OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN RAPORTISTA
|
|
- Pirjo Hämäläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Taustakysymykset: Kuntanumero ja kunta: 687 Rautavaara Maakunta: Pohjois-Savo Kunnan yhteyshenkilön tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinumero): kunnanjohtaja Unto Murto OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1.OSIO: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kuntien lukumäärä ei ole julkisen sektorin ja kuntien kokonaiskustannuksia selittävä tekijä, joten koko lähtöasetelma on virheellinen, jos pyritään varautumaan väestön vanhenemiseen ja julkisen talouden kiristymiseen. Rautavaaran kunta toteutti PARAS-lainsäädännön velvoitteen , jolloin aloitti toimintansa KYSTERI eli perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämisen liikelaitos Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin organisaatiossa. KYSTERI on yksi palvelualue sairaanhoitopiirin neljästä palvelualueesta. Sen omia päätöksentekoelimiä ovat tilaajatoimikunta ja johtokunta. KYSTERIn perusterveydenhuollon liikelaitoksessa ovat mukana Leppävirran, Kaavin, Rautavaaran, Pielaveden, Keiteleen, Tervon ja Vesannon kunnat ja Juankosken kaupunki. Pohjois- Savon sairaanhoitopiiri otti vastuulleen näiden kuntien perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon järjestämisen alkaen. Kotisairaanhoito jää edelleen kuntien järjestettäväksi. KYSTERIIn siirtyi kuntien ja kuntayhtymien palkkalistoilta yhteensä noin 450 työntekijää, laitospaikkoja Kysterissä on noin 250. Rautavaaran kunnasta siirtyy 11 työntekijää. Kuntarakennetta ei ole syytä muuttaa muuten kuin kuntien omilla vapaaehtoisilla päätöksillä ja ilman valtion puuttumista itsehallinnollisten kuntien päätöksentekoon. Palvelurakennetta on syytä uudistaa ja lähtökohtana on oltava julkisen talouden kantokyky ja sen mukaan mitoitettu velvoittava lainsäädäntö. Valtion tehtävä on säätää lakisääteiset palvelut ja niiden laadullinen/määrällinen minimitaso. Kuntien tehtävä on toimia paikalliset olosuhteet huomioiden käytettävissä olevilla resursseilla parhaalla mahdollisella tavalla ja tuotettava palvelut joko omana tuotantona, yhteistyössä tai ostopalveluita käyttäen niin, että vähintään lain minimi täyttyy. Paikallisten olosuhteiden huomioiminen onnistuu parhaiten lähidemokratiasta ja riittävän kompakteista kunnista käsin, mikä ei mahdollistu suurkunnissa. Uudistuksen tilastolliset perustelut ovat oikeat. Suomen väestö ikääntyy, terveys- ja hoivamenot kasvavat ja huoltosuhde heikkenee. Nämä tosiasiat pysyvät kuitenkin samoina kuntarajoista riippumatta. Kaikki asiantuntijat tietävät, että erityyppisissä palveluissa ihanteellinen väestöpohja vaihtelee suuresti. Kuntarajojen pakkovallankumous ei siten tuo ratkaisua ongelmiin. Päinvastoin se hävittäisi yhden keskeisen menestystekijän eli nykyisten toimijoiden sosiaalisen pääoman.
2 Ennen kuntaliitosprosesseja tulee olla selvillä kuntien ja valtion tehtävät, niiden suhde ja rahoitus. Kuntien tehtävien vähentämisen yhteydessä on tarkasteltava kokonaisuudessaan yhteiskunnan tuottamaa palvelurepertuaaria. On tiettyjä tehtäviä ja subjektiivisia oikeuksia, joista on kyettävä luopumaan ja korostettava ihmisten omaa vastuun kantoa OSIO: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakenne-tarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? * Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestönkehitysarvio vastaa tilastokeskuksen ennusteita. Väestörakenteen osalta koko Pohjois- Savon väestö vanhenee eikä kuntien yhdistäminen muuta yhteenlaskettua väestörakennetta maakunnassa. Näkökulma on mekaaninen kun sen pitäisi olla siinä, miten väestön vanhetessa selvitään pienimmällä mahdollisella kustannusten nousulla. Rautavaaran kunnan (kuten koko Suomen) väestörakenteen ikääntyminen on tosiasia. Se ei ole peruste kuntajaotuksen muutokselle. * Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Talouden ennustaminen on vaikeaa pitkällä aikavälillä, kuten se on jo lyhyelläkin aikavälillä. Monet aiemmat trendilaskelmat ovat menneet olennaisesti pieleen. Kysymys on siitä, mitä toimenpiteitä tehdään ja sopeutetaanko taloutta ja tehdäänkö tuottavuutta nostavia toimintatapojen muutoksia. Valtionosuusriski on terminä harhaanjohtava, koska valtionosuus maksetaan väestörakenteen perusteella. Kunnassa, jossa on puolet enemmän ikääntyneitä ei ole puolet suurempaa riskiä, koska valtio ei voi jättää valtionosuutta maksamatta yksittäisiltä kunnilta. Valtionosuus on korvaus valtion lailla säätämien tehtävien hoitamisesta. Ei ole olemassa valtionosuusvetoisia kuntia. Valtionosuusvetoiset kunnat ja listaukset niistä - Kuntaliitonkin toimesta - ovat kuntia aliarvioivia, vääriä mielikuvia ylläpitäviä ja vastakkain asettelua luovia. Kuvaus valtionosuusvetoinen kunta, luo ja sillä luodaan kuvaa johtamistaidoiltaan heikommasta kuntapäättäjien ja virkamiesten joukosta reppanasakkia, toisten elätettäviä, pärjättäisiin paremmin, jos noita ei olisi asenneilmastoa. Valtionosuus on tuloerä hyvinvoinnin ylläpitoon niihin peruspalvelukustannuksiin yhtäläiset perusoikeudet ja tasapuolisuus Suomen kansalaisia, kuntalaisia kohtaan takaavat ja edellyttävät julkiselta vallalta valtiolta ja kunnilta toimijoina. Erilaisen kustannusrakenteen aiheuttaa ja ovat aiheuttaneet useat tekijät maamme kehityksessä aina 1960-luvulta tarkasteltuna; maasta-, ja maassamuutto, kaupungistuminen, väestörakenteen muutokset, ikääntyminen, alueelliset merkittävät sairastavuuserot, syntyvyyden alueelliset erot, työpaikkakehitys kansallisena ja globaalina muutoksena, tehty ja tekemätön aluepolitiikka.. jne monet muut tekijät. * Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Tarkastelu on oikeanlainen eikä anna aihetta kuntajaotuksen muuttamiseen Rautavaaran osalta. * Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työpaikkaomavaraisuuden mittaaminen on vaikeaa, koska työpiste saatetaan kirjata yrityksen tai yhteistoiminta-alueen päätoimipaikan mukaan eikä sen mukaan missä työtä tosiasiallisesti tehdään. Rautavaaran kunnan todellinen työpaikkaomavaraisuus on todennäköisesti tilastoja korkeampi, mutta tätä on vaikea todentaa ilman täyden aineiston saamista kunnan käyttöön. Pohtiessaan kuntalaisen asiointia ja työssäkäyntialuetta työryhmä onnistui arviossaan. Rautavaaran laajakaistakunnasta ei juurikaan pendelöidä ja se on erittäin pientä kaikkiin suuntiin.
3 3 Eniten pendelöintiä on Kuopioon (5,6%), sitten Nilsiään (4,7 %), Nurmekseen (3,7%) ja Iisalmeen (2,6%). Erikoiskaupan asiointi Nilsiään (24 %) ja Kuopioon (21%). Jatkosuunnittelu tarvitsee tuekseen vahvaa paikallista näkemystä. Täten työssäkäyntisuunta ei ole peruste muuttaa kuntajaotusta, koska suurimmalle osalle rautavaaralaisille päivittäisen asioinnin suunta on oma kuntakeskus. Erikoistavarakaupoissa asioiminen ei ole päivittäiseen elämänpiiriin kuuluva asia. Mm. oma koti, ulkoilualueet, lähikaupat, päiväkodit, koulut ja lähin terveyspalveluja tarjoava piste ovat todellisia päivittäiseen elämänpiiriin kuuluvia toimintoja. * Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Rautavaaran kunnan vakituista asukasta on riittävä väestöpohja kaikkien muiden kunnallisten peruspalvelujen järjestämiseen lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa ja ammatillista koulutusta sekä pelastustointa. Kunnan talous on tasapainossa. Rautavaara tuottaa palvelut olennaisesti koko maan keskiarvoa edullisemmin erityisesti niissä toiminnoissa, joissa päätösvalta palvelun järjestämisestä on kunnalla itsellään. Niissä palveluissa, jotka valtio on pakottanut lainsäädännöllä järjestämään toisin tai laajemmalla väestöpohjalla, ovat kustannukset kasvaneet verrattuna kunnan itse järjestämään aiempaan toimintamalliin. * Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Rautavaara kuten koko pohjoisen Pohjois-Savon elinkeinorakenne poikkeaa olennaisesti Kuopiosta ja maakunnan eteläosasta. Elinkeinojen kehittämisessä paikallistuntemus on tärkeää. Rautavaara paikallisyhteisönä pystyy kehittämään elinkeinoja parhaiten paikallisesti omien luontaisten vahvuuksien kautta. Erityisasiantuntemus ja yritysrahoitus erilaisiin kehittämishankkeisiin on saatavissa valtion erilaisten kehittämisorganisaatioiden kautta. Kunta hankkii elinkeinopalveluita Koillis-Savon Kehitys Oy:ltä ja Ylä-Savon Kehitys Oy:ltä sekä Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:ltä. * Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? On korjattava selvä virhe osan II selvityksen sivulta 186 kohta Erityisolosuhteet, josta puuttuu Rautavaaran kunnan erityisolosuhteet eli kunta on pitkien etäisyyksien ja harvaan asuttu kunta. (Puitelaki 5). Selvityksessä mainitaan vain saaristo-osakuntina Pohjois-Savossa Kuopio ja Tervo. Rautavaaran kunta on ainoa kunta Pohjois-Savossa, jolla on tämä status. Lähtökohtainen olettama, että suurkunta olisi ratkaisu, on väärä. Näin suuri kunta ei muodosta toiminnallista kokonaisuutta vaan mammuttiorganisaation, joka ei kykene tunnistamaan paikallisia erityispiirteitä. Mikäli pakkokuntaliitoksia tulee, olisi luontevampaa, että niitä tapahtuu keskinäisillä pienemmillä liitoksilla, jolloin paikallistuntemus ei katoa ja kunnan kehittäminen pohjautuu paikallisiin olosuhteisiin ja niiden huomioimiseen itse päätetyillä painotuksilla resurssit kohdentaen. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? * Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - Kyllä. * Taloustarkastelunäkökulmien osalta? - Kyllä. * Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? - Kyllä. * Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? - Kyllä. * Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? - Ei.
4 * Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? - Ei. 4 * Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? - Ei. 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? 2 osion 1 kohdassa on vastattu näihin kohtiin. Omalla toiminnalla kunta pystyy vaikuttamaan tulevaisuuteen. Työryhmän työ sisältää tulkintoja ja johtopäätöksiä, joista Rautavaaran kunta on eri mieltä. Pienkunnan rooli liittyy kunnan elinvoimaisuuteen ja elinkeinojen kehittämiseen. On selvää, että ilman kuntaa olisi jäänyt moni yritys syntymättä, Metsäkartanon matkailualue rakentamatta, lähiruoka ostamatta ja mökkitontti kaavoittamatta. Kunta voi omana yhteisönä olla aktiivinen, eloisa ja elinvoimainen vaikka tilastojen perustella sen pitäisi olla kaikkea muuta. Rautavaaran kunnassa ihminen ja ympäristö ovat löytäneet toisensa: Luontaisia kunnan elinkeinopolitiikan painopisteitä ovat mm. luontomatkailu ja ohjelmapalvelut; Tiilikkajärven kansallispuisto, Metsäkartano, ulkoilureitit ja moottorikelkkailureitit, hyvinvointipalvelut, metsien talous- ja virkistyskäyttö. Kunta panostaa vanhojen yritysten kehittämiseen ja uusien yritysten perustamiseen sekä varautuu lähialueen kaivoshankkeisiin. Vesistöjen hyödyntämiseen Jokisuunniemi ja Paljakan energiakaava. Lisäksi kuntalaiset ovat tutkimustenkin mukaan olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä sekä kunnan että Koillis-Savon Kehitys Oy:n ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin palveluihin. Työryhmän taustamateriaaleja ei ole toimitettu Rautavaaran kunnalle muun raportin yhteydessä, joten sen tarkistaminen mihin mikäkin raportin toteamus liittyy, on mahdotonta jo puhtaasti aikataulullisista syistä. Vastausaikaa olisi tullut antaa ainakin kesäkuuhun saakka, jotta olisi ollut mahdollista käyttää asiantuntija-apua, käydä neuvotteluja muiden kuntien kanssa, pitää tilaisuuksia päättäjien kanssa sekä tutustua huolel-lisesti kaikkiin raportin yksityiskohtiin taustalaskelmineen. Lisäksi yli 60 % kuntien budjeteista on SOTE -palveluja, joiden järjestämisestä jatkossa ei ole selvyyttä tämän vastauksen antohetkellä. Käytännössä kunnat eivät lausuntohetkellä tiedä, mihin kantaa ottavat. SoTe-järjestämistyöryhmän esityksistä ei ole tietoa. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Ei mitään, koska kuntaliitoksia tulee tehdä vain kuntien omilla päätöksillä vapaaehtoisuuteen liittyen. Rautavaaran kunnan osalta ei ole tarvetta kuntajaotuksen muutokseen, eivätkä edellä mainituissa tekijöissä tapahtuvat muutokset vaikuta tähän asetelmaan. Rautavaaran kunta on valmis neuvottelemaan vapaaehtoisuuteen pohjautuvista kuntaliitoksista maantieteellisesti järkevällä alueella, joka muodostuisi Rautavaaran osalta luontevasti Kuopion seutukuntaan. Kuntarakenneuudistusta tulee tarkastella myös palvelujen saavutettavuutta (lähipalvelut) ja laatua asiakkaiden eli kuntalaisten näkökulmasta. On suuri yllätys, että hallitus ei halua esimerkiksi kehittää PARAS-hankkeen seurauksena syntyneitä alueita, vaan se haluaa jopa hajottaa niitä. Tämä antaa toisaalta mahdollisuuden miettiä koko PARAShanketta kriittisesti siten, että kunnassa voisi aivan hyvin olla vaikka alle asukasta, jos tehtävänjakoja mietittäisiin kunta-maakunta-valtiotasolla uudestaan. Rautavaaran kunnan lähipalvelut turvattava. Rautavaaran kunta kuuluu pitkien etäisyyksien kuntien joukkoon (Puitelaki 5). Valtion tulee turvata kattavien ja laadukkaiden palveluiden saatavuus yhdenmukaisesti koko maassa edistämällä kuntien taloudellista asemaa tämän toteutumiseksi. Verotulojen tasausjärjestelmällä on jatkettava palvelujen tuottamiskustannusten paikallisten erojen tasaamista.
5 3 OSIO: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella 5 Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? Ei. Rautavaaran kunta on valmis neuvottelemaan vain osapuolten vapaaehtoisuuteen pohjautuen. Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? - Ei. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? - Ei. 4. OSIO: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys: Ei ole tarvetta selvityksen käynnistämiselle. Ainoastaan kuntien omasta vapaasta tahdosta tapahtuva kuntaliitosselvitys on perusteltua. Tällöin kaikki mukana olevat kunnat ovat aidosti sitoutuneet ja motivoituneet prosessiin. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys: Ei ole tarvetta selvityksen käynnistämiselle. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys on ylhäältä tapahtuvaa sanelua ja vastarinta syntyy jo lähtöasetelmasta. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen: Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi olisi epäoikeudenmukaista. Valtionosuusjärjestelmän olisi oltava kuntakoko- ja kuntarajaneutraali pohjautuen todelliseen väestörakenteeseen, sairastavuuteen ja etäisyystekijöihin. Kunnan on pystyttävä tuottamaan lasääteiset palvelut oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kaikille väestöryhmille. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi: Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) on yhtä lailla epäoikeudenmukaista. Kuntien rahoitusjärjestelmän olisi oltava kuntakoko- ja kuntarajaneutraali. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja): Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella on kunnallisen itsehallinnon heikentämistä. Kunkin kunnan on saatava järjestää palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla ja haluamiinsa toimintoihin resursoimalla. Kriteerit johtavat jäykkiin palvelurakenteisiin, mikä lisää veronmaksajien kokonaiskuormaa.
6 6 Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä: Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä on ehdottomasti suljettava pois kunnallisen itsehallinnon periaatteita loukkaavana. Sitoutuminen ja hyvä lopputulos voi syntyä vain vapaaehtoisuuden ja oman tahdon kautta. Pakkoliitokset eivät tuo tehokkuutta palvelujen järjestämiseen. Lähipalvelut katoavat isommissa kuntayksiköissä, jolloin negatiivinen vaikutus kohdistuu heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Muu, mikä? Rautavaaran kunta uudistaa tekemänsä esityksensä valtiovarainministeriön kunnallishallinnon rakennetyöryhmälle, että kaikille maamme puitelain 5 :n kunnille eli pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille kunnille tulee laatia ERILLISOHJELMA, jolla turvataan lähipalvelut myös pitkien etäisyyksien olosuhteissa, jossa tulee päästä käytännössä kokeilemaan uudenlaisia toimintamalleja palvelujen ja elinvoiman turvaamiseksi myös pitkien etäisyyksien olosuhteissa. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Rautavaaran laajakaistakunta aikoo jatkaa itsenäisenä kuntana eikä kunta aio ryhtyä lakkauttamaan itseään omilla päätöksillään. Vapaaehtoisista kuntaliitoksista ilman valtion puuttumista voidaan neuvotella rajanaapureiden kanssa, mikäli yhteinen tahtotilaa löytyy. 3. Perustelunne aikataululle Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ongelmilla, kuten väestön ikääntymisellä ja kestävyysvajeella ei ole mitään tekemistä kuntien lukumäärän kanssa. Ainoa rakentava tapa edetä on kuntien vapaaehtoisuus. 5. OSIO: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Kuntaliitoksia ei tule toteuttaa muuten, kuin kuntien vapaaehtoisuuden pohjalta. Liitosten keinotekoinen kannustaminen lisää kustannuksia eikä ratkaise Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ongelmia. Ainoa poikkeustapaus, jossa muutostukea voisi perustella, on tilanne, jossa jokin kunta on taloudellisesti niin huonossa kunnossa, että kukaan muu kunta ei huoli sitä kuntaliitoskumppaniksi ennen kuin valtio on kuitannut liittyvän kunnan alijäämät. Julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteensovittaminen liittyy kiinteästi nyt menossa olevaan kuntauudistukseen: kuntarakenne, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, koulutus, alueellinen kehittämis- edunvalvontatyö ja valtionosuuslainsäädäntö. Valtiovarainministeriössä toimii alkaen Julkisen hallinnon ICT-toiminto (JulkICT). JulkICT-toiminnossa työskentelee 30 henkilöä. Toiminnon päätehtäviin kuuluvat tietohallintolain toimeenpano, julkisen hallinnon ICT-strategian suunnittelu ja toteuttaminen sekä valtion ja kuntien ratkaisujen ja palvelujen ohjaus. Lisäksi toiminto vastaa mm. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADE-ohjelma) johtamisesta sekä Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) ja Valtion tietoturvallisuuden johtoryhmä (VAHTI) toiminnasta. Tavoitteet tulevat pitkälti hallitusohjelmasta, johon tavoitteeksi on kirjattu yhteentoimivuus, sähköiset asiointipalvelut, avoin data, julkisen hallinnon ICT:n säästöt ja valtion ICTpalvelukeskusten toimialariippumattomien tehtävien keskittäminen. Uuteen tietohallintolakiin on kirjattu velvoitteita, joiden avulla kuntia ohjataan yhteensopiviin järjestelmiin. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu on jokaisen julkisen organisaation eli jokaisen kunnan tehtävä. Rautavaaran kunta haluaa olla mukana tässä hankkeessa ja saada puitelain :n 5 mukaisesti yhteisen ICT-arkkitehtuurin.
7 6. OSIO: Lisänäkemyksiä 7 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Vapaaehtoisuus on ainoa rakentava tapa edetä. Kuntaliitosuudistuksen sijaan olisi parannettava tuottavuutta laki- ja normiohjausta purkamalla, lisäämällä yksilön vastuuta ja kannusteita sekä asettamalla kuntien tehtäväkuorma vastaamaan julkisen talouden kestokykyä. Mikäli valtiolla ei ole varaa maksaa nykyisentasoisia valtionosuuksia, on valtion kevennettävä lainsäädännön velvoittavuutta ja kuntien lakisääteisiä tehtäviä, jotta kunnat selviävät aiempaa alemmilla valtionosuuksilla. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. OSIO: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Yleinen ajantasaistaminen. Turvataan luottamushenkilöiden saanti yhteisten asioiden hoitoon. Tilinpäätöksen hallituskäsittelyyn muutos: tp-käsittely huhtikuun loppuun uusien konsernitilinpäätösvelvoitteiden takia. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Pitää olla päätettävää. Muuten ei löydy motivaatiota. Paikallisen itsehallinnon ja oman päätösvallan vahvistaminen on paras keino lisätä kansalaisten mielenkiintoa yhteisiin asioihin. Silloin voi ja kannattaa vaikuttaa. Siirtymällä 70 kunnan Suomeen hävitettäisiin lähidemokratia. Lupaukset uuden lähidemokratian luomisesta eivät vakuuta. Vuosikymmenten puheet suurten kuntien lähidemokratiasta, kaupunginosavaltuustoista eivät ole johtaneet mihinkään toimivaan käytäntöön, eivät missään suurkunnassa. Miksi hävittää jo olemassa oleva, erikokoisiin kuntiin perustuva toimintatapa, kun muusta lähidemokratian mallista ei ole tietoa? Suurissa kunnissa on nykyiselläänkin ongelmia läheisyysperiaatteen toteutumisessa. Pienen kunnan etuna voidaan lähtökohtaisesti pitää päätöksenteon läpinäkyvyyttä, demokraattisuutta ja läheisyysperiaatteen toteutumista. 2. OSIO: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuus- ja verotulontasausjärjestelmän on oltava yksinkertainen, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen. Valtionosuusjärjestelmään riittää väestörakenteen, todellisen sairastavuuden sekä etäisyystekijöiden huomioiminen. Verotulontasaukseen voisi lisätä progression, koska voimakas eriytyminen lisää kuntien välisiä tuloeroja. Valtion ei tule kohdistaa tuloverokevennyksiä kunnille. Valtionosuusjärjestelmän tulee olla sellainen, että kunnat pystyvät selviytymään lakisääteisistä tehtävistään. Metsävero (pääomaverotus) tuloutettava kunnille. Valtionosuuksien tasausjärjestelmä on säilytettävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennal-listen käyttökustannusten valtionosuutta määriteltäessä tulee ottaa jatkossakin huomioon kustannuksia lisäävät seikat kuten pitkät välimatkat ja harva-asutus, ikärakenne, sairastavuuskerroin, alhainen tulotaso, työttömyysaste, kunnan huoltosuhde (Rautavaaran huoltosuhde v ,9%, huoltosuhde on mittari, joka ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja
8 työtöntä on yhtä työllistä kohti ja peruspalveluja tarvitsevien määrä, mm. päihdeongelmista, lastensuojelusta sekä maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset). 8 Kuntien valtionosuusjärjestelmää on korjattava nykyistä paremmin ottamaan huomioon kuntien erilainen verotulojen kehittyminen ja siitä seuraava huomattava kansalaisten erilainen verokohtelu. Kuntien välistä verotulotasausta tulee kehittää täyteen (100 %) tasaukseen. 3. OSIO: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: * Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen: Kuntien lakisääteisten tehtävien vähentäminen. Tehtävien siirto kunnilta maakunnalle, valtiolle tai yhteistoiminta-alueelle ei vähennä julkisen sektorin yhteenlaskettuja vastuita. On pyrittävä todelliseen kuntien kustannusten alentamiseen, ei menojen siirtämiseen toiselle toimijalle. Käytännössä tarvitaan puuttumista subjektiivisiin oikeuksiin, laki- ja normiohjauksen keventämistä sekä kuntien itsehallinnon vahvistamista tuottavuuden olennaisen parantamisen mahdollistamiseksi. * Valtion ja kuntien tehtävänjako: Kuntien lakisääteisten tehtävien vähentäminen. Rahan siirto taskusta toiseen ei vähennä julkisen sektorin yhteenlaskettua tehtäväkuormaa eikä kustannuksia. Valtion paikallishallinto olisi luontevaa yhdistää maakuntiin, jotta niiden toiminta saadaan demokraattisen kontrollin piiriin ja maahan toimiva maakunnallinen itsehallinto. Valtion tulee ottaa huomioon tehdessään omia säästötoimenpiteitä niiden vaikutukset kuntien kustannusten kasvuun. Esimerkkinä kotihoidon tuen leikkaaminen, jossa kuntien päidähoidon kustannukset kasvaisivat. * Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä: Kunnille ei tule määrätä uusia tehtäviä ellei niitä kompensoida 100 % kunnille. Aiemmin valtio on määrännyt kunnille uusia tehtäviä ns. kustannusneutraalisti vaikka todellisuudessa kuntien kustannukset ovat nousseet. Samoin osassa kustannuksia lisänneestä uudesta lainsäädännöstä valtio on korvannut vain osan todellisesta kustannusten noususta. Tämä on synnyttänyt väärän harhan rahojen riittävyydestä ja luonut epäluottamusta kuntien ja valtion välille. Kuntien vastuita olisi ennemmin karsittava kuin laajennettava. Palvelutuotannon joustoja on lisättävä lainsäädännön pakkopaitaa purkamalla, jotta tuottavuuden parantaminen olisi mahdollista. 4. OSIO: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Valittu etenemistie synnyttää epäluottamusta kuntien kesken, heikentää yhteistyön edellytyksiä ja estää tuottavuuden parantamisen ja todellisiin ongelmiin puuttumisen, koska energia kuluu
9 hallintorajoista kinasteluun. Pakolla ei synny hyvää riippumatta siitä käytetäänkö juridista tai taloudellista pakkoa tai ohjauskeinoja. 9 Kunnat pystyvät sopeuttamaan menonsa, jos valtio lainsäädännöllä sen mahdollistaa. Hyvänä esimerkkinä on 1990-luvun vapaakuntakokeilu laman aikana. Kuntaliitoksia syntyy vapaaehtoisesti ilman valtion pakkoa. Tällöin sitoutuminen on hyvä ja ilmapiiri säilyy myönteisenä. Nykyinen ilmapiiri on vahingollinen Suomelle eikä tilanne rauhoitu ennen kuin nykymuotoinen kuntaliitosuudistus on korvattu kuntauudistukselle, jonka tähtäin on lähidemokratian ja kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen sekä olennainen tuottavuuden parantaminen osana hyvinvointiyhteiskunnan menojen sopeuttamista vastaamaan käytettävissä olevia tuloja. Rautavaaran laajakaistakunnan perustelut edellä esitetylle ERILLISOHJELMALLE: 1) Suomen ensimmäinen Laajakaistakunta (peitto yli 80%) on valmis panostamaan asiakaslähtöiseen palvelutuotantoon, jossa mahdollistetaan laajakaistan (valokuitu) myötä informaatioteknologian (ICT) laaja hyödyntäminen kuntalaisille ja yrittäjille julkistenpalvelujen tuottamiseen yhteistyömallilla. Kesällä 2011 rakennetuilla kahdella hankealueella osuuskuntaan liittyneiden kiinteistöjen määrä on noussut 80 % käytössä olevista kiinteistöistä, joten alueiden rakentamiskustannukset ovat huomattavasti ennakoitua suuremmat. Osuuskunta tuntee yhteiskunnallisen vastuunsa ja kuntalaisten tasapuolisen kohtelun vuoksi osuuskunta on rakentanut valokuituverkon myös Rautavaaran taajamaan, joka on markkinaehtoista tukematonta aluetta. Taajamassa on liittyjiä 153 kpl. Osuuskunta on rakentanut verkkoyhteyden Varpaisjärveltä Rautavaaran verkkoon, keskitinpaikat Korpijärvelle ja Varpaisjärven taajamaan, verkkoyhteys on mahdollistanut palvelujen tuottamisen KaisaNetin verkosta. Tuettujen hankealueiden runkoverkon ulkopuolisten kiinteistöliittymien ja taajaman verkottaminen on tukematonta omarahoitteista rakentamista. Hankealueet / toteutusvuosi: yhteensä ,40 1. Nokkamäki-Metsäkartano / : enintään ,00, alv 0 % 2. Kangaslahti-Suojärvi / : enintään ,00 ja alv 0 % 3. Hankamäki-Rannankylä / 2012: enintään ,80 ja alv 0 % 4. Ylä- ja Ala-Luosta / 2013: enintään ,60 ja alv 0% 5. Issakka-Hiirikylä / 2014: enintään ,00 ja alv 0% 6. Kirkonkylä / 2011 (ei tukikelpoista) Jäseniä osuuskunnassa yhteensä n. 850 kpl. Hanke on erittäin tärkeä pitkien etäisyyksien kunnan palvelujen kehittämisessä (Puitelain 5). Rautavaaran kunnan maksuosuus on 8 % hankkeesta. Kunta myöntänyt takausta 1,5 milj. euroa euroa eli 2,3 milj. euroa. Kokonaisinvestoinnit yhteensä euroa. Valtio+EU 58 %: euroa. Osuuskunta 34%. Piskuinen Rautavaara on tehnyt monin tavoin valokuituhistoriaa: talkoovoimin ja edullisin hinnoin uusien tietoliikenneyhteyksien ääreen on saatettu myös sellaiset käyttäjäryhmät, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta tietotekniikan käytöstä. Kuntamme haluaa profiloitua laajakaistakuntana, joka pystyy tarjoamaan asukkailleen, yrittäjilleen ja vapaa-ajanasukkailleen nykyaikaisen asumisen perusinfraan kuuluvan luotettavan tietoliikenneyhteyden koko kunnan alueelle. Laajakaista kaikille-hanke lisää sekä syrjäseudulla asuvien ihmisten tasa-arvoa palvelujen saavutettavuuteen nähden sekä myös ihmisten keskinäistä yhteisöllisyyttä. Vanhusten palvelutarpeet ovat tärkeät, jota valokuidulla voimme tukea. 2) PARAS-puitelain keskeisin tavoite on turvata palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Puitelaissa on määritelty 5 :ssä säännöksen mukaisiksi pitkien etäisyyksien kunniksi 28 kuntaa, joista kolme (3) kuntaa on myös saaristokuntia.
10 10 Sellaisiksi kunniksi lasketaan kunnat, joissa välimatka toisen kunnan keskukseen ylittää 40 kilometriä yleisiä teitä pitkin. Pitkien etäisyyksien kunnilla on erityisolosuhteiden vuoksi ollut mahdollisuus poiketa laissa määritellystä asukkaan väestöpohjavaatimuksesta. Puitelain tarkoitus on, että myös nämä kunnat täyttävät lain tavoitteet ja vaatimukset palvelujen turvaamiseksi. 3) Rautavaaran kunta on AINOA KUNTA Pohjois-Savossa, joka kuuluu pitkien etäisyyksien kuntien joukkoon. Kunta korostaa pitkien etäisyyksien huomioon ottamista kunnan palvelujen järjestämisessä, koska PARAS-hankkeen yhteydessä tähän ei olla lainkaan kiinnitetty riittävästi huomiota. 4) Hallitusohjelman mukaisesti käynnissä on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen oma jatkotyö, jossa selvitetään palvelurakenne muodostuvien uusien peruskuntien pohjalta siten, että pääsääntöisesti palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu on kunnilla. Työ valmistuu toukokuun 2012 loppuun mennessä. 5) Syrjäseutuvähennys tulisi välttämättä toteuttaa yhtenä keinona syrjäisten muuttotappiokuntien elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Tämä on konkreettinen, suoraan yksittäiseen ihmiseen vaikuttava aluepolitiikan keino. Tämän kaltaiset ehdotukset ovat ainoita, joilla syrjäiset, muuttotappiokunnat voidaan säilyttää asuttuna. Muuttoliikkeen tasapainottamiseen tähtäävien toimenpiteiden on kohdistuttava suoraan ihmiseen. Se on ainoa keino saada väki pysymään pienissä, syrjäisissä kunnissa. Lisäksi on oltava kuntien talouteen vaikuttavia valtionosuuksiin ja verotulojen jakaantumiseen vaikuttavia keinoja. Näihin suuren muuttotappion omaaviin kuntiin sijoittuville yrityksille tulisi kohdistaa tiettyjä tukitoimenpiteitä, esim. alennuksia työnantajan sotumaksuissa ja kuljetustuki, jotta työpaikat ja työntekijät molemmat olisivat tukitoimenpiteiden piirissä. 6) Kuntien tulopohjaa vahvistettava - Osa jäteveron- ja pääomaveron tuotosta tulee tulouttaa kunnille - Yhteisöveron jako-osuus tulee jatkossakin säilyttää 32 %:n tasolla ja metsävero-osuus tulee säilyttää osana yhteisöveron jakoa - Kuntien talouden tasapainottamiseksi ja kuntien työllisyystilanteen erityisesti nuorisotyöttömyyden parantamiseksi valtion tulee suunnata aikaisempaa enemmän investointirahoitusta Pohjois-Savoon. 7) Kuntien normiohjausta on purettava - Kuntien opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille ovat ao ministeriöt antaneet suosituksia mm. henkilöstömääristä eri palveluissa joista myöhemmin käytännössä on muodostunut toimintaa ohjaavia normeja. Tiukat normit hidastavat osaltaan tuottavuuden parantamista kunnissa. Säädöksin ohjattujen palvelujen mitoitusten ja muiden normien kustannusvaikutukset tulee sisällyttää valtionosuuksien laskennallisiin kustannuksiin. 8) Kunnille osoitettujen uusien tehtävien rahoituksen tulee olla varmistettu kunnille Lähtökohtaisesti valtion tulee pidättäytyä uusien velvoitteiden osoittamisesta kunnille valtion osoittaessa uusia tehtäviä kunnille, tulee niiden rahoitus selvittää kuntien osalta peruspalvelubudjetin valmistelussa. Erillisohjelmassa selkeät perusteet esim. mikä on kohtuullinen matka km. 9) Valtion tulee varata yhteispalvelupisteisiin perustamiseen, ylläpitoon ja eri viranomaisten toimintakuluihin erillinen määräraha, jotta kuntien eri tarvitsisi neuvotella tarpeettomasti jokaisen viranomaisen kanssa erikseen niiden osallistumisesta palvelupisteen perustamiseen ja toimintaan. Määrärahasta myönnettäisiin kunnalle palvelupisteessä mukana olevien viranomaisten osuutta vastaava avustus. 10) Rautavaaran kunnan mielestä samanaikaisesti tulee kehittää PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON RAHOITUSJÄRJESTELMIÄ vastaamaan kuntarakenteita ja edistämään sairaanhoidon edelleen nousevien kustannusten hallintaa ja vakautta. On laskettava kuntakohtainen ilmaantuvuus seuraaville sairausryhmille: akuutti aivohalvaus, lonkan nivelrikko ja vakava masennustila. Rahoitusmallissa valtio vastaa näistä sairausryhmistä.
11 11 11) LAAJAKAISTA KAIKILLE-hanke/RTVO=Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta/takaus Valtio varannut 66 milj. euroa/vuosi vv maksettavaan valtiontukeen, jota voi hakea Viestintävirastolta ja ELY-keskukselta. Määräraha on todettu olevan aivan riittämätön. Valtion rahoitusta on Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla lisättävä siten, että rahoitus riittää hankkeen täysimittaiseen toteuttamiseen. Kunta esittää, että Laajakaista-kaikille-hankkeessa luodaan oma valtion takausjärjestelmä. Nyt takauksen myöntävät peruskunnat. Rahaliikenne etupainotteiseksi: rahaliikenne kuntoon. 12) Rautavaaran kunnan alueella sijaitsevien valtion omistamien suojelualueiden saattaminen kiinteistöverotuksen piiriin Rautavaaran kunnan kiinteistöveron tuotot vv : - vuonna 2009/TP euroa - vuonna 2010/TP euroa - vuonna 2011/TA euroa - vuonna 2012/TA euroa. Maan nykyisen hallituksen suunnitelmissa on, että tällä hetkellä voimassa oleva kuntien verotulojen tasausjärjestelmää muutetaan siten, että kiinteistöverotuotto jätetään tasausjärjestelmän ulkopuolelle. Käytännössä tämä johtaa Rautavaaran kunnan osalta verotulojen merkittävään pienenemiseen. Samalla valtiovalta on korostanut kiinteistöveron noston ja veropohjan laajentamisen merkitystä. Valtion omistamien suojelualueiden saattamisesta kiinteistöverotuksen piiriin on puhuttu julkisuudessa jo pitemmän ajan. Rautavaaran kunnan alueella suojelualueiden pinta-ala on n ha, jolloin suojeluprosentti kunnan kokonaispinta-alasta on 11,2 %. Näin ollen tämän suojelualueen saattaminen yleisen kiinteistöveron piiriin on Rautavaaran kunnalle verotuloihin merkittävä vaikutus ottaen huomioon, että julkisuudessa näitä suojelualueita pidetään "mittaamattoman" arvokkaina alueina. Rautavaaran kunta tulkinta: voimassa olevaa kiinteistöverolaki ei se aseta estettä kiinteistöveron määräämiseksi myös valtion omistamille suojelualueille. Rautavaaran kunta haluaa uuden lausuntokierroksen kunnille Suomen kuntaliiton tavoin. Tämä siksi, että mm. sosiaali- ja terveystoimen järjestämisen suunnitelmat ovat täysin auki, samoin valtionosuusuudistus, kuntien tehtävät ja kuntalain kokonaisuudistus. Myös PARAS-lain yhteydessä tehty työ tulee huomioida jatkovalmistelussa. RAUTAVAARAN KUNTA Mikko Korhonen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Unto Murto kunnanjohtaja
LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA
Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA
Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA
Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa 1 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA
Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa 1 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä
LisätiedotValtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta:
Akaan kaupunki 4.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä
LisätiedotTaustakysymykset. 924 Veteli. Keski-Pohjanmaa
Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA
1 Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä
LisätiedotOSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA
Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA
Sivu: 1/7 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa
Lisätiedot1. Viestintäviraston tukipäätöksien ja maksatusten nopeuttaminen Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalle (RTVO)
1 JARMO LINDEN valtiosihteeri puh. 0295 330 194 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29, 00023 Valtioneuvosto RAUTAVAARAN LAAJAKAISTAKUNNAN KESKEISIMMÄT JA PITKIEN ETÄISYYK- SIEN KUNNAN KEHITTÄMISHANKKEET
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA
Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä
LisätiedotHallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllin vierailu 7.3.2011
Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllin vierailu 7.3.2011 RAUTAVAARAN KUNNAN KESKEISIMMÄT JA PITKIEN ETÄISYYKSIEN KUNNAN KEHITTÄMISHANKKEET Rautavaaran kunta toivottaa Sinut lämpimästi tervetulleeksi
LisätiedotRAUTAVAARAN KUNTA Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus 12.03.2012 131 Kunnanhallitus 26.03.2012 149 Kunnanvaltuusto 10.4.2012 15 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA
LisätiedotLAUSUNTO KUNTARAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA
Valtiovarainministeriä LAUSUNTO KUNTARAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta 099 Honkajoki Maakunta Satakunta Kuntanne yhteyshenkilön tiedot OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON
LisätiedotHeinäveden kunnanhallitus/ Ehdotus lausunnoksi hallitus 26.3.2012/valtuusto 2.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN
Heinäveden kunnanhallitus/ Ehdotus lausunnoksi hallitus 26.3.2012/valtuusto 2.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA
LisätiedotNivalan kaupunki. Kaupunginvaltuusto. Esityslista 2/2012
-3, KV 11.4.2012 18:30 Nivalan kaupunki Kaupunginvaltuusto 11.4.2012 Esityslista 2/2012 -2, KV 11.4.2012 18:30 Kokousaika Keskiviikkona 11.4.2012 klo 18.30 (kahvit kello 18.00 alk.) Kokouspaikka Valtuustosali
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotValtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta:
KIIKOISTEN KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne
LisätiedotLAUSUNTOPYYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA
1 Perhon kunta 10.4.2012 Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki 00023 Valtioneuvosto Viite: Asia: LAUSUNTOPYYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN
LisätiedotKuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat
Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Lausuntopyyntö VM024:00/20H
VALTIVARAINMINISTERIÖ Lausuntopyyntö VM024:00/20H 1(4) Kunta- ja aluehallinto-osasto 8.2.20 12 Kunnan- ja kaupunginhallituksille Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudis
LisätiedotTimo Soinin ja Pentti Oinosen sekä Kimmo Kivelän vierailu
Timo Soinin ja Pentti Oinosen sekä Kimmo Kivelän vierailu 3.2.2012 RAUTAVAARA-SAVOTTA: LAAJAKAISTAKUNNAN kehittämistyössä haluamme nostaa esille Timo Soinin ja Pentti Oinosen sekä Kimmo Kivelän vierailussa
LisätiedotSitoumuksemme lähipalveluiden ja vaikuttamisen turvaamiseksi
Keskustan vaihtoehto hallituksen kuntauudistukselle: Sitoumuksemme lähipalveluiden ja vaikuttamisen turvaamiseksi Seinäjoki 1.2.2012 Keskustan kuntasanoma KYLLÄ Ihminen ja palvelut etusijalle Luotamme
LisätiedotOSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA
KH 11.4.2012, KV 11.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä
LisätiedotMistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?
Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntien ICT-muutostuen päätösseminaari, 25.11.2015
LisätiedotHARJAVALLAN KAUPUNGIN VASTAUKSET / Kaupunginvaltuuston hyväksymä
HARJAVALLAN KAUPUNGIN VASTAUKSET / Kaupunginvaltuuston 10.4.2012 hyväksymä 1 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö
LisätiedotKuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?
Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA
Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Rautavaaran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Unto Murto 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotKuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula
Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke
Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotLausuntopyyntö: Maakunnallinen palvelusetelikokeilun laajentaminen Pohjois-Savossa
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 1/2018 1 (1) Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon tilaajatoimikunta 26 3.11.2017 1 446/00.04.00/2017 Lausuntopyyntö: Maakunnallinen palvelusetelikokeilun
LisätiedotKuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö
Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti
LisätiedotKysterin johtokunta Lausuntopyyntö: Maakunnallinen palvelusetelikokeilun laajentaminen Pohjois-Savossa
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 1 1 (1) 26 3.11.2017 Kysterin johtokunta 1 19.1.2018 446/00.04.00/2017 Lausuntopyyntö: Maakunnallinen palvelusetelikokeilun laajentaminen Pohjois-Savossa historia
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA
1 Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä
LisätiedotSonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta
Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotKuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotValtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki
Valtionosuudet v. 2010-2014 Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet yhteensä vuosina 2010-2014 (=peruspalvelujen valtionosuus (ml. valtionosuuden tasaus)
LisätiedotLausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista
Kunnanhallitus 69 26.03.2012 Kunnanvaltuusto 14 11.04.2012 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista 17/10/101/2012 KH 69
LisätiedotNivalan kaupunki. Kaupunginhallitus. Esityslista 7/2012
-3, KH 4.4.2012 14:00 Nivalan kaupunki Kaupunginhallitus 4.4.2012 Esityslista 7/2012 -2, KH 4.4.2012 14:00 Kokousaika Keskiviikkona 4.4.2012 klo 14.00 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen huone KOKOUKSEN
LisätiedotViekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011
Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70
LisätiedotKonneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto
Valtuusto 4.3.2013 39 1. LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh. 20.2.2013 51 Esityslistan liitteet 1-4 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotSOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi
SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN KYSYMYS Mahdollistaako esitetty järjestelmä tavoitteellisen johtamisen ja ohjauksen - toisaalta valtio/maakunta ja toisaalta maakunta/palveluntuottajat akselilla sekä siitä,
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus
Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta
LisätiedotKuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä
Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?
LisätiedotLuovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.
Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp
Sote ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote järjestäminen sekä HE:n säätämisjärjestys ja suhde perustuslakiin Perustuslakivaliokunta 15.3.2017 Hallitusneuvos Päivi Salo, STM 1 15.3.2017 Sotejärjestämislain
LisätiedotKuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo
Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala
LisätiedotSeutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén
Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Kiiskilä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut
LisätiedotValtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/
10.4.2012 Valtiovarainministeriö PL 28 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntö VM/17.2.2012 KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYS Valtiovarainministeriö on pyytänyt 17.2.2012
LisätiedotHYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?
HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hirvensalmen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heli Rummukainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keuruun kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tarja Ojala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano
Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano Hallitusneuvos Pekka Järvinen Syyskuu 2016 5.9.2016 1 Tässä esityksessä Voimaanpanolaki Henkilöstö Omaisuus Rahoitus Maakunta sote-tehtävissä Toimeenpanon tuki
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Parkanon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuuli Tarukannel 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouni Nummi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotTAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A.
TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Heinäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Riitta A. Tilus 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Riitta A. Tilus Asema organisaatiossa
LisätiedotKuntarakenne ja sivistystoimi. Kirsi Kangaspunta johtaja
Kuntarakenne ja sivistystoimi Kirsi Kangaspunta johtaja Kestävyysvaje kuntien taloudessa Ikääntymisestä aiheutuvista julkisten menojen nousupaineista noin puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestämisvastuulla
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotUudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa
Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hailuodon kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pirjo Mattila 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kari Haring 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lääkäriliiton Länsipohjan paikallisosaston johtokunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sanna Papunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - KSTHKY:N VAMMAISNEUVOSTO 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kuusisto Eeva-Kaisa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotKuntien haasteita vuoteen 2015
Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,
LisätiedotHallitusohjelman vaikutukset kuntatalouteen ja -rakenteisiin Kotka. Pentti Toivanen
Hallitusohjelman vaikutukset kuntatalouteen ja -rakenteisiin 26.10.2011 Kotka Pentti Toivanen Kuntarakennehanke, yleistä 2 kuntaa Kymenlaaksoon? Hallitusohjelman linjaukset edellyttävät kuntakoon kasvattamista
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotKuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013
Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Leena Kaljunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotValtion ja kunnan suhde
Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotMaaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta
Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Rääkkylän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Salme Soininen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kajaanin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Komulainen-Lepistö 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tuusniemen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Toni Auvinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotLausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi
Lausuntopyyntö STM Vastausaika 10.3.2014 11:55:06 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kuuloliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Anniina Lavikainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotItsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen
Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen
LisätiedotSelvitysperusteet ja selvitysvelvollisuus
Seinäjoen kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kh 4.2.2013, 80 Valtiovarainministeriö pyytää kunnilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Kuntarakennelakiluonnos muuttaa nykyistä kuntajakolakia,
LisätiedotPohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Vaalijalan kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Jokinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapin aluehallintovirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kaisa Ainasoja 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSelvitysprosessissa otettava huomioon
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin
LisätiedotSuunnittelukehysten perusteet
Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotPentti Meklin emeritusprofessori
Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
Lisätiedot