ELINKEINOELÄMÄN ESITYS SAVONLINNAN ELINKEINOTOIMINNAN ORGANISOIMISEKSI

Transkriptio

1 1 (7) ELINKEINOELÄMÄN ESITYS SAVONLINNAN ELINKEINOTOIMINNAN ORGANISOIMISEKSI ASIANTUNTIJAT: Etelä-Savon Kauppakamarin Savonlinnan osasto Savonlinnan seudun yrittäjät Kerimäen yrittäjät Punkaharjun yrittäjät Savonrannan yrittäjät MTK Etelä-Savon liitto Savonlinnan seudun naisyrittäjät

2 2 (7) SAVONLINNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2013 ALKAEN SAVONLINNAN NYKYTILA Strategiatyön pohjustamiseksi analysoitiin yhdessä uuden Savonlinnan vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Nämä asiat on huomioitu elinkeinostrategiassa. VAHVUUDET Puunjalostus-, teknologiateollisuus Matkailu Ympäristö Asumisen edullisuus Henkilöstön sitoutuminen Positiivinen imago, vahvat brändit Oopperajuhlat Palveluliiketoiminnan osaaminen Vakavaraiset yritykset Pietarin läheisyys Yritysperustanta Erikoistuneet tuotteet ja palvelut Vapaa ajan asuminen HEIKKOUDET Rakennetyöttömyys Työvoimapula Kasvuyritysten (halun) puute Puolison työpaikat paluumuuttajille Kaavoitus, tonttipolitiikka, pelisääntöjen puuttuminen Liikenneyhteydet, sisäiset ja ulkoiset Venäjän kielen osaamattomuus Pääoman puute MAHDOLLISUUDET Pietarin alueen kasvu, Parikkalan rajanylityspaikka Bioenergia Saimaa Puhdas vesi Luonnonvarat SAMI, oma ammatillinen koulutus ICT Etätyö/pehmeät arvot Ketteryys Puutuotteiden jalostus Lentoasema Ympäryskuntien joustava asiakaslähtöinen palvelukulttuuri Vesiväylät Kotimaisten elintarvikkeiden kysyntä Lähi- ja luomuruoka Venäjän matkailuosaaminen Ikääntyvän väestön palvelut Vapaa-ajan asukkaat UHAT Liikenneyhteyksien huononeminen Osaavan työvoiman puute Nuorten poismuutto Koulutus ei palvele elinkeinoelämän tarpeita Globalisaation vaikutus suurteollisuuteen Väestön ikääntymisestä johtuva verotulojen pieneneminen ja huoltosuhteen heikentyminen ELINKEINOSTRATEGIAN TAVOITE Tavoitteena on löytää keinoja joilla saadaan Savonlinna vetovoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi siellä toimivien ja sinne haluavien yritysten kannalta. Yrityselämän mielestä kaupungin organisaatiossa tarvitaan erittäin suuri asenteellinen ja organisatorinen muutos. Yrityspalvelujen organisoinnissa ei ole varaa menettää aikaa pitkäkestoisiin kokeiluihin vaan palvelut on saatava välittömästi toimivina käyntiin.

3 3 (7) UUDEN SAVONLINNAN PALVELUT YRITYKSILLE Yrityspalvelujen yleisperiaatteena on: - tarjota yhden luukun periaatteen mukaisen asiakasrajapinnan yrityksen ja virkakoneiston välillä - palvelut suunnitellaan tasapuolisesti sekä Savonlinnassa toimiville että uusille yrityksille kuitenkin siten että painopiste on olemassa olevien yritysten toiminnan kehittämisellä ja niiden investointien tukemisella - ydinpalvelut ovat toimialariippumattomia siten, että kaikille kehittyville yrityksille tehdään selkeät palvelulupaukset esim. koulutuksen saatavuuden suhteen Yrityspalvelujen ydinpalvelut voidaan jakaa neljään osaan: YRITYSNEUVONTAPALVELUT - alkavien, toimivien ja tänne haluavien yritysten neuvonta perustamis-, kasvu- ja investointiasioissa INFRAAN LIITTYVÄT PALVELUT - kaavoitus ja tonttiasiat - rakennus-, ympäristö-, vesi- ja jäteluvat - liikennemuotojen, auto, juna ja lentoliikenne edistäminen ja tarkoituksen mukainen palvelutason turvaaminen. Lentoliikenteen tukirahat eivät kuitenkaan kuulu yrityspalvelujen budjettiin - julkisen liikenteen järjestelyt - laajakaistayhteydet koko Uuden Savonlinnan alueella - Parikkalan rajanylityspaikan edistäminen TYÖVOIMAAN LIITTYVÄT PALVELUT - osaavan työvoiman saanti yritysten tarpeiden mukaan, - paluumuuttajille sijoittumis- ja neuvontapalvelu - yrityselämälähtöinen ja ketterä toteutustapa, osaamisesta vahvuus investointimarkkinoinnissa, pyrkimys yritysten tarpeisiin perustuvaan koulutuksen toteuttamiseen - venäjän kielen opetusta systemaattisesti lisättävä TOIMIALAKOHTAISET KEHITTÄMIS-, MARKKINOINTI- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT - keskitetty hankehallinnointi, esim. matkailumarkkinointi - Venäjän kaupan asiamies edistää yritysten toimintaa Pietarissa ja lähialueilla - kutsuu kokoon toimialayritysverkostoja - kutsuu kokoon alihankintaverkostoja, pitää yllä niiden rekisteriä ja välittää toimeksiantoja alueen yritysten kesken YRITYSPALVELUIDEN TOTEUTTAMISPERIAATTEET yrityspalveluja hoitavat asiantuntevat ihmiset joilla on valtuudet ja tahto toteuttaa yllä mainittuja ydinpalveluja yrityspalveluilla on oltava riittävät rahalliset ja henkilöresurssit joita se itsenäisesti hallinnoi toiminnot organisoidaan notkeaksi ja joustavaksi yritykset saavat palvelut yhdeltä luukulta palveluille määritetään määräajat palveluille määritetään laatutakuu asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti realistisilla mittareilla yritysvaikutusten arviointia toteutetaan päätöksenteossa

4 4 (7) YRITYSPALVELUIDEN ORGANISOINTI Yrityspalvelutoiminnan johtamisesta ja koordinoinnista vastaa kaupungin organisaation kuuluva Yrityspalveluyksikkö, joka vastaa yrityspalveluiden kokonaisuuden toteuttamisesta elinkeinojohtajan johdolla. Alla on tarkempi kuvaus tehtävistä. Yrityspalveluyksikkö kuuluu kaupungin prosessiorganisaatioon hoitaen kaupungin hallintoon selkeästi kuuluvat toimet kuten liikenneasiat ja tekniseen toimialaan kuuluvat toiminnot sekä kaikki suuret lobbausta vaativat hankkeet. Yrityksille tarjottavat peruspalvelut hankitaan Savonlinnan Yrityspalvelut Oy kehittämisyhtiöltä. Asiakkaat eli yritykset saavat kaikki ydinpalvelut yhdeltä luukulta, jonka tarjoaa Savonlinnan Yrityspalvelut Oy. Yritystilojen hallinnointi keskitetään Savonlinnan Yritystilat Oy:lle. Kaikki tällä hetkellä pirstallaan olevat ammatti- ja täydennyskoulutukset keskitetään Osaaminen Oy:n. Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviot ja tavoitteet hyväksyy tulosalueiden budjetit Kaupunginhallitus esittelee valtuustolle yrityspalvelujen budjetin käsittelee suuret hankkeet, jotka eivät sisälly budjettiin Kaupunginjohtaja johtaa elinkeinojen kehittämistoimintaa johtajasopimuksen mukaisesti osallistuu itse tai nimeää henkilöt toimimaan operatiivisten yhtiöiden hallituksissa esittelee asiat kaupunginhallitukselle Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta elinkeinotoimintaa ohjaava elin toimii elinkeinoelämän, maaseutuyrittäjien ja kuntapäättäjien yhteistyöfoorumina antaa lausuntoja yritysvaikutusten arvioimiseksi maankäyttöön, kaavoitukseen ja elinkeinopoliittisesti merkittävissä asioissa edustettuna neuvottelukunnassa on: yrittäjäjärjestöt, kauppakamari, MTK, kaupungin hallituksen ja valtuuston puheenjohtajistot yrityspalveluyksikkö valmistelee asiat Yrityspalveluyksikkö osa kaupungin asiakaslähtöistä prosessiorganisaatiota koordinoi ja johtaa elinkeinostrategiaa yritysvaikutusten arviointi maankäyttöön, kaavoitukseen ja elinkeinopoliittisesti asioissa vastaa elinkeinostrategialle asetettujen tavoitteiden ja budjetin toteutumisesta Projektinhoitovastuu ja lobbaus suurimmissa infra- hankkeissa esim. lentovuorot, tie- ja väylähankkeet, Parikkalan rajanylityspaikka jne. toimintaa johtaa elinkeinojohtaja yksikköön kuuluvat: Savonlinnan Yrityspalvelut Oy, kehitysyhtiö joka hoitaa kaikki yhteydet asiakkaiden ja yrityspalveluyksikön välillä Savonlinnan Yritystilat Oy, kiinteistöyhtiö joka järjestetään lain vaatimalla tavalla Osaaminen Oy, yhtiö johon keskitetään ammatillinen koulutus, aikuiskoulutus, nuorien työllistämishankkeet jne. Teknisen toimialan yritystonttien kaavoitus, tonttiasiat, jäteasiat, vesiluvat, tieverkostot, jne. Savonlinnan Yrityspalvelut Oy toteuttaa kaupungin elinkeinopoliittisia hankkeita

5 5 (7) hoitaa kaikki päivittäiset yhden luukun kontaktit asiakkaisiin hoitaa asiat virkamiehien kanssa asiakkaan puolesta yhtiöllä on vastuullinen johtaja ja mandaatti toteuttaa asetettuja tavoitteita yhtiöllä on aktiivinen ja asiantunteva hallitus, joka koostuu elinkeinojohtajasta, yhtiön toimitusjohtajasta ja elinkeinoelämän edustajista vuorovaikutus elinkeinoelämän kanssa systemaattista ja ennakoivaa kaupungin kanssa pitkäjänteinen (3-5v) sopimus palveluiden tuottamisesta isojen hankkeiden vaatimat resurssit päätetään tapauskohtaisesti ja tarvittaessa ostetaan palveluna muualta TOTEUTUSTAPA

6 6 (7) KEHITYSYHTIÖMALLIN PUOLESTA PUHUVAT SEURAAVAT ASIAT: ASIAKKAAT TOIVOVAT UUDENLAISTA ASENNETTA JA YHTEISTYÖTÄ kaikki Savonlinnan seudun yrittäjä-järjestöt ovat asiantuntemukseensa perustuen laajalla rintamalla sitä mieltä että kehitysyhtiö on toimivin malli yrittäjät toivovat perusteellista muutosta kaupungin asenteeseen ja henkeen yrittäjiä koskevissa asioissa- holhoamisen tilalle yhteistyö Asiakaspalvelua hoitaa yritysten tarpeita ymmärtävä organisaatio, Savonlinnan Yrityspalvelut Oy Pitkäjänteinen suunnittelu 5 vuotta eteenpäin, ei poliittinen pelinappula Kehitysyhtiöpohjainen malli houkuttelee paremmin ulkopuolisia yrityksiä KEHITYSYHTIÖ TOIMII NOTKEAMMIN JA TEHOKKAAMMIN Selkeä yksi palveluluukku yrittäjille päin = Savonlinnan Yrityspalvelut Oy Yrittäjähenkinen toimintatapa on joustava ja kustannustehokas samalla rahalla saa enemmän Yrityspalveluissa olennaisinta on palvelukyky ja palvelun laatu, ei hierarkiatasojen määrä Päätökset tehdään organisaatiossa matalalla tasolla- notkeaa kuten pienissä kunnissa Yrityssalaisuuksien säilytys on helpompaa Kehitysyhtiö voi myydä palvelujaan myös muille kunnille, mikä ei prosessimallissa ole mahdollista KÄYTTÖÖNOTTO ON NOPEAA JA RISKITTÖMÄMPÄÄ Kotimainen kuntien välinen kilpailutilanne ja globaali kehitys etenevät vääjäämättömästi eikä Savonlinnan seudulla ole varaa odotella Nykyinen kuntayhtymän yrityspalvelu on toiminut saman suuntaisella tavalla ja saadaan pienellä muutostyöllä kehitysyhtiössä vielä tehokkaammaksi Uusi prosessimalli on kokeilematon riski; yrittäjät ja monet kunnallishallinnon asiantuntijat epäilevät sen käyntiin ajon vievän vähintään 3-5 vuotta ei ole ristiriidassa yhdistymissopimuksen kanssa- elinkeinotoimi kuuluu edelleenkin kokonaan kaupungin omistukseen ja toiminnasta vastaa viime kädessä virkamiesvastuullaan kaupunginjohtaja tilaaja-tuottaja-malli noudattaa hyvää hallintotapaa

7 7 (7) KEHITYSYHTIÖ TOIMINTAMALLINA SEKES ry:n (Suomen Kehittämisyhteisöt ry) hallituksen jäsenet ovat pyynnöstä vastanneet kysymykseen: Miksi kehitysyhtiö elinkeinotoiminnan organisointimallina? Kysymykseen vastasivat: Vasek Oy Vaasasta, Cursor Oy Kotkasta, Ylä-Savon Kehitys Oy ja Rovaniemen Kehitys Oy Yhtiömuotoinen toimintatapa antaa mahdollisuuden hyvää hallintotapaa noudattaen tehokkaasti hoitaa päätehtäviä: elinkeinoneuvonta/yrityspalvelut, alue/- ja toimialakehittäminen sekä seutuviestintä/markkinointi. Yhtiömuotoinen toiminta: - tuo selkeän vastuullisen mallin toteuttaa kehittämistoimintaa - antaa joustavuutta kunnalliseen toimintaan verrattuna - mahdollistaa osaamisen rekrytoinnin muita malleja paremmin - mahdollistaa toiminnallisen selkeyden; omistus, hallinto, operatiivinen toiminta omiaan joilla omat roolit, valta ja vastuut - tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden asettaminen ja seuranta helppoa - laajentaa rahoitusmahdollisuuksia (osittain myös kaventaa) - lisää sitoutumista ja vastuullisuutta Yritysverkostojen kehittäminen onnistuu paremmin (yritykset ovat verkottuneet yli kuntarajojen), kunta ei voi luontevasti (eikä mahdollista) toimia Tekes-rahoituksen hakijana tai koordinaattorina yritysryhmähankkeissa, kehittämisyhtiö mahdollistaa yrittäjien osallistumisen elinkeinopolitiikkaa koskevaan päätöksenteon eli yrittäjien edustajat ovat mukana yhtiön hallituksessa. Tämä vuorovaikutus parantaa alueen elinkeinoilmastoa. Valtakunnan tason verkostoituminen resurssien turvaamiseksi tulevaisuudessa. Toiminnan ammattimaisuus ja pitkäjännitteisyys. Lisäksi yrityssalaisuuden osalta päätökset asioiden julkistamisesta ovat asiakkailla kun taas julkisella puolella virkamiehiä velvoittaa asioista tiedottaminen Tärkein asia on ajatella asiakasta ja tarvetta, elinkeinoelämän kehittämistä, toimintaedellytysten turvaamista yrityksille/yrittäjille sekä kriittisiä menestystekijöitä ja niiden kehittämistä (logistiikka, työvoiman saatavuuden, koulutuksen yms. turvaaminen). Tässä myös seutuviestintä, brändäys alueen houkuttelevuuden lisäämiseksi/turvaamiseksi tärkeää. Kunnallispolitiikka ja virkamiehet ajattelevat usein vain sitä omaa asemaansa, eivätkä toimi ketterästi yritysmaailmassa. Yhtiömuotoinen toimintatapa antaa mahdollisuuden hyvää hallintotapaa noudattaen tehokkaasti hoitaa päätehtäviä: elinkeinoneuvonta/yrityspalvelut, alue/- ja toimialakehittäminen sekä seutuviestintä/markkinointi.