Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2009"

Transkriptio

1 Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2009

2

3 Sisältö Kuvaus jäteyhtiöstä 1.1. Johtajan katsaus Strategiatyö Johtaminen, hallinto Perustietoa yhtiöstä Kehityshankkeet 7-8 Palvelut ja tuotteet 2.1. Keräys ja kuljetus Käsittely ja hyödyntäminen Muut palvelut Sosiaalinen vastuu 3.1. Henkilökunta Viestintä ja vuorovaikutus Ympäristövastuu 4.1. Vaikutukset veteen Vaikutus ilmaan Taloudellinen vastuu 5.1. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätöstiedot Tilintarkastuskertomus Yhteystiedot 40 Raportointiperiaatteet Tämä vuosikertomus on toteutettu jätehuollon yhtenäisiä raportoinnin periaatteita noudattaen. Lakeuden Etappi Oy oli mukana FCG Efekon ja Jätelaitosyhdistyksen toteuttamassa Jätelaitosten raportointiprojektissa (JLRapII), jonka pohjalta kehitettiin ja yhtenäistettiin jätelaitosten ulkoista ja sisäistä raportointia. Yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset, koko toimintaa kuvaavat tunnusluvut soveltavat GRI:a (Global Reportin Iniative) eli kansainvälistä yhteiskuntavastuun raportointiohjeistoa. Hankkeen lopputuloksena saatiin jätelaitosalalle koko toimintaa kuvaavat kehittyneet yhdenmukaiset tunnusluvut, julkisen raportoinnin toteuttamismalli, sekä tunnuslukujen sisäiseen vertailuun tietokantapohjainen järjestelmä. Tunnusluvut toimivat luotettavasti koko julkisen jätehuollon valtakunnallisessa vertailussa. Lisäksi saadaan kuvattua sidosryhmille avoimesti ja selkeästi julkisen jätehuollon merkitys, tavoitteet ja toimintatavat Tulokset toimivat sisäisen johtamisen työkaluna ja arvioinnin pohjana laitosten johdolle. 3

4 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.1 Johtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kohti kierrätysyhteiskuntaa - on ollut vuoden teema suomalaisessa jätehuollossa. Tavoitteet tulevat EU-direktiivistä, jonka mukaisesti jätelainuudistusta Suomessa valmistellaan. Keskustelu julkisen jätehuollon ja yksityisten jätealan yrittäjien välillä käy suhteettoman korkeilla kierroksilla. Etapin alueella on alun pitäen ollut kunnan kilpailuttama kuljetusjärjestelmä, joka on todettu tehokkaaksi ja tasapuoliseksi asukkaille asuinpaikasta riippumatta. Toisena merkittävänä asiana on tuottajavastuun lisääntyminen käytöstä poistetuille jätteille kuten pakkauksille. Jälki-työryhmän esitys uudeksi jätelaiksi antaisi kunnalliselle jätehuollolle mahdollisuudet tehokkaaseen toimintaan, joskin eriäviä mielipiteitä esitykseen on tullut monelta taholta. Yhtiömme on hyvin varautunut vastaamaan EU-direktiivien tavoitteisiin. Jätevoimalan investointipäätös varmistaa vähintään 30 prosentin energiana hyödyntämisen, ja samalla ollaan valmiit vuoden 2016 tavoitteeseen lopettaa biohajoavan jätteen kaatopaikalle vienti. Laitos on Suomessa ainut kuntien omistama jätevoimala, joka tuottaa omakustannushintaan palveluita omistajilleen, viidelle jäteyhtiölle. Kotitalouksien, kaupan ja teollisuuden biojätteen käsittelylle on rakennettu biokaasulaitos, joka palvelee laaja-alaisesti myös puhdistamolietteiden käsittelyssä. Haasteelliseen rejektivesien käsittelyyn on löydetty toimiva ratkaisu. Kaavailtu syöttötariffi parantaa oleellisesti biokaasun hyödyntämistä sähkönä ja laitoksen kannattavuutta. Samoin laitoksen tuottama maanparannusrae menee hyötykäyttöön metsien maanparannukseen. Kokonaisuutena laitos vastaa hyvin lakien vaatimuksiin. Etapin toimintaperiaatteena on verkostoitua alan osaajien kanssa. Tätä linjaa on jatkettu solmimalla sopimuksia, joissa Etappi on yritysjätteiden käsittelijän roolissa maakunnan yritysten jätteiden osalta. Uusi jätelaki mahdollistaa nimenomaan käsittelypalvelujen tuottamisen myös yrityskentälle. Yhteistyö yritysten kanssa on ollut antoisaa, ja on löydetty yhteiset molempia hyödyttävät päämäärät valtakunnallisesta kädenväännöstä huolimatta. Asukkaille tuotettujen palvelujen kehittämisessä on aloitettu ekopisteiden laadun parantaminen siirtymällä syväkeräysjärjestelmään vaiheittain. Tavoitteena on myös kuljetuskulujen minimoiminen. Yhtiökokous hyväksyi Kihniön Etapin osakkaaksi keväällä Aiemmin sopimuspohjalla tehty yhteistyö näin ollen muuttuu ja Kihniö saa samat palvelut kuin muutkin osakkaat. Kuntaliitoksista Jurva on liitetty Kurikkaan, mutta päätökset samanlaisesta palvelusta laajentuneessa Kurikassa puuttuvat kunnalta, samoin siirtymäajan pituus on avoin. Uusi Kauhava ei myöskään ole tehnyt jätehuoltoyhtiöstään päätöstä, jossa toisena osapuolena on entisten Alahärmän ja Kortesjärven käyttämä jäteyhtiö Ekorosk Oy. Tämä päätös puoleen tai toiseen on erittäin merkittävä yhtiön taloudelle. Kehitysprojekteista merkittävin on jätevoimalan tuhkan hyödyntämiseen ja tuotteistamiseen tähtäävä Tekes- hanke. Etapin on tarkoitus esikäsitellä ja hyödyntää jätevoimalan pohjatuhkat maakunnan infra-hankkeissa. Työn onnistumisella on merkittävä vaikutus toimitetun jätteen porttihintaan. Vuoden aikana käytiin YVA-prosessi läpi koskien Etapin toimintojen päivittämistä ja osin laajentamista taloudellisen toiminnan turvaamiseksi. Ympäristöluvan päivityshakemus jätetään kevään 2010 aikana. Yhtiön kannattavuus pysyi hyvällä budjetin mukaisella tasolla, joskin jätemäärien pudotusta tapahtui niin hyödynnettävien jätteiden kuin loppusijoitetunkin jätteen osalta. Biokaasulaitoksen sopimustekniset ratkaisut rejektivesien käsittelyn osalta painoivat tulosta alaspäin. Tehdyillä ratkaisuilla kuitenkin vältetään verotusriskit seuraavana vuonna. Merkittävä oman toiminnan kehittämisen välivaihe oli toiminnan sertifiointi. ISO 9001 ja ISO auditoinnin suoritti Bureau Veritas Certification Finland. Biokaasulaitoksen auditoinnit on tarkoitus tehdä vuonna Koko henkilökunta on ollut aktiivisesti työssä mukana ja jatkuva toimintojen kehittäminen on päivittäinen työkalumme. Tästä vahvasta sitoutumisesta haluan kiittää henkilökuntaamme. Omistajien päätökset ja sitoutuminen pitkällä aikavälillä jätehuoltopalvelujen tuottamiseen on ollut arvokas tuki yhtiön kehittämisessä. Tulevaisuuden kuvaa muotoilee uusi jätelaki rajanvetoineen, ja kilpailu palveluiden tuottamisesta. Näihin haasteisiin yhtiöllä on hyvät lähtökohdat, joskin taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii jatkuvaa työtä. Tenho Hakola toimitusjohtaja 4

5 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.2 Strategiatyö Johtaminen Strategiatyö Lakeuden Etappi Oy:n toimintapolitiikka Lakeuden Etappi Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tavoite on toiminta-ajatuksen mukaisesti tarjota toimivaa jätepalvelua asiakkaiden ja ympäristön hyväksi. Yhtiön tehtävänä on yhdyskuntien jätehuollon tehokas ja palvelukykyinen järjestäminen ja kehittäminen toiminta-alueellaan. Yhtiön vastuulla on jätteiden riskitön käsittely ja loppusijoitus, toimiva jätteiden kuljetusjärjestelmä, jäteneuvonta ja tiedotus Lakeuden Etappi sitoutuu noudattamaan toiminnassa ympäristölainsäädäntöä ja viranomaisten vaatimuksia. Yhtiö sitoutuu myös toimintojen jatkuvaan kehittämiseen, asiakaspalvelun ja asiakastyytyväisyyden parantamiseen sekä ympäristön pilaantumisen ja haittojen ennalta ehkäisemiseen. Sidosryhmätoiminta ja viestintä ovat avointa ja aktiivista. Päämääränä on jätehuollon kehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa siten, että mahdollisimman suuri osa jätteistä hyödynnetään materiaalina tai energiana. Yhteistoiminnalla tähdätään asiakkaiden hyvään palvelutasoon ja jätehuoltopalvelujen tasapuoliseen kohdentamiseen. Yhteistyötä pyritään laajentamaan sopimuskuntien ulkopuolella sijaitseviin kuntiin ja yrityksiin. Jokainen yhtiön työntekijä vastaa laadukkaan ja ympäristösuojelullisen toiminnan ylläpitämisestä ja toteuttamisesta työssään. Henkilöstö sitoutuu siihen, että toiminta vastaa asiakkaan vaatimuksia ja odotuksia. Lakeuden Etappi Oy:n toiminnasta vastaa koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta ja urakoitsijat, jotka ovat tietoisia asiakkaiden tarpeista, laadukkaista toimintatavoista ja Ympäristöystävällisyyteen liittyvistä tavoitteista. Strategiatyö Yhtiön strategiset tavoitteet määriteltiin edellisvuonna laajalla, koko henkilökuntaa koskeneella koulutuksella. vuoden 2009 aikana strategiaan ei ole tarvinnut tehdä erityisiä muutoksia, linjaukset todettiin ajanmukaisiksi. Vuonna 2010 on aloitettu konsulttivetoisesti strategisten painopisteiden tarkastelu vuoteen 2016 saakka. Valittu ajanjakso perustuu biohajoavan jätteen kaatopaikalle viennin kiristymiseen. Tällöin materiaalihyödyntäminen ja energiahyödyntäminen on oltava uudella tasolla. Toinen merkittävä strateginen kysymys on toiminnan laajentaminen ja rakennetun kapasiteetin täysimääräinen hyödyntäminen. Kapasiteettia on vapaana vuoden lopussa niin biokaasulaitoksella kuin jätevoimalassakin. Strategiset päämäärät eivät ole muuttumassa, mutta painopisteitä ja tavoitteiden aikataulutusta tullaan tarkentamaan. Rakenteilla oleva jätevoimala antaa suuntaa yhtiön kaikkien toimintojen suunnitteluun kuljetuksista ja jätteen varastoinnista jäteneuvontaan ja tiedotukseen. Johtaminen Organisaatio 2009 Viestintä Tiedottaja Hannele Lyytikäinen-Käppi Taloushallinto Talouspäällikkö Pentti Mannila Hallintopäällikkö Veli-Pekka Naumanen Taloussihteeri Liisa Österman Toimistosihteeri Elina Ilkka Emäntä Elisa Koski Tuotanto Tuotantopäällikkö Pekka Kontio Jätehuoltokeskus Käyttöpäällikkö Ilkka Letonsaari Laitosmies Markku Korpela Laitosmies Jarmo Mansikkamäki Laitosmies Marko Knuuttila Biokaasulaitos Laitospäällikkö Esa Yli-Rahnasto Laitosesimies Jari Perälä Jäteasemat, Ekopisteet Jätehuoltoinsinööri Mauri Rajamäki Laitosmies Mari Hautamäki Laitosmies Pauliina Perkiö Laitosmies Matti Perkiö Laitosmies Kauko Leppäkangas Kuljetus ja sakokaivotoiminta Kuljetusvastaava Janne Väänänen Kuljetusjärjestelijä Satu Suomijoki Yhtiökokous Hallitus Toimitusjohtaja Tenho Hakola Johtoryhmä Tenho Hakola Paula Haanpää Pekka Kontio Hannele Lyytikäinen-Käppi Pentti Mannila Kati Säippä Strategiatyöryhmä Henkilöstötyöryhmä Rakentaminen Rakennustoimikunta Tekninen ryhmä Ympäristö ja laatu Ympäristöinsinööri Kati Säippä Asiakaspalvelu Asiakaspalvelupäällikkö Paula Haanpää Yritysneuvoja Mirva Hautala sij. Antti Tekoniemi Kotitalousvastaava Helena Anttila Palveluneuvoja Johanna Jokimäki sij. Tarja Renkola Palveluohjaaja Maarit Alppinen Laitosmies Elina Lehtimäki Laitosmies Jorma Latva-Nikkola Laitosmies Jani Korpela 5

6 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.4 Perustietoa yhtiöstä Yhtiön perustaminen Yhtiö on perustettu vuonna 1997 Perustajaosakkaina 14 kuntaa Vuonna 2009 omistajakuntia 11: Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki, Töysä ja Ähtäri. Toimialueella noin asukasta. Liikevaihto 14,9 miljoonaa euroa (14,2 miljoonaa vuonna 2008) Yhtiön perustehtävä on omistajakuntien lakisääteinen jätehuolto. Siihen sisältyvät jätteenkuljetus ja -käsittely sekä jätehuollon tiedotus ja neuvonta. Arvot Asiakaslähtöisyys Asiantuntemus Tehokkuus Yhteistyö Ympäristövastuu Missio Lakeuden Etappi Oy tarjoaa toimivaa jätepalvelua asiakkaidensa ja ympäristönsä hyväksi. Jäteyhtiön historia 1997 Lakeuden Jätekeskus Oy perustettiin Perustajina oli14 kuntaa Etelä-Pohjanmaalta, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua, Nurmo, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Ylihärmä, Töysä, Ylistaro, Ähtäri Operatiivinen toiminta käynnistyi. Kunnissa liityttiin järjestettyyn jätteenkuljetukseen vaiheittain Jätehuoltotoiminta vakiintui. Kunnista viimeisinä Alavus, Töysä ja Ähtäri liittyivät järjestettyyn jätteenkuljetukseen vuoden alusta. Yhtiön palvelujen piirissä oli nyt koko toimialue. Jätehuoltokeskuksen sijoituspaikaksi valittiin Ilmajoki ja rakennustyöt käyn- nistyivät Jätehuoltokeskus valmistui Ilmajoen Pojanluomalle. Lakeuden Etapin hallinto ja jätteenkäsittelytoiminta siirrettiin Ilmajoelle 1.9. Aputoiminimi Lakeuden Etappi Oy rekisteröitiin yhtiön uudeksi nimeksi Biokaasulaitoksen rakentaminen kilpailutettiin ja urakkasopimus allekirjoitettiin YIT Environment Oy:n kanssa Biokaasulaitoksen rakentaminen alkoi kevättalvella Yhtiön perustamisesta tuli 10 vuotta. Biokaasulaitoksen toiminta käynnistyi Lakeuden Etapista jätevoimalahanketta suunnittelevan Westenergy Oy:n osakas Etappi on perustetun yhtiön suurin osakas 34 prosentin osuudella. Muut osakkaat ovat Oy Botniarosk Oy Ab, Millespakka Oy, Stormossen Oy Ab ja Vestia Oy. Jätteenpolttolaitoksen on määrä valmistua vuonna Yhtiö vastaanotti biokaasulaitoksen sen rakentajalta YIT:ltä kesäkuussa. Vesien esikäsittelyprosessin kehittäminen kuitenkin jatkui sopimuksen mukaan. Westenergyn investoinnit sinetöitiin lokakuun lopulla, kun yhtiökokous päätti arviolta 135 miljoonan euron voimalaitosinvestoinnista. Jätevoimalan rakentaminen käynnistyi marraskuun 12. päivänä, kun ensimmäinen kivi räjäytettiin voimalaitosalueella tekniikkasopimusten allekirjoituksen jälkeen. Laitoksen on määrä olla tuotannollisessa käytössä vuoden 2013 alusta. Yhtiö sai uuden osakkaan, kun Etapin yhtiökokous hyväksyi toukokuussa Kihniön kunnan Pirkanmaalta osakkaaksi. Kihniön kunta siirtyy vaiheittain Etapin jätehuoltojärjestelmään vuoden 2010 alusta lähtien. Yhtiö sai toiminnastaan sertifikaatin. Käytössä on ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä ja ISO 9001-standardin mukainen laatujärjestelmä. Molemmat järjestelmät sertifioitiin Sertifiointiauditoinnin eli ulkopuolisen tarkastuksen teki Bureau Veritas Certification Finland. 6

7 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.5 Kehityshankkeet Biokaasulaitoksen jätevesien esikäsittely uudistettiin Vuosi 2009 oli Biokaasulaitoksella rejektivesien esikäsittelyn kehittämisen aikaa. Rejektivesien esikäsittelyprosessi selvitettiin, suunniteltiin ja uudistettiin vuoden 2009 aikana. Esikäsittelyjärjestelmään lisättiin rejektivesien tasausallas ja käsittely prosessi muutettiin Demon + -prosessiksi. Prosessimuutoksen tavoitteena on käsitellä vedet viemäröintikelpoisiksi. Loppusijoitusalueen täyttöä alettiin ohjata satelliiteilla Jätehuoltokeskuksen alueella loppusijoitusalueen täytönohjauksessa otettiin käyttöön satelliittiohjattu koneohjausjärjestelmä. Järjestelmä perustuu 3D-mallinnettuun loppusijoitusalueen täyttösuunnitelmaan, jonka täyttämistä ohjataan reaaliaikaisella satelliittipaikannuksella. Järjestelmällä saadaan optimoitua jätetäytöntilavuus ja huomioitua jatkuvasti tapahtuvat painumat. Järjestelmä kerää myös tiedot jätekuormien sijoituksesta täyttöalueella. Tuhkien hyötykäyttöä selvitetään yhteishankkeella Etappi ja Vaskiluodon Voima käynnistivät yhteishankkeen Vaasa- Seinäjoki alueella syntyvien tuhkien tuotteistamiseksi hyötykäyttöön. Hankkeeseen saatiin rahoitusta Tekesiltä ja hankeen asiantuntijakonsulttina toimii Ramboll. Etapin tavoitteena on löytää kokonaisratkaisu tuleville jätteenpolton tuhkille sekä alueen pienempien tuhkantuottajien tuhkienkäsittelyyn. Koneohjausjärjestelmässä jätetäytön tiedot tulevat kaatopaikkajyrän kuljettajan konenäytölle satelliitin avustuksella Yhtiö sai sertifikaatin Lakeuden Etappi Oy aloitti ISO standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän ja ISO 9001-standardin mukaisen laatujärjestelmän rakentamisen keväällä Toimintajärjestelmä sertifioitiin toukokuussa Sertifioinnin yhteydessä ei annettu yhtään poikkeamaa yhtiön toiminnasta. Järjestelmien sertifiointiauditoinnin teki Bureau Veritas Certification Finland. Loppusijoitusalueen suotovesien tasausaltaassa ilmastetaan Kesällä 2009 otettiin käyttöön tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen suotovesien tasausaltaassa pintailmastuslaitteet. Vesien ilmastuksella saavutettiin biologisen sekä kemiallisen hapenkulutuksen huomattava pieneneminen, joka vähentää kuormitusta jätevedenpuhdistamolle. Kesällä 2009 aloitettu suotovesien ilmastus on parantanut vesien laatua. Toimintajärjestelmä pyrittiin rakentamaan mahdollisimman käytännönläheiseksi. Sertifiointiin tähdätessään Etappi osallistui yhdessä kolmen muun jäteyhtiön kanssa toimintajärjestelmäprojektiin, jota veti ohjelma- ja konsultointiyritys Eqoweb Suomi Oy (nykyinen MSTConsulting OY). Sertifiointi koskee koko yhtiön toimintaa poislukien biokaasulaitoksen toiminnan. Biokaasulaitoksen toimintajärjestelmän liittäminen yhtiön muuhun toimintaan aloitettiin opinnäytetyöntekijän avustuksella kesällä Laitoksen työntekijöille järjestettiin mm. ympäristökoulutusta sekä toimintajärjestelmän kayttökoulutusta kesän aikana. Laitoksella tehtiin toiminnan kannalta tärkeitä työohjeita ja toiminnan seurannan kirjaamista tarkennettiin. Laitoksen toiminta tullaan liittämään Etapin sertifioituun toimintajärjestelmään. 7

8 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.5 Kehityshankkeet Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskuksen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) uutta ympäristölupaa varten aloitettiin keväällä Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui syksyllä 2009 ja siitä pidettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ilmajoen kunnantalolla. Selostuksessa arvioidaan jätehuoltokeskukseen suunniteltujen tulevien toimintojen ympäristövaikutukset. YVAssa arvioitiin mm. siirtokuormausaseman rakentamisen ympäristövaikutuksia. Arvioinnin mukaan siirtokuormausasema vähentäisi liikennettä, kun pystyttäisiin kuljettamaan suurempia kuormia kerralla. Selostuksessa arvioitiin myös mm. jätevoimalan pohjakuonan vastaanoton, käsittelyn ja loppusijoittamisen ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arvioinnissa toimi konsulttina Pöyry Environment Oy. Arviointiselostuksesta saatiin ELY-keskuksen lausunto tammikuussa ELY-keskuksen mukaan selostus antaa hyvän pohjan jatkotoiminnalle. Uuden ympäristölupahakemuksen laatiminen aloitettiin heti YVA-selostuksen valmistumisen jälkeen. Uusi lupahakemus on tavoitteena jättää viranomaiselle kevään 2010 aikana. YVAn arviointiselostuksesta pidettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ilmajoen kunnantalolla.. 8

9 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Lakeuden Etappi Oy:n toimialueella jätteenkuljetus toteutetaan kunnan järjestämänä. Etappi järjestää jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn kilpailuttamalla jätekuljetukset. Jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvat asumisessa syntyvät jätteet vakituisista asuinkiinteistöistä, vapaa-ajan asunnot, maatilan asuinrakennukset, valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneet muut kuin ongelmajätteet. Järjestämme myös asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa syntyneen ongelmajätteen vastaanoton ja ohjauksen asianmukaiseen käsittelyyn. Sako- ja umpikaivolietteet kuuluvat myös kunnan järjestämän jätehuollon piiriin. Vuoden aikana kilpailutettiin jätteiden kuljetuksia. Kaatopaikkajätteen kilpailutetut alueet olivat Kanta- Seinäjoki ja Ylistaro, Nurmo ja Kuortane, sekä hyödynnettävien jätteiden kuljetukset koko toimialueella. Kanta-Seinäjoen ja Ylistaron urakoitsijaksi vaihtui HFT Network (aikaisempi urakoitsija Sita Finland Oy) ja Nurmon sekä Kuortaneen urakoitsijaksi vaihtui Kuljetusliike Savolainen Oy (aikaisempi Sita Finland Oy). Hyötyjätteiden urakoitsijaksi tuli HFT Network. Uudet urakat alkavat Urakoissa käytetään kuljetuskalustoa, joissa on EURO 5 -luokituksen mukaiset vähäpäästöiset moottorit. Etapin tuotantoryhmän alla toimiin logistiikkaryhmä, joka koostuu Westenergy Oy:n omistavien jäteyhtiöiden kuljetus- ja käsittelypuolen osaajista. Ryhmän tehtävä on suunnitella ja toteuttaa jätevoimalaan meneville jätteille kuljetuslogistiikka. Lakeuden Etappi Oy:n toimialueella jätteenkuljetus toteutetaan kunnan järjestämänä. Etappi järjestää jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn kilpailuttamalla jätekuljetukset. Palveluverkosto Kiinteistökohtainen keräys Etapin toimialueella jokaisella kiinteistöllä tulee olla kiinteistökohtainen kaatopaikkajäteastia. Taloyhtiöllä tulee lisäksi olla biojäteastia, jos huoneistoja on vähintään 10 ja metallinkeräysastia, jos huoneistoja vähintään 21. Tulevalla toimintakaudella 2010 tullaan keräyskartongin keräys laajentamaan koskemaan koko toimialuetta. Aikaisemmin tämä on koskenut vain osaa kunnista. Taloyhtiöt voivat näin ollen jatkossa liittyä halutessaan kartonginkeräykseen. 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.1 Keräys ja kuljetus Asumisessa syntyneiden sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus on järjestetty sopimusperusteisena yhteistyökuljettajien kanssa. Myös yritysten on mahdollista liittyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Vuoden aikana järjestettiin koulutusta jäte- ja lietekuljettajille 4 kertaa. Alueellinen keräys Etapilla on vähintään yksi miehitetty jäteasema jokaisessa toimialueensa 11 kunnassa. Jäteasemilla otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan hyödynnettävät ja ongelmajätteet. Kihniön kunta liittyi Etapin osakaskunnaksi. Lakeuden Etappi Oy osti jäteasemapaikaksi Leppäkosken sähkön entisen kiinteistön. Noin hehtaarin laajuisella kiinteistöllä on toimisto ja varastorakennukset, sekä sähkö-, vesi- ja viemäriliittymät. Lakeuden Etappi rakentaa kyseiselle kiinteistölle Kihniön jäteasemapalvelut. Kihniön kunnan alueella on viisi ekopistettä ja seitsemän aluekeräyspistettä. Vuonna 2009 jäteasemilla kävi yhteensä asiakasta, mikä on noin 11.7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ekopisteitä on yhteensä noin 240 kpl. Ekopisteillä kerätään keräyslasia ja pienmetallia. Liki kaikilla pisteillä on myös paperinkeräysastiat. Osalla pisteistä on vielä myös paristojen keräysastia. Yksi ekopiste on mitoitettu noin 550 asukasta kohti. Kesäasukkaiden aluekeräyspisteitä Etapin alueella on Kuortanella, Alavudella, Töysässä, Ähtärissä ja Peräseinäjoella yhteensä 43 kpl. Ekopisteverkoston kehittäminen Uuden ekopisteverkoston rakentaminen aloitettiin Seinäjoelta Kärjen, Hallilan, Simunan ja Honkakylän asuntoalueilta. Uusilta ekopisteiltä saadun kokemuksen perusteella järjestettiin loppuvuodesta syväkeräysmoduuleista kilpailutus. Lakeuden Etappi valitsi toimittajaksi Molok Oy:n ja tilasi uusia syväkeräysmoduuleita 58 kpl asennettavaksi Etapin toimialueelle. Lakeuden Etappi siirtyy kaupunkialueiden ekopisteillään vaiheittain syväkeräysjärjestelmään. Syväkeräysjärjestelmällä tavoitellaan pisteiden yleistä siisteyttä, roskaantumisen ehkäisemistä, hyvää käytettävyyttä, turvallisuutta, kustannussäästöjä ja talvikunnossapidon osalta helppoutta. Pisteissä tullaan keräämään lasia, pienmetallia, paperia sekä osasta pisteillä kerätään myös kartonkia ja muovipussit. Ähtärin uudelle ABC:lle tehtiin uusi ekopiste, ekopiste toteutettiin lajittelulavalla lasin ja pienmetallin keräyksen osalta, ja paperin keräyksen osalta swedeboxilla. Ähtäristä poistettiin Oikotien ekopiste, jonka uusi ABC:n ekopiste korvasi. Lapualle, Mustanmaan koulun viereen, tehtiin uusi ekopiste. Kiinteistökaupan seurauksena Kauhavan Ylikylästä jouduttiin poistamaan ekopiste. Ekopiste sijaitsi Kauhavan kaupungin maalla. 9

10 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.1 Keräys ja kuljetus Jäteasemien kehittäminen Seinäjoen jäteaseman toimistorakennus pesi silmänsä kun toimistorakennuksen ulkoverhous ja sisäverhoukset uusittiin, parannettiin niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin viihtyisyyttä. Ähtärissä jäteasemalle tehtiin sosiaaliset tilat. Puristimia hankittiin lisää kaatopaikkajätteen, pahvin ja energiajätteen vastaanottoon jäteasemille kuljetuskustannusten vähentämiseksi. Jäteasemien kenttien sähköistyksiä uusittiin lähinnä puristinten käytön helpottamiseksi. Kauhavalle ja Ylihärmään saatiin lupa puupohjaisen jätteen vastaanottoon asfaltoidulle kentälle lavojen sijaan. Kauhavan jäteasemalle tehtiin lisää asfaltointia. Jäteasemien kesän aukioloaikaa jatkettiin kaikilla jäteasemilla lokakuun loppuun saakka. Aluekeräyspisteille palkattiin jälleen kiertävä neuvoja opastamaan ja neuvomaan pisteiden käytössä, sekä toimimaan Ähtärin ja Alavuden jäteasemilla sesonkiapuna. Projektin tulokset kesältä olivat positiiviset ja pisteet pysyivät siisteinä sekä viihtyisinä koko kesän. Keräystapahtumat vuonna 2009: Yhdyskuntajätetyhjennyksiä kpl yhteensä Hyötyjätetyhjennyksiä kpl yhteensä Tyhjennystapahtumia kpl yhteensä Kiertävät keräykset Kiertävänä keräyksenä järjestettiin keväällä yhdessä Ekokemin kanssa öljynkeräystempaus koko toiminta-alueella. Keräyksessä saatiin noin kg käytettyjä voiteluöljyjä talteen. Etappi keräsi yhdessä Ekokemin kanssa öljyt koko toimialueeltaan kevään tempauksessa. Tässä keräyspaikkana Jalasjärven jäteasema. Seinäjoen jäteasema sai iloisen värin pintaansa, kun toimistorakennusta kohennettiin. Ilmajoen jäteasemalla rakennettiin konttilaituri Ilmajoen jäteaseman sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto uusittiin. Asemalle rakennettiin konttilaituri, jossa SER-tuotteet voidaan lastata suoraan kontteihin turvallisesti. Muutoksella säästetään ylimääräisiä siirtoja sekä lisätään turvallisuutta asiointialueella. Muut palvelut ja tuotteet Etappi tarjoaa asiakkailleen myös jäteastioiden myyntiä ja vuokrausta jäteasemilla. Vuoden 2009 aikana jäteastioita myytiin yhteensä 274 kpl (vuonna 2008 myytiin 372 jäteastiaa). Ilmajoen jäteasemaa uudistettiin mm. rakentamalla konttilaituri ja uusimalla opastekylttejä. Kesäasukkaiden aluekeräyspisteet 10

11 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen Jätteen vastaanotto Ilmajoelle Lakeuden Etappi Oy:n jätteenkäsittelykeskukseen on vuonna 2009 vastaanotettu vaa an kautta yhteensä kuormaa (vuonna 2008 vastaanotettiin kuormaa). Vastaanotetut jätteet Vastaanotettu kokonaisjätemäärä tonnia Yhdyskuntajäte tonnia Maa- ja kiviainesjäte tonnia Rakennusjäte tonnia Tuotantotoiminnan/teollisuuden jätteet tonnia Yhdyskuntajäte 441,5 389,1 kg/as Sekalainen yhdyskuntajäte 290,4 256,5 kg/as Erilliskerätty biojäte 44,6 49,4 kg/as Ongelmajätteet kotitalouksilta 10,9 9,0 kg/as 1000 tonnia Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste 32 % 33 % Hyödyntämisaste kokonaisjätemäärästä 61 % 58 % 1. Yhdyskuntajäte 2. Maa- ja kiviainesjäte 3. Rakennusjäte 4. Tuotantotoiminnan jäte 1000 tonnia Sekalainen yhdyskuntajäte Erilliskerätty biojäte 1.3 Jätelaitosten erilliskerätyt pakkausjätteet 1.4 Yhdyskuntien ongelmajätteet 1.5 Lietemäiset ja nestemäiset yhdyskuntajätteet sekä sakat 1.6 Muu yhdyskuntajäte 2.1 Pilaantuneet maat (ongelmajäte) 2.2 Pilaantuneet maat (ei ongelmajäte) 2.3 Muut maat 3.1 Ongelmajätepitoinen rakennusjäte 3.2 Muut rakennusjätteet 4.1 Jätehuollossa syntyvät jätteet 4.2 Yhdyskuntajäteveden puhdistuksessa syntyneet jätteet 4.3 Tuotantotoiminnan/teollisuuden ongelmajätteet 4.4 Tuotantotoiminnan/teollisuuden nestemäiset, lietteet ja sakat 4.5 Tuotantotoiminnan/teollisuuden muut jätteet 35 7 Yhdyskuntajäte Maa- ja kiviaines Rakennusjäte Tuotantotoiminnan jäte

12 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen Kuormantarkastukset Lakeuden Etappi jatkoi vuonna 2007 aloitettua kokopäivätoimista kuormantarkastustoimintaa ja sen kehittämistä aktiivisesti vuoden 2009 aikana. Kuormantarkastustoiminnan kehittämisestä valmistui toukokuussa 2009 insinöörityö, jonka pohjalta tehtiin muutoksia käytännön toimiin heinäkuun 2009 alussa. Kehitystyön tuloksena saatiin nopeutettua kuormantarkastusprosessia ja kehitettyä raportointia. Kehitystyötä on tarkoitus jatkaa edelleen vuonna Tarkastuksia tehtiin sekä kaatopaikkajätteille että hyödynnettäville jätteille. Huomautuksia kuormista lähetettiin yhteensä 243 kpl (vastaava luku edellisvuonna oli 239 kpl). Huomautuksien lisääntyminen ei johdu kuormien tason heikentymisestä vaan Etapin aktiivisemmasta panostuksesta jätteenlaadun seurantaan, jolla pyritään ohjaamaan parempaan ja tehokkaampaan lajitteluun. Huomautukset johtuivat pääasiassa sähkö- ja elektroniikkaromusta, ongelmajätteistä sekä epäpuhtauksista hyödynnettävien jätteiden seassa. Loppusijoituksesta poistettiin vuonna 2009 kuormantarkastustoiminnan myötä seuraava määrä sinne kuulumattomia jätejakeita: Maalit 590 kg Torjunta-aineet 110 kg Kyllästetty puu 5720 kg Elektroniikkaa 4550 kg Autonrenkaat 2240 kg Jätteiden vastaanotto / Punnitusten määrä (Sisältää kaikki punnitustapahtumat) kpl Kuormantarkastus / Vastaanotetut kuormamäärät (Tarkastuksen alaiset kuormat) 0 Kuormantarkastusraportointi 2009 tammi.09 helmi.09 maalis.09 huhti.09 touko.09 kesä.09 heinä.09 elo.09 syys.09 loka.09 marras.09 joulu.09 tammi.09 helmi.09 maalis.09 huhti.09 touko.09 kesä.09 heinä.09 elo.09 syys.09 loka.09 marras.09 joulu Kuormantarkastus / Tarkastusten määrä Kuormantarkastus / Huomautusten määrä Kuormantarkastustoiminnan kuvaajat Jätehuoltokeskus Ilmajoella sijaitsevaan jätehuoltokeskukseen on keskitetty Lakeuden Etapin jätehuollon osaaminen alan ammattilaisineen. Keskuksessa sijaitsevat yhtiön jätteenkäsittelytoiminnot, tietotaito, yhtiön hallinto ja asiakaspalvelu. Jätehuoltokeskuksen alueella toimivat myös Ekokemin ongelmajäteterminaali ja Suomen Hyötykeskuksen hyötyjäteterminaali. Jätehuoltokeskukseen on sijoitettu myös Ilmajoen jäteasema, joka palvelee toimialueemme kotitalousasiakkaita. Suomen Hyötykeskus Oy:n terminaali on toiminut vuoden Etapissa. Yhteistyön avulla on pystytty tehostamaan materiaalien hyödyntämistä. Seuraavaksi tavoitteena on saada jätehuoltokeskus palvelemaan tulevia toimintoja, jolloin merkittävä osa jätteestä matkaa Westenergy Oy:n jätevoimalaan energiatuotantoon. Tämä toiminto tullaan toteuttamaan teknisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla, ympäristöä unohtamatta. Jätehuoltokeskus Yhtiön toiminnot on keskitetty Ilmajoella sijaitsevaan jätehuoltokeskukseen. Kaikissa omistajakunnissa on lisäksi vähintään yksi jäteasema Vaaka 2. Toimisto 3. Ilmajoen jäteasema 4. Ongelmajätehalli 5. Hyödyntämistoiminnot 6. Loppusijoitus 7. Vedet 8. Biokaasulaitos 9. Pilaantuneet maat 10. Ongelmajätteen LS 11. Konesuoja 12. Nestepitoiset jätteet 13. Suomen Hyötykeskus Oy halli 12

13 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen Biokaasulaitos Biokaasulaitoksella vastaanotto ja tuotanto muodostuivat vuoden 2009 aikana seuraavasti: Vastaanotettu kotitalouksien ja yritysten biojäte: tonnia Vastaanotettu puhdistamoliete: tonnia Maanparannusrakeen tuotanto: tonnia Jäteveden esikäsittelylaitoksen rajoittunut puhdistuskyky rajoitti itse biokaasulaitoksen vastaanottotoimintaa, jonka johdosta laitoksen käsittelykapasiteetiksi muodostui 78 prosenttia tulevasta materiaalista. Materiaalista 22 prosenttia käsiteltiin laitoksen erillisellä varakäsittelyjärjestelmällä. Kuluneen vuoden aikana biokaasulaitoksen jäteveden esikättely-yksikköön tehtiin sekä prosessisuunnitelmia että -muutoksia, kiinnittäen erityisesti huomiota typen poistoprosessiin. Uuden biologisen Demon + - prosessin koekäyttövaihe aloitettiin loppuvuodesta Tehtyjen prosessimuutoksien arvioidaan tuovan parannusta jätevesien puhdistustehokkuuteen ja sitä kautta myös parannusta biokaasulaitoksen kokonaiskapasiteettiin. Maanparannusrakeen markkinoinnista ja myynnistä tehtiin yhteistyösopimus, metsien tuhkalannoitukseen erikoistuneen yrityksen, FA Forestin kanssa. Metsälannoitevalmistetta markkinoidaan nimellä: Ecolan BIO-2000 maanparannusrae. Asumisessa syntyvien lietteiden käsittelytoiminta Lietetoiminta on osa kunnan järjestämää jätehuoltoa, jossa lietteen tyhjennys ja kuljetustoiminta on sopimusperusteista. Lieteurakoitsijoita Etapin toimialueella 73 kappaletta ja käytössä 21 isoimmalla urakoitsijalla GPS -pohjainen logistinen ohjausjärjestelmä JPMT, jossa tyhjennystapahtumatiedot välittyvät suoraan tyhjennyskohteelta laskutusjärjestelmään kännykän avulla. Kokonaislietemäärä vuonna 2009 oli 45114,62m 3 (vuonna m 3 ) Maanparannusraetta nnusraetta koelevitettiin metsään Alavudella. Lietetoiminta on osa kunnan järjestämää jätehuoltoa. Tyhjennystapahtumatiedot välittyvät suoraan tyhjennyskohteelta laskutusjärjestelmään kännykän avulla. Kuvassa urakoitsija Rami Keski-Jyrä Kurikasta Lietemäärät m 3 vuosi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Sakokaivoliete m 3 Umpikaivoliete m 3 13

14 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.3 Muut palvelut Kotitalouspalvelut Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen liittyneiden kiinteistöjen lukumäärä kasvoi, ollen viime vuoden lopussa oli kiinteistöä, kun edellisenä vuotena vastaava luku oli kiinteistöä. Etapin jätehuoltoon kuuluvien ekomaksua maksavien kiinteistöjen määrä oli kuluneena vuonna kappaletta. Ekomaksua maksavia kotitalousasiakkaita eli huoneistoja oli ( kpl vuonna 2008) Sähköpostin kautta tulleiden yhteydenottojen määrä oli 1127 kpl. Puheluja otettiin vastaan kappaletta. Kihniön kunnan liittyminen Etapin osakkaaksi merkitsi uuden kunnan perustamista asiakasrekisteriin ja tiivistä yhteydenpitoa kuntaan ja kuntalaisiin jo vuoden 2009 syksyn aikana. Keräyskohteet Jätelaji Kiinteistöjä kpl Kaatopaikkajäte Biojäte Keräyskartonki Pienmetalli Keräyslasi Vuoden 2009 aikana tehtiin kuntien ja muiden julkiseen toimintaan laskettavien asiakkaiden kanssa paljon erilaista yhteistyötä. Suurina tapahtumina voidaan mainita kunnallisella sektorilla pohjustustyön tekeminen Kauhavan Lentosotakoulun ja Ilmajoen Lääkintävarikon liittämiseksi kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen loppuvuodesta 2009, kun puolustusvoimien rakennuslaitos päätti kohteiden liittymisestä Lakeuden Etapin asiakkaaksi vuoden 2010 alusta. Muita merkittäviä julkiseen sektoriin suuntautuneita tapahtumia vuoden aikana oli esimerkiksi astiapesupalvelukyselyn tekeminen, jossa kartoitettiin asunto-osakeyhtiöiden, julkisen sektorin ja yritysten halukkuutta jäteastioiden pesupalveluun. Selvityksestä saatiin hyviä tuloksia ja sen pohjalta jäteastioiden pesupalvelua tarjotaan vuonna 2010 pilottiluonteisesti Seinäjoen ja Nurmon alueella. Palvelut yrityksille Yrityspalveluissa on vuoden 2009 aikana keskitytty uusien yritysasiakkuuksien luomiseen ja vakiinnuttamiseen sekä nykyisten olemassa olevien yritysasiakkuuksien hoitamiseen ja kehittämiseen. Kulunutta vuotta värittivät erilaiset kampanjat, joista voisi mainita esimerkkinä keväällä 2009 Ekokem Oy:n kanssa yhteistyössä suoritettu öljynerotusjätekampanja, jolla pyrittiin aktivoimaan öljynerottimia omistavat yritykset huoltamaan erottimensa jätehuoltomääräysten mukaiselle tasolle. Yrityksille järjestettiin myös erilaisia koulutustilaisuuksia, joita olivat esimerkiksi rakennusjäte-infotilaisuus maaliskuussa ja biojäte-infotilaisuus toukokuussa. Aluekeräyspisteet Asiakas kpl Vuosikäyttäjät Kesäkäyttäjät Kesäasukas oma astia Kuntasektorin kohteet Asiakas kpl Koulut Päiväkodit Seurakunnat Terveydenhuolto Julkisyhteisöt Palvelut kunnille ja jäteasetuksen mukaiselle julkiselle toiminnalle Etappi tarjosi koulutuspalveluja esimerkiksi Koulutuskeskus Sedulle Seinäjoella. Kuvassa asiakaspalvelupäällikkö Paula Haanpää ja siivouspäällikkö Tiina Rinta- Erkkilä. Etapin yrityspalvelut järjesti maaliskuussa infotilaisuuden rakennusjätteistä rakennusliikkeille. Erityisesti turpeenpolton tuhkat ja niiden kaatopaikkakelpoisuusasiat nousivat vuoden aikana voimakkaasti esille. Kunnalliset jäteyhtiöt eri puolilta Suomea ryhtyivät yhteistyöhön yksityisen alan yrityksen, HFT Networkin, kanssa tarkoituksenaan mittava palvelutarjonta yritysten jätehuollolle yhden luukun -periaatteella. Yhteistyön odotetaan tuovan kunnallisille yhtiöille isommat jätemassavirrat ja sitä kautta lisää kustannustehokkuutta, mikä on myös kotitalousasiakkaan etu. Etapin lisäksi sopimuskumppaneina HFT Networkin kanssa on neljä muuta keskisuurta kunnallista jätehuoltoyhtiötä, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Rosk n Roll Oy Ab, Forssan seudulla toimiva Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja kuopiolainen Jätekukko Oy. Yrityspalvelut toteutti ensimmäistä kertaa yritystyytyväisyyskyselyn, mikä valmistui vuoden 2009 alussa. Kysely lähetettiin 210:lle etapin asiakasrekisterin asiakkaalle ja lisäksi 48:lle satunnaiselle yritykselle. Tuloksena saatiin 67 vastausta, vastausprosentin ollessa 26%. Vastanneiden keskuudessa mielikuva Lakeuden Etappi Oy:stä oli varsin myönteinen. Vastaajat olivat tyytyväisiä Etapin jätehuoltopalveluihin ja asiakaspalveluun. Kyselyn perusteella tulevaisuudessakin eniten tarvittava jätehuollon palvelu on jäteastioiden tyhjennys kiinteistöiltä. 14

15 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.3 Muut palvelut Jäteneuvonta Etapin oma henkilökunta järjesti neuvontatilaisuuksia vuoden 2009 aikana yhteensä 139 tuntia (edellisen vuoden määrä oli 50 h). Tässä on mukana lakisääteisen neuvonnan piiriin kuuluvat tilaisuudet sekä maksulliset koulutustilaisuudet. Neuvontaa toteutettiin Etapin jätehuoltokeskuksessa tutustumiskäyntien muodossa sekä asiakkaiden tiloissa asiakaskohtaisina koulutuksina. Lakeuden Etapin neuvontaverkosto jatkoi toimintaansa järjestäen jäteneuvontaa Etapin nimissä korvausta vastaan. Neuvontaverkoston neuvojille järjestettiin koulutus Etapin tiloissa keväällä 2009 ja aiheena oli lapsille suunnattu jäteneuvonta. Neuvontaverkosto hoitaa lakisääteistä neuvontaa suoraan kunnissa. Kuntalaiset, koulut, päiväkodit ja yhdistykset voivat tilata neuvontapalveluita suoraan neuvontaverkostoon kuuluvilta neuvojilta. Neuvontaverkoston kautta järjestettiin neuvontaa vuoden 2009 aikana 165 tuntia (edellisen vuoden määrä oli 67 tuntia). Kummikoulutoiminta Ahonkylän koulun kanssa jatkettiin kummikoulutoimintaa vuoden 2009 aikana. Yhteistyösopimus päättyi vuoden 2009 lopussa. Uudeksi kummikouluksi tulee vuoden 2010 alusta Neiron koulu Ilmajoelta Neuvontaverkoston jäsenille järjestettiin jokavuotinen koulutustilaisuus Etapin toimistolla. Kouluttajana oli Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n Ympäristökoulu Lapsille suunnattu tehtäväkirja sai uuden ilmeen ja nimen vuonna Työkirja uudistettiin ja samalla se sai uuden hahmon, joka kirjassa seikkailee. Nyt Eetu Etappi vie lapsille tärkeää sanomaa Etappi Aapisen muodossa. 15

16 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.1 Henkilökunta Henkilöstötilinpäätös Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia Etapin toiminnan kehittämiseen on kuluvana vuonna parantanut sertifioitu toimintajärjestelmä. Toimintajärjestelmän mukaisesti myös läheltäpiti- eli vaaratilanteet sekä työssä että työmatkoilla, kirjataan työturvallisuuden parantamiseksi palautejärjestelmään. Nämä palautteet tulevat käsiteltäviksi johtoryhmässä. Poikkeavat toimintatavat ovat myös nousseet palautetasolle. Henkilöstömäärä on kasvanut yhdellä edellisvuodesta ollen vuoden lopussa 33 työntekijää, joista 25 henkilöä on vakituisessa työsuhteessa ja kahdeksan henkilöä määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisista työntekijöistä kolme toimii äitiyslomasijaisina eri tehtävissä. Pitkään yrityksen palveluksessa olleista määräaikaisista työsuhteista kolme tullaan vakinaistamaan vuoden 2010 alusta lähtien. Merkittävämpi työvoimalisäys on ollut ostopalveluissa, josta suurin osa on käytetty biokaasulaitoksen prosessin ajoon, mitä on osittain tehty myös viikonloppuisin. Nousua on ollut 7,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sakokaivojen tyhjennykseen liittyvien siirtokirjojen tallennustyö ja kuljetusten sisäisten tehtävien käsittely ovat myös lisänneet ostopalveluna tehtävää työtä. Vuonna 2009 vakituisessa henkilöstössä ei ollut vaihtuvuutta. Määräaikaisissa työntekijöissä tulovaihtuvuus oli yhdeksän henkeä ja lähtövaihtuvuus oli seitsemän henkeä. Näissä luvuissa ovat mukana sekä kesätyöntekijät että äitiys- ja sairauslomittajat. Henkilöstön keski-ikä on noussut kahdella vuodella ollen vuoden lopussa 43 vuotta. Työterveyskulut ovat nousseet 93 eurolla ollen nyt 296 euroa/hlö/v. Kustannusten kasvu johtuu osittain sisäilman laadun aiheuttamista lisääntyneistä tutkimuskuluista. Vastaavasti sairauspoissaolot ovat vähentyneet 226 työpäivästä 141 työpäivään. Pidempiä, eli yli yhdeksän päivän poissaoloja, oli vain yksi ja suurin osa, eli 29 kpl, oli 1-3 päivän poissaoloja. Työhyvinvointi Henkilöstön hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota edellisten vuosien tapaan. Perinteiset kuntotestit järjestettiin Kuortaneen Urheiluopistolla hyvinvointipäivän yhteydessä. Ohjattua kuntosaliliikuntaa on järjestetty toimiston kuntosalilla, ja liikuntasetelit ovat olleet käytössä myös maakunnassa työskenteleville ja kauempana asuville, joilla ei ole mahdollisuutta kuntosalin käyttöön. Stand Up -komiikkailta pidettiin keväällä, ja syksyllä oli ohjattu sauvakävelyn iltapäiväretki makkaranpaistoineen. Työterveys ja -turvallisuus Henkilökunnan turvallisuustietoutta parannettiin aloitetulla kahden vuoden turvallisuuskoulutusrupeamalla. Koulutuksia järjestettiin seuraavista aiheista: ATEX ja kemikaaliturvallisuus, Alkusammutus, Olosuhteiden hallinta. Lisäksi ryhmät perehtyivät pelastus- ja valmiussuunnitelmiin. Koulutus jatkuu yritysturvallisuuskoulutuksella, työturvallisuuskorttikoulutuksella ja yhteisellä pelastusharjoituksella. Työsuojelutarkastuksia pidettiin vuoden aikana jäteasemilla kaksi, jätehuoltokeskuksessa neljä ja toimistossa yksi. Vuoden aikana ei kirjattu merkittäviä tapaturmia tai aineellisia vahinkoja. Henkilökunnan alkusammutuskoulutuksessa jokainen sai itse käytännössä kokeilla sammutuspeitteen ja vaahtosammuttimen käyttöä pelastuslaitoksen kouluttajan opastuksella Henkilöstön määrä kpl Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus % 0 % 7,14 % 10,35 % 7 % Henkilöstön keski-ikä 43,00 41,00 40,14 38,32 Naisten osuus % työvoimasta 45,50 % 46,88 % 48,28 % 50,00 % Miesten osuus % työvoimasta 54,50 % 53,12 % 51,72 % 50,00 % Sairaus- ja tapaturmapoissaolot tpv/ 142/ ,3/ ,6/ ,5 kalenteripv Työterveyshuolto / työntekijä/vuosi Sisältää työterveystarkastukset, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon sekä varsinaisen sairauden hoidon. 202,81 202,81 204,72 249,62 Koulutustason jakautuminen % 33% 61% Peruskoulu tai ammattitutkinto Korkeakoulu/ yliopisto Perinteiset kuntotestit järjestettiin Kuortaneen Urheiluopistolla hyvinvointipäivän yhteydessä. Tässä on menossa bocciapeli. Opisto/ammattikorkeakoulu 16

17 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.2 Viestintä Viestintä Lakeuden Etapin viestinnän päätapahtuma vuonna 2009 oli valtakunnallisten jätehuollon viestintäpäivien järjestäminen yhteistyössä JLY:n kanssa. Tapahtuma toteutettiin Seinäjoella marraskuuta ja siihen osallistuin noin 100 jätehuollon ja viestinnän ammattilaista eri puolilta Suomea. Etapin järjestämiä päiviä leimasi uudenlainen työskentely, kun seminaariväki oli jakaantunut työskentelemään työpajoissa perinteisten luentojen ohella. Etapin pajat liittyivät itseilmaisuun, lasten jäteneuvontaan, radiomainontaan, tiedottavien tekstien hiomiseen ja uusien digitaalisten kanavien hyödyntämiseen. Seinäjoen päivien nimenä oli Viesti paukahtaa Lakeurelta. Teemoina olivat paikallisuus sekä jätteettömyys, mitä toteutettiin myös seminaarijärjestelyissä. Paikallisina esiintyjinä olivat Etapin oman väen lisäksi esimerkiksi Yle Pohjanmaan alueradion päällikkö Pekka Autio, joka puhui maakuntaradioiden toiminnasta, ja näyttelijä Laura Jurkka Seinäjoen kaupunginteatterista. Jurkka sai erityisen runsaasti hyvää palautetta elävästä esityksestään Roppahan ryhtiä. tiedottaja ja yritysneuvoja osallistuivat Westenergy Oy:n omistajakuntien tiedotustyöryhmän työskentelyyn. Tiedottaja osallistui JLY:n viestintäjaoksen toimintaan liityttyään jäseneksi syksyllä. Vuorovaikutus Sidosryhmätoiminta on Etapin merkittävä laatunäkökohta. Tavoitteena on, että omistajat ja sidosryhmät sekä kuntien päättäjät tuntevat Etapin toiminnan ja vuorovaikutus on säännöllistä. Päämääränä on, että omistajat, viranomaiset ja muut tärkeimmät sidosryhmät luottavat Etapin toimintaan ympäristöyrityksenä. Näyttelijä Laura Jurkka sai viestintäpäivien osallistujien roppahan ryhtiä. Lakisääteistä- ja sidosryhmäviestintää Lakeuden Etapin viestintään kuuluu lakisääteinen tiedotus sekä yhtiön strategian mukainen viestintä. Tärkeimpinä kulmakivinä viestinnässä ovat ulkoinen ja sisäinen tiedotus, mediayhteistyö sekä sidosryhmäviestintä. Etapin sisäisiä sidosryhmiä ovat henkilökunta, hallitus ja omistajakunnat. Ulkoisia sidosryhmiä ovat kotitalous- ja yritysasiakkaat, kuntapäättäjät, alan viranomaiset, tiedotusvälineet, yhteistyökumppanit ja muut alan toimijat sekä jätehuoltokeskuksen naapurit. Kotitalousasiakkaille tuotettiin vuonna 2009 kaksi Jäteaviisi -tiedotuslehteä. Lehti julkaistiin ensimmäisen kerran myös netissä näköislehtenä. Yritysasiakkaille ja sidosryhmille tuotettiin oma Jäteaviisi -asiakaslehti, joka jaettiin toimialueen kaikille yrityksille, yhteistyökumppaneille sekä kuntapäättäjille. Yhtiö tuottaa omaa tiedotusohjelmaa, Etappi Radiota, jonka tiedottaja toimittaa. Vuonna 2009 ohjelma pyöri tammikuusta kesäkuuhun ja syyskuusta vuoden loppuun. Ohjelman kokonaiskesto on tunti viikossa. Omistajakuntia ja päättäjiä varten tuotettiin viime vuonna kaksi sähköistä uutiskirjettä, kesäkuussa ja joulukuussa. Lehdistötiedotteita ja erillisiä artikkeleita laadittiin 34 kappaletta. Kaikki tiedotteet ja artikkelit julkaistiin (edellisvuonna vastaava luku oli 30). Etapin Toimitusjohtaja Tenho Hakola ja uuden osakaskunnan Kihniön kunnanjohtaja Petri Liukko vaihtoivat kuulumisia kuntapäättäjille järjestetyssä seminaarissa Seinäjoella. Merkittävä sidosryhmä on myös Etapin jätehuoltokeskuksen naapuruston asukkaat. Asukkalle järjestettiin erilaisia tilaisuuksia. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyen pidettiin yleisötilaisuus, jossa oli naapuruston asukkaita paikalla. Tuomikyläseuran kokouksessa käytiin marraskuussa kertomassa jätehuoltokeskuksen uudesta ympäristölupahakemuksesta sekä ympäristöpaneelin toiminnasta. Jätevoimalahankkeen esittelemiseksi kuntapäättäjille järjestettiin Seinäjoen teknologiakeskuksessa seminaari, jossa hanketta esiteltiin laajalti kuntien edustajille. Kihniön kylätalo täyttyi ääriään myöten jätehuollosta kiinnostuneista, kun Etappi järjesti asiakastilaisuuden loppuvuodesta. Vierailijoita Etapissa kävi vuonna 2009 yhteensä 1520 henkilöä Päättäjien ja viranomaisten vierailut: Ilmajoen ympäristölautakunta Seinäjoen kaupunginhallitus 1.6. Kuntien ympäristöviranomaiset

18 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.2 Viestintä Yhtiön uuden hallituksen perehdyttäminen 9.6. Jätevoimalainfo kuntapäättäjille Lapuan ympäristölautakunta Uuden Kauhavan tekninen lautakunta Tuhkan hyötykäyttö -seminaari Kihniön tekninen lautakunta Etapissa vieraili vuoden mittaan säännöllisesti vierailijaryhmiä myös oppilaitoksista, eri yhteisöistä, järjestöistä ja yrityksistä. Taloyhtiöiden isännöitsijöille järjestettiin jo perinteiseksi muodostunut infotilaisuus. Loppuvuodesta järjestettiin yhteistyössä Vaskiluodon Voima Oy:n kanssa seminaari asiantuntijoille liittyen yhteistyössä toteutettavaan kehityshankkeeseen. Tuhkien hyötykäytön tuotteistus ja liiketoiminnan kehittäminen Seinäjoki Vaasa alueella seminaariin kokoontui alueen tuhkien hyödyntämiseen vaikuttavia toimijoita. Vuorovaikutus oli vilkasta myös yhtiön toiminnan laajenemisen myötä. Etappi järjesti loppuvuodesta asiakastilaisuuden uudessa omistajakunnassa Kihniöllä. Jätehuolto tuntui kiinnostavan asukkaita, sillä paikallinen kylätalo täyttyi ääriään myöten, ja myös keskustelu oli vilkasta. Avoimet ovet hyvällä asialla Kesäkuussa järjestettiin avoimien ovien päivä, johon osallistui noin 300 asiakasta. Vierailla oli mahdollisuus tutustua jätehuoltokeskukseen ja Etapin toimintaan opastetuilla kiertoajeluilla. Paikalla oli myös Ekokem, joka esitteli ongelmajäteyhtiön jätevoimalaa videolla ja jakoi tietoa ongelmajätehuollosta. Lapsiperheet oli huomioitu heille suunnatulla ohjelmalla. Tarjolla oli hyväntekeväisyysjärjestö UFF:n Lapsi-vanhempi työpaja, jossa valmistettiin kierrätystekstiileistä käsinukkeja. Päivän aikana otettiin maksutta vastaan muovikanistereita ja kierrätysvaatteita. Lahjoitustavarat päätyivät kehitysmaiden vähäosaisille UFF:n kautta. Keräys järjestettiin ensimmäistä kertaa ja saatu palaute oli positiivista. Lakeuden Etappi Oy:n tiedotuslehti kotitalouksille syksy/2009 Jäteaseman hoitaja on Asiakaspalvelija Sivu 13 Ympäristö on ykkösasia Etappi tutkii ja tarkkailee toimintansa ympäristövaikutuksia Ympäristöinsinööri Kati Säippä jätehuoltokeskuksen vesialtaalla. Voit nyt lukea Jäteaviisin myös netissä näköislehti löytyy osoitteesta: - sivulla ajankohtaista. Antti Sipilä ja Hannu Iikkola: Sivu 4 Mitä yhteistä on Etapilla ja kaupunginteatterilla? Ohjaaja Tero Heinämäki kertoo Sivu 8 Maanparannusrae on tujua tavaraa Sivu 6 Kamppeet kiertoon Sivu 8 Etapin toimialue laajenee Sivu 12 Jäteaviisia luetaan asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan ahkerasti 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.2 Viestintä Julkinen tiedote 1 pin tekemästä asiakastyytyväisyyskyselystä, johon vastasi 426 kyselyn saanutta. Kysely lähetettiin 996 asiakkaalle satunnaisotannalla. Vastausten perusteella noin 80 prosentilla asiakkaista on myönteinen mielikuva yhtiön toiminnasta. Kysely tehtiin nyt kolmatta kertaa. Etapin nettisivujen käyttö oli kyselyn mukaan edelliskerrasta lisääntynyt reippaasti, ja myös tiedotuslehti Jäteaviisia luetaan ahkerasti, kun jopa 82 prosenttia vastaajista arvioi saavansa jätehuollosta tietoa nimenomaan Jäteaviisin välityksellä. Edellisen kyselyn prosentti oli 56,5. Jätekuljettajien työhön oli tyytyväisiä 95 prosenttia vastaajista. Etapin asiakaspalvelua piti ystävällisenä, asiantuntevana ja helposti tavoitettavana noin 60 prosenttia vastaajista. Puolet vastanneista pitää Etapin hintoja kohtuullisina. Asiakaspalautteet Asiakkaat voivat antaa palautetta suoraan yhtiön internet -sivujen kautta. Palautetta voi antaa myös kirjallisesti esimerkiksi jäteasemilla. Kaikki asiakaspalautteet kirjataan samaan palautejärjestelmään. Järjestelmä on ollut käytössä vuodesta Asiakaspalautteita kirjattiin vuoden 2009 aikana palautejärjestelmään 639 kpl. Vuonna 2008 vastaava määrä oli 292 kpl. Eniten kirjattiin palautteita koskien jäteastioiden tyhjentämistä (162 kpl). Palautejärjestelmän kautta lähetettiin myös paljon kysymyksiä, yhteensä 57 kpl. Positiivista palautetta annettiin 101 kpl. Internetin kautta annetuista palautteista eniten positiivista palautetta sai palvelu jäteasemilla. UFF:n auto nouti kierrätettäviä tekstiilejä hyväntekeväisyyteen Etapin jätehuoltokeskuksesta kesäkuussa. Vastaavanlaisia asiakastilaisuuksia järjestettiin myös jäteasemilla, joille sai maksutta tuoda energiahyötykäyttöön soveltuvia muovikanistereita. Yhteistyössä Ekokemin kanssa toteutettu öljynkeräystempaus sovitettiin näihin tapahtumapäiviin. Etappi osallistui Seinäjoella järjestetyille Sarka-messuilla omalla osastollaan. Messut oli suunnattu maatilarakentamiseen, metsäja energiantuotantoon. Etappi esitteli messuilla toimintaansa ja biokaasulaitoksessa syntyvää maanparannusraetta. Asiakastyytyväisyyskysely Etapin asiakkaiden mielikuva yhtiöstä on myönteinen ja asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tämä selvisi Eta- Jätelautakunnan toiminta Lakeuden Etappi Oy:n osakaskuntien yhteinen jätelautakunta on toiminut vuoden 2007 alusta lähtien. Osakaskuntia ovat Alavuden, Kauhavan (uuden Kauhavan, entinen Ylihärmä ja Kauhava), Kurikan (vanhan Kurikan kaupungin alue), Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin kaupungit sekä Ilmajoen, Jalasjärven, Kuortaneen, Nurmon ja Töysän kunnat. Lautakunnan keskeinen tavoite on päätöksenteon nopeuttaminen ja toiminnan tehostaminen vastaamaan nopeasti kehittyvän jätehuollon toimintaympäristöä. Lautakunta kokoontui neljä kertaa. Jätelautakunnan tehtävänä on tehdä jätelain edellyttämät viranomaispäätökset, joita tehtiin seuraavasti: jäteastian tyhjennysvälin pidentämistä koskevia päätöksiä 273 kpl (vuonna kpl) maatilan asumislietteiden käsittelemistä omatoimisesti koskevia päätöksiä 153 kpl (vuonna kpl) sako- ja umpikaivon ja pienpuhdistamon lietetilan tyhjennysvälin pidentämistä koskevia päätöksiä 568 kpl 18

19 4. YMPÄRISTÖVASTUU 4.1 Vaikutukset veteen Ympäristövastuu Lakeuden Etapin toiminnan merkittäviä ympäristönäkökohtia ovat: Kuormantarkastus Ympäristövaikutusten parempi huomioiminen kaikissa toiminnoissa Roskaantumisen estäminen Vesipäästöt Hajupäästöt Tunnuslukuja: Ympäristönsuojelun kustannukset olivat vuonna ,66 euroa/asukas (80,30 vuonna 2008) ja ympäristötarkkailun kustannukset 0,47 euroa/asukas ( sama kuin vuonna 2008 ). Ympäristöluvat Jätehuoltokeskuksen ympäristöluvan ehtojen mukaan alueella syntyvät laimeat valumavedet on pidettävä erillään varsinaisista kaatopaikkavesistä ja johdettava erilliseen tasausaltaaseen. Yhtiö haki vuonna 2007 ympäristölupaa hulevesien lupaehtojen saamiseksi järkevämmälle tasolle. Länsi-Suomen ympäristökeskus antoi luvan vuoden 2008 joulukuussa. Luvasta tehtiin kaksi valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa tammikuussa 2009, eikä tutkinut valituksia. Nyt jätehuoltokeskuksen alueen hulevedet saadaan johtaa luontoon. Etapin jätehuoltokeskuksen ympäristövaikutusten arviointi saatettiin loppuun vuoden 2009 aikana. Uusi ELY-keskus antoi arviointiselostuksesta lausuntonsa tammikuussa YVA-selostuksen valmistumisen jälkeen aloitettiin jätehuoltokeskuksen ympäristölupahakemuksen laatiminen. Lupahakemuksen tärkeimpinä uusina toimintoina on siirtokuormausaseman rakentaminen ja jätevoimalassa syntyvän pohjakuonan sekä pienten lämpövoimalaitosten tuhkien käsittely ja loppusijoittaminen. 4.1 Vaikutukset veteen Etapin jätehuoltokeskuksen ympäristövaikutuksien seuranta jatkui tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa päivitettiin keväällä. Tarkennuksia tehtiin lähinnä biokaasulaitoksen vesien ja hajujen tarkkailuun. Vesitarkkailun hoiti FCG Suunnittelukeskus Oy. Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettava vesi tutkitaan kunnan toimesta kuukausittain. Näytteet tutkii Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy. Jätehuoltokeskuksessa on kolme eri vesientasausallasta. Tasausaltaaseen 1 johdetaan vedet mm. autojen pysäköintipaikoilta, hyötyjätteiden lajittelukentältä, jäteaseman alueelta ja tiealueilta. Altaan 1 koko on m 3. Nämä vedet saadaan johtaa luontoon, jos veden laatu täyttää ympäristöluvan ehdot. Tasausaltaaseen 2 johdetaan vedet tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelta. Altaaseen 3 johdetaan vedet pilaantuneiden maiden käsittelykentältä ja ongelmajätteiden loppusijoitusalueelta. Altaat 2 ja 3 ovat molemmat tilavuudeltaan m 3 :n ja niistä johdetaan vedet Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Vesien tarkkailun tehostamiseksi Etapilla on käytössä Vesta- laboratoriotietojen hallinta- ja raportointiohjelma. Biokaasulaitoksen vesien esikäsittely osoittautui haasteelliseksi ja sitä kehitettiin vuoden aikana. Lietteen kuivauksesta tuleva rejektivesi sisältää vielä runsaasti anaerobista kiintoainetta, jota erotetaan esiselkeytysaltaassa ennen biologiseen prosessiin johtamista. Kiintoaineeseen on sitoutunut mm. fosforia. Rejektivesien esikäsittely toteuttiin esiselkeytyksellä varustetulla jatkuvatoimisella aktiivilieteprosessilla. Vuoden lopussa prosessia kehitettiin. Uusi Demon +-prosessi otettiin käyttöön joulukuussa Esikäsittelyn jälkeen biokaasulaitoksen jätevedet johdetaan Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Pintavedet Pintavesien laatua ja määrää tarkkaillaan seitsemästä pisteestä neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Näytteenottopisteitä on Tuomiluomassa sekä siihen johtavissa ojissa. Meraoja virtaa jätehuoltoalueelta pohjoisen suuntaan päätyen Tuomiluomaan. Vuonna 2009 Tuomiluoman vesi oli pääsääntöisesti näytteenottokerroilla kirkasta, ruskehtavaa ja hajutonta. Meraojan vedenlaatutuloksissa näkyi suovesien vaikutus edellisvuoden tapaan, mikä ilmeni vedenlaatutuloksissa ajoittain kohonneena kemiallisena hapenkulutuksena ja värilukuna sekä ph:n alhaisuutena. Myös maaperä vaikutti ph:ta alentavasti. Meraojan rautapitoisuudet olivat koholla kaikkina näytekertoina. Meraojan sulfaatti- ja ammoniumtyppipitoisuudessa havaittiin ajoittaisia pitoisuusnousuja. Sulfaattipitoisuus ja sähkönjohtokyky olivat koholla elo- ja lokakuun näytekerroilla, mikä voi viitata jätehuoltokeskuksen kuormittavaan vaikutukseen. Meraojassa havaittiin lokakuun näytekerralla aiempaa vastaavasti metallien osalta kohonneita pitoisuusarvoja. Raudan lisäksi nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat lievästi koholla lokakuun näytteenottokerralla. Metallien osalta havaittiin sinkki-, lyijy- ja kadmiumpitoisuuksissa ajoittaisia pitoisuusnousuja Meraojassa myös ennen jätteiden tuonnin aloittamista, joten metalleja voi kulkeutua Meraojaan myös muualta kuin jätehuoltokeskuksesta. Maaperä vaikutti todennäköisesti myös metallien pitoisuusnousuun, koska alhainen ph kasvattaa metallien liukenemista maaperästä veteen. Ojapisteiden 3 ja 5 avulla seurataan jätehuoltokeskuksen vaikutuksia pintavesiin. Pisteen 3 vedenlaatu ei poikennut taustapisteiden vedenlaadusta merkittävästi, joten jätehuoltokeskuksen kuormittavaa vaikutusta ei havaittu. Ojapisteen 5 sähkönjohtoky- Pintavesien laatua ja määrää tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Näytteenottopisteitä on Tuomiluomassa (kuvassa) sekä siihen johtavissa ojissa 19

20 4. YMPÄRISTÖVASTUU 4.1 Vaikutukset veteen ky, typpipitoisuudet ja sulfaattipitoisuus olivat taustapisteitä korkeampia ja ajoittain ojavesien yleiseen tasoon verrattuna koholla, mikä viittaisi mahdolliseen jätehuoltokeskuksen tai jonkin muun tahon kuormittavaan vaikutukseen. Erityisesti ammoniumtyppipitoisuudet olivat ojassa 5 korkeita ja selvästi korkeampia kuin edellisenä vuonna. Ojan 5 sulfaatin pitoisuusnousut olivat todennäköisesti ainakin osittain maaperästä johtuvia. Jätehuoltokeskuksen suunnasta laskevan Meraojan vaikutus Tuomiluoman vedenlaatuun oli vähäinen. Vedenlaatutulokset olivat taustapisteellä ja jätehuoltokeskuksen alapuolisella näytepisteellä vuonna 2009 hyvin samankaltaisia. Veden humuspitoisuus oli jokivesien yleiseen tasoon verrattuna ajoittain korkeahko ja samaa suuruusluokkaa sivuojien kanssa. Suolistoperäisten bakteerien pitoisuudet olivat Tuomiluoman näytepisteillä kohtalaisia tai korkeahkoja vuonna Koska myös taustapisteellä havaittiin säännöllisesti suolistoperäisiä indikaattoribakteereja, viittaa se asutuksen ja karjatalouden aiheuttamaan hajakuormitukseen. Pohjavedet Pohjavesien laatu tutkitaan kolme kertaa vuodessa neljästä havaintoputkesta, kolmesta kaivopisteestä ja kahdesta lähdepisteestä otettavista näytteistä. Vuoden 2009 vedenlaatutietoja kokonaisuutena tarkastellen pohjavedessä ei näkynyt jätehuoltokeskuksen kuormitusvaikutusta. Jätehuoltokeskuksen vaikutusmahdollisuus ei ole täysin pois suljettu siitä, että kertaluonteisesti yhdessä pohjavesiputkessa havaittiin vähäisiä määriä kloorifenoleita ja toisessa pohjavesiputkessa liuottimia. Kaivojen vedenlaatu oli pääasiassa pohjavesien perustasoa, paitsi syanidipitoisuus oli kertaluoteisesti yhdessä pisteessä lievästi koholla. Ajoittainen suolistoperäisten indikaattoribakteereiden esiintyminen osassa kaivoja viittasi pintavesien vaikutukseen. Alueen ulkopuolelle johdetut vedet Kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetut vedet Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetaan Etapin jätehuoltokeskuksesta biokaasulaitoksen esikäsitellyt jätevedet, tasausaltaiden 2 ja 3 vedet sekä saniteettivedet. Kunnan puhdistamolle johdettiin vuoden 2009 aikana m 3 jätevettä (vuonna m 3 ), mikä koostuu alla olevista vesimääristä: m tammi tasausallas m 3 tasausallas m 3 biokaasulaitos m 3 saniteettivedet 1837 m 3 yhteensä m 3 0 helmi maalis huhti Etapin viemäröitävät jätevedet johdetaan Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle siirtopumppaamon kautta (pumppaamo nro 4). Pumppaamossa on ali-/ylipainetoiminen, mikroprosessoriohjattu Elmacron VA/V-3 näytteenotin. Näytteenottotiheys on säädettävissä (1-36 näytettä/tunti). Näytteenottotiheys on perustunut vuonna 2009 aikaan. Siirtopumppaamosta otetaan kokoomanäyte kerran kuukaudessa. Siirtopumppaamosta otettiin vuoden aikana 12 näytettä. Ympäristöluvan mukaan kunnan viemäriin johdettavan jäteveden pitoisuuksien on alitettava seuraavat raja-arvot neljännesvuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot huomioon ottaen: BOD 7ATU 210 kg/d Kokonaisfosfori 3.5 kg/d Ammoniumtyppi 65 kg/d Jätevesimäärät Ilmajoen puhdistamolle touko kesä kuukausi Ympäristöluvan mukaiset lupaehdot ylitettiin vuoden 2009 aikana kolme kertaa. Tammi-maaliskuun tarkkailujaksolla ylittyi biologisen hapenkulutuksen vuorokautinen määrä, heinä-syyskuun ja loka-joulukuun tarkkailujaksoilla ylittyi kokonaisfosforin määrä. Ylityksistä on raportoitu erikseen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tarkkailujaksojen kuormitukset on esitetty alla olevassa taulukossa. Jätehuoltokeskuksesta kunnan puhdistamolle johdettamien vesien laatu: Tarkkailujakso heinä elo BOD 7ATU (kg/d) Kokonaisfosfori (kg/d) Ammoniumtyppi (kg/d) tammi-maaliskuu 523 1,69 45 huhti-kesäkuu 122 3,03 17 heinä-syyskuu 130 3,78 16 loka-joulukuu ,16 7 syys Kaatopaikkavesien laatua tarkkaillaan kaksitoista kertaa vuodessa otettavin näyttein. Kaatopaikkavesille tyypillinen sähkonjohtavuus, kemiallinen- ja biologinen hapenkulutus, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, kokonaisfosfori-, rauta- ja kloridipitoisuus olivat hyvin korkeita kaatopaikkavesialtaassa 2. Altaasta 3 otettiin tou- loka marras joulu

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Ympäristöasiat taloyhtiössä

Ympäristöasiat taloyhtiössä Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 8.12.2016 8.00 Aamiainen 9.00 Tervetuloa! Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Iida Miettinen ja Virpi Leppälä 10.00 Energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2015, Koli Itä-Suomen jätelogistiikka Jätekukko Oy Tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät tilanne 2015,

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Lakeuden jätelautakunta sivu 1. Westenergy Oy:n jätevoimala, Vaasa

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Lakeuden jätelautakunta sivu 1. Westenergy Oy:n jätevoimala, Vaasa ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Lakeuden jätelautakunta sivu 1 Kokousaika 17.3.2011, kello 14.00 15.30 Kokouspaikka Westenergy Oy:n jätevoimala, Vaasa Saapuvilla olleet jäsenet Ilmajoki: Alavus:

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa Luottamushenkilökoulutus 2013 Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa 2 16.4.2013 Yritysesittely 2011 Perustietoa 3 Yhtiö perustettu 14.12.2001 Liiketoiminta alkoi 15.11.2005 Omistajat: Ranua, Pello ja Rovaniemi

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 9

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 9 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 9 Tekninen lautakunta 17.9.2008 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 17.9.2008 klo 16.30 17.05 Kunnanviraston kokoushuone Keskinen Irja Kohtala Paavo Hautamäki

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

Uusi rytmi jätehuoltoon

Uusi rytmi jätehuoltoon Uusi rytmi jätehuoltoon Porvoon Kiinteistöyhdistys, Loviisa 3.11.2016 Tuija Klaus Parasta jätehuoltoa kuntalaisille Jätelaki Yhtiöt ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa muun muassa pääosan kuntien jätehuoltoon

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista HYVINVOINTIKERTOMUS kuntajohtamisen työväline, joka tukee hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin, 225 kuntaa käyttää auttaa tarkastelemaan hyvinvointia

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 4 Lakeuden jätelautakunta sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 4 Lakeuden jätelautakunta sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 4 Lakeuden jätelautakunta sivu 1 Kokousaika 15.11.2011, kello 18.00 19.20 Kokouspaikka Ilmajoen kunta, kunnanhallituksen kokoushuone, Ilkantie 18 Saapuvilla olleet jäsenet

Lisätiedot

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista LUOTTAMUKSELLINEN Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista Eduskunnan talousvaliokunta Mikko Alkio, asianajaja 26.10.2016 Sidosyksikkö ja ulosmyynnin rajanveto Kunta / hankintayksikkö

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN 18.2.2016 Jätehuollon tehtävät ja roolit kunnassa Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon palvelutehtävät Omistajaohjaus (kunnat)

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Jätehuoltomääräykset 358/ /2016

Tekninen lautakunta Jätehuoltomääräykset 358/ /2016 Tekninen lautakunta 60 04.05.2016 Jätehuoltomääräykset 358/00.01.01.00/2016 TELA 60 Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat paikallisia, sitovia säännöksiä, jotka annetaan jätelain (646/2011) 91 :n nojalla.

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä TEKNINEN: 805 /2013 1 4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä asiassa Rovaniemen kaupungin teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Vuosikertomus 2015 24.3.2016 1 2 POHJOIS-SATAKUNNAN JÄTTEIDENKÄSITTELY OY 1. Toiminta vuonna 2015 Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy on Kankaanpään kaupunkikonserniin

Lisätiedot

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit resurssit hyötykäyttöön, Lieksa 31.3.2015 Jätekukko Oy, Arto Ryhänen Jätekukko Oy perustettu v. 2001, 13

Lisätiedot

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja.

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja. 11.5.2016 OSAKASSOPIMUS Mustankorkea Oy 1. Osapuolet Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jäljempänä kaikki yhdessä ovat osapuolet tai osakkaat. Mustankorkea Oy:n osakkaaksi myöhemmin tuleva

Lisätiedot

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA 4.10.2016 Hanna-Liisa Järvinen Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on kuulunut RenoNorden ASA Group:iin vuodesta 2013 Yhtiö

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 24 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Kuntajohtajafoorum 5.11.2015 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Lisätiedot

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen Valtuustokoulutus 17.1.2013 Oulun Jätehuollon esittäytyminen johtaja Markku Illikainen Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella 12 kuntaa, 290 000 asukasta. Maan viidenneksi suurin kunnallinen jätelaitos

Lisätiedot

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö HARKO jätehuoltoprojekti Kuntamarkkinat 10.9.2015 Heli Haapea HARKO jätehuolto: Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö aktiiviaika 9/2014-6/2015

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

YHTEISKUNTAVASTUUVIESTINTÄ 2015

YHTEISKUNTAVASTUUVIESTINTÄ 2015 Turvallisen hoivan ja huolenpidon palvelutalo YHTEISKUNTAVASTUUVIESTINTÄ 2015 Hopearannan palvelutalo on 55-paikkainen vanhusten palvelutalo, joka tarjoaa laadukkaita ja yksilöllisiä hoiva- ja hoitopalveluja.

Lisätiedot

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä,

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä, Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Ekopiste on kuluttajan arvostama palvelu Tutkimuksen

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Ympäristötoimiala Lautakunta: Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta Sopimuksen tarkoitus: Tällä sopimuksella lautakunta ja Turun kaupungin ympäristötoimialan johto sekä ympäristönsuojelun

Lisätiedot

LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta

LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta Rakennus- ja ympäristölautakunta 68 15.12.2016 LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE RYSY 68 Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta Päijät-Hämeen jätelautakunta

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017 Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

1 Tässä taksassa käytetään samoja määritelmiä kuin Pohjanmaan jätelautakunnan vahvistamissa jätehuoltomääräyksissä.

1 Tässä taksassa käytetään samoja määritelmiä kuin Pohjanmaan jätelautakunnan vahvistamissa jätehuoltomääräyksissä. JÄTEMAKSUTAKSA 2014 1 Tässä taksassa käytetään samoja määritelmiä kuin Pohjanmaan jätelautakunnan 19.12.2008 vahvistamissa jätehuoltomääräyksissä. Jätemaksut veloitetaan samanaikaisesti ja samalla laskulla

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 19 Asianro 7629/14.06.00/2013 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2014 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

TEUVAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA

TEUVAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1/2015 Suupohjan jätelautakunta sivu 1 Kokousaika keskiviikko 18.2.2015 klo 18.30 19.50 Kokouspaikka Otto Syreenin talo, kokoushuone Tähti Saapuvilla olleet jäsenet Tapani Laitamäki,

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R 5 531 31.5.2007 1 ASIA Päätös ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta Jätekukko Oy:n kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittelyhankkeesta 2 HANKKEESTA VASTAAVA Jätekukko Oy

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Raportti PHJ:n kilpailuttamista kiinteistökeräysurakoista

Raportti PHJ:n kilpailuttamista kiinteistökeräysurakoista PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY Raportti PHJ:n kilpailuttamista kiinteistökeräysurakoista raportointikaudelta 1.1. - 31.12.2015 26.4.2015 Jakelu: Hallitus Jätelautakunta Kuntien ympäristönsuojelusihteerit

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus

JÄTEMAKSUTAKSA Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus JÄTEMAKSUTAKSA 2017 Hyväksytty: Pohjanmaan jätelautakunta, 13.12.2016, 22 1 Jätetaksan perusteet Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille

Lisätiedot

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA Mutku-päivät, Hämeenlinna 11.-12.3.2009 Käyttöpäällikkö Jyri Metsänranta Rouskis Oy 1 Rouskis Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö OMISTAJAKUNTIEN OSAKKEET v. 2009

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

KONECRANES YRITYSVASTUU SIDOSRYHMÄDIALOGI Tulokset lyhyesti

KONECRANES YRITYSVASTUU SIDOSRYHMÄDIALOGI Tulokset lyhyesti KONECRANES YRITYSVASTUU SIDOSRYHMÄDIALOGI 2015 Tulokset lyhyesti SIDOSRYHMÄDIALOGI Tavoitteena oli kerätä sidosryhmien odotuksia Konecranes yritysvastuu-työlle. Dialogi toteutettiin verkkoaivoriihenä.

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 3 Lakeuden jätelautakunta sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 3 Lakeuden jätelautakunta sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 3 Lakeuden jätelautakunta sivu 1 Kokousaika 7.9.2011, kello 18.00 19.15 Kokouspaikka Ilmajoen kunta, teknisen osaston kokoushuone, Ilkantie 17 Saapuvilla olleet jäsenet

Lisätiedot

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kyselyn toteutus Vastaajamäärä: 500 Kohderyhmä: kerrostaloasukkaat Suomessa Tiedonkeruu: -9.1.017 Kyselyn teemat: Asukaskyselyjen hyödyntäminen taloyhtiön

Lisätiedot

SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2012

SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2012 Kuljetusbarometri 2/2012 SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2012 SKAL:n vuoden 2012 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 684 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä sekä

Lisätiedot

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Tommi Kukkonen Jäteneuvoja Taloyhtiön jätehuolto Puhas Oy Perustettu 1997, aiempi nimi Joensuun seudun jätehuolto Oy Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Golli-projektin esittely

Golli-projektin esittely Golli-projektin esittely Onnistunut projekti tapahtuma Eteläranta 10 Elina Santamäki, Head of GS1 System, GS1 Finland Oy 22.04.2016 Elina Espoo Sosionomi SOK Tytär Opinnot LUT GS1 Finland Golli GO LIVE

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 16 Asianro 7006/02.05.00/2014 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Tuottajavastuun tilannepäivitys

Tuottajavastuun tilannepäivitys 10.2.2015, Savonia-ammattikorkeakoulu KOKOEKO-seminaari Tuottajavastuun tilannepäivitys Jari Koivunen 1 Esityksen sisältö Pakkausten tuottajavastuu PYR ja tuottajayhteisöt Mitä lainsäädäntö vaatii? PYRin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 1/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 1/2012 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 1/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 21.2.2012 klo 9.00 Työttömien työnhakijoiden määrä maltillisessa laskussa

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

TLP -kliinikoiden luento- ja Mervi Kuparinen Hilkka RäisR Veli-Matti Saarinen

TLP -kliinikoiden luento- ja Mervi Kuparinen Hilkka RäisR Veli-Matti Saarinen TLP -kliinikoiden luento- ja yhteistyöpäiv ivä,, Seinäjoki 7.10.009 Mervi Kuparinen Hilkka RäisR isänen Veli-Matti Saarinen Päivän n ohjelma 9.00 Päivän n avaus ja esittäytymiskierros, ajankohtaista, mikä

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tuottajavastuuiltapäivä

Tuottajavastuuiltapäivä Tuottajavastuuiltapäivä 3.11.2016 Tuottajayhteisön näkökulma Kyösti Pöyry / Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy Tuottajavastuu ja tuottajayhteisöt Tuottajavastuu on jätelaissa (6. luku) kohdistettu

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Ympäristövaliokunta 18.5.2015 Ympäristöneuvos Riitta Levinen Eduskunnan lausumat EV 360/2010 vp 1. Eduskunta

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot