Mikkelin kaupungin virastotalo, kokoushuone 3 (3. krs) 54 Vesiliikelaitoksen Johtokunnan opintomatka Sveitsiin

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) Aika , klo 16:30-17:40 Paikka Mikkelin kaupungin virastotalo, kokoushuone 3 (3. krs) Käsitellyt asiat 51 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 52 Pöytäkirjan tarkastus 53 Ilmoitusasiat 54 Vesiliikelaitoksen Johtokunnan opintomatka Sveitsiin 55 Konserniohje 56 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Lisäpykälät 57 Oikaisuvaatimus koskien Mikkelin Vesilaitoksen johtajan päätöstä (MliDno )

2 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) Saapuvilla olleet jäsenet Tapani Korhonen, puheenjohtaja Helena Partanen, 1. varapuheenjohtaja Aija Himanen Ari Kuikka Merja Toijonen Nina Kontulainen, saapui 17:22 Päivi Härkönen Timo Suomela Muut saapuvilla olleet Helena K. Hänninen, taloussuunnittelija, sihteeri Kati Kähkönen, kaupunginhallituksen jäsen Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja, esittelijä Poissa Jorma Hartikainen Allekirjoitukset Tapani Korhonen Puheenjohtaja Helena Hänninen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helena Partanen Merja Toijonen Pöytäkirjan nähtävänäolo Vesiliikelaitoksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja nähtävänä vesilaitoksen toimistossa Mannerheimintie 1 (Matkakeskus, 2. kerros) Taloussuunnittelija Helena Hänninen

3 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) 51 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Esittelijä: Tapani Korhonen Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Hyväksyttiin.

4 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) 52 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Tapani Korhonen Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Helena Partanen ja Merja Toijonen. Päätös Hyväksyttiin.

5 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) 53 Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen päätös 359/ ; Otto-oikeus/lautakuntien/ viranhaltijoiden päätökset. Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunnan kokous Ehdotus Esittelijä: Tapani Korhonen Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

6 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) 54 Vesiliikelaitoksen Johtokunnan opintomatka Sveitsiin MliDno Valmistelija / lisätiedot: Reijo Turkki reijo.turkki@mikkeli.fi Liitteet 1 Ohjelma draft - Svetsi lokakuu2016_ _liite jtk.pdf Mikkeliin rakennetaan uuteen MBR-tekniikkaan perustuvaa jätevedenpuhdistamo Metsä-Sairilan alueelle. Uuden puhdistamon puhdistusteho tulee olemaan huomattavasti perinteistä prosessiratkaisua parempi kiintoaineen, orgaanisen aineen sekä ravinteiden osalta. Metsä- Sairilan uuden puhdistamon koelinjojen vettä on tarkoitus kierrättää Eco- Sairilan alueelle paikallisesti erilaisiin käyttökohteisiin. Viimeisten vuosikymmenien aikana on enenevässä määrin alettu kiinnittää huomiota jäteveden sisältämien ravinteiden lisäksi myös sen sisältämiin haitallisiin aineisiin. Sveitsissä ja muualla Euroopassa viime aikoina toteutettujen laitosten prosessiin on joissain tapauksissa jouduttu lisäämään useita erilaisia prosessiyksiköitä haitta-aineiden monipuolisen poiston varmistamiseksi. Näin puhdistettu jätevesi on kaikilta osin huomattavasti puhtaampaa kuin perinteisesti käsitelty jätevesi, jopa siinä määrin että sille on löydettävissä useita soveltuvia käyttökohteita. Käyttämällä tehokkaasti puhdistettua jätevettä uudelleen voidaan vähentää resurssien kulutusta ja energiantarvetta, joka kulutettaisiin muuten vastaavan vesimäärän käsittelemiseksi ja pumppaamiseksi muusta vesilähteestä. Johtokunta tekee tutustumismatkan uuden teknologina jätevesipuhdistamoihin Sveitsin Zürihiin ja Zermatiin. Tutustumiskohteina on myös Ewagin tutkimuslaitos Zürihissä. Matkaohjelma on liitteenä (LIITE). Ehdotus Esittelijä: Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja Johtokunta tekee opintomatkan Sveitsin MBR laitoksille ja Ewagin tutkimuslaitokselle Matkalle osallistuvat Tapani Korhonen, Helena Partanen, Aija Himanen, Ari Kuikka, Jorma Hartikainen, Timo Suomela ja Nina Kontulainen. Matka-ajalta maksetaan palkkiosäännön mukaiset kulut ja korvaukset. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Asianosaiset, vesilaitos, kaupunginhallitus

7 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) Kaupunginhallitus, 146, Kaupunginvaltuusto, 57, Vesiliikelaitoksen johtokunta, 55, Konserniohje MliDno Kaupunginhallitus, , 146 Liitteet 1 Liite Konserniohjeluonnos Kaupunginhallitus Valmistelijat talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, puh , konsernitarkastaja Juha Vuorela, puh ja kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen, puh Omistajapolitiikka muodostuu omistajastrategian valinnasta ja omistukseen liittyvän määräysvallan käyttöön perustuvasta konserniohjauksesta. Mikkelin kaupunki laatii kevään 2015 aikana omistajapolitiikkansa ja sen osana on nyt päivitetty konserniohje. Mikkelin kaupunki on siirtänyt osan palvelutuotantoaan yhteisöille, jotka kaupunki omistaa kokonaan itse tai yhdessä muiden tahojen kanssa. Yhteisöt toimivat pääasiassa joko osakeyhtiönä tai kuntayhtyminä. Tämän lisäksi kaupungilla on omistusta alueen kehittämisen ja elinkeinostrategian kannalta merkittävissä yhtiöissä ja muissa yhteisöissä. Kaupungin omistamisen lähtökohtana on aina kaupungin kehittämistavoitteet ja palvelustrategia. Kaupunkia johdetaan konsernitasoisesti. Konserniohjeella varmistetaan valtuuston tytäryhteisölle asettamien tavoitteiden omistajapoliittisten linjauksien sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutus sekä määritellään, miten konsernin tytäryhteisöjen ohjaus, seuranta, raportointi ja valvonta on järjestetty kaupungin toimesta. Uudistetulla konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämisen, kaupungin yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konserniohjeen ennakkolupamenettelyä on kirkastettu. Ne konserniyhtiöiden ratkaisut, joilla on olennaista vaikutusta koko konsernin taloudelliseen tilaan tai muutoin esim. riskeihin, valmistelee konserniohjausryhmä kaupunginjohtajan tai kaupunginhallituksen konsernijaoksen päätettäviksi. Kuntalain ( /365) 13 :n mukaan valtuuston tehtävänä on päättää kunnan toiminnan ja talouden keskeisten tavoitteiden lisäksi myös kuntakonsernin toiminnan ja tavoitteiden keskeisistä tavoitteista, konserniohjausken periaatteista sekä kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteista. Valtuusto hyväksyy myös yleensä konserniohjeet, vaikka asiasta ei olekaan kuntalaissa säädetty. Mikkelin kaupungin valtuusto on hyväksynyt konserniohjeen Kaupunginhallitus on lisäksi ( ) nimennyt kullekin yhtiölle johtoryhmästä valvonta- ja seurantavastuuhenkilöt, joka on pääsääntöisesti

8 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) ollut asianomaisen toimialan vastaava toimialajohtaja kaupungin puolelta, kaupunginjohtaja tai talousjohtaja. Nyt päivitettyyn konserniohjeeseen on tehty tarkennuksia, joilla on kirkastettu koko kuntakonsernin kanalta talouden ja riskien hallinnan. Tehokas johtamis- ja hallintojärjestelmä edellyttää yhteisön johdon, tilintarkastajien ja omistajien kiinteää vuorovaikutusta. Tytäryhteisön on ennakkoon hankittava konsernijohdon suostumus seuraavissa asioissa 1) liiketoiminnan merkittävä tai poikkeuksellinen laajentaminen 2) merkittävä tai poikkeuksellinen investointi 3) yhtiöjärjestyksen muuttaminen 4) osakeanti tai muu pääomarakenteen muuttaminen 5) liiketoiminnan myyminen tai muu olennainen liiketoiminnan uudelleenjärjestely, mukaan lukien merkittävät kiinteän omaisuuden järjestelyt 6) lainanotto tai vakuuden antaminen 7) hakeutuminen selvitystilaan tai konkurssiin 8) tuloksen käsittely ennen yhteisön hallituksen tilinpäätöskäsittelyä 9) vaikutuksiltaan merkittävän oikeudellisen prosessin aloittaminen 10) toimitusjohtajan valinta ja palkkaus sekä toimitusjohtajalle maksettavat muut taloudelliset etuudet 11) tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muutokset tulospalkkiojärjestelmässä 12) yhtiön tulokseen, pääomaan tuotto tai riskiin muuten olennaisesti vaikuttava tapahtuma 13) rahoitusrakenteen merkittävät muutokset Ennakkoluvan käsittelee ja luvan myöntää kaupunginhallituksen jaosto. Hyväksyttyjä konserniohjeita noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä, yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä muuta johdu. Konserniohjeeseen perustuvien yksittäisten ohjeiden ollessa ristiriidassa yhteisöä koskevien säännösten, kuten yhteisötai kirjanpitolainsäädännön tai muun pakottavan lainsäädännön kanssa, noudatetaan voimassa olevaa pakottavaa lainsäädäntöä. Konserniohje ei muuta tytäryhteisöjen tai osakkuusyhteisöjen johdon oikeudellista asemaa tai vastuuta. Käyttäessään omistajaohjausta kaupunki ottaa huomioon kutakin yhteisöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyvän yhteisön omistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Omistajaohjausta ei käytetä siten, että yhteisön päätös tai toimenpide on omiaan tuottamaan yhteisön toiselle omistajalle tai muulle

9 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) epäoikeutettua etua yhteisön tai yhteisön toisen omistajan kustannuksella (yhdenvertaisuusperiaate). Merkittävimpiä tytäryhteisöjä on kuultu konserniohjeluonnoksen johdosta. Tytäryhteisöjen kommentit esitellään kokouksessa. Valtuuston hyväksymisen jälkeen konserniohje lähetetään käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi yhteisöjen hallituksille tai vastaaville toimielimille. Tultuaan hyväksytyksi konserniohje sitoo yhteisöjä. Konserniohje Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se 1. hyväksyy liitteen mukaisen konserniohjeen 2. oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan konserniohjetta täydentävät soveltamisohjeet Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen ja kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen selostivat asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuusto Konserniohje Liite Ehdotus: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto 1. hyväksyy liitteen mukaisen konserniohjeen 2. oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan konserniohjetta täydentävät soveltamisohjeet. Päätös: Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Heikki Nykänen esitti mm. valtuutettujen Raimo Heinäsen, Markku Turkian ja Juhani Oksmanin kannattamana, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uuteen valmisteluun, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 15 jaa-ääntä ja 40 ei-ääntä sekä 1 tyhjä ääni. Poissa 3. Puheenjohtaja totesi, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Merkitään, että varavaltuutettu Pekka Heikkilä poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen selosti asiaa kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallitus Valmistelija / lisätiedot:

10 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) Aleksi Paananen Kuntalain 410/ mukaan konserniohjetta sovelletaan kunnan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen. Konserniohjeessa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1. kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja ohjauksesta; 2. konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä; 3. tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta; 4. velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa; 5. konsernin sisäisistä palveluista; 6. kunnan tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanosta ja nimittämisestä; 7. kunnan tytäryhteisöjen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta. Kuntaliiton konserniohjetta koskevan ohjeistuksen mukaan kunnan on tarkoituksenmukaista selvittää ainakin merkittävien tytäryhtiöidensä hallitusten alustavat näkemykset suunniteltuun konserniohjeeseen ennen konserniohjeiden hyväksymistä kunnanvaltuustossa. Lisäksi ennen konserniohjeen käsittelyä ja hyväksymistä yhtiökokouksessa ja yhteisön hallituksissa on selvitettävä, ettei konserniohje ole ristiriidassa yhteisöä koskevan pakottavan lainsäädännön tai voimassa olevien yhteisön sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen kanssa. Kunnan ennakkokäsityksen hankkiminen on konsernijohdon keino ohjata ja valvoa konserniin kuuluvan tytäryhteisön toimintaa ja taloutta. Periaatteessa jokainen tytäryhteisön hallituksen jäsen toimii hallituksessa yksilövastuullisesti ja häntä ohjaa siinä tehtävässä vain yhtiön etu. Käytännössä tytäryhteisön hallitus edustaa kuitenkin samalla konsernin johtoa ja omistajaa yhteisön hallinnossa ja hallituksen toiminta on siten osa omistajaohjausta. Ennakkokäsityksen hankkimisessa ei ole kyse yhteisön sisäisen päätöksenteon tai yhteisöä koskevan lain mukaisen toimitusjohtajan tai hallituksen vastuun siirtämistä konsernijohdolle tai oikeudellisen yhteisvastuun synnyttämistä yhteisön toimielimen päätöksestä ennakkokäsityksen antaneen kanssa. Lopullinen päätösvalta ja vastuu on ennakkokäsitystä edellyttävästä asiasta aina yhteisön omalla päätöksentekoelimellä. Konserniohjeessa on täsmennetty ja taustoitettu laajemmin muun muassa tietojensaantioikeutta ja tiedonantovelvollisuutta koskevia pykäliä. Ennakkokäsityksen pyytäminen ja tiedonantovelvollisuus koskee merkittäviä tapahtumia. Asioiden merkittävyyden arvioinnissa voidaan hyödyntää kaupunginjohtajan, konserniohjausryhmän tai konsernivastuuhenkilön konsultaatiota. Konserniohje valmisteltiin uudelleen ja valmisteluun otettiin mukaan konserniyhtiöitä, viranhaltijoita sekä luottamushenkilöitä. Konserniohjeluonnosta ovat päässeet kommentoimaan keskeisten konserniyhtiöiden hallituksen puheenjohtajat ja toimitusjohtajat sekä valtuustoryhmien puheenjohtajat. Ohjeluonnokseen on pyydetty myös kaupungin tilintarkastajan kanta.

11 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) Konserniohjetta sovelletaan tytäryhteisöissä siltä osin, kuin se ei aiheuta ristiriitaa erityislain-säädännön (esim. osakeyhtiölaki, säätiölaki, kirjanpitolaki, laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja aravalaki) kanssa. Konserniohje merkitään tiedoksi tai hyväksytään tytäryhteisön hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä. Osakkuusyhteisöissä konserniohjetta noudatetaan kaupungin päätäntävallan asettamissa rajoissa. Omistajaohjauksessa korostetaan avoimuutta ja rakentavaa yhteistyötä kaupungin ja tytäryhteisöjen välillä. Konserniohjeluonnos on esityslistan liitteenä Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se 1. hyväksyy liitteen mukaisen konserniohjeen 2. oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan konserniohjetta täydentävät soveltamisohjeet. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että konsernitarkastaja Aleksi Paananen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuusto, , 57 Liitteet 1 Liite kv Konserniohje Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto 1. hyväksyy liitteen mukaisen konserniohjeen 2. oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan konserniohjetta täydentävät soveltamisohjeet. Päätös Hyväksyttiin. Vesiliikelaitoksen johtokunta, , 55 Valmistelija / lisätiedot: Reijo Turkki

12 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) Liitteet 1 Konserniohje 2016_jtk pdf 2 Hankintasääntö_jtk pdf 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje_jtk pdf Mikkelin kaupungin Konserniohje, Hankintasääntö ja Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje sekä sisäisen tarkastuksen toimintaohje Konserniohje Konserniohje valmisteltiin konserniyhtiöiden, viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden yhteistyönä. Konserniohjeluonnosta ovat päässeet kommentoimaan keskeisten konserniyhtiöiden hallituksen puheenjohtajat ja toimitusjohtajat sekä valtuustoryhmien puheenjohtajat. Ohjeluonnokseen on pyydetty myös kaupungin tilintarkastajan kanta. Konserniohjetta sovelletaan tytäryhteisöissä siltä osin, kuin se ei aiheuta ristiriitaa erityislain-säädännön (esim. osakeyhtiölaki, säätiölaki, kirjanpitolaki, laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja aravalaki) kanssa. Omistajaohjauksessa korostetaan avoimuutta ja rakentavaa yhteistyötä kaupungin ja tytäryhteisöjen välillä. Hankintasääntö Mikkelin kaupunginhallitus käsitteli SDP:n valtuustoryhmän kirjallista kysymystä koskien hankintaperiaatteiden ja hankintakriteerien toteutumisen ohjausta ja valvontaa tarjouspyynnöissä sekä hankintasopimuksissa. Samassa yhteydessä päätettiin, että "Kaupunginhallitus aloittaa valmistelemaan hankintasäännön muuttamista siten, että taloudellisesti merkittävistä tarjouspyynnöistä ja niiden sisällöistä päätetään etukäteen toimielimissä." Hankintapalvelut on tehnyt KH hyväksyttyyn hankintasääntöön tarvittavat muutokset. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje sekä sisäisen tarkastuksen toimintaohje Mikkelin kaupunginhallitus on hyväksynyt sisäisenvalvonnan ohjeen ja sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen. Kuntalakiin (325/2012) on lisätty säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta, jotka tulivat voimaan vuonna Tästä johtuen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje uusittiin (KH ). Vuoden 2009 ohjeita ei vuoden 2014 ohjeilla kumottu, joten päällekkäisyyksien poistamiseksi kaupunginhallitus hyväksyi päivitetyn ohjeen, jolla vanhat ohjeet kumottiin. Samalla päivitettiin sisäisen tarkastuksen toimintaohje, johon on lisätty konsernitarkastajan tehtävänkuvaus ja täsmennetty tarkastusta koskevaa tietojensaantioikeutta. Ehdotus

13 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) Esittelijä: Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja Johtokunta merkitsee tiedoksi seuraavat asiakirjat: Konserniohje , Hankintasääntö ja Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen sekä sisäisen tarkastuksen toimintaohje Vesilaitos huomioi hankinnoissaan vesihuoltopalvelun virheettömyyteen, toimintavarmuuteen ja häiriötilanteisiin liittyvät tekijät. Päätös Hyväksyttiin.

14 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) 56 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Vesiliikelaitoksen johtajan ja käyttöpäällikön päätökset edellisen kokouksen jälkeen. Käyttöpäällikkö 13 Anttola Tiilisaari jätevedenpumppaamo, sähkö- ja automaatiokeskuksen uusiminen, Mikkelin Vesilaitoksen keskusvalvomon, jäteveden- ja vedentuotantoon liittyvien rakennusten ilmanvaihtokoneiden vuosihuoltosopimus, Nosturin hankinta Nissan Navara hyötyajoneuvoon, Ristiinan jätevedenpuhdistamo koneellisen liukoportin hankinta, Varautumissuunnittelun ja varautumisen kehittäminen pilottiprojektina, Vesilaitoksen johtaja 1 Vahingonkorvausvaatimus, vesivahinko Anttolan ravintola Poiju, Anttolan vesilaitoksen katto, hankintapäätös, Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon työnaikainen louhintasuunnittelu, Ilmo Kontinen, vesilasku Akkavuorenkatu 5, Ehdotus Esittelijä: Tapani Korhonen Koska vesilaitoksen johtajan ja käyttöpäällikön päätösten pöytäkirjoissa ei ole havaittavissa sellaista, joka on esteenä päätösten toimeenpanolle, johtokunta sallii päätösten toimeenpanon. Päätös Hyväksyttiin.

15 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) 57 Oikaisuvaatimus koskien Mikkelin Vesilaitoksen johtajan päätöstä (MliDno ) MliDno Valmistelija / lisätiedot: Reijo Turkki reijo.turkki@mikkeli.fi Liitteet 1 Oikaisuvaatimus Petäjistönkatu 27.pdf Oikaisuvaatimus koskien Mikkelin Vesilaitoksen johtajan päätöstä (MliDno ) Joonas Tuominen, joka edustaa Maija Tuomista, on tehnyt Vesiliikelaitoksen johtokunnalle oikaisuvaatimuksen Vesilaitoksen johtajan päätöksestä 7/ , jolla ei ole kohtuullistettu kiinteistön Petäjistönkatu 27 vesilaskutusta. Tuomisella on muutoksenhakuoikeus päätökseen ja oikaisuvaatimus on tehty säädetyn määräajan puitteissa. Oikaisuvaatimuksessa vesiliittymän haltija vaatii ensisijaisesti, että Mikkelin Vesilaitoksen johtajan päätös (MliDno ) kumotaan ja että Alisa Kubanovalta maksamatta jääneitä vesilaskuja ei peritä Maija Tuomiselta. Toissijaisesti liittymän haltija vaatii, että laskujen loppusummaa tulee kohtuullistaa niin, että loppusaldoksi jää Maija Tuomisen osalta enintään 600 euroa. Sopimussuhde Kubanovan ja Vesilaitoksen välillä Vesiliittymän haltija katsoo ensisijaisesti, että Vesilaitoksen ja Kubanovan välille on muodostunut alkaen voimassa olleiden sopimusehtojen mukainen sopimussuhde Kubanovan muutettua asumaan Petäjistönkatu 27 kiinteistöön syksyllä Perusteluina todetaan että sopimusoikeudessa katsotaan vakiintuneesti, että kahden osapuolen välille voi muodostua sopimus ilman, että varsinaista sopimusta tai sopimusasiakirjaa olisi tehty. Tämä on mahdollista, mikäli osapuolten tosiasiallinen toiminta viittaa sopimuksen olemassaoloon. Tällaisen nk. konkludenttisen sopimuksen olemassaolo voidaan todeta, mikäli osapuolten käyttäytyminen viittaa riittävän vahvasti sopimuksen olemassaoloon. Juha Tuominen on Maija Tuomisen puolesta ilmoittanut kiinteistön vuokrauksesta Vesilaitokselle , jolloin Maija Tuomisen on katsottava suostuneen sopimusehtojen 4 :ssä tarkoitetulla tavalla vesisopimuksen siirtämiseen Kubanovalle. Alisa Kubanova on muuttanut kiinteistöön yhdessä alivuokralaistensa kanssa sekä alkanut kuluttaa kiinteistöllä Vesilaitoksen toimittamaa vettä. Vesilaitos on lähettänyt Kubanovalle laskuja, jotka Kubanova on myös maksanut. Sen jälkeen kun laskut ovat jääneet maksamatta, 3 ( 5 ) Vesilaitos on ryhtynyt perimään laskuja Kubanovalta (eikä Maija Tuomiselta). Kubanova ei ole missään vaiheessa kiistänyt, etteivätkö laskut olisi oikeita, vaan vedonnut ainoastaan varattomuuteensa. Siten Maija Tuominen katsoo ensisijaisesti, että hänellä ei ole sopimusehtojen 5 :n mukaan vastuuta Kubanovan maksamattomista vesilaskuista, eikä laskuja voida näin ollen periä häneltä.

16 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) Oikaisuvaatimuksessaan vesiliittymän haltija katsoo että Vesilaitoksen ja Kubanovan välille on muodostunut alkaen voimassa olleiden sopimusehtojen mukainen sopimussuhde Kubanovan muutettua asumaan Petäjistönkatu 27 kiinteistöön syksyllä Vesihuoltolain 119/ , Sopimuksen tekeminen mainitaan: Sopimus kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitoksen verkostoon taikka laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämisestä on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten että sopimuksen sisältöä ei voida yksipuolisesti muuntaa ja että sopimus säilyy osapuolen saatavilla. Lain esitöissä mainitaan mm. että säännöksen sanamuodolla on pyritty siihen että sähköisesti tehdyllä sopimuksella olisi samat perusominaisuudet kuin kirjallisella sopimuksella eli, että sopimus säilyy sisällöltään muuttumattomana osapuolten saatavilla, jotta siihen voidaan tarvittaessa vedota. Liittymissopimuksen 4 mukaan Vesilaitos ei ole voinut tehdä sopimusta Kubanovan kanssa ilman liittyjän hyväksyntää. Vesilaitos on lähettänyt sopimusehtojen mukaisesti käyttösopimuksen allekirjoitettavaksi liittyjälle (Maija Tuominen) liittymissopimuksessa mainittuun postiosoitteeseen. Sopimus on lähetetty Maija Tuomiselle toisen kerran hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi , tuloksetta. Näin ollen Vesilaitos ei osaltaan ole missään vaiheessa hyväksynyt konkludenttista sopimusta Kubanovan kanssa tai osallistunut kyseisen kaltaisen sopimustilanteen syntymiseen. Oikaisuvaatimuksen mukaan käyttösopimus on syntynyt Alisa Kubanovan ja Vesilaitoksen välille Oikaisuvaatimuksessa ei kuitenkaan tuoda esille asianosaisen (Kubanova) kantaa tai osuutta esitettyyn käyttösopimusasiaan mm. sitä olisiko Kubanova mahdollisesti hyväksynyt sopimusta ja sopimusehtoja. Vesihuoltopalvelua ei voida tuottaa ilman Vesihuoltolaissa tarkoitettua kirjallista tai sähköistä sopimusta. Tällaisena sopimuksena on koko ajan ollut voimassa kiinteistön liittymissopimus nro 2870, päivätty Sopimuksen on allekirjoittanut liittyjän puolesta Maija Tuominen. Näin ollen oikaisuvaatimuksen hyväksyminen tarkoittaisi käytännössä sitä että Vesilaitos siirtäisi liittyjän (Maija Tuominen) käyttösopimukseen sisältyvät ehdot ja vastuut jälkikäteen kiinteistön vuokralaiseksi ilmoitetulle Alisa Kubanovalle ilman että Vesilaitoksella olisi tietoa siitä hyväksyisikö Kubanova kyseistä sopimusta. Yleisten sopimusehtojen kohdan 3.1 Vesihuollon sopimukset mukaan Vesilaitoksella on oikeus vedota asiakkaan kanssa tekemäänsä sopimukseen huolimatta siitä mitä liittyjä ja kiinteistön haltija ovat keskenään sopineet kiinteistön vesihuollosta. Näin ollen Vesilaitos on toiminut sopimusten mukaisesti eikä Vesilaitos vastaa vahingosta joka on syntynyt liittyjän ja vuokralaisen sopimuksesta. Vesilaitoksen huolimattomuus Asiassa on riidatonta, että Mikkelin Vesilaitos on tiennyt Maija Tuomisen vuokranneen Petäjistönkatu 27 kiinteistön Alisa Kubanovalle. Vaikka oikaisuvaatimuksenalaisessa päätöksessään Vesilaitoksen johtaja on katsonut,

17 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) että Vesilaitos on ollut sopimussuhteessa ainoastaan Maija Tuomisen (eikä Alisa Kubanovan) kanssa, Vesilaitos on kuitenkin lähettänyt vesimittarin luentapyynnöt sekä laskut Maija Tuomisen sijasta Alisa Kubanovalle osoitettuina. Maija Tuomiselle ei ole missään vaiheessa ilmoitettu, että kiinteistön vesi-mittarin lukemaa ei ole saatu koko sinä aikana, kun kiinteistö on ollut vuokrattu Kubanovalle. Jos Vesilaitos olisi toiminut huolellisesti toimittamalla mittarinluentapyynnöt englanninkielisinä Kubanovalle tai millä tahansa kielellä Maija Tuomiselle tai Juha Tuomiselle, Vesilaitoksen tasauslaskut olisivat olleet määrältään kohtuullisia ja Kubanovalla olisi ollut tosiasiallinen mahdollisuus periä alivuokralaistensa osuudet vesilaskuista todellisen kulutuksen mukaisesti. Kuten reklamaatiossa on todettu, Kubanova on ilmoittanut, että hän ei pysty yksin maksamaan Vesilaitoksen tasauslaskua ( ). Hänellä ei myöskään ole mahdollisuutta periä laskua alivuokralaisiltaan, koska vuosien aikana talossa on hänen mukaansa asunut eripituisia ajanjaksoja lukuisia Mikkelin Ammattikorkeakoulun venäläistaustaisia opiskelijoita ja vaihto-opiskelijoita, joilta on mahdotonta periä vesilaskuja jälkikäteen. Vesilaitokselle on ilmoitettu (Juha Tuominen) vuokralaisesta ja vesilaskutuksen siirrosta Alisa Kubanovalle Sopimuksen mukaan Vesilaitos tarkistaa asiakkaan pyynnöstä arvioituun kulutukseen perustuvaa laskutusta, kun arviolaskutukseen perustana olevissa olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai tarkastamiseen on muuten perusteltua syytä. Vuokralaisesta ilmoittamisen yhteydessä Juha Tuominen ei esittänyt muutosta kiinteistön arviolaskutukseen. Laskutusyhteyden muutos tarkoittaa käytännössä mm. sitä että laskutusperusteena käytettävä vedenkulutustieto (mittarinluentakortti) selvitetään laskun maksajalta, tässä tapauksessa Kubanovalta. Näin ollen Kubanova laskun maksajana olisi voinut tarkastaa laskuun merkityn ja laskutusperusteena käytettävän vedenkulutusarvion vastaavan hänen mittariluentakortissa ilmoittamaansa kulutustietoa. Yleisten sopimusehtojen, kohdan 5.4 mukaan, asiakkaan tulee toimittaa laskutusta varten tarvittavat lukematiedot laitoksen määrääminä aikoina. Ellei mittarilukemaa ole toimitettu määräajassa tai luennasta ole erikseen toisin sovittu laitoksen kanssa, laitoksella on oikeus suorittaa laskutus arvion perusteella tai periä palvelumaksuhinnaston mukainen korvaus suorittamastaan luennasta. Asiakas on velvollinen pyydettäessä ilmoittamaan vesilaitokselle vedenkulutusta koskevia tietoja ja sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat vedentoimitukseen sekä ilmoittamaan tai sallimaan vesilaitoksen ilmoittaa erilliselle viemärilaitokselle liittyjän vedenkulutuksen määrän. Lisäksi Vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen, kohdassa 6.1 Laskutus, mukaan Vesilaitos laskuttaa asiakasta vähintään kerran vuodessa. Vesilaitos on oikeutettu laskuttamaan käyttömaksut vesimittarin luennan perusteella edellisiin laskutuskausiin tai arviointiin perustuvina erinä, jolloin lopullinen maksu määrätään mittarin luennassa todetun tai laitoksen pyynnöstä tapahtuneen, asiakkaan ilmoittaman mittariluennan perusteella. Vesilaitos hyvittää asiakkaalle liikaa maksetun ja lisäveloittaa puuttuvan määrän. Koska asiakas ei ole toimittanut lukematietoja Vesilaitoksen määrääminä aikoina tai pyytänyt muutosta arviolaskutukseen on Vesilaitos laskuttanut asiakasta sopimuksen mukaisesti tiedossa olevan arvion perusteella. Näin ollen Vesilaitos on toiminut mittariluku- ja laskutusasiassa sopimusten mukaisesti.

18 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) Vesilaitoksen lojaliteettivelvollisuuden vastainen toiminta Sopimusoikeudessa katsotaan vakiintuneesti, että sopimusosapuolia koskee sopimussuhteessa niin sanottu lojaliteettivelvollisuus, jonka perusteella sopimusosapuolen on otettava huomioon myös toisen osapuolen edut ja oikeudet. Lojaliteettivelvollisuus korostuu varsinkin vesisopimuksen kaltaisissa pitkäaikaisissa kestosopimuksissa, joissa sopimussuhteen toimiminen vaatii sopimusosapuolilta jatkuvaa huolehtimisista myös toisen osapuolen eduista. Mikkelin Vesilaitos toimii vedenjakelun osalta monopoliasemassa Mikkelin kaupungin alueella. Vesilaitoksen asemaan ns. luonnollisena monopolina kuuluu elimellisenä osana se, että Vesilaitos joutuu toiminnassaan sopimussuhteisiin myös normaalia heikommassa asemassa esimerkiksi ikänsä tai kielitaidottomuutensa takia olevien henkilöiden kanssa. Tällaisissa tilanteissa Vesilaitoksen lojaliteettivelvollisuus sopimuskumppania kohtaan korostuu entisestään. Oikaisuvaatimuksenalaisessa Vesilaitoksen johtajan päätöksessä on todettu, että Vesilaitokselle ei ole tullut tietoa asiakkaan osoitteenmuutoksesta eikä Vesilaitoksen vastuulla ole asuinpaikan vaihtoon liittyvät postin osoitteenmuutosasiat. Tältä osin liittymän haltija toteaa, että Petäjistönkatu 27 osoitteessa sijaitsee yhden asunnon käsittävä omakotitalo, jossa Maija Tuominen asui aiemmin itse. Tämä ilmenee myös Vesilaitoksen kanssa tehdystä päivätystä sopimuksesta, jossa on kiinteistön osalta todettu rakennuksen käyttötarkoituksen olevan "ASUINRAKENNUS" ja rakennustyypin "YHDEN PERHEEN OMAKOTI". Vesiliittymän haltija katsoo, että tilanteessa, jossa Vesilaitos ei ylläpidä asiakasrekisteriään väestötietojen perusteella, Vesilaitoksen ei tulisi vuokraustiedon saatuaan olettaa, että liittymän haltijan osoite säilyy samassa osoitteessa. Sen sijaan Vesilaitoksen tulisi lojaliteettivelvoitteensa mukaisesti pyrkiä varmistamaan, että muuttuuko liittymän haltijan osoite vai ei. Niin ikään tilanteessa, jossa liittymän haltija ei vastaa postitse lähetettyyn kirjeeseen, Vesilaitoksen olisi syytä tarkistaa osoite väestötietojärjestelmästä tai olla yhteydessä liittymän haltijaan esimerkiksi puhelimitse. Edelleen Vesilaitoksen tulisi ottaa toiminnassaan huomioon, että jos vesimittari on useiden vuosien ajan lukematta kiinteistön ollessa vuokrattu, voi tästä aiheutua merkittävä vahinko veden kulutuksesta vastuussa olevalle (etenkin jos Vesilaitos tietää kiinteistön olevan vuokrattu sellaiselle henkilölle, johon se ei itse katso olevansa sopimussuhteessa niin kuin nyt). Oikaisuvaatimuksessa on esitetty että vesilaitoksen tulisi pitää yllä asiakasrekisteriään väestötietojen pohjalta. Vesihuoltolain ja sen esitöiden mukaan vesihuoltopalvelua tuotetaan yksityisoikeudellisin perustein. Näin ollen palvelun tuottamista arvioidaan ensisijaisesti Vesilaitoksen ja asiakkaan välisen sopimuksen perusteella. Sopimuksen mukaan maksuja koskevista muutoksista Vesilaitos lähettää ilmoituksen asiakkaan laskutusosoitteeseen ja sen voi esimerkiksi sisällyttää asiakkaalle tulevaan laskuun. Lisäksi sopimuksessa sanotaan että laskut lähetetään asiakkaan ilmoittamaan laskutusosoitteeseen. Sopimuksen mukaan asiakkaan on ilmoitettava osoitteen muutokset Vesilaitokselle. Vesilaitos on saanut Maija Tuomisen osoitteenmuutoksen tiedoksi eikä Vesilaitos näin ollen ole

19 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) vastuussa yhteystiedoissa olevista puutteista Vesihuollon perintätoimissa käytettään väestörekisteritietoja. Kyseisessä tapauksessa huomautuskirjeet ja sekä vedenkatkaisuilmoitukset , ja on lähetetty Alisa Kubanovalle väestörekisteritietojen mukaisesti. Väestörekisterissä Alisa Kubanovan osoite on Raviradantie 9 B 23, MIKKELI. Kuitenkin liittymän haltija (Juha Tuominen) on ilmoittanut Alisa Kubanovan osoitteeksi Petäjistönkatu 27. Kuten aikaisemmin on todettu, Vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen, kohdassa 6.1 Laskutus, mukaan Vesilaitos laskuttaa asiakasta vähintään kerran vuodessa. Vesilaitos on oikeutettu laskuttamaan käyttömaksut vesimittarin luennan perusteella edellisiin laskutuskausiin tai arviointiin perustuvina erinä, jolloin lopullinen maksu määrätään mittarin luennassa todetun tai laitoksen pyynnöstä tapahtuneen, asiakkaan ilmoittaman mittariluennan perusteella. Vesilaitos on toiminut sopimuksen mukaisesti arviolaskuttaessaan asiakasta. Ehdotus Esittelijä: Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja Vesiliikelaitoksen johtokunta päättää hylätä Joonas Tuomisen oikaisuvaatimuksen, koska siinä ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa vesilaitoksen johtajan päätöstä 7/ Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Tiedoksi: Asianosaiset/Muutoksenhaku: Etelä-Savon käräjäoikeus, Raatihuoneenkatu 5, Mikkeli

20 Mikkeli Pöytäkirja 9/ (20) Muutoksenhakukielto 51, 52, 53, 54, 55, 56, 57 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91.