Tässä numerossa mm.

Transkriptio

1 Tässä numerossa mm. Kotitalouksien velat eivät kaada Suomen taloutta...4 Uusien arvonlisäverokantojen kertoimet...4 Ravintoedun arvo muuttui Tekes kannustaa pilotoimaan... 7 Palkkaratkaisuja...9 Hankintalain oikeussuojakeinoihin muutoksia...11 Standardi nettisivujen suunnitteluun...12 Uusi konedirektiivi ja standardit...13

2 Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Turku Turussa kipinöi Tule niimpalhianoon yrittäjätapahtumaan! Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee tekemisen vimmaa. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät keräävät jälleen lokakuussa yhteen ison joukon intohimoisia yrittäjiä. Tule mukaan verkostoitumaan, vaikuttamaan ja hakemaan uusimmat ideat omaan liiketoimintaasi. Kipinä roihahtaa Turussa liekkeihin, kun päästetään yhdessä yrittäjyyden vimma valloilleen. Ilmoittaudu jo tänään osoitteessa

3 Yrittäjä INFO Sisällysluettelo YrittäjäINFO Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa. TOIMITUS Tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, p. (09) , raijaliisa.konkola@yrittajat.fi Visuaalinen ilme Suunnittelija Lea Hult Suomen Yrittäjät Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Kirjoittajina tässä numerossa ovat lainopillinen asiamies Harri Hellstén, pääekonomisti Timo Lindholm, kansainvälisten asioiden asiamies Thomas Palmgren, ympäristöekonomisti Sampo Seppänen, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, lainopillinen asiamies Anja Tuomola ja työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen. ISSN Verot ja rahat...4 Kotitalouksien velat eivät kaada Suomen taloutta...4 Budjetin 2011 veromuutokset...4 Uusien arvonlisäverokantojen kertoimet...4 Jatkoa työvaltaisten alojen alv-kokeilulle esitetään... 5 Ravintoedun arvo muuttui Päästöoikeuden myyntiin käännetty... arvonlisäveroverovelvollisuus... 5 Pienistä liikevaihdoista arvonlisäveroa takaisin...6 Rakentamispalveluihin käännetty arvonlisäverovelvollisuus alkaen...6 Matkatoimistopalvelun veron peruste muuttui...7 Tekes kannustaa pilotoimaan ja demonstroimaan TYÖNANTAJAN ABC...8 Yt-lakien valvonta uudelle yhteistoiminta-asiamiehelle...8 Sairausvakuutuksen maksuperusteet muuttuvat...8 Kesätyöntekijällekin työtodistus...8 Teknologiateollisuus ja Metalliliitto sopuun syksyn palkkaratkaisusta...9 Sähköistysalalla sovittiin palkankorotuksista YRITYSTOIMINNAN ABC...10 Velkajärjestelyn maksuohjelman normaali kesto lyhenee...10 Yhdistyslaki uudistuu...10 Asunto-osakeyhtiölain uudistus tuli voimaan Hankintalaki uudistui - oikeussuojakeinoihin muutoksia...11 Standardi nettisivustojen suunnitteluun Uusi konedirektiivi toi muutoksia standardeihin Energiatehokkuusvaatimuksia uusille tuoteryhmille Finvoice-verkkolaskussa IBAN pakolliseksi alkaen Tiliöintiviite kannattaa ottaa käyttöön Finvoice-verkkolaskussa Finnpartnership yritysten kansainvälistymisessä Kiinnostaako Puola? Korkean tason vienninedistämismatka... Jekanterinburgiin Kiinnostavatko Italian markkinat?...15 Timangi-kilpailussa palkitaan nuoria yrittäjiä...15 Sammon Tekijät palkinto luovuudesta YRITTÄJÄ IHMISENÄ YEL:n piiriin 30 prosentin omistusosuudella YrittäjäInfon ilmestyminen vuonna 2010 Numero kirjaudu jäsennumerolla 4/ / /

4 1. Verot ja rahat Kotitalouksien velat eivät kaada Suomen taloutta Uutisointi ja keskustelu kotitalouksien velkaantuneisuudesta on jälleen vilkastunut. Keskustelun sävy on pääosin synkkä: nykyistä velkamäärää pidetään suurena ja ylivelkaantuneisuuden väitetään uhkaavaan suurta osaa kotitalouksia. pääekonomisti Timo Lindholm, p. (09) , timo.lindholm@yrittajat.fi Yksilötasolla hallitsematon velkaantuminen on henkisesti rankka kokemus, mutta kotitalouksien laajalla ylivelkaantumisella olisi myös laajempia vaikutuksia. Se olisi raskas jarru kaupan ja palvelualojen liiketoiminnalle ja koko kansantalouden kehitykselle. Kotitalouksien velkarasituksen mittarina käytetään yleensä velkaantumisastetta, joka suhteuttaa olemassa olevien velkojen määrän yhden vuoden nettotuloihin. Velkaantumisaste on selkeä, mutta samalla äärimmäisen karkea talouden kuvaaja. Ongelmana on se, että velkaantumisaste ei suoraan kerro velkojen eikä tulojen jakaumasta kotitalouksien kesken lainojen koroista eikä niiden vaihteluvälistä lainanhoitokulujen suhteesta muihin menoihin tai tuloihin asunto- ja muiden lainojen pituudesta velkojen ja varallisuuden suhteesta varallisuuden määrästä eikä jakaumasta. Vuonna 1989 suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu velkaantumisaste oli lähes 90 %. Tänä vuonna se lähestyy 120 %:n rajaa. Nousu on huomattava, mutta lainanhoitokulujen laskun ja varallisuuden kasvun takia vuoden 1989 tilanteen suora vertaaminen nykypäivään ei ole perusteltua. Yksittäisessä kotitaloudessa 120 %:n velkaantumisaste ei ole korkea. Kahden keskituloisen tulonsaajan taloudessa velkaantumisaste on helposti 250 % ja tilanne on hallinnassa, kunhan muu rahankäyttö pysyy raiteillaan. Mainittu 250 % muodostuu esimerkiksi euron lainasta ja euron vuotuisista nettotuloista. Molemmat ovat hyvin tyypillisiä lukuja suomalaisissa perheissä. Kotitalouksien velat kertyvät suurimmalta osin asuntolainoista. Sen sijaan talouden hallinnan menetys ja ylivelkaantuminen johtuu usein nipusta kulutusluottoja ja pikavippejä, joita on otettu monilta eri rahoittajilta. Velkaantuneisuuden riskit liittyvät myös asuntojen hintoihin ja uhkaan niiden romahduksesta. Suuressa osassa pääkaupunkiseutua ja muiden kasvukeskusten parhailla alueilla asunnot ovat kalliita. Muualla Suomessa tilanne on onneksi toinen. Tilastokeskuksen mukaan pääkau- punkiseudun ulkopuolisessa Suomessa asuntojen neliöhinnat ovat viime vuosina vaihdelleet euron haarukassa. Alueellinen vaihtelu näiden keskihintojen molemmin puolin on tuntuvaa, mutta silti hinnat ovat suurimmassa osassa maata kohtuullisia. Asuntojen yleistä hintaromahdusta on veikkailtu lähes 10 vuoden ajan. Toissa vuonna alkanut talouskriisi aiheutti hintoihin kuitenkin vain vajaan 10 %:n notkahduksen ei enempää. Hintoja kannattelivat ennätysmatalat lainakorot, kuluttajien tulojen nousu ja asuntotuotannon tilapäinen pysähdys. Velkojen kasvusta sekä rahoitus- ja asuntomarkkinoiden riskeistä huolimatta suomalaisten suuren enemmistön talous on vahva, vaikka edessä onkin loivasti nousevien korkojen jakso. Jos velat eivät olisi hallinnassa, ei vähittäiskauppa ja muu kotitalouksien rahankäyttö olisi voinut edetä tänä vuonna nähtyä tahtia. Myös pankkien luottotappiot ja hoitamattomien henkilöluottojen määrä olisivat tähän mennessä jo nousseet tuntuvasti. Kaupan ja palvelualan yritysten liiketoimintaa kotitalouksien velat eivät hyydytä. Ylivelkaantumista esiintyy kaikissa talouden oloissa, mutta kokonaisuus on hallinnassa. Budjetin 2011 veromuutokset Hallitus sopi ensi vuoden talousarviosta, joka tuo mukanaan seuraavia muutoksia verotukseen: Makeisille ja jäätelölle otetaan käyttöön uusi valmistevero, ja virvoitusjuomaveroa korotetaan Jäteveroa korotetaan ja sen soveltamisalaa laajennetaan. Omaisuuden luovutuksesta syntyneiden tappioiden vähentämisaikaa pidennetään nykyisestä kolmesta viiteen vuoteen. Energiaveroja korotetaan Työvaltaisten alojen alennettua alv-kokeilua jatketaan Mitä muuta: Tuloveroperusteissa huomioidaan ansiotason nousu siten, että verotus ei kiristy. Kunnallisverotuksen perusvähennys nousee eurosta euroon, mikä kohdistuu pienituloisimpiin henkilöihin. Erillistä t&k-kannustinta ei säädetä Matalapalkkatukikokeilulle ei esitetty jatkoa, eli se päättyy tämän vuoden loppuun. Uusien arvonlisäverokantojen kertoimet Arvonlisäverokannat muuttuivat Uuden prosentit ovat 9, 13 ja 23. Arvonlisävero lasketaan aina verottomasta hinnasta. Veron osuuden saa laskettua arvonlisäverollisista hinnoista kerrointen avulla: 23 % 0, ,7 % verollisesta hinnasta 13 % 0, ,5 % verollisesta hinnasta 9 % 0, ,3 % verollisesta hinnasta 4

5 Verot ja rahat Jatkoa työvaltaisten alojen alv-kokeilulle esitetään Valtiovarainministeriö esittää ensi vuoden talousarvioesityksessään, että työvaltaisten palvelualojen alennettua arvonlisäverokokeilua jatkettaisiin vuonna Suomi on osallistunut työvaltaisten palvelujen arvonlisäverotuksen alentamiskokeiluun parturi- ja kampaamopalvelujen sekä pienten korjauspalveluiden osalta (polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin kohdistuvat korjauspalvelut). Arvonlisäverolakia on väliaikaisesti muutettu vuoden 2007 alusta vuoden 2010 loppuun siten, että näihin edellä mainittuihin palveluihin sovelletaan alennettua 8 %:n arvonlisäverokantaa, heinäkuun 2010 alusta 9 %:n verokantaa. Ravintoedun arvo muuttui Ravintolapalveluiden alv-kannan aleneminen vaikuttaa myös vuoden 2010 ravintoedun arvoon. Jos olet järjestänyt vanhan enimmäismäärän, eli 9,50 euron suuruisen ravintoedun työntekijöillesi, on se nyt kokonaisuudessaan veronalaista palkkaa. Tämän välttämiseksi kannattaa etsiä ruokailutapa, jossa kustannukset työnantajalle ovat enintään uuden enimmäismäärän verran eli 8,80. Alkuvuodesta saadun ravintoedun arvo on 5,70 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,70 ja enintään 9,50. Jos tämä määrä alittaa 5,70 tai ylittää 9,50, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Loppuvuodesta saadun edun arvo on 5,30 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,30 ja enintään 8,80. Jos tämä määrä alittaa 5,30 tai ylittää 8,80, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Ravintola- ja ateriapalvelujen arvonlisävero on alkaen laskenut 22 prosentista 13 prosenttiin. Arvonlisäverokannan muutos vaikuttaa myös luontoisetuna verotettavaan ravintoedun arvoon. Esimerkiksi tavanomaisen ravintoedun arvo on laskenut 5,70 eurosta 5,30 euroon. Vuodelle 2010 annetussa luontoisetupäätöksessä (Verohallinnon päätös Dnro 1114/32/2009, ) on huomioitu arvonlisäverokannan muutoksen vaikutus ravintoedun arvoon. Päästöoikeuden myyntiin käännetty arvonlisäveroverovelvollisuus Arvonlisäverolakia on muutettu alkaen siten, että päästöoikeuksien myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta alkaen. Syy muutokselle on sama kuin rakentamispalveluidenkin kohdalla eli alv-petoksien ehkäiseminen. Myös Ruotsi suunnittelee käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottoa päästöoikeuksien myyntiin. Alv-velvollinen ostaja on velvollinen suorittamaan ja ilmoittamaan veron päästöoikeuden myynnistä. Päästöoikeuden ostaja ilmoittaa käännetyn verovelvollisuuden nojalla suoritettavan veron kausiveroilmoituksen kohdassa 301. Jos päästöoikeuden ostajaa ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, myyjä on normaalisti verovelvollinen päästöoikeuden myynnistä. Päästöoikeus on päästökauppadirektiivissä tarkoitettu oikeus päästää kasvihuonekaasuja ilmaan yhtä hiilidioksiditonnia vastaava määrä tiettynä ajanjaksona. Päästökaupan piiriin kuuluvat nimelliseltä lämpöteholtaan yli 20 MW:n polttolaitokset ja osa niiden kanssa samaan kaukolämpöverkkoon liitettyjä pienempiä teollisuuden laitoksia ja prosesseja. Suomessa päästökaupan piirissä on noin 600 laitosta lähinnä energiantuotannon ja energiaintensiivisen teollisuuden sektoreilta. 5

6 1. Verot ja rahat Pienistä liikevaihdoista arvonlisäveroa takaisin Alle euron liikevaihdosta maksetuista arvonlisäveroista voi saada osan takaisin, kun siitä ilmoittaa itse Verohallinnolle. Jos liikevaihtosi on vuodessa alle euroa, olet oikeutettu saamaan osan maksamistasi arvonlisäveroista takaisin alarajahuojennuksena. Huojennuksen saa vain ilmoittamalla asiasta itse Verohallinnolle. Jos olet unohtanut hakea huojennusta, sitä voi jälkikäteen hakea kolmen vuoden ajan sen tilikauden päättymisestä, jolta olisit oikeutettu huojennukseen. Liikevaihtoon lasketaan mukaan vain arvonlisäverollinen liikevaihto sekä muutamia muita eriä. Alarajahuojennusta ei saa mm. metsätaloudesta saatujen tuottojen arvonlisäverosta. Tarkemmat ohjeet alarajahuojennuksesta on löydettävissä vero. fi-sivustolta, julkaisun numerolla , Vero huojennetaan kokonaan, jos liikevaihto alittaa /vuosi, ja osittain liikevaihdon ollessa euron ja euron välillä. Verovelvolliset antavat tilikauden aikana normaalisti kausiveroilmoitukset ja maksavat tilitettävän veron. Myös arvonlisäveron alarajahuojennustiedot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella. Alarajahuojennustietojen ilmoittamisajankohta määräytyy asiakkaan ilmoitusjakson pituuden perusteella. Jos ilmoitusjakso on kuukausi, alarajahuojennustiedot ilmoitetaan tilikauden viimeisessä kausiveroilmoituksessa. Jos se on neljännesvuosi, ilmoitetaan alarajahuojennustiedot kalenterivuoden viimeisen vuosineljänneksen kausiveroilmoituksessa. Jos ilmoitusjakso on kalenterivuosi, ilmoitetaan alarajahuojennustiedot kalenterivuoden kausiveroilmoituksessa. Huojennuksena palautettavalle verolle maksetaan korkoa verotililain säännösten mukaisesti. Saatu alarajahuojennus on tuloverotuksessa verotettavaa tuloa. Yrittäjäyhdistykset ovat lähes poikkeuksetta yleishyödyllisiä yhteisöjä. Yleishyödylliselle yhteisölle saatu alarajahuojennus ei kuitenkaan ole veronalaista tuloa. Rakentamispalveluihin käännetty arvonlisäverovelvollisuus alkaen Käännettyä verovelvollisuutta aletaan soveltaa niihin rakentamispalveluihin, joiden suorittaminen alkaa tai myöhemmin. Aloittamisella tarkoitetaan, että työnteon pitää tosiasiassa olla käynnistynyt. Pelkällä sopimuksella ei ole merkitystä. Ennen huhtikuun 2011 alkua aloitettuihin urakoihin käännettyä ei sovelleta, vaikka palvelun suorittaminen olisi kesken maalishuhtikuun vaihteessa. Uuden menettelyn tarkoituksena on estää rakennusalan pitkissä aliurakointiketjuissa esiintyvää harmaata taloutta ja vähentää valtion verotuottojen menetyksiä. Käännetty verovelvollisuus merkitsee sitä, että veron ilmoittaa myyjän sijasta ostaja. Myyjän on tiedettävä, milloin laskuttaa pääsäännöstä poiketen ilman arvonlisäveroa. Rakentamispalveluiden käännettyä verovelvollisuutta on sovellettava, ja laskutettava ilman arvonlisäveroa silloin kun: Kaupan kohteena on rakentamispalvelu (myös työvoiman vuokraus rakentamispalvelua varten) Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muuten kuin satunnaisesti myy edelleen rakentamispalveluita Mikä on rakentamispalvelua? Rakentamispalveluna pidetään toimialaluokitusten mukaisesti talonrakentamista, maa- ja vesirakentamista ja erikoistunutta rakentamista. Arvonlisäverolaki määrittelee rakentamispalveluksi kiinteistöön kohdistuvan rakennus- ja korjaustyön sekä työn yhteydessä asennetun tavaran myynnin. veroneuvontaa jäsenille, p. (09) Kiinteistö tarkoittaa maa-aluetta sekä sillä olevia rakennuksia ja pysyviä rakennelmia. Rakentamispalvelua ei ole tuotantotoiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden asennus ja pystytys, viheralueiden istutus, arkkitehti- ja suunnittelupalvelut, rakennuskoneiden vuokraus ilman kuljettajaa, ulkotilojen puhtaanapito eikä kuljetus. Myöskään tavaran myynti asennettuna, kiinteistönhoito, ohjelmointi sekä puun korjuu eivät ole rakentamispalvelua. Näitä palveluita tarjoavien yritysten palveluihin sisältyy kuitenkin usein esimerkiksi maanrakennuspalveluna pidettävää kaivamistyötä. Tällöin on joko jaettava laskulla eri palveluiden osuus, tai kohdeltava myyntiä palvelukokonaisuutena, jolloin verokohtelu määräytyy pääsuoritteen mukaan. Esimerkiksi pihan teettämispalvelussa pääsuorite lienee viheralueen tai kivetyksen teko, eikä kaivaminen, vaikka työ olisi vaatinut myös kaivamista. Rajanveto-ongelmia on luvassa runsaasti, ja yritysten on hyvä varmistua myymiensä palveluiden arvonlisäverokohtelusta hyvissä ajoin ennen huhtikuuta. Verohallitus julkaisee syksyllä asiasta ohjeistuksen. Yritys voi myös saada veroviranomaiselta ennakkokannanoton omien myyntiensä verokohteluun pyytämällä joko Viranomaista sitovan, maksullisen (175 ) ja valituskelpoisen ennakkoratkaisun tai Kirjallisen ohjauksen, joka on maksuton ja valituskelvoton. 6

7 Matkatoimistopalvelun veron peruste muuttui Matkatoimistopalvelun veron peruste lasketaan yleisen alv-kannan muutoksen vuoksi nyt eri prosentilla kuin aiemmin. Heinäkuun 2010 loppuun asti matkanjärjestäjä sai vähentää matkatoimistopalvelun myynnistä suoritettavan veron perusteesta 82 prosenttia muilta elinkeinonharjoittajilta välittömästi matkustajan hyväksi hankittujen palvelujen ja tavaroiden arvonlisäveron sisältävistä ostohinnoista. Elokuun alusta voimaan tulleella muutoksella vähennettävä prosentti muuttui 82 prosentista 81,3 prosenttiin. 1. Verot ja rahat Esimerkki: Palvelun arvonlisäveron sisältävä ostohinta on 200 ja matkanjärjestäjän myyntihinta 300. Voittomarginaali on = 100. Veron peruste on (100 x 23/123 = 18,70) = 81,30. Tilitettävän veron määrä on 23 % x 81,30 = 18,70. Tekes kannustaa pilotoimaan ja demonstroimaan Tekes kannustaa yrityksiä pilotti- ja demonstraatiohankkeisiin, joilla nämä voisivat osoittaa tutkimus- ja kehitystyönsä tulosten toimivuuden. Tällaisiin hankkeisiin voi saada Tekesistä lainaa prosenttia projektin kokonaiskustannuksista. palvelusta tai liiketoimintamallista. Hankkeista esimerkkejä ovat muun muassa prosessiteollisuuden uusiin tuotteisiin tähtäävät prosessit, kaupallisen mittakaavan laite- ja koneratkaisut tai palvelutuotteiden kehittämistyön jälkeinen pilotointi asiakkaan kanssa. Uuden teknologian, laitteen ja toiminnan käyttöönottoon liittyy riskejä sen ensimmäiselle asiakkaalle. Markkinoille pääsyssä kriittisin vaihe onkin ensimmäisten asiakkaiden ja toimitusten saaminen. Pilotointi- tai demonstraatiohankkeilla voidaan osoittaa kehitystyön tulokset markkinoiden ja asiakkaiden kannalta riittävässä mittakaavassa. Eri toimialoilla pilotti- ja demonstraatioprojektit ovat hyvinkin erilaisia riippuen teknologioista, kehitettävästä tuotteesta, Lainat luonteeltaan riskilainoja Tekesin rahoitus pilotti- ja demonstraatiohankkeisiin on pääasiassa lainamuotoista, ja lainaa voidaan myöntää kaikenkokoisille yrityksille. Laina voi kattaa projektin kokonaiskustannuksista prosenttia riippuen hakijayrityksen koosta ja kehitysprojektin sisällöstä. Laina myönnetään yritykselle ilman vakuutta. Korko on 3 prosenttia alle valtionvarainministeriön peruskoron, kuitenkin vähintään 1 prosentti. Lainat ovat luonteeltaan riskilainoja. Mikäli projekti ei johda taloudellisesti kannattavaan liiketoimintaan, voidaan laina jättää osittain tai kokonaan perimättä takaisin. Tekesin rahoitusvalikoima, 7

8 2. Työnantajan ABC Yt-lakien valvonta uudelle yhteistoiminta-asiamiehelle Työpaikan yhteistoimintaa koskevia lakeja valvoo yhteistoiminta-asiamies. Laki tuli voimaan Yhteistoiminta-asiamies aloittaa tehtävässä syyskuun alussa. Asiamies toimii itsenäisesti työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Yhteistoimintaasiamies valvoo yt-lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Hänen ensisijainen tehtävänsä on antaa ohjeita ja neuvoja lakien soveltamisessa. Asiamiehen tehtäviin kuuluvat myös henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito. Uuden lain myötä valvonta tehostuu ja yritykset ja palkansaajat voivat saada tukea yhteistoimintalain soveltamisessa kustannuksitta. Asiamiehellä on valtuudet antaa työnantajalle kehotus lainvastaisen menettelyn työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen, p. (09) , outi.tahtinen@yrittajat.fi korjaamiseksi, saattaa asia esitutkintaan ja vaatia eräissä tapauksissa tuomioistuimelta uhkasakon asettamista. Lain piirissä arvioidaan olevan noin yritystä ja runsaat työntekijää. Sairausvakuutuksen maksuperusteet muuttuvat Sairausvakuutusmaksujen määräytymisperusteita muutetaan siten, että maksuvelvollisuus koskee vain niitä henkilöitä, joilla on oikeus sairauspäivärahaan. Sairauspäivärahaan ovat oikeutettuja Suomessa asuvat vuotiaat. Alle 16-vuotiaiden ja 68 vuotta täyttäneiden työntekijöiden ei tarvitse jatkossa maksaa sairausvakuutuksen päivärahamaksua, eikä työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairausvakuutusmaksua heidän palkkansa perusteella. Sairausvakuutuslakiin lisätään myös säännökset siitä, milloin ulkomailta saatavasta eläkkeestä ei tarvitse Suomessa maksaa sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Laki tulee voimaan Kesätyöntekijällekin työtodistus Kesätyöntekijän työsuhteeseen ja sen päättymiseen liittyvät velvoitteet ovat pitkälti samanlaiset kuin muissakin työsuhteissa. Hänelle maksetaan palkka erilaisine lisineen, työsuhteen päättyessä lopputili ja sen yhteydessä lomakorvaus. Samalla on hyvä antaa työtodistus, vaikka työntekijä ei sitä pyytäisikään. Työsuhteen loppuessa nuori työntekijä ei aina itse osaa pyytää työtodistusta, vaikka lyhyelläkin työsuhteella voi olla henkilölle myöhemmin merkitystä. Työnantajan on myös hyvä tietää, että työntekijällä on kuitenkin oikeus jopa vuosia jälkikäteen saada työtodistus. Viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä työntekijällä on oikeus saada työtodistus, joka sisältää työtehtävän ja työssäoloajan lisäksi arvion työtaidoista. Jos työtodistusta pyydetään 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä, silloin työtodistukseen merkitään työtehtävä ja työssäoloaika. Tämän jälkeen työtodistus on annettava vain jos siitä ei aiheudu kohtuutonta hankaluutta. Työtodistus kannattaakin antaa heti työsuhteen päättyessä, ettei työnantajan tarvitse palata asiaan myöhemmin. Todistuksesta voi ottaa kopion siltä varalta, että se hukkuu tai turmeltuu ja työntekijä pyytää sitä uudelleen. Millainen työtodistus? Esimerkiksi nuori työntekijä ei aina osaa sanoa haluaako hän työtodistuksen blankona, jolloin työtaidoista ei ole mainintaa, vai haluaako hän työtodistuksen, joka sisältää myös arvion työtaidoista ja työsuhteen päättymissyyn. Työnantaja voikin kirjoittaa kaksi työtodistusta. Toisessa mainitaan työsuhteen pituus ja lyhyt kuvaus tehdystä työstä. Toisessa todistuksessa on näiden tietojen lisäksi arvostelu siitä, miten henkilö on suoriutunut työstään ja työntekijän pyynnöstä myös päättymissyy. Työtodistuslomake löytyy yrittäjät.fi jäsensivuilta osiosta Työnantajan ABC. Palkka oikein Kesätyöntekijälle on maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka, jos työnantajan tulee noudattaa jotakin työehtosopimusta. 8 lainopillinen asiamies Anja Tuomola, p. (09) , anja.tuomola@yrittajat.fi Koululaisiin ja opiskelijoihin sovelletaan eräissä työehtosopimuksissa alennettua palkkataulukkoa. Vaikka työsuhde on lyhyt, on tärkeätä, että kaikki mahdolliset lisät, kuten ilta- tai vuorolisät ja ylityökorvaukset maksetaan omalla nimellään. Silloin voidaan jälkeenpäin todeta, onko palkka maksettu oikein. Mikäli lisiä ei pystytä erittelemään palkasta, voidaan ne joutua maksamaan uudelleen. Lopputili erääntyy maksettavaksi työsuhteen viimeisenä päivänä, ellei työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa ole sovittu, että se maksetaan tietyn ajan kuluttua työsuhteen päättymisestä. Silloin kun maksupäivästä ei ole sovittu, voi maksun myöhästymisestä aiheutua korvausvelvollisuus työntekijälle ns. odotusajan palkka enintään kuudelta työpäivältä. Mikäli lopputilin laskentaperusteissa on epäselvyyksiä, kannattaa ne tarkistaa ja oikaista mahdollisimman pian niiden tultua esiin, koska korvausvelvollisuus voi seurata myös virheellisesti maksetusta lopputilistä.

9 Teknologiateollisuus ja Metalliliitto sopuun syksyn palkkaratkaisusta Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ovat sopineet syksyn 2010 palkkojen tarkistuksesta. Neuvotteluosapuolet pitävät tärkeänä, että työpaikkojen talous- ja työllisyysnäkymiä tarkastellaan yhdessä paikallisesti. 2. Työnantajan ABC työoikeus- ja tes-neuvontaa jäsenille, p. (09) Arviot tehdään syyskuun loppuun mennessä. Niissä tarkastellaan työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaavan palkankorotuksen toteuttamistapaa, ajankohtaa ja suuruutta. Tällöin otetaan huomioon kustannuskilpailukyky, tuottavuus, kannustavuus sekä työllisyys- ja ostovoimatekijät. Tavoitteena on, että henkilöstön edustajien kanssa käytävissä neuvotteluissa löydetään työpaikan olosuhteita vastaava alan palkkarakennetta ja tuottavuuden kehittämistä vastaava ratkaisu. Mikäli paikallisissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen palkankorotusten toteuttamisesta, maksetaan jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yhden prosentin (1) yleiskorotus ja puolen prosentin (0,5) suuruinen erä, joka kohdistetaan henkilökohtaisiin korotuksiin. Talouden kasvunäkymät ovat neuvotteluosapuolten näkemyksen mukaan epäyhtenäiset. Talouskehityksen vaikutukset teknologiateollisuuden yritysten tilauskantaan ja työllisyyteen vaihtelevat merkittävästi eri työpaikoilla. Teknologiateollisuus ja Metalliliitto haluavat osaltaan turvata nyt tehdyllä sopimuksella alan työpaikkojen toimintaedellytyksiä, tuottavuuden myönteistä kehitystä sekä työllisyyttä ja ostovoimaa. Vientisektorin kilpailukyky, johon vaikuttaa koko suomalainen kustannustaso mukaan lukien sosiaalivakuutuskehitys, on Suomen talouskehityksen kannalta avainasemassa. Teknologiateollisuudella ja Metalliliitolla on kolmivuotinen työehtosopimus. Siihen liittyvistä, jälkeisistä palkankorotuksista neuvotellaan vuosittain ottaen huomioon alan talous- ja työllisyysnäkymät. Sähköistysalalla sovittiin palkankorotuksista Sähkötekniset Työnantajat STTA ry ja Sähköalojen ammattiliitto ry ovat päässet neuvottelutulokseen sähköistysalan palkkaratkaisusta. Palkankorotus on 1,2 % lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta. Lisäksi on sovittu 120 euron suuruisesta kertakorvauksesta, joka maksetaan mennessä. Tammikuun loppuun 2013 saakka ulottuvan sopimuskauden muista palkankorotuksista sovitaan myöhemmin. Neuvottelutuloksen mukaisen ratkaisun tekstit ovat pääosin uusia tai uudistettuja. työoikeus- ja tes-neuvontaa jäsenille, p. (09) Eri sopimusalojen palkkataulukoita kootaan yrittajat.fi-sivujen Työnantajan ABC-osioon. 9

10 3. Yritystoiminnan ABC Velkajärjestelyn maksuohjelman normaali kesto lyhenee Elokuun alusta yksityishenkilön velkajärjestelyn maksuohjelman normaali kesto lyheni kolmeen vuoteen. Tätä aikaisemmin maksuohjelma kesti pääsääntöisesti viisi vuotta. lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. (09) , tiina.toivonen@yrittajat.fi Uudistuksen tavoitteena on lieventää muun muassa yritystoiminnassa epäonnistuneiden henkilöiden palaamista yhteiskunnan aktiivisiksi toimijoiksi. Myös yksityisen velkojan asema paranee. Yksityisvelkoja voi vaatia, että velallisen maksuohjelmaa jatketaan vielä kahdella vuodella, vaikka ohjelma olisikin päättynyt jo muiden velkojien osalta. Yksityisen velkoja-asema voi perustua esimerkiksi takaajana toimimiseen tai velallisen rikokseen. Niin sanottu nollaohjelma, joka vahvistetaan ilman maksukykyä olevalle velallisel- le, on nykyisinkin viisi vuotta. Nollaohjelmaakin voidaan lyhentää, jos velalliselta puuttuu kokonaan ja pysyvästi maksukyky esimerkiksi iän tai sairauden vuoksi. Uudistus ei vaikuta jo ennen lain voimaantuloa vahvistettuihin maksuohjelmiin. Yhdistyslaki uudistuu Yhdistyslaki muuttuu syyskuun alusta vastaamaan nykyistä paremmin erimuotoisten ja -kokoisten yhdistysten tarpeita. Uudistunut laki lisää muun muassa yhdistysten valinnanmahdollisuuksia päätöksentekoa koskevien menettelyjen osalta. Auktorisoitujen tilintarkastajien käyttövelvollisuus laajenee, mutta pienemmissä yhdistyksissä voidaan edelleen suorittaa maallikkotilintarkastus toiminnantarkastuksen muodossa. Yhdistyslakia on muutettu lisäämällä säännös hallituksen tehtävistä ja vastuista. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Säännös otettiin yhdistyslakiin selventämään jo olemassa olevaa oikeustilaa, eivätkä hallituksen vastuut tosiasiallisesti ole muuttuneet. Yhdistyslakiin on lisätty myös nykyistä oikeustilaa vastaava säännös jäsenten yksimielisestä päätöksenteosta ilman muodollisen kokouksen järjestämistä. Yksinkertaistettu päätöksenteko on mahdollista koko jäsenkunnan antaessa tähän suostumuksensa ja ollessa päätettävästä asiasta yksimielisiä. Jos yksikin jäsen kieltäytyy menettelystä, asia on käsiteltävä kokouksessa. Pienissä yhdistyksissä on suoritettava toiminnantarkastus. Etäosallistuminen kokouksiin mahdollista Yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukseen voi jatkossa osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Etäosallistuminen on mahdollista reaaliaikaisesti kokouksen aikana tai ennen kokousta. Osallistuminen voi tapahtua myös postitse. Etäosallistumisen edellytyksenä on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan varmistaa perinteiseen kokoukseen verrattavalla tavalla. Etäosallistumismahdollisuudesta on oltava nimenomainen määräys yhdistyksen säännöissä. Säännöissä voidaan määrätä myös etäosallistumisen edellytyksistä ja muodoista. On kuitenkin hyvä huomata, että etäosallistumismahdollisuus on jäsenelle vain perinteisen kokousosallistumisen vaihtoehto. Siten yhdistys ei voi rajoittaa jäsenten mahdollisuutta osallistua perinteiseen tapaan pidettävään kokoukseen. Yhdistyksen tarkastukseen muutoksia KHT- ja HTM tilintarkastajan käyttövelvollisuutta on laajennettu yhdistyslaissa. Yhdistyksellä on oltava tilintarkastuslain tarkoittama auktorisoitu tilintarkastaja, jos yhdistys täyttää kaksi kolmesta seuraavasta edellytyksestä: taseen loppusumma on yli euroa, liikevaihto tai vastaava tuotto on yli euroa ja yhdistyksen palvelussa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Pienen yhdistyksen ei näin ollen tarvitse edelleenkään valita tilintarkastuslaissa tarkoitettua auktorisoitua tilintarkastajaa. Vaikka tilintarkastajan valintaa ei lain mukaan tarvitse tehdä, yhdistyksessä on suoritettava toiminnantarkastus. Tehtävään valittu toiminnantarkastaja vastaa käytännössä aikaisempaa maallikkotilintarkastajaa. Toiminnantarkastaja tarkastaa yhdistyksen talouden ja hallinnon ja antaa tarkastuksestaan kirjallisen toiminnantarkastuskertomuksen tilinpäätöksestä päättävälle kokoukselle. Toiminnantarkastajan valinta ei edellytä yhdistyksen sääntömuutoksia. Yhdistyslain muutokset eivät vaikuta yhdistyksen kesken olevan tilikauden tarkastukseen. Tilin- ja toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan vasta sellaisen tilikauden tarkastukseen, joka alkaa yhdistyslain muutosten tultua voimaan tai sen jälkeen. Tiina Toivonen 10

11 Asunto-osakeyhtiölain uudistus tuli voimaan Asunto-osakeyhtiölain uudistuksen tarkoituksena on ollut ottaa huomioon taloyhtiöiden ja osakkaiden muuttuneet tarpeet. Uusi laki kannustaa kiinteistöjen kunnossapitoon ja selventää päätöksentekoa sekä edistää tarpeellisten rakennustöiden käynnistämistä taloyhtiöissä. Uudessa asunto-osakeyhtiölaissa on selvennetty ja tarkennettu määräyksiä yhteisen päätöksenteon ja osakkeenomistajan itsemääräämisoikeuden sekä yhtiön ja osakkeenomistajan vastuun rajoista. Nämä selvennykset koskevat erityisesti kunnossapitovastuun jakautumista yhtiön ja osakkeenomistajan kesken, osakkeenomistajan rakennustöitä huoneiston kunnon ylläpitämiseksi tai sen muuttamiseksi, yhtiön päätöksentekoa kunnossapidosta ja muutostyöstä sekä yhdenvertaisuusperiaatteen sisältöä ja sen huomioonottamista yhtiön päätöksenteossa. Myös vahingonkorvausvastuun jakautumista osakkeenomistajan ja yhtiön välillä koskevia säännöksiä tarkennetaan. Tässä artikkelissa on käsitelty vain tärkeimpiä muutoksia. Oikeusministeriön sivuilta löytyy opas uudesta asunto-osakeyhtiölaista, josta saa tarkemmin tietoa muista lain sisältämistä uudistuksista. Kunnossapitotarpeista ja kunnossapitotöistä tulee antaa tietoa Osakkeenomistajan tiedonsaantia yhtiön kunnossapitotarpeista lisätään. Yhtiökokouksessa pitää vuosittain käsitellä seuraavien viiden vuoden aikana odotettavissa olevaa kunnossapitotarvetta sekä esittää jo suoritetut huomattavat kunnossapito- ja muutostyöt. Yhtiön ja osakkeenomistajan välisen kunnossapitovastuun jako säilyy pääosin ennallaan. Uusien sääntöjen mukaan yhtiön kunnossapitovastuuta on selkeytetty siten, että sen vastuulle kuuluu tiettyjen asentamiensa perusjärjestelmien, kuten huoneiston lämmityslaitteiden, tavanomaisten vesihanojen ja wc-laitteiden Yhtiöllä on oikeus valvoa osakkeenomistajan kunnossapito- ja muutostyötä. kunnossapito. Osakkeenomistaja vastaa huoneiston käytön perusteella kuluvista rakenteista, pinnoista ja laitteista, joiden kuntoon hän voi itse vaikuttaa. Näitä ovat mm. tiski- ja suihkualtaat. Uuden lain mukaan osakkeenomistajalla on velvollisuus ilmoittaa sekä huoneiston kunnossapito- että muutostyöstä kirjallisesti yhtiölle etukäteen. Aiemmin ilmoitusvelvollisuus koski vain muutostyötä. Lähinnä maalaus- ja tapetointityö jäävät ilmoittamisvelvollisuuden ulkopuolelle. Taloyhtiön on säilytettävä remonttiilmoitukset ja pidettävä niistä luetteloa. Ilmoituksista on mainittava isännöitsijäntodistuksessa. Yhtiöllä on oikeus valvoa osakkeenomistajan kunnossapito- ja muutostyötä. Työn suorittava osakkeenomistaja vastaa tarpeellisista ja kohtuullisista ilmoituksen käsittely- ja selvityskustannuksista sekä yhtiölle aiheutuvista valvontakuluista. Vastikeperusteesta poikkeaminen 3. Yritystoiminnan ABC lainopillinen asiamies Anja Tuomola, p. (09) , anja.tuomola@yrittajat.fi Uuden lain mukaan yhtiökokous voi päättää enemmistöpäätöksellä vastikeperusteesta poikkeamisesta muutos- tai kunnossapitotyön yhteydessä, jos yhtiölle aiheutuu säästöä sen vuoksi, että työtä ei tarvitse tehdä tietyn osakkeenomistajan huoneistossa sen alkuperäisen varustelun, osakkeenomistajan tai tämän edeltäjän tekemän työn vuoksi. Tavallisella yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä voidaan myös jättää yhtiövastike perimättä muissa osakehuoneistoissa toteutettavaa uudistusta varten, jos osakkeenomistajan huoneiston käyttötarkoitus on toinen kuin niiden huoneistojen, joissa uudistus toteutetaan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun taloyhtiön tekemä uudistus koskee hissin, kylpyhuoneiden, saunojen tai parvekkeiden rakentamista ja talossa on myös liike- tai toimistohuoneistoja. Hissin jälkiasennuksen kustannukset jaetaan huoneistojen sijaintikerroksen mukaan. Hissien jälkiasennuksen kustannuksista voidaan vapauttaa muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettu osakehuoneisto, jos se ei hyödy hissistä edes arvonnousun muodossa. Tällainen huoneisto voi olla esimerkiksi katutasossa oleva liikehuoneisto. Vahingonkorvausvastuuta tarkennetaan Uudessa laissa on aiempaa kattavammat säännökset yhtiön ja osakkaan vahingonkorvausvastuusta. Aiemmin asunto-osakeyhtiöissä ilmenevien vahinkojen korvaamiseen sovellettiin yleisen vahingonkorvauslain säännöksiä ja korvausvastuu edellytti törkeää tuottamusta. Uusien säännösten mukaan osakkaan osalta pelkkä huolimattomuus johtaa korvausvastuun syntymiseen. Jatkossakaan yksittäinen osakas ei yleensä voi joutua vastuuseen osallistumisesta päätöksentekoon yhtiökokouksessa. Yhtiöjärjestyksen muutostarve Lain muuttuminen ei edellytä välitöntä yhtiöjärjestyksen muuttamista. Siltä osin kuin yhtiöjärjestyksen määräykset ovat laista poikkeavia, edellyttää tilanne päätöksentekijöiltä tarkkuutta siinä, että uusia säännöksiä noudatetaan. Yhtiöjärjestys on kuitenkin hyvä käydä läpi ja tarkistaa, onko muutakin ajantasaistamistarvetta. Silloin kaikki uudistukset voidaan tehdä samalla kertaa. Hankintalaki uudistui - oikeussuojakeinoihin muutoksia Uudistuksessa markkinaoikeuteen tehtävä muutoshakemus muuttuu valitukseksi. Lisäksi aiemmin käytössä olleen oikaisupyyntö-menettelyn korvaa uusi hankintaoikaisu. 11 Valitus markkinaoikeuteen Muutoshakemus markkinaoikeuteen on aiemmin tehty hallinnollisena hakemuksena, mutta lain voimaantulon jälkeen se tapahtuu valituksella. Tämä tarkoittaa sitä, että muutoksenhakijan tulee perustella aiempaa tarkemmin vaatimuksensa ja sen perusteet. Jatkuu s. 12.

12 3. Yritystoiminnan ABC Markkinaoikeus julkaisee jälkeen vireille tulleita valituksia koskevan luettelon nettisivuillaan www. oikeus.fi/markkinaoikeus. Luettelo ei ole reaaliaikainen, joten epäselvissä tilanteissa mahdollista valitusta voi tiedustella markkinaoikeuden kirjaamosta. Valitusaika markkinaoikeuteen on normaalitapauksessa 14 päivää tiedoksisaannista. Mikäli hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen noudattamatta hankintalain mukaista odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Silloin kun tarjoajan saama tieto hankintapäätöksestä on ollut olennaisesti puutteellinen, valitus voidaan tehdä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä. Uudet muutoksenhakumenettelyä koskevat säännökset ovat voimassa lain voimaantulon jälkeen ( ) annettujen päätösten osalta. Hankintayksikön on liitettävä muutoksenhakuohjeet päätökseen. Kuntaliitto on julkaissut uudet muutoksenhakuohjelomakkeet omilla nettisivuillaan Lomakkeissa on erilliset muutoksenhakuohjeet myös kansallisien kynnysarvojen alle jääviä hankintoja varten. Kunnallisen oikaisupyynnön korvaa hankintaoikaisu Aiemmin käytössä ollut oikaisupyyntö -menettely jää pois käytöstä ja sen korvaa uusi hankintaoikaisu. Hankintaoikaisupyyntö tehdään kilpailutuksen tehneelle hankintayksikölle 14 päivän kuluessa samoin kuin aiemmin oikaisupyyntö. Uutta on se, että hankintaoikaisun voi saattaa vireille myös hankintayksikkö omasta aloitteestaan. Hankintayksikkö voi suorittaa itseoikaisun 60 päivän kuluessa päätöksestä, silloin kun se toteaa päätöksessä olevan virheen lain soveltamisessa. Tällä mahdollisuudella pyritään lyhentämään valituksenalaisten päätösten käsittelyaikaa. Mikäli hankintayksikkö korjaa päätöksensä, ja valitus on vireillä myös markkinaoikeudessa, voidaan valituksen käsittely keskeyttää, jos oikaisu on johtanut vaadittuun muutokseen. Silloin, kun hankintaoikaisulla annetaan alkuperäisestä poikkeava päätös, voi se osallistuja, jonka asema on heikentynyt tai muuttunut, valittaa uudesta päätöksestä markkinaoikeuteen. Alle kansallisten kynnysarvojen olevista päätöksistä voidaan jatkossakin tehdä kunnallinen oikaisupyyntö, mutta myös uusi hankintaoikaisu on mahdollinen näissä pienhankinnoissa. Koska kyseisiin hankintoihin ei kuitenkaan sovelleta hankintalakia, ei oikaisupyyntöihin annetuista päätöksistä voi valittaa markkinaoikeuteen. Suorahankintaa koskevasta päätöksestä valittaminen Silloin, kun hankintayksikkö katsoo, että yli EU kynnysarvon olevassa hankinnassa on mahdollista tehdä suorahankinta, se voi julkaista hankintaa koskevan ilmoituksen HILMA ilmoitusjärjestelmän kautta EU:n virallisessa lehdessä. Ilmoituksen voi tehdä hankintapäätöksen jälkeen, mutta ennen hankintasopimuksen tekemistä. Ilmoituksen julkaisemisen jälkeen päätöksestä voi valittaa markkinaoikeuteen 14 päivän kuluessa. Mikäli ilmoitusta ei ole tehty, valitusaika suorahankinnasta on kuusi kuukautta ja se alkaa hankintasopimuksen solmimisesta. Silloin, kun hankintayksikkö on julkaissut suorahankinnasta vain jälki-ilmoituksen, muutoksenhakuaika on 30 päivää jälkiilmoituksesta. Suorahankinta on hankintalain soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa mahdollinen vain erityisistä syistä, jotka on lueteltu hankintalaissa. Mikäli markkinaoikeus katsoo, että suorahankinnan tekemiselle ei ole hankintalain mukaisia perusteita, se voi todeta hankintapäätöksen tehottomaksi, lyhentää hankinnan sopimuskautta tai määrätä hankintayksikön maksamaan seuraamusmaksun valtiolle. Nämä kaikki seuraamukset ovat uusia. Valittajana oleva mahdollinen tarjoaja ei voi yleensä saada korvausta menetetystä hankinnasta, koska itse kilpailutusta ei ole tehty ja sen vuoksi voittajaa ei pystytä toteamaan. Jos markkinaoikeus on todennut, että suorahankintaperusteita ei ole ollut, hankinta tulee jatkossa kilpailuttaa, jos se halutaan toteuttaa. Anja Tuomola Standardi nettisivustojen suunnitteluun Käytettävyyden on laajasti tunnustettu olevan tärkeä tekijä verkkosivuston suunnittelussa. Nyt on verkkokäyttöliittymien käytettävyydestä julkaistu kansainvälinen standardi SFS-EN ISO Uusi standardi antaa opastusta verkkokäyttöliittymien käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta ja sen tavoitteena on käytettävyyden parantaminen. Standardi käsittelee sekä kaikille internetin käyttäjille suunnattuja verkkosivustoja että suljetuille käyttäjäryhmille, kuten organisaation jäsenille, yrityksen asiakkaille ja/tai toimittajille tai muille erityisille käyttäjäyhteisöille suunnattuja sivustoja. Standardin SFS-EN ISO suositukset ja ohjeet koskevat pääasiassa verkkosivuston tai yleisemmin ottaen verkkosovelluksen sisällön suunnittelua, käyttäjän navigoinnin ja vuorovaikutuksen suunnittelua sekä sisällön esittämistä. Internetin käyttäjät ovat kokeneet ongelmia, joita aiheuttavat epäjohdonmukaisuudet eri verkkosivustojen välillä ja usein jopa saman sivuston sisällä. Esimerkiksi niin yksinkertaisen asian kuin linkin tunnistaa yhdellä sivulla alleviivauksesta, toisella liikuttaessa osoitinta linkin yli ja kolmannella sivulla ei mistään. Monia hyviin käytäntöihin liittyviä ohjeita on olemassa ja monet niistä ovat saatavilla itse verkossa, mutta nämä ohjeet ovat toisinaan ristiriitaisia ja käytännön toteutus voi olla vaikeaa. Standardi SFS-EN ISO tuo olennaisen parannuksen tilanteeseen. Standardi on tarkoitettu verkkokäyttöliittymien ja sivustojen suunnittelijoille, sisällöntuottajille, sisällön kirjoittamistyökalujen kehittäjille, käytettävyyden arvioijille ja ostajille, jotka haluavat varmistaa ohjelmistotuotteen ergonomisen laadun. Suomen Standardisoimisliitto SFS on julkaissut standardin SFS-EN ISO suomeksi kesällä Suomennos sisältää myös alkuperäisen englanninkielisen tekstin. Sitä myy SFS:n asiakaspalvelu, p. (09) Standardi on saatavissa sekä perinteisenä paperijulkaisuna että sähköisenä pdf-tiedostona. 12

13 Uusi konedirektiivi toi muutoksia standardeihin Vuonna 2010 uusitut koneturvallisuuden SFS-käsikirjat 93-1 ja 93-2 sisältävät koneturvallisuuden perusteet ja johdatuksen koneturvallisuuden standardien rooliin konedirektiiviä sovellettaessa. Koneturvallisuuden standardeilla tarkoitetaan koneiden sekä niissä olevien järjestelmien, laitteiden ja toisinaan myös komponenttien turvallisuuskysymyksiä käsitteleviä standardeja. Koneturvallisuuden standardit liittyvät tyypillisesti koneiden suunnitteluvaiheessa toteutettavissa oleviin kysymyksiin, mutta voivat käsitellä myös koneen elinkaaren muissa vaiheissa sovellettavissa olevia asioita. Koneet voivat olla sekä kuluttajatuotteita että tuotantovälineitä. Euroopan unionissa koneilla tarkoitetaan yleensä konedirektiivin 2006/42/EY soveltamisalaan kuuluvia tuotteita, jotka nekään eivät rajoitu pelkästään varsinaisiin koneisiin. Energiatehokkuusvaatimuksia uusille tuoteryhmille Hallitus on antanut esityksen tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnällä asetettavista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta. Esityksellä on tarkoitus panna täytäntöön EU:n ecodesign- ja energiamerkintädirektiivit. Ecodesign -direktiivillä tuotteille asetetaan ekologista suunnittelua koskevia vaatimuksia. Jos tuote ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, sitä ei saa tuoda EU:n markkinoille. Ekosuunnittelulakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että lain soveltamisalaa laajennettaisiin energiaa käyttävistä tuotteista myös energiaan liittyviin tuotteisiin. Näin lain soveltamisalaan kuuluisi esimerkiksi sellaisia tuotteita, joiden avulla käytetään, tuotetaan, siirretään tai mitataan energiaa. Tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset tulevat aikanaan suoraan komission antamina asetuksina. Ecodesign-direktiivin mukaisilla tuoteryhmäkohtaisilla vaatimuksilla on taloudellisia vaikutuksia valmistajien lisäksi myös tuotteen koko suunnittelu- ja valmistusketjuun sekä maahantuojiin. Lisäkustannuksia on odotettavissa tuotesuunnittelussa, tiedonhallinnassa ja tuotantoprosessien mahdollisissa muutoksissa. Säästöjä uusi laki tuonee materiaalien- ja energiankäytön tehostumisen myötä. Tuotteiden energiamerkintä Energiamerkintädirektiivin nojalla säädetään puolestaan tuotteeseen kiinnitettävästä energiamerkinnästä, joka auttaa loppukäyttäjää valitsemaan energiatehokkaan tuotteen. Esityksen mukaan heinäkuusta 2011 alkaen energiamerkinnän piiriin kuuluvien Finvoice-verkkolaskussa IBAN pakolliseksi alkaen Kansainvälinen tilinumero IBAN ja pankkikoodi BIC ovat pakollisia alkaen verkkolaskussa ja laskuttajan lähettämissä ilmoitussanomissa. Kansallisen SEPA-siirtymäsuunnitelman mukaan IBAN ja BIC tulivat pakollisiksi paperilaskulla ja tilisiirtolomakkeilla jo aiemmin, eli heinäkuun alussa tänä vuonna Yritystoiminnan ABC Nykyisten koneturvallisuuden standardien lähtökohtana on EU:n konedirektiivi 2006/42/EY, joka harmonisoi EU/ETAalueella ensimmäistä kertaa markkinoille saatettavia tai käyttöön otettavia koneita koskevat säädökset. Konedirektiivin liite I sisältää yleisesti muotoillut ja koneiden suunnittelun yhteydessä noudatettavat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset, joiden soveltamiseksi tarpeellisia ja hyödyllisiä teknisiä ratkaisuja kuvataan vapaaehtoisissa koneturvallisuuden standardeissa. Konedirektiivi 2006/42/EY on saatettu Suomessa voimaan valtioneuvoston asetuksella koneiden turvallisuudesta 400/2008 (koneasetus). Uutta konedirektiiviä ja koneasetusta on pitänyt soveltaa alkaen ja se on aiheuttanut vuosina muutoksia lähes kaikkien koneturvallisuuden standardien sisältöön. SFS:n täysin uusitussa esitteessä Koneturvallisuuden standardit on yleistietoa koneturvallisuuden standardeista, yhdenmukaistetuista standardeista sekä uuden konedirektiivin 2006/42/EY vaikutuksista koneturvallisuuden standardeihin. Esitteessä on myös tietoa standardisointiin osallistumisen mahdollisuuksista, uusimmista julkaistuista koneturvallisuuden SFS-standardeista ja SFS-käsikirjoista sekä linkkejä tiedon etsimiseksi muista tietolähteistä. Koneturvallisuuden standardien esite on SFS:n www-sivuilla pdfmuodossa kohdassa Ajankohtaista Esitteet. Sivulla on myös linkki lomakkeeseen, jolla voi tilata esitteen painetun version SFS:stä. ympäristöekonomisti Sampo Seppänen, p. (09) , sampo.seppanen@yrittajat.fi tuotteiden mainonnassa pitäisi ilmoittaa energia- tai hintatietojen yhteydessä myös tuotteen energiatehokkuusluokka. Tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksilla pyritään Suomessa yli 3 terawattitunnin sähkönsäästöön vuonna Energiamerkintää koskevia vaatimuksia on tähän mennessä asetettu kahdeksalle ja ekologisen suunnittelun vaatimuksia yhdeksälle tuoteryhmälle. Ekosuunnittelun tuoteryhmistä ja vaatimuksista lisäinformaatiota tarjoaa verkkosivut. ympäristöekonomisti Sampo Seppänen, p. (09) , sampo.seppanen@yrittajat.fi Jos laskuttaja on jo lähettänyt ilmoitussanoman käyttäen kotimaista tilinumeroa, ilmoitussanomaa ei tarvitse lähettää uudelleen. Jos laskuttajailmoitukseen tulee muutoksia, esim. nimi tai tilinumero muuttuu, on ilmoitussanoma lähetettävä uudelleen. Tilinumero on samalla muutettava IBAN -muotoiseksi.

14 3. Yritystoiminnan ABC Tiliöintiviite kannattaa ottaa käyttöön Finvoice-verkkolaskussa Samalla kun tarvittavat SEPA-muutokset tehdään paperilaskuihin, tilisiirtolomakkeisiin, ilmoitussanomiin ja verkkolaskuun, kannattaa verkkolaskutuksessa ottaa käyttöön myös tiliöintiviite. Tiliöintiviitteen avulla saapuvan verkkolaskun käsittely tehostuu. Valmiiksi tiliöity lasku keventää laskun vastaanottajan laskunkäsittelyprosessia, kun tiliöintitietoja ei enää tarvitse manuaalisesti syöttää laskuihin. Myös raportointi nopeutuu. Tiliöintiviite voidaan antaa Finvoiceverkkolaskussa joko lasku- tai rivitasolla. Lisätietoa Finvoicesta löydät osoitteesta Lisätietoa tiliöintiviitteestä löytyy osoitteesta -> FIA -> tiliöintiviite Finnpartnership yritysten kansainvälistymisessä Finnpartnership-liikekumppanuusohjelmaan kuuluvia yritysten kansainvälistymispalveluja ovat yhteistyökumppanin haku eli matchmakingpalvelu, erilaiset tapahtumat Suomessa ja kohdemaissa sekä taloudellinen tuki. Ohjelmaa rahoittaa ulkoasiainministeriö ja sitä hallinnoi Finnfund. kansainvälisten asioiden asiamies Thomas Palmgren, p , thomas.palmgren@yrittajat.fi Aamukahvitilaisuus Helsingissä Finnpartnershipilla on alkanut uusi toimintakausi, joka tuo mukanaan muutoksia sekä ohjelman toimintoihin että liikekumppanuustuen ehtoihin. Aamukahvitilaisuudessa kerrotaan uusista yhteistyömahdollisuuksista sekä siitä, miten yritykset voivat hyötyä liikekumppanuustuesta ja kansainvälistymispalveluista. Lisätietoja: Maksuton matchmaking-palvelu Palvelun avulla suomalaiset ja kansainväliset toimijat voivat etsiä uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä ilmoittaa omista liiketoiminta-aloitteistaan. Maa- ja toimialakohtaisia aloitteita ja yrityksiä, jotka hakevat suomalaista yhteisyökumppaneita, voi selata osoitteessa Suomalaiset yritykset voivat tietyissä tapauksissa anoa rahallista liikekumppanuustukea yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi. Lisätietoja: Liiketoimintaan rahallista tukea Liikekumppanuustuki on taloudellista tukea, jota voi hakea pitkäaikaiseen, kaupalliseen yhteistyöhön tähtäävään ja liiketaloudellisesti kannattavaan toimintaan. Tukialueen piirissä on 152 eri maata. Tuki on suuruudeltaan % hankebudjetin mukaisista hyväksyttävistä kustannuksista. Tuki voi olla enimmillään euroa hanketta kohti. Lisätietoja: Uutiskirje Voit tilata kerran kuukaudessa ilmestyvän Finnpartnership-uutiskirjeen osoitteessa Finnpartnership - Finnish Business Partnership Programme Postiosoite: Finnfund, PL 391, Helsinki Käyntiosoite: Uudenmaankatu 16 B, 4. krs, Helsinki p. (09) , , f. (09) Kiinnostaako Puola? Investoi Puolaan -seminaari järjestetään Helsingissä 22. syyskuuta 2010 klo , Ilmarisen auditorio, Porkkalankatu 1 (Länsi-Helsinki) Seminaari antaa kokonaiskuvan Puolan markkinoista sekä yritysten toiminta- ja lainsäädäntöympäristöstä. Yritysesimerkkien avulla kerrotaan käytännön kokemuksia. Tilaisuus päättyy vastaanottoon Puolan suurlähetystössä. Ohjelma ja ilmoittautuminen 3 syyskuuta mennessä. Lisätietoja maria.krajewska@spkk.fi, p tai mika.ruosatsalo@spkk.fi, p Järjestäjinä ovat Suomalais-Puolalainen kauppakamari sekä Puolan suurlähetystö. Seminaarin hinta on 350 euroa + alv. 14