#Stop! hallituksen menolle SIVU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "#Stop! hallituksen menolle SIVU"

Transkriptio

1 10/ arvokysymystä työyhteisöön SIVUT LUKIJARAATI: Viiden vuoden suoja jakaa SIVU 9 PIEKSAMÄEN KONEPAJA: Mikä on tulevaisuutemme? SIVU 20 KAUHUT TODISTANUT RANTA: Jokaisella ihmisellä on arvo SIVU 26 #Stop! hallituksen menolle SIVU 15

2

3 MINUN MOTIIVINI Solidaarisuuden lähettiläs MARINA WIIK Olen aina rakastanut sanaa solidaarisuus. Minulla on tarve nähdä maapallo kokonaisuutena ja suhteuttaa asioita omassa lähiyhteisössäni siihen, mitä muualla tapahtuu. Jos eteeni tulee tapoja, joiden kautta voin kantaa globaalia vastuuta, minusta on luonnollista tehdä oma osuuteni. Tarve nähdä pintaa syvemmälle vei minut ensimmäiseen ammattiini, dokumenttielokuvien tekijäksi. Vetäessäni elokuvapajoja nuorille toivoin, että se olisi selkeämmin kuntouttavaa toimintaa. Päätin kouluttautua uudelleen ja pari vuotta sitten valmistuin lähihoitajaksi. Työskentelen mielenterveyskuntoutuksen ohjaajana ja toimin solidaarisuusvastaavana Helsingin mielenterveystyöntekijöiden JHL 580-yhdistyksessä. Vastaan yhdistyksessä JHL:n ja solidaarisuuskeskus SAS- Kin avustushankkeesta, jossa tuetaan Renafanm -naisverkoston kautta haitilaisten naisten ja nuorten koulutusta ja mahdollisuuksia työllistyä. Tavoitteena on auttaa yhteiskuntaa pääsemään tilaan, jossa ay-toiminta on mahdollista. Parin viikon päästä pääsen tutustumaan keräämiemme avustusrahojen käyttöön omin silmin SASKin järjestämällä matkalla pääkaupunki Port-au-Princeen. Tulen keräämään tiedotusmateriaalia, valokuvaamaan ja tekemään lyhyitä videopätkiä, mutta vien myös suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen terveiset. Pidän tärkeänä, ettei paikallisia lähestytä suuren hyväntekijän roolissa. Yhteiskunnan jälleenrakennuksen kannalta on tärkeintä tukea niitä vahvuuksia ja taitoja, joita maassa jo on. Liian nopeat muutokset heilauttavat luonnollista eheytymistä. En ole suunnitellut matkaani kovinkaan tarkasti etukäteen, sillä olen ymmärtänyt, ettei Haitissa koskaan tiedä, miten asiat menevät. Perillä odotan kohtaavani paljon värejä, hökkelikyliä ja auringon polttaman hiekan tuoksua. Pienet epämukavuudet eivät minua haittaa. Olen tottunut niihin monilla Afrikan matkoillani. Lisäksi pidän siitä, että reissuilla on jotain tähdellistä tekemistä. En koe, että kansainvälinen solidaarisuus on kotimaan autettavilta pois. Pitkällä tähtäimellä on Suomelle hyödyksi, jos pystymme tukemaan jonkun toisen maan demokratiakehitystä. PÄÄOSASSA Hanna Toiviainen-Conteh, 45 Kotipaikka: Helsinki Koulutus: dokumenttiohjaaja, lähihoitaja Työ: mielenterveyskuntoutuksen ohjaajana Harrastukset: opiskelu, taide eri muodoissa JHL:n jäsen vuodesta 2013 motiivi 3

4 SISÄLTÖ 6 Kuolevien avustaja Kouvolalainen Piret Parviainen on erikoistunut ALSia sairastavien avustamiseen. Työ on vaativaa ja henkisesti raskasta, mutta hän ei vaihtaisi päivääkään pois. 15 Palkansaajien mitta täyttyi Noin palkansaajaa pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta kerääntyi suurmielenosoitukseen Helsingin Rautatientorille 18. syyskuuta. Yksi heistä oli JHL:läinen hoitaja ja pääluottamusmies Hans Rosenberg. Leikkaukset iskevät kipeästi koko Kårkullan porukkaan, hän kritisoi hallitusta. 20 Bluesia Pieksämäen asemalla VR Yhtymä käynnistelee historiansa suurimpia yt-neuvottelua, joiden seurauksena moni työntekijä saa lähtöpassit. Myös VR:n Pieksämäen konepajan ja sen 160 työntekijän kohtalo on vaakalaudalla. Löytyykö asentaja Pekka Nykäsellä luottamusta tulevaan vai soiko mielessä blues? 26 Uhkana monta kriisiä Mikäli eurooppalaiset eivät muuta suhtautumistaan turvapaikanhakijoihin, meitä uhkaa humanitaarisen katastrofin lisäksi moraalinen kriisi. Näin sanoo professori Helena Ranta. 30 Kun kuorma kasvaa Jos työtä ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi, tekijä kuormittuu. Hoito- ja hoivatyössä eettinen kuormitus voi kasvaa sietämättömiin mittoihin, mikäli työntekijä joutuu toimimaan vastoin omia arvojaan. Motiivin jutussa arjen ja arvojen ristiriitaa pohtii kehitysvamma-alalla työskentelevä vastaava ohjaaja Tuire Ruuska. 43 Paini vaatii pippuria Paini vaatii hyvää kuntoa ja pippurista luonnetta. Tätä mieltä on Niina Koskela, joka sai ensikosketuksen lajiin jo 80-luvun puolivälissä. Nykyään Koskelan tapaa useammin uima-altaasta ja kuntosalilta kuin painimolskilta, mutta edelleen hän seuraa lajia aktiivisesti. JHL:läinen Piret Parviainen on työskennellyt kolme vuotta henkilökohtaisena avustajana. ALS-potilaiden avustajana hän sanoo löytäneensä kutsumuksensa. #STOP! JHL mukana Rautatientorilla. Perustettu vuonna 2005 Levikki (LT 2011) ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija: JHL - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite: PL 101, Helsinki Puhelin: Toimitus: Päätoimittaja: Reima Tylli puh Toimituspäällikkö: Maarit Uusikumpu puh Toimittajat: Kaisa Läärä (opintovapaalla) Matleena Kantola puh Aktiivi, Venttiili toimitussihteeri Saija Heinonen puh Ulla Puustinen puh Marina Wiik puh Motiv redaktör Taitto ja lehden trafiikki: Kati Ahonen puh Sähköposti: toimitus: toimittaja: Motiivin verkkolehti: motiivilehti.fi Lehden ilmestyminen: 13 numeroa vuodessa, ei heinäkuussa. Aineistot: Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää myös osana julkaisijan sähköisiä tai muita jakelukanavia. Kaupalliset ilmoitukset: Helsingin Mediamyynti Oy puh JHL:n yhdistysilmoitukset: Jätä ilmoitus: motiivilehti.fi/ilmoitustaulu Puh osoite: Motiivi-lehti, PL 101, Helsinki Osoitteenmuutokset: JHL saa jäsenten muuttuneet osoite- ja nimitiedot Itellan osoitepalvelun kautta. Mikäli jäsen on tehnyt osoitteen luovutuskiellon väestötietojärjestelmään, tulee uusi osoite ilmoittaa: tai puh Tilaukset: 30 euroa/vuosikerta Ulkoasu: Reima Tylli ja Kati Ahonen Kannen kuva: Jarkko Räsänen Paino: Forssa Print 2015 JHL:N ALUETOIMISTOT Etelä-Suomen aluetoimisto Riihimäki, puh Itä-Suomen aluetoimisto Joensuun toimisto, puh Kuopion toimisto, puh Kaakkois-Suomen aluetoimisto Mikkelin toimisto, puh Lappeenrannan toimisto, puh Keski-Suomen aluetoimisto Jyväskylä, puh Lapin aluetoimisto Rovaniemi, puh Oulun seudun aluetoimisto Oulu, puh Kajaanin toimisto, puh Pirkanmaan aluetoimisto Tampere, puh Pohjanmaan aluetoimisto Vaasa, puh Pääkaupunkiseudun aluetoimisto Helsinki, puh Satakunnan aluetoimisto Pori, puh Varsinais-Suomen aluetoimisto Turku, puh motiivi

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Vaunuasentaja Pekka Nykänen viihtyy työssään, eikä haluaisi muuttaa mihinkään kotiseudultaan Pieksämäeltä. Luottamus Löydä oma ammattisi lähihoitaja 3 henkilökohtainen avustaja 6 vaunuasentaja 20 konduktööri 22 vastaava ohjaaja 30 Tällä naisella on ruista ranteessa. Hän on JHL:n pääluottamusmies Niina Koskela. MOTIV PÅ SVENSKA Svenskspråkiga artikler publiceras i slutet av tidningen. Mera svensksptåkigt innehåll finns på motiivi Suomen työmarkkinat perustuivat vuosikymmeniä keskinäiseen luottamukseen. Asiaa edesauttoi suhteellisen köyhän ja suljetun maan läpinäkyvyys. Markkoja ei maasta ilman lupia viety, ja pörssisijoittajia oli koko Suomessa kourallinen. Työmarkkinat olivat kaikkiaan perin kansalliset maataloustuloratkaisuineen. Pikavoittoja ei talouselämässä juuri ollut. Kunnissa palveltiin asukkaita, eikä pysyväiskehitetty tai saneerattu. Johtaminen oli isäntävaltaista hyvässä ja pahassa. Patruunoiden kanssa oli kova neuvotella, mutta sitten sopimukset yleensä pitivät. Pomolla oli kasvot, vaikkei niistä olisi niin pidettykään. Globalisaation myötä runsaan kymmenen vuoden aikana työelämän kansalliset ja suljetut piirteet ovat karisseet. Rajan yli kulkevat niin ihmiset kuin tavarat. Mutta niin myös pääoma, johto ja vastuu. Yhä harvempi työntekijä tietää, missä tai kuka päätökset hänen työstään tekee. Oman työn tulokset voivat myös kadota veroparatiiseihin tai keinotteluun. Omistaja saattaa olla kasvoton organisaatio, josta ei saa ketään vastaamaan oikein mihinkään. Vähiin huvennut välijohto on monesti yhtä tietämätöntä kuin työntekijätkin. Työntekijöiden suhde työpaikkaansa on muuttunut. Aikaisemmin periaatteena oli, että talosta lähdetään vasta eläkkeelle. Nyt tarjolla on usein vain pätkätyötä, määräaikaisuutta tai muuta väliaikaista. Pysyvyys kun ei kasvata voittoja tai lisää tuottavuutta. Ketterän organisaation kääntöpuoli on sen epävarmuus ja vakiintumattomuus. Väliaikaisuus tunkee kaikkialta. Tällaisessa ilmapiirissä on hyvin vaikea saavuttaa työmarkkinoilla luottamuksen ilmapiiriä, mistä osaltaan kertoi Rautatientorilla pidetty suuri mielenilmaus. Työmarkkinamekanismi on rakentumassa uudelleen, mutta tätä eivät helpota hallituksen tai työnantajien äkkiväärät ja yksipuoliset esitykset. Suomalaisen yhteiskunnan menestys on perustunut taitoon sopia ja neuvotella. Nyt sitä taas kaikilta tarvitaan. REIMA TYLLI 5

6 TYÖSSÄ Kouvolalainen Piret Parvianen on erikoistunut ALSpotilaiden avustamiseen. Hän laittaa ravintoliuoksen valumaan Liisa Surakan mahalaukkuun. Piret Parviaisesta tuli kuolevien avustaja Henkilökohtaisen avustajan työ on erityisen vaativaa ja vastuullista, kun avustettavana on kuolemansairas potilas. Silti kouvolalainen Piret Parviainen on kiitollinen jokaisesta työpäivästä. ULLA PUUSTINEN KUVAT MARJA SEPPÄLÄ Jaakko ja Liisa Surakan omakotitalo Kouvolan keskustan liepeillä on kolmen henkilökohtaisen avustajan työpaikka. Iltavuoroon tullut Piret Parviainen moikkaa iloisesti pyörätuolissa istuvaa Jaakkoa, silmää nopeasti lääkelistan ja menee sitten avustettavansa, 80-vuotiaan ALSia sairastavan Liisan huoneeseen. Mikä olo tänään? Onko kipuja? hän herättelee uinuvaa potilasta ja koskettaa hellästi olkapäästä. Vielä runsas vuosi sitten Liisa Surakka kykeni ottamaan autetusti muutaman askeleen, täyttämään kaksin käsin ristisanaa ja puhumaankin jokusen sanan, mutta nyt pitkälle edennyt motoneuronisairaus on vienyt viimeisenkin puhe- ja liikuntakyvyn, jopa nielemisrefleksin. Siksi ravintoliuos ja lääkkeet annostellaan PEG-letkun kautta suoraan mahalaukkuun, sanoo Parviainen, ottaa uuden liuospussin, annostelee kipu- ja hengenahdistuslääkkeen ja kiinnittää letkun välikappaleen tottunein sormin potilaan navan seudulla olevaan korkkiin. Läsnäolo tärkeintä Kun pussi on tyhjentynyt, sujauttaa Parviainen kankaisen liinan Surakan vyötärön alitse ja ohjaa sähköistä henkilönosturia, joka heijaa tämän kevyesti pyörätuoliin. Kaikki siirrot, pesut ja hoitotoimet on suunniteltava huolella, jotta Liisan muutenkin vaivalloinen hengitys ei suotta vaikeutuisi. Toisinaan käytetään AMBUa, hengityksen apulaitetta. Avustaja painelee hengityspaljetta sisään- ja uloshengityksen tahtiin ja vuoroin asettaa ja irrottaa maskin potilaan kasvoilta, hän kertoo. Oikein kivuliaina päivinä Piret Parviainen vain istuu 6 motiivi

7 TYÖSSÄ potilassängyn laidalla ja sivelee Liisan kättä ja hartioita. Läsnäololla ja paijaamisella on uskomattoman suuri vaikutus. Liisan kasvot siliävät, hengitys tasaantuu ja kivut lievittyvät. Siinä sitten ollaan ja hengitellään samaan tahtiin! Raskaimman taakan kantaa kuitenkin aviomies Jaakko, joka on yksin vaimon tukena ja apuna iltakahdeksasta aamuun. Nyt saattohoitovaiheessa unet voivat jäädä tuntiin tai kahteen yössä. Päivisin väsyttää, mutta en malta levätä, vaan rullaan avustajien kantapäillä. En kytätäkseni vaan oppiakseni, kuinka he käyttävät apuvälineitä, puhdistavat Liisan nielua ja tekevät muita hoitotoimia. Paljon olen oppinutkin. Pariskunnan yhteinen tahto on, että Liisa hoidetaan loppuun asti kotona. Syyskuun aikana tämän kunto on dramaattisesti heikentynyt, ja Jaakko Surakka epäilee, että pian ovella on vieraista vaikein, kuolema. Als on ankara sairaus mutta samalla armollinen. On ollut melkein seitsemän vuotta aikaa puhua ja selvittää asiat, eikä mitään ole jäänyt sanomatta. Pulaa ALS-avustajista Liisa Surakka on Piret Parviaiselle jo toinen ALSia sairastava avustettava. Piret Parviainen, 43 v Syntymäpaikka: Haapsalu, Viro Kansalaisuus: Suomi Kotipaikka: Kuusankoski, Kouvola Ammatti: vaikeavammaisen henkilökohtainen avustaja, koulutettu hieroja Koulutus: henkilökohtaisen avustajan kurssi, sairaanhoitajaopintoja Virossa 90-luvulla Perhe: aviomies Risto Parviainen, ei enää kotona asuvia lapsia Harrastukset: ruoanlaitto, lukeminen, vapaaehtoistyö helluntaiseurakunnassa Liiton jäsen vuodesta motiivi 7

8 TYÖSSÄ Autan Jaakkoa pinoamalla polttopuut, ja usein me avustajat teemme myös ruokaa. Suurimmaksi osaksi aika kuluu kuitenkin Liisan hoitoon ja avustamiseen, kertoo Piret Parviainen. Hän on työskennellyt henkilökohtaisena avustajana kolme vuotta. Ensimmäinen menehtyi noin puolitoista vuotta sitten. Olin vierellä loppuun asti ja tein viime vaiheessa jopa kuudentoista tunnin työpäiviä. Oli hetkiä, jolloin mietin, jaksanko enää. Joskus jaksoin vain sen voimalla, että autossa oli suklaapatukka odottamassa. Parviaiselle kokemus oli merkittävä: hän löysi kutsumuksensa nimenomaan ALSia sairastavien avustajana. Siinä työssä hän pystyy hyödyntämään synnyinmaassa Virossa lähes valmiiksi suorittamiaan sairaanhoitajan opintoja. ALS-potilaan avustaminen on hoidollista, erilaista kuin vaikka liikuntavammaisen vapaa-ajan toimissa tai kotiaskareissa avustaminen. Koska avustaminen vaatii kokemusta ja erityisosaamista, on heistä pula. Tunnen, että minua tarvitaan. Liisa ja Jaakko Surakalla on käynyt tuuri. Kouvolan kaupunki on myöntänyt heille maksimimäärän, 112 tuntia viikossa, henkilökohtaista apua, ja kolmeen avustajan toimeen on löytynyt työlleen omistautuneita vanhan kansan ihmisiä. Toinen jatkaa siitä, mihin ensimmäinen jäi. Tekevät saumatonta tiimityötä ja ovat vastuullisia, huolellisia ja työteliäitä. Kaikki kolme ovat henkilökohtaisia suosikkejani, tuumaa järjestelyyn tyytyväinen Jaakko Surakka. Pariskunnan arki, kotityöt ja Liisan hoito pyörivät Piret Parviaisen ja kahden muun avustajan, Krista Lepän ja Kaija Arvelinin, tuella. Lisäksi saattohoidon ja geriatrian erikoislääkäri Sari Tukia ja kotihoidon hoitotiimi käyvät kerran kuussa ja päivittävät kipu- ja muun lääkityksen ja antavat tarvittaessa hoito-ohjeita avustajille. Kouvolan seudulle on keskittynyt monipuolista ALSosaamista. Se on suuri apu meille avustajille, kiittelee Piret Parviainen. Henkisesti rankkaa Työ kuolemansairaiden avustajana on Piret Parviaisen mielestä tuntuvasti raskaampaa henkisesti kuin fyysisesti. ALSiin ei ole parannuskeinoa. On raskasta nähdä omaisten kuorma, suru ja luopumisen tuska jo ennakkoon ja tuntea samalla itse avuttomuutta, koska voi parhaassakin tapauksessa lievittää vain potilaan kipuja ja hengenahdistusta, hän miettii. Avustettavan menehtyminen, tapahtuipa se sitten odottamatta tai pitkällisen sairauden jälkeen, koskettaa myös avustajaa. Kouvolan seudun avustajilla on tällöin mahdollisuus kriisiapuun, mutta mitään yhtenäistä käytäntöä sen suhteen ei kunnissa ole. Aiemmin Kouvolan seudun avustajilla oli kuukauden palkallinen irtisanomisaika avustettavan kuoltua, nykyään enää alan työehtosopimuksen takaama minimi eli kaksi viikkoa. Se kuukausi olisi tarpeen paitsi oman toipumisen kannalta myös siksi, että voisi tukea menehtyneen omaishoitajaa ja muita läheisiä, auttaa hautajaisjärjestelyissä ja kuolinpesän pyynnöstä kodin tyhjennyksessä, perustelee Parviainen. Työpäivä loppuu kiitokseen Erityisosaamista vaativan ALS-potilaan saattohoitoa ei huomioida myöskään avustajien palkkauksessa, sillä Hetan ja JHL:n neuvotteleman työehtosopimuksen palkankorotukset perustuvat työkokemuksen kestoon, eivät avustettavan hoitoisuuteen tai avustustyön vaativuuteen. Avustajan palkka on pieni siihen nähden, mitä kaikkea työ pitää sisällään se on ihan totta. Mutta yhtä totta on sekin, että me avustajat olemme ihan vapaaehtoisesti suostuneet tekemään työtämme tällä palkalla, miettii Piret Parviainen. Palkkausta mieluummin hän puhuukin siitä, kuinka etuoikeutettu kokee olevansa voidessaan toteuttaa kutsumustaan ALS-potilaiden avustajana. Lopetan jokaisen työpäivän kiittämällä Liisaa ja Jaakkoa kuluneesta päivästä. n Mikä on ALS? ALS, eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on etenevä motoneuronisairaus. Se rappeuttaa lihasten toimintaa ohjaavia liikehermosoluja. Vähitellen lihakset menettävät hermoyhteytensä ja sen seurauksena heikkenevät ja surkastuvat. ALSin aiheuttaja on tuntematon. Sairaus etenee yksilöllisesti, mutta johtaa vääjäämättä etenevään hengitysvajeeseen ja kuolemaan. Keskimääräinen elinikä diagnoosin varmistuttua on 3-5 vuotta. Lisätietoa 8 motiivi

9 MOTIIVIRAATI Joutaako viiden vuoden irtisanomissuoja mennä? Viiden vuoden irtisanomissuojan jatkaminen kuntien yhdistyessä jakoi Motiivi-raadin mielipiteet. 56 prosenttia oli sitä mieltä, ettei irtisanomissuojaa tarvita. 44 prosenttia vastaajista piti sitä tarpeellisena myös tulevaisuudessa. Paras-lainsäädäntö on taannut kuntien työntekijöille viiden vuoden irtisanomissuojan kuntien yhdistyessä. Uuteen kuntarakennelakiin irtisanomissuojaa ei ole tulossa. Joutaako viiden vuoden suoja mennä? KYLLÄ Päällekkäiset työt eivät koske tekeviä käsiä, eli JHL:n jäseniä. Suojaa ei tarvita. Viisi vuotta tuntuu aika pitkältä ajalta, jos haetaan säästöjä. Irtisanomissuojaa tärkeämpi on muutosturva: miten yhdistyvät kunnat tukevat irtisanottavien koulutusta uusiin tehtäviin tai toiselle ammattiuralle. Viisi vuotta on liian pitkä aika. Kaksi vuotta olisi kaikkien kannalta toimivampi. Kun kerran säästää pitää, niin tämä on yksi keino. Irtisanomissuojan voisi rajoittaa koskemaan osaa työntekijöistä. Nyt on tarvinnut luoda uusia virkoja varsinkin johtajatasolle. Tavallisia "duunareita" kyllä tarvitaan edelleen yhtä paljon. Älytöntä tuplamiehittää työtehtävät! Ei kai kuntatyöntekijät tarvitse erityiskohtelua, ei yksityisetkään firmat yhdistyessä tai yrityskaupoissa aina työllistä vanhoja työntekijöitä. Sanon kyllä, vaikka olen kunnan työntekijä. Joutaa mennä, koska ei sitä muillakaan duunareilla ole. Henkisesti viisi vuotta "löysässä hirressä" auttaa vain juuri eläkeiän kynnyksellä olevia. EI Tarvitaan suojaa mutta suoja-aikana kuntien tulee tehdä tarvittavat toimet sekä koulutussuunnitelmat niille, joiden työt katoavat. Sovituista ja luvatuista asioista tulee pitää kiinni. Jo lapsille opetetaan ensimmäisten elinvuosien aikana, että älä valehtele äläkä lupaa mitään, jos et aio pitää lupausta. Miten perustelemme lapsillemme, miksi ei saa valehdella, kun Suomen päättäjätkin sortuvat siihen? Jatkossakin kuntafuusiota tulee tapahtumaan. Työntekijät tarvitsevat tämän irtisanomissuojan, koska eiväthän he ole vaatineet liitoksia. Liitokset ilman irtisanomissuojaa ajavat monet perheet vaikeuksiin, jos kummatkin vanhemmat työskentelevät kunnan palveluksessa. Kaikilla pitää olla mahdollisuus näyttää kykynsä ja taitonsa uudessa organisaatiossa. Saavutettu etu kuuluu säilyttää. Ari Hölsä, Sulkava edustajiston jäsen, lossinkuljettaja/suomen Lauttaliikenne Oy:n plm Irtisanomissuojaa tarvitaan jatkossakin. Harmittaa vain se, että tähän mennessä suoja-aikaa ei ole kunnissa osattu hyödyntää. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla, eläköitymisillä, työsuunnittelulla ja tehtäväjärjestelyillä olisi voitu tehdä hallitusti rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, mutta kortti on jätetty käyttämättä. Irtisanomissuoja ei tarkoita tuplamiehitystä, vaan tehtäviä uudelleen järjestelmällä voidaan taata niin palvelut kuin työpaikat. Anne Granroth, Pori edustajiston jäsen, plm Ei missään nimessä. Henkilöstön ikäjakauma on kunnissa tosi suuri, ja enemmistö alkaa olla jo yli viisikymppisiä. On turvattava, että se väki, joka meillä jo on, pysyy ja myös jää kuntien palvelukseen. Me tarvitsemme kaikki ihmiset ja lisääkin. Ongelmana etenkin hoitotehtävissä ja muissakin peruspalveluissa on, ettei kuntiin saada riittävästi osaavaa henkilöstöä. MOTIIVITSI TAUSTA TÄMÄ ON JÄRJEN KÖYHYYTTÄ Kuntatyön kilpailukyky on kyseenalaistettu suhteessa yksityisellä sektorilla tehtyyn työhön. Syynä on katsottu olevan kunta-alan hölmöt ammattikuntarajat tai henkilöstöjärjestöjen jäykkä edunvalvonta. Kuntatyönantajan korvissa nämä väitteet kuulostavat tosilta. KT Kuntatyönajien neuvottelupäällikkö Sari Ojanen kolumnissa, joka on otsikoitu Järjenvastaista jäykkyyttä, motiivi 9

10 TYÖELÄMÄ Koonnut: Ulla Puustinen, Kassa ennakoi työttömyyden kasvavan MITÄ? JHL:läisten ja JHL:n työttömyyskassaan kuuluvien työttömyysaste nousi viime heinäkuussa ennätyskorkealle, liki 12 prosenttiin. Näin ylhäällä se ei ole ollut kuukausitasolla sitten vuoden Työttömien määrän ennakoidaan loppuvuoden aikana edelleen nousevan. Heinäkuussa 2015 liiton ja kassan jäsenten työttömyysaste oli tarkalleen 11,93. Vielä alkuvuodesta (tammikuu 2015) jäsenten työttömyysaste oli alle kymmenen prosenttia. Heinäkuussa JHL:n työttömyyskassa maksoi ansiopäivärahaa kaikkiaan jäsenelle. Heistä naisia oli ja miehiä Koko kuluneen vuoden aikana ansiopäivärahaa on maksettu jäsenelle. Jäsenmaksu pohdinnassa Yleisen työttömyyskehityksen ennakoidaan vuoden loppua kohden entisestään synkkenevän. Myös JHL:n työttömyyskassa varautuu työttömyysasteen nousuun tänä ja ensi vuonna. Kasvava työttömyys aiheuttaa aina paineita kassan jäsenmaksuun, mutta on eri asia milloin paineet johtavat jäsenmaksun korottamiseen, sanoo kassan johtaja Pasi Koskinen. Parhaillaan JHL:n kassassa valmistellaan jäsenmaksuesitystä. Sen jättämisestä Finanssivalvonnalle päätetään lokakuussa. Lisää käsittelijöitä Kassa on varautunut ansiopäivärahahakemusten lisääntymiseen myös palkkaamalla uutta henkilökuntaa. Tänä vuonna kassaan on palkattu jo kuusi uutta etuuskäsittelijää. Hakemusten käsittelyajat ovat pysyneet hyvällä tasolla. Keskimääräinen käsittelyaika hakemuksen saapumisesta etuuden maksuun oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 11,2 päivää eli yhden päivän vähemmän kuin kaikissa kassoissa keskimäärin, kertoo Koskinen. Vuorotteluvapaalla Vuorottelukorvausta on maksettu tammi-elokuun 2015 aikana runsaalle jäsenelle, kun koko viime vuonna vuorottelukorvausta sai hiukan runsas jäsentä. Moni nykyisistä vuorotteluvapaasopimuksista tehtiin ennen syyskuuta 2014, jolloin vapaan ehtoja kiristettiin niin vapaalle jäävän kuin sijaisen osalta. Siksi kuluvana vuonna jätettyjen uusien vuorotteluvapaahakemusten määrä on kääntynyt selvään laskuun, toteaa Koskinen. Naisten osuus vuorotteluvapaan käyttäjistä on yli kolminkertainen miehiin verrattuna. ULLA PUUSTINEN KUNTA-ALAN PALKKASUMMA 16,1 MILJARDIA MITÄ? Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot olivat viime vuonna noin 21 miljardia euroa. Palkkojen osuus siitä oli 16,1 miljardia. MITÄ MUUTA? Sivukulujen, eli työnantajan maksamien eläke- ja muiden sosiaalivakuutusmaksujen, määrä oli 4,9 miljardia euroa. Kunta-alan palkka- ja muut henkilöstötilastot ovat valmistuneet. Tiedot ovat viime vuoden lokakuulta. Tilaston mukaan kunta-alalla työskentelevien kuukausipalkkaisten kokonaiskeskiansio oli euroa. Nousua vuodesta 2013 oli keskimäärin 0,6 prosenttia. Tuntipalkkaiset kuntatyöntekijät ansaitsivat keskimäärin 14,73 euroa/ tunti. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oli kaikkiaan henkilöä, eli viidennes kaikista palkansaajista. Työsuhteessa olevien osuus oli 73 prosenttia ja virkasuhteisten runsas neljännes (27 %). Kokoaikaista henkilöstöä oli , osa-aikaisia , tuntipalkkaisia ja sivutoimisia tuhat. Naisten osuus kuntatyöntekijöistä oli 80 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta. Se on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kunnalliset palkat ja henkilöstö, syyskuu 2015 tilastoesite aspx?product= KIITOKSELLA PÄÄSEE PITKÄLLE MITÄ? Kiitoksen sanominen Kiitos! on yleistynyt työpaikoilla. ENTÄ SITTEN? Esimiehiltä, asiakkailta ja työkavereilta saatu kiitos lisää työtyytyväisyyttä ja motivaatiota. Se pieni mutta tärkeä sana kiitos on pikkuhiljaa yleistymässä suomalaisilla työpaikoilla. Näin ainakin, jos on tilastoihin uskomista. Vuonna 2003 kaikkiaan 65 prosenttia palkansaajista koki saaneensa kiitosta esimiehiltään. Kymmenen vuotta myöhemmin, eli 2013, määrä oli 71 prosenttia. Myös työkavereilta ja asiakkailta saatu kiitos on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana. Nykyään 72 prosenttia työntekijöistä saa heiltä kiitosta työstään. Tulos kertoo hitaasta työyhteisökulttuurin muutoksesta ja henkilöjohtamisen arvon noususta. Yhä useammin esimiehiltä odotetaan keskustelevaa otetta ja kykyä johtaa ihmisiä, mikä näkyy myös esimieskoulutuksen sisällöissä, sanoo Kevan (ent. Kuntien eläkevakuutus) työelämäasiantuntija Riku Perhoniemi. Kiitoksella on suora yhteys työntekijöiden jaksamiseen ja motivaatioon. Kiitoksen antamista tulisi hyödyntää nykyistä enemmän työhyvinvoinnin ja työn hyvän tuloksen ylläpitämiseksi, Perhoniemi arvioi. Riku Perhoniemen tutkimuksesta enemmän Työelämän tutkimus -lehdessä (2/2015) Miten käy vuorotteluvapaan? Vuorotteluvapaan ehtoihin kaavaillaan tuntuvia kiristyksiä jo ensi vuonna. Vapaalle jäävän työhistoriavaatimus saattaa nousta 16 vuodesta peräti 20:een. Myös vapaan kestoa (maksimi 360 kalenteripäivää) todennäköisesti lyhennetään. Esitykset jätetään eduskunnalle budjettilakien yhteydessä tänä syksynä. 10 motiivi

11 HALOO! Työtä etänä Joka kolmas tekee sitä. Kansallista Etätyöpäivää vietetään jo viidettä kertaa. Laita siis puumerkki kalenteriin torstain 8. lokakuuta kohdalle! Jo sitä ennen käynnistyy operaatio joukkoistus eli suomalaiset haastetaan kehittämään uusia työtapoja ja työkulttuuria. Keksi fiksumpia tapoja tehdä työtä ja jaa ideat muiden kanssa verkossa tai sosiaalisessa mediassa hashtagilla #fiksumpityö Lähes kolmannes palkansaajista tekee etätyötä joko säännöllisesti tai satunnaisesti. Yleisintä se on ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Kansallisen etätyöpäivän järjestävät Työterveyslaitos ja Microsoft. Lisäksi mukana on runsaasti yrityksiä, liittoja ja muita yhteisöjä. Arvio työkyvystä kääntyi laskuun Seurantaa vuodesta Lähes joka kymmenes työntekijä epäilee, ettei jaksa työssään enää kahden vuoden kuluttua. Erityisesti alle 40-vuotiaiden työkykyriski on kasvanut, todetaan Työeläkeyhtiö Varman ja asiantuntijayritys Odum Oy:n neljännessä työkykyselvityksessä. Työntekijöiden arviota omasta työkyvystä on seurattu vuosina 2009, 2011 ja Tuorein kysely on kuluvalta vuodelta. Vuodesta 2009 alkanut positiivinen trendi kääntyi tänä vuonna, ja korkeassa työkykyriskissä olevien osuus nousi noin puolella prosenttiyksiköllä. Eniten siihen vaikutti unihäiriöiden lisääntyminen niin alle 40-vuotiaiden kuin ikääntyneempien keskuudessa. Sen sijaan vähän liikkuvien ja runsaasti alkoholia käyttävien määrä laski selvityksen mukaan kaikissa ikäryhmissä. motiivi Kunnanjohtaja Tuula Luukkonen Kannattiko soten ulkoistaminen? MIKÄ? Keski-Karjalassa sijaitsevassa Rääkkylässä on noin asukasta. Työikäisistä 18,4 prosenttia oli heinäkuussa työttömänä. Kunnan sote-palvelut on ulkoistettu yksityiselle palveluntarjoajalle. MITEN? Rääkkylän sote-palvelut tuotti Helli-liikelaitos, johon kuuluivat Rääkkylän lisäksi Kitee, Kesälahti ja Tohmajärvi. Vuonna 2011 Rääkkylä siirsi sotepalvelunsa Attendo Kuntaturva Oy YTJ:lle. Kesän alussa Rääkkylä joutui kriisikuntaselvitykseen. Miksi Rääkkylä päätti ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa, kunnanjohtaja Tuula Luukkonen? Olimme aiemmin mukana liikelaitos Hellissä, mutta palvelut eivät toimineet eivätkä kuntalaiset päässeet lääkärille. Palveluja siirrettiin Kiteelle. Tuossa tilanteessa yksityisen palveluntuottajan valitseminen sotepalvelujen tuottajaksi oli ainoa vaihtoehto. Muita yhteistyökumppaneita tai yhteistoiminta-alueita ei ollut. Kuinka kalliiksi yksityiset palvelut ovat tulleet? Yksityinen on tuottanut palvelut edullisemmin kuin Helli. Kustannuskehitys on ollut huomattavasti hillitympää, kustannukset ovat nousseet enimmillään kolme prosenttia vuodessa. Hellissä vuosikustannukset olivat yli 10 miljoonaa vuonna 2010, sama kustannustaso oli Attendossa vasta vuonna Hellistä tuli sopimuksen vastaisesti lisälaskua yli euroa, ja kustannukset nousivat vuonna 2010 peräti 9,51 prosenttia. Rääkkylä on säästänyt Hellistä eroamalla kuntalaisten verorahoja noin 2 3 miljoona euroa vuosina Kuinka suuren osan budjetista sote-palvelut vievät? Kuten muuallakin, eli budjetista noin 60 prosenttia menee sotekuluihin. Pystyykö Rääkkylän kunta vaikuttamaan Attendon tarjoamaan palvelukokonaisuuteen, jos palvelutarve muuttuu? Sopimus on voimassa 2016 vuoden loppuun saakka sellaisena kuin se sovittiin Onko sote-palveluiden yksityistäminen syynä Rääkkylän talousahdinkoon? Talousvaikeudet ovat monen syyn summa. Rääkkylän talousahdinko olisi tullut huomattavasti aikaisemmin, jos Hellissä olisi jatkettu. 79 kuntaa hoitaa itse sote-palvelunsa Mitä Rääkkylä aikoo tehdä selvitäkseen talouskurjuudesta? Meillä on talouden tasapainottamissuunnitelma valmisteilla. Mistä sosiaali- ja terveyspalvelut hankitaan 2016 jälkeen, kun sopimus Attendon kanssa umpeutuu? Rääkkylä on mukana Pohjois- Karjalan kuntien yhteisessä SiunSote -hankkeessa. Pohjois-Karjalan kunnat, Rääkkylä mukaan lukien, päättävät lokakuun loppuun mennessä uuden sote-kuntayhtymän perustamisesta. Mitä opitte sote-palvelujen yksityistämisestä? Julkisen sektorin sote-toimijoiden tulee panostaa palvelujen tehokkaaseen ja taloudelliseen tuottamiseen. Tässä julkisen sektorin toimijoilla on paljon opittavaa yksityiseltä sektorilta. BIRGITTA SUORSA Manner-Suomessa 128 kuntaa on mukana perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymissä. Yhtymiä on 31, mutta osa niistä kattaa vain perusterveydenhuollon. 84 kuntaa on järjestänyt sote-palvelunsa vastuukunta-mallin mukaisesti. 79 kuntaa hoitaa itse perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut kokonaan tai osittain omana työnä. Näistä kunnista 43 prosenttia on ulkoistanut osan terveyspalveluista ja yli 30 prosenttia osan sosiaalipalveluista. Vuoden mittaan 24 kuntaa on ottanut sote-palveluita takaisin omaan tuotantoon. 10 kuntaa hankkii tai on päättänyt hankkia kaikki sote-palvelunsa yksityiseltä palveluntarjoajalta. Kuntaliiton mukaan hallituksen sote-ratkaisun venyminen näyttää lisänneen kiinnostusta sote-palvelujen ulkoistamiseen kunnissa, jotka pelkäävät menettävänsä lähipalvelunsa. Lähde: Kuntaliitto KUVA TUIJA MARIENBERG 11

12 TYÖPAIKOILTA Koonnut: Saija Heinonen, Laajat yt:t. Helsinki ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto joutuvat säästökuurille. Hallituksen päätös massiivista koulutuksen rahoitusleikkauksista merkitsee todennäköisesti sitä, että useampikin HELSINGIN YLIOPISTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Yliopistot yt-neuvotteluihin Sairauspoissaolot olivat kunta-alalla korkeimmillaan vuonna 2008, keskimäärin 19,4 kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2014 sairauspoissaolojen määrä oli keskimäärin 16,9 kalenteripäivää. SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Lähtökäsky 18:lle Yt:t päätökseen. Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä Sedussa maalikuussa aloitettujen yt-neuvottelujen seurauksena päättyy 18 vakinaista työsuhdetta. Kuuden henkilön palvelussuhde osa-aikaistuu, ja lisäksi työsuhde GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS yliopisto joutuu karsimaan henkilömenoistaan ja irtisanomaan työntekijöitään. Ensimmäisenä yt-neuvottelut ovat kertoneet aloittavansa Helsingin yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen päättyy 13:lta muusta syystä, esimerkiksi eläköitymisten myötä. JHL:läinen pääluottamusmies Jaakko Nuolikoski ennustaa, että säästöpaineet eivät lopu nyt päättyneisiin irtisanomisiin. Yt:t alkavat GTK:ssa Koskee kaikkia. Geologian tutkimuskeskus (GTK) käynnistää koko henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut. Vähentämistarpeen kerrotaan olevan enintään 90 henkilötyövuotta. GTK:ssa on noin 550 työntekijää. Valtion GTK:lle myöntämä määräraha on laskenut viime vuosina. Summa oli vuonna 2009 reilut 42 miljoona euroa, kun kuluvan vuoden määräraha on enää 36 miljoonaa. Ensi vuoden talousarvioehdotuksessa määräraha olisi alle 33 miljoonaa euroa. Kehitys on GTK:n tiedotteen mukaan johtanut kiinteiden kustannusten epätasapainoon. Laitoksen mukaan osa nykyisistä toimenkuvista muuttuu ja osa lakkautetaan. yliopisto. Helsingissä on ilmoitettu peräti 1200 työpaikan vähennyksestä vuoteen 2020 mennessä, Lappeenrannassa puhutaan noin 130 työntekijän supistamistarpeesta. Koulutuspuoli tuntuu olevan niin kovin hallituksen liipaisimella koko ajan, että en ihmettelisi vaikka ensi vuoden jälkeen olisi edessä uusia ytprosesseja, Nuolikoski toteaa. AKAA TAPETILLA SAARIKKA Koko henkilöstön yt:t Mitä? Isot yt-neuvottelut alkamassa Saarikassa Mikä? Perusturvaliikelaitos Saarikka tuottaa noin asukkaan terveysja sosiaalipalvelut Saarijärvellä, Karstulassa, Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat koko Saarikassa työskentelevää henkilöstöä eli yhteensä lähes 800 henkeä. Heistä noin satakunta on JHL:läisiä, kertoo pääluottamusmies Kirsi Hartikainen. Hän kuvailee henkilöstön tunnelmia hämmentyneiksi ja pettyneiksi. Kun nyt eteen tulleisiin yt-neuvotteluihin lisätään vielä hallituksen esittämät jättileikkaukset, on selvää, että apeaksi vetää. Saarikassa vähennystarpeeksi on väläytelty jopa 50 työpaikkaa. Lisäksi esillä on ollut yhden 44-paikkaisen hoivayksikön sulkeminen. Tärkeintä on huolehtia, että työntekijät pidetään ajan tasalla siitä, missä mennään. Ettei eri työyhteisöjen kesken tule eriarvoisuutta, ja turhilta spekulaatioilta ja kädenväännöltä vältytään, Hartikainen muistuttaa. Yt-kierros on tarkoitus saada päätökseen marraskuun alkupäivinä. Akaa säästökuurille Potkuja ja lomautuksia. Akaan kaupunki aloittaa koko henkilöstön yt-neuvottelut. Kaupunki hakee taloutensa tasapainottamista mahdollisesti myös irtisanomalla ja lomauttamalla. Valtuusto päätti kesäkuussa jo vajaan 60 henkilötyövuoden vähennyksestä vuosina Viime vuoden tilinpäätös näytti kaupungille alijäämää noin 5,25 miljoonaa euroa. Tänä vuonna arvioidaan jäätävän miinuksen puolelle noin 3 miljoonaa. Laaja valtakunnallinen tutkimus työsuojeluvalvonnasta kunta-alalla kertoo, että työsuojeluvalvonta on hyvin toteutettua ja vaikuttavaa. Tulosten perusteella valvonta on lisännyt työpaikkojen tietoisuutta työturvallisuusjohtamisesta ja vahvistanut työpaikkojen omaa työsuojeluolosuhteiden kehittämistyötä. Lähes kaikki valvonnan kohteet katsoivat, että toimintaohjeiden tai kehotusten antaminen oli aiheellista. 12 motiivi

13 KUVAT ANITA HÄRKÖNEN AJANKUVA LUONNONVARAKESKUS Lukesta pihalle 118 Irtisanomisia. Luonnonvarakeskus Luken yt-neuvottelut ovat päättyneet. Lukesta irtisanotaan 118 työntekijää. Keväällä potkujen määräksi arvioitiin vielä 146, mutta neuvottelujen kuluessa lopullinen määrä supistui jonkin verran muun muassa eläköitymisten ja töiden osaaikaistamisten avulla. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyivät Luonnonvarakeskukseksi, joka aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. IHME JUTTU Tilastokeskuksen palkkatilaston mukaan vuonna 2014 koko kuntasektorin kuukausipalkkaisilla työntekijöillä lisäja ylityöt, päivystyskorvaukset sekä muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät muodostavat kokonaisansioista 19 prosenttia. Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten kokonaisansioista lisien osuus puolestaan oli viime vuonna noin 25 prosenttia. Kokonaisansioiden muodostuminen vaihtelee ammattiryhmittäin: asiakas- ja palvelutyöntekijöillä lisien osuus on suurin, 37 prosenttia Mielenosoittajat menivät häkkeihin: Ihmistarhaus -mielenosoituksessa säätytalolla vastustettiin hallituksen leikkausesityksiä. motiivi 13

14 AJASSA & I TIDEN Emme ole sinkkiämpäreitä Suomi on kansainvälinen mallimaa monessa asiassa. Koulutuksessa, teknologiassa, tasa-arvossa, äitien asemassa ja monessa muussa Suomi rankataan maailman huipulle. Korkealle Suomi on listattu myös työntekijöiden ja ammattiyhdistysoikeuksien kunnioittamisessa sekä työmarkkinajärjestelmän toimivuudessa. Tähän asti Pohjola on ollut se maailmanosa, jota on pidetty esimerkkinä muille. Suomi siinä mukana, yhtenä parhaiden joukossa. Nyt tilanne on muuttumassa. Suomi on liukumassa pois pohjoismaisesta viitekehyksestä kohti valtioita, joissa työntekijöiden ja ay-liikkeen oikeuksia rajoitetaan. Hallituksen toimet osoittavat Kreikan tielle. Työväenliike on aina ollut kansainvälistä, ja työvoimaan liittyviä asioita on pitkään säädelty myös kansainvälisin sopimuksin. Kansainvälinen työjärjestö ILO (International Labour Organization) on perustettu jo vuonna Sen perusajatus on, että pysyvä ja kestävä rauha voi perustua vain sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle. Perusajatuksen ymmärtää, kun muistaa, että ILO perustettiin ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Suomi on ollut ILO:n jäsen vuodesta 1920, peräti 95 vuotta. Nyt jäsenyys ja sen tuomat velvoitteet ovat nousemassa arvoon arvaamattomaan. ILO:n peruskirjan niin sanotussa Philadelphian julistuksessa vuodelta 1944 todetaan työvoimasta yksi aivan keskeinen seikka, joka tuntuu nykymaailman melskeissä unohtuvan. Julistus toteaa, että työvoima ei ole hyödyke. Sitä ei voi eikä saa ostaa ja myydä kuin sinkkiämpäreitä. Jotta näin ei tapahtuisi, tarvitaan myös vahva kollektiivisen sopimisen mahdollisuus ja tehokas ay-oikeuksien suoja. Philadelphian julistuksessa todetaan myös oikeus työehtosopimusneuvotteluihin. Tämän perusperiaatteen kanssa Sipilän hallituksen kaavailemat pakkolait ovat selkeästi ristiriidassa. Työehtosopimusosapuolten vapaus ja oikeus sopia työehdoista on todettu myös monissa ILO:n yleissopimuksissa. Nämä yleissopimukset Suomi on ratifioinut. Suomalaista työlainsäädäntöä on tehty pitkälti näiden yleissopimusten periaatteiden pohjalta. Siksikin vaikuttaa perin kummalliselta, että tasavallan hallitus ottaa päätöksenteon itselleen työehtoihin liittyvässä asiassa. Muutama kuukausi sitten en olisi uskonut, että olemme tilanteessa, jossa ammattiliitot ja järjestäytyneet työntekijät saattavat joutua turvautumaan ILO:n apuun, jotta oikeuksia ei poljettaisi. ILO on työntekijän viimeinen turva. Toivottavasti sinne ei tarvitse Suomen asioita viedä arvioitavaksi, vaan pakkolakiehdotukset vedetään pois ja sopimusoikeuksia ja sopimusyhteiskuntaa kunnioitetaan. JARKKO ELORANTA PUHEENJOHTAJA JHL Vi är ingen billig bruksvara Finland är i många avseenden en internationell förebild. Vi hör till de främsta i världen när det gäller bland annat utbildning, teknologi, jämställdhet och mödrars situation. Finland har också rankats högt när det gäller respekten för arbetstagarna och de fackliga rättigheterna samt hur väl arbetsmarknadssystemet fungerar. Hittills har Norden setts som ett föredöme för resten av världen. Det här har även gällt Finland, som har hört till de främsta. Nu håller situationen på att förändras. Finland håller på att fjärma sig från den nordiska referensramen och bli en stat där arbetstagarnas och fackföreningsrörelsens rättigheter begränsas. Vi har slagit in på samma väg som Grekland, åtminstone om man ser till regeringens åtgärder. Arbetarrörelsen har alltid varit internationell, och frågor som rör arbetskraften har länge reglerats även genom internationella avtal. Internationella arbetsorganisationen ILO (International Labour Organization) grundades redan Grundtanken bakom organisationen var att en allmän och varaktig fred endast är möjlig om den grundas på social rättvisa. Denna tanke är lätt att förstå när man kommer ihåg att ILO grundades efter första världskrigets slut. Finland har varit medlem i ILO sedan Nu håller medlemskapet och de skyldigheter som det medför på att få oanad betydelse. I den så kallade Philadelphiadeklarationen från 1944, som ingår i ILO:s stadga, framhålls en helt central aspekt i fråga om arbetskraften, som man verkar ha glömt bort i dagens tumultartade värld. I deklarationen fastställs nämligen att arbetskraften inte är en nyttighet. Den kan inte och får inte köpas och säljas som en billig bruksvara. För att detta inte ska hända måste det finnas goda möjligheter till kollektiva överenskommelser och ett effektivt skydd av de fackliga rättigheterna. I Philadelphiadeklarationen fastställs också en verkningsfull rätt till förhandlingar om kollektivavtal. De tvångslagar som Sipiläs regering nu planerar står i uppenbar konflikt med denna grundläggande princip. Arbetsmarknadsparternas frihet och rätt att avtala om arbetsvillkoren har även fastställts i flera ILO-konventioner. Finland har ratificerat dessa konventioner. Den finländska arbetslagstiftningen är i hög grad utformad utifrån principerna i dessa konventioner. Bland annat därför är det mycket konstigt att republikens regering tar över beslutsfattandet i frågor som gäller arbetsvillkoren. För några månader sedan hade jag inte trott att vi i Finland skulle hamna i en situation där fackförbunden och de organiserade arbetstagarna kan bli tvungna att ta hjälp av ILO för att deras rättigheter inte ska köras över. ILO är arbetstagarens sista trygghet. Jag hoppas att frågor som rör Finland inte ska behöva läggas fram för ILO för bedömning, utan att förslagen till tvångslagar dras tillbaka och att avtalsrätten och avtalssamhället respekteras. JARKKO ELORANTA ORDFÖRANDE JHL 14 motiivi

15 TAUSTA Vihdin Tervalammen kuntoutuskeskuksen työntekijät tulivat porukalla torille ja korostivat ryhmähengen merkitystä. #STOP Sadekaan ei latistanut tunnelmaa, kun runsaat ihmistä kerääntyi Helsingin rautatientorille Stop-suurmielenosoitukseen. Heistä JHL:n jäseniä oli noin TOIMITTAJA MATLEENA KANTOLA KUVAT TIMO HARTIKAINEN, VESA LAITINEN, JARKKO RÄSÄNEN motiivi Y ksi osallistujista oli hoitaja Hans Rosenberg, joka toimii JHL:n pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna Kårkullan kuntayhtymässä. Leikkaukset koskevat koko porukkaamme. Jotain pitäisi tehdä, mutta ei pakolla. Toivottavasti saamme sovittua, se olisi parempi kuin lakko, Rosenberg pohtii. JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on tyytyväinen mielenosoituksen menestykseen. Tämä oli osoitus siitä, että ay-liike kykenee saamaan jäsenensä liikkeelle. Kyseessä ei ollut puheenjohtajien esiintyminen, vaan jäsenet näyttivät, mitä mieltä ovat hallituksen politiikasta. Mielisairaanhoitajat tyrmistyivät: Voiko tämä olla totta? Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua hallitus esitti muun muassa ylityö- ja sunnuntaikorvauksien sekä lomien leikkaamista. Toimenpiteet kohdistuisivat erityisesti pienipalkkaisiin, julkisella sektorilla työskenteleviin naisiin. Linjauksissa rajoitetaan työmarkkinoiden vapaata sopimusoikeutta. Näin radikaalien ja pakottavien toimien on nähty rikkovan jopa perustuslakia. 15

16 Staralaiset Mervi Kettunen ja Pia Airinen Helsingin Malmilta sekä Turusta liittojen yhteisellä tilausbussilla tullut opiskelija Omar El-Begawy tunnustivat JHL:n väriä oransseilla pilleillä, käsiläpsyttimillä ja kylteillä. Kuopion Niuvanniemen oikeuspsykiatrisen sairaalan hoitajat ovat tutkineet hallituksen leikkauslistaa tyrmistyneinä. Uutiset ovat olleet esillä päivittäisessä puheessa, ruokalassa, palavereissa, kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Ihmiset epäilevät, voiko tämä olla totta. On aika karut tunnelmat, myöntää Niuvanniemen työsuojeluvaltuutettu, JHL:läinen Juha Väänänen. Suurin osa Niuvanniemen sairaalan työntekijöistä ei voi vaikuttaa siihen, tekevätkö he esimerkiksi katkeamatonta kolmivuorotyötä ja pyhätyötä. Ylitöiden määrä on jatkuvasti hieman kasvanut. Myös ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus ja korvausten laskeminen 80 prosenttiin seuraavasta yhdeksästä päivästä osuvat kipeästi hoitajiin. Kun ollaan melko tiiviissä tekemisissä potilaiden kanssa, epidemiat alkavat hyvin usein potilaista ja tarttuvat henkilökuntaan. Niuvanniemi on yksi Suomen vaarallisimmista työpaikoista, sillä potilaat ovat väkivaltaisia, vaikeahoitoisia ja kriminaalipotilaita. Sairaalalla on potilaiden hoidon lisäksi myös yhteiskunnallista merkitystä muun väestön turvallisuuden takaajana. Väänänen työskentelee lähihoitajana ja työterapiaohjaajana. Hänellä on takanaan 20 vuotta työtä ja edessä vielä toinen mokoma. Mistä revin motivaation tähän hommaan, jos oikeuksia viedään pois. Työsuojeluvaltuutettuna taas tiedän, että työmotivaatio vaikuttaa suoraan työ- ja potilasturvallisuuteen. Työssä jaksaminen vaakalaudalla Myös Niuvanniemen mielisairaanhoitaja Matti Pääkkönen ihmettelee hallituksen suunnitelmia. Vaikka sairaala on vuodesta toiseen tuottanut ylijäämää, sekään ei näköjään riitä valtiovarainministeriön ylipapeille vaan meidän olisi uhrauduttava heidän mielestään yhä lisää. Vuosilomien leikkaaminen tarkoittaa sitä, että sijaisten tarve vähenee. Iäkkäämpien työntekijöiden työkuorma vastaavasti lisääntyy. Myös vuorotteluvapaan ehtojen kiristäminen vaikuttaa töissä jaksamiseen. Mitä hallitus esitti? Hallituksen leikkauslistalla ovat muun muassa ylityökorvausten puolittaminen sunnuntaikorvauksen pudottaminen 75 prosenttiin loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi ensimmäisen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi erityisesti julkista sektoria koskeva lomien lyhentäminen 38 päivästä 30 päivään. JHL:n aloilla voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset päättyvät pääsääntöisesti tammikuun 2017 lopussa. Jos hallituksen lakimuutokset tulevat voimaan, se tapahtuisi aikaisintaan siinä vaiheessa, kun nykyiset sopimukset päättyvät. Motiivin mennessä painoon ei ollut vielä tietoa lopullisista palkansaajajärjestöjen ehdotuksista. 16 motiivi

17 Sari Suomalainen ja Marjo Karvonen JHL Raaseporista olivat tulleet Helsinkiin liiton tilausbussilla. Miten leikkaukset keventäisivät mielisairaanhoitajan kukkaroa? Lisät Mielisairaanhoitajan peruspalkka ilman lisiä on 2002 euroa. Henkilökohtainen palkanlisä on prosenttia, jota saa kokemuksen mukaan. Jos on ollut töissä 8 vuotta, saa kokemuslisää kolme prosenttia ja viidestätoista vuodesta 7 prosenttia. Lisät muodostavat noin 25 prosenttia vuosiansiosta. Ylityöt Jos henkilö ei tee ylitöitä, vuosiansion menetys voi olla 8-10 prosenttia vuodessa. Ylityötä tekevän vuosiansion menetys voi olla 15 prosenttia. Sunnuntaityöt Sunnuntaitöitä tehdään keskimäärin tuntia kolmessa viikossa. Yhden sunnuntain menetys bruttoansiosta on noin 35 euroa työpäivältä. Sairaslomat Työn henkisen kuormittavuuden takia sairaslomia on paljon. Ensimmäinen sairaspäivän palkattomuus vaikuttaisi tuntuvasti työntekijöiden vuosiansioihin. Yhdellä henkilöllä on keskimäärin 14 sairauslomapäivää vuodessa. Lähde Niuvanniemen pääluottamusmies Jaakko Turtiainen (JHL) Hallituksen yritys auttaa vientiteollisuutta leikkaamalla palkansaajilta ei vakuuta. Minä en ymmärrä miten sunnuntailisän laskeminen ja sairasloman palkattomuus auttavat Suomen vientiteollisuutta. Yritykset ovat jakaneet yhä suurempia osinkoja sen sijaan että olisivat investoineet ja työllistäneet. Jos kysyntää ei ole, yhtiöillä ei ole mitään motivaatiota investoida tänne. Pääkkösen mielestä kyse on hallituksen arvovalinnasta ja arvostuksen puutteesta hoitajien työtä kohtaan. Jos työtä ei arvosteta, ihmiset eivät hakeudu alalle. Mitä ay-liike voi tehdä? Toivottavasti kaikki kivet käännetään ja perustuslaki luetaan monen suurennuslasin kautta. Jos perustuslaista ei löydy mitään, niin sitten vaan lakko. Me emme tosin voi osallistua lakkoon kuin hyvin rajoitetusti, Väänänen sanoo. Pääkkönen toivoo liittojen tekevän yhteistyötä ja neu- motiivi 17

18 Leikkauslista roima vastassa joukkovoima! iskulause kaikui Porin torilla. vottelumahdollisuuden vielä aukeavan. Työtaistelua on viimeiseen asti vältetty hoitoalalla, koska tiedämme yhteiskunnallisen vastuun. Koen, että neuvottelukulttuuri on ollut tämän yhteiskunnan voimavara. En haluaisi jälkikasvuni elävän tällaisessa kulttuurissa, mitä hallitus nyt tarjoaa. En halua, että yhteiskunta menee sata vuotta taaksepäin. Epävarmassa työmarkkinatilanteessa toivoa luo, kun tietää ettei ole ainoa murehtija. Se tässä on hyvä, ettei näiden tunteiden kanssa tarvitse nyt olla Suomessa yksin. Viime kädessä ainut tie on se, että voidaan muuttaa asioita yhdessä, Pääkkönen uskoo. Pakkolaki pois ja työnantajat neuvotteluihin Mielenilmausten jälkeen palkansaajajärjestöt kokoontuvat neuvottelemaan yhteisestä vaihtoehdosta leikkausesityksille. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) haluaa keskusjärjestöiltä ratkaisuesitykset syyskuun loppuun mennessä. Eloranta pitää kiireistä aikataulua keinotekoisena, koska laki- 18 muutokset tulisivat voimaan vasta vuonna Miksi annetaan vain kahdeksan päivää aikaa tehdä päätöksiä, jotka toteutuisivat vasta puolentoista vuoden päästä? Pääministeri haluaa paisutella kriisiä ja käytännössä siirtää rahaa palkansaajilta yrityksille. Järjestöt ovat valmiita neuvotteluihin, mutta eivät etukäteen saneltuun pakottamiseen. Toiveena on pakkolakiuhan poistaminen, ja työnantajapuolen osallistuminen. Halutaanko nyt runnoa pakkolaki läpi, ja tehdä seuraavista palkkaneuvotteluista repiviä ja raastavia, vai ottaa valtiomiesmäisesti askel taaksepäin ja antaa tilaa yhteisille ehdotuksille? Yksisilmäinen pakottaminen ei johda hallituksen tavoitteiden toteutumiseen. Eloranta korostaa, että pelkästään JHL koostuu hyvin erilaisista ja eri ratkaisuja haluavista jäsenistä. Kaikki JHL:n jäsentä eivät ole samaa mieltä. Joillekin jäsenille käy työajan pidennys, toisille taas lomarahojen leikkaus. Järjestöjen tulee tehdä paras ratkaisu kokonaisuuden kannalta. n motiivi

19 TEEMA Rautatiet järistyksen kourissa VR Yhtymä on käynnistänyt historiansa suurimman yt-prosessin, joka koskee kaukojunien matkustajaliikennettä ja sen tukitoimintoja. Perusteena on halpabussiliikenteen myötä lisääntynyt kilpailu sekä valtion päätös leikata ostoliikenteen määrärahoja. Henkilöstöä on tarkoitus vähentää 570, joista JHL:n jäseniä on noin 300. Leikkaukset kohdistuvat sekä matkustajaliikenteessä että junien kunnossapidossa työskenteleviin. Henkilöstövähennykset on tarkoitus toteuttaa tämän ja tulevan vuoden aikana. Neuvottelut eivät koske lähiliikennettä, VR-konsernin keskitettyä hallintoa, VR Trackia, VR Transpointia eivätkä Pohjolan Liikenne Oy:tä. Lakkautettavia junavuoroja on yli kolmekymmentä. Junavuoroja vähennetään lokakuussa reiteillä Turku- Helsinki, Tampere-Turku, Seinäjoki-Vaasa, Helsinki-Oulu, Tampere-Jyväskylä, Jyväskylä-Kuopio ja Savonlinna- Parikkala. Myös lipunmyynti siirtyy nykyistä enemmän verkkoon. Tämä oli muutospooli VR:ssä perustettiin 2009 erityinen muutospooli. Vastaavaa käytettiin aikanaan esimerkiksi pankkien saneerauksissa. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanomisuhan alaisena oleva saattoi VR:llä ennen irtisanomista siirtyä kolmeksi kuukaudeksi muutospooliin etsimään uutta työtä. Pooli tarjosi apua työnhaussa, työnhakuvalmennusta ja mahdollisuuden lyhyeen koulutukseen. Työllistymistä toiselle paikkakunnalle helpotettiin esimerkiksi erillisen muuttokorvauksen avulla. Jos kolmessa kuukaudessa ei töitä kuitenkaan löytynyt, edessä oli irtisanominen. Muutospoolin palvelut jatkuvat kuitenkin vielä koko irtisanomisajan. Vaihtoehto muutospoolille oli eropaketti, jonka sai itse irtisanoutuva. Erillisen korvauksen suuruus oli työsuhteen kestosta riippuen joko viiden tai kahdeksan kuukauden palkkaa vastaava summa. Muutospooli päättyi ) VR:llä on käytössä ns. laajennettu muutosturva, jolla varmistetaan henkilöstön yhdenvertainen kohtelu eri yksiköissä ja ammattiryhmissä. Muutosturva pitää sisällään laajennetun sopeutusturvan, uudelleen työllistymiseen tähtäävän koulutuksen ja kattavan työterveyshuollon tuen. Mitä kaikkea muuta laajennettu muutosturva tarkoittaa tässä tilanteessa? Raideammattilaisten yhteisjärjestön pj. Vesa Mauriala Muutosturva saatiin aikaan vuoden 2009 toimintapäivän seurauksena. Silloin syntyi muutosohjelma ja siihen liittyvä muutospooli. Ilman toimintapäivää niitä ei olisi tullut. VR:n muutosturva on muihin yrityksiin nähden hyvä, mutta esimerkiksi pooli pitäisi perustaa uudelleen. Työntekijöiden kannalta on tärkeää, että jokaisen tilanne katsotaan henkilökohtaisesti. VR-konsernin pääluottamusmies Arto Kukkonen Muutosturva on ollut voimassa aikaisemmissakin yt-neuvotteluissa mm. lähiliikenteessä ja kunnossapidossa. Nyt tulemme edellyttämään, että muutosturvaa laajennetaan, koska irtisanomisuhan alla on VR:llä historiallisen paljon henkilöstöä. Varikkojen ja konepajojen pääluottamusmies Sakari Ojala Laajemman muutosturvan myötä työntekijöille tulisi enemmän valinnanmahdollisuuksia. Turva antaa aikaa miettiä tilannetta ja rakentaa elämää pidemmällä jänteellä. 2) Onko mitään tietoa ratkaisun alueellisista vaikutuksista tai alueilta löytyvistä korvaavista työpaikoista? Tilanne on synkkä, koska työllisyystilanne on heikko. Toisaalta onneksi VR:n palveluksessa on sellaista ammattihenkilökuntaa, jonka osaamiselle on myös tarvetta. Tilanne ei ole helppo. Korvaavia työpaikkoja VR:n sisällä alueellisesti on vähän, joten kyseeseen tulevat mahdolliset uudelleensijoittamiset. Näin tehtiin esimerkiksi Turun varikon äskettäin tapahtuneessa alasajossa. Tällä hetkellä kaikki on valitettavasti auki. 3) Yt-neuvottelusta tulee otaksuttavasti pitkä? motiivi Raideammattilaisten neuvotteluryhmään tulee laaja kentän edustus ja myös työsuojelun näkökulma. Perinteiseen tapaan yt-neuvottelujen aikana pitää antaa työrauha neuvottelijoille. Sen jälkeen kun tulos on selvillä, tehdään johtopäätökset. JHL:llä on kuuden viikon neuvotteluaika. Todennäköisesti tässä tullaan noudattamaan pidempää kolmen kuukauden neuvotteluaikaa, koska eri järjestöissä neuvotteluajat vaihtelevat. Ensin käydään neuvottelut ja katsotaan, mitä elementtejä työnantaja on valmis käyttämään. Sitten nähdään. 19

20 Bluesia ja toiveikkaimpia säveliä Pieksämäen asemalla Juice Leskinen oli taitava sananikkari ja hänen kynästään lähtöisin on muun muassa kappale Bluesia Pieksämäen asemalla. Mikä mahtaa tilanne olla reilut 30 vuotta kappaleen synnyn jälkeen, kaikuvatko asemalla melankoliset bluesin tunnelmat? Aiheuttavatko VR:n yt-neuvottelut ylimääräistä sykkeen nousua vai hiljentävätkö ne perinteisen rautatiekaupungin tahtia? TEKSTI JA KUVAT SAIJA HEINONEN 20 motiivi

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

17.12.2010. JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS JHL ry 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdantokurssi, 5 pv

17.12.2010. JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS JHL ry 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdantokurssi, 5 pv 1 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2011 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2011 JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

28.11.2012 Yleiskirjeen 16/2012 liite 4

28.11.2012 Yleiskirjeen 16/2012 liite 4 Kunta-alan Unioni/ JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2013 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2013 LUOTTAMUSMIESKOULUTUS 14.01. 18.01. Raasepori Edunvalvonnan

Lisätiedot

Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12

Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12 Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12 Etelä-Suomi Kiljavan opiston henkilökunta JHL ry 440 18.9. klo 7.00-19.00 Kattaa JHL:n sopimusalat, ei koske virkamiehiä

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi a a s 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Syyskuun aikataulu 31.8. 8.9. 9. 10.9 28.9. 30.9. Kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanon päälinjat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Sivu 1 (10) Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Virkojen lukumäärä 31.12 vuosina 2003-... 2 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärät virastoryhmittäin vuosina 2003-...

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ay-koulutustilaisuudet vuonna 2010

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ay-koulutustilaisuudet vuonna 2010 9.12.2009 1 (13) Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ay-koulutustilaisuudet vuonna 2010 Kuntasektorin sopimuskoulutus vuonna 2010 JHL ry Luottamusmieskoulutus 2010 JHL 11. 13.1.2010 Raasepori

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2012

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2012 1 (13) JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2012 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2012 JÄRJESTÄJÄ ALKAA LOPPUU PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS /JHL ry 16.01.

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

KTV RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006 Kunta-alan ammattiliitto KTV ry (JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto)

KTV RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006 Kunta-alan ammattiliitto KTV ry (JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) KTV RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006 Kunta-alan ammattiliitto KTV ry (JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) Luottamusmieskoulutus JHL " 16.-20.1. KarjaaL Luottamusmiestiedon peruskurssi, 5

Lisätiedot

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015 Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014 Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Lautakuntien talousarvioehdotuksessa vuodelle 2015 toimintakate kasvaa -103,7

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 26.11.2009 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 2 kpl - Luottamusmieskurssi

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Terminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on

Lisätiedot

Irtisanomissuoja ei sovi seurakuntarakenneuudistukseen?

Irtisanomissuoja ei sovi seurakuntarakenneuudistukseen? UUTISKIRJE 2/2014 26.2.2014 Irtisanomissuoja ei sovi seurakuntarakenneuudistukseen? Seurakuntarakenteen uudistuksessa on meneillään lausuntokierros. Lausuntopyyntö on tullut neuvottelujärjestö JUKOlle,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

KT 30.11.2015 Yleiskirjeen 15/2015 liite 2

KT 30.11.2015 Yleiskirjeen 15/2015 liite 2 Luottamusmieskoulutus Johdantokurssit 18.1. - 22.1. JHL-opisto, Helsinki Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdanto, 5 pv 30.5. - 3.6. JHL-opisto, Helsinki Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdanto, 5 pv

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13)

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) EK - SAK -KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2010 Luottamusmiesten peruskurssi (5 päivää ja 3 päivää) 1. 25.01. 29.01. Yleinen 2. 01.02. 05.02. Kemianliitto

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

JYTY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2011

JYTY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2011 1 (8) JYTY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2011 Luottamusmieskoulutus Jyty ry 19. 20.1. Kuopio Luottamusmiesten perusopinnot I Jyty ry 26. 27.1. Jyväskylä LM teemakurssi, KVTES maatalousala Jyty ry

Lisätiedot