Budjettisäännöt, julkisen talouden tasapaino ja finanssipolitiikka kokemuksia Yhdysvaltain osavaltioista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Budjettisäännöt, julkisen talouden tasapaino ja finanssipolitiikka kokemuksia Yhdysvaltain osavaltioista"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 108 vsk 2/2012 Budjettisäännöt, julkisen talouden tasapaino ja finanssipolitiikka kokemuksia Yhdysvaltain osavaltioista Markus Haavio Tutkijaekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki 1 Johdanto Budjettikuria ollaan kiristämässä euroalueella ja EU:n jäsenmaissa Maaliskuun 2012 EUhuippukokouksessa päätettiin, että budjetin tasapainottamista koskevat vaatimukset kirjataan jäsenmaiden lainsäädäntöön Näiden kaavailujen mukaan julkisen talouden suhdannekorjattu alijäämä saa vastaisuudessa olla korkeintaan 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta Saksassa nämä usein velkajarrun nimellä tunnetut säännöt on jo hyväksytty Vuodesta 2015 lähtien Saksan liittovaltion suhdannekorjattu budjettialijäämä ei saa ylittää 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta; osavaltiotasolla budjettialijäämiä ei tulevaisuudessa hyväksytä lainkaan Suurista jäsenmaista myös mm Espanjassa on liikuttu samaan suuntaan Myös yleiseurooppalaisten instituutioiden valtaa valvoa jäsenmaiden toimia ollaan vahvistamassa Joulukuussa 2011 voimaan tullut ns six pack -lainsäädäntöpaketti antaa komissiolle ja Eurooppa-neuvostolle aiempaa paremmat mahdollisuudet langettaa rangaistuksia jäsenmaille, jotka rikkovat budjettivajeita ja julkista velkaa koskevia sääntöjä Tässä artikkelissa pyritään analysoimaan, miten budjettisäännöt vaikuttavat yhtäältä budjettijäämiin ja julkiseen velkaan ja toisaalta finanssipolitiikkaan suhdannesyklin eri vaiheissa Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia tarkastelemalla Yhdysvaltain osavaltioiden kokemuksia Kaikissa Yhdysvaltain osavaltioissa Vermontia lukuun ottamatta on käytössä budjetin tasapainottamista vaativia sääntöjä Monissa osavaltioissa budjettisäännöt kirjattiin lainsäädäntöön jo 1800-luvulla Yhdysvalloissa liittovaltion taloudellinen rooli on huomattavasti merkittävämpi kuin sitä vastaavan ylärakenteen, Euroopan unionin, rooli Euroopassa Tämä hankaloittaa Yhdysvaltoja koskevien havaintojen suoraa soveltamista euroalueen ajankohtaisiin kysymyksiin: Yhdysvaltain osavaltiot eroavat euroalueen jäsenmaista julkisen talouden tasapainon suhteen, mutta johtuuko tämä budjettisäännöistä vai Yhdysvaltain liittovaltiorakenteesta (vai kenties jostain muista seikoista) Yhdysvaltojen ja euroalueen rakenteellisten erojen tuomiin lisähaasteisiin pyritään artikke- 155

2 KAK 2 / 2012 lissa vastaamaan kahdella tavalla Ensinnäkin Yhdysvaltoja verrataan muihin liittovaltioihin, joissa ei ole käytössä budjettisääntöjä osavaltiotai aluetasolla Toiseksi Yhdysvaltain sisällä budjettisääntöjen tiukkuus vaihtelee osavaltiosta toiseen ja ajan mittaan osavaltiokohtaiset säännöt ovat myös muuttuneet Koska kaikilla osavaltioilla on vastapuolenaan sama liittovaltio, osavaltioiden keskinäinen vertailu voi tarjota kiinnostavaa tietoa budjettisääntöjen vaikutuksista Artikkeli koostuu kahdesta pääosasta Jaksossa 2 tarkastellaan budjettisääntöjen vaikutuksia julkisen talouden tasapainoon budjettijäämiin ja julkiseen velkaan Jaksossa 3 analysoidaan budjettisääntöjä finanssipolitiikan kannalta Kummankin jakson sisäinen rakenne on sama: Jakson alussa tehdään euroalueen jäsenmaita ja Yhdysvaltain osavaltioita koskevia yksinkertaisia tilastovertailuja Tämän jälkeen Yhdysvaltoja verrataan muihin liittovaltioihin (ja jaksossa 3 tehdään lisäksi myös hieman muita kansainvälisiä vertailuja ja tarkasteluja) Lopuksi analysoidaan hieman tarkemmin budjettisääntöjen ja budjettisäännöissä tapahtuneiden muutosten vaikutuksia Yhdysvaltain osavaltioissa 2 Budjettisäännöt ja julkisen talouden tasapaino 21 Alustavia havaintoja: Yhdysvaltain osavaltiot ja euroalueen jäsenmaat Vaikuttavatko budjettisäännöt julkisen talouden tasapainoon? Yksinkertaisten tilastovertailujen valossa vastaus tähän kysymykseen vaikuttaisi selkeältä Euroalueen jäsenmaat ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen noin kymmenen kertaa velkaantuneempia kuin Yhdysvaltain osavaltiot Euroalueen jäsenvaltioista vain Virossa julkinen velka on samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvaltain osavaltiossa keskimäärin 1 Myös budjettijäämien suhteen euroalueen jäsenmaat ja Yhdysvaltain osavaltiot eroavat selvästi toisistaan Yhdysvaltain osavaltioiden budjetti on ollut tyypillisesti hieman ylijäämäinen Monena vuonna julkinen talous on itse asiassa ollut tasapainossa tai ylijäämäinen kaikissa 50 osavaltiossa Havaintojaksolla poikkeuksen tästä yleissäännöstä muodostavat vain taantumavuodet ja , jolloin osavaltioiden budjetit olivat keskimäärin alijäämäisiä (kuvio 1) Euroalueella tilanne on ollut päinvastainen Havaintojaksolla euroalueen jäsenmaiden budjettijäämien keskiarvo on ollut negatiivinen joka vuosi (kuvio 1) Ainoastaan Virossa ja Irlannissa julkinen talous on ollut säännönmukaisesti ylijäämäinen (ja vuonna 2008 alkaneen talouskriisin myötä julkinen talous muuttui selvästi alijäämäiseksi myös Irlannissa) 22 Julkisen talouden tasapaino osavaltiotasolla: Yhdysvallat ja muut liittovaltiot Edellä esitettyjen yksinkertaisten tilastovertailuiden pohjalta ei voida kuitenkaan tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä Yhdysvalloissa liittovaltio vastaa monista tehtävistä, jotka kuuluvat euroalueen jäsenmaille Näihin tehtäviin kuuluvat mm sosiaaliturva (Medicare ja Medicaid), työttömyysturva, maanpuolustus, 1 Tässä artikkelissa tarkastellaan euroalueen maiden koko julkisen sektorin velkoja ja alijäämiä Keskeiset havainnot olisivat kuitenkin pitkälti samansuuntaisia, jos tarkastelun kohteena olisivat keskushallinnon alijäämät ja velat 156

3 Markus Haavio Kuvio 1 Keskimääräiset budjettijäämät Yhdysvaltain osavaltioissa ja euroalueen jäsenmaissa, % BKT:sta Kuvio 1 Keskimääräiset budjettijäämät Yhdysvaltain osavaltioissa ja euroalueen jäsenmaissa, % BKT:sta 4 % Yhdysvallat euroalue Lähteet: US Census Bureau ja Eurostat Lähteet: US Census Bureau ja Eurostat keskushallinto ja monet infrastruktuurihankkeet Lisäksi monen Yhdysvaltain osavaltion julkinen sektori saa suuren osan tuloistaan tulonsiirtoina liittovaltiolta Yhdysvaltain liittovaltio on jokseenkin yhtä velkainen ja alijäämäinen kuin euroalueen jäsenmaat Tarvitaankin pitävämpiä todisteita budjettisääntöjen vaikutuksista julkisen talouden tasapainoon Yksi luonteva lähestymistapa on verrata Yhdysvaltoja muihin liittovaltioihin Muun muassa Saksassa, Espanjassa, Kanadassa, Argentiinassa ja Brasiliassa on pitkälti samanlainen liittovaltiorakenne kuin Yhdysvalloissa Näissä maissa osavaltio- tai aluetasolla ei ole kuitenkaan sovellettu vastaavanlaisia budjetin tasapainottamista vaativia sääntöjä kuin Yhdysvalloissa Saksan, Espanjan, Kanadan, Argentiinan ja Brasilian osavaltioiden ja alueiden budjetit ovat tyypillisesti olleet alijäämäisempiä kuin Yhdysvaltain osavaltioiden budjetit Etenkin Saksan osavaltiot ovat huomattavasti velkaantuneempia kuin Yhdysvaltain osavaltiot (taulukko 1 2 ), ja myös Espanjassa, Kanadassa, Argentiinassa ja Brasiliassa osavaltioiden ja alueiden velka on tyypillisesti ollut korkeampi kuin Yhdysvalloissa (ks esim Rodden 2006) Lisäksi Saksassa, Argentiinassa ja Brasiliassa liittovaltio on joutunut useaan otteeseen tulemaan ylivelkaantuneiden osavaltioiden ja alueiden avuksi (bail 2 Finken ja Greinerin (2011) tuoreen empiirisen tutkimuksen mukaan joidenkin Saksan osavaltioiden julkinen velka saattaa olla kestämättömällä uralla 157

4 KAK 2 / 2012 Taulukko 1: Saksan ja Yhdysvaltain osavaltioiden julkinen velka vuonna 2008, % BKT:sta keskiarvo Maksimi Minimi Saksa 28 % 62 % 5 % Yhdysvallat 8 % 20 % 2 % Lähteet: US Census Bureau ja Statistische Ämter des Bundes und der Länder out) (Rodden 2006, Bordo, Markiewicz ja Jonung 2011) Myös Espanjassa liittovaltio on tukenut yli varojensa eläneitä alueita (osittainen bail out, ks Sorribas-Navarro 2006) Yhdysvalloissa liittovaltio kuittasi (itsenäisyystaistelun perua olevat) osavaltioiden velat 1700-luvun lopussa, mutta tämän jälkeen liittovaltio ei ole ottanut osavaltioiden velkoja kantaakseen Monien Yhdysvaltain osavaltioiden lainsäädäntöön alettiin kirjata budjetin tasapainottamista edellyttäviä sääntöjä jo 1840-luvulla (Sargent 2011; Bordo, Markiewicz ja Jonung 2011; Rodden 2006 ) Saksan, Espanjan, Kanadan, Argentiinan ja Brasilian kokemukset osoittavat, että Yhdysvaltain osavaltioiden alhainen julkinen velka ja tasapainoiset tai hieman ylijäämäiset budjetit eivät todennäköisesti johdu (ainakaan pelkästään) liittovaltiorakenteesta Täten Yhdysvaltain ja muiden liittovaltioiden vertailu antaa tukea näkemykselle, jonka mukaan budjettisäännöillä on merkitystä julkisen talouden tasapainon kannalta 23 Budjettisäännöt ja julkisen talouden tasapaino Yhdysvaltain eri osavaltioissa Myös Yhdysvaltain osavaltiot eroavat toisistaan budjettisääntöjen tiukkuuden suhteen Lisäksi budjettisäännöt ovat monessa osavaltiossa muuttuneet ajan mittaan Vertailemalla Yhdysvaltain osavaltioita toisiinsa saadaan lisätietoa budjettisääntöjen vaikutuksista Yhdysvaltain osavaltioita koskeva tarkastelu tapahtuu kahdessa vaiheessa Ensimmäisessä vaiheessa osavaltiot jaetaan kahteen ryhmään tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioihin ja väljempien budjettisääntöjen osavaltioihin ja tutkitaan, eroavatko ryhmät toisistaan julkisen talouden tunnuslukujen suhteen Tehtävä ryhmittely perustuu suhteellisen suureen määrään erilaisia budjettijäämiä ja julkista velkaa koskevia sääntöjä Toisessa vaiheessa tarkastellaan hieman yksityiskohtaisemmin kolmen yksittäisen budjettisäännön vaikutuksia budjettijäämiin Tässä tarkastelussa pyritään erityisesti tutkimaan, mitä tapahtuu, kun osavaltiossa otetaan käyttöön uusi budjettisääntö Budjettisäännöissä tapahtuvien muutosten analysointi on kiinnostavaa myös euroalueen ja EU:n jäsenmaiden tulevaisuuden kannalta 231 Budjettijäämät ja julkinen velka tiukkojen ja väljien budjettisääntöjen osavaltioissa Tässä alajaksossa tutkitaan budjettisääntöjen tiukkuuden vaikutusta julkisen talouden tasapainoon Tarkastelua varten Yhdysvaltain osavaltiot jaetaan kahteen ryhmään Väljempien budjettisääntöjen ryhmään kuuluu 13 osavaltioita: Kalifornia, Nevada, Louisiana, Illinois, 158

5 Markus Haavio menoeriin budjettisääntöjä sovelletaan Monissa osavaltioissa budjetin tasapainottamista Kuvio 2 Julkinen velka, % BKT:sta, vuosien keskiarvo Harmaat pylväät: tiukat Kuvio 2 Julkinen velka, % BKT:sta, vuosien keskiarvo Harmaat pylväät: tiukat budjettisäännöt; mustat pylväät: budjettisäännöt; mustat pylväät: väljemmät budjettisäännöt väljemmät budjettisäännöt 20 Wisconsin, Michigan, New York, Pennsylvania, edellyttävät säännöt koskevat lähinnä juoksevia Maryland, Massachusetts, Connecticut, menoja, kun taas julkisten investointien rahoit- New Hampshire ja Vermont Muut osavaltiot tamiseen on mahdollista ottaa lainaa On kuitenkin kuuluvat tiukkojen budjettisääntöjen ryhmään myös osavaltioita, joissa budjettisääntö- Luokittelu perustuu Bent Sørensenin ja jä sovelletaan kohtuullisen tiukasti niin investointimenoihin Oved Yoshan (2001) analyysiin He ovat osavaltioita kuin juokseviin menoihinkin ryhmitellessään pyrkineet ottamaan Kolmanneksi osavaltioiden lainsäädännössä on huomioon varsin monipuolisesti erilaisia budjettikuriin julkista velkaa koskevia säännöksiä: Mihin tar- vaikuttavia tekijöitä Ensinnäkin eri koituksiin, ja millä ehdoilla, osavaltio saa ottaa osavaltioiden lainsäädäntöihin on kirjattu joukko velkaa? Voiko kansanedustuslaitos päättää lai- Budjettisäännöt, sääntöjä, jotka julkisen koskevat talouden budjettivajeita, tasapaino ja finanssipolitiikka kokemuksia Yhdysvaltain budjetin osavaltioista valmistelua sekä budjetin hyväksymistä Markus kansanedustuslaitoksessa Haavio Toiseksi osavaltiot eroavat Tutkijaekonomisti toisistaan myös sen suhteen, mihin Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki nanotosta, vai täytyykö asiasta järjestää kansanäänestys? Onko osavaltiossa käytössä velkakatto esim tietty rahasumma tai tietty prosenttiosuus BKT:sta? Julkista velkaa ja budjettijäämiä koskevat osavaltiokohtaiset tulokset on esitetty kuviois Rhode Island Massachusetts Alaska New Hampshire Vermont Hawaii Connecticut Montana Maine New York Delaware Etelä-Dakota New Jersey Länsi-Virginia Etelä-Carolina Wisconsin Illinois Kentucky New Mexico Louisiana Oregon Maryland Pohjois-Dakota Missouri Michigan Oklahoma Washington Idaho Utah Kalifornia Pennsylvania Wyoming Indiana Mississippi Ohio Virginia Alabama Florida Arkansas Colorado Nevada Iowa Pohjois-Carolina Minnesota Nebraska Arizona Kansas Georgia Teksas Tennessee Lähteet: US Census Bureau, Sørensen ja Yosha (2001), kirjoittajan omat laskelmat 159

6 KAK 2 / 2012 sa 2 ja 3 Näissä kuvioissa harmaat pylväät kuvaavat tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioita ja mustat pylväät väljempien budjettisääntöjen osavaltioita Kuvioista nähdään, että tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioissa julkinen velka on tyypillisesti ollut jonkin verran pienempi ja budjetti(yli)jäämät jonkin verran suurempia kuin väljempien budjettisääntöjen osavaltioissa Vuosina julkinen velka on ollut keskimäärin noin 6,5 % BKT:sta tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioissa ja noin 9 % BKT:sta väljempien budjettisääntöjen osavaltioissa Vastaavasti budjetti(yli)jäämä on ollut keskimäärin 0,9 % BKT:sta tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioissa ja 0,5% BKT:sta väljempien budjettisääntöjen osavaltioissa Kuvioita 2 ja 3 tulkittaessa on syytä huomata, että kuvion 2 velkaluvut koskevat bruttovelkaa Kuvioissa 3 esitettyjä budjetti(yli)jäämiä osavaltiot ovat voineet käyttää 1) bruttovelan lyhentämiseen tai 2) finanssivarallisuuden kerryttämiseen 232 Miten budjettisääntöjen käyttöönotto vaikuttaa budjettijäämiin? Vaikka edellä esitetyt vertailut ovat sinänsä kiinnostavia ja suuntaa-antavia, niiden perusteella ei voida vielä päätellä, että aiempaa tiukemmat budjettisäännöt käyttöönottavassa osavaltiossa tai maassa julkinen talous tasapainottuu On täysin mahdollista, että sekä osavaltiossa sovellettavat budjettisäännöt että julki- Kuvio 3 Keskimääräinen budjettijäämä vuosina , % BKT:sta Harmaat pylväät: tiukat budjettisäännöt; mustat pylväät: väljemmät budjettisäännöt Kuvio 3 Keskimääräinen budjettijäämä vuosina , % BKT:sta Harmaat pylväät: tiukat budjettisäännöt; mustat pylväät: väljemmät budjettisäännöt Etelä-Carolina Hawaii Connecticut Massachusetts Kansas Georgia Illinois Iowa Tennessee Arizona New Hampshire Michigan Maryland Vermont Indiana Alabama Rhode Island New Jersey New Mexico Kalifornia Pennsylvania Kentucky New York Washington Mississippi Virginia Louisiana Florida Nebraska Maine Colorado Minnesota Oklahoma Teksas Pohjois-Carolina Utah Arkansas Delaware Nevada Missouri Etelä-Dakota Länsi-Virginia Ohio Wisconsin Montana Idaho Oregon Pohjois-Dakota Wyoming Alaska Lähteet: US Census Bureau, Sørensen ja Yosha (2001), kirjoittajan omat laskelmat Lähteet: US Census Bureau, Sørensen ja Yosha (2001), kirjoittajan omat laskelmat 160

7 Markus Haavio sen talouden tasapaino ovat osavaltiossa vallitsevan yleisen poliittisen ja taloudellisen ilmapiirin ilmentymiä: Kuvioiden 2 ja 3 harmaat osavaltiot ovat poliittiselta ja taloudelliselta ilmapiiriltään konservatiivisia ja mustat osavaltiot liberaalimpia (sanan amerikkalaisessa merkityksessä) Konservatiivisissa osavaltioissa karsastetaan (julkista) velanottoa ja toisaalta suhtaudutaan epäillen julkisen sektorin toimintaan ja poliitikkojen kykyyn tehdä järkeviä päätöksiä Mikäli edellä hahmoteltu selitysmalli pitää paikkansa, aiempaa tiukempien budjettisääntöjen käyttöönotto vaikkapa euroalueen jäsenmaissa ei takaa, että julkinen talous tasapainottuu Vaikka budjettisääntöjä tiukennetaan, julkisen talouden tasapainon kannalta keskeinen poliittinen ja taloudellinen ilmapiiri ei välttämättä muutu Edellä esitettyihin kysymyksiin ja vastaväitteisiin voidaan ainakin osittain vastata, kun tarkastellaan eri osavaltioiden budjettisäännöissä ajan mittaan tapahtuvia muutoksia ja näiden muutosten vaikutuksia budjettijäämiin Siis mitä tapahtuu budjettijäämälle, kun osavaltiossa X otetaan käyttöön budjettisääntö N? Voidaan ajatella, että kyseessä on eräänlainen koeasetelma Koeryhmään kuuluvat ne osavaltiot, joissa budjettisäännöt muuttuvat tarkastelujaksolla ( ) Verrokkiryhmään taas kuuluvat ne osavaltiot, joissa budjettisäännöt pysyvät ennallaan Kun tarkastellaan koeryhmän ja verrokkiryhmän budjettijäämiä alkutilassa (ennen kuin koeryhmän budjettisäännöt ovat muuttuneet) ja lopputilassa (sen jälkeen, kun koeryhmän budjettisäännöt ovat muuttuneet), saadaan todennäköisesti hieman aiempaa (ks jakso 231) luotettavampaa tietoa budjettisääntöjen vaikutuksista julkisen talouden tasapainoon Asiaa voidaan yrittää selventää vielä yhdellä tavalla Budjettisäännöille voidaan antaa ainakin kaksi erilaista tulkintaa; nämä tulkinnat eivät ole toisiaan poissulkevia (ks esim Wyplosz 2011): a) Budjettisääntö kuvastaa maassa tai osavaltiossa vallitsevaa taloudellista ja poliittista ilmapiiriä b) Toisaalta lainsäädäntöön kirjattu budjettisääntö voi osaltaan myös auttaa maata tai osavaltiota sitoutumaan tasapainoisiin budjetteihin Voidaan ajatella, että tiukkojen sääntöjen osavaltion ja väljempien sääntöjen osavaltion budjettijäämien ero (x) koostuu kahdesta tekijästä: osavaltioiden poliittisten ilmapiirien eroa kuvastavasta osasta (y) ja tiukkojen budjettisääntöjen sitoutumisvaikutusta kuvastavasta osasta (z) Siis x=y+z Nyt esitettävällä ns erotusten erotus -paneeliestimaatilla pyritään tavoittamaan sitoutumisvaikutusta kuvastava osa z Harjoitusta tehtäessä oletetaan, että yleinen poliittinen ja taloudellinen ajattelutapa (osa y) muuttuu hitaasti: jos jossain osavaltiossa otetaan käyttöön uusi budjettisääntö vaikkapa vuonna 1996, on luontevaa olettaa, että osavaltiossa vallitsi tiukalle budjettikurille suopea ilmipiiri jo 1990-luvun alkupuolella Tässä artikkelissa tarkastellaan kolmea eri budjettisääntöä: 1) Kansanedustuslaitoksen hyväksymän budjetin täytyy olla tasapainossa 2) Kuvernöörin allekirjoittaman budjetin täytyy olla tasapainossa 3) Seuraavalle budjettivuodelle ei saa jättää alijäämää Tiedot näistä budjettisäännöistä ovat peräisin National Association of State Budget Officers -järjestön julkaiseman raportin Budget Processes in the States eri vuosikerroista Budjettisäännöistä 1) ja 2) on saatavilla tietoa vuosilta 1992, 1995, 1997, 1999, 2002 ja 2008, 161

8 KAK 2 / 2012 Taulukko 2: Budjettisääntöjen vaikutus budjettijäämiin Yhdysvaltain osavaltiossa kansanedustuslaitoksen Kuvernöörin seuraavalle budjettivuodelle allekirjoittaman budjetin allekirjoittaman budjetin ei saa jättää alijäämää täytyy olla tasapainossa täytyy olla tasapainossa ,99 0,24 0, ,70 0,30 NA Taulukon lukujen tulkinta: Kun otetaan käyttöön budjettisääntö N, budjettijäämä nousee keskimäärin prosenttiyksiköllä, tilastollisesti merkitsevä 1 % ja 5 % tasolla Mukana osavaltiodummyt ja vuosidummyt kun taas budjettisääntöä 3) koskevat tiedot ovat saatavilla vuosilta 1992 ja Budjettisääntöjen vaikutuksia koskevat arviot perustuvat yhtälöön (1) Selitettävänä muuttuja on budjettijäämä (% BKT:sta) osavaltiossa i vuonna t Julkisen talouden tasapainoa selittävä muuttuja saa arvon 1, mikäli osavaltio i noudattaa kyseistä sääntöä vuonna t ja, mikäli budjettisääntö ei ole käytössä osavaltiossa i vuonna t Harjoituksessa pyritään estimoimaan parametri, joka kertoo, miten paljon budjettisääntö vaikuttaa julkisen talouden tasapainoon Yhtälöä (1) estimoitaessa pyritään ottamaan huomioon myös erilaisia osavaltiokohtaisia ja tiettyyn ajankohtaan liittyviä tekijöitä, joista tut- 3 Näiden kolmen säännön lisäksi National Association of State Budget Officers -järjestön julkaisemissa raporteissa "Budget Processes in the States" on vuosikohtaista tietoa neljännestä budjettisäännöstä: 4) Kuvernöörin kansanedustuslaitokselle esittelemän budjetin täytyy olla tasapainossa Tämän säännön kohdalla havaintojaksolla on kuitenkin hyvin vähän ajallista ja alueellista vaihtelua kijalla (tai tässä tapauksessa keskuspankkiekonomistilla) ei ole suoranaisia havaintoja Yhtälössä (1) esiintyvä muuttuja kuvastaa erilaisia osavaltiokohtaisia seikkoja (esim poliittinen ilmapiiri), jotka vaikuttavat julkisen talouden tasapainoon (näiden tekijöiden oletetaan pysyvän ennallaan havaintojaksolla) Muuttuja puolestaan kuvastaa ajankohtaan liittyviä tekijöitä, joiden oletetaan olevan yhteisiä kaikille osavaltioille (esim kokonaistaloudellinen tilanne, joka vaikuttaa kaikkien osavaltioiden tuloihin ja menoihin) Viimeinen termi on residuaali Estimointitulokset on koottu taulukkoon 2 Koko otokseen perustuvat päätulokset on raportoitu taulukon ensimmäisellä rivillä Koska a) vuosien 2002 ja 2008 väliltä ei ole lainkaan havaintoja budjettisäännöistä ja b) vuosi 2008 on finanssikriisin takia melko poikkeuksellinen, robustisuuden vuoksi taulukossa raportoidaan myös osaotokseen perustuvat tulokset Tulosten perusteella voidaan tehdä kaksi havaintoa Nämä havainnot saavat tukea aiemmasta kirjallisuudesta (ks esim Hou ja Smith 2009, Bohn ja Inman 1996, Debrun ja Kumar 2007, IMF 2009) 4 4 Hou ja Smith (2009) ja Bohn ja Inman (1996) tarkastelevat Yhdysvaltain osavaltioita Debrun ja Kumar (2007) analysoivat tietyissä EU:n jäsenmaissa käyttöön otettuja budjettisääntöjä ja budjetointikehyksiä IMF:n (2009) tarkastelussa käytetään 80 maan kansainvälistä otosta 162

9 Markus Haavio 1) Budjettisääntöjen käyttöönotto näyttäisi kasvattavan budjettijäämiä (siis budjettiylijäämä kasvaa tai alijäämä pienenee) Budjettisääntöjen 1 3 keskeisenä tavoitteena on estää budjettialijäämien synty Vaikutukset näyttäisivät olevan tämän tavoitteen mukaisia 5 2) Vaikutusten suuruus näyttäisi riippuvan budjettisäännöstä: saatujen tulosten mukaan säännön 1 käyttöönotto kasvattaa budjettijäämiä selvästi enemmän kuin säännön 2 tai 3 käyttöönotto Yhdysvaltain osavaltioissa budjettivalta on siis ehkä pikemminkin kansanedustuslaitoksella (sääntö 1) kuin kuvernöörillä (sääntö 2) Budjettisääntöä 3 koskevat estimointitulokset saattavat ainakin osaltaan johtua siitä, että budjettisäännöstä on havaintoja vain kahdelta vuodelta (1992 ja 2008) Myös aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että budjettisääntöjen muotoilulla ja kohdentumisella on merkitystä (ks esim Hou ja Smith 2009, Bohn ja Inman 1996) Kirjallisuudessa on esitetty mm seuraavanlaisia havaintoja: Budjetin valmisteluvaihetta koskevilla säännöillä ei näyttäisi olevan kovin paljon vaikutusta budjettijäämiin Näihin valmisteluvaihetta koskeviin sääntöihin kuuluvat mm vaatimukset, joiden mukaan virkakoneiston valmisteleman ja/ tai kuvernöörin esittelemän budjetin täytyy olla tasapainossa 5 Jos tulkitaan sääntöjä 1 ja 2 kirjaimellisesti, näiden budjetin tasapainottamista vaativien sääntöjen pitäisi tietysti ehkäistä myös merkittävien ylijäämien syntyä Poliittisessa prosessissa, jota mitkään budjettisäännöt eivät kahlitse, budjetin alijäämäisyys on kuitenkin usein todennäköisempi tulema kuin budjetin ylijäämäisyys Täten on syytä olettaa, että budjettisäännöillä on merkittävämpi vaikutus alijäämiin kuin ylijäämiin Tästä näkökulmasta katsottuna saadut estimointitulokset ovat siis odotusten mukaisia Päätöksentekovaihetta ts budjetin hyväksymistä koskevilla säännöillä on huomattavasti enemmän merkitystä kuin budjetin valmistelua koskevilla säännöillä Tarkasti määritellyt, yksiselitteiset säännöt vaikuttavat budjettijäämiin huomattavasti enemmän kuin väljät ja monitulkintaiset säännöt Sillä, onko budjettisäännöt kirjattu perustuslakiin vai onko niistä säädetty asetuksilla, ei välttämättä 6 ole kovin paljon merkitystä Saatujen estimointitulosten perusteella budjettisääntöjen käyttöönotto näyttäisi siis pienentävän budjettialijäämiä korkeintaan noin yhden prosenttiyksikön verran Mikäli nämä arviot antavat oikeansuuntaisen kuvan EU:ssa kaavailtujen budjettisääntöjen vaikutuksista, näyttäisi siltä, että sääntöjen käyttöönotto ei vielä tasapainottaisi budjetteja suuressa osassa euroalueen jäsenmaista Toki monessa maassa päästäisiin melko lähelle maksimiksi ilmoitettua 0,5 prosentin alijäämää ja mahdollisesti myös kestävälle julkisen velan uralle Edellä esitettyjä arvioita kohtaan voidaan esittää ainakin kahdenlaisia ja kahdensuuntaisia varaumia Ensinnäkin budjettisääntöjen keskeisenä tavoitteena on estää mittavien budjettialijäämien synty Tällöin voidaan ehkä perustellusti väittää, että budjettisääntöjen käyttöönotolla saattaa olla merkittävämpi vaikutus budjettijäämiin euroalueen jäsenmaissa, missä budjetit ovat tyypillisesti alijäämäisiä, kuin Yhdysvaltain osavaltioissa, missä budjetit ovat olleet yleensä hieman ylijäämäisiä Sama argu- 6 Perustuslakiin kirjattujen sääntöjen roolista on kirjallisuudessa esitetty hieman toisistaan poikkeavia näkemyksiä 163

10 KAK 2 / 2012 mentti voidaan ilmaista myös hieman toisin: Taulukossa 2 esitetyt arvioit kuvaavat uusien budjettisääntöjen käyttöönoton vaikutuksia Yhdysvaltain osavaltioissa, joissa on jo ennestään suhteellisen tiukka budjettikuri; tällöin uudet säännöt täydentävät jo aiemmin käytössä olleita sääntöjä Euroopassa aloitetaan enemmän puhtaalta pöydältä, ja käyttöön otettavien sääntöjen vaikutus voi olla suurempi Toisaalta voidaan esittää kuitenkin myös vastakkaiseen suuntaan viittaavia varaumia Yhdysvaltain osavaltiot ovat itse päättäneet ottaa käyttöön budjettisäännöt, ja säännöillä on todennäköisesti myös kansalaisten tai ainakin poliittisten eliittien tuki takanaan Sen sijaan suurimpaan osaan euroalueen jäsenmaista budjettisäännöt ovat tulossa ulkoapäin, EU-instituutioiden sekä suurimpien jäsenmaiden erityisesti Saksan painostuksesta Jos säännöillä ei ole kansalaisten ja kansallisten poliittisten eliittien kannatusta, niiden käytännön merkitys voi jäädä vähäiseksi 3 Budjettisäännöt ja finanssipolitiikka 31 Alustavia havaintoja 311 Finanssipolitiikan mittarina budjettijäämä Kuten edellä todettiin, budjettisäännöistä voi olla apua, jos halutaan pienentää budjettialijäämiä Toisaalta budjettisäännöt voivat ainakin periaatteessa haitata finanssipolitiikan harjoittamista Esimerkiksi perinteisen keynesiläisen näkemyksen mukaan julkisen talouden pitäisi olla alijäämäinen laskusuhdanteen aikaan; jos otetaan käyttöön tiukat budjettisäännöt, vastasyklinen politiikka ei ole enää välttämättä mahdollista Tietyissä Yhdysvaltain osavaltioissa budjettijäämillä mitattu julkisen talouden viritys onkin pysynyt vuodesta toiseen melko vakioisena Esimerkiksi Alabaman osavaltion budjetti on ollut lähes joka vuosi noin prosentin ylijäämäinen riippumatta talouden tilasta Samaten myös mm Louisianassa, Missisipissä, Nebraskassa ja Pohjois-Dakotassa julkisen talouden tasapaino on riippunut huomattavan vähän kokonaistaloudellisesta tilanteesta Kuitenkin budjettisäännöistä huolimatta monessa Yhdysvaltain osavaltiossa on harjoitettu vastasyklistä finanssipolitiikkaa Tällöin budjettijäämät ovat siis kehittyneet myötäsyklisesti, mikä on todennäköisesti osaltaan tasannut suhdannevaihteluita: Vahvan talouskasvun vuosina on kerätty puskureita ja budjettiylijäämät ovat olleet tavallista suurempia Hitaan kasvun vuosina budjetti on saattanut olla lievästi alijäämäinen Suurista osavaltioista vastasyklistä politiikkaa ovat harjoittaneet mm Kalifornia, Illinois, New York ja Teksas Euroopan unionissa Maastrichtin sopimuksen velvoitteita ei ole käytännössä valvottu eikä noudatettu, joten jäsenvaltioilla on halutessaan ollut vapaat kädet harjoittaa vaikkapa suhdanteita tasaavaa, vastasyklistä finanssipolitiikkaa Näin onkin tehty useassa jäsenmaassa Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita Ranska Ranskan valtiontalouden alijäämät ovat olleet tyypillisesti suurimmillaan hitaan kasvun vuosina Ripeän kasvun aikoina Ranska ei ole päässyt plussan puolelle, mutta julkinen talous on kuitenkin ollut vähemmän alijäämäinen Euroalueen suurista jäsenmaista myös Saksassa ja Italiassa alijäämät ovat olleet suurimmillaan hitaan kasvun 164

11 Kuvio 4 Korrelaatio: budjettijäämä (% BKT:sta) ja talouskasvu suhdannesyklin eri vaiheissa, otos Kuvio Korrelaatio: Mitä budjettijäämä suurempi (positiivinen) (% BKT:sta) ja korrelaatio, talouskasvu suhdannesyklin sitä vastasyklisempää eri vaiheissa, politiikka otos on ollut Mitä suurempi (positiivinen) korrelaatio, sitä vastasyklisempää politiikka on ollut Mustat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, väljemmät Mustat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, väljemmät budjettisäännöt; harmaat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, tiukemmat budjettisäännöt; vaaleanharmaat pylväät + tähdet : euroalueen jäsenmaat budjettisäännöt; harmaat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, tiukemmat budjettisäännöt; vaaleanharmaat pylväät + tähdet : euroalueen jäsenmaat 1 Markus Haavio 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6 Saksa Kansas Georgia Arizona Teksas Ranska New York Washington Nevada Wisconsin Kalifornia Viro Connecticut Illinois Virginia Alankomaat Michigan Etelä-Carolina New Hampshire Colorado Pohjois-Carolina Massachusetts Italia Minnesota New Jersey Iowa Florida Pennsylvania Utah Vermont Länsi-Virginia Delaware Slovakia Missouri Luxemburg Montana Oregon Maine Indiana Maryland Kypros Idaho Oklahoma Irlanti Ohio Arkansas Tennessee Mississippi Louisiana Wyoming Espanja Nebraska Alabama Portugali Belgia Pohjois-Dakota Slovenia Kreikka Rhode Island Etelä-Dakota Suomi Kentucky New Mexico Hawaii Itävalta Alaska -0,8 Lähteet: US Census Bureau, Eurostat, Sørensen ja Yosha (2001), kirjoittajan omat laskelmat vuosina ja finanssipolitiikka on ollut tässä suhteessa vastasyklistä Joissain euroalueen jäsenmaissa finanssipolitiikka on kuitenkin ollut pikemminkin myötäsylistä Tästä ehkä selkein esimerkki on Itävalta Siellä julkinen talous on ollut pari viime vuosikymmentä joka vuosi alijäämäinen Lisäksi 1990-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina alijäämät olivat tyypillisesti suurimmillaan nopean kasvun vuosina Hieman samantapaisia piirteitä on ollut myös mm Suomen ja Kreikan budjettijäämien kehityksessä 7 Myötäsyklisen finanssipolitiikan taustalla voi olla useita tekijöitä Yhtäältä valtion ja tai osavaltion voi olla helpompi saada lainaa markkinoilta, kun taloudellinen kehitys on vahvaa Heikompina aikoina rahoituksen hankkiminen on vaikeampaa Toisaalta myös poliittiset tekijät voivat osaltaan johtaa siihen, että budjetti on huomattavan alijäämäinen nopean kasvun oloissa Esimerkiksi vaalien alla alijäämäisellä 7 Suomi ja Kreikka siis muistuttavat jonkin verran toisiaan tässä suhteessa Budjettijäämien tason suhteen Suomi ja Kreikka tietysti eroavat toisistaan huomattavasti Myös käytettävä mittari vaikuttaa tuloksiin Jaksossa 312 finanssipolitiikan viritystä mitataan julkisten menojen kasvulla Tämän vaihtoehtoisen mittarin mukaan Suomi ja Kreikka edustavat kahta ääripäätä 165

12 KAK 2 / 2012 budjetilla voidaan pyrkiä kiihdyttämään talouskasvua Yksinkertainen tapa luonnehtia finanssipolitiikan viritystä on laskea budjettijäämien ja talouskasvun välinen korrelaatio Jos korrelaatio on positiivinen, budjettijäämät ovat kehittyneet myötäsyklisesti ja politiikka on ollut vastasyklistä ts suhdannevaihteluita vaimentavaa Jos korrelaatio on negatiivinen, budjettijäämät ovat kehittyneet vastasyklisesti ja politiikka on ollut myötäsylistä, ts suhdannevaihteluita voimistavaa Kuviossa 4 nämä korrelaatiot on esitetty Yhdysvaltain osavaltioille ja euroalueen maille; euroalueen jäsenmaat on merkitty tähdellä Tarkastelujakso kattaa vuodet Liitteen kuviossa 6 on esitetty vastaavat korrelaatiot jaksolle Finanssipolitiikan mittarina julkisten menojen kasvu Budjettijäämien lisäksi toinen usein käytetty finanssipolitiikkaa kuvaava mittari on julkisten kokonaismenojen kasvu Finanssipolitiikka on vastasylistä, jos julkisten menojen kasvu korreloi negatiivisesti BKT:n kasvun kanssa ja myötäsyklistä, jos korrelaatio BKT:n kasvun kanssa on positiivinen 8 Tarkastelujakson valintaan vaikuttavat seuraavat seikat 1) Kaikkia euroalueen jäsenmaita (Maltaa lukuun ottamatta) koskevat tiedot ovat saatavilla vuodesta 1996 lähtien 2) Finanssikriisin ensimmäisinä vuosina finanssipolitiikkaa oli hyvin elvyttävää suuressa osassa euroalueen jäsenmaita ja USA:n osavaltioita, ja tämä vaikuttaa voimakkaasti otoksesta laskettuihin korrelaatioihin Osaotokseen kuvastavat mahdollisesti vähän paremmin finanssipolitiikan viritystä eri suhdannetilanteissa ns normaaliaikoina Julkisen vallan verotulot muuttuvat jokseenkin automaattisesti suhdannetilanteen mukaan, ja tämä puolestaan vaikuttaa budjettijäämiin Täten julkisten menojen kehitys eri suhdannetilanteissa voi mahdollisesti antaa budjettijäämiä tarkemman kuvan päätösperäisestä finanssipolitiikasta Mittarin valinta vaikuttaa siihen kuvaan, joka muodostuu yksittäisten maiden tai osavaltioiden harjoittamasta politiikasta Esimerkiksi budjettijäämiin perustuvan mittarin mukaan Suomen finanssipolitiikka on ollut myötäsyklistä Julkisten menojen kasvuun perustuvan mittarin mukaan Suomi on kuitenkin harjoittanut erittäin vastasyklistä politiikkaa: julkiset menot ovat kasvaneet nopeimmin lama-aikoina Mittarinvaihdos ei kuitenkaan muuta euroalueen jäsenmaiden ja Yhdysvaltain osavaltioiden esiin nousevia perushavaintoja Sekä euroalueelta että Yhdysvalloista löytyy esimerkkejä niin myötäsyklisestä kuin vastasyklisestäkin politiikasta Euroalueella vastasyklistä politiikkaa ovat harjoittaneet (julkisten menojen kasvuun perustuvan mittarin mukaan) Suomen lisäksi mm Hollanti ja Irlanti Myötäsyklistä politiikka ovat harjoittaneet mm Kreikka ja Portugali Yhdysvalloissa esimerkkejä vastasyklistä politiikkaa harjoittaneista osavaltioista ovat mm New York, Illinois ja New Jersey Myötäsyklistä finanssipolitiikkaa on taas harjoitettu mm Virginiassa, Pohjois-Carolinassa ja Floridassa Kuviossa 5 on esitetty julkisten menojen kasvun ja BKT:n kasvun korrelaatiot suhdannesyklin eri vaiheissa Yhdysvaltain osavaltioissa ja euroalueen jäsenmaissa Otos kattaa vuodet Liitteen kuviossa 7 esitetään vastaavat korrelaatiot jaksolle Jos korrelaatio on negatiivinen, finanssipolitiikka on ollut julkisten menojen kasvuun perustuvan 166

13 Markus Haavio Kuvio 5 Korrelaatio: julkisten menojen kasvu ja talouskasvu suhdannesyklin eri vaiheissa, otos Mitä suurempi korrelaatio, sitä myötäsyklisempää politiikka on ollut Mustat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, väljemmät budjettisäännöt; harmaat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, Kuvio 5 Korrelaatio: julkisten menojen kasvu ja talouskasvu suhdannesyklin eri vaiheissa, otos Mitä suurempi tiukemmat budjettisäännöt; vaaleanharmaat pylväät + tähdet : euroalueen jäsenmaat korrelaatio, sitä myötäsyklisempää politiikka on ollut Mustat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, väljemmät budjettisäännöt; harmaat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, tiukemmat budjettisäännöt; vaaleanharmaat pylväät + tähdet : euroalueen jäsenmaat 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4 Suomi Pohjois-Dakota Teksas Iowa Connecticut Illinois Etelä-Dakota Washington Länsi-Virginia New Jersey Viro New York New Mexico Wisconsin Nebraska Irlanti Pennsylvania Alankomaat Ranska Etelä-Carolina Slovakia Delaware Michigan Saksa Oklahoma Utah Belgia Kalifornia Alaska Italia Minnesota Alabama Indiana Itävalta Tennessee Massachusetts Maryland Kansas Slovenia Colorado Nevada Montana Ohio Missouri Oregon Idaho Louisiana Wyoming Luxemburg Portugali Vermont Kentucky Georgia Arkansas Kypros Mississippi Virginia Maine Rhode Island Hawaii New Hampshire Pohjois-Carolina Arizona Florida Espanja Kreikka -0,6-0,8 Lähteet: US Census Bureau, Eurostat, Sørensen ja Yosha (2001), kirjoittajan omat laskelmat Lähteet: US Census Bureau, Eurostat, Sørensen ja Yosha (2001), kirjoittajan omat laskelmat mittarin mukaan vastasyklistä Jos korrelaatio on positiivinen, politiikka on ollut myötäsyklistä 32 Budjettisäännöt: vastasyklisen finanssipolitiikan este vai tuki? Yhdysvaltain osavaltioiden ja euroalueen jäsenmaiden vertailu viittaa siihen, että budjettisäännöt eivät ainakaan välttämättä estä vastasyklisen, suhdannevaihteluita tasaavan, finanssipolitiikan harjoittamista Budjettisäännöistä voi mahdollisesti toisinaan olla jopa hyötyä suhdannepolitiikan kannalta Säännöt voivat hillitä talouteen epävakautta luovia poliittisia suhdannevaihteluita ja ylipäätään estää liiallisen tempoilun finanssipolitiikassa (ks esim Rose 2006, Fatas ja Mihov 2003) Yleisemmällä tasolla budjettisäännöt voivat toimia julkista taloudenpitoa säätelevien poliittisten, hallinnollisten ja oikeudellisten instituutioiden tukena tai korvikkeena (ks esim Frankel 2011 ja Frankel, Vegh ja Vuletin 2011) Yhtenä esimerkkinä maasta, jossa budjettisäännöt ovat olleet suhdanteita tasaavan finanssipolitiikan tukena, voidaan mainita Chile 167

14 KAK 2 / On syytä mainita, että ja 2000-luvulla myös yleiset poliittiset, hallinnolliset ja taloudelliset instituutiot vahvistuivat Chilessä Frankelin Veghin ja Vuletinin (2011) mukaan vuonna 2001 käyttöön otetulla budjettisäännöllä oli kuitenkin keskeinen rooli finanssipolitiikassa tapahtuneen muutoksen kannalta (ks Frankel 2011 ja Frankel, Vegh ja Vuletin 2011) Chilessä erilaiset julkista taloudenpitoa säätelevät poliittiset, hallinnolliset ja oikeudelliset instituutiot ovat vanhastaan olleet varsin heikkoja, ja Chilen harjoittama finanssipolitiikka oli pitkään selvästi myötäsyklistä: niin julkisen sektorin tulot kuin menotkin riippuivat voimakkaasti kuparin maailmanmarkkinahinnasta (ks esim Frankel, Vegh ja Vuletin 2011) Vuonna 2001 Chilessä otettiin käyttöön suhdannekorjattua budjettijäämää koskeva tavoite ja tavoitteen toteutumista valvomaan asetettiin poliittisista päätöksentekijöistä riippumaton asiantuntijaryhmä 2000-luvulla Chilen finanssipolitiikka on ollut vastasyklistä (ks esim Frankel, Vegh ja Vuletin 2011) 9 Jonkinlaisina vastaesimerkkeinä voidaan ehkä mainita Ruotsi ja Sveitsi Niissä julkista taloudenpitoa säätelevillä vahvoilla poliittisilla, hallinnollisilla ja oikeudellisilla instituutioilla on pitkät perinteet, ja myös näiden maiden harjoittama finanssipolitiikka oli pitkään vastasyklistä (ks esim Frankel, Vegh ja Vuletin 2011) 1990-luvun loppupuolelta lähtien Ruotsissa on otettu käyttöön aiempaa tiukempia budjettisääntöjä Näihin sääntöihin kuuluu mm etukäteen lukkoon lyötävä keskipitkän aikavälin menokatto Sveitsissä taas otettiin vuonna 2003 käyttöön ns velkajarru, joka muistuttaa pitkälti Saksassa vuonna 2009 hyväksyttyjä järjestelyjä (ks Wyplosz 2011) 2000-luvulla niin Ruotsin kuin Sveitsinkin finanssipolitiikka on ollut myötäsyklistä (ks Frankel, Vegh ja Vuletin 2011) Toisaalta kummassakin maassa julkinen velka on laskenut selvästi suhteessa BKT:hen 2000-luvulla 33 Finanssipolitiikka osavaltiotasolla: Yhdysvaltain ja muiden liittovaltioiden vertailua Yhdysvaltain liittovaltiorakenne vaikeuttaa jaksossa 31 esitettyjen, Yhdysvaltain osavaltioiden ja euroalueen jäsenmaiden finanssipolitiikkaa koskevien havaintojen tulkintaa Budjettisääntöjen vaikutuksista finanssipolitiikkaan voidaan saada hieman lisätietoa, kun verrataan Yhdysvaltoja liittovaltioihin, joissa ei noudateta budjettisääntöjä osavaltiotasolla Roddenin (2006) ja Roddenin ja Wibbelsin (2010) esittämien tulosten mukaan esim Saksassa, Brasiliassa ja Argentiinassa osavaltioiden harjoittama finanssipolitiikka on ollut jonkin verran myötäsyklisempää kuin Yhdysvalloissa Liittovaltiorakenne sinänsä saattaa voimistaa poliittisia suhdannevaihteluita ja finanssipolitiikan myötäsyklisyyttä osavaltiotasolla: Vastasyklisten puskureiden kartuttamiseen ei välttämättä ole kovin suurta tarvetta Jos osavaltio joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, liittovaltiolta voi saada apua Kaiken kaikkiaan Yhdysvaltain ja muiden liittovaltioiden vertailusta saadaan ehkä hieman lisätukea näkemykselle, jonka mukaan budjettisäännöt voivat ainakin toisinaan hillitä finanssipolitiikan myötäsyklisyyttä 34 Budjettisäännöt ja finanssipolitiikka Yhdysvaltain osavaltioissa Jokseenkin kaikissa Yhdysvaltain osavaltioissa on käytössä tiukemmat budjettisäännöt kuin euroalueen jäsenmaissa Kuitenkin, kuten jaksossa 2 kävi ilmi, myös Yhdysvaltain osavaltiot 168

15 Markus Haavio eroavat toisistaan Yhdysvaltain osavaltioiden keskinäinen vertailu antaa mahdollisuuden analysoida, miten budjettisääntöjen tiukkuus vaikuttaa finanssipolitiikkaan Vertailua varten Yhdysvaltain osavaltiot jaetaan kahteen ryhmään: tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioihin ja väljempien budjettisääntöjen osavaltioihin Jaottelu perustuu Sørensenin ja Yoshan (2001) analyysiin; ks jakso 23 Edellä kuviossa 4 on esitetty budjettijäämien (% BKT:sta) ja BKT:n kasvun väliset korrelaatiot suhdannesyklin eri vaiheissa Yhdysvaltain osavaltioissa Kuviossa 5 on puolestaan esitetty julkisten menojen kasvun ja BKT:n kasvun korrelaatiot suhdannesyklin eri vaiheissa Kummassakin kuviossa otos on Vuosia koskevat vastaavat mittarit on esitetty liitteen kuvioissa 6 ja 7 Kuvioissa 4 ja 5 tiukkojen budjettisääntöjen osavaltiot on merkitty harmaalla ja väljempien budjettisääntöjen osavaltiot mustalla Kuvioista 4 ja 5 näkyy selvästi, että väljempien budjettisääntöjen osavaltiot ovat pääsääntöisesti jakauman vastasyklisessä päässä (ts vasemmalla) Näiden yksinkertaisten korrelaatiomittareiden perusteella siis budjettisääntöjen tiukkuudella näyttäisi olevan vaikutusta finanssipolitiikkaan Jos budjettisäännöt ovat hyvin jäykkiä ja tiukkoja, finanssipolitiikka on todennäköisemmin asyklistä tai myötäsyklistä Jokseenkin samansuuntainen, ja mahdollisesti hieman täsmällisempi, kokonaiskuva syntyy myös, kun käytetään paneelimenetelmiä Kun sovelletaan paneelimenetelmiä, finanssipolitiikan tarkastelu ei tapahdu yksittäisen osavaltioin tai maan tasolla Pikemminkin pyritään löytämään kaikkia osavaltioita, tai johonkin tiettyyn ryhmään kuuluvia osavaltioita, koskevia säännönmukaisuuksia Finanssipolitiikan viritystä eri suhdannetilanteissa tarkastellaan kolmessa eri osavaltioryhmässä (1) Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat kaikki Yhdysvaltain osavaltiot Lisäksi tarkastellaan erikseen (2) tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioiden ryhmää ja (3) väljempien budjettisääntöjen osavaltioiden ryhmää Vertailun vuoksi vastaavat tarkastelut on tehty myös euroalueen jäsenmaille (mukana ovat kaikki jäsenmaat Maltaa lukuun ottamatta) Estimoinnit on tehty otoksille a) , b) ja c) Lisäksi budjettisääntöjen vaikutuksia finanssipolitiikkaan on tarkasteltu erikseen normaaliaikoina ja hitaan kasvun aikoina Hitaan kasvun aikoihin kuuluvat vuodet, jolloin osavaltion (tai euroalueen jäsenmaan) bruttokansantuote kasvaa korkeintaan yhden prosentin vauhtia Paneeliestimoinneissa on pyritty ottamaan huomioon osavaltiokohtaiset (tai maakohtaiset) havaitsemattomat tekijät, jotka mahdollisesti vaikuttavat finanssipolitiikkaan Taulukkoon 3 on kerätty keskeiset tulokset, kun finanssipolitiikan mittarina on käytetty budjettijäämiä (% BKT:sta) Taulukossa esitettyjä lukuja voidaan tulkita seuraavaan tapaan: Kun talouskasvu kiihtyy 1 prosenttiyksiköllä, budjettijäämä nousee prosenttiyksiköllä Mitä suurempi kerroin ( ) on, sitä vastasyklisempää on finanssipolitiikka Saatujen tulosten mukaan finanssipolitiikkaa on ollut vastasyklisempää siis suhdannevaihteluita tasaavampaa väljempien budjettisääntöjen osavaltioissa kuin tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioissa Vuosina tiukempien budjettisääntöjen osavaltioiden harjoittama finanssipolitiikka oli itse asiassa keskimäärin miltei asyklistä (taulukossa 3 esitetty kerroin on kohtuullisen lähellä nollaa) 169

16 KAK 2 / 2012 Taulukko 3: Budjettisäännöt, budjettijäämä ja suhdannevaihtelut usa:n osavaltiot USA:n osavaltiot, USA:n osavaltiot, Euroalueen tiukat väljemmät jäsenvaltiot budjettisäännöt budjettisäännöt (otos ) ,32 0,30 0,40 0, ,14 0,12 0,23 0, ,60 0,57 0,74 0,41 Normaaliajat ,23 0,19 0,28 0,42 Hidas kasvu ,67 0,64 0,76 0,28 Hidas kasvu ,27 0,30 0,08 0,22 Hidas kasvu ,20 1,20 1,15 0,37 Tulkinta: Kun talouskasvu kiihtyy 1 prosenttiyksiköllä, budjettijäämä nousee prosenttiyksiköllä Mitä suurempi kerroin ( ), sitä vastasyklisempää on finanssipolitiikka Hidas kasvu: BKT:n kasvu < 1 % vuodessa; normaaliajat: BKT:n kasvu > 1 % vuodessa, tilastollisesti merkitsevä 1 % tasolla Mukana osavaltiodummyt, ei aikadummyja Tiukkojen ja väljempien sääntöjen osavaltioiden ero tulee selvimmin näkyviin ajanjaksolle osuneina hitaan kasvun vuosina Tällöin tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioiden finanssipolitiikka näyttää itse asiassa olleen myötäsyklistä, siis suhdannevaihteluita kärjistävää (taulukkoon 3 kirjattu kerroin on selvästi negatiivinen) Kun taloudessa menee huonosti, velkajarrut ja tiukat budjettisäännöt pakottavat kiristämään vyötä Nämä tulokset ovat pitkälti sopusoinnussa aiemmassa tutkimuksessa tehtyjen havaintojen kanssa (ks esim Sørensen ja Yosha 2001, Fatas ja Mihov 2006, Levinson 1998, Poterba 1994) Finanssikriisin vuosina Yhdysvaltain osavaltioiden budjetit muuttuivat kautta linjan alijäämäisiksi, ja jälkimmäisessä osaotoksessa myös tiukkojen ja väljempien budjettisääntöjen osavaltioiden väliset erot näyttävät pitkälti katoavan (taulukkoon 3 kirjatut kertoimet ovat suuria, eikä osavaltioryhmien välillä näytä olevan merkittäviä eroja) Finanssi- ja talouskriisin vuosia koskeviin tuloksiin vaikuttaa todennäköisesti osaltaan se, että tarkastelussa käytettävä otos loppuu vuoteen 2009 Hajanaisten sanomalehtitietojen perusteella vaikuttaisi siltä, finanssipolitiikkaa kiristettiin huomattavasti Yhdysvaltain osavaltioissa vuosina 2010 ja 2011, vaikka talouskasvu oli hidasta valtaosassa osavaltioita Taulukoon 4 on kerätty keskeiset tulokset, kun finanssipolitiikan mittarina on käytetty julkisten menojen kasvua Taulukossa esitettyjä lukuja voidaan tulkita seuraavaan tapaan: Kun talouskasvu kiihtyy 1 prosenttiyksiköllä, julkisten menojen kasvu kiihtyy prosenttiyksiköllä Mitä pienempi kerroin ( ) on, sitä vastasyklisempää on finanssipolitiikka (ts jos kerroin on negatiivinen, politiikka on ollut vastasyklistä) 170

17 Markus Haavio Taulukko 4: Budjettisäännöt, julkisten menojen kasvu ja suhdannevaihtelut usa:n osavaltiot USA:n osavaltiot, USA:n osavaltiot, Euroalueen tiukat väljemmät jäsenvaltiot budjettisäännöt budjettisäännöt (otos ) ,03 0,02-0,18-0, ,02 0,00-0,07 0, ,12-0,07-0,41-0,18 Normaaliajat ,05 0,07-0,04-0,30 Hidas kasvu ,26-0,15-0,62 0,05 Hidas kasvu ,45-0,34-0,96 0,47 Hidas kasvu ,01 0,11-0,37 0,64 Tulkinta: Kun talouskasvu kiihtyy 1 prosenttiyksiköllä, julkisten menojen kasvu kiihtyy prosenttiyksiköllä Mitä suurempi kerroin ( ), sitä myötäsyklisempää on finanssipolitiikka, tilastollisesti merkitsevä 5 % ja 10 % tasolla Osavaltiodummyt, ei aikadummyja Hidas kasvu: BKT:n kasvu < 1 % vuodessa; normaaliajat: BKT:n kasvu > 1 % vuodessa Keskeiset havainnot ovat pitkälti samansuuntaisia kuin edellä esitetyt (ks taulukko 3): Julkisiin menoihin perustuvan mittarin mukaan väljempien budjettisääntöjen osavaltioissa on harjoitettu vastasyklistä finanssipolitiikkaa, kun taas tiukempien budjettisääntöjen osavaltioissa julkisten menojen kasvu on ollut keskimäärin asyklistä (ts suhdannetilanteesta riippumatonta) Budjettisääntöjen vaikutus finanssipolitiikkaan tulee selkeimmin esiin hitaan kasvun aikoina Nopeamman kasvun vuosina budjettisäännöillä ei näyttäisi olevan yhtä paljon merkitystä julkisten menojen kehitykseen On kiinnostavaa havaita, että julkisiin menoihin perustuvan mittarin mukaan tiukkojen ja väljempien budjettisääntöjen osavaliot erosivat selvästi toisistaan myös vuosina Viimein on syytä huomata, että euroalueen jäsenmaita koskevat tulokset ovat hyvin epätarkkoja, eikä yksikään taulukkoon 4 merkityistä kertoimista poikkea merkitsevästi nollasta Tämä kuvastaa todennäköisesti sitä, että euroalueen jäsenmaat poikkeavat toisistaan huomattavasti finanssipolitiikan suhteen Kun finanssipolitiikan mittarina käytetään julkisten menojen kehitystä eri suhdannevaiheissa, euroalueen maita koskevia yhteisiä säännönmukaisuuksia ei tahdo löytyä 4 Johtopäätöksiä Budjettikuria ollaan kiristämässä euroalueella ja EU:n jäsenmaissa Tässä artikkelissa on pyritty analysoimaan, mitä vaikutuksia aiempaa tiukemmilla budjettisäännöillä voisi olla a) julkisen talouden tasapainoon ja b) finanssipolitiikkaan Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia tarkastelemalla Yhdysvaltain osavaltioiden kokemuksia Keskeiset havainnot voidaan tiivistää seuraavasti: 171

18 KAK 2 / 2012 Budjettisäännöt ja julkisen talouden tasapaino Budjetin tasapainottamista vaativien sääntöjen käyttöönotto näyttäisi pienentävän jonkin verran budjetin alijäämiä ja kasvattavan ylijäämiä Saatujen estimointitulosten perusteella budjettisääntöjen vaikutus budjettijäämiin on korkeintaan yhden prosenttiyksikön luokkaa, kun euroalueen jäsenmaissa julkinen talous on ollut tyypillisesti 2 4 prosenttia alijäämäinen Myös sillä, millaiset budjettisäännöt otetaan käyttöön, on merkitystä Yksiselitteiset säännöt vaikuttavat julkisen talouden tasapainoon enemmän kuin väljät ja monitulkintaiset säännöt Lisäksi päätöksentekovaihetta koskevat säännöt (jotka siis asettavat tiettyjä vaatimuksia ja rajoituksia sille, millaisen budjetin kansanedustuslaitos voi hyväksyä ja kuvernööri allekirjoittaa) vaikuttavat julkisen talouden tasapainoon enemmän kuin budjetin valmistelua koskevat säännöt Budjettisäännöt ja finanssipolitiikka Aiemman tutkimuksen valossa budjettisäännöillä näyttäisi olevan ainakin kahdenlaisia vaikutuksia finanssipolitiikkaan 1) Jos julkista taloudenpitoa ohjaavat poliittiset, hallinnolliset ja oikeudelliset instituutiot ovat heikkoja, finanssipolitiikka on usein myötäsyklistä: esim vaalivuonna pyritään kiihdyttämään talouskasvua ottamalla julkista velkaa Tällöin budjetin tasapainottamista vaativien sääntöjen käyttöönotto voi toisinaan tukea vastasyklisen finanssipolitiikan harjoittamista 2) Jos poliittiset, hallinnolliset ja oikeudelliset instituutiot ovat vahvoja, politiikantekijöiden valinnanvapautta ja toimintaedellytyksiä rajoittavat tiukat budjettisäännöt voivat haitata taloutta tasapainottavan, vastasyklisen, finanssipolitiikan harjoittamista Yhdysvaltain osavaltioita koskevan tarkastelun perusteella myös budjettisääntöjen tiukkuudella näyttäisi olevan merkitystä finanssipolitiikan kannalta Jos budjettisäännöissä on riittävästi jouston varaa, vastasyklistä finanssipolitiikkaa voidaan harjoittaa Jos budjettisäännöt ovat hyvin tiukat (budjetin täytyy olla joka vuosi jokseenkin tasapainossa ja velanotto on tehty hyvin hankalaksi), finanssipolitiikasta tulee helposti myötäsyklistä ja suhdannevaihteluita kärjistävää Kirjallisuus Bohn, H ja Inman, R (1996), Balanced-budget rules and public deficits: evidence from the US states, Carnegie-Rochester Series on Public Policy 45: Bordo, M, Markiewicz, A ja Jonung, L (2011), A fiscal union for the euro: some lessons from history NBER Working Paper No Debrun, X ja Kumar, M (2007), Fiscal rules, fiscal councils and all that: Commitment devices, signaling tools or smokescreens? teoksessa Banca d Italia (toim), Fiscal Policy: current issues and challenges Fatas A ja Mihov, I (2006), The macroeconomic effects of fiscal rules in the US states, Journal of Public Economics 90: Fatas, A ja Mihov, I (2003), The case for restricting fiscal policy discretion, Quarterly Journal of Economics 118: Finke, B ja Greiner, A (2011), Debt sustainability in Germany: Empirical evidence for federal states, International Journal of Sustainable Economy 3: Frankel, J (2011), A solution to fiscal procyclicality: The structural budget institutions pioneered by Chile, NBER Working Paper No Frankel, J, Végh, C ja Vuletin, G (2011), On graduation from fiscal procyclicality, NBER Working Paper No Hou, Y ja Smith, D (2010), Do state balanced budget requirements matter? Testing two ex- 172

19 Markus Haavio planatory frameworks, Public Choice 145: IMF (2009), Fiscal rules - anchoring expectations for sustainable public finances, muistio Fiscal affairs department Levinson, A (1998), Balanced budgets and business cycles: Evidence from the states, National Tax Journal 51: National Association of State Budget Officers, Budget Processes in the States, vuosikerrat 1992, 1995, 1997, 1999, 2002 ja 2008 Poterba, J (1994), State responses to fiscal crises: the effects of budgetary institutions and politics, Journal of Political Economy 102: Rodden, J (2006), Hamilton s paradox: the promise and peril of fiscal federalism, Cambridge University Press, Cambridge, UK Rodden, J ja Wibbels, E (2010), Fiscal decentralization and the business cycle: an empirical study of seven federations, Economics & Politics 22: Rose, S (2006), Do fiscal rules dampen the political business cycle?, Public Choice 128: Sargent, T (2011), United States then, Europe Now, Nobel-luento Sorribas-Navarro, P (2006), (When) Are interregional transfers used to bail out regional governments? Evidence from Spain , Working Paper, Institut d Economia de Barcelona Sørensen, B, Wu, L ja Yosha, O (2001), Output fluctuations and fiscal policy: US state and local governments , European Economic Review 45: Sørensen, B ja Yosha, O (2001), Is state fiscal policy asymmetric over the business cycle?, Kansas City Federal Reserve Review, Third Quarter 2001 Wyplosz, C (2011), Fiscal rules: Theoretical issues and historical experiences, Paper presented at the NBER pre-conference on Fiscal policy after the financial crisis, Cambridge, July 14-15,

20 KAK 2 / 2012 Kuvio 6 Korrelaatio: budjettijäämä (% BKT:sta) ja talouskasvu suhdannesyklin eri vaiheissa, otos Mitä suurempi (positiivinen) korrelaatio, sitä vastasyklisempää politiikka on ollut Mustat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, väljemmät budjettisäännöt; harmaat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, tiukemmat budjettisäännöt; vaaleanharmaat pylväät + tähdet : euroalueen jäsenmaat LIITE Kuvio 6 Korrelaatio: budjettijäämä (% BKT:sta) ja talouskasvu, otos Tulkinta: ks kuvio 4 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2 Kansas Ranska Irlanti Teksas Arizona Nevada New York Etelä-Carolina Illinois Montana Kalifornia Kreikka Wisconsin Alankomaat Washington Espanja New Jersey Pennsylvania Georgia Michigan Missouri Colorado Connecticut Utah Maryland Mississippi Minnesota Florida Viro New Hampshire Massachusetts Virginia Ohio Iowa Maine Pohjois-Carolina Belgia Oregon Arkansas Tennessee Indiana Oklahoma Idaho Slovakia Delaware Saksa Vermont Nebraska Alabama Luxemburg Italia Rhode Island Portugali Louisiana Kypros Länsi-Virginia Suomi Slovenia Wyoming New Mexico Itävalta Kentucky Hawaii Etelä-Dakota Pohjois-Dakota Alaska Kuvio -0,4 7 Korrelaatio: julkisten menojen kasvu ja talouskasvu suhdannesyklin eri vaiheissa, otos Mitä suurempi korrelaatio, sitä myötäsyklisempää politiikka on ollut Kuvio 7 Korrelaatio: Lähteet: US julkisten Census menojen Bureau, kasvu Eurostat, ja talouskasvu, Sørensen otos ja Yosha (2001), Tulkinta: kirjoittajan ks kuvio omat 5 laskelmat 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2 Pohjois-Dakota New Jersey Mississippi Teksas New York Suomi Espanja Kalifornia Illinois Irlanti Connecticut Iowa Länsi-Virginia Alankomamaa Slovakia Kansas Portugali Italia Georgia New Mexico Montana Delaware Washington Ranska Etelä-Carolina Michigan Wisconsin Luxemburg Saksa Oklahom Minnesota Etelä-Dakota Belgia Slovenia Kreikka Pennsylvania Arkansas Nebraska Alaska Ohio Massachusetts Alabama Nevada Tennessee Indiana Itävalta Viro Kypros Kentucky Louisiana Vermont Arizona Utah Colorado Maryland Idaho Missouri Oregon Wyoming Florida New Hampshire Rhode Island Hawaii Maine Pohjois-Carolina Virginia -0,4-0,6-0,8-1 Lähteet: US Census Bureau, Eurostat, Sørensen ja Yosha (2001), kirjoittajan omat laskelmat Lähteet: US Census Bureau, Eurostat, Sørensen ja Yosha (2001), kirjoittajan omat laskelmat 174

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

MAAILMA JA KANNABIKSEN LAILLISUUS MISSÄ VOIT POLTELLA RAUHASSA JA MISSÄ SE ON RANGAISTAVAA?

MAAILMA JA KANNABIKSEN LAILLISUUS MISSÄ VOIT POLTELLA RAUHASSA JA MISSÄ SE ON RANGAISTAVAA? MAAILMA JA KANNABIKSEN LAILLISUUS MISSÄ VOIT POLTELLA RAUHASSA JA MISSÄ SE ON RANGAISTAVAA? Sivu 1 / 12 Kannabiksen laillisuus maailmalla Tämä kirjanen on tarkoitetta niille kannabiksen käyttäjille, jotka

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

Finanssipolitiikan reaktiot talouskriisiin euromaissa

Finanssipolitiikan reaktiot talouskriisiin euromaissa Finanssipolitiikan reaktiot talouskriisiin euromaissa 15.9.2011 Euromaat ovat pyrkineet vähentämään suhdanteiden muutoksista aiheutuvia tuotannon, työllisyyden ja tulojen vaihteluja finanssipolitiikalla.

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9.2.2010: Väestörakenteen muutos ja vaikutukset liiketoimintaympäristöön

Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9.2.2010: Väestörakenteen muutos ja vaikutukset liiketoimintaympäristöön Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9.2.21: Kansantalouden tulevaisuuden näkymät, finanssipolitiikan suunta 21-luvulla Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9.2.21 Raimo Sailas 21 19 17 15 13

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Vesa Vihriälä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sisältö Eurooppa maailmataloudessa Lähiajan näkymät Miksi eurokriisi niin sitkeä? Miten tästä eteenpäin? Kriisi ja Suomi Eurooppa

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot