HOITOTYÖN YDINTIEDOT SÄHKÖISESSÄ POTILASKERTOMUSJÄRJESTELMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITOTYÖN YDINTIEDOT SÄHKÖISESSÄ POTILASKERTOMUSJÄRJESTELMÄSSÄ"

Transkriptio

1 HOITOTYÖN YDINTIEDOT SÄHKÖISESSÄ POTILASKERTOMUSJÄRJESTELMÄSSÄ -kehittämisprojekti Kainuussa vuosina Loppuraportti

2 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL Kainuu Puh Faksi ISSN Kajaani

3 HOITOTYÖN YDINTIEDOT SÄHKÖISESSÄ POTILASKERTOMUSJÄRJESTELMÄSSÄ -kehittämisprojekti Kainuussa vuosina Loppuraportti Laatija: Mikko Härkönen Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2008 D:13

4 TIIVISTELMÄ Tässä loppuraportissa esitellään Hoitotyön kirjaamisen ydintiedot sähköisessä potilaskertomusjärjestelmässä -kehittämisprojektin tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Projekti toteutettiin vuosien aikana ja projektin tavoitteita hyödynnetään rinnakkaishankkeessa Yhtenäiset hoitotyön tiedot Kainuussa kehittämisprojektin aikana. Projektin rahoittajana oli 50 % Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja 50 % STM/ Länsi-Suomen lääninhallitus. Kehittämisprojekti oli osa valtakunnallista HoiDokhanketta, minkä hallinnoinnista vastasi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Projektin keskeisenä tavoitteena oli ohjata ja tukea hoitotyössä toimivia siirtymään strukturoituun kirjaamiseen maakunnassa. Tavoitteena oli myös perehtyä valtakunnallisen rakenteisen kirjaamisen perusmalliin, käsitteisiin, luokitteluun ja teoriaperustaan, ottaa käyttöön valtakunnallinen hoitotyön kirjaamisen perusmalli, yhdistää perusmallin avulla hoitotyön ydintiedot muihin hoitotyön johtamisen, ohjaamisen, seurannan, toiminnan ohjaamisen sekä tilastoviranomaisten edellyttämiin tietoihin. Lisäksi tavoitteena oli kirjaamisen kehittämisen avulla kirjaamisen päällekkäisyyksien vähentäminen, hoitotyön näkyvyyden ja laadun parantaminen, potilaiden ja hoitohenkilökunnan oikeusturvan parantaminen, kirjaamisen rakenteellinen ja sisällöllinen yhtenäistäminen, hoitotyön käytäntöjen yhtenäistäminen, toimintamuutosten mahdollistumisen paraneminen (esim. raportointikäytäntöjen muutokset), hoidon jatkuvuuden ja potilasturvallisuuden parantuminen, eri organisaatioiden työnjakojen, yhteistyön ja hoitoketjujen hallinnan paraneminen taustalla olevien tietojärjestelmien yhteensopivuuden avulla sekä hoitotyön tiedon vertailtavuuden mahdollistuminen. Projektin eteneminen oli vaiheistettu seitsemään eri osaan: projektin organisoituminen, hoitotyön kirjaamisen nykytilan kartoitus, hoitotyön sähköiseen ja rakenteiseen kirjaamiseen perehtyminen ja tavoitteiden kirkastaminen, hoitotyön sähköisen rakenteisen kirjaamisen kehittämisen keinot ja niiden käyttöönoton suunnittelu, sähköisen kirjaamisen pilotointi ja käyttöönotto Kainuun maakunta -kuntayhtymässä, rakenteisen kirjaamisen etenemisen seuranta ja arviointi sovituissa yksiköissä sekä projektin projekti- ja ohjausryhmien informointi etenemisestä ja sähköisestä kirjaamiskäytännöistä ja projektin etenemisestä tiedottaminen. Pilotoinnin kesto oli Tulosten perusteella hoitotyön rakenteista kirjaamista pidettiin hankalana, potilastietojärjestelmässä esiintyneet käytettävyysongelmat vaikeuttivat onnistunutta pilotointia. Myös pilotointiajankohdan ajoittuminen keskelle kesää (Hoitokertomus-sovelluksen asennuksen ja yleisen potilastietojärjestelmän versiopäivityksen vuoksi) aiheutti ylimääräistä harmia sekä pilottiyksikön henkilökunnalle että projektin etenemiselle. Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen jatkuu Kainuun maakunta -kuntayhtymässä Yhtenäiset hoitotyön tiedot Kainuussa kehittämisprojektissa. Projektin tuloksena syntyi tämä loppuraportti sekä projektin etenemiseen liittyvät ohjaus- ja projektiryhmän muistiot. Loppuraportti julkaistaan myös projektin wwwsivuilla: Asiasanat: hoitotyö, kirjaaminen, sähköinen, rakenteinen, prosessi, projekti

5 Sisällysluettelo 1. Projektin kuvaus Lähtökohdat Hoitotyön ydintiedot Hoitotyön ydintietojen mukainen rakenteinen kirjaaminen Projektin tarkoitus ja tavoitteet Rajaukset ja reunaehdot Hankkeen toteutus Hoitotyön kirjaamisen rakenteistaminen Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen koulutus Kirjaamisen teoreettiset ja lakisääteiset lähtökohdat Koulutuksen toteutus Koulutusmenetelmät Hoitotyön johtamisen tietojen määrittely Hoitotyön johtamisen perustiedoston hyödyntäminen Moniammatillinen hoitokertomus Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen pilotointiin osallistuneet työyksiköt Sisätautien osasto 8/ Neuron tiimi Neurologian poliklinikka Vaativan kuntoutuksen yksikkö Kajaanin seudun kotihoito Toimintaprosessien kehittäminen Arviointi Projektin eteneminen Projektin tulokset Projektin kustannukset Viestintä ja tiedottaminen Projektin seuranta ja valvonta Raportointi Tulosten hyödyntäminen...20 Kirjallisuutta...21 Lähteet...22 Liite 1 Yhteenveto hoitotyön kirjaamisen nykytilan kartoituksesta Kainuun maakunta -kuntayhtymässä Liite 2 Yleispalaute toiminta-/ työprosessien kuvaaminen hankkeen II vaiheessa: nykytoiminta

6 1. Projektin kuvaus 1.1. Lähtökohdat Tämä hoitotyön dokumentoinnin kehittämisprojekti liittyy valtakunnallisesti laajaan ja kattavaan yhteistyöhankkeeseen. STM edellyttää, että vuoden 2007 loppuun mennessä on kaikissa sähköisissä potilaskertomusjärjestelmissä otettava käyttöön ydintietomääritysten mukaiset tietorakenteet. (STM:n työryhmämuistioita 2004:18) Ydintietojen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva henkilön terveys- ja sairaushistoriasta sekä siihen liittyvästä hoidosta ja ohjauksesta. Ydintiedot ovat tietoja, jotka on oltava kaikissa kertomusjärjestelmissä samalla tavalla. Ydintiedoilla tarkoitetaan potilaan keskeisiä terveyden- ja sairaanhoidon tietoja. Hoitotyön ydintiedot on yksi osa-alue sähköisen potilaskertomuksen ydintietojen määrittelyssä. Hoitotyö on jäsennetty prosessimallin mukaan. (STM 2003, Työryhmämuistioita 2003:38, STM 2004; Työryhmämuistioita 2004:18.) Kansallisessa hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmassa korostetaan myös kansallisen terveyshankkeen sähköisten potilasasiakirjojen määrittelyä ja toimeenpanoa, jossa kehitetään hoitotyön kirjaamista sähköisessä potilaskertomuksessa strukturoimalla hoitotyön sisältöä luokitusten avulla. Sähköisellä kirjaamisella potilaan hoitoa koskeva tieto kirjataan kertaalleen ja sitä käytetään useassa kontekstissa. Muodostuvat sähköiset tietovarastot tukevat hoitotyön johtamista. (STM 2003:18,83.) Sähköisten potilaskertomusten tulee tuottaa eri tasolla tapahtuvan johtamiseen, ohjaamiseen ja seurantaan sekä tilastoviranomaisten edellyttämät tiedot. 1.2 Hoitotyön ydintiedot Hoitokertomus on potilaskertomuksen osa, joka käsittää potilaan hoidon suunnittelun, toteutuksen, seurannan ja arvioinnin. Hoitotyön kansallisesti määritettyjä ydintietoja ovat hoidon tarve, hoitotyön toiminnot, hoidon tulokset, hoitoisuus ja hoitotyön yhteenveto. Hoitotyön sisällön kirjaaminen hoitoprosessin eri vaiheissa tapahtuu vapaalla tekstillä tai luokituksesta valittavalla luokalla, jota täydennetään vapaalla tekstillä. Hoidon tarve on hoitotyön henkilöstön laatima kuvaus potilaan terveydentilaan liittyvistä, jo olemassa olevista tai tulevaisuudessa mahdollisista ongelmista, joita voidaan poistaa tai lievittää hoitotoimintojen avulla. (Ensio & Saranto 2004) Potilaskertomukseen kirjataan hoidon kannalta merkittävät hoidon tarpeet. Hoitotyön toiminnot kuvaavat potilaan hoidon suunnittelun ja toteutuksen. (Ensio & Saranto 2004) Potilaskertomukseen kirjataan hoidon kannalta merkittävät hoitotyön toiminnot. Valtakunnallinen hoitotyön dokumentoinnin kehittämishanke jatkaa vuosina alueellisessa hankkeessa kehitettyjen luokitusten (Suomalainen hoitotyö tarveluokitus ja Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus) kehittämistyötä. Tavoitteena on aikaan saada yhtenäinen termistö hoitotyön ydintietojen kuvaamiseksi. Hoidon suunnitteluvaiheessa hoidon tavoitetta kirjatessa käytetään kantaluokituksen komponenttia. Hoidon suunnittelu ja toteutus vaiheessa käytetään Suomalaista hoitotyön toimintoluokitusta. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa potilaskertomusjärjestelmissä hoidon tavoitteet ja toteutus kohdentuvat luokituksesta valittuun hoidon tarpeeseen, samoin hoitojakson aikana tai päättyessä kirjattava hoidon arviointi. 1

7 Tällöin hoidon tulokset eli hoitotyön toimintojen vaikutus arvioituun hoidon tarpeeseen arvioidaan luokituksen avulla. Hoidon tulokset kuvaavat potilaan tilassa tapahtuneita muutoksia (Ensio & Saranto 2004). Esimerkki Valtakunnallisesta hoitotyön kirjaamishankkeesta luokituksilla rakenteistetusta hoitotyön päivittäisestä kirjaamisesta (SHTaL, SHToL, OPC). Luokituksen sisällöt kursiivilla. Lääketieteen dg: Diabetes mellitus Hoidon tarve Lääkehoito: Lääkitykseen liittyvä tiedonpuute. Insuliinin käytössä ohjauksen tarvetta. Ravitsemus: Ravitsemukseen liittyvä tiedonpuute. Ruokavalio-ohjauksen tarvetta rasvojen ja sokerin käytöstä. Tavoitteet Lääkehoito: Insuliinin käytön oppiminen. Ravitsemus: Oikean ravitsemuksen oppiminen. Hoidon toteutus Lääkehoito: Lääkehoidon ohjaus. Insuliinin pistäminen ohjattu. Potilas sai ohjeet sekä kirjallisena että suullisena. Ravitsemus: Ravitsemukseen liittyvä ohjaus. Diabeteksen hoitoon liittyvän ravitsemuksen ohjaus toteutettu. Annettu ohjeet myös kirjallisena. Hoidon arviointi Lääkehoito: Potilas ymmärtää diabeteksen hoidon ja insuliinihoidon käyttöön liittyvät ohjeet sekä osaa pistää insuliinin. Ravitsemus: Potilas hyväksyy ja ymmärtää ravitsemuksen merkityksen diabeteksen hoidossa sekä on motivoitunut hoitoonsa. Hoitotyön yhteenveto koostetaan hoitojakson kannalta keskeisistä tiedoista ja sitä voidaan hyödyntää potilaan jatkohoitopaikkaan lähetettävässä hoitopalautteessa Hoitotyön ydintietojen mukainen rakenteinen kirjaaminen Hoitotyön kirjaamista voidaan rakenteistaa erilaisten luokitusten avulla. Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus (SHToL) perustuu Kuopion yliopistossa julkaistuun väitöskirjaan (Ensio 2001). Se pohjautuu yhdysvaltalaiseen HHC(Home Health Care) luokitukseen (nykyisin CCC= Clinical Care Classification). Luokitusten taustaluokitus CCC on yksi ANA:n (American Nurses Association) hyväksymä hoitotyön luokitus. Se sisältyy ICN:n (International Classification of Nurses) sekä UMLSin (United Medical Language Systems) luokitusperheeseen. CCC on myös osa kansainvälistä SNOMED CT luokitusta ja sen käyttö on mahdollista ICD-10 tautiluokitusta täydentävänä. Suomalainen hoidon tarveluokitus (SHTaL 1.0) on kehitetty asiantuntijaryhmän toimesta Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin Hoitotyön kirjaamisen strukturoitu malli - hankkeessa Tarveluokitus perustuu CCC luokituksen käyttämään NANDA:n (North American Nursing Diagnosis Associationin) hoitotyön diagnoosiluokitukseen. SHTaL ja SHToL muodostavat suomalaisen hoitotyön luokituksen, jonka molempia osia voidaan käyttää erikseen, mutta suurin hyöty saadaan niiden rinnakkaisesta käytöstä. 2

8 Aistitoiminta Aktiviteetti Erittäminen Fyysinen tasapaino Hengitys Itsehoito Kanssakäyminen Kudoseheys Lääkehoito * määrittely käynnissä Nesteytys Psyykkinen tasapaino Ravitsemus Selviytyminen Terveyskäyttäytyminen Terveyspalvelujen käyttö Turvallisuus Jatkohoito Elämänkaari* Taulukko 1. Suomalaisen hoidon tarve- ja hoitotyön toimintoluokituksen ylätason otsakkeet eli komponentit. (lähde: Anneli Ensio 2001) Strukturoitu sähköinen potilaskertomus ja hoitotyön luokitusten avulla tapahtuva hoitotyön kirjaaminen mahdollistavat hoidon, hoitoketjun ja hoitoprosessien sisältöjen seurannan, arvioinnin ja laadun kehittämisen potilaan, organisaation ja koko palvelujärjestelmän näkökulmasta. Toimintamallien muuttuessa on mahdollista saavuttaa taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä, muun muassa raportointikäytäntöjen muuttuessa vapautuu resursseja hoitotyöhön. Näin on mahdollista löytää ne toimintatavat ja tekijät, jotka tuovat lisäarvoa potilaalle ja kustannussäästöjä organisaatiolla. Potilasasiakirjojen tehtävänä on palvella potilaan hoidon suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä edistää hoidon jatkuvuutta. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden velvollisuus on merkitä potilasasiakirjoihin niiden käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot (HetiL 7 ja 9 ). Hoitotyön kirjaaminen palvelee asiakkaan hoitotyön toteuttamista ja työn organisointia sekä tuottaa tietoa hoitotyön sisällöstä seurantaan, laadunarviointiin, toiminnan kehittämiseen ja tilastointiin. (Tanttu 2007.) 1.3 Projektin tarkoitus ja tavoitteet Projektin tarkoituksena on ohjata, tukea ja auttaa hoitotyössä toimivia siirtymään strukturoituun kirjaamiseen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä. Rakenteiseen, hoitotyön ydintietoihin perustuvaa kirjaamisen kokeilu toteutetaan pilotoinnin avulla. Kirjaamiskäytännön muutos edellyttää perehtymistä rakenteisen kirjaamisen käsitteisiin, luokitteluun ja teoriaperustaan. Hoitotyön ydintietoihin perustuvan kirjaamisen kehittämisen tavoitteena on - perehtyä valtakunnallisen rakenteisen kirjaamisen perusmalliin, käsitteisiin, luokitteluun ja teoriaperustaan - ottaa käyttöön valtakunnallinen hoitotyön kirjaamisen perusmalli - yhdistää perusmallin avulla hoitotyön ydintiedot muihin hoitotyön johtamisen ohjaamisen, seurannan, toiminnan ohjaamisen sekä tilastoviranomaisten edellyttämiin tietoihin Lisäksi hoitotyön kirjaamisen kehittämisen tavoitteena on - kirjaamisen päällekkäisyyksien vähentäminen - hoitotyön näkyvyyden ja laadun parantaminen - potilaiden ja hoitohenkilökunnan oikeusturvan parantaminen - kirjaamisen rakenteellinen ja sisällöllinen yhtenäistäminen - hoitotyön käytäntöjen yhtenäistyminen 3

9 - hoitotyön tietovarastojen muodostuminen, mahdollistuu tiedon myöhempi hyödynnettävyys - toimintamuutosten mahdollistumisen paraneminen, esim. raportointikäytäntöjen muutokset - hoidon jatkuvuuden ja potilasturvallisuuden parantuminen - eri organisaatioiden työnjakojen, yhteistyön ja hoitoketjujen hallintaa paranevat taustalla olevien tietojärjestelmien yhteensopivuuden avulla - hoitotyön tiedon vertailtavuuden mahdollistuminen, benchmarking 1.4 Rajaukset ja reunaehdot Tietojärjestelmien tulee käyttää kansallisesti määriteltyjä rakenteisia tietoja, jotka perustuvat kansallisesti hyväksyttyihin termeihin, luokituksiin ja koodistoihin. Järjestelmiltä edellytetään myös valmiutta päivittää tiedot Stakesin ylläpitämältä koodistopalvelimelta. (STM työryhmämuistioita 2004:18) Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 1. Tiedot tulee kirjata rakenteisten ydintietojen edellyttämällä tavalla 2. Ydintiedot näkyvät rakenteisessa muodossa terveydenhuollon ammattihenkilön näytöllä ja tulosteissa 3. Järjestelmät kykenevät avoimen rajapinnan kautta luovuttamaan ja vastaanottamaan tietoa 4. Tiedot pystytään arkistoimaan sähköisesti kyseisessä muodossa 2. Hankkeen toteutus Sopimus hankkeen toteuttamisesta, hallinnoinnista ja kustannusten jaosta on allekirjoitettu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän kesken. Sopimukset tietojärjestelmäintegrointien ja tilastoinnin osalta on allekirjoitettu tietojärjestelmätoimittajien ja valtakunnallisen hankehallinnon kesken. 2.1 Hoitotyön kirjaamisen rakenteistaminen Valtakunnallisessa hankkeessa on integroitu eri potilaskertomusjärjestelmiin hoitotyön ydintietojen mukaisessa rakenteisessa kirjaamisessa käytettävät suomalaisen hoitotyön luokitukset: Hoidon tarve: SHTaL (versio 1.0) ja Hoitotyön toiminto: SHToL (versio 1.2), Hoidon tulokset kohtaan on integroitu Likert-asteikko: parantunut/ ennallaan/ huonontunut. Kirjaamisen sisältö rakenteistetaan luokitusten avulla siten, että komponentti toimii otsakkeena asiakokonaisuudelle, mistä hoitoa kirjataan. Tarve- ja toimintoluokitusten komponentit jakaantuvat pää- ja alaluokkiin, joita täydennetään vapaalla tekstillä. Hoitotyön tavoitteiden ja arvioinnin kirjaamisessa käytetään komponentteja. Hoitotyön tarpeen perusteella odotettuja ja/tai toteutuneita tuloksia eli potilaan tilaa arvioidaan kolmiportaisella asteikolla: parantunut, ennallaan tai huonontunut. Hoitotyön kirjaamisen rakenteistaminen ja luokitusten integraatio on Kainuun maakunta -kuntayhtymässä tapahtunut potilastietojärjestelmä Efficaan tämän kehittämisprojektin aikana. Käytön testaukseen on osallistunut pilottiyksiköiden nimetyt tukihenkilöt yhdessä järjestelmien pääkäyttäjien kanssa. Hoitotyön yhteenvedon sisältömäärittelyt 4

10 olivat kesken projektin päättyessä joulukuussa Sisältömäärittelyn testaukseen osallistuivat Turun terveystoimi-tyks sekä PKSSK. 2.2 Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen koulutus Kirjaamisen teoreettiset ja lakisääteiset lähtökohdat Hoitotyön prosessi muodostaa rakenteen, joka perustuu prosessiajatteluun ja päätöksentekoteoriaan. Tässä kirjaamisen mallissa edetään hoitoprosessin vaiheiden mukaisesti. Hoitotyön prosessi on kokonaisuus, joka muodostuu hoitotyön suunnitelmasta (hoidon tarpeen määrittely ja tavoitteet), toteutuksesta ja arvioinnista. Hoitotyön suunnittelu perustuu tarveteorioihin, jotka voivat olla hoitajien teoreettisena tausta-ajatteluna. Kirjaamista ohjaava lainsäädäntö koostuu muun muassa potilasasiakirjojen laatimista koskevasta asetuksesta, laista potilaan asemasta ja oikeuksista sekä henkilötietolaista. Näissä ohjeissa sanotaan mitä tulee olla kirjattuna potilaan hoidosta. Koulutuksessa on käsitelty kirjaamiseen liittyvää juridiikkaa käsittäen sähköisiin potilasasiakirjajärjestelmiin, niiden käyttöön ja potilaan hoidon dokumentointiin liittyvää lainsäädäntöä. (STM Opas 2001:3) 1. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 2. Potilasasiakirjojen käyttötarkoitus ja merkitys a. Hoidon suunnittelu ja toteutus sekä hoidon jatkuvuus b. Potilaan tiedonsaantioikeus ja oikeusturva c. Henkilökunnan oikeusturva d. Terveydenhuollon tutkimus, hallinto, suunnittelu ja opetus Kirjaamiseen liittyvä lainsäädäntö ja sen käsittely koulutuksessa on tärkeää, jotta ammattilaiset ymmärtävät ja tietävät kirjaamista koskevat velvoitteet Koulutuksen toteutus Hoitotyössä on tarve luokitella ja yhtenäistää käytettyjä ilmaisuja ja saada näin hoitotyön näkyväksi. Valtakunnallisesti yhtenevän luokittelun käyttöönotto vaatii sähköiseen kirjaamiseen kouluttautumista koko maakunnan alueella. Systemaattisen luokittelun avulla tuetaan hoitotyön prosessia, parannetaan kirjaamisen laatua, tulkitaan ja arvioidaan toimintaa. Siirtyminen sähköiseen kirjaamiseen vaatii uuden ajattelumallin omaksumista kirjaamisessa. Kirjaamisessa on siirryttävä vapaasta tekstistä strukturoituun kirjaamiseen. Hoitotyön kirjaamisen taso ei säily tai parane ilman suunnitelmallista kehittämistä, koulutusta ja tukea. Päätöksentekoprosessin mukainen hoitotyön kirjaaminen on koulutuksen lähtökohta. Päätöksenteko on osa hoitamisen käytäntöä. Hoidossa tehtävistä päätöksistä suurin osa on potilaan hoidollisiin ongelmiin liittyviä tiedollisia ratkaisuja. Rationaalinen päätöksentekoteoria perustuu teoreettisesti siihen, että analyyttinen ajatteluprosessi edellyttää päätöksen tekoa. Päätöksenteko nähdään prosessina, jossa on seuraavat vaiheet: ongelmaan liittyvä tiedon hankinta, tiedon analysointi, ongelmien täsmentäminen ja tavoitteiden asettaminen, ongelman ratkaisemiseksi tarvittavan toiminnan suunnittelu eli päätös, toiminnan toteutus ja arviointi. 5

11 Hoitotyön prosessin sisällöistä on koulutuksissa käsitelty seuraavia aiheita: a. Hoidon tarpeen määrittely, mitä se on ja sen sisältö b. Hoitotyön suunnittelu, mitä se on ja mitä ovat tavoitteet c. Suunnitelman toteuttaminen, toimintojen valinta ja käyttö d. Hoitotyön arviointi, mitä se on, milloin tehdään miksi tarvitaan Koulutuksissa on korostettu, että hoitotyön tarpeen määrittäminen muodostaa perustan hoitotyönprosessin muille vaiheille. Se on hoitotyön suunnittelun edellytys. Potilaan kirjallinen hoitotyön suunnitelma on virallinen asiakirja hoitotyön prosessin toteuttamisesta. Kirjallisen suunnitelman avulla voidaan varmistaa, että hoitotyö tietoisesti suuntaa potilaan ongelmiin ja hänen tarpeidensa tyydyttämiseen. Hoitotyön prosessin toteuttaminen mahdollisimman korkealaatuisesti takaa yksilöllisyyden, kokonaisvaltaisuuden, jatkuvuuden ja turvallisuuden periaatteiden toteutumisen potilaan hoitotyössä. Hoitotyön tavoite ilmaisee, mihin hoidossa tulee pyrkiä. Tavoite osoittaa, mitä muutoksia asiakkaan/ potilaan käyttäytymisessä tai tilassa tapahtuu hoidon vaikutuksesta. Koulutuksessa on korostettu että tavoitteiden tulisi olla potilaskeskeisiä, yksityiskohtaisia, mitattavia, realistisia, aikaan sidottuja, hoitotyön keinoin saavutettavissa ja dokumentoituja. Hoidolle voidaan asettaa ns. päätavoite, joka saattaa olla hyvinkin laaja tai kaukana tulevaisuudessa. Se on hoidon lopullinen päämäärä, jota ei aina saavuteta yhden hoitojakson aikana. Osatavoitteet ohjaavat vaihe vaiheelta päätavoitteeseen. Tavoitteita laaditaan kiinteässä yhteistyössä asiakkaan/ potilaan kanssa. Annetussa koulutuksessa on korostettu myös arvioivan kirjaamisen merkitystä. Hoitotyötä toteutettaessa arvioidaan hoitotyön suunnitelman käyttökelpoisuutta eli määritetään jatkuvasti uudelleen potilaan hoitotyön tarpeita, määritellään ongelmien tärkeysjärjestystä, arvioidaan annettua hoitoa ja tarvittaessa muutetaan potilaan hoitotyön suunnitelmaa. Koulutuksessa on käyty myös läpi rakenteisten tietojen merkitystä ja hyötyjä sähköisen potilaskertomuksen käytön yhteydessä sekä erityisesti hoitotyön ydintietoja ja niiden merkitystä. Koulutuksessa on selvitetty hoitotyön prosessin luokitusten käyttöä ja merkitystä muun muassa hoitoisuuskoosteen tekemisessä, rakenteisen kirjaamisen hyötyä laadun seurannan mahdollistajana, henkilöstön koulutustarpeiden ja osaamisen kehittämisessä, potilaan hoidon entistä paremman dokumentoinnin kautta tapahtuvana hoidon laadun seurannan mahdollistajana sekä hoidon jatkuvuuden parantamisen mahdollistajana Koulutusmenetelmät Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen koulutus on sisältänyt teoriakoulutusta ja kirjaamisen harjoittelua potilasesimerkein. Koulutuksen sisällöstä on vastannut valtakunnallisen hankkeen projektipäällikkö Helena Ikonen. Teoriakoulutus on järjestetty yleisenä infona hoitotyön ydintietojen kirjaamisesta, koska kaikkien pilotoinnissa tuotetun potilaskertomustietoa tarvitsevien työntekijöiden tulee tietää, mitä rakenteinen luokituksilla tuotettu hoitotyön tieto on. Valtakunnallinen hankehallinto on vastannut koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Teoriakoulutusta on pidetty 3 x 4h. Teoriakoulutukset ovat olleet avoimia kaikille henkilöstölle. Ne ovat sisältäneet kansallisesti määriteltyjen hoitotyön ydintietojen, rakenteisen kirjaamisen, hoitotyön prosessin ja sen vaiheiden kirjaamiseen liittyviä asioita sekä rakenteisen kirjaamisen hyötyjä. Koulutuksissa on käsitelty myös potilaan hoidon ja dokumentointiin liittyvää lainsäädäntöä, siltä osin kuin se liittyy hoitotyön kirjaamiseen. 6

12 Case-koulutuksia annettiin organisaation nimeämille pilottiyksiköiden tukihenkilöille ja se toteutettiin kahtena kokopäivän kestävänä koulutuksena. Tukihenkilökoulutuksissa perehdyttiin hoitotyön luokitusten SHTaL versio 1.0 ja SHToL versio 1.2 sisältöihin. Luokituksiin perehtyminen tapahtui niin, että jokainen vastuuhenkilö työsti omaa potilas/asiakas tapausta. Tavoitteena oli, että luokitus saadaan mahdollisimman nopeasti osaksi hoitajan jokapäiväistä hoitotyön kirjaamista. Koulutuksessa tukihenkilöt esittelivät työstämänsä asiakas/potilas tapauksen. Tukihenkilöt esittelivät nämä potilas/ asiakas esimerkkinsä omassa työyksikössään osana henkilöstön koulutusta. Ensimmäinen koulutuspäivä sisälsi hoitotyön prosessin luokitusten (SHTaL ja SHToL) käytön harjoittelua potilasesimerkein manuaalisesti ja toinen päivä sähköisessä potilastietojärjestelmässä (Effica). Koulutuksia järjestettiin myös sisäisesti omassa organisaatiossa. 2.3 Hoitotyön johtamisen tietojen määrittely Valtakunnallisen hankkeen yksi työryhmä Hoitotyön johtamisen työryhmä aloitti määrittelytyönsä syksyllä Siinä hyödynnetään seuraavalla sivulla olevaa hoitotyön tiedon käytön tasokuviota (mukaeltu Epping & Goossenin 1997 kehittämästä Use of Nursing Data mallista). Rakenteistettu tieto (luokittelu, koodit) Taso 4: Kansallinen luokitus -suosituksen mukainen Valtakunnallinen päätöksenteko (STAKES, STM, Benchmarking) Yhtenäinen kirjaamisen käytäntö (käsitteet, vertailukelpoiset tiedot) Taso 3: -luokitus - hoitoisuus - NMDS - HR ja Titania Taso 2: Kirjaaminen - tarpeet (dg) - toimenpiteet, keinot - tulokset Taso 1: Hoitotiedot Demografinen tieto (OID) Havainnot (oireet) Etiologia: tosiasiat, syy-seuraussuhteet Minimi: hoitotyön ydintiedot (määritelty) Organisaation johtaminen) päätöksenteko Yksikkötason (kliininen) päätöksenteko Hoitotyön tiedon käyttö. K. Tanttu Mukaeltu Epping & Goossen 1997: Use of Nursing Data. 7

13 Mallissa kuvataan hoitotyössä kerättävän tiedon ja kirjaamisen kehittymistä eri tasojen avulla: Taso 1 kuvaa hoitotyön kirjaamisen lähtökohtaa, joka perustuu hoitajien havainnoille potilaan oireista ja taustasta ja kliinisessä päätöksenteossa hoitaja käyttää hoitotyön prosessin mukaisia ydintietoja. Tasolla 2 kirjaaminen tapahtuu hoitotyön prosessin mukaisesti, Hoitotyön tarve määritellään, kirjataan tehdyt toimenpiteet, niiden tulokset ja vaikutukset, arvioidaan ja tehdään hoitotyön yhteenveto. Hoitotyö kirjataan ja tallennetaan hoitotyön ydintietojen alle vapaamuotoisesti. Kliinisen päätöksenteon tueksi hoitotyön prosessin mukainen kirjaaminen on monesti riittävää, mutta tietoa ei voida sen muodon vuoksi hyödyntää heikosti johtamisen tarpeisiin. Taso 3 kuvaa standardoitua kirjaamisen mallia, jossa hoitotyön tietojen kirjaaminen tapahtuu yhteisesti sovitussa rakenteistetussa kirjaamisympäristössä. Ydintietojen mukainen kirjaaminen on rakenteistettu yhteisesti sovittujen luokitusten avulla, jolloin luokitusten taustalla olevien koodien avulla voidaan saada hoidon sisällöstä tietoja organisaation ja hallinnollisen päätöksenteon tueksi. Kansainvälisestä näkökulmasta hoitotyön ydintiedot eli NMDS (Nursing Minimum Data Set) ja inmds (International Nursing Minimum Data Set) kuvaavat sitä yhdenmukaisesti määritellyn ja luokitellun tiedon vähimmäismäärää, joka kerätään tietokannasta terveydenhuollon erilaisiin tiedon tarpeisiin. NMDS:n sisältö muodostuu hoitotyön ydintiedoista, potilaan demografisista tiedoista ja hoitoa antaneen organisaation tiedoista. Taso 4 kuvaa kansallista ja kansainvälistä vertailu- ja arviointitiedon keruuta. Edellytyksenä on, että tiedon keruu tapahtuu kolmannen tason mukaisesti. Kun hoitotyön kirjaaminen on standardoitu kansallisella tasolla ja kansainvälisesti on sovittu NMDS-tietojen sisällöt, pystytään hoitotyöstä saamaan vertailtavaa tietoa. Hallinnolliseen ja terveyspoliittiseen päätöksentekoon ei yleensä tarvita yksilöllistä tietoa, vaan siihen riittää yhdistelty tieto (NMDS). Samoin yhdisteltyjä tietoja voidaan hyödyntää hoitotyön ja koulutuksen laadun kehittämisessä niin kansallisesti kuin valtakunnallisestikin Hoitotyön johtamisen perustiedoston hyödyntäminen Hoitotyön johtamisen perustiedosto valmistui joulukuussa 2007, joten sen hyödyntäminen Kainuun alueella jäi rinnakkaishankkeeseen Yhtenäiset hoitotyön tiedot Kainuussa Moniammatillinen hoitokertomus Hoitotyön kirjaaminen on osa moniammatillista hoitokertomusta. Yhteistyötä sen kehittämiseksi on tehty muiden kansallisten terveyshankkeiden sähköisen potilaskertomushankkeiden kanssa (järjestelmäkohtainen klusteri Proxit). Projektityöntekijä on osallistunut perusterveydenhuollon edustajana Proxit Hoitokertomustyöryhmän toimintaan ja Effican Hoitokertomus-sovelluksen kehittämiseen heinäkuusta 2007 lähtien. Tämä työ jatkuu edelleen vuoden 2008 aikana Kainuun HoiData kehittämisprojektissa. 8

14 2.5 Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen pilotointiin osallistuneet työyksiköt Hoitotyön kirjaamisen ydintiedot sähköisessä potilaskertomusjärjestelmässä -projektin tarkoituksena on ohjata, tukea ja auttaa hoitotyössä toimivia siirtymään strukturoituun kirjaamiseen maakunnassa. Rakenteisen, hoitotyön ydintietoihin perustuvaa kirjaamisen kokeilu toteutetaan pilotoinnin avulla. Rakenteisen kirjaamisen pilotointi ajoittui toukokuusta 2007 syyskuun loppuun. Pilotointiin osallistuivat Kainuun maakunta - kuntayhtymästä neljä työyksikköä: sisätautien osasto 8/ Neuron tiimi, neurologian poliklinikka, Vaativan kuntoutuksen yksikkö ja Kajaanin kotihoito. Työyksiköt valikoituivat neurologisen potilaan hoitoketjuajattelun mukaan. Kaikki valitut työyksiköt käyttivät potilastietojärjestelmä Efficaa päivittäiseen hoitotyön kirjaamiseen, joten Pegasos-tietojärjestelmän osalta kokemuksia ei saatu mukaan suunniteltu erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikka ilmoitti peruuntumisesta rakenteisen kirjaamisen pilotointiin, joten jäljelle jääneet 4 työyksikköä jatkoivat rakenteisen hoitotyön kirjaamisen pilotoinnissa. Tarkoituksena oli nähdä, miten hoitoketjun eri osissa rakenteista tietoa voidaan hyödyntää ja siten tehostaa toimintatapoja. Tavoitteena oli myös nähdä mitä tietoja siirtyy jatkohoitopaikkaan, erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja päinvastoin Sisätautien osasto 8/ Neuron tiimi Yksikön tukihenkilönä toimi oman työnsä ohella sairaanhoitaja Teija Arffman. Osastolla valmistauduttiin kevään 2007 aikana hoitokertomuksen aloitukseen ottamalla lisäresursseja kahdeksi viikoksi ja irrottamaan tukihenkilö vahvuudesta pilotoinnin aloitukseen. Tukihenkilö laati luokitusten käytöstä ohjeita muille käyttäjille ja toimi lähitukena koko kirjaamisen pilotoinnin ajan. Pilotissa oli mukana vähintään kolme asiakasta vuorokaudessa. Heille tehtiin kaikki hoitotyön merkinnät sähköisesti Hoitokertomukseen. Käyttäjien kokemukset sovelluksesta olivat kriittiset. Ohjelman käytettävyys sai runsaasti palautetta. Nämä huomioitiin sovelluksen jatkokehittämisessä. Sisätautien osastolla otettiin samassa yhteydessä käyttöön langaton verkko ja kiertokärry kannettavine tietokoneineen Neurologian poliklinikka Neurologian poliklinikalla toimii yksi sairaanhoitaja, osastonsihteeri, eri terapeutteja sekä lääkäreitä. Hoitotyön kirjaamisen pilotissa oli mukana muistihäiriöasiakkaita yhteensä 10. Hoitotyön kirjaaminen koettiin poliklinikkatyössä hankalaksi ja sovelluksen käytettävyyteen ja luettavuuteen liittyvät ongelmat lisäsivät muutosvastarintaa. Sairaanhoitaja kirjasi rakenteiseen muotoon suorittamansa hoitotyön, osastonsihteeri ei käyttänyt Hoitokertomus-sovellusta. Lääkärit käyttivät Hoitokertomusta hoitotietojen katseluun, määräykset kirjattiin sähköisesti Hoitosuunnitelma-lomakkeelle (NEUSU). Neurologian poliklinikalla ei erikseen ollut nimettyä tukihenkilöä yksikön pienen henkilöstömäärän vuoksi, vaan sairaanhoitaja Sanna-Maija Ollikainen toimi projektin vastuuhenkilönä Vaativan kuntoutuksen yksikkö Vaativan kuntoutuksen yksikössä hoitotyön kirjaamisen tukihenkilönä oman työnsä ohella toimi sairaanhoitaja Tiina Kiiveri. Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen aloitus siirtyi 9

15 toukokuulle Monelle käyttäjälle ehdittiin pitää sovelluskoulutukset helmikuulla, joten aloituksen siirtyminen yli kolmella kuukaudella vaikutti onnistumiseen. Pilotointi koettiin yksikössä vaikeaksi, koska ohjelman käytettävyys tuotti suurta tuskaa käyttäjille. Myös tukihenkilön samanaikainen sairausloma vaikeutti oleellisesti pilotoinnin onnistumista. Mukana oli muutama potilas, muiden osalta kirjaaminen tapahtui sähköisesti Osaston hoitosuunnitelma -lomakkeelle (OSASSU). Myös lääkärin määräykset kirjattiin pilotoinnin aikana OSASSUlle. Kahden erityyppisen hoitotyön kirjaamisen samanaikainen käyttäminen vaikeutti pilotoinnin onnistumista. Vanhasta poisoppiminen kiireisen työtahdin aikana oli monelle käyttäjälle vaikeaa ja lähituen puuttuminen vaikeutti sitoutumista pilotointiin. Pilotoinnin päätyttyä yksikkö siirtyi käyttämään OSASSU-lomaketta kaikille potilaille Kajaanin seudun kotihoito Kajaanin seudun kotihoito koostuu kolmesta eri maantieteellisestä alueesta: Keskustan, Teppanan ja Lehtikankaan kotihoito. Kotihoidon tukihenkilönä toimi oman työnsä ohella kotisairaanhoitaja Eeva Kemppainen Teppanan kotihoidosta. Kajaanin seudun kotihoitoon on hallinnollisesti yhdistetty kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Henkilökunnasta osalla käyttäjistä oli jo aiemmin käyttöoikeudet Efficaan, jolloin he ovat kirjoittaneet sairaanhoidolliset merkinnät Efficalle. Hoito- ja palvelusuunnitelma on tehty kaikilta Kainuun vanhuspalveluita käyttäviltä kotihoidon asiakkailta Pegasoksen Kotihoitoohjelmaan, joten kahden eri tietojärjestelmän käyttäminen päivittäisiin tilasto- ja hoitotyön kirjaamisen merkintöihin aiheutti käyttäjille ongelmia. Myös ydintietoihin perustuva hoitotyön kirjaamisen malli koettiin käyttäjien kesken hankalaksi ja aikaa vieväksi toimintatavaksi. Pilotointiin osallistuivat Keskustan ja Teppanan tiimit. Lehtikankaan kotihoito ei osallistunut rakenteisen kirjaamisen pilotointiin, koska heillä alkoi samaan aikaan RAI-järjestelmän käyttöönottoon liittyvä pilotointi. Asiakasryhmiksi valittiin neurologiset asiakkaat. Pilotoinnin päätyttyä asiakkaan tiedot kirjattiin entiseen tapaan KSH-lehdelle Toimintaprosessien kehittäminen Projekti tukee uusien toimintamallien käyttöönottoa. Toimintamallien kehittämisen tavoitteena on lisätä toiminnan sujuvuutta ja saavuttaa taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä, esimerkiksi raportointikäytäntöjen muuttuessa vapautuu resursseja hoitotyöhön. Valtakunnallisen hankkeen tavoitteena oli löytää ne toimintatavat ja -tekijät jotka todella tuovat arvoa potilaalle ja kustannussäästöjä organisaatiolle. Hoitotyön suunnitelman tiedot ovat hyödynnettävissä moniammatillisesti ja päällekkäistä kirjaamista voidaan vähentää. Strukturoitu kirjaaminen mahdollistaa yleistyessään päällekkäisten tehtävien purkamisen. Systemaattinen kirjaaminen mahdollistaa systemaattisemman työnjaon terveydenhuollon eri toimijoiden välillä. (K. Tanttu) 2.7. Arviointi Lähtökohdat Projektissa sovelletaan valtakunnallisen HoiDok-hankkeen mukaista ja Nurmisen ym. (2002) kehittämää mallia inhimillisen toimintajärjestelmän käyttöönotosta. Se perustuu toimintateoreettiseen viitekehykseen (Engeström 1987). Mallissa toimija, toiminta ja 10

16 tekniikka ovat ne organisatoriset perustekijät, joilla käyttöönottoa kuvataan ja joiden suhteen käyttöönottoa arvioidaan (kuvio 2). Tekniikka (työväline) toimivuus Toimija osaaminen tyytyväisyys Toiminta tulos laatu Kuvio 2. Inhimillisen toimintajärjestelmän perustekijöiden arviointikriteerit (Nurminen ym. 2002) Toimijalähtöistä arviointia käytetään terveydenhuollon prosessien ja erityisesti muutostilanteiden liittyvässä arvioinnissa. Toimijan näkökulmaa edustavat potilaan hoidossa hoitotyöntekijät ja muut hoitotiimin jäsenet sekä hoitotyön ja muut organisatoriset johtajat. Toimijan näkökulmasta arviointikriteereitä ovat: 1. kirjaamismallin käytettävyys, motivaatio, helppokäyttöisyys, tiedon löytyminen ja hyödynnettävyys, päällekkäisten kirjaamisten vähentyminen, toimivuus moniammatillisen kirjaamisen kanssa 2. käsitykset omasta osaamisesta kirjaamismallin käytössä ja koulutuksen sekä käytön tuen riittävyydestä Toiminnan arvioinnissa verrataan toiminnan tulosta ja laatua asetettuihin tavoitteisiin. Toimintamallien ja prosessien arvioinnissa tarkastellaan terveydenhuollon ydinprosesseja, jotka kuvataan graafisen ohjelmistotyökalun avulla. Työprosesseissa tapahtuvien muutosten arvioinnissa valitaan keskeiset toimintaprosessit, esimerkiksi potilasraportit osastoilla, potilaan kotiuttamisprosessi osastolta tai lääkärinkierrot. Edellä mainittuja prosesseja arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka työprosessit mahdollisesti muuttuvat uuden järjestelmän käyttöönoton jälkeen (kuka tekee, mitä tekee, milloin, missä ja millä välineillä). Muutosta arvioidaan myös henkilökunnan potilastietojen käsittelyyn tarvittavan ajankäytön ja käytetyn tiedon sisällön muutoksena. Arvioidaan onko henkilökunnalla käytettävissään ne tiedot, joita he potilasta hoitaessaan tarvitsevat ja onko tallennettava tieto/ tiedon määrä ja laatu muuttunut siirtyessä sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöön. 11

17 Tekniikan arvioinnissa arvioidaan kirjaamismallin toimivuutta osana moniammatillista sähköistä potilaskertomusta. Toiminnan arviointikriteereitä ovat: 1. kirjaamisen reaaliaikaisuus 2. kirjaamisen kumuloitavuus 3. yhden kirjaamisen periaatteen toteutuminen 4. ei päällekkäistä kirjaamista 5. tiedon välittyminen rajapinnoissa organisaatioiden sisällä ja välillä aluetietojärjestelmän/ -arkiston avulla Arvioinnin avulla pyritään löytämään käyttöönottoprojektiin liittyviä hyviä koulutus- ja muita toimintamalleja sekä mallin käyttöönottoa hidastavia ja/ tai vaikeuttavia tekijöitä. Hankkeen arviointia suoritetaan ennen sen toteuttamista, toimeenpanoprosessin aikana ja sen jälkeen. Arviointi jatkuu koko projektin ajan tuottaen tietoa jatkuvaan määrittelytyöhön, osatavoitteiden läpivientiin ja järjestelmien versiomuutoksiin. Arvioinnin avulla tuotetaan välittömästi käytäntöön sovellettavaa tietoa, jota voidaan hyödyntää seuraavissa projekteissa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän pilottiyksiköistä toimintaprosesseja arvioitiin vuodeosastotyyppisissä toimintaympäristöissä. Tähän kuuluivat sisätautien vuodeosasto 8/ neuron tiimi ja vaativan kuntoutuksen yksikkö. Toimintatapoja arvioitiin kolmesta eri osa-alueesta: hoitajien raportointi, lääkärin kierrot sekä potilaan kotiuttamisprosessi. Liitteenä valtakunnallisen hankkeen antama yleispalaute. Hankehallinto mahdollisti vastaavanlaisen toimintaprosessien arvioinnin pilotoinnin päätyttyä, mutta Kainuusta asialle ei mukana olevien pilottiyksikköjen osastonhoitajien mielestä ollut tarvetta tehdä. Osastonhoitajien mukaan pilotointiin käytetty aika oli liian lyhyt, jotta selviä toimintakäytäntöjen muutoksia olisi voitu havaita Projektin eteneminen Projekti oli vaiheistettu ja aikataulutettu etenemisen turvaamiseksi seitsemään eri vaiheeseen. Vaihe I: projektin organisoituminen Vaihe II: hoitotyön sähköisen kirjaamisen nykytilan kartoitus Kainuun maakunta -kuntayhtymässä; tietotekniset välineet ja osaaminen Vaihe III: hoitotyön sähköiseen, strukturoituun kirjaamiseen perehtyminen ja tavoitteiden kirkastaminen Vaihe IV: hoitotyön sähköisen strukturoidun kirjaamisen kehittämisen keinot ja niiden käyttöönoton suunnittelu Vaihe V: sähköisen strukturoidun kirjaamisen pilotointi ja käyttöönotto maakunnassa Vaihe VI: sähköisen strukturoidun kirjaamisen etenemisen seuranta ja arviointi sovituissa yksiköissä sekä projektin projekti- ja ohjausryhmien informointi etenemisestä Vaihe VII: sähköisestä rakenteisesta kirjaamiskäytännöistä tiedottaminen ja projektin etenemisestä tiedottaminen Aikataulussa on pysytty kirjaamisen pilotoinnin aloituksen viivästymisen jälkeen hyvin. Projektityöntekijänä aloitti Mikko Härkönen , ohjausryhmän kokouksia on pidetty kuusi kertaa, 27.4., 6.9. ja sekä 14.6., 7.9. ja Ohjausryhmä on keskustellut mm. projektin onnistumiseen liittyvistä tekijöistä ja riskeistä. Projektin päättäminen kuuluu ohjausryhmälle. Päättämiskokous oli

18 Seuraavat henkilöt kuuluivat kehittämisprojektin ohjausryhmään: Tuomo Pääkkönen sosiaali- ja terveysjohtaja Helena Heikkinen, hallintoylihoitaja Eila Karjalainen, ylihoitaja, perhepalvelut, ohjausryhmän puheenjohtaja Riitta Leinonen, ylihoitaja, somatiikka Marja Heikkinen, osastonhoitaja, Ylä-Kainuun sairaala Kaisa Mikkonen, lehtori, Kajaanin AMK Kristiina Taskinen, esh-effica järjestelmävastaava Margit Honkila, pth-effica järjestelmävastaava Sirkku Malinen, Pegasos-järjestelmävastaava Mikko Härkönen, projektityöntekijä, ohjausryhmän sihteeri Projektiryhmä on kokoontunut projektin toimintakauden aikana 9 kertaa: 2.6., 18.8., sekä 25.1., 16.3., 11.5., 17.8., ja Kokouksissa on käyty läpi valtakunnallisen ja oman hankkeemme tilannetta. Projektiryhmään kuului seuraavat henkilöt: Helena Heikkinen, hallintoylihoitaja Eila Karjalainen, ylihoitaja, perhepalveluiden tulosalue, projektiryhmän pj Riitta Leinonen, ylihoitaja, konservatiivinen hoito Marjo Huovinen-Tervo, ylihoitaja, operatiivinen hoito Anu Appelgren, sh, Kuhmon sairaala Teija Arffman, sh, sisätautien vuodeosasto 8, KAKS Hilkka Haataja, lehtori, Kainuun ammattiopisto Marja Heikkinen, osastonhoitaja, Ylä-Kainuun sairaala Paula Heinonen, osastonhoitaja, äitiys- ja lastenneuvola, perhepalveluseutu 1 Raili Karjalainen, järjestelmäkouluttaja, esh-effica Tuula Karppinen, sh, Kajaanin vastaanottotoiminta, myöhemmin oh, kirurgian vuodeosasto 6 ja korvapkl Eeva Kemppainen, sh, vanhuspalveluseutu 1, kotona asumista tukevat palvelut Tiina Kiiveri, sh, vastaanotto- ja tk-sairaalatoiminta, vaativan kuntoutuksen yksikkö Arja Koistinen, järjestelmäkouluttaja, pth-effica Raija Kyllönen, sh, päivystyspkl Pertti Laitinen, osastonhoitaja, Suomussalmen vastaanotto Aira Mustonen, osastonhoitaja, koulu- ja opiskeluth, perhepalveluseutu 1 Tuula Sarste, sh, aikuispsykiatria Maarit Väisänen, sh, Sotkamon sairaala Mikko Härkönen, projektityöntekijä, projektiryhmän sihteeri Projektiryhmän jäsenmäärä vuoden 2007 aikana lisääntyi. Heidän tehtävänään oli viedä tietoa hoitotyön rakenteisesta kirjaamisesta omiin työyksiköihin eri puolille Kainuuta. Kirjaamisen kehittymistä on voitu nähdä jo nyt myös Pegasos-käyttäjien osalta: Sotkamon ja Kuhmon terveyskeskusten vuodeosastot ovat lähteneet hyvin mukaan kehittämään omaa hoitotyötään luopumalla potilaspapereista ja siirtymällä sähköiseen potilastietojärjestelmän tehokkaampaan käyttöön. Projekti toteutti hoitotyön kirjaamisen kartoituskyselyn välisenä aikana. Kysely tapahtui sähköisesti Digium-tutkimusohjelmalla. Linkki kyselyyn lähetettiin organisaation esimiehille sähköpostitse. Mittarina käytettiin valtakunnallisessa 13

19 hankkeessa suoritetun kyselyn pohjalta laadittua omaa mittaria. Näin voitiin vertailla Kainuun tilannetta suhteessa muihin organisaatioihin. Kohderyhmän koko oli 110, vastauksia tuli 42 (39,3 %). Vastauksista voi päätellä, että noin puolet vastanneista käytti sähköistä potilastietojärjestelmää hyödyksi päivittäisessä kirjaamisessa, melkein yhtä suuri osuus käytti manuaalista kirjaamista. Analysoinnin jälkeen tuloksia esiteltiin hoitotyön johtoryhmässä sekä projektiryhmän kokouksessa (vaihe II). Tulosten vastaukset olivat samansuuntaisia valtakunnallisen hankkeen kyselyn kanssa, joten kirjaaminen voitiin katsoa olevan samansuuntainen valtakunnallisten tulosten kanssa. Vaiheiden III ja IV aikana projektityöntekijä tutustui hoitotyön kirjaamisen käsitteisiin, luokitteluun ja teoriaperustaan. Projektityöntekijä kävi Näyttöön perustuva hoitotyön kirjaaminen -koulutuksessa Kuopiossa, kouluttajana toimi esh, THM, Ph. D Liisa Hallila. Kainuusta osallistui projektiryhmän jäseniä myös Oulussa pidettyyn Valtakunnalliseen Hoitoisuus- ja hoitotyön kirjaaminen koulutukseen. Projekti järjesti alueellisen koulutuksen Hoitotyön asiantuntija -ai mää vai? Koulutuksessa käytiin läpi hoitotyön päätöksentekoprosessia ja esimerkin avulla havainnollistettiin hoitotyön rakenteista kirjaamista. Koulutuksessa kuultiin myös hoitotyön kirjaamisen kokemuksia Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ja Ylä-Kainuun sairaalan vuodeosastolta. Rakenteisen hoitokertomuksen toimitus Effica-potilastietojärjestelmiin siirtyi Effican versiopäivityksestä ja tietojärjestelmätoimittajasta johtuvista syistä marraskuulle 2006 ja Hoitokertomuksen testaaminen 12/06-03/07. Effican versio otettiin tuotantokäyttöön suunnitelmien mukaan huhtikuussa 2007, minkä jälkeen voitiin aloittaa hoitotyön rakenteisen kirjaamisen pilotointi tuotantoympäristössä. Projektityöntekijä Mikko Härkönen oli mukana Effica ver3314 käyttöönoton projektiryhmässä ja hoitokertomuksen koulutusvastaavana. Tämä lisäsi projektityöntekijän työmäärää. Valtakunnallisia yhdyshenkilöiden kokouksia on ollut hankkeen II-vaiheessa yhteensä 11 kertaa: 22.5., 20.6., ja sekä 15.1., 12.3., 4.5., 25.8., 3.9., (Hoidok-hankkeen päätösseminaari) ja Vuoden 2006 kokouksissa on käyty läpi organisaation senhetkinen pilotointitilanne ja hankehallinto on kertonut valtakunnan tason tiedotuksia asiaan liittyen. Vuoden 2007 aikana organisaatioiden tilannekatsauksia ja uuden Kansallisesti yhtenäiset hoitotyön tiedot hankkeen valmistelevia asioita. Koulutussuunnitelman laatiminen aloitettiin pidetyssä hankehallinnon ja organisaation välisessä palaverissa. Projektipäällikkö Helena Ikonen valtakunnan hankkeesta luennoi hoitotyön rakenteisesta kirjaamisesta 3x 4 h kaikille hoitotyöntekijöille. Tilaisuus pidettiin ja (aamu- ja iltapäivän kestävät luennot) ja osallistujia oli yhteensä 145 Kainuun maakunta -kuntayhtymän henkilöä. Tietoenatorin edustaja koulutti Hoitokertomus-sovellusta järjestelmien pääkäyttäjille ja pilotoivien yksikköjen tukihenkilöille ja Pilottiyksiköiden tukihenkilöille suunnattu case-koulutus pidettiin , kouluttajana toimi Helena Ikonen. Projektityöntekijä Mikko Härkönen on kertonut valtakunnallisen hankkeen tuomista haasteista hoitotyön kirjaamisessa useassa organisaation työyksikössä ympäri Kainuuta. Tilaisuuksissa on ollut yhteensä 1700 kuulijaa. Tilaisuuksien aiheena on ollut mm. valtakunnallinen hoitotyön kirjaamisen kehittämishanke, hoitotyön prosessi sekä tarve- ja toimintoluokitukset sekä Effican Hoitokertomus. 14

20 Vaiheet V-VII tapahtuivat vuoden 2007 aikana. Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen pilotointi alkoi erikoissairaanhoidossa ja myöhemmin perusterveydenhuollon pilottiyksiköissä. Projektin ulkopuolella tapahtui myös langattoman verkon ja kannettavien tietokoneiden käyttöönotto osastolla 8. Langaton verkko asennettiin kesäkuun 2007 aikana, ja sen käytössä oli aluksi teknisiä ongelmia. Ne kuitenkin pystyttiin ratkaisemaan eikä siitä ollut estettä pilotoinnille. Pilotointi lähti kangerrellen liikkeelle. Pilotoiviin yksiköihin valittiin liian pieni tukihenkilöryhmä, joten heidän panoksensa oli liian suuri ja siten riskialtis pilotoinnin sujuvalle onnistumiselle. Vaativan kuntoutuksen yksikön tukihenkilö jäi sairauslomalle lähes koko kesäksi, sisätautien osasto 8:lla sekä neurologian poliklinikalla kirjaamisen pilotointi ja erityisesti Effican Hoitokertomus koettiin hankalaksi käyttää. Kajaanin seudun kotihoidosta rakenteisen kirjaamisen pilotointiin osallistui Keskustan ja Teppanan kotihoidot. Heistä vain osa käytti Hoitokertomusta, koska kotipalveluhenkilöstöllä ei ollut käyttöoikeuksia Efficaan, joten heidän suorittama hoitotyö jäi kirjaamatta tietojärjestelmään. Pilotoivat yksiköt eivät hyödyntäneet täyspainoisesti projektityöntekijän osaamista vaan pyrkivät selviytymään yksin rakenteisesta kirjaamisesta. Projektityöntekijä antoi mahdollisuuden puhelimitse tapahtuvaan lähitukeen, mutta sitäkään ei käytetty hyväksi. Vasta myöhemmin syksyllä kun pilotointia oli yli puolet sovitusta ajasta tehty, pyydettiin projektityöntekijää esim. osastotunneille perustelemaan rakenteista kirjaamista. Myös kirjaamisen rakenteisuus ja uutena käsitteinä tulleet Suomalaiset hoidon tarve- ja hoitotyön toimintoluokitukset eivät avautuneet riittävässä määrin käyttäjille, jotta rakenteisesta kirjaamisesta olisi tullut arkirutiinia. Pilotoinnin ajoittuminen keskelle lomakautta hankaloitti käytännön järjestelyitä ja käyttäjät unohtivat pilotoinnin merkityksen. Pilotoivat työyksiköt valmistautuivat mm. lisäämällä tukihenkilöiden mahdollisuuksia olla vahvuuden ulkopuolella lähitukitehtävissä ja aloittamaan pilotoinnin jo aikaisemmin keväällä, mutta aikataulu petti tässä suhteessa. Työyksikköjen lääkäreiden mielipide hoitotyön kirjaamisen pilotoinnin aikana oli vastustava. He kokivat, että hoitotyön rakenteinen kirjaaminen voi vaarantaa jopa potilasturvallisuuden ja heidän mielestään pilotointi tulee päättää mahdollisimman pian. Vastaavanlaisia mielipiteitä esiintyi myös muualla Suomessa kirjaamisen pilotoinnin aikana. Pilotointi päättyi , minkä jälkeen pilottiyksiköt palasivat takaisin entiseen kirjaamisen käytäntöön. Effican Hoitokertomusta edelleen kehitettiin syksyn 2007 aikana Proxit-klusterihankkeen Hoitokertomusryhmässä. Luokituksia käyttäneille henkilöille valtakunnallinen hankehallinto järjesti kyselyn sähköisesti käytetyistä tarve- ja toimintoluokituksista. Kainuusta kyselyyn osallistui käyttäjää ja se tapahtui Sotezef-yrityksen ostopalveluna. Perustietojen lisäksi käyttäjiltä kysyttiin hoidon tarveluokituksen käyttöä ja soveltuvuutta kirjaamiseen. Vastausaikaa oli annettu kaksi viikkoa ja ensimmäisen vaiheen jälkeen käyttäjät saivat vastattavaksi hoitotyön toimintoluokituksen käytön. Vastauksista käy ilmi, että lähes kaikkia komponentteja oli käytetty pilotoinnin aikana ja käyttäjien antama vapaamuotoinen palaute koski enemmän tietojärjestelmän käytettävyyttä kirjaamisessa. 15

21 3. Projektin tulokset Projektisuunnitelman mukaisia tavoitteita oli: - perehtyä valtakunnallisen rakenteisen kirjaamisen perusmalliin, käsitteisiin, luokitteluun ja teoriaperustaan - ottaa käyttöön valtakunnallinen hoitotyön kirjaamisen perusmalli - yhdistää perusmallin avulla hoitotyön ydintiedot muihin hoitotyön johtamisen ohjaamisen, seurannan, toiminnan ohjaamisen sekä tilastoviranomaisten edellyttämiin tietoihin Tavoite 1: - perehtyä valtakunnallisen rakenteisen kirjaamisen perusmalliin, käsitteisiin, luokitteluun ja teoriaperustaan Projektin aloitusvaiheessa kartoitettiin sähköisen kyselyn avulla nykyhetkinen tilanne. Vastauksia osastonhoitajille ja vastaaville hoitajille lähetettyyn kyselyyn tuli 42. Liitteenä kyselyn vastaukset graafisessa muodossa esitettynä. Kysely voidaan tehdä uudelleen Kainuun HoiData projektin päättyessä, jolloin erikoissairaanhoidon ja akuutin perusterveydenhuollon yksikköjä ovat aloittaneet hoitotyön rakenteisen kirjaamisen. Rakenteiseen kirjaamisen perusmalliin tutustuttiin koulutuksen avulla. Projektityöntekijä organisoi valtakunnallisten määritysten mukaisen alueellisen koulutuksen Hoitotyön asiantuntija -ai mää vai? helmikuussa Osallistujia oli kyseisen päivän aikana palautteen mukaan 62. Yhteenvetoa palautteesta: 16

22 Hoitotyön asiantuntija -ai mää vai alueellinen koulutus Koulutuksen arvioinnin yhteenveto tekijä Mikko Härkönen Osallistujan virkanimike lkm lääkäri 0 sh/th 19 ph/lh 3 muu 2 korkeakoulutaso 0 yhteensä 24 N= 62 Kysymys 3: Millä tavoin koulutus vastasi odotuksiasi? erittäin hyvin hyvin kohtalaisesti huonosti teoreettinen taso käytännön soveltuvuus koulutuksen toteuttamistapa koulutuksen järjestelyt yhteensä Kysymys 4: Voitko hyödyntää saatua tietoa työssäsi? Erittäin hyvin 2 Hyvin 11 Kohtalaisesti tai vähän 12 En lainkaan 0 Kysymys 5: Miten haluaisit koulutusta järjestettävän? Teemapäiviä 18 Useita eri aiheita samassa koulutuksessa 1 Aihekohtaisia alustus- ja keskustelutilaisuuksia 3 Yhteisiä tilaisuuksia eri henkilöstöryhmille 5 Eri henkilöstöryhmille kohdennettuja tilaisuuksia 6 Muuten, miten 0 Kysymys 6: Muita ehdotuksia, toivomuksia tai kommentteja? kainuun nykytilanne, yhteydet eivät pelanneet etäpaikkakuntiin, esim. Suomussalmi keskeytti koulutuksen klo 14.30, kun kuvaa ei enää saatu. (yhteydet hoiti Videra Oy, etäpaikkakunnat ottivat yhteyden Kajaaniin. Asiasta tiedotettu tietohallinnon edustajille) Toiveena olisi ollut myös nähdä millainen effican hoitokertomus on. Kysymys 7: Mitä aiheita toivoisit käsittelevän tulevissa koulutustilaisuuksissa? sosiaalipuolen kirjaamista, käytännön esimerkkejä esim. efficassa Myös valtakunnallinen HoiDok-hanke järjesti koulutuksia Kainuussa. Projektipäällikkö Helena Ikonen vastasi pilottiyksiköiden tukihenkilöiden kouluttamisesta ennen rakenteisen kirjaamisen pilotointia. Projektityöntekijä vastasi projektin tiedottamisesta eri työyksiköissä ympäri Kainuuta. 17

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö FinCC; luokituskokonaisuus Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö anneli.ensio@uku.fi FinCC: Suomalainen hoidon tarveluokitus (SHTaL) v. 2.0 -- 2.01 Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki Anneli Ensio FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari 28.2.2012 THL, Helsinki Kansallinen hoitotyön kirjaamismalli 1. Päätöksenteon prosessimalli (WHOn hoitotyön malli, Suomeen 1970 luvulla)

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen

Lisätiedot

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-

Lisätiedot

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet 19.5.2008 Jari Numminen Järjestelmän kehittämisen haasteet pilotin merkitys järjestelmän kehittymiselle Ennen pilottia

Lisätiedot

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky. Suomalaisen hoitotyön luokituksen käytännön pilotti

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky. Suomalaisen hoitotyön luokituksen käytännön pilotti FF Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky. Suomalaisen hoitotyön luokituksen käytännön pilotti Eija Kivekäs ESTER-projektipäällikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Effica hoitokertomuksen pilotointi Etelä-Savon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Palautepalvelut. Salla Sainio

Palautepalvelut. Salla Sainio Palautepalvelut Salla Sainio 22.4.2013 1 Mitä kehitetään ja kenelle? Kansalliset asiakaspalautekyselyt: luodaan Suomeen asteittain yhtenäiset asiakaspalautekyselyt ensimmäisenä neuvoloihin ja suun terveydenhuoltoon

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

earkiston KATSAUS Terveydenhuollon ATK-päivät

earkiston KATSAUS Terveydenhuollon ATK-päivät earkiston KATSAUS Terveydenhuollon ATK-päivät 24.-25.5.2011 Pauli Kuosmanen Asiantuntijalääkäri Kuopion kaupunki Tietohallinto pauli.kuosmanen@kuopio.fi earkiston KATSAUS Lainsäädäntömuutokset Määrittelyt

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

HyvisSADe yhteistyöprojekti

HyvisSADe yhteistyöprojekti HyvisSADe yhteistyöprojekti Hoitoon hakeutuminen ja kansalaisen ajanvarauspalvelut Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Maija Paukkala ja Jani Kariniemi 23.4.2013 Yhteistyöprojektin toteuttajat

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an ATK-päivät 27.5.09 Sessio: Sähköinen asiointi Ilkka Winblad*, Päivi Hämäläinen**, Jarmo Reponen* *FinnTelemedicum Oulun yliopisto **Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenvedon käyttöönotto Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Hoitotyön yhteenvedon käyttöönotto Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Hoitotyön yhteenvedon käyttöönotto Kuopion yliopistollisessa sairaalassa FinCC-seminaari 28.2.2012, Helsinki Minna Mykkänen, Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Potilasturvallisuus Rakenteisesti

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 12.-13.5.2015 Tampere 18.5.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle

Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle Liisa Klemola Esh, TtM, tutkija Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja - talouden laitos Shiftec tutkimusyksikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Hanke-ehdotus alueellisen SOTEtiedon hyödyntämisestä palvelutuotannon johtamisessa ja kehittämisessä. Solutions for Value-Based Health Care

Hanke-ehdotus alueellisen SOTEtiedon hyödyntämisestä palvelutuotannon johtamisessa ja kehittämisessä. Solutions for Value-Based Health Care Hanke-ehdotus alueellisen SOTEtiedon hyödyntämisestä palvelutuotannon johtamisessa ja kehittämisessä Solutions for Value-Based Health Care Taustaa Vuonna 2015 valtionavustusten yleinen hakuaika päättyy

Lisätiedot

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke Terveydenhuollon atk-päivät Mikkeli 29.-30.5.2006 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke)

Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke) Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke) Hankkeen osapuolet: Liedon kunta Uusikaupunki Raision kaupunki Raision kaupunki toimii hankkeen hallinnoivana osapuolena Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kansallinen vs. alueellinen arkkitehtuuri Onko yhteensovittaminen

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Terveydenhuollon ATK-päivät 15.-16.5.2012 KanTa-palveluihin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Kuntamarkkinat 11.9.2014 Maija Paukkala Kehittämispäällikkö HyvisSADe projektijohtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Käsitteet Omahoito on potilaan

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISEN MALLIN MUKAISEN HOITOTYÖN YHTEENVEDON KÄYTTÖÖNOTON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KOUVOLAN PÄÄTERVE- YSASEMAN OSASTO KAHDELLE

VALTAKUNNALLISEN MALLIN MUKAISEN HOITOTYÖN YHTEENVEDON KÄYTTÖÖNOTON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KOUVOLAN PÄÄTERVE- YSASEMAN OSASTO KAHDELLE KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / Sairaanhoitaja AMK Eija Hirvi VALTAKUNNALLISEN MALLIN MUKAISEN HOITOTYÖN YHTEENVEDON KÄYTTÖÖNOTON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KOUVOLAN PÄÄTERVE-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

HOITOTYÖN YHTEENVETO - OSANA POTILAAN TURVALLISTA JATKOHOITOA

HOITOTYÖN YHTEENVETO - OSANA POTILAAN TURVALLISTA JATKOHOITOA HOITOTYÖN YHTEENVETO - OSANA POTILAAN TURVALLISTA JATKOHOITOA Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo 25.5.2010 KYS Hankepäällikkö Minna Mykkänen Hoitotyön ammatillinen kieli Vakioitu hoitotyön termistö

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

PALVELUPAKETTIEN TESTAUS JA KÄYTTÖÖNOTON TUKI. Palvelupaketit tulevien maakuntien työkaluna -seminaari Lea Konttinen, Sitra 10.2.

PALVELUPAKETTIEN TESTAUS JA KÄYTTÖÖNOTON TUKI. Palvelupaketit tulevien maakuntien työkaluna -seminaari Lea Konttinen, Sitra 10.2. PALVELUPAKETTIEN TESTAUS JA KÄYTTÖÖNOTON TUKI Palvelupaketit tulevien maakuntien työkaluna -seminaari Lea Konttinen, Sitra 10.2.2017 Palvelupaketeista kansallinen sote-raportoinnin malli 2019 Palvelupakettityön

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10. 1 Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.2013 YHTEINEN AAMUPÄIVÄ: Turvallisuus on yhteinen asia Puheenjohtaja ylilääkäri

Lisätiedot