Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllin vierailu

Transkriptio

1 Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllin vierailu RAUTAVAARAN KUNNAN KESKEISIMMÄT JA PITKIEN ETÄISYYKSIEN KUNNAN KEHITTÄMISHANKKEET Rautavaaran kunta toivottaa Sinut lämpimästi tervetulleeksi tänne Sinisille Saloille. Rautavaaran kunnassa ihminen ja ympäristö ovat löytäneet toisensa: Luontaisia kunnan elinkeinopolitiikan painopisteitä ovat mm. luontomatkailu ja ohjelmapalvelut; Tiilikkajärven kansallispuisto, Metsäkartano, ulkoilureitit ja moottorikelkkailureitit, hyvinvointipalvelut, metsien talous- ja virkistyskäyttö. Kunta panostaa van-hojen yritysten kehittämiseen ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien luomiseen: laajakaistayhteyksillä eli huippunopealla 100 Mb/s valokaapelilla Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO perustettu v. 2010) toimesta sekä v perustetun Rautavaaran lämpöosuuskunnan toimesta (omalta paikkakunnalta saatava puuhake) ja tietysti pyrimme varautumaan lähialueen kaivoshankkeisiin (Western Areas NL). Kunta tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia turvalliseen asumiseen, yrittämiseen, mökkeilyyn ja lomailuun. Toivomme, että Sinä tukisit Rautavaaran pienkunnan kehittämistyötä ja antaisit oman tukesi seuraaville meidän erittäin tärkeille hankkeille: 1. Muuttotappiokuntien taloudellisen aseman turvaaminen Rautavaaran kunta esittää huolestuneisuutensa pienten, syrjäisten muuttotappiokuntien tulevai-suuden näkymistä. Rautavaaran kuntaan on kohdistunut voimakas väestön väheneminen, joka on kiihtynyt lamavuosien jälkeen. Muuttoliikkeestä on seurannut talouden vaikeutuminen ja yritystoi-minnan käynnistyskynnyksen kohoaminen sekä koulutetun työvoiman saantiin liittyvät ongelmat. Muuttoliikkeen tasapainottaminen oikein kohdennetuilla valtion toimenpiteillä on koko maan kannalta taloudellisesti edullisempi vaihtoehto kuin nykyinen voimakkaan muuttoliikkeen jatkuminen. Syrjäseutuvähennys tulisi välttämättä toteuttaa yhtenä keinona syrjäisten muuttotappiokuntien elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. T on konkreettinen, suoraan yksittäiseen ihmiseen vaikuttava aluepolitiikan keino. Tämän kaltaiset ehdotukset ovat ainoita, joilla syrjäiset, muuttotappiokunnat voidaan säilyttää asuttuna. Muuttoliikkeen tasapainottamiseen tähtäävien toimenpiteiden on kohdistuttava suoraan ihmiseen. Se on ainoa keino saada väki pysymään pienissä, syrjäisissä kunnissa. Lisäksi on oltava kuntie talouteen vaikuttavia valtionosuuksiin ja verotulojen jakaantumiseen vaikuttavia keinoja. Lisäksi näihin suuren muuttotappion omaaviin kuntiin sijoittuville yrityksille tulisi kohdistaa tiettyjä tukitoimenpiteitä, esim. alennuksia työnantajan sotumaksuissa ja kuljetustuki, jotta työpaikat ja työntekijät molemmat olisivat tukitoimenpiteiden piirissä. Nykyinen valtion ja kuntien ohjausjärjestelmä ei ota riittävästi huomioon kuntien tehtävien muutok-sia eikä yksittäisen kunnan kehitystä (asukasluvultaan kasvava tai vähenevä kunta, rakennemuutoskunta). Kuntatalouden keskeiset ongelmat liittyvät erityisesti hoivatarpeen kasvuun ja kuntien tehtävien jatkuvaan lisäämiseen niin lakien säätämisen kuin valtion aliresursoinnin kautta.

2 Tämä kehitys on toteutunut lisääntyvässä määrin myös muissa kuin valtionosuustehtävissä, kuten tieinvestoinneissa, joukkoliiken rahoituksessa ja vaikeasti työllistyvien aktivoinnissa. Kunnat joutuvat kasvavassa määrin ottamaan vastuulleen myös elinkeinojen rakennemuutoksen seuraukset. Vastuiden ja velvoitteiden lisääntyessä kuntien toiminnan tuloksellisuuskehitystä jarruttaa valtion liian tiukka normiohjaus. 2. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja pitkien etäisyyksien kunnan kuntalähtöiset palvelut (Puitelaki 5) PARAS-puitelain keskeisin tavoite on turvata palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Puitelaissa on määritelty 5 :ssä säännöksen mukaisiksi pitkien etäisyyksien kunniksi 28 kuntaa, joita kolme (3) kuntaa on myös saaristokuntia. Rautavaaran kunta kuuluu pitkien etäisyyksien kuntien joukkoon. Näillä kunnilla on erityisolosuhteiden vuoksi mahdollisuus poiketa asukkaan väestötasovaatimuksesta. Kuitenkin puitelain tarkoitus on, että Rautavaaran kunta täyttää lain tavoitteet ja vaatimukset palvelujen turvaamiseksi. Käytännössä pitkien etäisyyksien kuntien palvelujen järjestäminen on jäänyt kuntien omalle vastuulle, johon ei ole PARAS-hankk yhteydessä kiinnitetty riittävästi huomiota. Valtionosuudet ovat tärkeitä Rautavaaran kunnalle. Kunnan tulorakenteessa 53 %. Kunnan olosuhdetekijöiden - mm. pitkät etäisyydet ja harva asutus sekä lisäksi koko maata heikom-man verotulopohjan takia valtionosuuksien merkitys kunnan tulorakenteessa on erittäin suuri. Rautavaaran kunnan olosuhdetekijät tulee huomioida riittävällä painoarvolla valtion-osuusjärjestelmässä ja sen uudistuksissa. Järjestelmää kehitettäessä on huomioitava vä-estön nopea ikääntyminen sekä samanaikaise veronmaksajien (työllisten) väheneminen. Tämä yhtälö tulee vaikeuttamaan kunnan palvelujen edelleen kehittämistä ja rahoitusta. Rautavaaran kuntaa esittää, että: 1. Valtionosuuksien tasausjärjestelmä on säilytettävä. - Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten käyttökustannusten valtionosuutta määriteltäessä tulee ottaa jatkossakin huomioon kustannuksia lisäävät seikat kuten ikärakenne, sairastavuus, alhainen tulotaso, työttömyysaste, kunnan huoltosuhde (Rautavaaran huol-tosuhde v ,38. (Huoltosuhde on mittari, joka ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti) ja peruspalveluja tarvitsevien määrä, mm. päihdeongelmista, lastensuojelusta sekä maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset. - Kuntien valtionosuusjärjestelmää on korjattava nykyistä paremmin ottamaan huomioon kuntien erilainen verotulojen kehittyminen ja siitä seuraava huomattava kansalaisten eri-lainen verokohtelu. Kuntien välistä verotulotasausta tulee kehittää täyteen (100 %) tasaukseen. 2. Valtionosuusjärjestelmän kehittäminen

3 - Valtionosuusjärjestelmää tulee kehittää vastaamaan paremmin kuntien palvelutuotannon todellisia kustannuksia ja indeksitarkistukset on tehtävä täysimääräisinä - Kuntien opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeisiin tulee jatkossakin olla varattuna erillinen nykyistä tarvetta paremmin vastaava määräraha valtion budjetissa - Valtionosuusjärjestelmän tulee kannustaa kunnan tuottavuuden parantamiseen. 3. Kuntien tulopohjaa vahvistettava - Osa jäteveron- ja pääomaveron tuotosta tulee tulouttaa kunnille - Yhteisöveron jako-osuus tulee jatkossakin säilyttää 32 %:n tasolla ja metsävero-osuus tulee säilyttää osana yhteisöveron jakoa - Kuntien talouden tasapainottamiseksi ja kuntien työllisyystilanteen erityisesti nuorisotyöt-tömyyden parantamiseksi valtion tulee suunnata aikaisempaa enemmän investointirahoi-tusta Pohjois-Savoon. 4. Kuntien normiohjausta on purettava - Kuntien opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille ovat ao ministeriöt anta-neet suosituksia mm. henkilöstömääristä eri palveluissa joista myöhemmin käytännössä on muodostunut toimintaa ohjaavia normeja. Tiukat normit hidastavat osaltaan tuottavuuden parantamista kunnissa. Säädöksin ohjattujen palvelujen mitoitusten ja muiden normien kustannusvaikutukset tulee sisällyttää valtionosuuksien laskennallisiin kustannuksiin. 5. Kunnille osoitettujen uusien tehtävien rahoituksen tulee olla varmistettu kunnille - Lähtökohtaisesti valtion tulee pidättäytyä uusien velvoitteiden osoittamisesta kunnille valtion osoittaessa uusia tehtäviä kunnille, tulee niiden rahoitus selvittää kuntien osalta pe-ruspalvelubudjetin valmistelussa. 6. Rautavaaran kunnan lähipalvelut turvattava Rautavaaran kunta kuuluu pitkien etäisyyksien kuntien joukkoon (Puitelaki 5). Valtion tulee turvata kattavien ja laadukkaiden palveluiden saatavuus yhdenmukaisesti koko maassa edistämällä kuntien taloudellista asemaa tämän toteutumiseksi. Verotulojen tasausjärjestelmällä on jatket-tava palvelujen tuottamiskustannusten paikallisten erojen tasaamista. Sosiaali-ja terveystoimessa sekä sivistys- ja opetustoimessa edistetään rakennemuutoksia kuntien kesken kohdentamalla valtion rahoitusta kehittämishanketoiminnan lisäksi myös investointeihin, joiden rahoittaminen on ensiarvoista palvelutason säilyttämiseksi. Yhteispalvelupisteiden perusta-mista jatketaan. Kunnalle ei tule syntyä kustannuksia valtion paikallispalvelujen turvaamisesta yhteispalvelupisteiden avulla.

4 Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi tulee toteuttaa seuraavia toimia: - Hallitus laatii toimintaohjelman harvaan asuttujen alueiden palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. - Valtion tulee varata yhteispalvelupisteisiin perustamiseen, ylläpitoon ja eri viranomaisten toimintakuluihin erillinen määräraha, jotta kuntien eri tarvitsisi neuvotella tarpeettomasti jokaisen viranomaisen kanssa erikseen niiden osallistumisesta palvelupisteen perustamiseen ja toimintaan. Määrärahasta myönnettäisiin kunnalle palvelupisteessä mukana olevien viranomaisten osuutta vastaava avustus. - Meneillä oleva Palvelurakenneuudistus eli PARAS-hanke on terveydenhuollon kuntarahoi-tuksen kannalta oikeansuuntainen, sillä suurempien kokonaisuuksien kautta saavutetaan laajempi rahoituspohja. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaissa määritellään 5 :n säännöksen mukaisiksi pitkien etäisyyksien kunnaksi sellainen kunta, jonka välimatka toisen kunnan keskukseen ylittää 40 km yleisiä teitä pitkin. Tiedossa on, että PARAS-hanke päättyy kaikki nämä muutokset merkitsevät tarvetta valmistautua PARAS-hankkeen uudistuksen jälkeiseen aikaan ja Suomen Kuntaliitto on käynnistänyt UUSI KUNTA 2017-hankkeen. Rautavaaran kunta esittää, että PITKIEN ETÄISYYKSIEN KUNTIEN JATKOHANKE käynnistetään painopisteenä perusterveydenhuolto ja vanhustenhoito, sosiaalipalvelut, päivähoito, perusopetus ja lukio. Jatkohankkeessa pääsisimme käytännössä kokeilemaan uudenlaisia toimintamalleja palvelujen ja elinvoiman turvaamiseksi pitkien etäisyyksien olosuhteissa. Esitys jatkohankkeesta on tämän Muistion liitteenä 1. - Rautavaaran kunnan mielestä samanaikaisesti tulee kehittää PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON RAHOITUSJÄRJESTELMIÄ vastaamaan kuntarakenteita ja edistämään sairaanhoidon edelleen nousevien kustannusten hallintaa ja vakautta. On laskettava kuntakohtainen ilmaantuvuus seuraaville sairausryhmille: akuutti aivohalvaus, lonkan nivelrikko ja vakava masennustila. Rahoitusmallissa valtio vastaa näistä sairaus-ryhmistä. 3. Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta (RTVO) ja Laajakaista kaikille-hankkeen rahoituksen turvaaminen Laajakaista kaikille 2015 tavoitteiden toteutuminen on erityisen tärkeää harvaan asuttujen seutujen asukkaille ja yrityksille - kyseessä ovat tavoitteet, jotka vaikuttavat suoraan alueiden elinkelpoisuuteen tulevaisuudessa. Myös harvaan asutuilla seudulla tietoliikenneyhteyksien tulee olla toiminta-varmoja ja nopeita sekä kohtuuhintaisia käyttäjille. Kaikki mahdolliset keinot on käytettävä, että käyttäjät saisivat mahdollisuuden nopeiden tietoliikenneyhteyksien käyttöön kohtuulliseen hintaan. Asukkaiden omistama Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta (RTVO) perustettiin vuonna 2010 rakentamaan ja ylläpitämään valokuituverkkoa Rautavaaran ja tarvittaessa lähikuntien alueella. Osuuskuntamalliin päädyttiin, jotta kunnassa voidaan tarjota mahdollisuus huippunopeaan 100 Mb/s kuituyhteyden hankintaan mahdollisimman monelle edulliseen liittymähintaan. Runkoverkko on suunniteltu Rautavaaralla siten, että kaikki vakituisessa asuinkäytössä olevat kiinteistöt saa-daan valtion tuen piiriin eli max. kahden kilometrin päähän runkoverkosta. Samalle alueelle sijoittuu merkittävä osa kunnan vapaa-ajan asutuksesta. Kunta on jaettu viiteen (5) hankealueeseen ja rakentaminen pyritään saamaan koko kunnan osalta päätökseen Verkkoon liittyjät sitoutuvat maksamaan 100 euron osuuskuntamaksun ja 50 euron kuukausimaksun kuuden (6) vuoden ajan. Hintaan sisältyy liittymän rakentaminen, verkon ylläpito ja palvelut.

5 Jäsenhakemuksia yhteensä n kpl. Hanke on erittäin tärkeä pitkien etäisyyksien kunnan palvelujen kehittämisessä (Puitelain 5). Rautavaaran kunnan mak-suosuus on 8 % hankkeesta. Kunta myöntänyt takausta 1,5 milj. euroa. Kokonaiskustannukset 3,2 milj. euroa. Vain harva voi jättäytyä tietoverkon ulkopuolelle. Maaseudulle on turha odotella asukkaita, jos yhteydet eivät toimi. Linnunlaulu ja kaunis luonto eivät tuo leipää pöytään. Esim. kunnan palvelutuotannon ja matkailun kannalta toimivat verkkoyhteydet ovat todella elintärkeät. Saavutettavuus ja ihmisten välinen tasavertaisuus tulee ottaa huoimioon. Valtio varannut 66 milj. euroa vv maksettavaan valtiontukeen, jota voi hakea Viestintävirastolta. Määräraha on todettu olevan aivan riittämätön. Valtion rahoitusta on Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla lisättävä siten, että rahoitus riittää hankkeen täysimittaiseen toteuttamiseen. Kunta esittää, että Laajakaista-kaikille-hankkeessa luodaan oma valtion takausjärjestelmä. Nyt takauksen myöntävät peruskunnat. 4. Tiehankkeet Kunta korostaa seuraavien tiehankkeiden ja määrärahojen tärkeyttä: 4.1 Maantien 570 peruskorjaus ja päällystäminen välillä Karin kylä-säyneinen Tämä hiekkapintainen tieosuus on Rautavaaran ja Juankosken kuntakeskusten välinen tär-kein tieyhteys, pituudeltaan noin 10 km. Maantien merkitys korostuu tulevaisuudessa, kun PARAS-hankkeessa vaaditut sosiaali- ja terveydenhuollon uudet järjestelyt saadaan pää-tökseen Kansainvälinen sijoittajaryhmä on tehnyt Stromsdal Oyj:n konkurssipesän kanssa aiesopimuksen Stromsdalin vanhan kartonkitehtaan maa-alueista, kiinteistöistä, irtaimistosta ja immaateriaalioikeuksien hankkimisesta. Jos aiesopimus johtaa kauppoihin kartonkitehdas käynnistyy uudelleen ennen kesää Asiointi- ja työssä-käyntiliikenne Juankoskelle tulee lisääntymään. Maantien 570 peruskorjaukseen ja päällystämise saatava valtion rahoitus Pappilanmäen kevyen liikenteen väylä kuntoon Kirkonkylän ja Pappialanmäen välinen kantatie 87 varteen sijoittuva noin 1 km mittainen kevyenliikenteen väylä on liikenneturvallisuuden kannalta todettu erittäin tärkeäksi. Hank-keen kustannusarvio on noin euroa Kaivostoimintaan liittyvät teiden perusparannukset Talvivaaran kaivoksen toiminta ja lähivuosina todennäköisesti käynnistyvät Alasen talkki-kaivos lisäävät liikennettä erityisesti maantiellä 870. Tien pohjoispäätä on korjattu, mutta on aivan välttämätöntä saada Rautavaaran ja Talvivaaran välinen tieosuus perusparannuk-sen piiriin, jolla tien kestävyyttä vahvistetaan vastaamaan raskaitten ajoneuvojen turvallisuutta. Tiemäärärahoja tulee korottaa valtion tulo- ja menoarviossa vastaamaan yleistä kustannus-tason nousua. Rautavaaran kunnan kehittämistyössä asetamme yhteistyön, edunvalvonnan ja sitoutumisen hyvin korkealle. Ilman hyvää yhteistyötä nämä nyt esille nostetut tärkeät asiat eivät voi edetä parhaalla mahdollisella tavalla.

6 Kunnan puolesta toivotamme hyvää menestystä tulevassa eduskuntavaalissa 2011 ja paljon voimia vaativaan työhönne. Pyydämme välittämään Rautavaaran kunnan kiitokset kaikille henkilöille, jotka ovat vaikuttaneet tämän vierailunne toteutumisee Matti Ahonen Veijo Oinonen Unto Murto hallituksen pj. valtuuston 2. vpj kunnanjohtaja