Budjettisäännöt, julkisen talouden tasapaino ja finanssipolitiikka kokemuksia Yhdysvaltain osavaltioista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Budjettisäännöt, julkisen talouden tasapaino ja finanssipolitiikka kokemuksia Yhdysvaltain osavaltioista"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 108 vsk 2/2012 Budjettisäännöt, julkisen talouden tasapaino ja finanssipolitiikka kokemuksia Yhdysvaltain osavaltioista Markus Haavio Tutkijaekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki 1 Johdanto Budjettikuria ollaan kiristämässä euroalueella ja EU:n jäsenmaissa Maaliskuun 2012 EUhuippukokouksessa päätettiin, että budjetin tasapainottamista koskevat vaatimukset kirjataan jäsenmaiden lainsäädäntöön Näiden kaavailujen mukaan julkisen talouden suhdannekorjattu alijäämä saa vastaisuudessa olla korkeintaan 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta Saksassa nämä usein velkajarrun nimellä tunnetut säännöt on jo hyväksytty Vuodesta 2015 lähtien Saksan liittovaltion suhdannekorjattu budjettialijäämä ei saa ylittää 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta; osavaltiotasolla budjettialijäämiä ei tulevaisuudessa hyväksytä lainkaan Suurista jäsenmaista myös mm Espanjassa on liikuttu samaan suuntaan Myös yleiseurooppalaisten instituutioiden valtaa valvoa jäsenmaiden toimia ollaan vahvistamassa Joulukuussa 2011 voimaan tullut ns six pack -lainsäädäntöpaketti antaa komissiolle ja Eurooppa-neuvostolle aiempaa paremmat mahdollisuudet langettaa rangaistuksia jäsenmaille, jotka rikkovat budjettivajeita ja julkista velkaa koskevia sääntöjä Tässä artikkelissa pyritään analysoimaan, miten budjettisäännöt vaikuttavat yhtäältä budjettijäämiin ja julkiseen velkaan ja toisaalta finanssipolitiikkaan suhdannesyklin eri vaiheissa Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia tarkastelemalla Yhdysvaltain osavaltioiden kokemuksia Kaikissa Yhdysvaltain osavaltioissa Vermontia lukuun ottamatta on käytössä budjetin tasapainottamista vaativia sääntöjä Monissa osavaltioissa budjettisäännöt kirjattiin lainsäädäntöön jo 1800-luvulla Yhdysvalloissa liittovaltion taloudellinen rooli on huomattavasti merkittävämpi kuin sitä vastaavan ylärakenteen, Euroopan unionin, rooli Euroopassa Tämä hankaloittaa Yhdysvaltoja koskevien havaintojen suoraa soveltamista euroalueen ajankohtaisiin kysymyksiin: Yhdysvaltain osavaltiot eroavat euroalueen jäsenmaista julkisen talouden tasapainon suhteen, mutta johtuuko tämä budjettisäännöistä vai Yhdysvaltain liittovaltiorakenteesta (vai kenties jostain muista seikoista) Yhdysvaltojen ja euroalueen rakenteellisten erojen tuomiin lisähaasteisiin pyritään artikke- 155

2 KAK 2 / 2012 lissa vastaamaan kahdella tavalla Ensinnäkin Yhdysvaltoja verrataan muihin liittovaltioihin, joissa ei ole käytössä budjettisääntöjä osavaltiotai aluetasolla Toiseksi Yhdysvaltain sisällä budjettisääntöjen tiukkuus vaihtelee osavaltiosta toiseen ja ajan mittaan osavaltiokohtaiset säännöt ovat myös muuttuneet Koska kaikilla osavaltioilla on vastapuolenaan sama liittovaltio, osavaltioiden keskinäinen vertailu voi tarjota kiinnostavaa tietoa budjettisääntöjen vaikutuksista Artikkeli koostuu kahdesta pääosasta Jaksossa 2 tarkastellaan budjettisääntöjen vaikutuksia julkisen talouden tasapainoon budjettijäämiin ja julkiseen velkaan Jaksossa 3 analysoidaan budjettisääntöjä finanssipolitiikan kannalta Kummankin jakson sisäinen rakenne on sama: Jakson alussa tehdään euroalueen jäsenmaita ja Yhdysvaltain osavaltioita koskevia yksinkertaisia tilastovertailuja Tämän jälkeen Yhdysvaltoja verrataan muihin liittovaltioihin (ja jaksossa 3 tehdään lisäksi myös hieman muita kansainvälisiä vertailuja ja tarkasteluja) Lopuksi analysoidaan hieman tarkemmin budjettisääntöjen ja budjettisäännöissä tapahtuneiden muutosten vaikutuksia Yhdysvaltain osavaltioissa 2 Budjettisäännöt ja julkisen talouden tasapaino 21 Alustavia havaintoja: Yhdysvaltain osavaltiot ja euroalueen jäsenmaat Vaikuttavatko budjettisäännöt julkisen talouden tasapainoon? Yksinkertaisten tilastovertailujen valossa vastaus tähän kysymykseen vaikuttaisi selkeältä Euroalueen jäsenmaat ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen noin kymmenen kertaa velkaantuneempia kuin Yhdysvaltain osavaltiot Euroalueen jäsenvaltioista vain Virossa julkinen velka on samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvaltain osavaltiossa keskimäärin 1 Myös budjettijäämien suhteen euroalueen jäsenmaat ja Yhdysvaltain osavaltiot eroavat selvästi toisistaan Yhdysvaltain osavaltioiden budjetti on ollut tyypillisesti hieman ylijäämäinen Monena vuonna julkinen talous on itse asiassa ollut tasapainossa tai ylijäämäinen kaikissa 50 osavaltiossa Havaintojaksolla poikkeuksen tästä yleissäännöstä muodostavat vain taantumavuodet ja , jolloin osavaltioiden budjetit olivat keskimäärin alijäämäisiä (kuvio 1) Euroalueella tilanne on ollut päinvastainen Havaintojaksolla euroalueen jäsenmaiden budjettijäämien keskiarvo on ollut negatiivinen joka vuosi (kuvio 1) Ainoastaan Virossa ja Irlannissa julkinen talous on ollut säännönmukaisesti ylijäämäinen (ja vuonna 2008 alkaneen talouskriisin myötä julkinen talous muuttui selvästi alijäämäiseksi myös Irlannissa) 22 Julkisen talouden tasapaino osavaltiotasolla: Yhdysvallat ja muut liittovaltiot Edellä esitettyjen yksinkertaisten tilastovertailuiden pohjalta ei voida kuitenkaan tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä Yhdysvalloissa liittovaltio vastaa monista tehtävistä, jotka kuuluvat euroalueen jäsenmaille Näihin tehtäviin kuuluvat mm sosiaaliturva (Medicare ja Medicaid), työttömyysturva, maanpuolustus, 1 Tässä artikkelissa tarkastellaan euroalueen maiden koko julkisen sektorin velkoja ja alijäämiä Keskeiset havainnot olisivat kuitenkin pitkälti samansuuntaisia, jos tarkastelun kohteena olisivat keskushallinnon alijäämät ja velat 156

3 Markus Haavio Kuvio 1 Keskimääräiset budjettijäämät Yhdysvaltain osavaltioissa ja euroalueen jäsenmaissa, % BKT:sta Kuvio 1 Keskimääräiset budjettijäämät Yhdysvaltain osavaltioissa ja euroalueen jäsenmaissa, % BKT:sta 4 % Yhdysvallat euroalue Lähteet: US Census Bureau ja Eurostat Lähteet: US Census Bureau ja Eurostat keskushallinto ja monet infrastruktuurihankkeet Lisäksi monen Yhdysvaltain osavaltion julkinen sektori saa suuren osan tuloistaan tulonsiirtoina liittovaltiolta Yhdysvaltain liittovaltio on jokseenkin yhtä velkainen ja alijäämäinen kuin euroalueen jäsenmaat Tarvitaankin pitävämpiä todisteita budjettisääntöjen vaikutuksista julkisen talouden tasapainoon Yksi luonteva lähestymistapa on verrata Yhdysvaltoja muihin liittovaltioihin Muun muassa Saksassa, Espanjassa, Kanadassa, Argentiinassa ja Brasiliassa on pitkälti samanlainen liittovaltiorakenne kuin Yhdysvalloissa Näissä maissa osavaltio- tai aluetasolla ei ole kuitenkaan sovellettu vastaavanlaisia budjetin tasapainottamista vaativia sääntöjä kuin Yhdysvalloissa Saksan, Espanjan, Kanadan, Argentiinan ja Brasilian osavaltioiden ja alueiden budjetit ovat tyypillisesti olleet alijäämäisempiä kuin Yhdysvaltain osavaltioiden budjetit Etenkin Saksan osavaltiot ovat huomattavasti velkaantuneempia kuin Yhdysvaltain osavaltiot (taulukko 1 2 ), ja myös Espanjassa, Kanadassa, Argentiinassa ja Brasiliassa osavaltioiden ja alueiden velka on tyypillisesti ollut korkeampi kuin Yhdysvalloissa (ks esim Rodden 2006) Lisäksi Saksassa, Argentiinassa ja Brasiliassa liittovaltio on joutunut useaan otteeseen tulemaan ylivelkaantuneiden osavaltioiden ja alueiden avuksi (bail 2 Finken ja Greinerin (2011) tuoreen empiirisen tutkimuksen mukaan joidenkin Saksan osavaltioiden julkinen velka saattaa olla kestämättömällä uralla 157

4 KAK 2 / 2012 Taulukko 1: Saksan ja Yhdysvaltain osavaltioiden julkinen velka vuonna 2008, % BKT:sta keskiarvo Maksimi Minimi Saksa 28 % 62 % 5 % Yhdysvallat 8 % 20 % 2 % Lähteet: US Census Bureau ja Statistische Ämter des Bundes und der Länder out) (Rodden 2006, Bordo, Markiewicz ja Jonung 2011) Myös Espanjassa liittovaltio on tukenut yli varojensa eläneitä alueita (osittainen bail out, ks Sorribas-Navarro 2006) Yhdysvalloissa liittovaltio kuittasi (itsenäisyystaistelun perua olevat) osavaltioiden velat 1700-luvun lopussa, mutta tämän jälkeen liittovaltio ei ole ottanut osavaltioiden velkoja kantaakseen Monien Yhdysvaltain osavaltioiden lainsäädäntöön alettiin kirjata budjetin tasapainottamista edellyttäviä sääntöjä jo 1840-luvulla (Sargent 2011; Bordo, Markiewicz ja Jonung 2011; Rodden 2006 ) Saksan, Espanjan, Kanadan, Argentiinan ja Brasilian kokemukset osoittavat, että Yhdysvaltain osavaltioiden alhainen julkinen velka ja tasapainoiset tai hieman ylijäämäiset budjetit eivät todennäköisesti johdu (ainakaan pelkästään) liittovaltiorakenteesta Täten Yhdysvaltain ja muiden liittovaltioiden vertailu antaa tukea näkemykselle, jonka mukaan budjettisäännöillä on merkitystä julkisen talouden tasapainon kannalta 23 Budjettisäännöt ja julkisen talouden tasapaino Yhdysvaltain eri osavaltioissa Myös Yhdysvaltain osavaltiot eroavat toisistaan budjettisääntöjen tiukkuuden suhteen Lisäksi budjettisäännöt ovat monessa osavaltiossa muuttuneet ajan mittaan Vertailemalla Yhdysvaltain osavaltioita toisiinsa saadaan lisätietoa budjettisääntöjen vaikutuksista Yhdysvaltain osavaltioita koskeva tarkastelu tapahtuu kahdessa vaiheessa Ensimmäisessä vaiheessa osavaltiot jaetaan kahteen ryhmään tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioihin ja väljempien budjettisääntöjen osavaltioihin ja tutkitaan, eroavatko ryhmät toisistaan julkisen talouden tunnuslukujen suhteen Tehtävä ryhmittely perustuu suhteellisen suureen määrään erilaisia budjettijäämiä ja julkista velkaa koskevia sääntöjä Toisessa vaiheessa tarkastellaan hieman yksityiskohtaisemmin kolmen yksittäisen budjettisäännön vaikutuksia budjettijäämiin Tässä tarkastelussa pyritään erityisesti tutkimaan, mitä tapahtuu, kun osavaltiossa otetaan käyttöön uusi budjettisääntö Budjettisäännöissä tapahtuvien muutosten analysointi on kiinnostavaa myös euroalueen ja EU:n jäsenmaiden tulevaisuuden kannalta 231 Budjettijäämät ja julkinen velka tiukkojen ja väljien budjettisääntöjen osavaltioissa Tässä alajaksossa tutkitaan budjettisääntöjen tiukkuuden vaikutusta julkisen talouden tasapainoon Tarkastelua varten Yhdysvaltain osavaltiot jaetaan kahteen ryhmään Väljempien budjettisääntöjen ryhmään kuuluu 13 osavaltioita: Kalifornia, Nevada, Louisiana, Illinois, 158

5 Markus Haavio menoeriin budjettisääntöjä sovelletaan Monissa osavaltioissa budjetin tasapainottamista Kuvio 2 Julkinen velka, % BKT:sta, vuosien keskiarvo Harmaat pylväät: tiukat Kuvio 2 Julkinen velka, % BKT:sta, vuosien keskiarvo Harmaat pylväät: tiukat budjettisäännöt; mustat pylväät: budjettisäännöt; mustat pylväät: väljemmät budjettisäännöt väljemmät budjettisäännöt 20 Wisconsin, Michigan, New York, Pennsylvania, edellyttävät säännöt koskevat lähinnä juoksevia Maryland, Massachusetts, Connecticut, menoja, kun taas julkisten investointien rahoit- New Hampshire ja Vermont Muut osavaltiot tamiseen on mahdollista ottaa lainaa On kuitenkin kuuluvat tiukkojen budjettisääntöjen ryhmään myös osavaltioita, joissa budjettisääntö- Luokittelu perustuu Bent Sørensenin ja jä sovelletaan kohtuullisen tiukasti niin investointimenoihin Oved Yoshan (2001) analyysiin He ovat osavaltioita kuin juokseviin menoihinkin ryhmitellessään pyrkineet ottamaan Kolmanneksi osavaltioiden lainsäädännössä on huomioon varsin monipuolisesti erilaisia budjettikuriin julkista velkaa koskevia säännöksiä: Mihin tar- vaikuttavia tekijöitä Ensinnäkin eri koituksiin, ja millä ehdoilla, osavaltio saa ottaa osavaltioiden lainsäädäntöihin on kirjattu joukko velkaa? Voiko kansanedustuslaitos päättää lai- Budjettisäännöt, sääntöjä, jotka julkisen koskevat talouden budjettivajeita, tasapaino ja finanssipolitiikka kokemuksia Yhdysvaltain budjetin osavaltioista valmistelua sekä budjetin hyväksymistä Markus kansanedustuslaitoksessa Haavio Toiseksi osavaltiot eroavat Tutkijaekonomisti toisistaan myös sen suhteen, mihin Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki nanotosta, vai täytyykö asiasta järjestää kansanäänestys? Onko osavaltiossa käytössä velkakatto esim tietty rahasumma tai tietty prosenttiosuus BKT:sta? Julkista velkaa ja budjettijäämiä koskevat osavaltiokohtaiset tulokset on esitetty kuviois Rhode Island Massachusetts Alaska New Hampshire Vermont Hawaii Connecticut Montana Maine New York Delaware Etelä-Dakota New Jersey Länsi-Virginia Etelä-Carolina Wisconsin Illinois Kentucky New Mexico Louisiana Oregon Maryland Pohjois-Dakota Missouri Michigan Oklahoma Washington Idaho Utah Kalifornia Pennsylvania Wyoming Indiana Mississippi Ohio Virginia Alabama Florida Arkansas Colorado Nevada Iowa Pohjois-Carolina Minnesota Nebraska Arizona Kansas Georgia Teksas Tennessee Lähteet: US Census Bureau, Sørensen ja Yosha (2001), kirjoittajan omat laskelmat 159

6 KAK 2 / 2012 sa 2 ja 3 Näissä kuvioissa harmaat pylväät kuvaavat tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioita ja mustat pylväät väljempien budjettisääntöjen osavaltioita Kuvioista nähdään, että tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioissa julkinen velka on tyypillisesti ollut jonkin verran pienempi ja budjetti(yli)jäämät jonkin verran suurempia kuin väljempien budjettisääntöjen osavaltioissa Vuosina julkinen velka on ollut keskimäärin noin 6,5 % BKT:sta tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioissa ja noin 9 % BKT:sta väljempien budjettisääntöjen osavaltioissa Vastaavasti budjetti(yli)jäämä on ollut keskimäärin 0,9 % BKT:sta tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioissa ja 0,5% BKT:sta väljempien budjettisääntöjen osavaltioissa Kuvioita 2 ja 3 tulkittaessa on syytä huomata, että kuvion 2 velkaluvut koskevat bruttovelkaa Kuvioissa 3 esitettyjä budjetti(yli)jäämiä osavaltiot ovat voineet käyttää 1) bruttovelan lyhentämiseen tai 2) finanssivarallisuuden kerryttämiseen 232 Miten budjettisääntöjen käyttöönotto vaikuttaa budjettijäämiin? Vaikka edellä esitetyt vertailut ovat sinänsä kiinnostavia ja suuntaa-antavia, niiden perusteella ei voida vielä päätellä, että aiempaa tiukemmat budjettisäännöt käyttöönottavassa osavaltiossa tai maassa julkinen talous tasapainottuu On täysin mahdollista, että sekä osavaltiossa sovellettavat budjettisäännöt että julki- Kuvio 3 Keskimääräinen budjettijäämä vuosina , % BKT:sta Harmaat pylväät: tiukat budjettisäännöt; mustat pylväät: väljemmät budjettisäännöt Kuvio 3 Keskimääräinen budjettijäämä vuosina , % BKT:sta Harmaat pylväät: tiukat budjettisäännöt; mustat pylväät: väljemmät budjettisäännöt Etelä-Carolina Hawaii Connecticut Massachusetts Kansas Georgia Illinois Iowa Tennessee Arizona New Hampshire Michigan Maryland Vermont Indiana Alabama Rhode Island New Jersey New Mexico Kalifornia Pennsylvania Kentucky New York Washington Mississippi Virginia Louisiana Florida Nebraska Maine Colorado Minnesota Oklahoma Teksas Pohjois-Carolina Utah Arkansas Delaware Nevada Missouri Etelä-Dakota Länsi-Virginia Ohio Wisconsin Montana Idaho Oregon Pohjois-Dakota Wyoming Alaska Lähteet: US Census Bureau, Sørensen ja Yosha (2001), kirjoittajan omat laskelmat Lähteet: US Census Bureau, Sørensen ja Yosha (2001), kirjoittajan omat laskelmat 160

7 Markus Haavio sen talouden tasapaino ovat osavaltiossa vallitsevan yleisen poliittisen ja taloudellisen ilmapiirin ilmentymiä: Kuvioiden 2 ja 3 harmaat osavaltiot ovat poliittiselta ja taloudelliselta ilmapiiriltään konservatiivisia ja mustat osavaltiot liberaalimpia (sanan amerikkalaisessa merkityksessä) Konservatiivisissa osavaltioissa karsastetaan (julkista) velanottoa ja toisaalta suhtaudutaan epäillen julkisen sektorin toimintaan ja poliitikkojen kykyyn tehdä järkeviä päätöksiä Mikäli edellä hahmoteltu selitysmalli pitää paikkansa, aiempaa tiukempien budjettisääntöjen käyttöönotto vaikkapa euroalueen jäsenmaissa ei takaa, että julkinen talous tasapainottuu Vaikka budjettisääntöjä tiukennetaan, julkisen talouden tasapainon kannalta keskeinen poliittinen ja taloudellinen ilmapiiri ei välttämättä muutu Edellä esitettyihin kysymyksiin ja vastaväitteisiin voidaan ainakin osittain vastata, kun tarkastellaan eri osavaltioiden budjettisäännöissä ajan mittaan tapahtuvia muutoksia ja näiden muutosten vaikutuksia budjettijäämiin Siis mitä tapahtuu budjettijäämälle, kun osavaltiossa X otetaan käyttöön budjettisääntö N? Voidaan ajatella, että kyseessä on eräänlainen koeasetelma Koeryhmään kuuluvat ne osavaltiot, joissa budjettisäännöt muuttuvat tarkastelujaksolla ( ) Verrokkiryhmään taas kuuluvat ne osavaltiot, joissa budjettisäännöt pysyvät ennallaan Kun tarkastellaan koeryhmän ja verrokkiryhmän budjettijäämiä alkutilassa (ennen kuin koeryhmän budjettisäännöt ovat muuttuneet) ja lopputilassa (sen jälkeen, kun koeryhmän budjettisäännöt ovat muuttuneet), saadaan todennäköisesti hieman aiempaa (ks jakso 231) luotettavampaa tietoa budjettisääntöjen vaikutuksista julkisen talouden tasapainoon Asiaa voidaan yrittää selventää vielä yhdellä tavalla Budjettisäännöille voidaan antaa ainakin kaksi erilaista tulkintaa; nämä tulkinnat eivät ole toisiaan poissulkevia (ks esim Wyplosz 2011): a) Budjettisääntö kuvastaa maassa tai osavaltiossa vallitsevaa taloudellista ja poliittista ilmapiiriä b) Toisaalta lainsäädäntöön kirjattu budjettisääntö voi osaltaan myös auttaa maata tai osavaltiota sitoutumaan tasapainoisiin budjetteihin Voidaan ajatella, että tiukkojen sääntöjen osavaltion ja väljempien sääntöjen osavaltion budjettijäämien ero (x) koostuu kahdesta tekijästä: osavaltioiden poliittisten ilmapiirien eroa kuvastavasta osasta (y) ja tiukkojen budjettisääntöjen sitoutumisvaikutusta kuvastavasta osasta (z) Siis x=y+z Nyt esitettävällä ns erotusten erotus -paneeliestimaatilla pyritään tavoittamaan sitoutumisvaikutusta kuvastava osa z Harjoitusta tehtäessä oletetaan, että yleinen poliittinen ja taloudellinen ajattelutapa (osa y) muuttuu hitaasti: jos jossain osavaltiossa otetaan käyttöön uusi budjettisääntö vaikkapa vuonna 1996, on luontevaa olettaa, että osavaltiossa vallitsi tiukalle budjettikurille suopea ilmipiiri jo 1990-luvun alkupuolella Tässä artikkelissa tarkastellaan kolmea eri budjettisääntöä: 1) Kansanedustuslaitoksen hyväksymän budjetin täytyy olla tasapainossa 2) Kuvernöörin allekirjoittaman budjetin täytyy olla tasapainossa 3) Seuraavalle budjettivuodelle ei saa jättää alijäämää Tiedot näistä budjettisäännöistä ovat peräisin National Association of State Budget Officers -järjestön julkaiseman raportin Budget Processes in the States eri vuosikerroista Budjettisäännöistä 1) ja 2) on saatavilla tietoa vuosilta 1992, 1995, 1997, 1999, 2002 ja 2008, 161

8 KAK 2 / 2012 Taulukko 2: Budjettisääntöjen vaikutus budjettijäämiin Yhdysvaltain osavaltiossa kansanedustuslaitoksen Kuvernöörin seuraavalle budjettivuodelle allekirjoittaman budjetin allekirjoittaman budjetin ei saa jättää alijäämää täytyy olla tasapainossa täytyy olla tasapainossa ,99 0,24 0, ,70 0,30 NA Taulukon lukujen tulkinta: Kun otetaan käyttöön budjettisääntö N, budjettijäämä nousee keskimäärin prosenttiyksiköllä, tilastollisesti merkitsevä 1 % ja 5 % tasolla Mukana osavaltiodummyt ja vuosidummyt kun taas budjettisääntöä 3) koskevat tiedot ovat saatavilla vuosilta 1992 ja Budjettisääntöjen vaikutuksia koskevat arviot perustuvat yhtälöön (1) Selitettävänä muuttuja on budjettijäämä (% BKT:sta) osavaltiossa i vuonna t Julkisen talouden tasapainoa selittävä muuttuja saa arvon 1, mikäli osavaltio i noudattaa kyseistä sääntöä vuonna t ja, mikäli budjettisääntö ei ole käytössä osavaltiossa i vuonna t Harjoituksessa pyritään estimoimaan parametri, joka kertoo, miten paljon budjettisääntö vaikuttaa julkisen talouden tasapainoon Yhtälöä (1) estimoitaessa pyritään ottamaan huomioon myös erilaisia osavaltiokohtaisia ja tiettyyn ajankohtaan liittyviä tekijöitä, joista tut- 3 Näiden kolmen säännön lisäksi National Association of State Budget Officers -järjestön julkaisemissa raporteissa "Budget Processes in the States" on vuosikohtaista tietoa neljännestä budjettisäännöstä: 4) Kuvernöörin kansanedustuslaitokselle esittelemän budjetin täytyy olla tasapainossa Tämän säännön kohdalla havaintojaksolla on kuitenkin hyvin vähän ajallista ja alueellista vaihtelua kijalla (tai tässä tapauksessa keskuspankkiekonomistilla) ei ole suoranaisia havaintoja Yhtälössä (1) esiintyvä muuttuja kuvastaa erilaisia osavaltiokohtaisia seikkoja (esim poliittinen ilmapiiri), jotka vaikuttavat julkisen talouden tasapainoon (näiden tekijöiden oletetaan pysyvän ennallaan havaintojaksolla) Muuttuja puolestaan kuvastaa ajankohtaan liittyviä tekijöitä, joiden oletetaan olevan yhteisiä kaikille osavaltioille (esim kokonaistaloudellinen tilanne, joka vaikuttaa kaikkien osavaltioiden tuloihin ja menoihin) Viimeinen termi on residuaali Estimointitulokset on koottu taulukkoon 2 Koko otokseen perustuvat päätulokset on raportoitu taulukon ensimmäisellä rivillä Koska a) vuosien 2002 ja 2008 väliltä ei ole lainkaan havaintoja budjettisäännöistä ja b) vuosi 2008 on finanssikriisin takia melko poikkeuksellinen, robustisuuden vuoksi taulukossa raportoidaan myös osaotokseen perustuvat tulokset Tulosten perusteella voidaan tehdä kaksi havaintoa Nämä havainnot saavat tukea aiemmasta kirjallisuudesta (ks esim Hou ja Smith 2009, Bohn ja Inman 1996, Debrun ja Kumar 2007, IMF 2009) 4 4 Hou ja Smith (2009) ja Bohn ja Inman (1996) tarkastelevat Yhdysvaltain osavaltioita Debrun ja Kumar (2007) analysoivat tietyissä EU:n jäsenmaissa käyttöön otettuja budjettisääntöjä ja budjetointikehyksiä IMF:n (2009) tarkastelussa käytetään 80 maan kansainvälistä otosta 162

9 Markus Haavio 1) Budjettisääntöjen käyttöönotto näyttäisi kasvattavan budjettijäämiä (siis budjettiylijäämä kasvaa tai alijäämä pienenee) Budjettisääntöjen 1 3 keskeisenä tavoitteena on estää budjettialijäämien synty Vaikutukset näyttäisivät olevan tämän tavoitteen mukaisia 5 2) Vaikutusten suuruus näyttäisi riippuvan budjettisäännöstä: saatujen tulosten mukaan säännön 1 käyttöönotto kasvattaa budjettijäämiä selvästi enemmän kuin säännön 2 tai 3 käyttöönotto Yhdysvaltain osavaltioissa budjettivalta on siis ehkä pikemminkin kansanedustuslaitoksella (sääntö 1) kuin kuvernöörillä (sääntö 2) Budjettisääntöä 3 koskevat estimointitulokset saattavat ainakin osaltaan johtua siitä, että budjettisäännöstä on havaintoja vain kahdelta vuodelta (1992 ja 2008) Myös aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että budjettisääntöjen muotoilulla ja kohdentumisella on merkitystä (ks esim Hou ja Smith 2009, Bohn ja Inman 1996) Kirjallisuudessa on esitetty mm seuraavanlaisia havaintoja: Budjetin valmisteluvaihetta koskevilla säännöillä ei näyttäisi olevan kovin paljon vaikutusta budjettijäämiin Näihin valmisteluvaihetta koskeviin sääntöihin kuuluvat mm vaatimukset, joiden mukaan virkakoneiston valmisteleman ja/ tai kuvernöörin esittelemän budjetin täytyy olla tasapainossa 5 Jos tulkitaan sääntöjä 1 ja 2 kirjaimellisesti, näiden budjetin tasapainottamista vaativien sääntöjen pitäisi tietysti ehkäistä myös merkittävien ylijäämien syntyä Poliittisessa prosessissa, jota mitkään budjettisäännöt eivät kahlitse, budjetin alijäämäisyys on kuitenkin usein todennäköisempi tulema kuin budjetin ylijäämäisyys Täten on syytä olettaa, että budjettisäännöillä on merkittävämpi vaikutus alijäämiin kuin ylijäämiin Tästä näkökulmasta katsottuna saadut estimointitulokset ovat siis odotusten mukaisia Päätöksentekovaihetta ts budjetin hyväksymistä koskevilla säännöillä on huomattavasti enemmän merkitystä kuin budjetin valmistelua koskevilla säännöillä Tarkasti määritellyt, yksiselitteiset säännöt vaikuttavat budjettijäämiin huomattavasti enemmän kuin väljät ja monitulkintaiset säännöt Sillä, onko budjettisäännöt kirjattu perustuslakiin vai onko niistä säädetty asetuksilla, ei välttämättä 6 ole kovin paljon merkitystä Saatujen estimointitulosten perusteella budjettisääntöjen käyttöönotto näyttäisi siis pienentävän budjettialijäämiä korkeintaan noin yhden prosenttiyksikön verran Mikäli nämä arviot antavat oikeansuuntaisen kuvan EU:ssa kaavailtujen budjettisääntöjen vaikutuksista, näyttäisi siltä, että sääntöjen käyttöönotto ei vielä tasapainottaisi budjetteja suuressa osassa euroalueen jäsenmaista Toki monessa maassa päästäisiin melko lähelle maksimiksi ilmoitettua 0,5 prosentin alijäämää ja mahdollisesti myös kestävälle julkisen velan uralle Edellä esitettyjä arvioita kohtaan voidaan esittää ainakin kahdenlaisia ja kahdensuuntaisia varaumia Ensinnäkin budjettisääntöjen keskeisenä tavoitteena on estää mittavien budjettialijäämien synty Tällöin voidaan ehkä perustellusti väittää, että budjettisääntöjen käyttöönotolla saattaa olla merkittävämpi vaikutus budjettijäämiin euroalueen jäsenmaissa, missä budjetit ovat tyypillisesti alijäämäisiä, kuin Yhdysvaltain osavaltioissa, missä budjetit ovat olleet yleensä hieman ylijäämäisiä Sama argu- 6 Perustuslakiin kirjattujen sääntöjen roolista on kirjallisuudessa esitetty hieman toisistaan poikkeavia näkemyksiä 163

10 KAK 2 / 2012 mentti voidaan ilmaista myös hieman toisin: Taulukossa 2 esitetyt arvioit kuvaavat uusien budjettisääntöjen käyttöönoton vaikutuksia Yhdysvaltain osavaltioissa, joissa on jo ennestään suhteellisen tiukka budjettikuri; tällöin uudet säännöt täydentävät jo aiemmin käytössä olleita sääntöjä Euroopassa aloitetaan enemmän puhtaalta pöydältä, ja käyttöön otettavien sääntöjen vaikutus voi olla suurempi Toisaalta voidaan esittää kuitenkin myös vastakkaiseen suuntaan viittaavia varaumia Yhdysvaltain osavaltiot ovat itse päättäneet ottaa käyttöön budjettisäännöt, ja säännöillä on todennäköisesti myös kansalaisten tai ainakin poliittisten eliittien tuki takanaan Sen sijaan suurimpaan osaan euroalueen jäsenmaista budjettisäännöt ovat tulossa ulkoapäin, EU-instituutioiden sekä suurimpien jäsenmaiden erityisesti Saksan painostuksesta Jos säännöillä ei ole kansalaisten ja kansallisten poliittisten eliittien kannatusta, niiden käytännön merkitys voi jäädä vähäiseksi 3 Budjettisäännöt ja finanssipolitiikka 31 Alustavia havaintoja 311 Finanssipolitiikan mittarina budjettijäämä Kuten edellä todettiin, budjettisäännöistä voi olla apua, jos halutaan pienentää budjettialijäämiä Toisaalta budjettisäännöt voivat ainakin periaatteessa haitata finanssipolitiikan harjoittamista Esimerkiksi perinteisen keynesiläisen näkemyksen mukaan julkisen talouden pitäisi olla alijäämäinen laskusuhdanteen aikaan; jos otetaan käyttöön tiukat budjettisäännöt, vastasyklinen politiikka ei ole enää välttämättä mahdollista Tietyissä Yhdysvaltain osavaltioissa budjettijäämillä mitattu julkisen talouden viritys onkin pysynyt vuodesta toiseen melko vakioisena Esimerkiksi Alabaman osavaltion budjetti on ollut lähes joka vuosi noin prosentin ylijäämäinen riippumatta talouden tilasta Samaten myös mm Louisianassa, Missisipissä, Nebraskassa ja Pohjois-Dakotassa julkisen talouden tasapaino on riippunut huomattavan vähän kokonaistaloudellisesta tilanteesta Kuitenkin budjettisäännöistä huolimatta monessa Yhdysvaltain osavaltiossa on harjoitettu vastasyklistä finanssipolitiikkaa Tällöin budjettijäämät ovat siis kehittyneet myötäsyklisesti, mikä on todennäköisesti osaltaan tasannut suhdannevaihteluita: Vahvan talouskasvun vuosina on kerätty puskureita ja budjettiylijäämät ovat olleet tavallista suurempia Hitaan kasvun vuosina budjetti on saattanut olla lievästi alijäämäinen Suurista osavaltioista vastasyklistä politiikkaa ovat harjoittaneet mm Kalifornia, Illinois, New York ja Teksas Euroopan unionissa Maastrichtin sopimuksen velvoitteita ei ole käytännössä valvottu eikä noudatettu, joten jäsenvaltioilla on halutessaan ollut vapaat kädet harjoittaa vaikkapa suhdanteita tasaavaa, vastasyklistä finanssipolitiikkaa Näin onkin tehty useassa jäsenmaassa Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita Ranska Ranskan valtiontalouden alijäämät ovat olleet tyypillisesti suurimmillaan hitaan kasvun vuosina Ripeän kasvun aikoina Ranska ei ole päässyt plussan puolelle, mutta julkinen talous on kuitenkin ollut vähemmän alijäämäinen Euroalueen suurista jäsenmaista myös Saksassa ja Italiassa alijäämät ovat olleet suurimmillaan hitaan kasvun 164

11 Kuvio 4 Korrelaatio: budjettijäämä (% BKT:sta) ja talouskasvu suhdannesyklin eri vaiheissa, otos Kuvio Korrelaatio: Mitä budjettijäämä suurempi (positiivinen) (% BKT:sta) ja korrelaatio, talouskasvu suhdannesyklin sitä vastasyklisempää eri vaiheissa, politiikka otos on ollut Mitä suurempi (positiivinen) korrelaatio, sitä vastasyklisempää politiikka on ollut Mustat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, väljemmät Mustat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, väljemmät budjettisäännöt; harmaat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, tiukemmat budjettisäännöt; vaaleanharmaat pylväät + tähdet : euroalueen jäsenmaat budjettisäännöt; harmaat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, tiukemmat budjettisäännöt; vaaleanharmaat pylväät + tähdet : euroalueen jäsenmaat 1 Markus Haavio 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6 Saksa Kansas Georgia Arizona Teksas Ranska New York Washington Nevada Wisconsin Kalifornia Viro Connecticut Illinois Virginia Alankomaat Michigan Etelä-Carolina New Hampshire Colorado Pohjois-Carolina Massachusetts Italia Minnesota New Jersey Iowa Florida Pennsylvania Utah Vermont Länsi-Virginia Delaware Slovakia Missouri Luxemburg Montana Oregon Maine Indiana Maryland Kypros Idaho Oklahoma Irlanti Ohio Arkansas Tennessee Mississippi Louisiana Wyoming Espanja Nebraska Alabama Portugali Belgia Pohjois-Dakota Slovenia Kreikka Rhode Island Etelä-Dakota Suomi Kentucky New Mexico Hawaii Itävalta Alaska -0,8 Lähteet: US Census Bureau, Eurostat, Sørensen ja Yosha (2001), kirjoittajan omat laskelmat vuosina ja finanssipolitiikka on ollut tässä suhteessa vastasyklistä Joissain euroalueen jäsenmaissa finanssipolitiikka on kuitenkin ollut pikemminkin myötäsylistä Tästä ehkä selkein esimerkki on Itävalta Siellä julkinen talous on ollut pari viime vuosikymmentä joka vuosi alijäämäinen Lisäksi 1990-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina alijäämät olivat tyypillisesti suurimmillaan nopean kasvun vuosina Hieman samantapaisia piirteitä on ollut myös mm Suomen ja Kreikan budjettijäämien kehityksessä 7 Myötäsyklisen finanssipolitiikan taustalla voi olla useita tekijöitä Yhtäältä valtion ja tai osavaltion voi olla helpompi saada lainaa markkinoilta, kun taloudellinen kehitys on vahvaa Heikompina aikoina rahoituksen hankkiminen on vaikeampaa Toisaalta myös poliittiset tekijät voivat osaltaan johtaa siihen, että budjetti on huomattavan alijäämäinen nopean kasvun oloissa Esimerkiksi vaalien alla alijäämäisellä 7 Suomi ja Kreikka siis muistuttavat jonkin verran toisiaan tässä suhteessa Budjettijäämien tason suhteen Suomi ja Kreikka tietysti eroavat toisistaan huomattavasti Myös käytettävä mittari vaikuttaa tuloksiin Jaksossa 312 finanssipolitiikan viritystä mitataan julkisten menojen kasvulla Tämän vaihtoehtoisen mittarin mukaan Suomi ja Kreikka edustavat kahta ääripäätä 165

12 KAK 2 / 2012 budjetilla voidaan pyrkiä kiihdyttämään talouskasvua Yksinkertainen tapa luonnehtia finanssipolitiikan viritystä on laskea budjettijäämien ja talouskasvun välinen korrelaatio Jos korrelaatio on positiivinen, budjettijäämät ovat kehittyneet myötäsyklisesti ja politiikka on ollut vastasyklistä ts suhdannevaihteluita vaimentavaa Jos korrelaatio on negatiivinen, budjettijäämät ovat kehittyneet vastasyklisesti ja politiikka on ollut myötäsylistä, ts suhdannevaihteluita voimistavaa Kuviossa 4 nämä korrelaatiot on esitetty Yhdysvaltain osavaltioille ja euroalueen maille; euroalueen jäsenmaat on merkitty tähdellä Tarkastelujakso kattaa vuodet Liitteen kuviossa 6 on esitetty vastaavat korrelaatiot jaksolle Finanssipolitiikan mittarina julkisten menojen kasvu Budjettijäämien lisäksi toinen usein käytetty finanssipolitiikkaa kuvaava mittari on julkisten kokonaismenojen kasvu Finanssipolitiikka on vastasylistä, jos julkisten menojen kasvu korreloi negatiivisesti BKT:n kasvun kanssa ja myötäsyklistä, jos korrelaatio BKT:n kasvun kanssa on positiivinen 8 Tarkastelujakson valintaan vaikuttavat seuraavat seikat 1) Kaikkia euroalueen jäsenmaita (Maltaa lukuun ottamatta) koskevat tiedot ovat saatavilla vuodesta 1996 lähtien 2) Finanssikriisin ensimmäisinä vuosina finanssipolitiikkaa oli hyvin elvyttävää suuressa osassa euroalueen jäsenmaita ja USA:n osavaltioita, ja tämä vaikuttaa voimakkaasti otoksesta laskettuihin korrelaatioihin Osaotokseen kuvastavat mahdollisesti vähän paremmin finanssipolitiikan viritystä eri suhdannetilanteissa ns normaaliaikoina Julkisen vallan verotulot muuttuvat jokseenkin automaattisesti suhdannetilanteen mukaan, ja tämä puolestaan vaikuttaa budjettijäämiin Täten julkisten menojen kehitys eri suhdannetilanteissa voi mahdollisesti antaa budjettijäämiä tarkemman kuvan päätösperäisestä finanssipolitiikasta Mittarin valinta vaikuttaa siihen kuvaan, joka muodostuu yksittäisten maiden tai osavaltioiden harjoittamasta politiikasta Esimerkiksi budjettijäämiin perustuvan mittarin mukaan Suomen finanssipolitiikka on ollut myötäsyklistä Julkisten menojen kasvuun perustuvan mittarin mukaan Suomi on kuitenkin harjoittanut erittäin vastasyklistä politiikkaa: julkiset menot ovat kasvaneet nopeimmin lama-aikoina Mittarinvaihdos ei kuitenkaan muuta euroalueen jäsenmaiden ja Yhdysvaltain osavaltioiden esiin nousevia perushavaintoja Sekä euroalueelta että Yhdysvalloista löytyy esimerkkejä niin myötäsyklisestä kuin vastasyklisestäkin politiikasta Euroalueella vastasyklistä politiikkaa ovat harjoittaneet (julkisten menojen kasvuun perustuvan mittarin mukaan) Suomen lisäksi mm Hollanti ja Irlanti Myötäsyklistä politiikka ovat harjoittaneet mm Kreikka ja Portugali Yhdysvalloissa esimerkkejä vastasyklistä politiikkaa harjoittaneista osavaltioista ovat mm New York, Illinois ja New Jersey Myötäsyklistä finanssipolitiikkaa on taas harjoitettu mm Virginiassa, Pohjois-Carolinassa ja Floridassa Kuviossa 5 on esitetty julkisten menojen kasvun ja BKT:n kasvun korrelaatiot suhdannesyklin eri vaiheissa Yhdysvaltain osavaltioissa ja euroalueen jäsenmaissa Otos kattaa vuodet Liitteen kuviossa 7 esitetään vastaavat korrelaatiot jaksolle Jos korrelaatio on negatiivinen, finanssipolitiikka on ollut julkisten menojen kasvuun perustuvan 166

13 Markus Haavio Kuvio 5 Korrelaatio: julkisten menojen kasvu ja talouskasvu suhdannesyklin eri vaiheissa, otos Mitä suurempi korrelaatio, sitä myötäsyklisempää politiikka on ollut Mustat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, väljemmät budjettisäännöt; harmaat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, Kuvio 5 Korrelaatio: julkisten menojen kasvu ja talouskasvu suhdannesyklin eri vaiheissa, otos Mitä suurempi tiukemmat budjettisäännöt; vaaleanharmaat pylväät + tähdet : euroalueen jäsenmaat korrelaatio, sitä myötäsyklisempää politiikka on ollut Mustat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, väljemmät budjettisäännöt; harmaat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, tiukemmat budjettisäännöt; vaaleanharmaat pylväät + tähdet : euroalueen jäsenmaat 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4 Suomi Pohjois-Dakota Teksas Iowa Connecticut Illinois Etelä-Dakota Washington Länsi-Virginia New Jersey Viro New York New Mexico Wisconsin Nebraska Irlanti Pennsylvania Alankomaat Ranska Etelä-Carolina Slovakia Delaware Michigan Saksa Oklahoma Utah Belgia Kalifornia Alaska Italia Minnesota Alabama Indiana Itävalta Tennessee Massachusetts Maryland Kansas Slovenia Colorado Nevada Montana Ohio Missouri Oregon Idaho Louisiana Wyoming Luxemburg Portugali Vermont Kentucky Georgia Arkansas Kypros Mississippi Virginia Maine Rhode Island Hawaii New Hampshire Pohjois-Carolina Arizona Florida Espanja Kreikka -0,6-0,8 Lähteet: US Census Bureau, Eurostat, Sørensen ja Yosha (2001), kirjoittajan omat laskelmat Lähteet: US Census Bureau, Eurostat, Sørensen ja Yosha (2001), kirjoittajan omat laskelmat mittarin mukaan vastasyklistä Jos korrelaatio on positiivinen, politiikka on ollut myötäsyklistä 32 Budjettisäännöt: vastasyklisen finanssipolitiikan este vai tuki? Yhdysvaltain osavaltioiden ja euroalueen jäsenmaiden vertailu viittaa siihen, että budjettisäännöt eivät ainakaan välttämättä estä vastasyklisen, suhdannevaihteluita tasaavan, finanssipolitiikan harjoittamista Budjettisäännöistä voi mahdollisesti toisinaan olla jopa hyötyä suhdannepolitiikan kannalta Säännöt voivat hillitä talouteen epävakautta luovia poliittisia suhdannevaihteluita ja ylipäätään estää liiallisen tempoilun finanssipolitiikassa (ks esim Rose 2006, Fatas ja Mihov 2003) Yleisemmällä tasolla budjettisäännöt voivat toimia julkista taloudenpitoa säätelevien poliittisten, hallinnollisten ja oikeudellisten instituutioiden tukena tai korvikkeena (ks esim Frankel 2011 ja Frankel, Vegh ja Vuletin 2011) Yhtenä esimerkkinä maasta, jossa budjettisäännöt ovat olleet suhdanteita tasaavan finanssipolitiikan tukena, voidaan mainita Chile 167

14 KAK 2 / On syytä mainita, että ja 2000-luvulla myös yleiset poliittiset, hallinnolliset ja taloudelliset instituutiot vahvistuivat Chilessä Frankelin Veghin ja Vuletinin (2011) mukaan vuonna 2001 käyttöön otetulla budjettisäännöllä oli kuitenkin keskeinen rooli finanssipolitiikassa tapahtuneen muutoksen kannalta (ks Frankel 2011 ja Frankel, Vegh ja Vuletin 2011) Chilessä erilaiset julkista taloudenpitoa säätelevät poliittiset, hallinnolliset ja oikeudelliset instituutiot ovat vanhastaan olleet varsin heikkoja, ja Chilen harjoittama finanssipolitiikka oli pitkään selvästi myötäsyklistä: niin julkisen sektorin tulot kuin menotkin riippuivat voimakkaasti kuparin maailmanmarkkinahinnasta (ks esim Frankel, Vegh ja Vuletin 2011) Vuonna 2001 Chilessä otettiin käyttöön suhdannekorjattua budjettijäämää koskeva tavoite ja tavoitteen toteutumista valvomaan asetettiin poliittisista päätöksentekijöistä riippumaton asiantuntijaryhmä 2000-luvulla Chilen finanssipolitiikka on ollut vastasyklistä (ks esim Frankel, Vegh ja Vuletin 2011) 9 Jonkinlaisina vastaesimerkkeinä voidaan ehkä mainita Ruotsi ja Sveitsi Niissä julkista taloudenpitoa säätelevillä vahvoilla poliittisilla, hallinnollisilla ja oikeudellisilla instituutioilla on pitkät perinteet, ja myös näiden maiden harjoittama finanssipolitiikka oli pitkään vastasyklistä (ks esim Frankel, Vegh ja Vuletin 2011) 1990-luvun loppupuolelta lähtien Ruotsissa on otettu käyttöön aiempaa tiukempia budjettisääntöjä Näihin sääntöihin kuuluu mm etukäteen lukkoon lyötävä keskipitkän aikavälin menokatto Sveitsissä taas otettiin vuonna 2003 käyttöön ns velkajarru, joka muistuttaa pitkälti Saksassa vuonna 2009 hyväksyttyjä järjestelyjä (ks Wyplosz 2011) 2000-luvulla niin Ruotsin kuin Sveitsinkin finanssipolitiikka on ollut myötäsyklistä (ks Frankel, Vegh ja Vuletin 2011) Toisaalta kummassakin maassa julkinen velka on laskenut selvästi suhteessa BKT:hen 2000-luvulla 33 Finanssipolitiikka osavaltiotasolla: Yhdysvaltain ja muiden liittovaltioiden vertailua Yhdysvaltain liittovaltiorakenne vaikeuttaa jaksossa 31 esitettyjen, Yhdysvaltain osavaltioiden ja euroalueen jäsenmaiden finanssipolitiikkaa koskevien havaintojen tulkintaa Budjettisääntöjen vaikutuksista finanssipolitiikkaan voidaan saada hieman lisätietoa, kun verrataan Yhdysvaltoja liittovaltioihin, joissa ei noudateta budjettisääntöjä osavaltiotasolla Roddenin (2006) ja Roddenin ja Wibbelsin (2010) esittämien tulosten mukaan esim Saksassa, Brasiliassa ja Argentiinassa osavaltioiden harjoittama finanssipolitiikka on ollut jonkin verran myötäsyklisempää kuin Yhdysvalloissa Liittovaltiorakenne sinänsä saattaa voimistaa poliittisia suhdannevaihteluita ja finanssipolitiikan myötäsyklisyyttä osavaltiotasolla: Vastasyklisten puskureiden kartuttamiseen ei välttämättä ole kovin suurta tarvetta Jos osavaltio joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, liittovaltiolta voi saada apua Kaiken kaikkiaan Yhdysvaltain ja muiden liittovaltioiden vertailusta saadaan ehkä hieman lisätukea näkemykselle, jonka mukaan budjettisäännöt voivat ainakin toisinaan hillitä finanssipolitiikan myötäsyklisyyttä 34 Budjettisäännöt ja finanssipolitiikka Yhdysvaltain osavaltioissa Jokseenkin kaikissa Yhdysvaltain osavaltioissa on käytössä tiukemmat budjettisäännöt kuin euroalueen jäsenmaissa Kuitenkin, kuten jaksossa 2 kävi ilmi, myös Yhdysvaltain osavaltiot 168

15 Markus Haavio eroavat toisistaan Yhdysvaltain osavaltioiden keskinäinen vertailu antaa mahdollisuuden analysoida, miten budjettisääntöjen tiukkuus vaikuttaa finanssipolitiikkaan Vertailua varten Yhdysvaltain osavaltiot jaetaan kahteen ryhmään: tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioihin ja väljempien budjettisääntöjen osavaltioihin Jaottelu perustuu Sørensenin ja Yoshan (2001) analyysiin; ks jakso 23 Edellä kuviossa 4 on esitetty budjettijäämien (% BKT:sta) ja BKT:n kasvun väliset korrelaatiot suhdannesyklin eri vaiheissa Yhdysvaltain osavaltioissa Kuviossa 5 on puolestaan esitetty julkisten menojen kasvun ja BKT:n kasvun korrelaatiot suhdannesyklin eri vaiheissa Kummassakin kuviossa otos on Vuosia koskevat vastaavat mittarit on esitetty liitteen kuvioissa 6 ja 7 Kuvioissa 4 ja 5 tiukkojen budjettisääntöjen osavaltiot on merkitty harmaalla ja väljempien budjettisääntöjen osavaltiot mustalla Kuvioista 4 ja 5 näkyy selvästi, että väljempien budjettisääntöjen osavaltiot ovat pääsääntöisesti jakauman vastasyklisessä päässä (ts vasemmalla) Näiden yksinkertaisten korrelaatiomittareiden perusteella siis budjettisääntöjen tiukkuudella näyttäisi olevan vaikutusta finanssipolitiikkaan Jos budjettisäännöt ovat hyvin jäykkiä ja tiukkoja, finanssipolitiikka on todennäköisemmin asyklistä tai myötäsyklistä Jokseenkin samansuuntainen, ja mahdollisesti hieman täsmällisempi, kokonaiskuva syntyy myös, kun käytetään paneelimenetelmiä Kun sovelletaan paneelimenetelmiä, finanssipolitiikan tarkastelu ei tapahdu yksittäisen osavaltioin tai maan tasolla Pikemminkin pyritään löytämään kaikkia osavaltioita, tai johonkin tiettyyn ryhmään kuuluvia osavaltioita, koskevia säännönmukaisuuksia Finanssipolitiikan viritystä eri suhdannetilanteissa tarkastellaan kolmessa eri osavaltioryhmässä (1) Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat kaikki Yhdysvaltain osavaltiot Lisäksi tarkastellaan erikseen (2) tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioiden ryhmää ja (3) väljempien budjettisääntöjen osavaltioiden ryhmää Vertailun vuoksi vastaavat tarkastelut on tehty myös euroalueen jäsenmaille (mukana ovat kaikki jäsenmaat Maltaa lukuun ottamatta) Estimoinnit on tehty otoksille a) , b) ja c) Lisäksi budjettisääntöjen vaikutuksia finanssipolitiikkaan on tarkasteltu erikseen normaaliaikoina ja hitaan kasvun aikoina Hitaan kasvun aikoihin kuuluvat vuodet, jolloin osavaltion (tai euroalueen jäsenmaan) bruttokansantuote kasvaa korkeintaan yhden prosentin vauhtia Paneeliestimoinneissa on pyritty ottamaan huomioon osavaltiokohtaiset (tai maakohtaiset) havaitsemattomat tekijät, jotka mahdollisesti vaikuttavat finanssipolitiikkaan Taulukkoon 3 on kerätty keskeiset tulokset, kun finanssipolitiikan mittarina on käytetty budjettijäämiä (% BKT:sta) Taulukossa esitettyjä lukuja voidaan tulkita seuraavaan tapaan: Kun talouskasvu kiihtyy 1 prosenttiyksiköllä, budjettijäämä nousee prosenttiyksiköllä Mitä suurempi kerroin ( ) on, sitä vastasyklisempää on finanssipolitiikka Saatujen tulosten mukaan finanssipolitiikkaa on ollut vastasyklisempää siis suhdannevaihteluita tasaavampaa väljempien budjettisääntöjen osavaltioissa kuin tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioissa Vuosina tiukempien budjettisääntöjen osavaltioiden harjoittama finanssipolitiikka oli itse asiassa keskimäärin miltei asyklistä (taulukossa 3 esitetty kerroin on kohtuullisen lähellä nollaa) 169

16 KAK 2 / 2012 Taulukko 3: Budjettisäännöt, budjettijäämä ja suhdannevaihtelut usa:n osavaltiot USA:n osavaltiot, USA:n osavaltiot, Euroalueen tiukat väljemmät jäsenvaltiot budjettisäännöt budjettisäännöt (otos ) ,32 0,30 0,40 0, ,14 0,12 0,23 0, ,60 0,57 0,74 0,41 Normaaliajat ,23 0,19 0,28 0,42 Hidas kasvu ,67 0,64 0,76 0,28 Hidas kasvu ,27 0,30 0,08 0,22 Hidas kasvu ,20 1,20 1,15 0,37 Tulkinta: Kun talouskasvu kiihtyy 1 prosenttiyksiköllä, budjettijäämä nousee prosenttiyksiköllä Mitä suurempi kerroin ( ), sitä vastasyklisempää on finanssipolitiikka Hidas kasvu: BKT:n kasvu < 1 % vuodessa; normaaliajat: BKT:n kasvu > 1 % vuodessa, tilastollisesti merkitsevä 1 % tasolla Mukana osavaltiodummyt, ei aikadummyja Tiukkojen ja väljempien sääntöjen osavaltioiden ero tulee selvimmin näkyviin ajanjaksolle osuneina hitaan kasvun vuosina Tällöin tiukkojen budjettisääntöjen osavaltioiden finanssipolitiikka näyttää itse asiassa olleen myötäsyklistä, siis suhdannevaihteluita kärjistävää (taulukkoon 3 kirjattu kerroin on selvästi negatiivinen) Kun taloudessa menee huonosti, velkajarrut ja tiukat budjettisäännöt pakottavat kiristämään vyötä Nämä tulokset ovat pitkälti sopusoinnussa aiemmassa tutkimuksessa tehtyjen havaintojen kanssa (ks esim Sørensen ja Yosha 2001, Fatas ja Mihov 2006, Levinson 1998, Poterba 1994) Finanssikriisin vuosina Yhdysvaltain osavaltioiden budjetit muuttuivat kautta linjan alijäämäisiksi, ja jälkimmäisessä osaotoksessa myös tiukkojen ja väljempien budjettisääntöjen osavaltioiden väliset erot näyttävät pitkälti katoavan (taulukkoon 3 kirjatut kertoimet ovat suuria, eikä osavaltioryhmien välillä näytä olevan merkittäviä eroja) Finanssi- ja talouskriisin vuosia koskeviin tuloksiin vaikuttaa todennäköisesti osaltaan se, että tarkastelussa käytettävä otos loppuu vuoteen 2009 Hajanaisten sanomalehtitietojen perusteella vaikuttaisi siltä, finanssipolitiikkaa kiristettiin huomattavasti Yhdysvaltain osavaltioissa vuosina 2010 ja 2011, vaikka talouskasvu oli hidasta valtaosassa osavaltioita Taulukoon 4 on kerätty keskeiset tulokset, kun finanssipolitiikan mittarina on käytetty julkisten menojen kasvua Taulukossa esitettyjä lukuja voidaan tulkita seuraavaan tapaan: Kun talouskasvu kiihtyy 1 prosenttiyksiköllä, julkisten menojen kasvu kiihtyy prosenttiyksiköllä Mitä pienempi kerroin ( ) on, sitä vastasyklisempää on finanssipolitiikka (ts jos kerroin on negatiivinen, politiikka on ollut vastasyklistä) 170

17 Markus Haavio Taulukko 4: Budjettisäännöt, julkisten menojen kasvu ja suhdannevaihtelut usa:n osavaltiot USA:n osavaltiot, USA:n osavaltiot, Euroalueen tiukat väljemmät jäsenvaltiot budjettisäännöt budjettisäännöt (otos ) ,03 0,02-0,18-0, ,02 0,00-0,07 0, ,12-0,07-0,41-0,18 Normaaliajat ,05 0,07-0,04-0,30 Hidas kasvu ,26-0,15-0,62 0,05 Hidas kasvu ,45-0,34-0,96 0,47 Hidas kasvu ,01 0,11-0,37 0,64 Tulkinta: Kun talouskasvu kiihtyy 1 prosenttiyksiköllä, julkisten menojen kasvu kiihtyy prosenttiyksiköllä Mitä suurempi kerroin ( ), sitä myötäsyklisempää on finanssipolitiikka, tilastollisesti merkitsevä 5 % ja 10 % tasolla Osavaltiodummyt, ei aikadummyja Hidas kasvu: BKT:n kasvu < 1 % vuodessa; normaaliajat: BKT:n kasvu > 1 % vuodessa Keskeiset havainnot ovat pitkälti samansuuntaisia kuin edellä esitetyt (ks taulukko 3): Julkisiin menoihin perustuvan mittarin mukaan väljempien budjettisääntöjen osavaltioissa on harjoitettu vastasyklistä finanssipolitiikkaa, kun taas tiukempien budjettisääntöjen osavaltioissa julkisten menojen kasvu on ollut keskimäärin asyklistä (ts suhdannetilanteesta riippumatonta) Budjettisääntöjen vaikutus finanssipolitiikkaan tulee selkeimmin esiin hitaan kasvun aikoina Nopeamman kasvun vuosina budjettisäännöillä ei näyttäisi olevan yhtä paljon merkitystä julkisten menojen kehitykseen On kiinnostavaa havaita, että julkisiin menoihin perustuvan mittarin mukaan tiukkojen ja väljempien budjettisääntöjen osavaliot erosivat selvästi toisistaan myös vuosina Viimein on syytä huomata, että euroalueen jäsenmaita koskevat tulokset ovat hyvin epätarkkoja, eikä yksikään taulukkoon 4 merkityistä kertoimista poikkea merkitsevästi nollasta Tämä kuvastaa todennäköisesti sitä, että euroalueen jäsenmaat poikkeavat toisistaan huomattavasti finanssipolitiikan suhteen Kun finanssipolitiikan mittarina käytetään julkisten menojen kehitystä eri suhdannevaiheissa, euroalueen maita koskevia yhteisiä säännönmukaisuuksia ei tahdo löytyä 4 Johtopäätöksiä Budjettikuria ollaan kiristämässä euroalueella ja EU:n jäsenmaissa Tässä artikkelissa on pyritty analysoimaan, mitä vaikutuksia aiempaa tiukemmilla budjettisäännöillä voisi olla a) julkisen talouden tasapainoon ja b) finanssipolitiikkaan Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia tarkastelemalla Yhdysvaltain osavaltioiden kokemuksia Keskeiset havainnot voidaan tiivistää seuraavasti: 171

18 KAK 2 / 2012 Budjettisäännöt ja julkisen talouden tasapaino Budjetin tasapainottamista vaativien sääntöjen käyttöönotto näyttäisi pienentävän jonkin verran budjetin alijäämiä ja kasvattavan ylijäämiä Saatujen estimointitulosten perusteella budjettisääntöjen vaikutus budjettijäämiin on korkeintaan yhden prosenttiyksikön luokkaa, kun euroalueen jäsenmaissa julkinen talous on ollut tyypillisesti 2 4 prosenttia alijäämäinen Myös sillä, millaiset budjettisäännöt otetaan käyttöön, on merkitystä Yksiselitteiset säännöt vaikuttavat julkisen talouden tasapainoon enemmän kuin väljät ja monitulkintaiset säännöt Lisäksi päätöksentekovaihetta koskevat säännöt (jotka siis asettavat tiettyjä vaatimuksia ja rajoituksia sille, millaisen budjetin kansanedustuslaitos voi hyväksyä ja kuvernööri allekirjoittaa) vaikuttavat julkisen talouden tasapainoon enemmän kuin budjetin valmistelua koskevat säännöt Budjettisäännöt ja finanssipolitiikka Aiemman tutkimuksen valossa budjettisäännöillä näyttäisi olevan ainakin kahdenlaisia vaikutuksia finanssipolitiikkaan 1) Jos julkista taloudenpitoa ohjaavat poliittiset, hallinnolliset ja oikeudelliset instituutiot ovat heikkoja, finanssipolitiikka on usein myötäsyklistä: esim vaalivuonna pyritään kiihdyttämään talouskasvua ottamalla julkista velkaa Tällöin budjetin tasapainottamista vaativien sääntöjen käyttöönotto voi toisinaan tukea vastasyklisen finanssipolitiikan harjoittamista 2) Jos poliittiset, hallinnolliset ja oikeudelliset instituutiot ovat vahvoja, politiikantekijöiden valinnanvapautta ja toimintaedellytyksiä rajoittavat tiukat budjettisäännöt voivat haitata taloutta tasapainottavan, vastasyklisen, finanssipolitiikan harjoittamista Yhdysvaltain osavaltioita koskevan tarkastelun perusteella myös budjettisääntöjen tiukkuudella näyttäisi olevan merkitystä finanssipolitiikan kannalta Jos budjettisäännöissä on riittävästi jouston varaa, vastasyklistä finanssipolitiikkaa voidaan harjoittaa Jos budjettisäännöt ovat hyvin tiukat (budjetin täytyy olla joka vuosi jokseenkin tasapainossa ja velanotto on tehty hyvin hankalaksi), finanssipolitiikasta tulee helposti myötäsyklistä ja suhdannevaihteluita kärjistävää Kirjallisuus Bohn, H ja Inman, R (1996), Balanced-budget rules and public deficits: evidence from the US states, Carnegie-Rochester Series on Public Policy 45: Bordo, M, Markiewicz, A ja Jonung, L (2011), A fiscal union for the euro: some lessons from history NBER Working Paper No Debrun, X ja Kumar, M (2007), Fiscal rules, fiscal councils and all that: Commitment devices, signaling tools or smokescreens? teoksessa Banca d Italia (toim), Fiscal Policy: current issues and challenges Fatas A ja Mihov, I (2006), The macroeconomic effects of fiscal rules in the US states, Journal of Public Economics 90: Fatas, A ja Mihov, I (2003), The case for restricting fiscal policy discretion, Quarterly Journal of Economics 118: Finke, B ja Greiner, A (2011), Debt sustainability in Germany: Empirical evidence for federal states, International Journal of Sustainable Economy 3: Frankel, J (2011), A solution to fiscal procyclicality: The structural budget institutions pioneered by Chile, NBER Working Paper No Frankel, J, Végh, C ja Vuletin, G (2011), On graduation from fiscal procyclicality, NBER Working Paper No Hou, Y ja Smith, D (2010), Do state balanced budget requirements matter? Testing two ex- 172

19 Markus Haavio planatory frameworks, Public Choice 145: IMF (2009), Fiscal rules - anchoring expectations for sustainable public finances, muistio Fiscal affairs department Levinson, A (1998), Balanced budgets and business cycles: Evidence from the states, National Tax Journal 51: National Association of State Budget Officers, Budget Processes in the States, vuosikerrat 1992, 1995, 1997, 1999, 2002 ja 2008 Poterba, J (1994), State responses to fiscal crises: the effects of budgetary institutions and politics, Journal of Political Economy 102: Rodden, J (2006), Hamilton s paradox: the promise and peril of fiscal federalism, Cambridge University Press, Cambridge, UK Rodden, J ja Wibbels, E (2010), Fiscal decentralization and the business cycle: an empirical study of seven federations, Economics & Politics 22: Rose, S (2006), Do fiscal rules dampen the political business cycle?, Public Choice 128: Sargent, T (2011), United States then, Europe Now, Nobel-luento Sorribas-Navarro, P (2006), (When) Are interregional transfers used to bail out regional governments? Evidence from Spain , Working Paper, Institut d Economia de Barcelona Sørensen, B, Wu, L ja Yosha, O (2001), Output fluctuations and fiscal policy: US state and local governments , European Economic Review 45: Sørensen, B ja Yosha, O (2001), Is state fiscal policy asymmetric over the business cycle?, Kansas City Federal Reserve Review, Third Quarter 2001 Wyplosz, C (2011), Fiscal rules: Theoretical issues and historical experiences, Paper presented at the NBER pre-conference on Fiscal policy after the financial crisis, Cambridge, July 14-15,

20 KAK 2 / 2012 Kuvio 6 Korrelaatio: budjettijäämä (% BKT:sta) ja talouskasvu suhdannesyklin eri vaiheissa, otos Mitä suurempi (positiivinen) korrelaatio, sitä vastasyklisempää politiikka on ollut Mustat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, väljemmät budjettisäännöt; harmaat pylväät: Yhdysvaltain osavaltiot, tiukemmat budjettisäännöt; vaaleanharmaat pylväät + tähdet : euroalueen jäsenmaat LIITE Kuvio 6 Korrelaatio: budjettijäämä (% BKT:sta) ja talouskasvu, otos Tulkinta: ks kuvio 4 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2 Kansas Ranska Irlanti Teksas Arizona Nevada New York Etelä-Carolina Illinois Montana Kalifornia Kreikka Wisconsin Alankomaat Washington Espanja New Jersey Pennsylvania Georgia Michigan Missouri Colorado Connecticut Utah Maryland Mississippi Minnesota Florida Viro New Hampshire Massachusetts Virginia Ohio Iowa Maine Pohjois-Carolina Belgia Oregon Arkansas Tennessee Indiana Oklahoma Idaho Slovakia Delaware Saksa Vermont Nebraska Alabama Luxemburg Italia Rhode Island Portugali Louisiana Kypros Länsi-Virginia Suomi Slovenia Wyoming New Mexico Itävalta Kentucky Hawaii Etelä-Dakota Pohjois-Dakota Alaska Kuvio -0,4 7 Korrelaatio: julkisten menojen kasvu ja talouskasvu suhdannesyklin eri vaiheissa, otos Mitä suurempi korrelaatio, sitä myötäsyklisempää politiikka on ollut Kuvio 7 Korrelaatio: Lähteet: US julkisten Census menojen Bureau, kasvu Eurostat, ja talouskasvu, Sørensen otos ja Yosha (2001), Tulkinta: kirjoittajan ks kuvio omat 5 laskelmat 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2 Pohjois-Dakota New Jersey Mississippi Teksas New York Suomi Espanja Kalifornia Illinois Irlanti Connecticut Iowa Länsi-Virginia Alankomamaa Slovakia Kansas Portugali Italia Georgia New Mexico Montana Delaware Washington Ranska Etelä-Carolina Michigan Wisconsin Luxemburg Saksa Oklahom Minnesota Etelä-Dakota Belgia Slovenia Kreikka Pennsylvania Arkansas Nebraska Alaska Ohio Massachusetts Alabama Nevada Tennessee Indiana Itävalta Viro Kypros Kentucky Louisiana Vermont Arizona Utah Colorado Maryland Idaho Missouri Oregon Wyoming Florida New Hampshire Rhode Island Hawaii Maine Pohjois-Carolina Virginia -0,4-0,6-0,8-1 Lähteet: US Census Bureau, Eurostat, Sørensen ja Yosha (2001), kirjoittajan omat laskelmat Lähteet: US Census Bureau, Eurostat, Sørensen ja Yosha (2001), kirjoittajan omat laskelmat 174

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Kirjan kuviot & taulukot

Kirjan kuviot & taulukot Kirjan kuviot & taulukot Kuvio 1 IMD:n kilpailukykyindeksin rakenne. Indeksi kostuu 4:stä ala- ja :stä ala-alaindeksistä. Lähde: IMD (14). IMD:n kokonaisindeksi Taloudellinen menestys Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 297 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Finanssipolitiikan reaktiot talouskriisiin euromaissa

Finanssipolitiikan reaktiot talouskriisiin euromaissa Finanssipolitiikan reaktiot talouskriisiin euromaissa 15.9.2011 Euromaat ovat pyrkineet vähentämään suhdanteiden muutoksista aiheutuvia tuotannon, työllisyyden ja tulojen vaihteluja finanssipolitiikalla.

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9.2.2010: Väestörakenteen muutos ja vaikutukset liiketoimintaympäristöön

Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9.2.2010: Väestörakenteen muutos ja vaikutukset liiketoimintaympäristöön Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9.2.21: Kansantalouden tulevaisuuden näkymät, finanssipolitiikan suunta 21-luvulla Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9.2.21 Raimo Sailas 21 19 17 15 13

Lisätiedot

Johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio

Johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio Johtamisen haasteet julkisella sektorilla Kauppatieteellisen yhdistyksen visiopäivä Juhani Turunen 28.1.2009 Valtiovarainministeriön visio Suomi on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous,

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi,

Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi, Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi, kesä 2016 Laskuharjoitus 5, Kotitehtävien palautus laskuharjoitusten

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan

LIITTEET. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6..206 COM(206) 727 final ANNEXES to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot