HOITOKERTOMUSOHJAUS OSASTOILLA Riihimäki, 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITOKERTOMUSOHJAUS OSASTOILLA Riihimäki, 2009"

Transkriptio

1 RIIHIMÄEN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ HOITOKERTOMUSOHJAUS OSASTOILLA Riihimäki, 2009 RMK, HJ JA LOPPI, VETO-PILOTTIIN LIITTYEN RAPORTTI 12B Raportti Hoitokertomuskoulutus Salme Anttila

2 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 JOHDANTO 5 1. Ohjauksen tavoitteet 6 2. Ohjauksen sisältö 6 3. Kirjaamisen toteutus 7 4. Kirjaamisen osaaminen 8 5. Kirjaamisen kehittämisalueet 9 POHDINTA 12 LÄHTEET 14

3 3 TIIVISTELMÄ Suomessa on kansallisesti sovittu yhtenäisen sähköisen potilaskertomuksen käytöstä terveydenhuollossa. Tavoitteena on, että potilastiedot voidaan arkistoida yhtenäisesti Kelan ylläpitämään kanta-arkistoon. (Iivanainen, A & Syväoja, P ) Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke käynnistyi toukokuussa Kansallisten määritysten mukaisesti hoitotyön ydintietoja ovat hoidon tarve, hoitotyön toiminnot, tulokset, hoitoisuus ja hoitotyön yhteenveto. Hankkeessa testattiin ja kehitettiin hoitotyön prosessiajatteluun perustuvaa rakenteistettua käytännön kirjaamista. Hoitotyön ydintietojen kirjaaminen on rakenteistettu Suomalaisen hoidon tarveluokituksen (SHTaL), toimintoluokituksen (SHTol) avulla. Riihimäen seudun Terveyskeskus kuntayhtymä on osallistunut valtakunnalliseen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishankkeeseen (vuosina ). Kehittämishankeen tarkoitus oli sähköisten potilasasiakirjajärjestelmien yhteensopivuuden kehittäminen ja yhteisen näkemyksen löytyminen potilaskertomusjärjestelmien sisällöllisille ratkaisuille. Hankkeen aloittamisvaiheessa järjestetyissä koulutuksissa oli tavoitteena oppia rakenteinen tapa kirjata hoitotyötä valtakunnallisesti määriteltyjen hoitotyön prosessin ydintietojen mukaisesti. Riihimäen seudun Terveyskeskus on tällä hetkellä mukana Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto - hankkeessa Hankkeen tarkoituksena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa Kaste-ohjelman tavoitteiden ja keinojen suunnassa. Terveyskeskus on pilottina mukana hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta-, osa-hankkeessa. Tavoitteena on etsiä ja löytää hoitotyön luokitellun tiedon kautta indikaattoreita, joiden avulla voitaisiin arvioida yksilön henkilöstövoimavarojen riittävyyttä/riittämättömyyttä. (HH - osahanke projektisuunnitelma 2009, 26)

4 4 Hankkeeseen liittyen päätettiin tarkentaa rakenteista, yhdenmukaista kirjaamista kuntayhtymässä. Osastonhoitaja Salme Anttila irrotettiin tehtävistään väliseksi ajaksi kouluttamaan ja ohjaamaan kirjaamista sairaalan tulosalueen viidellä osastolla. Ohjauksessa kiinnitettiin huomiota myös lakiin ja asetuksiin perustuvan kirjaamisen toteutumiseen osastojen kirjaamiskäytännöissä.

5 5 JOHDANTO Hoitotyön kirjaamisen viitekehyksenä on käytetty yleisesti hoitotyön prosessia jonka vaiheiden kirjaamisella pyritään ilmaisemaan oleellisemmat hoitotyötä koskevat tiedot ja päätökset potilaan hoidossa. Prosessin avulla potilaan hoito hahmotetaan ja jäsennetään kokonaisvaltaiseksi hoitotyön toiminnoksi. (Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke 2007, 4). Potilaan yksilöllinen hoitaminen edellyttää hänen tietojensa sujuvaa ja turvallista käyttöä. Hoitohenkilökunnan havainnot yhdessä riittävien taustatietojen kanssa mahdollistavat päätöksenteon potilaan tarpeiden mukaan. Kansalliseen arkistoon tallennettavat, sähköisiin potilasasiakirjoihin tehtävät merkinnät edellyttävät vakiintunutta kieltä. Yhtenäisen kielen termistöt ovat edellytyksenä hoitotyön sähköisessä kirjaamisessa tarvittavalle rakenteiselle kirjaamiselle. Hoitotyön tarpeille, toiminnoille ja arvioinneille on kehitetty luokituksia jotka on koottu kirjaamista varten kokonaisuuksiksi. Kirjaamiseen kehitetyt hoitotyön prosessin luokitukset kuvaavat hoidollisen päätöksenteon vaiheita. (Iivanainen, A & Syväoja 2009, P. 13.) Rakenne tarkoittaa periaatetta tai tapaa, joissa osista muodostetaan kokonaisuus. Rakenteinen eli strukturoitu tarkoittaa jonkin hierarkkisen järjestelmän kokonaisuutta. Potilaskertomuksen ylemmän tason muodostavat potilaan tulotilanteen kuvaus, hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi. Potilastietojärjestelmässä tiedon rakenteisuus merkitsee sekä otsikkotason tietoja että luokiteltua tietoa. Hoitotyön sisällön kirjaaminen hoitoprosessin eri vaiheissa tapahtuu ydintietojen ja siihen liittyvän luokittelun kautta. (Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke 2007, 5).

6 6 1 Koulutuksen tavoitteet Ohjauksen tavoitteena oli hoitotyön kirjaamisen kehittäminen hoitokertomusohjelmassa. Hoitotyön kirjaamisen laatu perustuu henkilöstön osaamiseen, tietotaitoon ja motivaatioon käyttää hoitokertomusta parhaalla mahdollisella tavalla Ohjauksen tavoitteena oli rakenteisen kirjaamisen toteutuminen niin, että hoitokertomuksesta voidaan löytää hoitotyön luokitellun tiedon kautta indikaattoreita joiden avulla on mahdollista arvioida yksikön henkilöstövoimavarojen riittävyyttä/riittämättömyyttä. Koulutusjakson aikana tarkkailtiin erityisesti komponentteja; aktiviteetti, selviytyminen, aistitoiminta, päivittäiset toiminnot, kydoseheys, ravitsemus ja erittäminen Tavoitteena oli hoitotyön ydintietojen systemaattinen ja yhdenmukainen kirjaaminen kuntayhtymän eri osastoilla, sekä hoitotyön prosessin näkyminen kaikissa hoitokertomuksen osioissa. Tavoitteena oli myös kirjaamisen kehittyminen niin, että potilasasiakirjoista löytyvät lakiin perustuvat riittävät tiedot. 2 Ohjauksen sisältö Ohjauksen sisällössä painotettiin hoitotyön ydintietojen (hoidon tarve, hoitotyön toiminnot, hoitotyön tulokset ja hoitotyön yhteenveto) näkymistä kirjaamisessa. Ohjauksessa kiinnitettiin huomiota prosessin mukaiseen kirjaamiseen kaikissa potilaan hoitoon liittyvissä vaiheissa. Huomiota kiinnitettiin potilaan tulo/taustatietojen tallentamiseen, sekä rakenteisen kirjaamisen/komponenttien käytön yhtenäisyyteen koko kuntayhtymässä. Koulutuksessa painotettiin potilaan hoitoa koskevien päätösten perustelujen näkymistä hoitokertomusteksteissä, sekä hoitotyön yhteenvedon laatimista potilaan hoidon päättyessä,

7 7 Ohjauksessa korostettiin myös hoitokertomustietojen ajantasaisuutta suhteessa potilaan terveydentilaan. Potilaan hoidon tarpeen muuttuessa hoitokertomustiedot tulee päivittää. Omahoitajan laatimaan hoitosuunnitelmaan tulee tehdä tarvittavat muutokset myös silloin kun hän ei ole paikalla. Ohjauksen aikana neuvottiin poistamaan vanhentuneet potilaan hoidon tarpeet, sekä käyttämään tarvekomponenttia kertaluonteisissa tilanteissa tekemättä siitä pysyvää merkintää. Lain ja asetusten mukaisen kirjaamisen merkitystä korostettiin potilaan ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Lakeihin perustuvaa kirjaamista painotettiin potilaan oikeuksilla, sekä henkilökunnan juridisen taustan turvaamisella. Lain ja asetusten mukainen kirjaaminen toimii myös erilaisten potilasvahinkojen ym. selvittelyä vaativien tilanteiden tarkastelussa. Ohjauksessa opetettiin käyttämään luokitusten monivalintaa ja tuotiin esiin käytön mukanaan tuomat edut kirjaamiskomponentin nopealle löytymiselle, sekä johdonmukaiselle prosessin hahmottamiselle. 3 Ohjauksen toteutus Ohjausjakso alkoi kartoittamalla osastojen kirjaamiskäytäntöjä selaamalla tallennettuja sairauskertomustekstejä. Lukemalla kertomustekstejä muodostui käsitys kirjaamiseen liittyvistä ongelmista osastoilla. Kartoituksen jälkeen laadittiin aikataulu kirjaamisen ohjaamisesta osastoilla päivittäisissä kirjaamistilanteissa. Ensimmäisellä ohjauskerralla selvitettiin ohjauksen tausta, tarkoitus ja tavoitteet. Jatko-ohjauskäynneillä henkilökunta sai opastusta aidoissa kirjaamistilanteissa henkilökohtaisesti, sekä pienissä ryhmissä. Yhteensä kuntayhtymän osastoilla toteutettiin 27 ohjauskertaa. Ohjausjaksoon sisältyi myös ohjekansion laatiminen josta löytyy ohjeita käytännössä esille tulleiden ongelmakohtien korjaamiseksi. Ohjekansioon on liitetty myös lakitekstit potilaan asemasta ja oikeuksista, asiakastietojen sähköisestä käsittelystä sekä laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä.

8 8 Jaksoon sisältyi myös kaksi koulutusiltapäivää Terveyskeskuksen Atkkoulutustila Patissa. Koulutus oli tarkoitettu niille käyttäjille jotka eivät osallistuneet hoitokertomuksen käyttöönoton koulutuksiin. Koulutusiltapäivissä opastettiin rakenteiseen kirjaamisalustaan liittyvä tekninen osaaminen, sekä painotettiin edellä mainittuja kirjaamiseen liittyviä tekijöitä. Ohjausjakson aikana korostettiin myös Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (2009) määrittävää päivittäistä kirjaamismerkintää potilaan hoitokertomuksessa. 4 Kirjaamisen osaaminen Hoitokertomusteksteistä ilmeni hyvin eritasoinen kirjaamisen osaaminen hoitohenkilökunnan keskuudessa. Hoitokertomusmerkinnöistä kävi selville, että osa henkilökunnasta hallitsi hyvin rakenteisen kirjaamisen ja prosessiajattelu näkyi kirjaamisessa. Osaamattomuutta ja rakenteisen kirjaamisalustan hahmottamisen ongelmaa ilmeni kuitenkin henkilökunnalla ja eritoten sijaisten keskuudessa. Pääasiassa potilasasiakirjat oli laadittu taitavasti niin, että merkinnöistä ilmenivät lähes kaikki potilaan hoitoon liittyvät kirjaamisen kannalta oleelliset tekijät. Osastokohtaisia eroja näkyi joiltakin osin, mikä voitaneen selittää rakenteisen kirjaamisen aloittamisen eriaikaisuudella. Kirjaamisen tarkastelun perusteella voidaan todeta, että rakenteinen kirjaaminen ohjaa hoitokertomustietojen sisältöä potilaskeskeiseen kirjaamiseen, näin ollen hoitajan tekemisiä luetteloiva kirjaaminen on selkeästi vähentynyt. Ohjausjakson aikana erityisesti tarkastelussa olivat komponentit; aktiviteetti, selviytyminen, aistitoiminta, päivittäiset toiminnot, kydoseheys, ravitsemus ja erittäminen. Valitut komponentit näyttivät olevan hyvin käytössä, joten tarvetta korjaamiseen ei ilmennyt. Tämä selittynee sillä, että Ve-To

9 9 hankkeessa tarkasteltavat komponentit oli valittu eniten käytettyjen komponenttien joukosta Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (2009) määrittävä päivittäinen kirjaamismerkintä herätti keskustelua. Varsinkin pitkäaikaispotilaiden hoidossa ehdotettiin pysyvien hoitokertomustietojen päivittämisen riittävyyttä merkinnäksi silloin kun potilaan terveydentilassa ei ole tapahtunut muutoksia. 5 Kirjaamisen kehittämisalueet Tarkasteltaessa potilasasiakirjoja löytyi kuitenkin runsaasti kirjaamisen ongelmakohtia, joita käsittelen seuraavassa. Potilaan tulotieto-osiossa kirjaaminen oli osassa potilaskertomuksista täytetty huolellisesti, mutta tulotietoja ei päivitetty osastohoidon aikana. Usein tulotiedoissa oli lueteltuna erikoissairaanhoidossa kirjatut lääketieteen diagnoosit ja joissakin tapauksissa tulotiedoista saattoi löytyä ainoastaan osastolle tulopäivämäärä. Kyseisten puutteiden vuoksi ohjekansioon on laadittu malli tulotietokohdan täyttämiseen hoitotyön ydintietojen vaatimalla tavalla. Pääkäyttäjän kautta on myös laitettu pyyntö Tiedolle tulotieto-osion otsikon muuttamiseksi potilaan taustatieto osioksi. Ehdotetulla muutoksella pyritään ohjaamaan ajattelua ydintietojen kirjaamisen suuntaan. Tiivistelmälehden käyttöä tarkennettiin myös ohjauksen aikana. Kyseistä lehteä käytetään eri osastoilla varsin erilaisiin tarkoituksiin. Ohjauksen aikana ilmeni merkintöjä potilaan hoitoon liittyvistä kirjaamisista aina kampaajalle varatun ajan merkitsemiseen kyseiselle lehdelle. Ohjauksessa painotettiin tiivistelmälehden käyttöä ainoastaan potilaan kriittisten tietojen kirjaamisessa. Koulutuksessa opastettiin käyttämään rakenteisessa kirjaamisalustassa olevaa muistettavaa osiota silloin kun tieto ei ole potilaan hoidon kannalta kertomukseen liitettävää tietoa. Kuntayhtymässä on laadittu ohje tiivistelmälehden käytöstä jo 2005 ja kyseinen ohje on nyt lisätty

10 10 ohjekansioon. Muistettavaa osion täyttämisen on tehty ohjeistus ja se löytyy myös ohjekansiosta. Rakenteisen kirjaamisalustan hoitotiedot osiossa ilmeni kirjaamisen osaamisen vajetta. Hoitotyön prosessin mukaista kirjaamista eivät kaikki hoitotyöntekijät ole oivaltaneet, vaan merkinnät sijoittuvat satunnaisesti eri komponenttien alle. Hoitotyön toteutuksen kirjaamista on myös tehty valitsematta lainkaan tarvekomponenttia, jolloin hoitotyön prosessi ei myöskään näkynyt kirjaamisessa. Pilotissa tarkastelun kohteena olevien komponenttien käyttö vaikutti olevan hyvällä tasolla suhteessa potilaan hoitoisuuteen. Ohjauksen aikana ilmeni kuitenkin potilaan hoidon tarpeen kokonaisuuden hahmottamisen vaikeutta. Tämän seurauksena hoitosuunnitelma pilkkoutuu pieniksi osa-alueiksi ja hoitosuunnitelmaa luettaessa kokonaistilanteen hahmottaminen vaikeutuu. Hoitotyön suunnittelu ei useinkaan näyttänyt kulkevan potilaan hoidon kanssa samalla tasolla. Ilmeni että, tarvekomponentteja ei päivitetä riittävästi ja näin potilaan hoidon kannalta vanhentuneet tarpeet jäävät hoitokertomukseen pitkiksi ajoiksi. Vanhentuneet hoitosuunnitelmat ohjaavat hoitotyön toimintoja epäoleellisiin asioihin potilaan hoidossa. Ohjauksessa ilmeni myös että hoitosuunnitelmia ei rohjeta päivittää ja vanhentuneita tarpeita poistaa, tämä korostui varsinkin niissä yksiköissä, joissa omahoitaja vastaa pääasiassa potilaan hoidosta. Kirjaamisalustan rakenteen muuttamisella on pyritty ohjaamaan käyttäjiä päivittämään potilaan hoidon tarpeet vuorokauden vaihtuessa, mutta tällä parannuksella ei ole päästy toivottuun lopputulokseen. Tarvekomponentin käyttö kertaluonteisissa potilaan ongelmissa näytti olevan lähes kaikille vierasta. Mikäli potilaan hoitotyön tarpeelle oli valittu tarvekomponentti, oli siitä lähes poikkeuksetta tehty pysyvä tarve. Komponenttien monivalinnan käyttö oli vierasta useille käyttäjistä. Kuntayhtymän osastoilla ainoastaan muutama hoitohenkilökuntaan kuuluva hallitsi kyseisen toiminnon. Muutosvastarinta nousi selvästi esille uuden

11 11 toimintatavan käyttöönotossa, vaikka ohjauksessa perusteltiin monivalinnan käytön tuovan joustavuutta komponenttien valintaan, sekä helpottavan hoitotyön prosessin mukaisen kirjaamisen onnistumista. Ohjekansioon on laadittu kuvallinen ohje monivalinnan käytöstä. Hoitotyön kirjaamisen ongelmana on perinteisesti ollut hoitajien tehtävien luettelointi. Varsinkin pitkäaikaisten potilaiden hoidon kirjaamisessa koetaan vaikeutta potilaslähtöisen kirjaamisen toteuttamisessa. Valitettavasti hoitokertomustiedoista edelleenkin löytyy tekstejä joissa hoitajan tekemiä toimenpiteitä on luetteloituna. Ohjauksessa painotettiin potilaslähtöisen kirjaamisen toteuttamista myös pitkäaikaisten potilaiden hoidossa. Hoitotyön yhteenveto-osio oli käytössä aktiivisesti noin kolmella osastolla. Kaikki hoitotyöntekijät eivät yhteenvetoa osanneet laatia ja useat kertoivat kirjanneensa kyseiset asiat jatkohoitokomponentin yhteyteen. Hoitotyön yhteenveto-osion täyttämisestä on laadittu myös ohjeistus. Ohjauksessa painotettiin hoitotyön yhteenvedon käytön merkitystä osana hoitotyön ydintietoja. Potilaan hoitokertomuksen päättäminen oli monelle täysin vierasta. Ongelmaksi tämä muodostui silloin, kun potilas saapui toistamiseen osastohoitoon. Näissä tilanteissa potilaan tiedot tulivat kirjattua edellisellä kerralla käytössä olleeseen hoitokertomukseen, jolloin potilaan kertomus sekoittui aiempaan ja lopputuloksena oli hoitokertomus jossa juuri mikään ei vastannut potilaan senhetkistä hoidon tarvetta. Ohjekansioon on nyt laadittu selkeä ohje hoitokertomuksen päättämisestä silloin kun potilas poistuu osastohoidosta. Lakien ja asetusten mukainen kirjaaminen ei aina näy potilasasiakirjoissa. Muun muassa hoitohenkilökunnan tekemät päätökset potilaan hoitoon liittyen eivät useinkaan olleet perusteltuina asiakirjamerkinnöissä, eivätkä myöskään potilaan/ omaisen ilmaisemat mielipiteet näkyneet hoitokertomuksissa.

12 12 Ohjaustilanteissa esiintyi voimakasta kritiikkiä komponenttien koettuun puutteellisuuteen. Ohjauksessa kerrottiin hoitotyön toiminnon liittyvän potilaan tarpeeseen, jolle lähes aina tarkastelussa löytyi komponentti. Muutamissa tapauksissa ei näyttänyt sopivaa komponenttia löytyvän, joten näissä tapauksissa potilaan ongelma ohjattiin kuvaamaan vapaan tekstin osiossa. Hoitohenkilökunnan kokemuksen mukaan hoitotyön kirjaamiseen käytetään runsaasti aikaa ja se koetaan ajoittain vaikeaksi. Kuntayhtymässä tavoitteena ollut potilaan vierellä kirjaaminen ei ole toteutunut teknisten ongelmien vuoksi. Langattomat tietokoneyhteydet eivät toimi ja yhteys katkeaa tietokonetta siirrettäessä. Ainoastaan yhdellä osastolla käytetään käytävällä olevia tietokoneita kirjaamisessa. Pohdintaa Osastoilla toteuttamani ohjauskerrat olivat positiivisia kokemuksia ja pääasiassa tunsin itseni tervetulleeksi. Osastonhoitajan aktiivinen mukanaolo koulutustuokioiden järjestymiselle näytti selkeästi parantavan kiinnostusta ja osanottoa tilaisuuksissa. Ohjaamisjakson järjestämisen nopea aikataulu vaikutti selvästi ohjaushalukkuuteen. Työvuorosuunnittelussa ei ollut enää mahdollisuutta ottaa huomioon koulutusajankohtia, joten kaikki halukkaat eivät ehtineet osallistua ohjaamistilanteisiin. Ohjauksen aikana merkillepantavaa oli, että jo ennestään osaavat kirjaajat olivat kiinnostuneita kehittymisestään. Joiltakin osin vaikutti, että ne henkilökunnan jäsenet, joiden kohdalla kirjaamista olisi pitänyt kehittää, eivät välttämättä olleet kovinkaan kiinnostuneita koulutuksesta. Järjestettyihin koulutusiltapäiviin osallistuminen oli kovin niukkaa. Yhteensä kahteen koulutussessioon osallistui ainoastaan kuusi hoitohenkilökuntaan

13 13 kuuluvaa työntekijää. Koulutettavien vähäiseen määrään vaikutti tässä myös järjestämisen nopea aikataulu sekä osastojen niukka henkilöstöresurssi. Käytännön kokemuksen ja kirjaamisen tarkastelujen perusteella laadittiin ohjeita eniten korjaamista vaativissa kertomuksen osioissa. Ohjeiden työstäminen ja kansion kokoaminen olisi vaatinut lisäaikaa ja näin ollen kaikkea tarvittavaa ohjeistusta en ehtinyt valmistella määräajan puitteissa. Rakenteisen kirjaamisen oppiminen on ollut raskas prosessi henkilökunnalle, koska muutosvastarintaa esiintyi ajoittain ja totutuista tavoista tuntui olevan vaikeaa luopua. Kyseistä ongelmaa esiintyi erityisesti monivalinnan käytön opettelussa, jossa monet eivät kyenneet näkemään toiminnan mukanaan tuomaa helpotusta. Jatkomenettelyä pohtiessani otaksun, että paikanpäällä ohjaaminen ei todennäköisesti tuottaisi enää lisäarvoa osaamiselle. Mielestäni koulutuksen tulisi olla pitkällä aikavälillä suunniteltua ja toteutettua niin, että työvuorosuunnittelussa voitaisiin ottaa huomioon koulutuksiin osallistuminen. Hyvällä suunnittelulla mahdollistettaisiin kaikille hoitotyöntekijöille koulutusta niin, että kirjaaminen saataisiin toivotulle tasolle. Kuntayhtymä on järjestämässä prosessikoulutusta koko henkilökunnalle ja tämän näen erittäin tärkeänä kirjaamisen rakenteen ymmärtämiselle ja kehittymiselle. Rakenteisen yhtenäisen kirjaamisen ohjeistus tulisi tehdä ennen kevään koulutuksia. Osastokohtaiset tavat käyttää komponentteja ovat varsin erilaisia ja pohjautuvat useista eri hoitotyön malleista joita on käytetty ajattelua ohjaavina viitekehyksinä osastoilla. Komponenttien käytön yhtenäinen ohjeistus ja koulutus palvelisivat yhdenmukaista kirjaamista ja antaisivat luotettavan pohjan hoitokertomustiedoista saataviin tilastotietoihin. Ohjaukseen käyttämäni ajanjakso oli mielenkiintoinen ja antoisa, joskin aika tuntui kuluvan nopeasti loppuun. Koulutusajanjakson aikana syvennyin rakenteisen kirjaamisen ohjeistoon perusteellisesti ja koen nyt viimeistään omaavani hyvät taidot rakenteisen kirjaamisen osaajana.

14 14 LÄHEET Aukeala, K. Heinäaro, A. Hoffren, P, Ikonen, H. Kaakinen, P. Kivekäs, E. Mäkilä, M. Rusi, R. Tanttu, K Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Hoitotyön kirjaamisen käyttäjäopas HH - osahanke. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Projektisuunnitelma, luonnos. Iivanainen, A. Syväoja, P Hoida ja kirjaa. Hygieia. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Kariston kirjapaino Oy. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista / Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä / Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/2009