Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2009"

Transkriptio

1 Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2009

2

3 Sisältö Kuvaus jäteyhtiöstä 1.1. Johtajan katsaus Strategiatyö Johtaminen, hallinto Perustietoa yhtiöstä Kehityshankkeet 7-8 Palvelut ja tuotteet 2.1. Keräys ja kuljetus Käsittely ja hyödyntäminen Muut palvelut Sosiaalinen vastuu 3.1. Henkilökunta Viestintä ja vuorovaikutus Ympäristövastuu 4.1. Vaikutukset veteen Vaikutus ilmaan Taloudellinen vastuu 5.1. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätöstiedot Tilintarkastuskertomus Yhteystiedot 40 Raportointiperiaatteet Tämä vuosikertomus on toteutettu jätehuollon yhtenäisiä raportoinnin periaatteita noudattaen. Lakeuden Etappi Oy oli mukana FCG Efekon ja Jätelaitosyhdistyksen toteuttamassa Jätelaitosten raportointiprojektissa (JLRapII), jonka pohjalta kehitettiin ja yhtenäistettiin jätelaitosten ulkoista ja sisäistä raportointia. Yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset, koko toimintaa kuvaavat tunnusluvut soveltavat GRI:a (Global Reportin Iniative) eli kansainvälistä yhteiskuntavastuun raportointiohjeistoa. Hankkeen lopputuloksena saatiin jätelaitosalalle koko toimintaa kuvaavat kehittyneet yhdenmukaiset tunnusluvut, julkisen raportoinnin toteuttamismalli, sekä tunnuslukujen sisäiseen vertailuun tietokantapohjainen järjestelmä. Tunnusluvut toimivat luotettavasti koko julkisen jätehuollon valtakunnallisessa vertailussa. Lisäksi saadaan kuvattua sidosryhmille avoimesti ja selkeästi julkisen jätehuollon merkitys, tavoitteet ja toimintatavat Tulokset toimivat sisäisen johtamisen työkaluna ja arvioinnin pohjana laitosten johdolle. 3

4 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.1 Johtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kohti kierrätysyhteiskuntaa - on ollut vuoden teema suomalaisessa jätehuollossa. Tavoitteet tulevat EU-direktiivistä, jonka mukaisesti jätelainuudistusta Suomessa valmistellaan. Keskustelu julkisen jätehuollon ja yksityisten jätealan yrittäjien välillä käy suhteettoman korkeilla kierroksilla. Etapin alueella on alun pitäen ollut kunnan kilpailuttama kuljetusjärjestelmä, joka on todettu tehokkaaksi ja tasapuoliseksi asukkaille asuinpaikasta riippumatta. Toisena merkittävänä asiana on tuottajavastuun lisääntyminen käytöstä poistetuille jätteille kuten pakkauksille. Jälki-työryhmän esitys uudeksi jätelaiksi antaisi kunnalliselle jätehuollolle mahdollisuudet tehokkaaseen toimintaan, joskin eriäviä mielipiteitä esitykseen on tullut monelta taholta. Yhtiömme on hyvin varautunut vastaamaan EU-direktiivien tavoitteisiin. Jätevoimalan investointipäätös varmistaa vähintään 30 prosentin energiana hyödyntämisen, ja samalla ollaan valmiit vuoden 2016 tavoitteeseen lopettaa biohajoavan jätteen kaatopaikalle vienti. Laitos on Suomessa ainut kuntien omistama jätevoimala, joka tuottaa omakustannushintaan palveluita omistajilleen, viidelle jäteyhtiölle. Kotitalouksien, kaupan ja teollisuuden biojätteen käsittelylle on rakennettu biokaasulaitos, joka palvelee laaja-alaisesti myös puhdistamolietteiden käsittelyssä. Haasteelliseen rejektivesien käsittelyyn on löydetty toimiva ratkaisu. Kaavailtu syöttötariffi parantaa oleellisesti biokaasun hyödyntämistä sähkönä ja laitoksen kannattavuutta. Samoin laitoksen tuottama maanparannusrae menee hyötykäyttöön metsien maanparannukseen. Kokonaisuutena laitos vastaa hyvin lakien vaatimuksiin. Etapin toimintaperiaatteena on verkostoitua alan osaajien kanssa. Tätä linjaa on jatkettu solmimalla sopimuksia, joissa Etappi on yritysjätteiden käsittelijän roolissa maakunnan yritysten jätteiden osalta. Uusi jätelaki mahdollistaa nimenomaan käsittelypalvelujen tuottamisen myös yrityskentälle. Yhteistyö yritysten kanssa on ollut antoisaa, ja on löydetty yhteiset molempia hyödyttävät päämäärät valtakunnallisesta kädenväännöstä huolimatta. Asukkaille tuotettujen palvelujen kehittämisessä on aloitettu ekopisteiden laadun parantaminen siirtymällä syväkeräysjärjestelmään vaiheittain. Tavoitteena on myös kuljetuskulujen minimoiminen. Yhtiökokous hyväksyi Kihniön Etapin osakkaaksi keväällä Aiemmin sopimuspohjalla tehty yhteistyö näin ollen muuttuu ja Kihniö saa samat palvelut kuin muutkin osakkaat. Kuntaliitoksista Jurva on liitetty Kurikkaan, mutta päätökset samanlaisesta palvelusta laajentuneessa Kurikassa puuttuvat kunnalta, samoin siirtymäajan pituus on avoin. Uusi Kauhava ei myöskään ole tehnyt jätehuoltoyhtiöstään päätöstä, jossa toisena osapuolena on entisten Alahärmän ja Kortesjärven käyttämä jäteyhtiö Ekorosk Oy. Tämä päätös puoleen tai toiseen on erittäin merkittävä yhtiön taloudelle. Kehitysprojekteista merkittävin on jätevoimalan tuhkan hyödyntämiseen ja tuotteistamiseen tähtäävä Tekes- hanke. Etapin on tarkoitus esikäsitellä ja hyödyntää jätevoimalan pohjatuhkat maakunnan infra-hankkeissa. Työn onnistumisella on merkittävä vaikutus toimitetun jätteen porttihintaan. Vuoden aikana käytiin YVA-prosessi läpi koskien Etapin toimintojen päivittämistä ja osin laajentamista taloudellisen toiminnan turvaamiseksi. Ympäristöluvan päivityshakemus jätetään kevään 2010 aikana. Yhtiön kannattavuus pysyi hyvällä budjetin mukaisella tasolla, joskin jätemäärien pudotusta tapahtui niin hyödynnettävien jätteiden kuin loppusijoitetunkin jätteen osalta. Biokaasulaitoksen sopimustekniset ratkaisut rejektivesien käsittelyn osalta painoivat tulosta alaspäin. Tehdyillä ratkaisuilla kuitenkin vältetään verotusriskit seuraavana vuonna. Merkittävä oman toiminnan kehittämisen välivaihe oli toiminnan sertifiointi. ISO 9001 ja ISO auditoinnin suoritti Bureau Veritas Certification Finland. Biokaasulaitoksen auditoinnit on tarkoitus tehdä vuonna Koko henkilökunta on ollut aktiivisesti työssä mukana ja jatkuva toimintojen kehittäminen on päivittäinen työkalumme. Tästä vahvasta sitoutumisesta haluan kiittää henkilökuntaamme. Omistajien päätökset ja sitoutuminen pitkällä aikavälillä jätehuoltopalvelujen tuottamiseen on ollut arvokas tuki yhtiön kehittämisessä. Tulevaisuuden kuvaa muotoilee uusi jätelaki rajanvetoineen, ja kilpailu palveluiden tuottamisesta. Näihin haasteisiin yhtiöllä on hyvät lähtökohdat, joskin taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii jatkuvaa työtä. Tenho Hakola toimitusjohtaja 4

5 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.2 Strategiatyö Johtaminen Strategiatyö Lakeuden Etappi Oy:n toimintapolitiikka Lakeuden Etappi Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tavoite on toiminta-ajatuksen mukaisesti tarjota toimivaa jätepalvelua asiakkaiden ja ympäristön hyväksi. Yhtiön tehtävänä on yhdyskuntien jätehuollon tehokas ja palvelukykyinen järjestäminen ja kehittäminen toiminta-alueellaan. Yhtiön vastuulla on jätteiden riskitön käsittely ja loppusijoitus, toimiva jätteiden kuljetusjärjestelmä, jäteneuvonta ja tiedotus Lakeuden Etappi sitoutuu noudattamaan toiminnassa ympäristölainsäädäntöä ja viranomaisten vaatimuksia. Yhtiö sitoutuu myös toimintojen jatkuvaan kehittämiseen, asiakaspalvelun ja asiakastyytyväisyyden parantamiseen sekä ympäristön pilaantumisen ja haittojen ennalta ehkäisemiseen. Sidosryhmätoiminta ja viestintä ovat avointa ja aktiivista. Päämääränä on jätehuollon kehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa siten, että mahdollisimman suuri osa jätteistä hyödynnetään materiaalina tai energiana. Yhteistoiminnalla tähdätään asiakkaiden hyvään palvelutasoon ja jätehuoltopalvelujen tasapuoliseen kohdentamiseen. Yhteistyötä pyritään laajentamaan sopimuskuntien ulkopuolella sijaitseviin kuntiin ja yrityksiin. Jokainen yhtiön työntekijä vastaa laadukkaan ja ympäristösuojelullisen toiminnan ylläpitämisestä ja toteuttamisesta työssään. Henkilöstö sitoutuu siihen, että toiminta vastaa asiakkaan vaatimuksia ja odotuksia. Lakeuden Etappi Oy:n toiminnasta vastaa koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta ja urakoitsijat, jotka ovat tietoisia asiakkaiden tarpeista, laadukkaista toimintatavoista ja Ympäristöystävällisyyteen liittyvistä tavoitteista. Strategiatyö Yhtiön strategiset tavoitteet määriteltiin edellisvuonna laajalla, koko henkilökuntaa koskeneella koulutuksella. vuoden 2009 aikana strategiaan ei ole tarvinnut tehdä erityisiä muutoksia, linjaukset todettiin ajanmukaisiksi. Vuonna 2010 on aloitettu konsulttivetoisesti strategisten painopisteiden tarkastelu vuoteen 2016 saakka. Valittu ajanjakso perustuu biohajoavan jätteen kaatopaikalle viennin kiristymiseen. Tällöin materiaalihyödyntäminen ja energiahyödyntäminen on oltava uudella tasolla. Toinen merkittävä strateginen kysymys on toiminnan laajentaminen ja rakennetun kapasiteetin täysimääräinen hyödyntäminen. Kapasiteettia on vapaana vuoden lopussa niin biokaasulaitoksella kuin jätevoimalassakin. Strategiset päämäärät eivät ole muuttumassa, mutta painopisteitä ja tavoitteiden aikataulutusta tullaan tarkentamaan. Rakenteilla oleva jätevoimala antaa suuntaa yhtiön kaikkien toimintojen suunnitteluun kuljetuksista ja jätteen varastoinnista jäteneuvontaan ja tiedotukseen. Johtaminen Organisaatio 2009 Viestintä Tiedottaja Hannele Lyytikäinen-Käppi Taloushallinto Talouspäällikkö Pentti Mannila Hallintopäällikkö Veli-Pekka Naumanen Taloussihteeri Liisa Österman Toimistosihteeri Elina Ilkka Emäntä Elisa Koski Tuotanto Tuotantopäällikkö Pekka Kontio Jätehuoltokeskus Käyttöpäällikkö Ilkka Letonsaari Laitosmies Markku Korpela Laitosmies Jarmo Mansikkamäki Laitosmies Marko Knuuttila Biokaasulaitos Laitospäällikkö Esa Yli-Rahnasto Laitosesimies Jari Perälä Jäteasemat, Ekopisteet Jätehuoltoinsinööri Mauri Rajamäki Laitosmies Mari Hautamäki Laitosmies Pauliina Perkiö Laitosmies Matti Perkiö Laitosmies Kauko Leppäkangas Kuljetus ja sakokaivotoiminta Kuljetusvastaava Janne Väänänen Kuljetusjärjestelijä Satu Suomijoki Yhtiökokous Hallitus Toimitusjohtaja Tenho Hakola Johtoryhmä Tenho Hakola Paula Haanpää Pekka Kontio Hannele Lyytikäinen-Käppi Pentti Mannila Kati Säippä Strategiatyöryhmä Henkilöstötyöryhmä Rakentaminen Rakennustoimikunta Tekninen ryhmä Ympäristö ja laatu Ympäristöinsinööri Kati Säippä Asiakaspalvelu Asiakaspalvelupäällikkö Paula Haanpää Yritysneuvoja Mirva Hautala sij. Antti Tekoniemi Kotitalousvastaava Helena Anttila Palveluneuvoja Johanna Jokimäki sij. Tarja Renkola Palveluohjaaja Maarit Alppinen Laitosmies Elina Lehtimäki Laitosmies Jorma Latva-Nikkola Laitosmies Jani Korpela 5

6 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.4 Perustietoa yhtiöstä Yhtiön perustaminen Yhtiö on perustettu vuonna 1997 Perustajaosakkaina 14 kuntaa Vuonna 2009 omistajakuntia 11: Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki, Töysä ja Ähtäri. Toimialueella noin asukasta. Liikevaihto 14,9 miljoonaa euroa (14,2 miljoonaa vuonna 2008) Yhtiön perustehtävä on omistajakuntien lakisääteinen jätehuolto. Siihen sisältyvät jätteenkuljetus ja -käsittely sekä jätehuollon tiedotus ja neuvonta. Arvot Asiakaslähtöisyys Asiantuntemus Tehokkuus Yhteistyö Ympäristövastuu Missio Lakeuden Etappi Oy tarjoaa toimivaa jätepalvelua asiakkaidensa ja ympäristönsä hyväksi. Jäteyhtiön historia 1997 Lakeuden Jätekeskus Oy perustettiin Perustajina oli14 kuntaa Etelä-Pohjanmaalta, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua, Nurmo, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Ylihärmä, Töysä, Ylistaro, Ähtäri Operatiivinen toiminta käynnistyi. Kunnissa liityttiin järjestettyyn jätteenkuljetukseen vaiheittain Jätehuoltotoiminta vakiintui. Kunnista viimeisinä Alavus, Töysä ja Ähtäri liittyivät järjestettyyn jätteenkuljetukseen vuoden alusta. Yhtiön palvelujen piirissä oli nyt koko toimialue. Jätehuoltokeskuksen sijoituspaikaksi valittiin Ilmajoki ja rakennustyöt käyn- nistyivät Jätehuoltokeskus valmistui Ilmajoen Pojanluomalle. Lakeuden Etapin hallinto ja jätteenkäsittelytoiminta siirrettiin Ilmajoelle 1.9. Aputoiminimi Lakeuden Etappi Oy rekisteröitiin yhtiön uudeksi nimeksi Biokaasulaitoksen rakentaminen kilpailutettiin ja urakkasopimus allekirjoitettiin YIT Environment Oy:n kanssa Biokaasulaitoksen rakentaminen alkoi kevättalvella Yhtiön perustamisesta tuli 10 vuotta. Biokaasulaitoksen toiminta käynnistyi Lakeuden Etapista jätevoimalahanketta suunnittelevan Westenergy Oy:n osakas Etappi on perustetun yhtiön suurin osakas 34 prosentin osuudella. Muut osakkaat ovat Oy Botniarosk Oy Ab, Millespakka Oy, Stormossen Oy Ab ja Vestia Oy. Jätteenpolttolaitoksen on määrä valmistua vuonna Yhtiö vastaanotti biokaasulaitoksen sen rakentajalta YIT:ltä kesäkuussa. Vesien esikäsittelyprosessin kehittäminen kuitenkin jatkui sopimuksen mukaan. Westenergyn investoinnit sinetöitiin lokakuun lopulla, kun yhtiökokous päätti arviolta 135 miljoonan euron voimalaitosinvestoinnista. Jätevoimalan rakentaminen käynnistyi marraskuun 12. päivänä, kun ensimmäinen kivi räjäytettiin voimalaitosalueella tekniikkasopimusten allekirjoituksen jälkeen. Laitoksen on määrä olla tuotannollisessa käytössä vuoden 2013 alusta. Yhtiö sai uuden osakkaan, kun Etapin yhtiökokous hyväksyi toukokuussa Kihniön kunnan Pirkanmaalta osakkaaksi. Kihniön kunta siirtyy vaiheittain Etapin jätehuoltojärjestelmään vuoden 2010 alusta lähtien. Yhtiö sai toiminnastaan sertifikaatin. Käytössä on ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä ja ISO 9001-standardin mukainen laatujärjestelmä. Molemmat järjestelmät sertifioitiin Sertifiointiauditoinnin eli ulkopuolisen tarkastuksen teki Bureau Veritas Certification Finland. 6

7 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.5 Kehityshankkeet Biokaasulaitoksen jätevesien esikäsittely uudistettiin Vuosi 2009 oli Biokaasulaitoksella rejektivesien esikäsittelyn kehittämisen aikaa. Rejektivesien esikäsittelyprosessi selvitettiin, suunniteltiin ja uudistettiin vuoden 2009 aikana. Esikäsittelyjärjestelmään lisättiin rejektivesien tasausallas ja käsittely prosessi muutettiin Demon + -prosessiksi. Prosessimuutoksen tavoitteena on käsitellä vedet viemäröintikelpoisiksi. Loppusijoitusalueen täyttöä alettiin ohjata satelliiteilla Jätehuoltokeskuksen alueella loppusijoitusalueen täytönohjauksessa otettiin käyttöön satelliittiohjattu koneohjausjärjestelmä. Järjestelmä perustuu 3D-mallinnettuun loppusijoitusalueen täyttösuunnitelmaan, jonka täyttämistä ohjataan reaaliaikaisella satelliittipaikannuksella. Järjestelmällä saadaan optimoitua jätetäytöntilavuus ja huomioitua jatkuvasti tapahtuvat painumat. Järjestelmä kerää myös tiedot jätekuormien sijoituksesta täyttöalueella. Tuhkien hyötykäyttöä selvitetään yhteishankkeella Etappi ja Vaskiluodon Voima käynnistivät yhteishankkeen Vaasa- Seinäjoki alueella syntyvien tuhkien tuotteistamiseksi hyötykäyttöön. Hankkeeseen saatiin rahoitusta Tekesiltä ja hankeen asiantuntijakonsulttina toimii Ramboll. Etapin tavoitteena on löytää kokonaisratkaisu tuleville jätteenpolton tuhkille sekä alueen pienempien tuhkantuottajien tuhkienkäsittelyyn. Koneohjausjärjestelmässä jätetäytön tiedot tulevat kaatopaikkajyrän kuljettajan konenäytölle satelliitin avustuksella Yhtiö sai sertifikaatin Lakeuden Etappi Oy aloitti ISO standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän ja ISO 9001-standardin mukaisen laatujärjestelmän rakentamisen keväällä Toimintajärjestelmä sertifioitiin toukokuussa Sertifioinnin yhteydessä ei annettu yhtään poikkeamaa yhtiön toiminnasta. Järjestelmien sertifiointiauditoinnin teki Bureau Veritas Certification Finland. Loppusijoitusalueen suotovesien tasausaltaassa ilmastetaan Kesällä 2009 otettiin käyttöön tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen suotovesien tasausaltaassa pintailmastuslaitteet. Vesien ilmastuksella saavutettiin biologisen sekä kemiallisen hapenkulutuksen huomattava pieneneminen, joka vähentää kuormitusta jätevedenpuhdistamolle. Kesällä 2009 aloitettu suotovesien ilmastus on parantanut vesien laatua. Toimintajärjestelmä pyrittiin rakentamaan mahdollisimman käytännönläheiseksi. Sertifiointiin tähdätessään Etappi osallistui yhdessä kolmen muun jäteyhtiön kanssa toimintajärjestelmäprojektiin, jota veti ohjelma- ja konsultointiyritys Eqoweb Suomi Oy (nykyinen MSTConsulting OY). Sertifiointi koskee koko yhtiön toimintaa poislukien biokaasulaitoksen toiminnan. Biokaasulaitoksen toimintajärjestelmän liittäminen yhtiön muuhun toimintaan aloitettiin opinnäytetyöntekijän avustuksella kesällä Laitoksen työntekijöille järjestettiin mm. ympäristökoulutusta sekä toimintajärjestelmän kayttökoulutusta kesän aikana. Laitoksella tehtiin toiminnan kannalta tärkeitä työohjeita ja toiminnan seurannan kirjaamista tarkennettiin. Laitoksen toiminta tullaan liittämään Etapin sertifioituun toimintajärjestelmään. 7

8 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.5 Kehityshankkeet Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskuksen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) uutta ympäristölupaa varten aloitettiin keväällä Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui syksyllä 2009 ja siitä pidettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ilmajoen kunnantalolla. Selostuksessa arvioidaan jätehuoltokeskukseen suunniteltujen tulevien toimintojen ympäristövaikutukset. YVAssa arvioitiin mm. siirtokuormausaseman rakentamisen ympäristövaikutuksia. Arvioinnin mukaan siirtokuormausasema vähentäisi liikennettä, kun pystyttäisiin kuljettamaan suurempia kuormia kerralla. Selostuksessa arvioitiin myös mm. jätevoimalan pohjakuonan vastaanoton, käsittelyn ja loppusijoittamisen ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arvioinnissa toimi konsulttina Pöyry Environment Oy. Arviointiselostuksesta saatiin ELY-keskuksen lausunto tammikuussa ELY-keskuksen mukaan selostus antaa hyvän pohjan jatkotoiminnalle. Uuden ympäristölupahakemuksen laatiminen aloitettiin heti YVA-selostuksen valmistumisen jälkeen. Uusi lupahakemus on tavoitteena jättää viranomaiselle kevään 2010 aikana. YVAn arviointiselostuksesta pidettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ilmajoen kunnantalolla.. 8

9 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Lakeuden Etappi Oy:n toimialueella jätteenkuljetus toteutetaan kunnan järjestämänä. Etappi järjestää jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn kilpailuttamalla jätekuljetukset. Jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvat asumisessa syntyvät jätteet vakituisista asuinkiinteistöistä, vapaa-ajan asunnot, maatilan asuinrakennukset, valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneet muut kuin ongelmajätteet. Järjestämme myös asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa syntyneen ongelmajätteen vastaanoton ja ohjauksen asianmukaiseen käsittelyyn. Sako- ja umpikaivolietteet kuuluvat myös kunnan järjestämän jätehuollon piiriin. Vuoden aikana kilpailutettiin jätteiden kuljetuksia. Kaatopaikkajätteen kilpailutetut alueet olivat Kanta- Seinäjoki ja Ylistaro, Nurmo ja Kuortane, sekä hyödynnettävien jätteiden kuljetukset koko toimialueella. Kanta-Seinäjoen ja Ylistaron urakoitsijaksi vaihtui HFT Network (aikaisempi urakoitsija Sita Finland Oy) ja Nurmon sekä Kuortaneen urakoitsijaksi vaihtui Kuljetusliike Savolainen Oy (aikaisempi Sita Finland Oy). Hyötyjätteiden urakoitsijaksi tuli HFT Network. Uudet urakat alkavat Urakoissa käytetään kuljetuskalustoa, joissa on EURO 5 -luokituksen mukaiset vähäpäästöiset moottorit. Etapin tuotantoryhmän alla toimiin logistiikkaryhmä, joka koostuu Westenergy Oy:n omistavien jäteyhtiöiden kuljetus- ja käsittelypuolen osaajista. Ryhmän tehtävä on suunnitella ja toteuttaa jätevoimalaan meneville jätteille kuljetuslogistiikka. Lakeuden Etappi Oy:n toimialueella jätteenkuljetus toteutetaan kunnan järjestämänä. Etappi järjestää jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn kilpailuttamalla jätekuljetukset. Palveluverkosto Kiinteistökohtainen keräys Etapin toimialueella jokaisella kiinteistöllä tulee olla kiinteistökohtainen kaatopaikkajäteastia. Taloyhtiöllä tulee lisäksi olla biojäteastia, jos huoneistoja on vähintään 10 ja metallinkeräysastia, jos huoneistoja vähintään 21. Tulevalla toimintakaudella 2010 tullaan keräyskartongin keräys laajentamaan koskemaan koko toimialuetta. Aikaisemmin tämä on koskenut vain osaa kunnista. Taloyhtiöt voivat näin ollen jatkossa liittyä halutessaan kartonginkeräykseen. 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.1 Keräys ja kuljetus Asumisessa syntyneiden sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus on järjestetty sopimusperusteisena yhteistyökuljettajien kanssa. Myös yritysten on mahdollista liittyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Vuoden aikana järjestettiin koulutusta jäte- ja lietekuljettajille 4 kertaa. Alueellinen keräys Etapilla on vähintään yksi miehitetty jäteasema jokaisessa toimialueensa 11 kunnassa. Jäteasemilla otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan hyödynnettävät ja ongelmajätteet. Kihniön kunta liittyi Etapin osakaskunnaksi. Lakeuden Etappi Oy osti jäteasemapaikaksi Leppäkosken sähkön entisen kiinteistön. Noin hehtaarin laajuisella kiinteistöllä on toimisto ja varastorakennukset, sekä sähkö-, vesi- ja viemäriliittymät. Lakeuden Etappi rakentaa kyseiselle kiinteistölle Kihniön jäteasemapalvelut. Kihniön kunnan alueella on viisi ekopistettä ja seitsemän aluekeräyspistettä. Vuonna 2009 jäteasemilla kävi yhteensä asiakasta, mikä on noin 11.7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ekopisteitä on yhteensä noin 240 kpl. Ekopisteillä kerätään keräyslasia ja pienmetallia. Liki kaikilla pisteillä on myös paperinkeräysastiat. Osalla pisteistä on vielä myös paristojen keräysastia. Yksi ekopiste on mitoitettu noin 550 asukasta kohti. Kesäasukkaiden aluekeräyspisteitä Etapin alueella on Kuortanella, Alavudella, Töysässä, Ähtärissä ja Peräseinäjoella yhteensä 43 kpl. Ekopisteverkoston kehittäminen Uuden ekopisteverkoston rakentaminen aloitettiin Seinäjoelta Kärjen, Hallilan, Simunan ja Honkakylän asuntoalueilta. Uusilta ekopisteiltä saadun kokemuksen perusteella järjestettiin loppuvuodesta syväkeräysmoduuleista kilpailutus. Lakeuden Etappi valitsi toimittajaksi Molok Oy:n ja tilasi uusia syväkeräysmoduuleita 58 kpl asennettavaksi Etapin toimialueelle. Lakeuden Etappi siirtyy kaupunkialueiden ekopisteillään vaiheittain syväkeräysjärjestelmään. Syväkeräysjärjestelmällä tavoitellaan pisteiden yleistä siisteyttä, roskaantumisen ehkäisemistä, hyvää käytettävyyttä, turvallisuutta, kustannussäästöjä ja talvikunnossapidon osalta helppoutta. Pisteissä tullaan keräämään lasia, pienmetallia, paperia sekä osasta pisteillä kerätään myös kartonkia ja muovipussit. Ähtärin uudelle ABC:lle tehtiin uusi ekopiste, ekopiste toteutettiin lajittelulavalla lasin ja pienmetallin keräyksen osalta, ja paperin keräyksen osalta swedeboxilla. Ähtäristä poistettiin Oikotien ekopiste, jonka uusi ABC:n ekopiste korvasi. Lapualle, Mustanmaan koulun viereen, tehtiin uusi ekopiste. Kiinteistökaupan seurauksena Kauhavan Ylikylästä jouduttiin poistamaan ekopiste. Ekopiste sijaitsi Kauhavan kaupungin maalla. 9

10 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.1 Keräys ja kuljetus Jäteasemien kehittäminen Seinäjoen jäteaseman toimistorakennus pesi silmänsä kun toimistorakennuksen ulkoverhous ja sisäverhoukset uusittiin, parannettiin niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin viihtyisyyttä. Ähtärissä jäteasemalle tehtiin sosiaaliset tilat. Puristimia hankittiin lisää kaatopaikkajätteen, pahvin ja energiajätteen vastaanottoon jäteasemille kuljetuskustannusten vähentämiseksi. Jäteasemien kenttien sähköistyksiä uusittiin lähinnä puristinten käytön helpottamiseksi. Kauhavalle ja Ylihärmään saatiin lupa puupohjaisen jätteen vastaanottoon asfaltoidulle kentälle lavojen sijaan. Kauhavan jäteasemalle tehtiin lisää asfaltointia. Jäteasemien kesän aukioloaikaa jatkettiin kaikilla jäteasemilla lokakuun loppuun saakka. Aluekeräyspisteille palkattiin jälleen kiertävä neuvoja opastamaan ja neuvomaan pisteiden käytössä, sekä toimimaan Ähtärin ja Alavuden jäteasemilla sesonkiapuna. Projektin tulokset kesältä olivat positiiviset ja pisteet pysyivät siisteinä sekä viihtyisinä koko kesän. Keräystapahtumat vuonna 2009: Yhdyskuntajätetyhjennyksiä kpl yhteensä Hyötyjätetyhjennyksiä kpl yhteensä Tyhjennystapahtumia kpl yhteensä Kiertävät keräykset Kiertävänä keräyksenä järjestettiin keväällä yhdessä Ekokemin kanssa öljynkeräystempaus koko toiminta-alueella. Keräyksessä saatiin noin kg käytettyjä voiteluöljyjä talteen. Etappi keräsi yhdessä Ekokemin kanssa öljyt koko toimialueeltaan kevään tempauksessa. Tässä keräyspaikkana Jalasjärven jäteasema. Seinäjoen jäteasema sai iloisen värin pintaansa, kun toimistorakennusta kohennettiin. Ilmajoen jäteasemalla rakennettiin konttilaituri Ilmajoen jäteaseman sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto uusittiin. Asemalle rakennettiin konttilaituri, jossa SER-tuotteet voidaan lastata suoraan kontteihin turvallisesti. Muutoksella säästetään ylimääräisiä siirtoja sekä lisätään turvallisuutta asiointialueella. Muut palvelut ja tuotteet Etappi tarjoaa asiakkailleen myös jäteastioiden myyntiä ja vuokrausta jäteasemilla. Vuoden 2009 aikana jäteastioita myytiin yhteensä 274 kpl (vuonna 2008 myytiin 372 jäteastiaa). Ilmajoen jäteasemaa uudistettiin mm. rakentamalla konttilaituri ja uusimalla opastekylttejä. Kesäasukkaiden aluekeräyspisteet 10

11 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen Jätteen vastaanotto Ilmajoelle Lakeuden Etappi Oy:n jätteenkäsittelykeskukseen on vuonna 2009 vastaanotettu vaa an kautta yhteensä kuormaa (vuonna 2008 vastaanotettiin kuormaa). Vastaanotetut jätteet Vastaanotettu kokonaisjätemäärä tonnia Yhdyskuntajäte tonnia Maa- ja kiviainesjäte tonnia Rakennusjäte tonnia Tuotantotoiminnan/teollisuuden jätteet tonnia Yhdyskuntajäte 441,5 389,1 kg/as Sekalainen yhdyskuntajäte 290,4 256,5 kg/as Erilliskerätty biojäte 44,6 49,4 kg/as Ongelmajätteet kotitalouksilta 10,9 9,0 kg/as 1000 tonnia Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste 32 % 33 % Hyödyntämisaste kokonaisjätemäärästä 61 % 58 % 1. Yhdyskuntajäte 2. Maa- ja kiviainesjäte 3. Rakennusjäte 4. Tuotantotoiminnan jäte 1000 tonnia Sekalainen yhdyskuntajäte Erilliskerätty biojäte 1.3 Jätelaitosten erilliskerätyt pakkausjätteet 1.4 Yhdyskuntien ongelmajätteet 1.5 Lietemäiset ja nestemäiset yhdyskuntajätteet sekä sakat 1.6 Muu yhdyskuntajäte 2.1 Pilaantuneet maat (ongelmajäte) 2.2 Pilaantuneet maat (ei ongelmajäte) 2.3 Muut maat 3.1 Ongelmajätepitoinen rakennusjäte 3.2 Muut rakennusjätteet 4.1 Jätehuollossa syntyvät jätteet 4.2 Yhdyskuntajäteveden puhdistuksessa syntyneet jätteet 4.3 Tuotantotoiminnan/teollisuuden ongelmajätteet 4.4 Tuotantotoiminnan/teollisuuden nestemäiset, lietteet ja sakat 4.5 Tuotantotoiminnan/teollisuuden muut jätteet 35 7 Yhdyskuntajäte Maa- ja kiviaines Rakennusjäte Tuotantotoiminnan jäte

12 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen Kuormantarkastukset Lakeuden Etappi jatkoi vuonna 2007 aloitettua kokopäivätoimista kuormantarkastustoimintaa ja sen kehittämistä aktiivisesti vuoden 2009 aikana. Kuormantarkastustoiminnan kehittämisestä valmistui toukokuussa 2009 insinöörityö, jonka pohjalta tehtiin muutoksia käytännön toimiin heinäkuun 2009 alussa. Kehitystyön tuloksena saatiin nopeutettua kuormantarkastusprosessia ja kehitettyä raportointia. Kehitystyötä on tarkoitus jatkaa edelleen vuonna Tarkastuksia tehtiin sekä kaatopaikkajätteille että hyödynnettäville jätteille. Huomautuksia kuormista lähetettiin yhteensä 243 kpl (vastaava luku edellisvuonna oli 239 kpl). Huomautuksien lisääntyminen ei johdu kuormien tason heikentymisestä vaan Etapin aktiivisemmasta panostuksesta jätteenlaadun seurantaan, jolla pyritään ohjaamaan parempaan ja tehokkaampaan lajitteluun. Huomautukset johtuivat pääasiassa sähkö- ja elektroniikkaromusta, ongelmajätteistä sekä epäpuhtauksista hyödynnettävien jätteiden seassa. Loppusijoituksesta poistettiin vuonna 2009 kuormantarkastustoiminnan myötä seuraava määrä sinne kuulumattomia jätejakeita: Maalit 590 kg Torjunta-aineet 110 kg Kyllästetty puu 5720 kg Elektroniikkaa 4550 kg Autonrenkaat 2240 kg Jätteiden vastaanotto / Punnitusten määrä (Sisältää kaikki punnitustapahtumat) kpl Kuormantarkastus / Vastaanotetut kuormamäärät (Tarkastuksen alaiset kuormat) 0 Kuormantarkastusraportointi 2009 tammi.09 helmi.09 maalis.09 huhti.09 touko.09 kesä.09 heinä.09 elo.09 syys.09 loka.09 marras.09 joulu.09 tammi.09 helmi.09 maalis.09 huhti.09 touko.09 kesä.09 heinä.09 elo.09 syys.09 loka.09 marras.09 joulu Kuormantarkastus / Tarkastusten määrä Kuormantarkastus / Huomautusten määrä Kuormantarkastustoiminnan kuvaajat Jätehuoltokeskus Ilmajoella sijaitsevaan jätehuoltokeskukseen on keskitetty Lakeuden Etapin jätehuollon osaaminen alan ammattilaisineen. Keskuksessa sijaitsevat yhtiön jätteenkäsittelytoiminnot, tietotaito, yhtiön hallinto ja asiakaspalvelu. Jätehuoltokeskuksen alueella toimivat myös Ekokemin ongelmajäteterminaali ja Suomen Hyötykeskuksen hyötyjäteterminaali. Jätehuoltokeskukseen on sijoitettu myös Ilmajoen jäteasema, joka palvelee toimialueemme kotitalousasiakkaita. Suomen Hyötykeskus Oy:n terminaali on toiminut vuoden Etapissa. Yhteistyön avulla on pystytty tehostamaan materiaalien hyödyntämistä. Seuraavaksi tavoitteena on saada jätehuoltokeskus palvelemaan tulevia toimintoja, jolloin merkittävä osa jätteestä matkaa Westenergy Oy:n jätevoimalaan energiatuotantoon. Tämä toiminto tullaan toteuttamaan teknisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla, ympäristöä unohtamatta. Jätehuoltokeskus Yhtiön toiminnot on keskitetty Ilmajoella sijaitsevaan jätehuoltokeskukseen. Kaikissa omistajakunnissa on lisäksi vähintään yksi jäteasema Vaaka 2. Toimisto 3. Ilmajoen jäteasema 4. Ongelmajätehalli 5. Hyödyntämistoiminnot 6. Loppusijoitus 7. Vedet 8. Biokaasulaitos 9. Pilaantuneet maat 10. Ongelmajätteen LS 11. Konesuoja 12. Nestepitoiset jätteet 13. Suomen Hyötykeskus Oy halli 12

13 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen Biokaasulaitos Biokaasulaitoksella vastaanotto ja tuotanto muodostuivat vuoden 2009 aikana seuraavasti: Vastaanotettu kotitalouksien ja yritysten biojäte: tonnia Vastaanotettu puhdistamoliete: tonnia Maanparannusrakeen tuotanto: tonnia Jäteveden esikäsittelylaitoksen rajoittunut puhdistuskyky rajoitti itse biokaasulaitoksen vastaanottotoimintaa, jonka johdosta laitoksen käsittelykapasiteetiksi muodostui 78 prosenttia tulevasta materiaalista. Materiaalista 22 prosenttia käsiteltiin laitoksen erillisellä varakäsittelyjärjestelmällä. Kuluneen vuoden aikana biokaasulaitoksen jäteveden esikättely-yksikköön tehtiin sekä prosessisuunnitelmia että -muutoksia, kiinnittäen erityisesti huomiota typen poistoprosessiin. Uuden biologisen Demon + - prosessin koekäyttövaihe aloitettiin loppuvuodesta Tehtyjen prosessimuutoksien arvioidaan tuovan parannusta jätevesien puhdistustehokkuuteen ja sitä kautta myös parannusta biokaasulaitoksen kokonaiskapasiteettiin. Maanparannusrakeen markkinoinnista ja myynnistä tehtiin yhteistyösopimus, metsien tuhkalannoitukseen erikoistuneen yrityksen, FA Forestin kanssa. Metsälannoitevalmistetta markkinoidaan nimellä: Ecolan BIO-2000 maanparannusrae. Asumisessa syntyvien lietteiden käsittelytoiminta Lietetoiminta on osa kunnan järjestämää jätehuoltoa, jossa lietteen tyhjennys ja kuljetustoiminta on sopimusperusteista. Lieteurakoitsijoita Etapin toimialueella 73 kappaletta ja käytössä 21 isoimmalla urakoitsijalla GPS -pohjainen logistinen ohjausjärjestelmä JPMT, jossa tyhjennystapahtumatiedot välittyvät suoraan tyhjennyskohteelta laskutusjärjestelmään kännykän avulla. Kokonaislietemäärä vuonna 2009 oli 45114,62m 3 (vuonna m 3 ) Maanparannusraetta nnusraetta koelevitettiin metsään Alavudella. Lietetoiminta on osa kunnan järjestämää jätehuoltoa. Tyhjennystapahtumatiedot välittyvät suoraan tyhjennyskohteelta laskutusjärjestelmään kännykän avulla. Kuvassa urakoitsija Rami Keski-Jyrä Kurikasta Lietemäärät m 3 vuosi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Sakokaivoliete m 3 Umpikaivoliete m 3 13

14 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.3 Muut palvelut Kotitalouspalvelut Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen liittyneiden kiinteistöjen lukumäärä kasvoi, ollen viime vuoden lopussa oli kiinteistöä, kun edellisenä vuotena vastaava luku oli kiinteistöä. Etapin jätehuoltoon kuuluvien ekomaksua maksavien kiinteistöjen määrä oli kuluneena vuonna kappaletta. Ekomaksua maksavia kotitalousasiakkaita eli huoneistoja oli ( kpl vuonna 2008) Sähköpostin kautta tulleiden yhteydenottojen määrä oli 1127 kpl. Puheluja otettiin vastaan kappaletta. Kihniön kunnan liittyminen Etapin osakkaaksi merkitsi uuden kunnan perustamista asiakasrekisteriin ja tiivistä yhteydenpitoa kuntaan ja kuntalaisiin jo vuoden 2009 syksyn aikana. Keräyskohteet Jätelaji Kiinteistöjä kpl Kaatopaikkajäte Biojäte Keräyskartonki Pienmetalli Keräyslasi Vuoden 2009 aikana tehtiin kuntien ja muiden julkiseen toimintaan laskettavien asiakkaiden kanssa paljon erilaista yhteistyötä. Suurina tapahtumina voidaan mainita kunnallisella sektorilla pohjustustyön tekeminen Kauhavan Lentosotakoulun ja Ilmajoen Lääkintävarikon liittämiseksi kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen loppuvuodesta 2009, kun puolustusvoimien rakennuslaitos päätti kohteiden liittymisestä Lakeuden Etapin asiakkaaksi vuoden 2010 alusta. Muita merkittäviä julkiseen sektoriin suuntautuneita tapahtumia vuoden aikana oli esimerkiksi astiapesupalvelukyselyn tekeminen, jossa kartoitettiin asunto-osakeyhtiöiden, julkisen sektorin ja yritysten halukkuutta jäteastioiden pesupalveluun. Selvityksestä saatiin hyviä tuloksia ja sen pohjalta jäteastioiden pesupalvelua tarjotaan vuonna 2010 pilottiluonteisesti Seinäjoen ja Nurmon alueella. Palvelut yrityksille Yrityspalveluissa on vuoden 2009 aikana keskitytty uusien yritysasiakkuuksien luomiseen ja vakiinnuttamiseen sekä nykyisten olemassa olevien yritysasiakkuuksien hoitamiseen ja kehittämiseen. Kulunutta vuotta värittivät erilaiset kampanjat, joista voisi mainita esimerkkinä keväällä 2009 Ekokem Oy:n kanssa yhteistyössä suoritettu öljynerotusjätekampanja, jolla pyrittiin aktivoimaan öljynerottimia omistavat yritykset huoltamaan erottimensa jätehuoltomääräysten mukaiselle tasolle. Yrityksille järjestettiin myös erilaisia koulutustilaisuuksia, joita olivat esimerkiksi rakennusjäte-infotilaisuus maaliskuussa ja biojäte-infotilaisuus toukokuussa. Aluekeräyspisteet Asiakas kpl Vuosikäyttäjät Kesäkäyttäjät Kesäasukas oma astia Kuntasektorin kohteet Asiakas kpl Koulut Päiväkodit Seurakunnat Terveydenhuolto Julkisyhteisöt Palvelut kunnille ja jäteasetuksen mukaiselle julkiselle toiminnalle Etappi tarjosi koulutuspalveluja esimerkiksi Koulutuskeskus Sedulle Seinäjoella. Kuvassa asiakaspalvelupäällikkö Paula Haanpää ja siivouspäällikkö Tiina Rinta- Erkkilä. Etapin yrityspalvelut järjesti maaliskuussa infotilaisuuden rakennusjätteistä rakennusliikkeille. Erityisesti turpeenpolton tuhkat ja niiden kaatopaikkakelpoisuusasiat nousivat vuoden aikana voimakkaasti esille. Kunnalliset jäteyhtiöt eri puolilta Suomea ryhtyivät yhteistyöhön yksityisen alan yrityksen, HFT Networkin, kanssa tarkoituksenaan mittava palvelutarjonta yritysten jätehuollolle yhden luukun -periaatteella. Yhteistyön odotetaan tuovan kunnallisille yhtiöille isommat jätemassavirrat ja sitä kautta lisää kustannustehokkuutta, mikä on myös kotitalousasiakkaan etu. Etapin lisäksi sopimuskumppaneina HFT Networkin kanssa on neljä muuta keskisuurta kunnallista jätehuoltoyhtiötä, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Rosk n Roll Oy Ab, Forssan seudulla toimiva Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja kuopiolainen Jätekukko Oy. Yrityspalvelut toteutti ensimmäistä kertaa yritystyytyväisyyskyselyn, mikä valmistui vuoden 2009 alussa. Kysely lähetettiin 210:lle etapin asiakasrekisterin asiakkaalle ja lisäksi 48:lle satunnaiselle yritykselle. Tuloksena saatiin 67 vastausta, vastausprosentin ollessa 26%. Vastanneiden keskuudessa mielikuva Lakeuden Etappi Oy:stä oli varsin myönteinen. Vastaajat olivat tyytyväisiä Etapin jätehuoltopalveluihin ja asiakaspalveluun. Kyselyn perusteella tulevaisuudessakin eniten tarvittava jätehuollon palvelu on jäteastioiden tyhjennys kiinteistöiltä. 14

15 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.3 Muut palvelut Jäteneuvonta Etapin oma henkilökunta järjesti neuvontatilaisuuksia vuoden 2009 aikana yhteensä 139 tuntia (edellisen vuoden määrä oli 50 h). Tässä on mukana lakisääteisen neuvonnan piiriin kuuluvat tilaisuudet sekä maksulliset koulutustilaisuudet. Neuvontaa toteutettiin Etapin jätehuoltokeskuksessa tutustumiskäyntien muodossa sekä asiakkaiden tiloissa asiakaskohtaisina koulutuksina. Lakeuden Etapin neuvontaverkosto jatkoi toimintaansa järjestäen jäteneuvontaa Etapin nimissä korvausta vastaan. Neuvontaverkoston neuvojille järjestettiin koulutus Etapin tiloissa keväällä 2009 ja aiheena oli lapsille suunnattu jäteneuvonta. Neuvontaverkosto hoitaa lakisääteistä neuvontaa suoraan kunnissa. Kuntalaiset, koulut, päiväkodit ja yhdistykset voivat tilata neuvontapalveluita suoraan neuvontaverkostoon kuuluvilta neuvojilta. Neuvontaverkoston kautta järjestettiin neuvontaa vuoden 2009 aikana 165 tuntia (edellisen vuoden määrä oli 67 tuntia). Kummikoulutoiminta Ahonkylän koulun kanssa jatkettiin kummikoulutoimintaa vuoden 2009 aikana. Yhteistyösopimus päättyi vuoden 2009 lopussa. Uudeksi kummikouluksi tulee vuoden 2010 alusta Neiron koulu Ilmajoelta Neuvontaverkoston jäsenille järjestettiin jokavuotinen koulutustilaisuus Etapin toimistolla. Kouluttajana oli Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n Ympäristökoulu Lapsille suunnattu tehtäväkirja sai uuden ilmeen ja nimen vuonna Työkirja uudistettiin ja samalla se sai uuden hahmon, joka kirjassa seikkailee. Nyt Eetu Etappi vie lapsille tärkeää sanomaa Etappi Aapisen muodossa. 15

16 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.1 Henkilökunta Henkilöstötilinpäätös Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia Etapin toiminnan kehittämiseen on kuluvana vuonna parantanut sertifioitu toimintajärjestelmä. Toimintajärjestelmän mukaisesti myös läheltäpiti- eli vaaratilanteet sekä työssä että työmatkoilla, kirjataan työturvallisuuden parantamiseksi palautejärjestelmään. Nämä palautteet tulevat käsiteltäviksi johtoryhmässä. Poikkeavat toimintatavat ovat myös nousseet palautetasolle. Henkilöstömäärä on kasvanut yhdellä edellisvuodesta ollen vuoden lopussa 33 työntekijää, joista 25 henkilöä on vakituisessa työsuhteessa ja kahdeksan henkilöä määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisista työntekijöistä kolme toimii äitiyslomasijaisina eri tehtävissä. Pitkään yrityksen palveluksessa olleista määräaikaisista työsuhteista kolme tullaan vakinaistamaan vuoden 2010 alusta lähtien. Merkittävämpi työvoimalisäys on ollut ostopalveluissa, josta suurin osa on käytetty biokaasulaitoksen prosessin ajoon, mitä on osittain tehty myös viikonloppuisin. Nousua on ollut 7,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sakokaivojen tyhjennykseen liittyvien siirtokirjojen tallennustyö ja kuljetusten sisäisten tehtävien käsittely ovat myös lisänneet ostopalveluna tehtävää työtä. Vuonna 2009 vakituisessa henkilöstössä ei ollut vaihtuvuutta. Määräaikaisissa työntekijöissä tulovaihtuvuus oli yhdeksän henkeä ja lähtövaihtuvuus oli seitsemän henkeä. Näissä luvuissa ovat mukana sekä kesätyöntekijät että äitiys- ja sairauslomittajat. Henkilöstön keski-ikä on noussut kahdella vuodella ollen vuoden lopussa 43 vuotta. Työterveyskulut ovat nousseet 93 eurolla ollen nyt 296 euroa/hlö/v. Kustannusten kasvu johtuu osittain sisäilman laadun aiheuttamista lisääntyneistä tutkimuskuluista. Vastaavasti sairauspoissaolot ovat vähentyneet 226 työpäivästä 141 työpäivään. Pidempiä, eli yli yhdeksän päivän poissaoloja, oli vain yksi ja suurin osa, eli 29 kpl, oli 1-3 päivän poissaoloja. Työhyvinvointi Henkilöstön hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota edellisten vuosien tapaan. Perinteiset kuntotestit järjestettiin Kuortaneen Urheiluopistolla hyvinvointipäivän yhteydessä. Ohjattua kuntosaliliikuntaa on järjestetty toimiston kuntosalilla, ja liikuntasetelit ovat olleet käytössä myös maakunnassa työskenteleville ja kauempana asuville, joilla ei ole mahdollisuutta kuntosalin käyttöön. Stand Up -komiikkailta pidettiin keväällä, ja syksyllä oli ohjattu sauvakävelyn iltapäiväretki makkaranpaistoineen. Työterveys ja -turvallisuus Henkilökunnan turvallisuustietoutta parannettiin aloitetulla kahden vuoden turvallisuuskoulutusrupeamalla. Koulutuksia järjestettiin seuraavista aiheista: ATEX ja kemikaaliturvallisuus, Alkusammutus, Olosuhteiden hallinta. Lisäksi ryhmät perehtyivät pelastus- ja valmiussuunnitelmiin. Koulutus jatkuu yritysturvallisuuskoulutuksella, työturvallisuuskorttikoulutuksella ja yhteisellä pelastusharjoituksella. Työsuojelutarkastuksia pidettiin vuoden aikana jäteasemilla kaksi, jätehuoltokeskuksessa neljä ja toimistossa yksi. Vuoden aikana ei kirjattu merkittäviä tapaturmia tai aineellisia vahinkoja. Henkilökunnan alkusammutuskoulutuksessa jokainen sai itse käytännössä kokeilla sammutuspeitteen ja vaahtosammuttimen käyttöä pelastuslaitoksen kouluttajan opastuksella Henkilöstön määrä kpl Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus % 0 % 7,14 % 10,35 % 7 % Henkilöstön keski-ikä 43,00 41,00 40,14 38,32 Naisten osuus % työvoimasta 45,50 % 46,88 % 48,28 % 50,00 % Miesten osuus % työvoimasta 54,50 % 53,12 % 51,72 % 50,00 % Sairaus- ja tapaturmapoissaolot tpv/ 142/ ,3/ ,6/ ,5 kalenteripv Työterveyshuolto / työntekijä/vuosi Sisältää työterveystarkastukset, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon sekä varsinaisen sairauden hoidon. 202,81 202,81 204,72 249,62 Koulutustason jakautuminen % 33% 61% Peruskoulu tai ammattitutkinto Korkeakoulu/ yliopisto Perinteiset kuntotestit järjestettiin Kuortaneen Urheiluopistolla hyvinvointipäivän yhteydessä. Tässä on menossa bocciapeli. Opisto/ammattikorkeakoulu 16

17 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.2 Viestintä Viestintä Lakeuden Etapin viestinnän päätapahtuma vuonna 2009 oli valtakunnallisten jätehuollon viestintäpäivien järjestäminen yhteistyössä JLY:n kanssa. Tapahtuma toteutettiin Seinäjoella marraskuuta ja siihen osallistuin noin 100 jätehuollon ja viestinnän ammattilaista eri puolilta Suomea. Etapin järjestämiä päiviä leimasi uudenlainen työskentely, kun seminaariväki oli jakaantunut työskentelemään työpajoissa perinteisten luentojen ohella. Etapin pajat liittyivät itseilmaisuun, lasten jäteneuvontaan, radiomainontaan, tiedottavien tekstien hiomiseen ja uusien digitaalisten kanavien hyödyntämiseen. Seinäjoen päivien nimenä oli Viesti paukahtaa Lakeurelta. Teemoina olivat paikallisuus sekä jätteettömyys, mitä toteutettiin myös seminaarijärjestelyissä. Paikallisina esiintyjinä olivat Etapin oman väen lisäksi esimerkiksi Yle Pohjanmaan alueradion päällikkö Pekka Autio, joka puhui maakuntaradioiden toiminnasta, ja näyttelijä Laura Jurkka Seinäjoen kaupunginteatterista. Jurkka sai erityisen runsaasti hyvää palautetta elävästä esityksestään Roppahan ryhtiä. tiedottaja ja yritysneuvoja osallistuivat Westenergy Oy:n omistajakuntien tiedotustyöryhmän työskentelyyn. Tiedottaja osallistui JLY:n viestintäjaoksen toimintaan liityttyään jäseneksi syksyllä. Vuorovaikutus Sidosryhmätoiminta on Etapin merkittävä laatunäkökohta. Tavoitteena on, että omistajat ja sidosryhmät sekä kuntien päättäjät tuntevat Etapin toiminnan ja vuorovaikutus on säännöllistä. Päämääränä on, että omistajat, viranomaiset ja muut tärkeimmät sidosryhmät luottavat Etapin toimintaan ympäristöyrityksenä. Näyttelijä Laura Jurkka sai viestintäpäivien osallistujien roppahan ryhtiä. Lakisääteistä- ja sidosryhmäviestintää Lakeuden Etapin viestintään kuuluu lakisääteinen tiedotus sekä yhtiön strategian mukainen viestintä. Tärkeimpinä kulmakivinä viestinnässä ovat ulkoinen ja sisäinen tiedotus, mediayhteistyö sekä sidosryhmäviestintä. Etapin sisäisiä sidosryhmiä ovat henkilökunta, hallitus ja omistajakunnat. Ulkoisia sidosryhmiä ovat kotitalous- ja yritysasiakkaat, kuntapäättäjät, alan viranomaiset, tiedotusvälineet, yhteistyökumppanit ja muut alan toimijat sekä jätehuoltokeskuksen naapurit. Kotitalousasiakkaille tuotettiin vuonna 2009 kaksi Jäteaviisi -tiedotuslehteä. Lehti julkaistiin ensimmäisen kerran myös netissä näköislehtenä. Yritysasiakkaille ja sidosryhmille tuotettiin oma Jäteaviisi -asiakaslehti, joka jaettiin toimialueen kaikille yrityksille, yhteistyökumppaneille sekä kuntapäättäjille. Yhtiö tuottaa omaa tiedotusohjelmaa, Etappi Radiota, jonka tiedottaja toimittaa. Vuonna 2009 ohjelma pyöri tammikuusta kesäkuuhun ja syyskuusta vuoden loppuun. Ohjelman kokonaiskesto on tunti viikossa. Omistajakuntia ja päättäjiä varten tuotettiin viime vuonna kaksi sähköistä uutiskirjettä, kesäkuussa ja joulukuussa. Lehdistötiedotteita ja erillisiä artikkeleita laadittiin 34 kappaletta. Kaikki tiedotteet ja artikkelit julkaistiin (edellisvuonna vastaava luku oli 30). Etapin Toimitusjohtaja Tenho Hakola ja uuden osakaskunnan Kihniön kunnanjohtaja Petri Liukko vaihtoivat kuulumisia kuntapäättäjille järjestetyssä seminaarissa Seinäjoella. Merkittävä sidosryhmä on myös Etapin jätehuoltokeskuksen naapuruston asukkaat. Asukkalle järjestettiin erilaisia tilaisuuksia. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyen pidettiin yleisötilaisuus, jossa oli naapuruston asukkaita paikalla. Tuomikyläseuran kokouksessa käytiin marraskuussa kertomassa jätehuoltokeskuksen uudesta ympäristölupahakemuksesta sekä ympäristöpaneelin toiminnasta. Jätevoimalahankkeen esittelemiseksi kuntapäättäjille järjestettiin Seinäjoen teknologiakeskuksessa seminaari, jossa hanketta esiteltiin laajalti kuntien edustajille. Kihniön kylätalo täyttyi ääriään myöten jätehuollosta kiinnostuneista, kun Etappi järjesti asiakastilaisuuden loppuvuodesta. Vierailijoita Etapissa kävi vuonna 2009 yhteensä 1520 henkilöä Päättäjien ja viranomaisten vierailut: Ilmajoen ympäristölautakunta Seinäjoen kaupunginhallitus 1.6. Kuntien ympäristöviranomaiset

18 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.2 Viestintä Yhtiön uuden hallituksen perehdyttäminen 9.6. Jätevoimalainfo kuntapäättäjille Lapuan ympäristölautakunta Uuden Kauhavan tekninen lautakunta Tuhkan hyötykäyttö -seminaari Kihniön tekninen lautakunta Etapissa vieraili vuoden mittaan säännöllisesti vierailijaryhmiä myös oppilaitoksista, eri yhteisöistä, järjestöistä ja yrityksistä. Taloyhtiöiden isännöitsijöille järjestettiin jo perinteiseksi muodostunut infotilaisuus. Loppuvuodesta järjestettiin yhteistyössä Vaskiluodon Voima Oy:n kanssa seminaari asiantuntijoille liittyen yhteistyössä toteutettavaan kehityshankkeeseen. Tuhkien hyötykäytön tuotteistus ja liiketoiminnan kehittäminen Seinäjoki Vaasa alueella seminaariin kokoontui alueen tuhkien hyödyntämiseen vaikuttavia toimijoita. Vuorovaikutus oli vilkasta myös yhtiön toiminnan laajenemisen myötä. Etappi järjesti loppuvuodesta asiakastilaisuuden uudessa omistajakunnassa Kihniöllä. Jätehuolto tuntui kiinnostavan asukkaita, sillä paikallinen kylätalo täyttyi ääriään myöten, ja myös keskustelu oli vilkasta. Avoimet ovet hyvällä asialla Kesäkuussa järjestettiin avoimien ovien päivä, johon osallistui noin 300 asiakasta. Vierailla oli mahdollisuus tutustua jätehuoltokeskukseen ja Etapin toimintaan opastetuilla kiertoajeluilla. Paikalla oli myös Ekokem, joka esitteli ongelmajäteyhtiön jätevoimalaa videolla ja jakoi tietoa ongelmajätehuollosta. Lapsiperheet oli huomioitu heille suunnatulla ohjelmalla. Tarjolla oli hyväntekeväisyysjärjestö UFF:n Lapsi-vanhempi työpaja, jossa valmistettiin kierrätystekstiileistä käsinukkeja. Päivän aikana otettiin maksutta vastaan muovikanistereita ja kierrätysvaatteita. Lahjoitustavarat päätyivät kehitysmaiden vähäosaisille UFF:n kautta. Keräys järjestettiin ensimmäistä kertaa ja saatu palaute oli positiivista. Lakeuden Etappi Oy:n tiedotuslehti kotitalouksille syksy/2009 Jäteaseman hoitaja on Asiakaspalvelija Sivu 13 Ympäristö on ykkösasia Etappi tutkii ja tarkkailee toimintansa ympäristövaikutuksia Ympäristöinsinööri Kati Säippä jätehuoltokeskuksen vesialtaalla. Voit nyt lukea Jäteaviisin myös netissä näköislehti löytyy osoitteesta: - sivulla ajankohtaista. Antti Sipilä ja Hannu Iikkola: Sivu 4 Mitä yhteistä on Etapilla ja kaupunginteatterilla? Ohjaaja Tero Heinämäki kertoo Sivu 8 Maanparannusrae on tujua tavaraa Sivu 6 Kamppeet kiertoon Sivu 8 Etapin toimialue laajenee Sivu 12 Jäteaviisia luetaan asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan ahkerasti 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.2 Viestintä Julkinen tiedote 1 pin tekemästä asiakastyytyväisyyskyselystä, johon vastasi 426 kyselyn saanutta. Kysely lähetettiin 996 asiakkaalle satunnaisotannalla. Vastausten perusteella noin 80 prosentilla asiakkaista on myönteinen mielikuva yhtiön toiminnasta. Kysely tehtiin nyt kolmatta kertaa. Etapin nettisivujen käyttö oli kyselyn mukaan edelliskerrasta lisääntynyt reippaasti, ja myös tiedotuslehti Jäteaviisia luetaan ahkerasti, kun jopa 82 prosenttia vastaajista arvioi saavansa jätehuollosta tietoa nimenomaan Jäteaviisin välityksellä. Edellisen kyselyn prosentti oli 56,5. Jätekuljettajien työhön oli tyytyväisiä 95 prosenttia vastaajista. Etapin asiakaspalvelua piti ystävällisenä, asiantuntevana ja helposti tavoitettavana noin 60 prosenttia vastaajista. Puolet vastanneista pitää Etapin hintoja kohtuullisina. Asiakaspalautteet Asiakkaat voivat antaa palautetta suoraan yhtiön internet -sivujen kautta. Palautetta voi antaa myös kirjallisesti esimerkiksi jäteasemilla. Kaikki asiakaspalautteet kirjataan samaan palautejärjestelmään. Järjestelmä on ollut käytössä vuodesta Asiakaspalautteita kirjattiin vuoden 2009 aikana palautejärjestelmään 639 kpl. Vuonna 2008 vastaava määrä oli 292 kpl. Eniten kirjattiin palautteita koskien jäteastioiden tyhjentämistä (162 kpl). Palautejärjestelmän kautta lähetettiin myös paljon kysymyksiä, yhteensä 57 kpl. Positiivista palautetta annettiin 101 kpl. Internetin kautta annetuista palautteista eniten positiivista palautetta sai palvelu jäteasemilla. UFF:n auto nouti kierrätettäviä tekstiilejä hyväntekeväisyyteen Etapin jätehuoltokeskuksesta kesäkuussa. Vastaavanlaisia asiakastilaisuuksia järjestettiin myös jäteasemilla, joille sai maksutta tuoda energiahyötykäyttöön soveltuvia muovikanistereita. Yhteistyössä Ekokemin kanssa toteutettu öljynkeräystempaus sovitettiin näihin tapahtumapäiviin. Etappi osallistui Seinäjoella järjestetyille Sarka-messuilla omalla osastollaan. Messut oli suunnattu maatilarakentamiseen, metsäja energiantuotantoon. Etappi esitteli messuilla toimintaansa ja biokaasulaitoksessa syntyvää maanparannusraetta. Asiakastyytyväisyyskysely Etapin asiakkaiden mielikuva yhtiöstä on myönteinen ja asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tämä selvisi Eta- Jätelautakunnan toiminta Lakeuden Etappi Oy:n osakaskuntien yhteinen jätelautakunta on toiminut vuoden 2007 alusta lähtien. Osakaskuntia ovat Alavuden, Kauhavan (uuden Kauhavan, entinen Ylihärmä ja Kauhava), Kurikan (vanhan Kurikan kaupungin alue), Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin kaupungit sekä Ilmajoen, Jalasjärven, Kuortaneen, Nurmon ja Töysän kunnat. Lautakunnan keskeinen tavoite on päätöksenteon nopeuttaminen ja toiminnan tehostaminen vastaamaan nopeasti kehittyvän jätehuollon toimintaympäristöä. Lautakunta kokoontui neljä kertaa. Jätelautakunnan tehtävänä on tehdä jätelain edellyttämät viranomaispäätökset, joita tehtiin seuraavasti: jäteastian tyhjennysvälin pidentämistä koskevia päätöksiä 273 kpl (vuonna kpl) maatilan asumislietteiden käsittelemistä omatoimisesti koskevia päätöksiä 153 kpl (vuonna kpl) sako- ja umpikaivon ja pienpuhdistamon lietetilan tyhjennysvälin pidentämistä koskevia päätöksiä 568 kpl 18

19 4. YMPÄRISTÖVASTUU 4.1 Vaikutukset veteen Ympäristövastuu Lakeuden Etapin toiminnan merkittäviä ympäristönäkökohtia ovat: Kuormantarkastus Ympäristövaikutusten parempi huomioiminen kaikissa toiminnoissa Roskaantumisen estäminen Vesipäästöt Hajupäästöt Tunnuslukuja: Ympäristönsuojelun kustannukset olivat vuonna ,66 euroa/asukas (80,30 vuonna 2008) ja ympäristötarkkailun kustannukset 0,47 euroa/asukas ( sama kuin vuonna 2008 ). Ympäristöluvat Jätehuoltokeskuksen ympäristöluvan ehtojen mukaan alueella syntyvät laimeat valumavedet on pidettävä erillään varsinaisista kaatopaikkavesistä ja johdettava erilliseen tasausaltaaseen. Yhtiö haki vuonna 2007 ympäristölupaa hulevesien lupaehtojen saamiseksi järkevämmälle tasolle. Länsi-Suomen ympäristökeskus antoi luvan vuoden 2008 joulukuussa. Luvasta tehtiin kaksi valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa tammikuussa 2009, eikä tutkinut valituksia. Nyt jätehuoltokeskuksen alueen hulevedet saadaan johtaa luontoon. Etapin jätehuoltokeskuksen ympäristövaikutusten arviointi saatettiin loppuun vuoden 2009 aikana. Uusi ELY-keskus antoi arviointiselostuksesta lausuntonsa tammikuussa YVA-selostuksen valmistumisen jälkeen aloitettiin jätehuoltokeskuksen ympäristölupahakemuksen laatiminen. Lupahakemuksen tärkeimpinä uusina toimintoina on siirtokuormausaseman rakentaminen ja jätevoimalassa syntyvän pohjakuonan sekä pienten lämpövoimalaitosten tuhkien käsittely ja loppusijoittaminen. 4.1 Vaikutukset veteen Etapin jätehuoltokeskuksen ympäristövaikutuksien seuranta jatkui tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa päivitettiin keväällä. Tarkennuksia tehtiin lähinnä biokaasulaitoksen vesien ja hajujen tarkkailuun. Vesitarkkailun hoiti FCG Suunnittelukeskus Oy. Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettava vesi tutkitaan kunnan toimesta kuukausittain. Näytteet tutkii Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy. Jätehuoltokeskuksessa on kolme eri vesientasausallasta. Tasausaltaaseen 1 johdetaan vedet mm. autojen pysäköintipaikoilta, hyötyjätteiden lajittelukentältä, jäteaseman alueelta ja tiealueilta. Altaan 1 koko on m 3. Nämä vedet saadaan johtaa luontoon, jos veden laatu täyttää ympäristöluvan ehdot. Tasausaltaaseen 2 johdetaan vedet tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelta. Altaaseen 3 johdetaan vedet pilaantuneiden maiden käsittelykentältä ja ongelmajätteiden loppusijoitusalueelta. Altaat 2 ja 3 ovat molemmat tilavuudeltaan m 3 :n ja niistä johdetaan vedet Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Vesien tarkkailun tehostamiseksi Etapilla on käytössä Vesta- laboratoriotietojen hallinta- ja raportointiohjelma. Biokaasulaitoksen vesien esikäsittely osoittautui haasteelliseksi ja sitä kehitettiin vuoden aikana. Lietteen kuivauksesta tuleva rejektivesi sisältää vielä runsaasti anaerobista kiintoainetta, jota erotetaan esiselkeytysaltaassa ennen biologiseen prosessiin johtamista. Kiintoaineeseen on sitoutunut mm. fosforia. Rejektivesien esikäsittely toteuttiin esiselkeytyksellä varustetulla jatkuvatoimisella aktiivilieteprosessilla. Vuoden lopussa prosessia kehitettiin. Uusi Demon +-prosessi otettiin käyttöön joulukuussa Esikäsittelyn jälkeen biokaasulaitoksen jätevedet johdetaan Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Pintavedet Pintavesien laatua ja määrää tarkkaillaan seitsemästä pisteestä neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Näytteenottopisteitä on Tuomiluomassa sekä siihen johtavissa ojissa. Meraoja virtaa jätehuoltoalueelta pohjoisen suuntaan päätyen Tuomiluomaan. Vuonna 2009 Tuomiluoman vesi oli pääsääntöisesti näytteenottokerroilla kirkasta, ruskehtavaa ja hajutonta. Meraojan vedenlaatutuloksissa näkyi suovesien vaikutus edellisvuoden tapaan, mikä ilmeni vedenlaatutuloksissa ajoittain kohonneena kemiallisena hapenkulutuksena ja värilukuna sekä ph:n alhaisuutena. Myös maaperä vaikutti ph:ta alentavasti. Meraojan rautapitoisuudet olivat koholla kaikkina näytekertoina. Meraojan sulfaatti- ja ammoniumtyppipitoisuudessa havaittiin ajoittaisia pitoisuusnousuja. Sulfaattipitoisuus ja sähkönjohtokyky olivat koholla elo- ja lokakuun näytekerroilla, mikä voi viitata jätehuoltokeskuksen kuormittavaan vaikutukseen. Meraojassa havaittiin lokakuun näytekerralla aiempaa vastaavasti metallien osalta kohonneita pitoisuusarvoja. Raudan lisäksi nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat lievästi koholla lokakuun näytteenottokerralla. Metallien osalta havaittiin sinkki-, lyijy- ja kadmiumpitoisuuksissa ajoittaisia pitoisuusnousuja Meraojassa myös ennen jätteiden tuonnin aloittamista, joten metalleja voi kulkeutua Meraojaan myös muualta kuin jätehuoltokeskuksesta. Maaperä vaikutti todennäköisesti myös metallien pitoisuusnousuun, koska alhainen ph kasvattaa metallien liukenemista maaperästä veteen. Ojapisteiden 3 ja 5 avulla seurataan jätehuoltokeskuksen vaikutuksia pintavesiin. Pisteen 3 vedenlaatu ei poikennut taustapisteiden vedenlaadusta merkittävästi, joten jätehuoltokeskuksen kuormittavaa vaikutusta ei havaittu. Ojapisteen 5 sähkönjohtoky- Pintavesien laatua ja määrää tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Näytteenottopisteitä on Tuomiluomassa (kuvassa) sekä siihen johtavissa ojissa 19

20 4. YMPÄRISTÖVASTUU 4.1 Vaikutukset veteen ky, typpipitoisuudet ja sulfaattipitoisuus olivat taustapisteitä korkeampia ja ajoittain ojavesien yleiseen tasoon verrattuna koholla, mikä viittaisi mahdolliseen jätehuoltokeskuksen tai jonkin muun tahon kuormittavaan vaikutukseen. Erityisesti ammoniumtyppipitoisuudet olivat ojassa 5 korkeita ja selvästi korkeampia kuin edellisenä vuonna. Ojan 5 sulfaatin pitoisuusnousut olivat todennäköisesti ainakin osittain maaperästä johtuvia. Jätehuoltokeskuksen suunnasta laskevan Meraojan vaikutus Tuomiluoman vedenlaatuun oli vähäinen. Vedenlaatutulokset olivat taustapisteellä ja jätehuoltokeskuksen alapuolisella näytepisteellä vuonna 2009 hyvin samankaltaisia. Veden humuspitoisuus oli jokivesien yleiseen tasoon verrattuna ajoittain korkeahko ja samaa suuruusluokkaa sivuojien kanssa. Suolistoperäisten bakteerien pitoisuudet olivat Tuomiluoman näytepisteillä kohtalaisia tai korkeahkoja vuonna Koska myös taustapisteellä havaittiin säännöllisesti suolistoperäisiä indikaattoribakteereja, viittaa se asutuksen ja karjatalouden aiheuttamaan hajakuormitukseen. Pohjavedet Pohjavesien laatu tutkitaan kolme kertaa vuodessa neljästä havaintoputkesta, kolmesta kaivopisteestä ja kahdesta lähdepisteestä otettavista näytteistä. Vuoden 2009 vedenlaatutietoja kokonaisuutena tarkastellen pohjavedessä ei näkynyt jätehuoltokeskuksen kuormitusvaikutusta. Jätehuoltokeskuksen vaikutusmahdollisuus ei ole täysin pois suljettu siitä, että kertaluonteisesti yhdessä pohjavesiputkessa havaittiin vähäisiä määriä kloorifenoleita ja toisessa pohjavesiputkessa liuottimia. Kaivojen vedenlaatu oli pääasiassa pohjavesien perustasoa, paitsi syanidipitoisuus oli kertaluoteisesti yhdessä pisteessä lievästi koholla. Ajoittainen suolistoperäisten indikaattoribakteereiden esiintyminen osassa kaivoja viittasi pintavesien vaikutukseen. Alueen ulkopuolelle johdetut vedet Kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetut vedet Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetaan Etapin jätehuoltokeskuksesta biokaasulaitoksen esikäsitellyt jätevedet, tasausaltaiden 2 ja 3 vedet sekä saniteettivedet. Kunnan puhdistamolle johdettiin vuoden 2009 aikana m 3 jätevettä (vuonna m 3 ), mikä koostuu alla olevista vesimääristä: m tammi tasausallas m 3 tasausallas m 3 biokaasulaitos m 3 saniteettivedet 1837 m 3 yhteensä m 3 0 helmi maalis huhti Etapin viemäröitävät jätevedet johdetaan Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle siirtopumppaamon kautta (pumppaamo nro 4). Pumppaamossa on ali-/ylipainetoiminen, mikroprosessoriohjattu Elmacron VA/V-3 näytteenotin. Näytteenottotiheys on säädettävissä (1-36 näytettä/tunti). Näytteenottotiheys on perustunut vuonna 2009 aikaan. Siirtopumppaamosta otetaan kokoomanäyte kerran kuukaudessa. Siirtopumppaamosta otettiin vuoden aikana 12 näytettä. Ympäristöluvan mukaan kunnan viemäriin johdettavan jäteveden pitoisuuksien on alitettava seuraavat raja-arvot neljännesvuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot huomioon ottaen: BOD 7ATU 210 kg/d Kokonaisfosfori 3.5 kg/d Ammoniumtyppi 65 kg/d Jätevesimäärät Ilmajoen puhdistamolle touko kesä kuukausi Ympäristöluvan mukaiset lupaehdot ylitettiin vuoden 2009 aikana kolme kertaa. Tammi-maaliskuun tarkkailujaksolla ylittyi biologisen hapenkulutuksen vuorokautinen määrä, heinä-syyskuun ja loka-joulukuun tarkkailujaksoilla ylittyi kokonaisfosforin määrä. Ylityksistä on raportoitu erikseen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tarkkailujaksojen kuormitukset on esitetty alla olevassa taulukossa. Jätehuoltokeskuksesta kunnan puhdistamolle johdettamien vesien laatu: Tarkkailujakso heinä elo BOD 7ATU (kg/d) Kokonaisfosfori (kg/d) Ammoniumtyppi (kg/d) tammi-maaliskuu 523 1,69 45 huhti-kesäkuu 122 3,03 17 heinä-syyskuu 130 3,78 16 loka-joulukuu ,16 7 syys Kaatopaikkavesien laatua tarkkaillaan kaksitoista kertaa vuodessa otettavin näyttein. Kaatopaikkavesille tyypillinen sähkonjohtavuus, kemiallinen- ja biologinen hapenkulutus, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, kokonaisfosfori-, rauta- ja kloridipitoisuus olivat hyvin korkeita kaatopaikkavesialtaassa 2. Altaasta 3 otettiin tou- loka marras joulu

Hankinnat ja kilpailutus

Hankinnat ja kilpailutus Hankinnat ja kilpailutus Jätevoimala, maakuntien yhteishanke Teemapäivä Tampere 21.9.2011 Case 6 Hankintayhteistyö T.Hakola Lakeuden Etappi Oy Tarjoamme toimivaa jätepalvelua asiakkaidemme ja ympäristömme

Lisätiedot

JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014

JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014 JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014 1. JOHDANTO Tässä palvelutasomäärittelyssä esitetään Lakeuden Etappi Oy:n tarjoamat palvelut kuntalaisille. Tarkoituksena on määrittää ne yleiset periaatteet

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Lakeuden Etappi Oy. Lakitausta

Lakeuden Etappi Oy. Lakitausta Lakeuden Etappi Oy Hajajätevesiyhteistyöryhmä 15.10.2008 Karjaa Asumisessa syntyneiden lietteiden hoitaminen malli Etappi 15.10.2008 Janne Väänänen Lakitausta Asetus talousvesien käsittelystä tullut voimaan

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2010

Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2010 Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2010 Vuosikertomus 2010 Sisältö 1. Kuvaus jäteyhtiöstä 1.1. Johtajan katsaus 4 1.2. Strategiatyö 5 1.3. Johtaminen, hallinto 5 1.4. Perustietoa yhtiöstä 6 1.5. Kehityshankkeet

Lisätiedot

Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2008

Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2008 Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2008 Sisältö 1. 2. 3. Kuvaus jäteyhtiöstä 1.1. Johtajan katsaus 4 1.2. Strategiatyö 5 1.3. Johtaminen, hallinto 5 1.4. Perustietoa yhtiöstä 6-7 1.5. Kehityshankkeet 8-9

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Lakeuden Etappi Oy. Vuosikertomus

Lakeuden Etappi Oy. Vuosikertomus Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2011 Kauhava Lapua Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15 60760 Pojanluoma, Ilmajoki 06) 421 4900 www.etappi.com Kurikka Ilmajoki Seinäjoki Jalasjärvi Kuortane Alavus Töysä

Lisätiedot

PALVELUTASOMÄÄRITYS 2016

PALVELUTASOMÄÄRITYS 2016 Lakeuden Etappi Oy:n ja Lakeuden jätelautakunnan yhteistoiminta-alueen PALVELUTASOMÄÄRITYS 2016 etapp lakeuden i etappi.com Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. POLTETTAVAN JÄTTEEN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANA... 3

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

Lakeuden Etappi Oy. Vuosikertomus

Lakeuden Etappi Oy. Vuosikertomus Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2012 Kauhava Lapua Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15 60760 Pojanluoma, Ilmajoki (06) 421 4900 www.etappi.com Kurikka Ilmajoki Jalasjärvi Seinäjoki Kuortane Alavus Töysä

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN

Lisätiedot

Kuljetus alv. 0 % Ylimääräinen jäte on jätettä, joka on sijoitettu jäteastian ulkopuolelle. Ylimääräisestä jätteestä veloitetaan seuraavasti:

Kuljetus alv. 0 % Ylimääräinen jäte on jätettä, joka on sijoitettu jäteastian ulkopuolelle. Ylimääräisestä jätteestä veloitetaan seuraavasti: Palveluhinnasto 2013 voimassa 1.6.2013 alkaen Yleistä Lakeuden Etappi perii tämän hinnaston mukaisesti jätemaksut järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Jätteen tuottaja, kiinteistön

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 8 Asianro 6499/14.06.00/2013 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Yleistä jätteiden kuljetusjärjestelmistä Kuljetusjärjestelmän

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 24 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN

JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN PERUSMAKSUTAKSA, luonnos Sivu 1/2 Nähtävillä 10.9. 23.9.2012 ja 1.10.-8.10.2012 (maksuliite lisätty) JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN 1 LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Maan viidenneksi suurin jätelaitos

Lisätiedot

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

YRITYSHINNASTO alkaen 1.1.2014

YRITYSHINNASTO alkaen 1.1.2014 YRITYSHINNASTO alkaen 1.1.2014 Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15 60760 Pojanluoma Puh. (06) 421 4900 Fax (06) 421 4999 yritysasiakkaat@etappi.com www.etappi.com 1.1.2014 alkaen ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVÄT

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa Luottamushenkilökoulutus 2013 Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa 2 16.4.2013 Yritysesittely 2011 Perustietoa 3 Yhtiö perustettu 14.12.2001 Liiketoiminta alkoi 15.11.2005 Omistajat: Ranua, Pello ja Rovaniemi

Lisätiedot

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Ohjelma 27.11.2015 12.00 jäteautoon tutustuminen 12.30 aiheina mm. jätetaksa, jätteen energiahyödyntäminen sekä uusittavat jätehuoltomääräykset 13.35 keskustelua,

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Neuvoja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku 23 % ja Salo

Lisätiedot

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Kokouskutsu 3/2015 1 (1) 6 Asianro 6855/02.05.00.00/2015 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet Palvelupäällikkö

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA 2015. 1 Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus

JÄTEMAKSUTAKSA 2015. 1 Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus JÄTEMAKSUTAKSA 2015 1 Jätetaksan perusteet Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksulla

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014 Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014 Sisältö 1. Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke 2. Hankkeen tilannekatsaus Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Esitys LHJ III omistajapäiville Immo Sundholm Forssa 6.9.2013

Esitys LHJ III omistajapäiville Immo Sundholm Forssa 6.9.2013 Esitys LHJ III omistajapäiville Immo Sundholm Forssa 6.9.2013 LHJ ja LHJ Group LHJ Perustettu 1995 Kuntien 100 % Omistajakuntien alue Palvelut kunnissa Käsittelyt Forssassa ja muualla Ei jaa osinkoa LHJ

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

PelloMMMRanuaMMMRovaniemi

PelloMMMRanuaMMMRovaniemi OpasMpienkiinteistöille JÄRJESTETTYMJÄTTEEKULJETUSM OMJOKAISEMOIKEUS,M MUTTAMMYÖSMVELVOLLISUUS Järjestetty jätteenkuljetus tarkoittaa sitä, että kiinteistöllämonm sopimusmjätehuollostamjätteenkuljetusyrityksenmkanssa.

Lisätiedot

SUUNNITELMA JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN YHDENMUKAISTAMISEKSI LOHJAN KAUPUNGISSA

SUUNNITELMA JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN YHDENMUKAISTAMISEKSI LOHJAN KAUPUNGISSA SUUNNITELMA JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN YHDENMUKAISTAMISEKSI LOHJAN KAUPUNGISSA LÄHTÖKOHTA Sammatin kunta liittyi Lohjan kaupunkiin 1.1.2009. Sammatin kaupunginosassa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2015

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2015 PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2015 Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15, 60760 Pojanluoma Puh. (06) 421 4900 Fax (06) 421 4999 yritysasiakkaat@etappi.com www.etappi.com ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVÄT JÄTTEET

Lisätiedot

Jätekukko Oy. Virve Hartikainen. kuntien omistama. lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut mahdollisimman

Jätekukko Oy. Virve Hartikainen. kuntien omistama. lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut mahdollisimman Jätekukko kk Oy yhtiön toiminnan esittely Virve Hartikainen tiedottaja, Jätekukko Oy Jätekukko Oy kuntien omistama jätehuoltoyhtiö perustettu tuottamaan kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 26.5.2015

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 26.5.2015 PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 26.5.2015 Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15, 60760 Pojanluoma Puh. (06) 421 4900 Fax (06) 421 4999 yritysasiakkaat@etappi.com www.etappi.com ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVÄT JÄTTEET

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2016

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2016 PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2016 Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15, 60760 Pojanluoma Puh. (06) 421 4900 Fax (06) 421 4999 yritysasiakkaat@etappi.com www.etappi.com ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVÄT JÄTTEET

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy 17.11.2014 www.pyr.fi 1 PYR OY Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö:

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa

Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Pietarilaisen jätetutkimusväen vierailu Turussa 11. 14.12.26 Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Juha Kaila, TkT Pietari jätetutkimuksen tavoitteita Kotitalousjätteen määrän ja laadun

Lisätiedot

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla. Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla. Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä Kaatopaikkakelpoisuus Jätelainsäädäntö VNa 202/2006: mm. prosessinkulku, raja-arvot suolojen liukoisuuksille..

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Lakeuden jätelautakunta sivu 1. Ilmajoen Kestikartano, Kartanontie 5, Ilmajoki

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Lakeuden jätelautakunta sivu 1. Ilmajoen Kestikartano, Kartanontie 5, Ilmajoki ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Lakeuden jätelautakunta sivu 1 Kokousaika 16.2.2011, kello 18.00 20.10 Kokouspaikka Ilmajoen Kestikartano, Kartanontie 5, Ilmajoki Saapuvilla olleet jäsenet Poissa:

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE

Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja 19.3.2010 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE Rosk n Roll Oy Ab:n (RR) hallitus antaa otsikkoasiasta seuraavan lausunnon.

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 4 Lakeuden jätelautakunta sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 4 Lakeuden jätelautakunta sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 4 Lakeuden jätelautakunta sivu 1 Kokousaika 15.11.2011, kello 18.00 19.20 Kokouspaikka Ilmajoen kunta, kunnanhallituksen kokoushuone, Ilkantie 18 Saapuvilla olleet jäsenet

Lisätiedot

KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr

KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän (sopimusperusteisen) jätteenkuljetuksen erot Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus (sopimusperusteinen)

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007

Lisätiedot

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita.

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen Hinnat sis. alv. 24 % Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätekukko Siistiä! www.jatekukko.fi Jätekukko on 16 kunnan

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Taksan perusteet ja soveltamisala Kuntien jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen

Lisätiedot