#Stop! hallituksen menolle SIVU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "#Stop! hallituksen menolle SIVU"

Transkriptio

1 10/ arvokysymystä työyhteisöön SIVUT LUKIJARAATI: Viiden vuoden suoja jakaa SIVU 9 PIEKSAMÄEN KONEPAJA: Mikä on tulevaisuutemme? SIVU 20 KAUHUT TODISTANUT RANTA: Jokaisella ihmisellä on arvo SIVU 26 #Stop! hallituksen menolle SIVU 15

2

3 MINUN MOTIIVINI Solidaarisuuden lähettiläs MARINA WIIK Olen aina rakastanut sanaa solidaarisuus. Minulla on tarve nähdä maapallo kokonaisuutena ja suhteuttaa asioita omassa lähiyhteisössäni siihen, mitä muualla tapahtuu. Jos eteeni tulee tapoja, joiden kautta voin kantaa globaalia vastuuta, minusta on luonnollista tehdä oma osuuteni. Tarve nähdä pintaa syvemmälle vei minut ensimmäiseen ammattiini, dokumenttielokuvien tekijäksi. Vetäessäni elokuvapajoja nuorille toivoin, että se olisi selkeämmin kuntouttavaa toimintaa. Päätin kouluttautua uudelleen ja pari vuotta sitten valmistuin lähihoitajaksi. Työskentelen mielenterveyskuntoutuksen ohjaajana ja toimin solidaarisuusvastaavana Helsingin mielenterveystyöntekijöiden JHL 580-yhdistyksessä. Vastaan yhdistyksessä JHL:n ja solidaarisuuskeskus SAS- Kin avustushankkeesta, jossa tuetaan Renafanm -naisverkoston kautta haitilaisten naisten ja nuorten koulutusta ja mahdollisuuksia työllistyä. Tavoitteena on auttaa yhteiskuntaa pääsemään tilaan, jossa ay-toiminta on mahdollista. Parin viikon päästä pääsen tutustumaan keräämiemme avustusrahojen käyttöön omin silmin SASKin järjestämällä matkalla pääkaupunki Port-au-Princeen. Tulen keräämään tiedotusmateriaalia, valokuvaamaan ja tekemään lyhyitä videopätkiä, mutta vien myös suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen terveiset. Pidän tärkeänä, ettei paikallisia lähestytä suuren hyväntekijän roolissa. Yhteiskunnan jälleenrakennuksen kannalta on tärkeintä tukea niitä vahvuuksia ja taitoja, joita maassa jo on. Liian nopeat muutokset heilauttavat luonnollista eheytymistä. En ole suunnitellut matkaani kovinkaan tarkasti etukäteen, sillä olen ymmärtänyt, ettei Haitissa koskaan tiedä, miten asiat menevät. Perillä odotan kohtaavani paljon värejä, hökkelikyliä ja auringon polttaman hiekan tuoksua. Pienet epämukavuudet eivät minua haittaa. Olen tottunut niihin monilla Afrikan matkoillani. Lisäksi pidän siitä, että reissuilla on jotain tähdellistä tekemistä. En koe, että kansainvälinen solidaarisuus on kotimaan autettavilta pois. Pitkällä tähtäimellä on Suomelle hyödyksi, jos pystymme tukemaan jonkun toisen maan demokratiakehitystä. PÄÄOSASSA Hanna Toiviainen-Conteh, 45 Kotipaikka: Helsinki Koulutus: dokumenttiohjaaja, lähihoitaja Työ: mielenterveyskuntoutuksen ohjaajana Harrastukset: opiskelu, taide eri muodoissa JHL:n jäsen vuodesta 2013 motiivi 3

4 SISÄLTÖ 6 Kuolevien avustaja Kouvolalainen Piret Parviainen on erikoistunut ALSia sairastavien avustamiseen. Työ on vaativaa ja henkisesti raskasta, mutta hän ei vaihtaisi päivääkään pois. 15 Palkansaajien mitta täyttyi Noin palkansaajaa pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta kerääntyi suurmielenosoitukseen Helsingin Rautatientorille 18. syyskuuta. Yksi heistä oli JHL:läinen hoitaja ja pääluottamusmies Hans Rosenberg. Leikkaukset iskevät kipeästi koko Kårkullan porukkaan, hän kritisoi hallitusta. 20 Bluesia Pieksämäen asemalla VR Yhtymä käynnistelee historiansa suurimpia yt-neuvottelua, joiden seurauksena moni työntekijä saa lähtöpassit. Myös VR:n Pieksämäen konepajan ja sen 160 työntekijän kohtalo on vaakalaudalla. Löytyykö asentaja Pekka Nykäsellä luottamusta tulevaan vai soiko mielessä blues? 26 Uhkana monta kriisiä Mikäli eurooppalaiset eivät muuta suhtautumistaan turvapaikanhakijoihin, meitä uhkaa humanitaarisen katastrofin lisäksi moraalinen kriisi. Näin sanoo professori Helena Ranta. 30 Kun kuorma kasvaa Jos työtä ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi, tekijä kuormittuu. Hoito- ja hoivatyössä eettinen kuormitus voi kasvaa sietämättömiin mittoihin, mikäli työntekijä joutuu toimimaan vastoin omia arvojaan. Motiivin jutussa arjen ja arvojen ristiriitaa pohtii kehitysvamma-alalla työskentelevä vastaava ohjaaja Tuire Ruuska. 43 Paini vaatii pippuria Paini vaatii hyvää kuntoa ja pippurista luonnetta. Tätä mieltä on Niina Koskela, joka sai ensikosketuksen lajiin jo 80-luvun puolivälissä. Nykyään Koskelan tapaa useammin uima-altaasta ja kuntosalilta kuin painimolskilta, mutta edelleen hän seuraa lajia aktiivisesti. JHL:läinen Piret Parviainen on työskennellyt kolme vuotta henkilökohtaisena avustajana. ALS-potilaiden avustajana hän sanoo löytäneensä kutsumuksensa. #STOP! JHL mukana Rautatientorilla. Perustettu vuonna 2005 Levikki (LT 2011) ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija: JHL - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite: PL 101, Helsinki Puhelin: Toimitus: Päätoimittaja: Reima Tylli puh Toimituspäällikkö: Maarit Uusikumpu puh Toimittajat: Kaisa Läärä (opintovapaalla) Matleena Kantola puh Aktiivi, Venttiili toimitussihteeri Saija Heinonen puh Ulla Puustinen puh Marina Wiik puh Motiv redaktör Taitto ja lehden trafiikki: Kati Ahonen puh Sähköposti: toimitus: toimittaja: Motiivin verkkolehti: motiivilehti.fi Lehden ilmestyminen: 13 numeroa vuodessa, ei heinäkuussa. Aineistot: Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää myös osana julkaisijan sähköisiä tai muita jakelukanavia. Kaupalliset ilmoitukset: Helsingin Mediamyynti Oy puh JHL:n yhdistysilmoitukset: Jätä ilmoitus: motiivilehti.fi/ilmoitustaulu Puh osoite: Motiivi-lehti, PL 101, Helsinki Osoitteenmuutokset: JHL saa jäsenten muuttuneet osoite- ja nimitiedot Itellan osoitepalvelun kautta. Mikäli jäsen on tehnyt osoitteen luovutuskiellon väestötietojärjestelmään, tulee uusi osoite ilmoittaa: tai puh Tilaukset: 30 euroa/vuosikerta Ulkoasu: Reima Tylli ja Kati Ahonen Kannen kuva: Jarkko Räsänen Paino: Forssa Print 2015 JHL:N ALUETOIMISTOT Etelä-Suomen aluetoimisto Riihimäki, puh Itä-Suomen aluetoimisto Joensuun toimisto, puh Kuopion toimisto, puh Kaakkois-Suomen aluetoimisto Mikkelin toimisto, puh Lappeenrannan toimisto, puh Keski-Suomen aluetoimisto Jyväskylä, puh Lapin aluetoimisto Rovaniemi, puh Oulun seudun aluetoimisto Oulu, puh Kajaanin toimisto, puh Pirkanmaan aluetoimisto Tampere, puh Pohjanmaan aluetoimisto Vaasa, puh Pääkaupunkiseudun aluetoimisto Helsinki, puh Satakunnan aluetoimisto Pori, puh Varsinais-Suomen aluetoimisto Turku, puh motiivi

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Vaunuasentaja Pekka Nykänen viihtyy työssään, eikä haluaisi muuttaa mihinkään kotiseudultaan Pieksämäeltä. Luottamus Löydä oma ammattisi lähihoitaja 3 henkilökohtainen avustaja 6 vaunuasentaja 20 konduktööri 22 vastaava ohjaaja 30 Tällä naisella on ruista ranteessa. Hän on JHL:n pääluottamusmies Niina Koskela. MOTIV PÅ SVENSKA Svenskspråkiga artikler publiceras i slutet av tidningen. Mera svensksptåkigt innehåll finns på motiivi Suomen työmarkkinat perustuivat vuosikymmeniä keskinäiseen luottamukseen. Asiaa edesauttoi suhteellisen köyhän ja suljetun maan läpinäkyvyys. Markkoja ei maasta ilman lupia viety, ja pörssisijoittajia oli koko Suomessa kourallinen. Työmarkkinat olivat kaikkiaan perin kansalliset maataloustuloratkaisuineen. Pikavoittoja ei talouselämässä juuri ollut. Kunnissa palveltiin asukkaita, eikä pysyväiskehitetty tai saneerattu. Johtaminen oli isäntävaltaista hyvässä ja pahassa. Patruunoiden kanssa oli kova neuvotella, mutta sitten sopimukset yleensä pitivät. Pomolla oli kasvot, vaikkei niistä olisi niin pidettykään. Globalisaation myötä runsaan kymmenen vuoden aikana työelämän kansalliset ja suljetut piirteet ovat karisseet. Rajan yli kulkevat niin ihmiset kuin tavarat. Mutta niin myös pääoma, johto ja vastuu. Yhä harvempi työntekijä tietää, missä tai kuka päätökset hänen työstään tekee. Oman työn tulokset voivat myös kadota veroparatiiseihin tai keinotteluun. Omistaja saattaa olla kasvoton organisaatio, josta ei saa ketään vastaamaan oikein mihinkään. Vähiin huvennut välijohto on monesti yhtä tietämätöntä kuin työntekijätkin. Työntekijöiden suhde työpaikkaansa on muuttunut. Aikaisemmin periaatteena oli, että talosta lähdetään vasta eläkkeelle. Nyt tarjolla on usein vain pätkätyötä, määräaikaisuutta tai muuta väliaikaista. Pysyvyys kun ei kasvata voittoja tai lisää tuottavuutta. Ketterän organisaation kääntöpuoli on sen epävarmuus ja vakiintumattomuus. Väliaikaisuus tunkee kaikkialta. Tällaisessa ilmapiirissä on hyvin vaikea saavuttaa työmarkkinoilla luottamuksen ilmapiiriä, mistä osaltaan kertoi Rautatientorilla pidetty suuri mielenilmaus. Työmarkkinamekanismi on rakentumassa uudelleen, mutta tätä eivät helpota hallituksen tai työnantajien äkkiväärät ja yksipuoliset esitykset. Suomalaisen yhteiskunnan menestys on perustunut taitoon sopia ja neuvotella. Nyt sitä taas kaikilta tarvitaan. REIMA TYLLI 5

6 TYÖSSÄ Kouvolalainen Piret Parvianen on erikoistunut ALSpotilaiden avustamiseen. Hän laittaa ravintoliuoksen valumaan Liisa Surakan mahalaukkuun. Piret Parviaisesta tuli kuolevien avustaja Henkilökohtaisen avustajan työ on erityisen vaativaa ja vastuullista, kun avustettavana on kuolemansairas potilas. Silti kouvolalainen Piret Parviainen on kiitollinen jokaisesta työpäivästä. ULLA PUUSTINEN KUVAT MARJA SEPPÄLÄ Jaakko ja Liisa Surakan omakotitalo Kouvolan keskustan liepeillä on kolmen henkilökohtaisen avustajan työpaikka. Iltavuoroon tullut Piret Parviainen moikkaa iloisesti pyörätuolissa istuvaa Jaakkoa, silmää nopeasti lääkelistan ja menee sitten avustettavansa, 80-vuotiaan ALSia sairastavan Liisan huoneeseen. Mikä olo tänään? Onko kipuja? hän herättelee uinuvaa potilasta ja koskettaa hellästi olkapäästä. Vielä runsas vuosi sitten Liisa Surakka kykeni ottamaan autetusti muutaman askeleen, täyttämään kaksin käsin ristisanaa ja puhumaankin jokusen sanan, mutta nyt pitkälle edennyt motoneuronisairaus on vienyt viimeisenkin puhe- ja liikuntakyvyn, jopa nielemisrefleksin. Siksi ravintoliuos ja lääkkeet annostellaan PEG-letkun kautta suoraan mahalaukkuun, sanoo Parviainen, ottaa uuden liuospussin, annostelee kipu- ja hengenahdistuslääkkeen ja kiinnittää letkun välikappaleen tottunein sormin potilaan navan seudulla olevaan korkkiin. Läsnäolo tärkeintä Kun pussi on tyhjentynyt, sujauttaa Parviainen kankaisen liinan Surakan vyötärön alitse ja ohjaa sähköistä henkilönosturia, joka heijaa tämän kevyesti pyörätuoliin. Kaikki siirrot, pesut ja hoitotoimet on suunniteltava huolella, jotta Liisan muutenkin vaivalloinen hengitys ei suotta vaikeutuisi. Toisinaan käytetään AMBUa, hengityksen apulaitetta. Avustaja painelee hengityspaljetta sisään- ja uloshengityksen tahtiin ja vuoroin asettaa ja irrottaa maskin potilaan kasvoilta, hän kertoo. Oikein kivuliaina päivinä Piret Parviainen vain istuu 6 motiivi

7 TYÖSSÄ potilassängyn laidalla ja sivelee Liisan kättä ja hartioita. Läsnäololla ja paijaamisella on uskomattoman suuri vaikutus. Liisan kasvot siliävät, hengitys tasaantuu ja kivut lievittyvät. Siinä sitten ollaan ja hengitellään samaan tahtiin! Raskaimman taakan kantaa kuitenkin aviomies Jaakko, joka on yksin vaimon tukena ja apuna iltakahdeksasta aamuun. Nyt saattohoitovaiheessa unet voivat jäädä tuntiin tai kahteen yössä. Päivisin väsyttää, mutta en malta levätä, vaan rullaan avustajien kantapäillä. En kytätäkseni vaan oppiakseni, kuinka he käyttävät apuvälineitä, puhdistavat Liisan nielua ja tekevät muita hoitotoimia. Paljon olen oppinutkin. Pariskunnan yhteinen tahto on, että Liisa hoidetaan loppuun asti kotona. Syyskuun aikana tämän kunto on dramaattisesti heikentynyt, ja Jaakko Surakka epäilee, että pian ovella on vieraista vaikein, kuolema. Als on ankara sairaus mutta samalla armollinen. On ollut melkein seitsemän vuotta aikaa puhua ja selvittää asiat, eikä mitään ole jäänyt sanomatta. Pulaa ALS-avustajista Liisa Surakka on Piret Parviaiselle jo toinen ALSia sairastava avustettava. Piret Parviainen, 43 v Syntymäpaikka: Haapsalu, Viro Kansalaisuus: Suomi Kotipaikka: Kuusankoski, Kouvola Ammatti: vaikeavammaisen henkilökohtainen avustaja, koulutettu hieroja Koulutus: henkilökohtaisen avustajan kurssi, sairaanhoitajaopintoja Virossa 90-luvulla Perhe: aviomies Risto Parviainen, ei enää kotona asuvia lapsia Harrastukset: ruoanlaitto, lukeminen, vapaaehtoistyö helluntaiseurakunnassa Liiton jäsen vuodesta motiivi 7

8 TYÖSSÄ Autan Jaakkoa pinoamalla polttopuut, ja usein me avustajat teemme myös ruokaa. Suurimmaksi osaksi aika kuluu kuitenkin Liisan hoitoon ja avustamiseen, kertoo Piret Parviainen. Hän on työskennellyt henkilökohtaisena avustajana kolme vuotta. Ensimmäinen menehtyi noin puolitoista vuotta sitten. Olin vierellä loppuun asti ja tein viime vaiheessa jopa kuudentoista tunnin työpäiviä. Oli hetkiä, jolloin mietin, jaksanko enää. Joskus jaksoin vain sen voimalla, että autossa oli suklaapatukka odottamassa. Parviaiselle kokemus oli merkittävä: hän löysi kutsumuksensa nimenomaan ALSia sairastavien avustajana. Siinä työssä hän pystyy hyödyntämään synnyinmaassa Virossa lähes valmiiksi suorittamiaan sairaanhoitajan opintoja. ALS-potilaan avustaminen on hoidollista, erilaista kuin vaikka liikuntavammaisen vapaa-ajan toimissa tai kotiaskareissa avustaminen. Koska avustaminen vaatii kokemusta ja erityisosaamista, on heistä pula. Tunnen, että minua tarvitaan. Liisa ja Jaakko Surakalla on käynyt tuuri. Kouvolan kaupunki on myöntänyt heille maksimimäärän, 112 tuntia viikossa, henkilökohtaista apua, ja kolmeen avustajan toimeen on löytynyt työlleen omistautuneita vanhan kansan ihmisiä. Toinen jatkaa siitä, mihin ensimmäinen jäi. Tekevät saumatonta tiimityötä ja ovat vastuullisia, huolellisia ja työteliäitä. Kaikki kolme ovat henkilökohtaisia suosikkejani, tuumaa järjestelyyn tyytyväinen Jaakko Surakka. Pariskunnan arki, kotityöt ja Liisan hoito pyörivät Piret Parviaisen ja kahden muun avustajan, Krista Lepän ja Kaija Arvelinin, tuella. Lisäksi saattohoidon ja geriatrian erikoislääkäri Sari Tukia ja kotihoidon hoitotiimi käyvät kerran kuussa ja päivittävät kipu- ja muun lääkityksen ja antavat tarvittaessa hoito-ohjeita avustajille. Kouvolan seudulle on keskittynyt monipuolista ALSosaamista. Se on suuri apu meille avustajille, kiittelee Piret Parviainen. Henkisesti rankkaa Työ kuolemansairaiden avustajana on Piret Parviaisen mielestä tuntuvasti raskaampaa henkisesti kuin fyysisesti. ALSiin ei ole parannuskeinoa. On raskasta nähdä omaisten kuorma, suru ja luopumisen tuska jo ennakkoon ja tuntea samalla itse avuttomuutta, koska voi parhaassakin tapauksessa lievittää vain potilaan kipuja ja hengenahdistusta, hän miettii. Avustettavan menehtyminen, tapahtuipa se sitten odottamatta tai pitkällisen sairauden jälkeen, koskettaa myös avustajaa. Kouvolan seudun avustajilla on tällöin mahdollisuus kriisiapuun, mutta mitään yhtenäistä käytäntöä sen suhteen ei kunnissa ole. Aiemmin Kouvolan seudun avustajilla oli kuukauden palkallinen irtisanomisaika avustettavan kuoltua, nykyään enää alan työehtosopimuksen takaama minimi eli kaksi viikkoa. Se kuukausi olisi tarpeen paitsi oman toipumisen kannalta myös siksi, että voisi tukea menehtyneen omaishoitajaa ja muita läheisiä, auttaa hautajaisjärjestelyissä ja kuolinpesän pyynnöstä kodin tyhjennyksessä, perustelee Parviainen. Työpäivä loppuu kiitokseen Erityisosaamista vaativan ALS-potilaan saattohoitoa ei huomioida myöskään avustajien palkkauksessa, sillä Hetan ja JHL:n neuvotteleman työehtosopimuksen palkankorotukset perustuvat työkokemuksen kestoon, eivät avustettavan hoitoisuuteen tai avustustyön vaativuuteen. Avustajan palkka on pieni siihen nähden, mitä kaikkea työ pitää sisällään se on ihan totta. Mutta yhtä totta on sekin, että me avustajat olemme ihan vapaaehtoisesti suostuneet tekemään työtämme tällä palkalla, miettii Piret Parviainen. Palkkausta mieluummin hän puhuukin siitä, kuinka etuoikeutettu kokee olevansa voidessaan toteuttaa kutsumustaan ALS-potilaiden avustajana. Lopetan jokaisen työpäivän kiittämällä Liisaa ja Jaakkoa kuluneesta päivästä. n Mikä on ALS? ALS, eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on etenevä motoneuronisairaus. Se rappeuttaa lihasten toimintaa ohjaavia liikehermosoluja. Vähitellen lihakset menettävät hermoyhteytensä ja sen seurauksena heikkenevät ja surkastuvat. ALSin aiheuttaja on tuntematon. Sairaus etenee yksilöllisesti, mutta johtaa vääjäämättä etenevään hengitysvajeeseen ja kuolemaan. Keskimääräinen elinikä diagnoosin varmistuttua on 3-5 vuotta. Lisätietoa 8 motiivi

9 MOTIIVIRAATI Joutaako viiden vuoden irtisanomissuoja mennä? Viiden vuoden irtisanomissuojan jatkaminen kuntien yhdistyessä jakoi Motiivi-raadin mielipiteet. 56 prosenttia oli sitä mieltä, ettei irtisanomissuojaa tarvita. 44 prosenttia vastaajista piti sitä tarpeellisena myös tulevaisuudessa. Paras-lainsäädäntö on taannut kuntien työntekijöille viiden vuoden irtisanomissuojan kuntien yhdistyessä. Uuteen kuntarakennelakiin irtisanomissuojaa ei ole tulossa. Joutaako viiden vuoden suoja mennä? KYLLÄ Päällekkäiset työt eivät koske tekeviä käsiä, eli JHL:n jäseniä. Suojaa ei tarvita. Viisi vuotta tuntuu aika pitkältä ajalta, jos haetaan säästöjä. Irtisanomissuojaa tärkeämpi on muutosturva: miten yhdistyvät kunnat tukevat irtisanottavien koulutusta uusiin tehtäviin tai toiselle ammattiuralle. Viisi vuotta on liian pitkä aika. Kaksi vuotta olisi kaikkien kannalta toimivampi. Kun kerran säästää pitää, niin tämä on yksi keino. Irtisanomissuojan voisi rajoittaa koskemaan osaa työntekijöistä. Nyt on tarvinnut luoda uusia virkoja varsinkin johtajatasolle. Tavallisia "duunareita" kyllä tarvitaan edelleen yhtä paljon. Älytöntä tuplamiehittää työtehtävät! Ei kai kuntatyöntekijät tarvitse erityiskohtelua, ei yksityisetkään firmat yhdistyessä tai yrityskaupoissa aina työllistä vanhoja työntekijöitä. Sanon kyllä, vaikka olen kunnan työntekijä. Joutaa mennä, koska ei sitä muillakaan duunareilla ole. Henkisesti viisi vuotta "löysässä hirressä" auttaa vain juuri eläkeiän kynnyksellä olevia. EI Tarvitaan suojaa mutta suoja-aikana kuntien tulee tehdä tarvittavat toimet sekä koulutussuunnitelmat niille, joiden työt katoavat. Sovituista ja luvatuista asioista tulee pitää kiinni. Jo lapsille opetetaan ensimmäisten elinvuosien aikana, että älä valehtele äläkä lupaa mitään, jos et aio pitää lupausta. Miten perustelemme lapsillemme, miksi ei saa valehdella, kun Suomen päättäjätkin sortuvat siihen? Jatkossakin kuntafuusiota tulee tapahtumaan. Työntekijät tarvitsevat tämän irtisanomissuojan, koska eiväthän he ole vaatineet liitoksia. Liitokset ilman irtisanomissuojaa ajavat monet perheet vaikeuksiin, jos kummatkin vanhemmat työskentelevät kunnan palveluksessa. Kaikilla pitää olla mahdollisuus näyttää kykynsä ja taitonsa uudessa organisaatiossa. Saavutettu etu kuuluu säilyttää. Ari Hölsä, Sulkava edustajiston jäsen, lossinkuljettaja/suomen Lauttaliikenne Oy:n plm Irtisanomissuojaa tarvitaan jatkossakin. Harmittaa vain se, että tähän mennessä suoja-aikaa ei ole kunnissa osattu hyödyntää. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla, eläköitymisillä, työsuunnittelulla ja tehtäväjärjestelyillä olisi voitu tehdä hallitusti rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, mutta kortti on jätetty käyttämättä. Irtisanomissuoja ei tarkoita tuplamiehitystä, vaan tehtäviä uudelleen järjestelmällä voidaan taata niin palvelut kuin työpaikat. Anne Granroth, Pori edustajiston jäsen, plm Ei missään nimessä. Henkilöstön ikäjakauma on kunnissa tosi suuri, ja enemmistö alkaa olla jo yli viisikymppisiä. On turvattava, että se väki, joka meillä jo on, pysyy ja myös jää kuntien palvelukseen. Me tarvitsemme kaikki ihmiset ja lisääkin. Ongelmana etenkin hoitotehtävissä ja muissakin peruspalveluissa on, ettei kuntiin saada riittävästi osaavaa henkilöstöä. MOTIIVITSI TAUSTA TÄMÄ ON JÄRJEN KÖYHYYTTÄ Kuntatyön kilpailukyky on kyseenalaistettu suhteessa yksityisellä sektorilla tehtyyn työhön. Syynä on katsottu olevan kunta-alan hölmöt ammattikuntarajat tai henkilöstöjärjestöjen jäykkä edunvalvonta. Kuntatyönantajan korvissa nämä väitteet kuulostavat tosilta. KT Kuntatyönajien neuvottelupäällikkö Sari Ojanen kolumnissa, joka on otsikoitu Järjenvastaista jäykkyyttä, motiivi 9

10 TYÖELÄMÄ Koonnut: Ulla Puustinen, Kassa ennakoi työttömyyden kasvavan MITÄ? JHL:läisten ja JHL:n työttömyyskassaan kuuluvien työttömyysaste nousi viime heinäkuussa ennätyskorkealle, liki 12 prosenttiin. Näin ylhäällä se ei ole ollut kuukausitasolla sitten vuoden Työttömien määrän ennakoidaan loppuvuoden aikana edelleen nousevan. Heinäkuussa 2015 liiton ja kassan jäsenten työttömyysaste oli tarkalleen 11,93. Vielä alkuvuodesta (tammikuu 2015) jäsenten työttömyysaste oli alle kymmenen prosenttia. Heinäkuussa JHL:n työttömyyskassa maksoi ansiopäivärahaa kaikkiaan jäsenelle. Heistä naisia oli ja miehiä Koko kuluneen vuoden aikana ansiopäivärahaa on maksettu jäsenelle. Jäsenmaksu pohdinnassa Yleisen työttömyyskehityksen ennakoidaan vuoden loppua kohden entisestään synkkenevän. Myös JHL:n työttömyyskassa varautuu työttömyysasteen nousuun tänä ja ensi vuonna. Kasvava työttömyys aiheuttaa aina paineita kassan jäsenmaksuun, mutta on eri asia milloin paineet johtavat jäsenmaksun korottamiseen, sanoo kassan johtaja Pasi Koskinen. Parhaillaan JHL:n kassassa valmistellaan jäsenmaksuesitystä. Sen jättämisestä Finanssivalvonnalle päätetään lokakuussa. Lisää käsittelijöitä Kassa on varautunut ansiopäivärahahakemusten lisääntymiseen myös palkkaamalla uutta henkilökuntaa. Tänä vuonna kassaan on palkattu jo kuusi uutta etuuskäsittelijää. Hakemusten käsittelyajat ovat pysyneet hyvällä tasolla. Keskimääräinen käsittelyaika hakemuksen saapumisesta etuuden maksuun oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 11,2 päivää eli yhden päivän vähemmän kuin kaikissa kassoissa keskimäärin, kertoo Koskinen. Vuorotteluvapaalla Vuorottelukorvausta on maksettu tammi-elokuun 2015 aikana runsaalle jäsenelle, kun koko viime vuonna vuorottelukorvausta sai hiukan runsas jäsentä. Moni nykyisistä vuorotteluvapaasopimuksista tehtiin ennen syyskuuta 2014, jolloin vapaan ehtoja kiristettiin niin vapaalle jäävän kuin sijaisen osalta. Siksi kuluvana vuonna jätettyjen uusien vuorotteluvapaahakemusten määrä on kääntynyt selvään laskuun, toteaa Koskinen. Naisten osuus vuorotteluvapaan käyttäjistä on yli kolminkertainen miehiin verrattuna. ULLA PUUSTINEN KUNTA-ALAN PALKKASUMMA 16,1 MILJARDIA MITÄ? Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot olivat viime vuonna noin 21 miljardia euroa. Palkkojen osuus siitä oli 16,1 miljardia. MITÄ MUUTA? Sivukulujen, eli työnantajan maksamien eläke- ja muiden sosiaalivakuutusmaksujen, määrä oli 4,9 miljardia euroa. Kunta-alan palkka- ja muut henkilöstötilastot ovat valmistuneet. Tiedot ovat viime vuoden lokakuulta. Tilaston mukaan kunta-alalla työskentelevien kuukausipalkkaisten kokonaiskeskiansio oli euroa. Nousua vuodesta 2013 oli keskimäärin 0,6 prosenttia. Tuntipalkkaiset kuntatyöntekijät ansaitsivat keskimäärin 14,73 euroa/ tunti. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oli kaikkiaan henkilöä, eli viidennes kaikista palkansaajista. Työsuhteessa olevien osuus oli 73 prosenttia ja virkasuhteisten runsas neljännes (27 %). Kokoaikaista henkilöstöä oli , osa-aikaisia , tuntipalkkaisia ja sivutoimisia tuhat. Naisten osuus kuntatyöntekijöistä oli 80 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta. Se on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kunnalliset palkat ja henkilöstö, syyskuu 2015 tilastoesite aspx?product= KIITOKSELLA PÄÄSEE PITKÄLLE MITÄ? Kiitoksen sanominen Kiitos! on yleistynyt työpaikoilla. ENTÄ SITTEN? Esimiehiltä, asiakkailta ja työkavereilta saatu kiitos lisää työtyytyväisyyttä ja motivaatiota. Se pieni mutta tärkeä sana kiitos on pikkuhiljaa yleistymässä suomalaisilla työpaikoilla. Näin ainakin, jos on tilastoihin uskomista. Vuonna 2003 kaikkiaan 65 prosenttia palkansaajista koki saaneensa kiitosta esimiehiltään. Kymmenen vuotta myöhemmin, eli 2013, määrä oli 71 prosenttia. Myös työkavereilta ja asiakkailta saatu kiitos on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana. Nykyään 72 prosenttia työntekijöistä saa heiltä kiitosta työstään. Tulos kertoo hitaasta työyhteisökulttuurin muutoksesta ja henkilöjohtamisen arvon noususta. Yhä useammin esimiehiltä odotetaan keskustelevaa otetta ja kykyä johtaa ihmisiä, mikä näkyy myös esimieskoulutuksen sisällöissä, sanoo Kevan (ent. Kuntien eläkevakuutus) työelämäasiantuntija Riku Perhoniemi. Kiitoksella on suora yhteys työntekijöiden jaksamiseen ja motivaatioon. Kiitoksen antamista tulisi hyödyntää nykyistä enemmän työhyvinvoinnin ja työn hyvän tuloksen ylläpitämiseksi, Perhoniemi arvioi. Riku Perhoniemen tutkimuksesta enemmän Työelämän tutkimus -lehdessä (2/2015) Miten käy vuorotteluvapaan? Vuorotteluvapaan ehtoihin kaavaillaan tuntuvia kiristyksiä jo ensi vuonna. Vapaalle jäävän työhistoriavaatimus saattaa nousta 16 vuodesta peräti 20:een. Myös vapaan kestoa (maksimi 360 kalenteripäivää) todennäköisesti lyhennetään. Esitykset jätetään eduskunnalle budjettilakien yhteydessä tänä syksynä. 10 motiivi

11 HALOO! Työtä etänä Joka kolmas tekee sitä. Kansallista Etätyöpäivää vietetään jo viidettä kertaa. Laita siis puumerkki kalenteriin torstain 8. lokakuuta kohdalle! Jo sitä ennen käynnistyy operaatio joukkoistus eli suomalaiset haastetaan kehittämään uusia työtapoja ja työkulttuuria. Keksi fiksumpia tapoja tehdä työtä ja jaa ideat muiden kanssa verkossa tai sosiaalisessa mediassa hashtagilla #fiksumpityö Lähes kolmannes palkansaajista tekee etätyötä joko säännöllisesti tai satunnaisesti. Yleisintä se on ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Kansallisen etätyöpäivän järjestävät Työterveyslaitos ja Microsoft. Lisäksi mukana on runsaasti yrityksiä, liittoja ja muita yhteisöjä. Arvio työkyvystä kääntyi laskuun Seurantaa vuodesta Lähes joka kymmenes työntekijä epäilee, ettei jaksa työssään enää kahden vuoden kuluttua. Erityisesti alle 40-vuotiaiden työkykyriski on kasvanut, todetaan Työeläkeyhtiö Varman ja asiantuntijayritys Odum Oy:n neljännessä työkykyselvityksessä. Työntekijöiden arviota omasta työkyvystä on seurattu vuosina 2009, 2011 ja Tuorein kysely on kuluvalta vuodelta. Vuodesta 2009 alkanut positiivinen trendi kääntyi tänä vuonna, ja korkeassa työkykyriskissä olevien osuus nousi noin puolella prosenttiyksiköllä. Eniten siihen vaikutti unihäiriöiden lisääntyminen niin alle 40-vuotiaiden kuin ikääntyneempien keskuudessa. Sen sijaan vähän liikkuvien ja runsaasti alkoholia käyttävien määrä laski selvityksen mukaan kaikissa ikäryhmissä. motiivi Kunnanjohtaja Tuula Luukkonen Kannattiko soten ulkoistaminen? MIKÄ? Keski-Karjalassa sijaitsevassa Rääkkylässä on noin asukasta. Työikäisistä 18,4 prosenttia oli heinäkuussa työttömänä. Kunnan sote-palvelut on ulkoistettu yksityiselle palveluntarjoajalle. MITEN? Rääkkylän sote-palvelut tuotti Helli-liikelaitos, johon kuuluivat Rääkkylän lisäksi Kitee, Kesälahti ja Tohmajärvi. Vuonna 2011 Rääkkylä siirsi sotepalvelunsa Attendo Kuntaturva Oy YTJ:lle. Kesän alussa Rääkkylä joutui kriisikuntaselvitykseen. Miksi Rääkkylä päätti ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa, kunnanjohtaja Tuula Luukkonen? Olimme aiemmin mukana liikelaitos Hellissä, mutta palvelut eivät toimineet eivätkä kuntalaiset päässeet lääkärille. Palveluja siirrettiin Kiteelle. Tuossa tilanteessa yksityisen palveluntuottajan valitseminen sotepalvelujen tuottajaksi oli ainoa vaihtoehto. Muita yhteistyökumppaneita tai yhteistoiminta-alueita ei ollut. Kuinka kalliiksi yksityiset palvelut ovat tulleet? Yksityinen on tuottanut palvelut edullisemmin kuin Helli. Kustannuskehitys on ollut huomattavasti hillitympää, kustannukset ovat nousseet enimmillään kolme prosenttia vuodessa. Hellissä vuosikustannukset olivat yli 10 miljoonaa vuonna 2010, sama kustannustaso oli Attendossa vasta vuonna Hellistä tuli sopimuksen vastaisesti lisälaskua yli euroa, ja kustannukset nousivat vuonna 2010 peräti 9,51 prosenttia. Rääkkylä on säästänyt Hellistä eroamalla kuntalaisten verorahoja noin 2 3 miljoona euroa vuosina Kuinka suuren osan budjetista sote-palvelut vievät? Kuten muuallakin, eli budjetista noin 60 prosenttia menee sotekuluihin. Pystyykö Rääkkylän kunta vaikuttamaan Attendon tarjoamaan palvelukokonaisuuteen, jos palvelutarve muuttuu? Sopimus on voimassa 2016 vuoden loppuun saakka sellaisena kuin se sovittiin Onko sote-palveluiden yksityistäminen syynä Rääkkylän talousahdinkoon? Talousvaikeudet ovat monen syyn summa. Rääkkylän talousahdinko olisi tullut huomattavasti aikaisemmin, jos Hellissä olisi jatkettu. 79 kuntaa hoitaa itse sote-palvelunsa Mitä Rääkkylä aikoo tehdä selvitäkseen talouskurjuudesta? Meillä on talouden tasapainottamissuunnitelma valmisteilla. Mistä sosiaali- ja terveyspalvelut hankitaan 2016 jälkeen, kun sopimus Attendon kanssa umpeutuu? Rääkkylä on mukana Pohjois- Karjalan kuntien yhteisessä SiunSote -hankkeessa. Pohjois-Karjalan kunnat, Rääkkylä mukaan lukien, päättävät lokakuun loppuun mennessä uuden sote-kuntayhtymän perustamisesta. Mitä opitte sote-palvelujen yksityistämisestä? Julkisen sektorin sote-toimijoiden tulee panostaa palvelujen tehokkaaseen ja taloudelliseen tuottamiseen. Tässä julkisen sektorin toimijoilla on paljon opittavaa yksityiseltä sektorilta. BIRGITTA SUORSA Manner-Suomessa 128 kuntaa on mukana perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymissä. Yhtymiä on 31, mutta osa niistä kattaa vain perusterveydenhuollon. 84 kuntaa on järjestänyt sote-palvelunsa vastuukunta-mallin mukaisesti. 79 kuntaa hoitaa itse perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut kokonaan tai osittain omana työnä. Näistä kunnista 43 prosenttia on ulkoistanut osan terveyspalveluista ja yli 30 prosenttia osan sosiaalipalveluista. Vuoden mittaan 24 kuntaa on ottanut sote-palveluita takaisin omaan tuotantoon. 10 kuntaa hankkii tai on päättänyt hankkia kaikki sote-palvelunsa yksityiseltä palveluntarjoajalta. Kuntaliiton mukaan hallituksen sote-ratkaisun venyminen näyttää lisänneen kiinnostusta sote-palvelujen ulkoistamiseen kunnissa, jotka pelkäävät menettävänsä lähipalvelunsa. Lähde: Kuntaliitto KUVA TUIJA MARIENBERG 11

12 TYÖPAIKOILTA Koonnut: Saija Heinonen, Laajat yt:t. Helsinki ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto joutuvat säästökuurille. Hallituksen päätös massiivista koulutuksen rahoitusleikkauksista merkitsee todennäköisesti sitä, että useampikin HELSINGIN YLIOPISTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Yliopistot yt-neuvotteluihin Sairauspoissaolot olivat kunta-alalla korkeimmillaan vuonna 2008, keskimäärin 19,4 kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2014 sairauspoissaolojen määrä oli keskimäärin 16,9 kalenteripäivää. SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Lähtökäsky 18:lle Yt:t päätökseen. Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä Sedussa maalikuussa aloitettujen yt-neuvottelujen seurauksena päättyy 18 vakinaista työsuhdetta. Kuuden henkilön palvelussuhde osa-aikaistuu, ja lisäksi työsuhde GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS yliopisto joutuu karsimaan henkilömenoistaan ja irtisanomaan työntekijöitään. Ensimmäisenä yt-neuvottelut ovat kertoneet aloittavansa Helsingin yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen päättyy 13:lta muusta syystä, esimerkiksi eläköitymisten myötä. JHL:läinen pääluottamusmies Jaakko Nuolikoski ennustaa, että säästöpaineet eivät lopu nyt päättyneisiin irtisanomisiin. Yt:t alkavat GTK:ssa Koskee kaikkia. Geologian tutkimuskeskus (GTK) käynnistää koko henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut. Vähentämistarpeen kerrotaan olevan enintään 90 henkilötyövuotta. GTK:ssa on noin 550 työntekijää. Valtion GTK:lle myöntämä määräraha on laskenut viime vuosina. Summa oli vuonna 2009 reilut 42 miljoona euroa, kun kuluvan vuoden määräraha on enää 36 miljoonaa. Ensi vuoden talousarvioehdotuksessa määräraha olisi alle 33 miljoonaa euroa. Kehitys on GTK:n tiedotteen mukaan johtanut kiinteiden kustannusten epätasapainoon. Laitoksen mukaan osa nykyisistä toimenkuvista muuttuu ja osa lakkautetaan. yliopisto. Helsingissä on ilmoitettu peräti 1200 työpaikan vähennyksestä vuoteen 2020 mennessä, Lappeenrannassa puhutaan noin 130 työntekijän supistamistarpeesta. Koulutuspuoli tuntuu olevan niin kovin hallituksen liipaisimella koko ajan, että en ihmettelisi vaikka ensi vuoden jälkeen olisi edessä uusia ytprosesseja, Nuolikoski toteaa. AKAA TAPETILLA SAARIKKA Koko henkilöstön yt:t Mitä? Isot yt-neuvottelut alkamassa Saarikassa Mikä? Perusturvaliikelaitos Saarikka tuottaa noin asukkaan terveysja sosiaalipalvelut Saarijärvellä, Karstulassa, Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat koko Saarikassa työskentelevää henkilöstöä eli yhteensä lähes 800 henkeä. Heistä noin satakunta on JHL:läisiä, kertoo pääluottamusmies Kirsi Hartikainen. Hän kuvailee henkilöstön tunnelmia hämmentyneiksi ja pettyneiksi. Kun nyt eteen tulleisiin yt-neuvotteluihin lisätään vielä hallituksen esittämät jättileikkaukset, on selvää, että apeaksi vetää. Saarikassa vähennystarpeeksi on väläytelty jopa 50 työpaikkaa. Lisäksi esillä on ollut yhden 44-paikkaisen hoivayksikön sulkeminen. Tärkeintä on huolehtia, että työntekijät pidetään ajan tasalla siitä, missä mennään. Ettei eri työyhteisöjen kesken tule eriarvoisuutta, ja turhilta spekulaatioilta ja kädenväännöltä vältytään, Hartikainen muistuttaa. Yt-kierros on tarkoitus saada päätökseen marraskuun alkupäivinä. Akaa säästökuurille Potkuja ja lomautuksia. Akaan kaupunki aloittaa koko henkilöstön yt-neuvottelut. Kaupunki hakee taloutensa tasapainottamista mahdollisesti myös irtisanomalla ja lomauttamalla. Valtuusto päätti kesäkuussa jo vajaan 60 henkilötyövuoden vähennyksestä vuosina Viime vuoden tilinpäätös näytti kaupungille alijäämää noin 5,25 miljoonaa euroa. Tänä vuonna arvioidaan jäätävän miinuksen puolelle noin 3 miljoonaa. Laaja valtakunnallinen tutkimus työsuojeluvalvonnasta kunta-alalla kertoo, että työsuojeluvalvonta on hyvin toteutettua ja vaikuttavaa. Tulosten perusteella valvonta on lisännyt työpaikkojen tietoisuutta työturvallisuusjohtamisesta ja vahvistanut työpaikkojen omaa työsuojeluolosuhteiden kehittämistyötä. Lähes kaikki valvonnan kohteet katsoivat, että toimintaohjeiden tai kehotusten antaminen oli aiheellista. 12 motiivi

13 KUVAT ANITA HÄRKÖNEN AJANKUVA LUONNONVARAKESKUS Lukesta pihalle 118 Irtisanomisia. Luonnonvarakeskus Luken yt-neuvottelut ovat päättyneet. Lukesta irtisanotaan 118 työntekijää. Keväällä potkujen määräksi arvioitiin vielä 146, mutta neuvottelujen kuluessa lopullinen määrä supistui jonkin verran muun muassa eläköitymisten ja töiden osaaikaistamisten avulla. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyivät Luonnonvarakeskukseksi, joka aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. IHME JUTTU Tilastokeskuksen palkkatilaston mukaan vuonna 2014 koko kuntasektorin kuukausipalkkaisilla työntekijöillä lisäja ylityöt, päivystyskorvaukset sekä muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät muodostavat kokonaisansioista 19 prosenttia. Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten kokonaisansioista lisien osuus puolestaan oli viime vuonna noin 25 prosenttia. Kokonaisansioiden muodostuminen vaihtelee ammattiryhmittäin: asiakas- ja palvelutyöntekijöillä lisien osuus on suurin, 37 prosenttia Mielenosoittajat menivät häkkeihin: Ihmistarhaus -mielenosoituksessa säätytalolla vastustettiin hallituksen leikkausesityksiä. motiivi 13

14 AJASSA & I TIDEN Emme ole sinkkiämpäreitä Suomi on kansainvälinen mallimaa monessa asiassa. Koulutuksessa, teknologiassa, tasa-arvossa, äitien asemassa ja monessa muussa Suomi rankataan maailman huipulle. Korkealle Suomi on listattu myös työntekijöiden ja ammattiyhdistysoikeuksien kunnioittamisessa sekä työmarkkinajärjestelmän toimivuudessa. Tähän asti Pohjola on ollut se maailmanosa, jota on pidetty esimerkkinä muille. Suomi siinä mukana, yhtenä parhaiden joukossa. Nyt tilanne on muuttumassa. Suomi on liukumassa pois pohjoismaisesta viitekehyksestä kohti valtioita, joissa työntekijöiden ja ay-liikkeen oikeuksia rajoitetaan. Hallituksen toimet osoittavat Kreikan tielle. Työväenliike on aina ollut kansainvälistä, ja työvoimaan liittyviä asioita on pitkään säädelty myös kansainvälisin sopimuksin. Kansainvälinen työjärjestö ILO (International Labour Organization) on perustettu jo vuonna Sen perusajatus on, että pysyvä ja kestävä rauha voi perustua vain sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle. Perusajatuksen ymmärtää, kun muistaa, että ILO perustettiin ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Suomi on ollut ILO:n jäsen vuodesta 1920, peräti 95 vuotta. Nyt jäsenyys ja sen tuomat velvoitteet ovat nousemassa arvoon arvaamattomaan. ILO:n peruskirjan niin sanotussa Philadelphian julistuksessa vuodelta 1944 todetaan työvoimasta yksi aivan keskeinen seikka, joka tuntuu nykymaailman melskeissä unohtuvan. Julistus toteaa, että työvoima ei ole hyödyke. Sitä ei voi eikä saa ostaa ja myydä kuin sinkkiämpäreitä. Jotta näin ei tapahtuisi, tarvitaan myös vahva kollektiivisen sopimisen mahdollisuus ja tehokas ay-oikeuksien suoja. Philadelphian julistuksessa todetaan myös oikeus työehtosopimusneuvotteluihin. Tämän perusperiaatteen kanssa Sipilän hallituksen kaavailemat pakkolait ovat selkeästi ristiriidassa. Työehtosopimusosapuolten vapaus ja oikeus sopia työehdoista on todettu myös monissa ILO:n yleissopimuksissa. Nämä yleissopimukset Suomi on ratifioinut. Suomalaista työlainsäädäntöä on tehty pitkälti näiden yleissopimusten periaatteiden pohjalta. Siksikin vaikuttaa perin kummalliselta, että tasavallan hallitus ottaa päätöksenteon itselleen työehtoihin liittyvässä asiassa. Muutama kuukausi sitten en olisi uskonut, että olemme tilanteessa, jossa ammattiliitot ja järjestäytyneet työntekijät saattavat joutua turvautumaan ILO:n apuun, jotta oikeuksia ei poljettaisi. ILO on työntekijän viimeinen turva. Toivottavasti sinne ei tarvitse Suomen asioita viedä arvioitavaksi, vaan pakkolakiehdotukset vedetään pois ja sopimusoikeuksia ja sopimusyhteiskuntaa kunnioitetaan. JARKKO ELORANTA PUHEENJOHTAJA JHL Vi är ingen billig bruksvara Finland är i många avseenden en internationell förebild. Vi hör till de främsta i världen när det gäller bland annat utbildning, teknologi, jämställdhet och mödrars situation. Finland har också rankats högt när det gäller respekten för arbetstagarna och de fackliga rättigheterna samt hur väl arbetsmarknadssystemet fungerar. Hittills har Norden setts som ett föredöme för resten av världen. Det här har även gällt Finland, som har hört till de främsta. Nu håller situationen på att förändras. Finland håller på att fjärma sig från den nordiska referensramen och bli en stat där arbetstagarnas och fackföreningsrörelsens rättigheter begränsas. Vi har slagit in på samma väg som Grekland, åtminstone om man ser till regeringens åtgärder. Arbetarrörelsen har alltid varit internationell, och frågor som rör arbetskraften har länge reglerats även genom internationella avtal. Internationella arbetsorganisationen ILO (International Labour Organization) grundades redan Grundtanken bakom organisationen var att en allmän och varaktig fred endast är möjlig om den grundas på social rättvisa. Denna tanke är lätt att förstå när man kommer ihåg att ILO grundades efter första världskrigets slut. Finland har varit medlem i ILO sedan Nu håller medlemskapet och de skyldigheter som det medför på att få oanad betydelse. I den så kallade Philadelphiadeklarationen från 1944, som ingår i ILO:s stadga, framhålls en helt central aspekt i fråga om arbetskraften, som man verkar ha glömt bort i dagens tumultartade värld. I deklarationen fastställs nämligen att arbetskraften inte är en nyttighet. Den kan inte och får inte köpas och säljas som en billig bruksvara. För att detta inte ska hända måste det finnas goda möjligheter till kollektiva överenskommelser och ett effektivt skydd av de fackliga rättigheterna. I Philadelphiadeklarationen fastställs också en verkningsfull rätt till förhandlingar om kollektivavtal. De tvångslagar som Sipiläs regering nu planerar står i uppenbar konflikt med denna grundläggande princip. Arbetsmarknadsparternas frihet och rätt att avtala om arbetsvillkoren har även fastställts i flera ILO-konventioner. Finland har ratificerat dessa konventioner. Den finländska arbetslagstiftningen är i hög grad utformad utifrån principerna i dessa konventioner. Bland annat därför är det mycket konstigt att republikens regering tar över beslutsfattandet i frågor som gäller arbetsvillkoren. För några månader sedan hade jag inte trott att vi i Finland skulle hamna i en situation där fackförbunden och de organiserade arbetstagarna kan bli tvungna att ta hjälp av ILO för att deras rättigheter inte ska köras över. ILO är arbetstagarens sista trygghet. Jag hoppas att frågor som rör Finland inte ska behöva läggas fram för ILO för bedömning, utan att förslagen till tvångslagar dras tillbaka och att avtalsrätten och avtalssamhället respekteras. JARKKO ELORANTA ORDFÖRANDE JHL 14 motiivi

15 TAUSTA Vihdin Tervalammen kuntoutuskeskuksen työntekijät tulivat porukalla torille ja korostivat ryhmähengen merkitystä. #STOP Sadekaan ei latistanut tunnelmaa, kun runsaat ihmistä kerääntyi Helsingin rautatientorille Stop-suurmielenosoitukseen. Heistä JHL:n jäseniä oli noin TOIMITTAJA MATLEENA KANTOLA KUVAT TIMO HARTIKAINEN, VESA LAITINEN, JARKKO RÄSÄNEN motiivi Y ksi osallistujista oli hoitaja Hans Rosenberg, joka toimii JHL:n pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna Kårkullan kuntayhtymässä. Leikkaukset koskevat koko porukkaamme. Jotain pitäisi tehdä, mutta ei pakolla. Toivottavasti saamme sovittua, se olisi parempi kuin lakko, Rosenberg pohtii. JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on tyytyväinen mielenosoituksen menestykseen. Tämä oli osoitus siitä, että ay-liike kykenee saamaan jäsenensä liikkeelle. Kyseessä ei ollut puheenjohtajien esiintyminen, vaan jäsenet näyttivät, mitä mieltä ovat hallituksen politiikasta. Mielisairaanhoitajat tyrmistyivät: Voiko tämä olla totta? Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua hallitus esitti muun muassa ylityö- ja sunnuntaikorvauksien sekä lomien leikkaamista. Toimenpiteet kohdistuisivat erityisesti pienipalkkaisiin, julkisella sektorilla työskenteleviin naisiin. Linjauksissa rajoitetaan työmarkkinoiden vapaata sopimusoikeutta. Näin radikaalien ja pakottavien toimien on nähty rikkovan jopa perustuslakia. 15

16 Staralaiset Mervi Kettunen ja Pia Airinen Helsingin Malmilta sekä Turusta liittojen yhteisellä tilausbussilla tullut opiskelija Omar El-Begawy tunnustivat JHL:n väriä oransseilla pilleillä, käsiläpsyttimillä ja kylteillä. Kuopion Niuvanniemen oikeuspsykiatrisen sairaalan hoitajat ovat tutkineet hallituksen leikkauslistaa tyrmistyneinä. Uutiset ovat olleet esillä päivittäisessä puheessa, ruokalassa, palavereissa, kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Ihmiset epäilevät, voiko tämä olla totta. On aika karut tunnelmat, myöntää Niuvanniemen työsuojeluvaltuutettu, JHL:läinen Juha Väänänen. Suurin osa Niuvanniemen sairaalan työntekijöistä ei voi vaikuttaa siihen, tekevätkö he esimerkiksi katkeamatonta kolmivuorotyötä ja pyhätyötä. Ylitöiden määrä on jatkuvasti hieman kasvanut. Myös ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus ja korvausten laskeminen 80 prosenttiin seuraavasta yhdeksästä päivästä osuvat kipeästi hoitajiin. Kun ollaan melko tiiviissä tekemisissä potilaiden kanssa, epidemiat alkavat hyvin usein potilaista ja tarttuvat henkilökuntaan. Niuvanniemi on yksi Suomen vaarallisimmista työpaikoista, sillä potilaat ovat väkivaltaisia, vaikeahoitoisia ja kriminaalipotilaita. Sairaalalla on potilaiden hoidon lisäksi myös yhteiskunnallista merkitystä muun väestön turvallisuuden takaajana. Väänänen työskentelee lähihoitajana ja työterapiaohjaajana. Hänellä on takanaan 20 vuotta työtä ja edessä vielä toinen mokoma. Mistä revin motivaation tähän hommaan, jos oikeuksia viedään pois. Työsuojeluvaltuutettuna taas tiedän, että työmotivaatio vaikuttaa suoraan työ- ja potilasturvallisuuteen. Työssä jaksaminen vaakalaudalla Myös Niuvanniemen mielisairaanhoitaja Matti Pääkkönen ihmettelee hallituksen suunnitelmia. Vaikka sairaala on vuodesta toiseen tuottanut ylijäämää, sekään ei näköjään riitä valtiovarainministeriön ylipapeille vaan meidän olisi uhrauduttava heidän mielestään yhä lisää. Vuosilomien leikkaaminen tarkoittaa sitä, että sijaisten tarve vähenee. Iäkkäämpien työntekijöiden työkuorma vastaavasti lisääntyy. Myös vuorotteluvapaan ehtojen kiristäminen vaikuttaa töissä jaksamiseen. Mitä hallitus esitti? Hallituksen leikkauslistalla ovat muun muassa ylityökorvausten puolittaminen sunnuntaikorvauksen pudottaminen 75 prosenttiin loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi ensimmäisen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi erityisesti julkista sektoria koskeva lomien lyhentäminen 38 päivästä 30 päivään. JHL:n aloilla voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset päättyvät pääsääntöisesti tammikuun 2017 lopussa. Jos hallituksen lakimuutokset tulevat voimaan, se tapahtuisi aikaisintaan siinä vaiheessa, kun nykyiset sopimukset päättyvät. Motiivin mennessä painoon ei ollut vielä tietoa lopullisista palkansaajajärjestöjen ehdotuksista. 16 motiivi

17 Sari Suomalainen ja Marjo Karvonen JHL Raaseporista olivat tulleet Helsinkiin liiton tilausbussilla. Miten leikkaukset keventäisivät mielisairaanhoitajan kukkaroa? Lisät Mielisairaanhoitajan peruspalkka ilman lisiä on 2002 euroa. Henkilökohtainen palkanlisä on prosenttia, jota saa kokemuksen mukaan. Jos on ollut töissä 8 vuotta, saa kokemuslisää kolme prosenttia ja viidestätoista vuodesta 7 prosenttia. Lisät muodostavat noin 25 prosenttia vuosiansiosta. Ylityöt Jos henkilö ei tee ylitöitä, vuosiansion menetys voi olla 8-10 prosenttia vuodessa. Ylityötä tekevän vuosiansion menetys voi olla 15 prosenttia. Sunnuntaityöt Sunnuntaitöitä tehdään keskimäärin tuntia kolmessa viikossa. Yhden sunnuntain menetys bruttoansiosta on noin 35 euroa työpäivältä. Sairaslomat Työn henkisen kuormittavuuden takia sairaslomia on paljon. Ensimmäinen sairaspäivän palkattomuus vaikuttaisi tuntuvasti työntekijöiden vuosiansioihin. Yhdellä henkilöllä on keskimäärin 14 sairauslomapäivää vuodessa. Lähde Niuvanniemen pääluottamusmies Jaakko Turtiainen (JHL) Hallituksen yritys auttaa vientiteollisuutta leikkaamalla palkansaajilta ei vakuuta. Minä en ymmärrä miten sunnuntailisän laskeminen ja sairasloman palkattomuus auttavat Suomen vientiteollisuutta. Yritykset ovat jakaneet yhä suurempia osinkoja sen sijaan että olisivat investoineet ja työllistäneet. Jos kysyntää ei ole, yhtiöillä ei ole mitään motivaatiota investoida tänne. Pääkkösen mielestä kyse on hallituksen arvovalinnasta ja arvostuksen puutteesta hoitajien työtä kohtaan. Jos työtä ei arvosteta, ihmiset eivät hakeudu alalle. Mitä ay-liike voi tehdä? Toivottavasti kaikki kivet käännetään ja perustuslaki luetaan monen suurennuslasin kautta. Jos perustuslaista ei löydy mitään, niin sitten vaan lakko. Me emme tosin voi osallistua lakkoon kuin hyvin rajoitetusti, Väänänen sanoo. Pääkkönen toivoo liittojen tekevän yhteistyötä ja neu- motiivi 17

18 Leikkauslista roima vastassa joukkovoima! iskulause kaikui Porin torilla. vottelumahdollisuuden vielä aukeavan. Työtaistelua on viimeiseen asti vältetty hoitoalalla, koska tiedämme yhteiskunnallisen vastuun. Koen, että neuvottelukulttuuri on ollut tämän yhteiskunnan voimavara. En haluaisi jälkikasvuni elävän tällaisessa kulttuurissa, mitä hallitus nyt tarjoaa. En halua, että yhteiskunta menee sata vuotta taaksepäin. Epävarmassa työmarkkinatilanteessa toivoa luo, kun tietää ettei ole ainoa murehtija. Se tässä on hyvä, ettei näiden tunteiden kanssa tarvitse nyt olla Suomessa yksin. Viime kädessä ainut tie on se, että voidaan muuttaa asioita yhdessä, Pääkkönen uskoo. Pakkolaki pois ja työnantajat neuvotteluihin Mielenilmausten jälkeen palkansaajajärjestöt kokoontuvat neuvottelemaan yhteisestä vaihtoehdosta leikkausesityksille. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) haluaa keskusjärjestöiltä ratkaisuesitykset syyskuun loppuun mennessä. Eloranta pitää kiireistä aikataulua keinotekoisena, koska laki- 18 muutokset tulisivat voimaan vasta vuonna Miksi annetaan vain kahdeksan päivää aikaa tehdä päätöksiä, jotka toteutuisivat vasta puolentoista vuoden päästä? Pääministeri haluaa paisutella kriisiä ja käytännössä siirtää rahaa palkansaajilta yrityksille. Järjestöt ovat valmiita neuvotteluihin, mutta eivät etukäteen saneltuun pakottamiseen. Toiveena on pakkolakiuhan poistaminen, ja työnantajapuolen osallistuminen. Halutaanko nyt runnoa pakkolaki läpi, ja tehdä seuraavista palkkaneuvotteluista repiviä ja raastavia, vai ottaa valtiomiesmäisesti askel taaksepäin ja antaa tilaa yhteisille ehdotuksille? Yksisilmäinen pakottaminen ei johda hallituksen tavoitteiden toteutumiseen. Eloranta korostaa, että pelkästään JHL koostuu hyvin erilaisista ja eri ratkaisuja haluavista jäsenistä. Kaikki JHL:n jäsentä eivät ole samaa mieltä. Joillekin jäsenille käy työajan pidennys, toisille taas lomarahojen leikkaus. Järjestöjen tulee tehdä paras ratkaisu kokonaisuuden kannalta. n motiivi

19 TEEMA Rautatiet järistyksen kourissa VR Yhtymä on käynnistänyt historiansa suurimman yt-prosessin, joka koskee kaukojunien matkustajaliikennettä ja sen tukitoimintoja. Perusteena on halpabussiliikenteen myötä lisääntynyt kilpailu sekä valtion päätös leikata ostoliikenteen määrärahoja. Henkilöstöä on tarkoitus vähentää 570, joista JHL:n jäseniä on noin 300. Leikkaukset kohdistuvat sekä matkustajaliikenteessä että junien kunnossapidossa työskenteleviin. Henkilöstövähennykset on tarkoitus toteuttaa tämän ja tulevan vuoden aikana. Neuvottelut eivät koske lähiliikennettä, VR-konsernin keskitettyä hallintoa, VR Trackia, VR Transpointia eivätkä Pohjolan Liikenne Oy:tä. Lakkautettavia junavuoroja on yli kolmekymmentä. Junavuoroja vähennetään lokakuussa reiteillä Turku- Helsinki, Tampere-Turku, Seinäjoki-Vaasa, Helsinki-Oulu, Tampere-Jyväskylä, Jyväskylä-Kuopio ja Savonlinna- Parikkala. Myös lipunmyynti siirtyy nykyistä enemmän verkkoon. Tämä oli muutospooli VR:ssä perustettiin 2009 erityinen muutospooli. Vastaavaa käytettiin aikanaan esimerkiksi pankkien saneerauksissa. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanomisuhan alaisena oleva saattoi VR:llä ennen irtisanomista siirtyä kolmeksi kuukaudeksi muutospooliin etsimään uutta työtä. Pooli tarjosi apua työnhaussa, työnhakuvalmennusta ja mahdollisuuden lyhyeen koulutukseen. Työllistymistä toiselle paikkakunnalle helpotettiin esimerkiksi erillisen muuttokorvauksen avulla. Jos kolmessa kuukaudessa ei töitä kuitenkaan löytynyt, edessä oli irtisanominen. Muutospoolin palvelut jatkuvat kuitenkin vielä koko irtisanomisajan. Vaihtoehto muutospoolille oli eropaketti, jonka sai itse irtisanoutuva. Erillisen korvauksen suuruus oli työsuhteen kestosta riippuen joko viiden tai kahdeksan kuukauden palkkaa vastaava summa. Muutospooli päättyi ) VR:llä on käytössä ns. laajennettu muutosturva, jolla varmistetaan henkilöstön yhdenvertainen kohtelu eri yksiköissä ja ammattiryhmissä. Muutosturva pitää sisällään laajennetun sopeutusturvan, uudelleen työllistymiseen tähtäävän koulutuksen ja kattavan työterveyshuollon tuen. Mitä kaikkea muuta laajennettu muutosturva tarkoittaa tässä tilanteessa? Raideammattilaisten yhteisjärjestön pj. Vesa Mauriala Muutosturva saatiin aikaan vuoden 2009 toimintapäivän seurauksena. Silloin syntyi muutosohjelma ja siihen liittyvä muutospooli. Ilman toimintapäivää niitä ei olisi tullut. VR:n muutosturva on muihin yrityksiin nähden hyvä, mutta esimerkiksi pooli pitäisi perustaa uudelleen. Työntekijöiden kannalta on tärkeää, että jokaisen tilanne katsotaan henkilökohtaisesti. VR-konsernin pääluottamusmies Arto Kukkonen Muutosturva on ollut voimassa aikaisemmissakin yt-neuvotteluissa mm. lähiliikenteessä ja kunnossapidossa. Nyt tulemme edellyttämään, että muutosturvaa laajennetaan, koska irtisanomisuhan alla on VR:llä historiallisen paljon henkilöstöä. Varikkojen ja konepajojen pääluottamusmies Sakari Ojala Laajemman muutosturvan myötä työntekijöille tulisi enemmän valinnanmahdollisuuksia. Turva antaa aikaa miettiä tilannetta ja rakentaa elämää pidemmällä jänteellä. 2) Onko mitään tietoa ratkaisun alueellisista vaikutuksista tai alueilta löytyvistä korvaavista työpaikoista? Tilanne on synkkä, koska työllisyystilanne on heikko. Toisaalta onneksi VR:n palveluksessa on sellaista ammattihenkilökuntaa, jonka osaamiselle on myös tarvetta. Tilanne ei ole helppo. Korvaavia työpaikkoja VR:n sisällä alueellisesti on vähän, joten kyseeseen tulevat mahdolliset uudelleensijoittamiset. Näin tehtiin esimerkiksi Turun varikon äskettäin tapahtuneessa alasajossa. Tällä hetkellä kaikki on valitettavasti auki. 3) Yt-neuvottelusta tulee otaksuttavasti pitkä? motiivi Raideammattilaisten neuvotteluryhmään tulee laaja kentän edustus ja myös työsuojelun näkökulma. Perinteiseen tapaan yt-neuvottelujen aikana pitää antaa työrauha neuvottelijoille. Sen jälkeen kun tulos on selvillä, tehdään johtopäätökset. JHL:llä on kuuden viikon neuvotteluaika. Todennäköisesti tässä tullaan noudattamaan pidempää kolmen kuukauden neuvotteluaikaa, koska eri järjestöissä neuvotteluajat vaihtelevat. Ensin käydään neuvottelut ja katsotaan, mitä elementtejä työnantaja on valmis käyttämään. Sitten nähdään. 19

20 Bluesia ja toiveikkaimpia säveliä Pieksämäen asemalla Juice Leskinen oli taitava sananikkari ja hänen kynästään lähtöisin on muun muassa kappale Bluesia Pieksämäen asemalla. Mikä mahtaa tilanne olla reilut 30 vuotta kappaleen synnyn jälkeen, kaikuvatko asemalla melankoliset bluesin tunnelmat? Aiheuttavatko VR:n yt-neuvottelut ylimääräistä sykkeen nousua vai hiljentävätkö ne perinteisen rautatiekaupungin tahtia? TEKSTI JA KUVAT SAIJA HEINONEN 20 motiivi

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta Henkilökohtaisen avun päivät Lappeenranta 2.11.2016 Kehittäminen Jotta voimme kehittää henkilökohtaista apua ja avustajan työtä on keskusteltava avoimesti ongelmakohdista Tahtotila! Yhdessä kehittäminen,

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Kontti Punaisen Ristin kierrätystavaratalo, jossa myydään ainoastaan lahjoitustavaraa Kontti-toiminnan

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2. Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua Työllisyyskatsaus, elokuu 2015 22.9.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli elokuun lopussa työttömänä

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 1.2.2017 31.1.2018 Puuliitto puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1957 No 168 N :o 168. Kiertokirje eräiden lääkintäalan viranomaisten virkalähetysoikeuksien myöntämisestä, muuttamisesta ja lakkauttamisesta. Posti- ja

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.11.2012 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt myös Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä ARTTU-Kuntaseminaari Kuntatalolla 15.12.2011 Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Laaja KUNTALAISKYSELY 2011 jatkoa syksyn 2008 kyselylle Kohde: 18-80

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7) LUOTTAMUSMIES- KOULUTUS 18. 19.1. Kuopio LM-perusopinnot 1 18.1. Kunnan toiminta, talous ja tietosuoja verkkokurssi 15.2. Verkkokurssi 26.

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2016 liite 2 1 (14)

KT Yleiskirjeen 13/2016 liite 2 1 (14) KT Yleiskirjeen 13/2016 liite 2 1 (14) Luottamusmieskoulutus 16.1. 20.1. 20.3. 22.3. 18.9. 20.9. 13.11. 15.11. 11.12. 13.12. 23.1. 27.1. 6.3. 10.3. 15.5. 19.5. 25.9. 29.9. 20.11. 24.11. 13.2. 17.2. 8.5.

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi hieman syyskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot