmajätehuollon hoidettavakseen. Ongelmajätteiden käsittelyä tutkimassa asiakaspalvelupäällikkö Paula Haanpää ja sairaalasolubiologi Antero Laasonen 14

15 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.1 Henkilökunta Henkilöstötilinpäätös Etapin työllistävä vaikutus kasvoi toiminnan laajenemisen myötä. Etapin omaan toimintaan käytetty työaika oli vuonna 2008 noin 32 henkilötyövuotta. Biokaasulaitoksen ja sakokaivotoiminnan alkuvaiheeseen on palkattu lisäksi vuokratyövoimaa. Tämän lisäksi Etappi työllistää merkittävän määrän koneurakoitsijoita ja kuljetusurakoitsijoita sekä muita yhteistyökumppaneita. Taloushallinnon, sisäisen laskennan, raportoinnin, tietohallinnon ja yhtiön yleishallinnon kehittämiseen lisättiin resursseja. Sako- ja umpikaivotoiminnasta ja kuljetusten järjestelyistä vastaava henkilö vakinaistettiin. Tietojärjestelmien kehittämiseen panostetaan tulevina vuosina aiempaa enemmän, jotta tehtävien hoito ja henkilöstön työpanoksen käyttö olisi mahdollisimman tehokasta ja tietämys prosessien tunnusluvuista ja kustannustehokkuudesta syvenisi. Henkilöstön koulutuksessa painopiste on ollut strategian jalkauttamisessa koko henkilökunnalle ja toimintajärjestelmän auditointiin liittyvässä koulutuksessa. Vuoden 2008 lopussa Etapissa oli alle kaksi vuotta työskennelleitä kahdeksan henkeä, 2-5 vuotta työskennelleitä 12 ja yli viisi vuotta työskennelleitä 12 henkeä. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 41 vuotta. Henkilöstön vaihtuvuus on hieman pienentynyt. Vakituisista henkilöistä kaksi on hakenut uusia haasteita. Tilalle on tullut kolme henkilöä. Kokonaistulovaihtuvuus, mukaan lukien määräaikaiset työsuhteet, oli kymmenen ja lähtövaihtuvuus kahdeksan henkilöä. Sairauspoissaolot lisääntyivät hieman edellisvuoteen verrattuna. Työterveys ja -turvallisuus Työsuojelutarkastuksia pidettiin jäteasemilla kaksi, jätehuoltokeskuksessa kolme ja toimistossa yksi vuoden aikana. Valmiussuunnitelmaa, pelastussuunnitelmaa ja työsuojelun toimintaohjelmaa päivitettiin kattavammaksi vuoden aikana. Henkilöstön huomioiminen Ohjattua kuntosalitoimintaa jatkettiin edellisvuotiseen tapaan maalis-huhtikuulla, yhteensä viitenä päivänä. Keväällä toteutettiin perinteinen työhyvinvointipäivä Kuortaneen Urheiluopistolla. Ohjelmaan kuului kuntotestejä, joista kukin työntekijä sai raportin omasta kehityksestään edelliseen vuoteen verrattuna sekä ohjeita fyysisen kunnon kehittämiseen. Päivään liittyi myös mölkyn pelaamista, hierontaa ja uintia. Hyvinvointipäivään osallistui ennätysmäärä henkilökuntaa, yhteensä 24 henkeä. Kotitalousvastaava Helena Anttilalla tuli pyöreät 10 vuotta täyteen Etapin palveluksessa. Yhtiö muisti pitkäaikaista työntekijää. Henkilökunnalle hankittiin ensimmäistä kertaa käytettäväksi liikuntaseteleitä, jolloin kukin voi valita itselleen mieluisimman liikuntamuodon kuntonsa ylläpitämiseksi. Hyväksi havaittua käytäntöä jatkettaneen seuraavalla toimintakaudellakin. Helmikuussa vietettiin yhteistä virkistysiltapäivää Porin Jätehuollon työntekijöiden kanssa Koskenkorvan Trahteerissa. Etapin väki vietti yhteistä virkistyspäivää yhdessä Porin jätehuollon henkilökunnan kanssa. Ohjelmaan kuului myös saunomista Koskenkorvan Trahteerissa Henkilöstön määrä kpl Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus % 7,14 % 10,35 % 7 % 8 % Henkilöstön keski-ikä 41,00 40,14 38,32 40,45 Naisten osuus % työvoimasta 46,88 % 48,28 % 50,00 % 48,14 % Miesten osuus % työvoimasta 53,12 % 51,72 % 50,00 % 51,86 % Sairaus- ja tapaturmapoissaolot tpv/ 158,3/ ,6/ ,5 236 kalenteripv Työterveyshuolto / työntekijä/vuosi Sisältää työterveystarkastukset, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon sekä varsinaisen sairauden hoidon. 202,81 204,72 249,62 126,44 Koulutustason jakautuminen ,2% 34,4% 59,4% Peruskoulu tai ammattitutkinto Korkeakoulu/ yliopisto Opisto/ammattikorkeakoulu 15

16 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.2 Viestintä Nettisivut uudistettiin Viestinnän merkittävin hanke viime vuoden aikana oli kotisivujen kokonaisuudistus. Etapin sähköinen ilme kirkastui, kun uudistuneet internet -sivut julkaistiin joulukuun 4. päivänä. Kotisivujen suunnittelussa otettiin lähtökohdaksi se, että käyttäjän on mahdollisimman helppo liikkua sivuilla ja löytää haluamansa tieto. lajitteluohjeet jaettiin syksyn Jäteaviisin välissä kaikille kotitalouksille. Yritysasiakkaille ja sidosryhmille tuotettiin oma Jäteaviisi -asiakaslehti, joka jaettiin toimialueen kaikille yrityksille, yhteistyökumppaneille sekä kuntapäättäjille. Yhtiö tuottaa omaa tiedotusohjelmaa, (Etappi Radio), jonka tiedottaja toimittaa. Vuonna 2008 ohjelma pyöri tammikuusta kesäkuuhun ja syyskuusta vuoden loppuun. Ohjelman kokonaiskesto Etapin uudet nettisivut on suunnattu entistä enemmän palvelemaan asiakkaita, niin että tieto löytyy mahdollisimman helposti. Sivujen visuaalinen ilme on uudistettu nykyaikaisen raikkaaksi. Myös sivujen sisältö kuvineen on uusittu. Toteutuksesta vastasi Mainostoimisto Mediataivas Oy, jolla on useita referenssejä jäte- ja ympäristöalan yritysten nettisivustojen tekemisestä. Tavoitteena on, että sivut ovat jatkossa aina ajan tasalla ja uusin tieto löytyy nopeasti. Lakeuden Etapin viestintään kuuluu lakisääteinen tiedotus sekä yhtiön strategian mukainen viestintä. Tärkeimpinä kulmakivinä viestinnässä ovat ulkoinen ja sisäinen tiedotus, mediayhteistyö, sponsorointiyhteistyö hyväntekeväisyys- ja urheiluseurojen kanssa, sekä sidosryhmäviestintä. Etapin sisäisiä sidosryhmiä ovat henkilökunta, hallitus ja omistajakunnat. Ulkoisia sidosryhmiä ovat kotitalous- ja yritysasiak- Kodin Lajitteluopas Kodin jäteastiaan Ekopisteelle Jäteasemalle Jätehuoltokeskukseen Muuhun vastaanottopaikkaan Uudistetut jätteiden lajitteluohjeet jaettiin jokaiseen kotitalouteen. kaat, kuntapäättäjät, alan viranomaiset, tiedotusvälineet, yhteistyökumppanit ja muut alan toimijat sekä jätehuoltokeskuksen naapurit. Kotitalousasiakkaille tuotettiin vuonna 2008 kaksi Jäteaviisi -tiedotuslehteä, joista kevään numero sisälsi tietopaketin kesäasukkaille. Se jaettiin kaikille kesäasukkaille kotiosoitteisiin. Kielteisten palautteiden määrä kesäasukkailta vähenikin huomattavasti tiedon lisäämisen ja ohjeistamisen myötä. Yhtiön uudet Vuoden lopulla toteutettiin jätteen synnyn ehkäisyn edistämiseksi eri lehdissä julkaistu artikkelisarja aiheesta Kuinka voi tehdä joulusta vähäroskaisemman. on tunti viikossa. Omistajakuntia ja päättäjiä varten tuotettiin viime vuonna kaksi sähköistä uutiskirjettä, kesäkuussa ja marraskuussa. Lehdistötiedotteita laadittiin 30 kappaletta, jotka tuottivat yhteensä noin 100 julkaistua lehtijuttua (edellisvuonna vastaavat luvut olivat 29 ja 90). Mukana laskelmassa ei ole radiojulkaisuja, joita oli vuoden aikana useita. Julkaisutuotantoon kuuluu lisäksi erillisiä artikkeleita muihin kuin omiin julkaisuihin. Vuoden lopulla toteutettiin jätteen synnyn ehkäisykampanja, jolloin eri lehdissä julkaistiin artikkelisarja aiheesta Kuinka voi viettää vähäroskaisempaa joulua. Vuorovaikutus vilkasta Etappi on ollut viime vuoden aikana suosittu tutustumiskohde. Jätehuoltoratkaisut ovat kiinnostaneet esimerkiksi asiantuntijaryhmiä jätehuoltoyhtiöistä ja kuntien jätevedenpuhdistamoista. Paikallisen kyläyhdistyksen, Tuomikyläseuran, hallitus vieraili Etapin jätehuoltokeskuksessa kuulemassa yhtiön YVA-asiaa ja tutustumassa myös biokaasulaitokseen. 16

17 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.2 Viestintä Biokaasulaitoksen täydellinen käsittelyketju, joka tuottaa Eviran hyväksymää maanparannusraetta, on ollut pääosassa vierailijoiden tutustumiskierroksella. Lakeuden jätelautakunnan syntyvaiheet ovat kiinnostaneet muita viranomaisia. Lautakunnan toimintaan ja yhteistyöhön Etapin kanssa on käynyt tutustumassa esimerkiksi Jätekukko, Porin ympäristölautakunta ja Länsi-Uudenmaan jätelautakunta. Omistajakunnista Ilmajoen ja Kuortaneen kunnanhallitukset kävivät vierailulla Etapissa ja tutustumassa yhtiön käytännön toimintaan. Jätehuoltokeskuksessa vieraili vuoden mittaan säännöllisesti vierailijaryhmiä myös oppilaitoksista, eri yhteisöistä, järjestöistä ja Ahonkylän koulun kanssa jatkettiin kummikoulutoimintaa. Koulun oppilaille järjestettiin piirustuskilpailu tammi - helmikuussa. Kilpailun aiheita olivat: Tulevaisuuden jäteastia, Biokaasukummitus ja Tulevaisuuden jäteauto. Kunkin sarjan voittaja palkittiin keväällä järjestetyssä Pihakirppis -tilaisuudessa. Syksyllä turvattiin lasten koulutietä heijastimilla. Jouluna oppilaat esittivät joulunäytelmän, jossa oli jätehuoltoaiheinen teema. Asiakaspalautteet Syksyllä vietettiin Ilmajoen jäteasemalla Jätteiden iltaa, johon sai tuoda muovikanistereita maksutta. Henkilökunnalla riitti asiakkaiden kanssa keskusteltavaa jäteasioista makkaranpaiston lomassa. yrityksistä. Toimialueen apteekkareille järjestettiin ongelmajätteisiin liittyvä koulutustilaisuus yhteistyössä Ekokemin kanssa. Etapin henkilökunta lähestyi asiakkaitaan jo perinteeksi muodostuneilla jäteasemien asiakastilaisuuksilla, joihin kutsuttiin asiakkaita tutustumaan jäteasemien toimintaan ja kuulemaan jätteiden lajittelusta ja muusta heitä kiinnostavasta asiasta kahvitarjoilun kera. Ilmajoen jäteasemalla järjestettiin Jätteiden ilta, jossa makkaranpaiston ja seurustelun ohessa otettiin myös vastaan muovikanistereita maksutta. Maaliskuussa Etappi osallistui Kurikka palvelee -messuille, jossa yhtiön osastolla kävi runsaasti messuvieraita tutustumassa. Saatu asiakaspalaute messuilta oli myönteistä. Kummikoulutoiminta Kurikka palvelee -messuilla Etapin osasto oli suosittu. Kuvassa tuotantopäällikkö Pekka Kontio messuvieraiden kanssa. Kummikoulun oppilaat piirsivät tulevaisuuden jäteauton. Asiakkaat voivat antaa palautetta suoraan yhtiön internet -sivujen kautta. Palautetta voi antaa myös kirjallisesti esimerkiksi jäteasemilla, jolloin nekin kirjataan palautejärjestelmään. Vuosi 2008 oli ensimmäinen täysi toimintavuosi, kun asiakaspalautejärjestelmä oli käytössä. Palautteita annettiin vuoden aikana yhteensä 292 kpl. Eniten kirjattiin palautteita koskien jäteastioiden tyhjentämistä (71 kpl). Palautejärjestelmän kautta lähetettiin myös kysymyksiä, yhteensä 49 kpl. Positiivista palautetta annettiin eniten jäteasemien toiminnasta. Suurin muutos edelliseen vuoteen oli kesämökkiläisten jätehuollosta annettu palaute. Toimet, jotka mökkiläisten jätehuollon parantamiseksi tehtiin, auttoivat koska palautteita kirjattiin toimintavuoden aikana ainoastaan 3 kpl. Jätelautakunnan toiminta Lakeuden Etappi Oy:n 13 osakaskunnan yhteinen jätelautakunta on toiminut vuoden 2007 alusta lähtien. Osakaskuntia ovat olleet Alavuden, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin kaupungit sekä Ilmajoen, Jalasjärven, Kuortaneen, Nurmon, Töysän, Ylihärmän ja Ylistaron kunnat. Kuntaliitokset vähentävät jatkossa kuntien määrää. Lautakunnan keskeinen tavoite on päätöksenteon nopeuttaminen ja toiminnan tehostaminen vastaamaan nopeasti kehittyvän jätehuollon toimintaympäristöä. Lautakunta kokoontui 3 kertaa. Tarkasteltavan kauden aikana jätteenkuljetukseen liittymättömien (ekomaksua maksavien) kiinteistöjen osalta lähetettiin kehotuskirjeitä Seinäjoen, Nurmon, Ylistaron, Lapuan, Kauhavan, Töysän, Ylihärmän, Kurikan ja Jalasjärven alueelle, yhteensä 605 kirjettä. Tämän toimenpiteen tuloksena järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyi uusia kiinteistöjä noin 220. Kehotuskirjeestä huolimatta kaikki kiinteistöt eivät liittyneet jätteenkuljetukseen, näiden kiinteistöjen tiedot annettiin kuntien ympäristöviranomaisille jatkotoimenpiteitä varten. Jäteastian tyhjennysvälin pidentämistä koskevia päätöksiä tehtiin 400 kpl ja maatilan asumislietteiden omatoimista käsittelyä koskevia päätöksiä 647 kpl. 17

18 4. YMPÄRISTÖVASTUU 4.1 Vaikutukset veteen Ympäristövastuu Lakeuden Etapissa tehtiin ympäristökatselmus keväällä Biokaasulaitosta lukuun ottamatta kaikki toiminnot käytiin läpi ja toiminnoista aiheutuvat ympäristövaikutukset arvioitiin. Arvioinnin perusteella merkittäviksi ympäristönäkökohdiksi nousivat Kuormantarkastus. Etapissa on otettu käyttöön tehostettu kuormantarkastus, jonka tarkoituksena on vähentää kaatopaikan ympäristövaikutuksia. Tehostetulla kuormien tarkastuksella vähennetään hyöty- ja ongelmajätteiden määrää loppusijoituksesta ja estetään mm. ongelmajätteistä aiheutuvat haitalliset päästöt suotovesiin. Ympäristövaikutusten parempi huomioiminen kaikissa toiminnoissa. Tavoitteena on ympäristötietoisuuden lisääminen organisaatiossa panostamalla henkilökunnan koulutukseen ja kannustamalla aloitteellisuuteen ja aktiivisuuteen myös ympäristöasioissa. Roskaantumisen estäminen. Päämääränä on jätehuollon imagon nostaminen ja tavoitteena tehostaa jätehuoltokeskuksen, aluekeräyspisteiden, ekopisteiden ja jäteasemien toimintaa roskaantumisen ehkäisemiseksi. Vesipäästöt ja vesien johtaminen. Luontoon johdettavien hulevesien tarkkailu ja raportointi sekä biokaasulaitoksen jätevesien lupa- ja sopimusehtojen ylitys viemäriin johdettavien vesien osalta ovat merkittäviä ympäristönäkökohtia. Hajuhaitat. Hajupäästöjä syntyy biokaasulaitoksesta ja tavanomaisen jätteen loppusijoituksesta. Etapin lähinaapurit ovat tärkeä sidosryhmä ja heidän kannaltaan hajuhaittojen ilmeneminen on erittäin merkittävää. Etappi haluaa lunastaa lupauksensa mahdollisimman hajuttomasta jätehuoltokeskuksesta ja tahtoo toimia lupausten mukaisesti nostamalla hajupäästöt merkittäväksi ympäristönäkökohdaksi. Tunnuslukuja: Vuonna 2008 ympäristönsuojelun kustannukset olivat 80,3 euroa/asukas (vuonna ,6) ja ympäristötarkkailun kustannukset pysyivät samana kuin vuonna 2007, eli 0,49 euroa/asukas. Ympäristöluvat Jätehuoltokeskuksen ympäristöluvan ehtojen mukaan alueella syntyvät laimeat valumavedet on pidettävä erillään varsinaisista kaatopaikkavesistä ja johdettava erilliseen tasausaltaaseen. Lupaehdot laimeiden valumavesien eli ns. hulevesien johtamiseksi luontoon ovat äärimmäisen tiukat. Yhtiö haki ympäristölupaa vuonna 2007 hulevesien lupaehtojen saamiseksi järkevämmälle tasolle. Länsi-Suomen ympäristökeskus antoi luvan saman vuoden joulukuussa, mutta luvasta tehtiin kaksi valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa tarkasteltavan kauden jälkeen tammikuussa 2009, eikä tutkinut valituksia. Nyt jätehuoltokeskuksen alueen hulevedet saadaan johtaa luontoon. Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksensä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2005 myöntämästä ympäristöluvasta koskien Seinäjoki-Nurmon- kaatopaikan sulkemistöitä. Luvasta ei valitettu Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. Sulkemistyöt toteutetaan luvan mukaisesti vuoden 2012 loppuun mennessä. Ympäristökeskus myönsi määräaikaisen ympäristöluvan biojätteiden käsittelylle Agbag- kompostoinnilla Seinäjoki-Nurmon kaatopaikka-alueella. Toiminta on varajärjestelmä Etapin ja Stormossenin biokaasulaitosten biojätteiden käsittelylle. Vaikutukset veteen Etapin jätehuoltokeskuksen ympäristövaikutuksien seuranta jatkui Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n laatiman ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesitarkkailun hoiti FCG Suunnittelukeskus Oy. Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettava vesi tutkitaan kunnan toimesta kuukausittain. Näytteet tutkii Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy. Jätehuoltokeskuksessa on kolme eri vesientasausallasta. Tasausaltaaseen 1 johdetaan vedet mm. autojen pysäköintipaikoilta, hyötyjätteiden lajittelukentältä, jäteaseman alueelta ja tiealueilta. Altaan 1 koko on m 3. Nämä vedet saadaan johtaa luontoon, jos veden laatu täyttää ympäristöluvan ehdot. Tasausaltaaseen 2 johdetaan vedet 5 ha:n tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelta. Altaaseen 3 johdetaan vedet pilaantuneiden maiden käsittelykentältä ja ongelmajätteiden loppusijoitusalueelta. Altaat 2 ja 3 ovat molemmat tilavuudeltaan m 3 :n ja niistä johdetaan vedet Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Vesien tarkkailun tehostamiseksi Etapilla on käytössä Vesta- laboratoriotietojen hallinta- ja raportointiohjelma. Biokaasulaitoksen vesien esikäsittely osoittautui haasteelliseksi ja sitä kehitetään edelleen. Rejektivesien esikäsittely toteutetaan esiselkeytyksellä varustetulla jatkuvatoimisella aktiivilieteprosessilla. Lietteen kuivauksesta tuleva rejektivesi sisältää vielä runsaasti anaerobista kiintoainetta, jota erotetaan esiselkeytysaltaassa ennen biologiseen prosessiin johtamista. Rejektivesissä on runsaasti kiintoainetta, johon on sitoutunut mm. fosforia. Esikäsittelyn jälkeen Biokaasulaitoksen jätevedet johdetaan Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Pintavedet Pintavesien laatua ja määrää tarkkaillaan seitsemästä pisteestä neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Vuonna 2008 paikallisen Meraojan veden sulfaatti- ja ammoniumtyppipitoisuudessa havaittiin ajoittaisia pitoisuusnousuja, jotka aiheutuivat todennäköisesti jostain muusta kuin jätehuoltokeskuksen vaikutuksesta, koska muut vedenlaatutulokset eivät viitanneet kuormitusvaikutukseen. Koholla oleva sulfaattipitoisuus johtui todennäköisesti maaperästä. Meraojassa havaittiin ajoittain metallien osalta kohonneita pitoisuusarvoja. Maaperän laatu (sulfidipitoinen alunamaa) vaikutti todennäköisesti metallien pitoisuusnousuihin. Ojapisteiden vedenlaatu oli pääsääntöisesti tyypillinen jokivesille vuonna Ojapisteen 3 avulla seurataan jätehuoltokeskuksen vaikutuksia pintavesiin. Pisteen vedenlaatu ei poikennut taustapisteiden vedenlaadusta merkittävästi, joten jätehuoltokeskuksen kuormittavaa vaikutusta ei havaittu. Suolistoperäisiä indikaattoribakteereita havaittiin ajoittain kaikissa ojapisteissä. Vuoden 2008 vedenlaatutulokset eivät viitanneet siihen, että Meraojalla olisi kuormittavaa vaikutusta Tuomiluomaan. 18

19 4. YMPÄRISTÖVASTUU 4.1 Vaikutukset veteen Pohjavedet Pohjavesien laatu tutkitaan kolme kertaa vuodessa neljästä havaintoputkesta, kolmesta kaivopisteestä ja kahdesta lähdepisteestä otettavista näytteistä. Vuoden 2008 vedenlaatutietojen perusteella pohjavedessä ei näkynyt jätehuoltokeskuksen kuormitusvaikutusta. Kaivojen vedenlaatu oli pääasiassa pohjavesien perustasoa. Ajoittainen suolistoperäisten indikaattoribakteereiden esiintyminen osassa kaivoja viittasi pintavesien vaikutukseen. Alueen ulkopuolelle johdetut vedet Kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetut vedet Tasausaltaista 2 ja 3 johdetaan vedet Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Vuoden aikana allasvesiä johdettiin puhdistamolle yhteensä m 3. Kaatopaikkavesille tyypillinen sähkönjohtavuus, KHT (Cr), BHK 7, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi- ja kloridipitoisuus olivat korkeita kaatopaikkavesialtaassa 2. Myös altaan 3 KHT (Cr), BHK 7, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, kokonaisfosfori- ja kloridipitoisuus olivat ajoittain korkeita. Kaatopaikkavesialtaiden 1 ja 3 sulfaattipitoisuudet olivat ajoittain hyvinkin korkeita. Altaasta 3 otettiin toukokuussa ja marraskuussa näytteet myrkyllisyystestiä (vesikirpputesti) varten. Myrkyllisyystestien mukaan vesinäytteet eivät olleet toksisia. Jätehuoltokeskuksen alueella muodostuvien kaatopaikkavesien määrää ja sähkönjohtavuutta tarkkaillaan jatkuvatoimisin mittarein tasausaltaiden tarkkailukaivoista. Kaatopaikkavesien laatua tarkkaillaan kaksitoista kertaa vuodessa otettavin näyttein. Biokaasulaitokselta johdettiin m 3 esikäsiteltyä jätevettä Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Esikäsitellyn veden KHT (Cr), BHK 7, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, kokonaisfosforija kiintoainepitoisuus olivat ajoittain erittäin korkeita. Luontoon johdetut vedet Alueen pintavedet kulkeutuvat pohjoisen ja koillisen suuntaan mm. Meraojan kautta Tuomiluomaan, joka liittyy Kyrönjokeen noin 10 km:n päässä. Vuonna 2001 Suunnittelukeskus Oy:n tekemän perustilaselvityksen mukaan peltoviljely on noin 50 % osuudellaan selvästi suurin Tuomiluoman fosfori- ja typpikuormittaja. Vuonna 2001 peltoviljely kuormitti Tuomiluomaa kg:lla fosforia ja kg:lla typpeä. Keväällä 2008 johdettiin altaasta 1 vesiä jätevedenpuhdistamolle yhteensä m 3. Vuoden lopussa kunnan jätevedenpuhdistamo ei pystynyt ottamaan vastaan näitä puhtaita hulevesiä, ja tuolloin Länsi-Suomen ympäristökeskus antoi luvan johtaa hulevesiä luontoon. Etapin tasausaltaasta 1 johdettiin Tuomiluomaan vuonna 2008 typpeä 32 kg (38 kg vuonna 2007) ja fosforia 0,8 kg (vuonna 2007 alle 2 kg) Vesien johtaminen 2006 m 3 m 3 m 3 Allas 1 Kunnan puhdistamo 2 359, , ,1 Meraoja 7600, , ,0 Allas 2 Kunnan puhdistamo , , ,4 Allas 3 Kunnan puhdistamo , , ,0 Laitoksen merkittävimmät toiminnan ympäristövaikutukset 2. Jatkokäsittelyyn / hyötykäyttöön: Puujäte tn Metalli 835 tn SER tn Biojäte tn Lietteet tn Lasi 824 tn Paperi tn Pahvi tn Betoni ja tiili tn Risut ja harav tn Energia tn Muut tn Kaikki yhteensä tn 1. Vesipäästöt Jätevedenpuhdistamolle m 3 - tästä biokaasulaitoksen esikäsiteltyjä jätevesiä m 3 Hulevesiä luontoon 7488 m3 -typpeä 32 kg - fosforia 0.8 kg 5. Päästöt ilmaan - Metaani 731 tn/a Lajitellut hyötyjätteet 7. Tavanomaisen jätteen kaatopaikka: Yhdyskuntajäte tn Rakennusjäte tn Erityisjäte 381 tn Muut tn Yhteensä tn Ongelmajätteen kaatopaikalle 83 tn 6. Jätehuoltokeskuksen kulutus - Sähköä 890 MWh - Vettä m 3 8. Hyötykäyttö (peitto): Ylijäämämaat tn Loppusijoitettavat jätteet Ongelmajätteet 3. Kotitalouksien ongelmajätteet tn Ongelmajätteet muualta tn Vastaanotto ja punnitus 4. Vastaanotetut jätteet yhteensä tn Kaatopaikalle tn Lajitellut hyötyjätteet tn Ongelmajätteet tn Pilaantuneet maat tn Ylijäämämaat tn 19

20 4. YMPÄRISTÖVASTUU 4.2 Vaikutukset ilmaan Vaikutukset ilmaan Jätehuoltokeskuksessa otettiin syksyllä 2004 käyttöön ensimmäinen jätteiden loppusijoitusalue. Lyhyestä käyttöajasta johtuen kaasun muodostus on vielä vähäistä. Kaatopaikkakaasujen tarkkailu on aloitettu vuoden 2006 alussa ja vuonna 2008 mittaukset tehtiin kerran kuukaudessa viidestä kaasunkeräilykaivosta. Kaatopaikkakaasu sisältää normaalisti metaania noin %, Etapin kaatopaikkakaasun metaanipitoisuus oli vuonna 2008 enimmillään 56,3 % (vuonna %). Haju ja pöly Biokaasulaitoksen hajukaasut mitattiin Jyväskylän yliopiston toimesta huhtikuussa ja marraskuussa. Biokaasulaitoksen käyttöönoton myötä ympäristölupa edellyttää hajujen mittausta. Ympäristöluvan mukaan biokaasulaitoksesta tuleva poistoilma on käsiteltävä niin, että mädätyksessä muodostuvien kaasujen hajunpoistossa saavutetaan vähintään 95 %:n reduktio, tai hajupitoisuus ei ylitä 1500 hajuyksikköä/m 3, poistokohdasta mitattuna. Lupaehto on erittäin tiukka, vallitseva taso ympäristöluvissa on yleensä 3000 hajuyksikköä/m 3. Hajukaasut mitattiin Jyväskylän yliopiston toimesta huhtikuussa ja marraskuussa. Huhtikuun mittaustuloksissa näkyi selvästi biokaasulaitoksen jätevedenpuhdistamon esi-ilmastuksen voimakkaat hajupäästöt. Myös naapuruston asukkaat valittivat hajuhaitoista. Syyskuussa esi-ilmastusallas katettiin ja syntyvät hajukaasut ohjattiin biosuotimelle. Marraskuun hajumittauksissa tulokset olivat huomattavasti paremmat. Talvella 2008 naapuruston asukkaat antoivat palautetta hajuhaitoista. Hajuhaittojen aiheuttajaksi paikannettiin tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue. Keväällä loppusijoitusalueen kaasunkeräyskaivoihin rakennettiin biosuotimet, mutta talvella suodatinmateriaali jäätyi ja teho heikkeni. Eniten hajuhaittaa aiheuttanee biokaasulaitoksen rejekti eli mädätysprosessiin kelpaamaton materiaali, kuten muovipakkaukset. Rejektin käsittelyä on tehostettu biokaasulaitoksella mm. kuivaamalla rejekti helpommin loppusijoitettavaksi. Loppusijoitusalueella on myös kehitetty toimintaa hajuhaittojen ehkäisemiseksi mm. kaivamalla valmis kuoppa biokaasulaitoksen rejektille. Hajuhaitoista kirjattiin vuoden 2008 aikana yhteensä 22 palautetta. Naapurin asukkaiden kanssa on tehty yhteistyötä hajun aiheuttajan paikallistamiseksi ja asukkailta on pyydetty palautetta hajuista. Eniten hajuhaittaa aiheutui tyynellä pakkaskelillä. Sisäisiä hajujen tarkkailuja jatkettiin vuoden aikana. Kerran viikossa toteutettava haistelu tehdään yhden työntekijän toimesta. Jätehuoltokeskuksen alueella haistelupisteitä on kuusi ja alueen ulkopuolella viisi. Pölyä aiheuttaa eniten liikenne. Kenttien pesulla ja lakaisulla on pölyn haitat ympäristölle ehkäisty. Melu ja haittaeläimet Lokkilaskentoja jatkettiin Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry:n toimesta. Lokit laskettiin huhti- ja marraskuun lopun välisenä aikana kerran viikossa. Laskentapaikkoja oli Etapin jätehuoltokeskuksen ja Seinäjoki-Nurmon jäteaseman lisäksi kahdeksan. Lokkien määrät vaihtelevat huomattavasti päivän aikana, eikä laskentahetken tilanne vastaa koko päivän lokkimäärää. Laskentoja on kuitenkin niin paljon, että lokkien esiintymisestä saadaan luotettava kokonaiskuva. Ensimmäiset harmaalokit saapuivat maaliskuun lopulla. Harmaalokkien kokonaismäärä nousi jätehuoltokeskuksessa edellisvuosiin verrattuna. Tämä johtuu siirtymästä Seinäjoki-Nurmon jäteasemalta, jossa ei enää käsitellä biojätteitä. Eniten harmaalokkeja laskettiin jolloin havaittiin 4251 yksilöä. Ensimmäiset naurulokit saapuivat keväällä huhtikuun alussa. Suurin määrä laskettiin jolloin havaittiin 7900 naurulokkia. Pesinnän jälkeen naurulokit lähtivät nopeasti muuttomatkalle, joten määrät putosivat jyrkästi jo heinäkuun puolivälin jälkeen. Elokuulla havaittiin enää vähän naurulokkeja. Selkälokki ei pesi Seinäjoen seudulla, niitä havaittiin vain hyvin vähäisiä määriä laskennoissa. Lokkeja on peloteltu kesäisin ampumalla. Valtaosa laukauksista on ammuttu pelottelutarkoituksella, mutta pelottelun tehostamiseksi muutama lokkeja on myös ammuttu vuosittain. Riistanhoitopiiri on kiristänyt rauhoitusajaksi myönnettävien harmaalokkien ampumislupia, joten Etapissa ei ammuttu lokkeja kesällä Muutakaan hävittämiskeinoa kuten loukkupyyntiä ei käytetty, joten lokkimäärät kasvoivat selvästi tarkasteltavan vuoden aikana. Rottia Etapin alueella on tavattu vain muutamia. Myrkytyksiä jatkettiin kaksi kertaa vuodessa sekä aina, kun havaittiin merkkejä rotista. Melumittaukset toteutetaan kolmesta mittauspisteestä kahden vuoden välein. Mittaukset tehtiin Mittausten perusteella todettiin, että pääasiallinen melun lähde mittauspisteissä oli lähimmän tien liikenteen melu. Tuomikylään kuului vaimeana kuorman purun ja kuormaajien äänet sekä peruutussummerien äänet, jotka voi kuulla hyvin vaimeana. Pääasiallisina melunlähteinä olivat muut ympäristön melulähteet (puhallin mittauspisteen läheisessä ulkorakennuksessa, rakennustyöt, lehtien havina). Tuomikyläntien liikenteen melu kuului selvästi mittauspisteeseen. 20

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailutus

Hankinnat ja kilpailutus Hankinnat ja kilpailutus Jätevoimala, maakuntien yhteishanke Teemapäivä Tampere 21.9.2011 Case 6 Hankintayhteistyö T.Hakola Lakeuden Etappi Oy Tarjoamme toimivaa jätepalvelua asiakkaidemme ja ympäristömme

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014

JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014 JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014 1. JOHDANTO Tässä palvelutasomäärittelyssä esitetään Lakeuden Etappi Oy:n tarjoamat palvelut kuntalaisille. Tarkoituksena on määrittää ne yleiset periaatteet

Lisätiedot

Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2009

Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2009 Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2009 Sisältö 1. 2. 3. Kuvaus jäteyhtiöstä 1.1. Johtajan katsaus 4 1.2. Strategiatyö 5 1.3. Johtaminen, hallinto 5 1.4. Perustietoa yhtiöstä 6 1.5. Kehityshankkeet 7-8

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

Kuljetus alv. 0 % Ylimääräinen jäte on jätettä, joka on sijoitettu jäteastian ulkopuolelle. Ylimääräisestä jätteestä veloitetaan seuraavasti:

Kuljetus alv. 0 % Ylimääräinen jäte on jätettä, joka on sijoitettu jäteastian ulkopuolelle. Ylimääräisestä jätteestä veloitetaan seuraavasti: Palveluhinnasto 2013 voimassa 1.6.2013 alkaen Yleistä Lakeuden Etappi perii tämän hinnaston mukaisesti jätemaksut järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Jätteen tuottaja, kiinteistön

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2010

Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2010 Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2010 Vuosikertomus 2010 Sisältö 1. Kuvaus jäteyhtiöstä 1.1. Johtajan katsaus 4 1.2. Strategiatyö 5 1.3. Johtaminen, hallinto 5 1.4. Perustietoa yhtiöstä 6 1.5. Kehityshankkeet

Lisätiedot

PALVELUTASOMÄÄRITYS 2016

PALVELUTASOMÄÄRITYS 2016 Lakeuden Etappi Oy:n ja Lakeuden jätelautakunnan yhteistoiminta-alueen PALVELUTASOMÄÄRITYS 2016 etapp lakeuden i etappi.com Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. POLTETTAVAN JÄTTEEN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANA... 3

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Lakeuden Etappi Oy. Vuosikertomus

Lakeuden Etappi Oy. Vuosikertomus Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2011 Kauhava Lapua Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15 60760 Pojanluoma, Ilmajoki 06) 421 4900 www.etappi.com Kurikka Ilmajoki Seinäjoki Jalasjärvi Kuortane Alavus Töysä

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Lakeuden Etappi Oy. Lakitausta

Lakeuden Etappi Oy. Lakitausta Lakeuden Etappi Oy Hajajätevesiyhteistyöryhmä 15.10.2008 Karjaa Asumisessa syntyneiden lietteiden hoitaminen malli Etappi 15.10.2008 Janne Väänänen Lakitausta Asetus talousvesien käsittelystä tullut voimaan

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut

Lisätiedot

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

YRITYSHINNASTO alkaen 1.1.2014

YRITYSHINNASTO alkaen 1.1.2014 YRITYSHINNASTO alkaen 1.1.2014 Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15 60760 Pojanluoma Puh. (06) 421 4900 Fax (06) 421 4999 yritysasiakkaat@etappi.com www.etappi.com 1.1.2014 alkaen ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVÄT

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Lakeuden Etappi Oy. Vuosikertomus

Lakeuden Etappi Oy. Vuosikertomus Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2012 Kauhava Lapua Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15 60760 Pojanluoma, Ilmajoki (06) 421 4900 www.etappi.com Kurikka Ilmajoki Jalasjärvi Seinäjoki Kuortane Alavus Töysä

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 26.5.2015

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 26.5.2015 PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 26.5.2015 Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15, 60760 Pojanluoma Puh. (06) 421 4900 Fax (06) 421 4999 yritysasiakkaat@etappi.com www.etappi.com ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVÄT JÄTTEET

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2015

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2015 PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2015 Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15, 60760 Pojanluoma Puh. (06) 421 4900 Fax (06) 421 4999 yritysasiakkaat@etappi.com www.etappi.com ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVÄT JÄTTEET

Lisätiedot

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2016

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2016 PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2016 Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15, 60760 Pojanluoma Puh. (06) 421 4900 Fax (06) 421 4999 yritysasiakkaat@etappi.com www.etappi.com ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVÄT JÄTTEET

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN

JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN PERUSMAKSUTAKSA, luonnos Sivu 1/2 Nähtävillä 10.9. 23.9.2012 ja 1.10.-8.10.2012 (maksuliite lisätty) JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN 1 LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Ohjelma 27.11.2015 12.00 jäteautoon tutustuminen 12.30 aiheina mm. jätetaksa, jätteen energiahyödyntäminen sekä uusittavat jätehuoltomääräykset 13.35 keskustelua,

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja

Lisätiedot

PelloMMMRanuaMMMRovaniemi

PelloMMMRanuaMMMRovaniemi OpasMpienkiinteistöille JÄRJESTETTYMJÄTTEEKULJETUSM OMJOKAISEMOIKEUS,M MUTTAMMYÖSMVELVOLLISUUS Järjestetty jätteenkuljetus tarkoittaa sitä, että kiinteistöllämonm sopimusmjätehuollostamjätteenkuljetusyrityksenmkanssa.

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 24 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Maan viidenneksi suurin jätelaitos

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

Esitys LHJ III omistajapäiville Immo Sundholm Forssa 6.9.2013

Esitys LHJ III omistajapäiville Immo Sundholm Forssa 6.9.2013 Esitys LHJ III omistajapäiville Immo Sundholm Forssa 6.9.2013 LHJ ja LHJ Group LHJ Perustettu 1995 Kuntien 100 % Omistajakuntien alue Palvelut kunnissa Käsittelyt Forssassa ja muualla Ei jaa osinkoa LHJ

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Neuvoja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku 23 % ja Salo

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 12.12.2006 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2007 alkaen. 1 Järjestämästään jätehuollosta aiheutuvien jätteen kuljetus-,

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa Luottamushenkilökoulutus 2013 Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa 2 16.4.2013 Yritysesittely 2011 Perustietoa 3 Yhtiö perustettu 14.12.2001 Liiketoiminta alkoi 15.11.2005 Omistajat: Ranua, Pello ja Rovaniemi

Lisätiedot

Jätekukko Oy. Virve Hartikainen. kuntien omistama. lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut mahdollisimman

Jätekukko Oy. Virve Hartikainen. kuntien omistama. lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut mahdollisimman Jätekukko kk Oy yhtiön toiminnan esittely Virve Hartikainen tiedottaja, Jätekukko Oy Jätekukko Oy kuntien omistama jätehuoltoyhtiö perustettu tuottamaan kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut

Lisätiedot

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita.

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen Hinnat sis. alv. 24 % Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätekukko Siistiä! www.jatekukko.fi Jätekukko on 16 kunnan

Lisätiedot

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy 17.11.2014 www.pyr.fi 1 PYR OY Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö:

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv.

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Palvelu Taso Mittarit Huomiot Jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva kuiva- ja biojäte

Palvelu Taso Mittarit Huomiot Jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva kuiva- ja biojäte 1 / 9 Jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva kuiva- ja biojäte 1. Jätehuollon järjestäminen a) Kiinteistökohtainen keräys Kiinteistöittäinen keräys tarjotaan kuiva- ja biojätteille erikseen määritellyillä

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä

Lisätiedot

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta.

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta. Laatija Päiväys Asiakirja Matti Katila 2.6.2010 Jätehuoltosuunnitelma Kohde Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ilkantie 3, Helsinki 1 Johdanto 2 Lainsäädäntö 3 Vastuut 4 Tavoitteet Kiinteistössä on kone-

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Taksan perusteet ja soveltamisala Kuntien jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN

PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN Maakunnallinen jätehuoltoyhtiö Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdessä omistajakuntiensa kanssa päivittänyt toiminta-alueensa jätestrategian

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla. Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla. Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä Kaatopaikkakelpoisuus Jätelainsäädäntö VNa 202/2006: mm. prosessinkulku, raja-arvot suolojen liukoisuuksille..

Lisätiedot

Kodin. lajitteluohjeet. voimassa 1.1.2014. Ympäristösi hyväksi

Kodin. lajitteluohjeet. voimassa 1.1.2014. Ympäristösi hyväksi Kodin lajitteluohjeet voimassa 1.1.2014 Ympäristösi hyväksi 2 Kodin lajitteluohjeet Kodin lajitteluohjeet 3 Kodin jäteastiaan Poltettava jäte hyödynnetään energiana jätevoimalassa. POLTETTAVA JÄTE kotitalousjäte

Lisätiedot

KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr

KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän (sopimusperusteisen) jätteenkuljetuksen erot Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus (sopimusperusteinen)

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 19 SEKAJÄTTEEN KERÄYS Pakkaavaan

Lisätiedot

KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-10.10.2013, TAMPERE

KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-10.10.2013, TAMPERE KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-, TAMPERE 01 05 02 03 04 Esimerkkikohteet 01 Norja, Trondheim, putkikuljetus ja puristimet 02 Tanska, Frederiksberg,

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Tekninen lautakunta hyväksynyt 30.11.2011 187 Voimaantulo 1.1.2012 1 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto on järjestetty jätelain ja

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Kittilän kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Kittilän kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.1.2006

Lisätiedot

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon TIEDOTE 30.12.2015 Vapaa julkaistavaksi Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon Kaatopaikkakielto ei vaikuta asukkaan lajitteluun Biohajoavan eli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot