Vesilaitoksen toimintamuodon esiselvitys

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Vesilaitoksen toimintamuodon esiselvitys 120/ /2015 TEKLA Vesihuoltolaitoksen toimintamuotojen esiselvityksen taustalla on vuonna 2015 käynnistynyt Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys. Tämä pal ve luverk ko sel vi tys koskee Lohjan kaupungin kaikkia toimintoja.vesilaitoksen osal ta tulevaisuuden toimintamalli on tarkoitus päättää vuoden 2016 ai kana. Lohjan kaupungin vesilaitos toimii tällä hetkellä kaupungin omana ta se yksik kö nä ( alkaen) omana tulosalueena kaupungin teknisessä toimes sa. Vesilaitoksen asiakkaina on noin asukasta, joka on noin 80 % kaupungin väestöstä. Vuonna 2015 vedenkulutus oli noin 3,1 milj. m 3 (myy ty 2,4 milj. m 3 ) ja käsitellyn jäteveden määrä noin 4,3 milj. m 3 (las kutet tu 2,4 milj. m 3 ). Vesihuoltolaitoksen henkilöstömäärä on 19 henkilöä. Ve si lai tok sel la on 11 vedenottamoa ja kaksi jätevedenpuhdistamoa. Ve sijoh to ver kos toa on 550 km, jätevesiverkostoa on 540 km ja hu le ve si ver kostoa 220 km. Vuoden 2015 tilinpäätöstietojen mukaan vesihuoltolaitoksen liike vaih to oli noin 7,4 milj., tilikauden tulos ja taseen arvo 38,4 milj.. Selvitystyö jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensin laadittiin ve si huol to lai toksel le liiketaloudellinen ennustemalli, jolla voidaan tarkastella laitoksen talou den kehittymistä vuoden aikavälillä. Ennusteen pohjana käy tet tiin edellisten vuosien tilinpäätöstietoja sekä olemassa olevia ta lousar vioi ta kuluvalle ja tuleville vuosille. Lisäksi huomioidaan tulevat in ves tointi tar peet pitkällä aikavälillä. Näistä merkittävimpiä ovat verkostojen laa jennuk set ja saneerausinvestoinnit. Työn toinen osa käsittää vesihuoltolaitoksen toimintamallien vertailun, jossa tarkastellaan eri toimintamalleja mm. hallinnon, henkilöstön, kir jan pi don, verotuksen sekä talouden läpinäkyvyyden ja kuluttajilta perittävien mak sujen näkökulmasta. Tässä selvityksessä on vertailtu Lohjan vesilaitoksen mahdollisina tu le vaisuu den toimintamuotoina seuraavia malleja: - VE 0 Virasto-organisaatio (nykymalli) - VE 1 Kunnallinen liikelaitos - VE 2 Osakeyhtiö Vesilaitostoiminnan pitkän aikavälin toimintaedellytysten turvaaminen edellyt tää vuosittaisia saneerausinvestointeja, jolla käyttöomaisuuden kunto yllä pi de tään riittävällä tasolla. Verkostojen osalta tarvittava investointitaso voi daan arvioida laskennallisesti verkostojen pituuden, teknisen käyttöiän ja saneerauksen yksikkökustannusten perusteella. Vertaamalla las ken nal-

2 lis ta investointitasoa nykyisiin investointisuunnitelmiin, saadaan käsitys suun ni tel mien riittävyydestä. Investointitason laskennassa on käytetty seuraa via arvoja ja oletuksia: Käyttöikä: vesijohdot 70 vuotta, jätevesiviemärit 50 vuotta, hulevesiviemärit 60 vuotta. Saneerauksen yksikkökustannukset: ve si joh dot 70 /m, jätevesiviemärit 100 /m, hulevesiviemärit 120 /m. Ym. ar voil la nykyisten verkostojen kunnon ylläpitäminen edellyttäisi pitkällä tähtäi mel lä 2-3 milj. vuosittaisia investointeja pelkästään verkoston yl lä pi tämi seen. Uudet alueet ja laajennusinvestoinnit tulevat näiden lisäksi, jolloin in ves toin ti ta so nousee n. 4 milj. /vuosi. Tämän turvaaminen vaatii re sursse ja ja tarvittavia taksapäätöksiä. Silloin, kun vesihuoltolaitos on täysin yhden kunnan omistuksessa oleva lai tos, ei laitoksen toimintamuodolla ole juurikaan merkitystä lopulliseen pää tös val taan. Kunta ja viime kädessä sen valtuusto päättää laitoksen asiois ta yksin. Eroja on käytännössä lähinnä siinä, mille pää tök sen te ko tasoil le päätösvaltaa delegoidaan kunnassa. Liikelaitoksissa on johtokunta, jon ka tehtävät on määrätty laissa ja kunnanvaltuuston liikelaitokselle päättä mäs sä johtosäännössä. Johtokunta päättää laitoksen operatiivisista asiois ta ja pääsääntöisesti myös mm. taksoista. Johtokunta ei kuntalain mu kaan ole lautakunnan tai kunnanhallituksen alainen asioissa, jotka lain mu kaan on annettu liikelaitoksen johtokunnalle. Tässä suhteessa lii ke lai tos eroaa merkittävästi taseyksiköstä, joka toimii yleensä suoraan esim. tek nisen lautakunnan alaisuudessa. Kunnanhallitus ja valtuusto voivat siir tää lautakunnan tekemän päätöksen käsiteltäväkseen. Osakeyhtiöissä operatiivinen päätösvalta on osakeyhtiön hallituksella. Ylintä valtaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, jonka jokaisella osak keenomis ta jal la on osakkeidensa äänimäärään perustuva päätösvalta. Kunnan 100 % omistamissa yhtiöissä omistajaohjaus tapahtuu yhtiökokouksessa pää tös val taa käyttävän kunnanhallituksen valitseman yh tiö ko kous edus tajan kautta. Yhtiökokous valitsee hallituksen. Keskeinen ero kunnan liikelaitoksen ja osakeyhtiön välillä on siinä, että osa ke yh tiön toiminnassa noudatetaan osakeyhtiölakia, kun taas liikelaitos toi mii kuntalain mukaisesti. Liikelaitoksella on johtokunnan toimesta va lit tava johtaja, joka on virkasuhteessa kuntaan ja kantaa virkavastuuta. Osa keyh tiös sä hallitus nimittää toimitusjohtajan, jonka tehtävä on huolehtia yh tiön juoksevasta hallinnosta. Eri toimintamallien vertailun perusteella voidaan esittää seuraavia nä kemyk siä: Nykymallin keskeisin haaste on vesilaitoksen talouden kytkeytyminen kunta ta lou teen. Kuten laitoksen lähihistoria osoittaa, riittävien sa nee raus in vestoin tien toteuttaminen on käytännössä haastavaa vesilaitoksen ollessa samas sa menokehyksessä muun kuntatalouden kanssa. Tulevaisuudessa ve si lai tok sen keskeisin haaste on saneeraustason huomattavaa kas vat tami nen, laskennallisesti arvioituna jopa 2-3 kertaiseksi. Parhaat edellytykset sa nee raus ta son nostamiselle luodaan eriyttämällä vesilaitos muusta kun tata lou des ta. Oikein toteutettuna ja ohjattuna liikelaitos tarjoaa hyvät lähtökohdat ve sihuol to pal ve lu jen tuottamiselle ja toiminnan edistämiselle. Lisäksi lii ke lai tok-

3 sel la vältytään tuloverotukselta, joten sitä voidaan pitää varteenotettavana eriyt tä mis vaih to eh to na. Tämä edellyttää riittävää itsenäisyyttä toiminnan ja ra hoi tuk sen järjestämiseksi. Näin ollen johtosäännöllä pitää turvata mm. inves toin tien kohdentamisen ja rahoittamisen sekä maksujen määrittelyn osal ta riittävää itsenäistä päätösvaltaa. Saneeraustason nostamisen kannal ta liikelaitos tarjoaa taseyksikköä paremmat lähtökohdat. Vesilaitoksen toiminnan näkökulmasta paras taloudellinen läpinäkyvyys ja toi min ta ym pä ris tö saavutetaan osakeyhtiössä. Edellytykset sa nee raus tason nostamiseksi lähemmäs laskennallista tavoitetasoa ovat osa ke yh tiös sä parhaat. Vaihtoehdon haasteena on verotus, joka nostaisi pitkällä ai ka vä lillä maksuja noin 2 %. Vaikutusta on mahdollista pienentää huolellisella yh tiöit tä mis- ja toiminnan suunnittelulla. Uudenmaan kuntien 14 vesilaitoksista, pois lukien pääkaupunkiseutu, 9 on kun nal li sia liikelaitoksia, 4 on taseyksikköä ja yksi on osakeyhtiö. Vesilaitoksen toimintamuodon esiselvitys on merkitty tiedoksi yh teis työ toimi kun nas sa ja se on erillistä lausuntoa varten asialistalla (Jussi Savela). Erikseen jaettavat asiakirjat: - Lohjan vesilaitoksen toimintamuodon esiselvitys - Uudenmaan kuntien vesilaitosten toimintamuotovertailu. Esitys Tj Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edel leen kaupunginvaltuustolle että: 1. vesi- ja viemärilaitoksen toimintamalli muutetaan taseyksiköstä kun nal lisek si liikelaitokseksi ja 2. johtosäännössä varmistetaan liikelaitoksen taloudellinen ja toi min nal linen itsenäisyys ja 3. valmistelut toimintamallin muuttamiseksi käynnistetään vä lit tö mäs ti niin, että liikelaitos voi aloittaa Muutosesitys Jäsen Toni Hägg teki jäsenten Tapani Kopran, Pekka Luoman, Terttu Grönforrs-Roosin ja Noora Haapasen kannattamana seuraavan sisältöisen muutosesityksen: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle että: 1. vesi- ja viemärilaitoksen toimintamalli säilyy taseyksikkönä Puheenjohtaja tiedusteli voiko lautakunta olla yksimielinen muutosesityksestä. Kukaan ei vastustanut muutosesitystä.

4 Päätös Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle että: 1. vesi- ja viemärilaitoksen toimintamalli säilyy taseyksikkönä KH Esityslistan oheismateriaali: - Lohjan vesilaitoksen toimintamuodon esiselvitys (Ramboll) - Uudenmaan kuntien vesilaitosten toimintamuotovertailu - Vesilaitosten toimintamuodon esiselvitys 2016 (Kalvosarja) Esitys Kj Kaupunginhallitus päättää tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen: V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä, että 1. vesi- ja viemärilaitoksen toimintamalli säilyy taseyksikkönä; Käsittely Palauttamisesitys Äänestys 1 Käsittelyn aikana hallituksen jäsen Tuija Piekka esitti puheenjohtaja Irene Äyräväisen, jäsen Päivi Alanteen ja Tom Hillnerin kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Koska oli tehty kannatettu palauttamisesitys, totesi puheenjohtaja, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtajan ehdotuksesta äänestystavaksi päätettiin sähköinen äänestys siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat asian palauttamista äänestävät EI. Asian käsittelyn jatkamista kannattivat Nina Virtanen, Hannele Maittila, Riikka Slunga-Poutsalo, Leo Rintanen, Toni Hägg, Aslak Palenius ja Jukka Sassi. Asian paluttamista uudelleen valmisteluun kannattivat Päivi Alanne, Tuija Piekka, Tom Hillner, Paula Nordström, Irene Äyräväinen ja Lassi Huhtala. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu äänin 7-6. Vastaesitys Käsittelyn jatkuessa jäsen Päivi Alanne teki jäsen Tuija Piekan ja Lassi Huhtalan kannattamana seuraavan vastaesityksen: Valtuusto päättää, että 1. vesi- ja viemärilaitoksen toimintamalli muutetaan taseyksiköstä kunnalliseksi liikelaitokseksi ja 2. johtosäännössä varmistetaan liikelaitoksen taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja

5 3. valmistelut toimintamallin muuttamiseksi käynnistetään välittömästi niin, että liikelaitos voi aloittaa Äänestys 2 Koska oli tehty kannatettu vastaesitys, totesi puheenjohtaja, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtajan ehdotuksesta äänestystavaksi päätettiin sähköinen äänestys siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösesitystä äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat jäsen Alanteen tekemää vastasesitystä äänestävät EI. Esittelijän päätösesitystä kannattivat Jukka Sassi, Toni Hägg, Leo Rintanen, Nina Virtanen, Riikka Slunga-Poutsalo, Hannele Maittila, Aslak Palenius ja Paula Nordström. Alanteen vastaesitystä kannattivat Irene Äyräväinen, Tuija Piekka, Lassi Huhtala, Tom Hillner ja Päivi Alanne. Puheenjohtaja totesi esittelijän päätösesityksen voittaneen äänestyksen äänin 8-5. Täten esittelijän päätösesitys tuli hallituksen päätökseksi. Päätös Hyväksyttiin esittelijän päätösesitys. Tekninen johtaja Jussi Savela oli kokouksessa asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn ajan klo KV Esityslistan oheismateriaali: - Lohjan vesilaitoksen toimintamuodon esiselvitys (Ramboll) - Uudenmaan kuntien vesilaitosten toimintamuotovertailu - Vesilaitosten toimintamuodon esiselvitys 2016 (Kalvosarja) Esitys V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä, että 1. vesi- ja viemärilaitoksen toimintamalli säilyy taseyksikkönä; Käsittely Vastaesitys Valtuutettu Päivi Alanne teki seuraavan vastaesityksen: Valtuusto päättää, että 1. vesi- ja viemärilaitoksen toimintamalli muutetaan taseyksiköstä kunnalliseksi liikelaitokseksi ja 2. johtosäännössä varmistetaan liikelaitoksen taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja 3. valmistelut toimintamallin muuttamiseksi käynnistetään välittömästi niin, että liikelaitos voi aloittaa Valtuutetut Ahti Nauska ja Kari Kyttälä samoin kuin koko kokoomuksen ryhmä ryhmäpäätöksenä kannattivat Alanteen vastaesitystä.

6 Koska oli tehty kaupunginhallituksen pohjaesityksestä poikkeava kannatettu vastaesitys, totesi puheenjohtaja, että on suoritettava äänestys. Puheenjohtajan ehdotuksesta äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen pohjaesitystä, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Alanteen vastaesitystä, äänestävät EI. Äänestyksessä annettiin 28 JAA-ääntä ja 23 EI-ääntä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen pohjaesityksen voittaneen äänestyksen äänin Päätös V a l t u u s t o p ä ä t t i, että Liite 4/kv äänestysluettelo vesi- ja viemärilaitoksen toimintamalli säilyy taseyksikkönä;