4/2006 joulukuu december

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2006 joulukuu december"

Transkriptio

1 4/2006 joulukuu december

2 Sairaalaviesti Sisältö Nro 4/2006 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Vastaava toimittaja Chefredaktör Rolf Eriksson Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Soile Hellstén Kirjoitusten sisältöä voi vapaasti lainata, kun lähde mainitaan. Koko artikkelin lainaamiseen tulee kuitenkin saada kirjoittajan lupa. Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Painosmäärä 4100 kpl Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kuvat Suomen Kuntaliitto Kansikuva Futureimagebank/ Jukka Heiskanen Taitto Nina Palmu-Pietilä, Suomen Kuntaliitto Pääkirjoitus Paras jatkuu 3 Ledare Strukturprojektet fortsätter 4 Sairaaloiden tarvitseman henkilökunnan saatavuuden ja rahoituksen turvaaminen 5 Potilasturvallisuuden edistäminen virheistä oppimalla kokemuksia Peijaksen sairaalasta 6 Hankintoihin ja ostopalveluihin liittyvien riskien hallinta 9 Savuton sairaala tarua vai totta 11 Dehko-ohjelma liikuttaa, laihduttaa ja ylläpitää terveyttä 12 Sairaala-apteekkien ja apteekkien palvelujen kehittäminen uusiin tarpeisiin ja rakenteisiin 14 Sairaalapäivät Enemmän lähetteitä ja päivystyskäyntejä sairaaloihin tammi elokuussa Leikkaukseen odottajien kokonaismäärä säilyi ennallaan 18 Sairaaloille joustoa ja jatkoaikaa digitelevision käyttöönottoon 20 Uusia julkaisuja: Verensiirto-opas Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset 2005 Kunnat.netissä 23 Mieli 2007 kansalliset mielenterveyspäivät 23 Johtavien terveyskeskuslääkärien, lääninlääkärien ja kansallisen terveyshankkeen aluetukihenkilöiden neuvottelupäivät Helsingissä 23 Saapunutta postia 24 Valtionavustusten hakeminen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin vuonna Sairaanhoitopiiri liikelaitostaa Taysin Sydänkeskuksen 26 Päihtyneen henkilön akuuttihoito sosiaali- ja terveydenhuollon ohjeet päivitetty 26 Lakiin mahdollisuus määrätä ihmisiä ja tavaroita karanteeniin 27 Hoivan ja hoidon kulut Suomessa kohtuullisia kestävyys erityisesti talouskasvun varassa 27 Palveluiden hinnat kalleimmissa Euroopan maissa noin kuusi kertaa korkeammat kuin halvimmissa maissa 28 Hyväkuntoinen pysyy paremmin pystyssä 29 Efeko Oy:n sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta kevät Osoitteenmuutokset soster Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa ISSN

3 Paras jatkuu Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on tullut jatkokertomus Sairaalaviestin pääkirjoituspalstalle. Tätä erityisesti terveydenhuollon uudelleen järjestämisestä käynnistynyttä hanketta ei nytkään voi jättää kommentoimatta. Tämän hetkisen tiedon mukaan laki on eduskunnan käsittelyssä ja se astuisi voimaan Lain edellyttämä suunnittelu on lähtenyt liikkeelle monella alueella. Kuntaliitto järjesti yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön kanssa aluekierroksen, jonka tilaisuuksien tarkoituksena oli vauhdittaa prosessia jo syksyn aikana. Kokemusten mukaan valmiudet ovat hyvin erilaiset maan eri osissa. Näyttää siltä, että innostus ns. kaupunkiseutusuunnitteluun on ollut suuri. Siihen osallistuvat myös sellaiset kunnat, joita ei ole laissa mainittu. Seudullisen yhteistyön halu on selkeästi herännyt uudestaan. Aikaisemmin tehtyjä selvityksiä tarkennetaan ja saatetaan ajan tasalle. Useat kuntaliitoksiin tähtäävät selvitykset ovat myös lähteneet liikkeelle. Nopeat ja monikuntaliitosta palkitsevat runsaat yhdistymisavustukset ovat varmasti olleet lisäämässä innostusta. Tavoitteena on saada aikaan elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne. Sen avulla varmistetaan riittävien peruspalvelujen saanti myös tulevaisuudessa. Kun muodostetaan vähintään noin asukkaan yhteistyöalue, voidaan saada aikaan toimija, joka riittävän tehokkaasti voi huolehtia perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien järjestämisestä. Kumppaneitten haku yhteistoiminta-alueiden muodostamiseksi on käynnistynyt monella seudulla. Edessä on aikamoinen toiminnallinen ja hallinnollinen muutos. Jos mittapuuna pidetään asukasmäärää, ainoastaan 64 terveyskeskusta 249:stä ylittää asukkaan rajan tällä hetkellä. Asukasperusteinen tavoite tulee vääjäämättä johtamaan rakenteeseen, jossa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen toimijoiden määrä vähenee radikaalisti. Pienet kunnat, jotka nyt itsenäisesti hoitavat perusterveydenhuollon tehtäviä omassa terveyskeskuksessa, joutuvat hakemaan yhteistyökumppaneita hoitaakseen perusterveydenhuollon ja osan sosiaalihuoltoa. Vaihtoehtoisia järjestämistapoja ovat kuntayhtymä tai isäntäkunta. Sairaanhoitopiirit ovat myös uuden haasteen edessä. Puitelain mukaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen järjestämiseksi kunnan tulee kuulua kuntayhtymään, joka vastaa erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon tehtävistä. Kuntayhtymän tulee myös edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista sekä hoitaa sille lailla määrättäviä muita tehtäviä. Kunnat voivat perussopimuksessa antaa sille myös muita tehtäviä. Eräillä alueilla suunnitellaan kuntayhtymiä, jotka ottavat terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kokonaisuuden hoitaakseen Kainuun maakuntakokeilun tapaan. Vaikka kuntayhtymien rajojen määrittely tapahtuu erikoissairaanhoitolain perusteella, kysymyksessä on uuden toimintamallin luominen, jossa terveyden- ja sosiaalihuollon tehtäviä hoidetaan tasapuolisesti. Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön väki toivottaa Rauhallista Joulun aikaa ja Menestystä Uudelle Vuodelle 2007! Rolf Eriksson Sairaalaviesti 4/2006 3

4 Strukturprojektet fortsätter Kommun- och servicestrukturreformen har blivit en följetong på ledarplats i Sairaalaviesti. Inte heller nu går det att förbigå det här projektet utan kommentarer, särskilt när det gäller omorganiseringen av hälso- och sjukvården. Som det nu ser ut kommer lagen att behandlas i riksdagen och träda i kraft Den planering lagen förutsätter har inletts inom flera sektorer. Kommunförbundet arrangerade i samarbete med social- och hälsovårdsministeriet och undervisningsministeriet en rad regionbesök i syfte att påskynda processen redan under hösten. Erfarenheterna visar att beredskapen i olika delar av landet är mycket olika. Intresset för s.k. stadsområdesplanering har varit stort. I stadsområdesplaneringen deltar även kommuner som inte nämns i lagen. Det är tydligt att det igen finns en vilja att samarbeta regionalt. Tidigare utredningar preciseras och uppdateras. Flera utredningar som syftar till kommunsammanslagningar har också påbörjats. Snabba och frikostiga sammanslagningsunderstöd för sammanslagning av flera kommuner har säkert bidragit till det ökade intresset. Syftet är att skapa en livskraftig, fungerande och enhetlig kommunstruktur. Med hjälp av den säkras tillgången på basservice även i framtiden. Ett samarbetsområde på ungefär invånare kan vara en aktör som tillräckligt effektivt sköter primärvården och uppgifter inom socialförvaltningen som är nära anslutna till primärvården. Många regioner har inlett sökandet efter samarbetspartner för att bilda samarbetsområden. Vi står inför en avsevärd praktisk och administrativ förändring. Med invånarantalet som måttstock har bara 64 hälsocentraler av 249 för närvarande ett befolkningsunderlag på invånare. Det invånarbaserade målet leder ofrånkomligt till en struktur där antalet aktörer inom socialförvaltningen och primärvården minskar radikalt. Små kommuner som nu självständigt sköter uppgifter inom primärvården på sina egna hälsocentraler blir tvungna att söka samarbetspartner för att sköta primärvården och en del av socialvården. Alternativa organisationssätt är en samkommun eller en värdkommun. Sjukvårdsdistrikten står inför en ny utmaning. Enligt ramlagen måste kommunen höra till en samkommun som ansvarar för den specialiserade sjukvården och specialomsorgerna om utvecklingsstörda för att den service som förutsätter ett brett befolkningsunderlag ska kunna tillhandahållas. Samkommunen ska också inom sitt område främja hälsan, funktionsförmågan och den sociala tryggheten samt sköta övriga uppgifter som åläggs den genom lag. Kommunerna kan också i grundavtalet ge samkommunen andra uppgifter. På vissa områden planeras samkommuner som tar över skötseln av hela hälso- och sjukvården och socialförvaltningen, som till exempel landskapsförsöket i Kajanaland. Fastän bestämningen av samkommunernas gränser sker på basis av lagen om specialiserad sjukvård är det fråga om en ny verksamhetsmodell där uppgifterna inom hälso- och socialvården sköts på lika villkor. Kommunförbundets social- och hälsovårdsenhet önskar Fridfull julhelg och ett framgångsrikt nytt år 2007! Rolf Eriksson 4 Sairaalaviesti 4/2006

5 Sairaaloiden tarvitseman henkilökunnan saatavuuden ja rahoituksen turvaaminen Pentti Silvola, sairaanhoitopiirin johtaja, Pohjois-Pohjanmaan shp Teksti on lyhennelmä Sairaalapäivillä pidetystä esityksestä. RAHOITUSVAJEEN KORJAAMINEN KUNTAKENTÄN SUURIN HAASTE Useiden kunnallis- ja eduskuntavaalien keskeisenä teemana on ollut julkisten palvelujen, erityisesti terveyspalvelujen saatavuuden parantaminen sekä järjestämisen ja tuottamisen kehittäminen. Kansallisen terveysprojektin tuloksena uudistettiin lainsäädäntöä varmistamaan hoidon saatavuus enimmäisajassa. Kansallinen Paras -hanke on edennyt toimeenpanovaiheeseen. Valtioneuvoston antama lakiesitys kuntaja palvelurakenneuudistuksesta antaa puitteet ja suunnan, miten vahvistetaan kunta- ja palvelurakennetta, uudistetaan tuotantotapoja ja palvelujen rahoitusta. Keskeisenä tavoitteena on parantaa tuottavuutta, hillitä menojen kasvua ja luoda parempia edellytyksiä ohjauksen kehittämiselle. Uudistus liittyy läheisesti väestön ikääntymisen aiheuttamiin kustannuspaineisiin. Kuntien kokonaismenot ovat Suomessa 19 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kuntien menot ovat kasvaneet jo usean vuoden 2 3 prosenttia BKT:n kasvua nopeammin. Kansalliset terveysmenot ovat OECD-maiden vertailussa alhaisimpien joukossa: vain 7,5 prosenttia BKT:sta. Kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet viimeisen viiden vuoden aikana 30 prosenttia eli 6 prosenttia vuodessa. Kuntien tulot ovat samaan aikaan kasvaneet selvästi vähemmän. Se on johtunut mm. kunnallisveron tuottoon kohdistetuista veronkevennyksistä, valtionosuuksien indeksileikkauksista ja asiakasmaksujen jäädyttämisestä. Kuntien toimintakate ei ole riittänyt investointien rahoittamiseen, joten kuntien velkaantuminen on jatkunut jo usean vuoden. Uutta alijäämää syntyy vuosittain nykymenolla 200 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntien lainakannan arvioidaan olevan vuosikymmenen vaihteessa jo 8,5 9,0 miljardin euron tasossa. Kunnallisvero on kivunnut eräissä kunnissa 21 prosentin tasoon. Kauniaisissa kunnallisvero on 16 prosenttia. Sairaaloiden tuottavuus on kasvanut jo usean vuoden ajan. Sairaanhoitopiirien toimintatuotot ovat noin 4,8 miljardia euroa ja toimintamenot 4,6 miljardia euroa. Toimintakatteella voidaan rahoittaa noin 50 prosenttia nykytilanteen investoinneista, joten investoinneista puolet toteutetaan lainarahalla. Tasapaino saavutettaisiin korottamalla palveluhintoja noin 4 prosenttia. Hoitotakuu aiheutti 2 3 prosentin pysyvän kustannuslisän erikoissairaanhoidon menoihin. Sairaalapäivien alustajia oikealta Esko Antola, Matti Uusitupa ja Pentti Silvola. Kauko Hartikainen (vas.) huolehti tekniikasta. Sairaalaviesti 4/2006 5

6 Sairaaloiden yhteenlasketun investointivajeen arvioidaan olevan noin 750 miljoonaa euroa. Vaje lähti voimakkaaseen kasvuun, kun valtionosuudet poistettiin terveydenhuollon rakennus- ja laiteinvestoinneilta. Mikäli yksityinen rahoitus olisi kehittynyt terveydenhuollossa euromääräisesti samalla trendillä kuin julkinen, niin rahoitusosuus olisi 2006 noin 280 miljoonaa euroa suurempi. Tämä olisi mahdollistanut esimerkiksi hoitotakuuseen liittyvien jonojen purun rahoituksen kokonaan tai kattaisi investointien rahoitusvajeen. TYÖMARKKINAT UUDISTUVAT Kuntien palveluksessa olevan henkilöstön eläköityminen on nopeassa kasvussa. Vuosina eläkkeelle siirtyy yli työntekijää eli lähes puolet nykyisestä työvoimasta. Vuosittain eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa vuoden 2006 vajaan työntekijän tasosta huippuvuoden 2014 reiluun työntekijän eläkkeelle siirtymiseen. Viisivuotiskausittain tarkasteltuna suurin eläkepoistuma toteutuu 2010 alkupuolella. Sairaaloiden työvoimassa nopein eläköityminen tapahtuu sairaala-apulaisten, hoito- ja laitosavustajien sekä röntgen-, osaston- ja lähihoitajien ammattiryhmissä. Seuraavaksi tulevat sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Myös sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien ammattiryhmissä eläköityminen nopeutuu. Useat viranomaiset ovat pyrkineet ennustamaan eläkepoistumaa. Arvioinnin johtopäätökset ja koulutuksen aloituspaikat ovat kuitenkin keskenään ristiriidassa useilla alueilla Suomessa. Seurauksena on ollut jo pitkään jatkunut lääkäripula ja vaikeutuva hoitohenkilökunnan saatavuus. Keski- ja ylemmän asteen ammatillisen koulutuksen uudistukset ovat myös merkinneet ammatillisen osaamisen muutoksia, eikä työnantajien oma täydennyskoulutus ole korjannut riittävän nopeasti ilmenneitä puutteita. Palvelutoiminnan haasteista selviäminen on terveydenhuollossa, kuten muissakin kuntapalveluissa vahvasti sidoksissa osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen. Työmarkkinoiden muutos on tiedostettu laajalti. Organisaatioiden on kehitettävä johtamista ja hallintoa, lisättävä vuorovaikutusta organisaation sisällä ja saatava aikaan kannustavia palkkaratkaisuja. Työmarkkinajärjestöjä tarvitaan joustavuuden lisäämiseen ja uusien työ- ja toimintatapojen kehittämiseen työpaikoilla. Lääkärityövoiman kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa. Vaikka opiskelijoiden sisäänottoja on lisätty 70 prosenttia 7 vuodessa, on työvoimavajausta edelleen. Vuoteen 2010 mennessä uusia lääkäreitä arvioidaan valmistuvan lähes enemmän kuin työelämästä poistuu. Tasapaino voidaan näillä koulutusmäärillä saavuttaa. Sairaanhoitajia valmistuu vuosittain noin Valmistuvien määrä ei kuitenkaan riitä lähivuosina korvaamaan eläkepoistumaa, kun samanaikaisesti palkataan huomattava määrä uutta työvoimaa ikääntyvän väestön aiheuttamaan hoidon tarpeeseen. Uusia aloituspaikkoja tarvitaan sekä nuorisoasteelle että aikuiskoulutukseen. Potilasturvallisuuden edistäminen virheistä oppimalla kokemuksia Peijaksen sairaalasta Pertti Mustajoki, professori, HYKS, Peijaksen sairaala Teksti on lyhennelmä Sairaalapäivillä pidetystä esityksestä. Ilmailu on korkean riskin ala, mutta siitä huolimatta lentäminen on erittäin turvallista. Turvallinen toiminta ei synny sattumalta, vaan virheistä oppimalla. Virheistä ei opita itsellään vaan siihen tarvitaan järjestelmä, joka ohjaa virheistä oppimiseen ja sitä kautta turvalliseen toimintaan. Ilmailun turvallisuus on järjestelmällisen oppimistoiminnan tulos. VIRHEIDEN EPIDEMIOLOGIAA TERVEYDENHUOLLOSSA Sairaaloissa noin yksi kymmenestä potilaasta kokee hoitoon liittyvän haitan ja yli yhdellä sadasta haitta on vakava. Haitoista noin puolet johtuu virheistä ja erehdyksistä ja olisivat periaatteessa estettävissä. Sairaanhoito on korkean riskin ala, jossa pitää kiinnittää huomiota turvallisuuteen. VIRHEISTÄ OPPIMISEN EDELLYTYKSIÄ Virheistä on mahdollista oppia ilmapiirissä, jossa syyllisten sijasta etsitään syitä virheisiin. Virheen sattuessa esimiesten kysymys on Miksi virhe tapahtui? eikä Kuka teki virheen? Tällaisessa ilmapiiris- 6 Sairaalaviesti 4/2006

7 VIIVI TOIMINNAN ORGANISOINTI Hyks, Peijaksen sairaala Koko henkilökunta Tapahtuman luokittelu ja analyysi Os.hoitaja lääkäri Tilastointi Poikkeamailmoitus Projektipäällikkö Yhteinen käsittely Tiedoksi ja opiksi Tilastointi Tilastointi Tilastoja Esimerkkejä sä ymmärretään, että virheitä sattuu kaikille, myös kaikkein pätevimmille. Virheille altistavat erilaiset toiminnan ja systeemin heikkoudet, joita korjaamalla virheitä voidaan vähentää. PEIJAKSEN VIRHEISTÄ OPPIMISEN JÄRJESTELMÄ HYKS Peijaksen sairaala toimii Vantaalla ja vastaa Vantaan ja Keravan väestön ( asukasta) erikoissairaanhoidosta. Sairaalassa on kokeiltu virheistä oppimista (VIIVI-toiminta). Toimintaan kuuluu seuraavaa: Henkilökunta ilmoittaa havaitsemistaan virheistä poikkeamailmoituslomakkeella Osastonhoitaja ja lääkäri katsovat ilmoitukset ja ottavat tarvittaessa asiat yhteiseen käsittelyyn. Yhdessä mietitään, mitä voidaan tehdä virheiden vähentämiseksi. Virheistä ja poikkeamista tehtyjen esimerkkien ja tilastojen avulla kaikki yksiköt voivat oppia niistä. PEIJAKSEN KOKEMUKSIA Poikkeamailmoituksia tehdään noin 70 kuukaudessa. Eri osastojen ilmoitusaktiivisuus vaihtelee paljon. Useimmissa yksiköissä hoitohenkilökunta on aktiivisesti tehnyt ilmoituksia, mutta lääkärit vähän. Suurin osa poikkeamailmoituksista liittyy lääkitysvirheisiin, muita ovat virheet erilaisissa hoitotoimenpiteissä, hoidon tarpeeton viivästyminen ja tapaturmat. Virheistä suurin osa on lieviä, mutta prosenttia vaatii ylimääräisiä hoitotoimenpiteitä. Ilmenneet virheet aktivoivat tekemään toimintaan niitä vähentäviä muutoksia. Virheistä oppimisen järjestelmään kuuluu tärkeänä osana koko sairaalan poikkeamien tilastointi ja siihen liittyvät esimerkit tyyppivirheistä. Tilastot saatetaan koko henkilökunnan käyttöön. Tämä vaihe on Peijaksessa toteutunut huonosti, sillä tilastointi on hankalaa ilman tietojärjestelmää. KEHITYSNÄKYMIÄ Yhdessä VTT:n ja Lääkelaitoksen kanssa Peijaksessa ja kahdessa muussa terveydenhuollon yksikössä kehitetään sähköistä poikkeamien ilmoitusta, käsittelyä ja tilastointia. STM on perustanut potilasturvallisuusverkoston edistämään virheistä oppimista terveydenhuollon laitoksissa. Tulevien vuosien aikana vastaavaa toimintaa on tarkoitus aloittaa kaikissa maan sairaaloissa. Kirjallisuutta Pelkonen R. Viisas oppii virheistä. Duodecim 2003; 119: Mustajoki P. Hoitoon liittyvät virheet ja niiden ehkäisy. Peijaksen sairaalan projekti. Suom Lääkl 2005;60: Sairaalaviesti 4/2006 7

8 VIIVI-POIKKEAMAILMOITUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Hyks, Peijaksen sairaala Nro Potilas Osasto/ yksikkö Päivämäärä Lomakkeen täyttäjä Tapahtuman kuvaus Nimi Lomakkeen täyttäjän yksikkö Tapahtuman pvm. Ilmoituksen pvm Henkilötunnus Poikkeama tapahtui 1. omalla osastolla 2. muualla, missä? Poikkeaman luonne 1. tapahtui potilaalle 2. likipiti 1. lääkäri 2. sairaanhoitaja 3. muu, mikä: Kerro mitä ja miten tapahtui ja mitä seurauksia oli potilaalle. Lääkitysvirheistä täytä myös alla olevat kohdat Lääke Lääkitysvirheen laatu Lääkkeen nimi Antotapa Annos/määrä 1. Määräysvirhe 2. Kirjaamisvirhe 3. Jakeluvirhe 4. Antovirhe (Merkitse vain yksi vaihtoehto, se joka on tapahtunut ensimmäisenä ketjussa) Pertti Mustajoki (vas.) ja Markku Auvinen alustivat riskien hallinta -teemasta. 8 Sairaalaviesti 4/2006

9 Hankintoihin ja ostopalveluihin liittyvien riskien hallinta Markku Auvinen, sairaanhoitopiirin apulaisjohtaja, Pohjois-Savon shp Teksti on lyhennelmä Sairaalapäivillä pidetystä esityksestä. MISTÄ ON KYSYMYS? Hankintatoiminnan riskienhallinnassa on kysymys siitä, että riskit on arvioitu, tunnistettu ja hallittu niin, että niiden aiheuttamat kustannukset ja muut haitat minimoidaan tai poistetaan kokonaan. On tärkeää, että hankintatoiminta on osa johdon strategista ja operatiivista toimintaa, jossa on otettu huomioon riskienhallinnan järjestelmä ja sen tarvitsemat työkalut. Hankintatoimintaan liittyvät riskit voidaan kiteyttää ennen kaikkea henkilö-, omaisuus- ja toimintariskeihin. Voidaan katsoa, että hankintatoiminnassa kaikki riskit ovat kasvusuunnassa. Näin ollen hankintatoimintaa voidaan pitää yhtenä kunnallisen toiminnan strategisena osaamisalueena. MIKSI NÄIN ON? Kunnallisen toiminnan erityisluonne huomioon ottaen riskit ovat huomattavat ja kysymys on monesti ihmisten turvallisuudesta ja perusoikeuksien toteuttamisesta. Hankintatoiminta on taloudellisesti merkittävää toimintaa, jolloin myös vastuut virheistä voivat olla merkittäviä. Hankintaosaamisen merkitys korostuu tulevaisuudessa. Hankintalainsäädäntö on muuttumassa ja asettaa uusia haasteita hankintatoimen onnistumiselle. RISKIENHALLINNAN KEHITTÄMINEN Käytännössä voi ilmetä hyvin erilaisia riskitekijöitä riippuen eri hankintalajeista. Strategisimpia riskejä löytynee hankintastrategian ja mm. palvelustrategioiden laatimisessa. Riskejä voi ilmetä myös toimitusketjujen tunnistamisessa ja kokonaiskustannuslaskennassa. Hankintaprosessin toteuttamisessakin riittää edelleen kehittämistä. Riskien kartoitusta tulee myös kehittää. Lisäksi varsinkin ostopalveluissa riskitekijöitä ilmenee toimittajayhteistyössä sekä laatunäkökohtien huomioonottamisessa. ERILAISIA RISKEJÄ HANKINTATOIMINNASSA Hankintatoiminnan lajista riippuen riskejä löytyy suuri määrä. Riskien kartoitusta voidaan tehdä esimerkiksi erikseen rakentamisen ja peruskorjauksen, tietotekniikan, lääkintälaitteiden, lääkkeiden ja verituotteiden, elintarvikkeiden sekä ostopalvelujen osalta. Tämä jo osoittaa sen, kuinka laajaa ja merkittävää hankintatoiminta on. Niihin liittyvät riskit ovat mittavia. Rakentamisessa korostuvat usein rahoituksen riittämättömyys jopa välttämättömiin hankintoihin, Hankintaportfolion neljä luokkaa Korkea Strategiset hyödykkeet Hankinnan tärkeys/ kriittisyys (riskit) Tavalliset hyödykkeet Pullonkaulahyödykkeet Volyymihyödykkeet Alhainen Pieni Hankintavolyymi ( ) Suuri Kuva 1. Hankintaportfolion neljä luokkaa. Sairaalaviesti 4/2006 9

10 jolloin aiheutuu mm. home- ja kosteusongelmia. Tulipaloriskit ja henkilöturvallisuus liittyvät näihin hankkeisiin rakennustyöaikana. Tietotekniikan osalta tilaajan osaamattomuus tietyiltä osin ja atk-hankeprojektien resurssien niukkuus haittaa onnistunutta hankintaa. Atk-laitteiden ja -järjestelmien hyödyntämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sopimusjuridiikassa on osattava tietotekniikkaan liittyvät sopimusehdot. Ongelmia ilmenee käyttöoikeusrajauksissa, hinnannousuissa ja lisenssiongelmissa. Hankalia ovat myös mahdolliset valitusprosessit. Suurehkoissa lääkintälaitehankinnoissa korostuvat myös rahoituksen riittämättömyys välttämättömiin hankintoihin, mikä voi aiheuttaa mm. potilasturvallisuusongelmia. Myös sähkökatkokset ja varageneraattoriongelmat on otettava huomioon varauduttaessa laitteen toimimattomuuteen. Kaikilta osin suuria ja osin monimuotoisia laitteistoja ei osata aina käyttää oikein. On myös yhteensopimattomuutta tietoverkkojen kanssa. Huolto- ja varaosatoiminnan puolellakin on riskejä. Lääkkeiden ja verituotteiden osalta on nähtävissä mm. toimintavarmuuden ja saatavuuden puolella riskejä esimerkiksi suurempien katastrofien tilanteissa. Edelleen jossain määrin on olemassa tuotteiden laadussa ongelmia ja jopa tuotevirheitä. Lääkkeiden kuljetuksessa on omat riskinsä, samoin kuin henkilöstön osaamisessa koko lääketoimintaketjussa. Elintarvikkeiden osalta tuoteturvallisuus on äärimmäisen tärkeää sairaalassa. Tuoteturvallisuutta ei saa vaarantaa mm. liian tiukalla hintakilpailulla. Ongelmia on edelleen alkutuotannon ja kuljetuksien valvonnassa ja uusien toimittajien osaamisessa. Ravintohuollon henkilöstön ja hoitohenkilöstön ammattitaidon osalta on kehitettävää. Ostopalvelujen ulkoistamisen sekä kumppanuuden osalta korostuvat riippuvuus, koordinoimattomuus ja kontrollin menettämiseen liittyvät riskit. Tämän vuoksi kokonaisvaltaisuus saattaa kärsiä ja aiheuttaa ongelmia. Tällä puolella myös sopimusvirheet aiheuttavat omat riskinsä. Tilausosaamista ja koko hankintamenettelyä tulee kehittää. Toimittajayhteistyöhön ja laadun kehittämiseen on myös kiinnitettävä erityistä huomiota. MITÄ VOI TEHDÄ EDELLÄ MAINITTUJEN RISKIEN EHKÄISEMISESSÄ JA POISTAMISESSA? Rakentamisen osalta on korostettava erityisesti pitkän aikavälin investointi- ja rahoitusohjelmien olemassaoloa. Myös akuutteihin remontteihin on varauduttava rahoituksessa. On luotava hyvät palo- ja pelastussuunnitelmat ja -järjestelmät. Henkilöstö on koulutettava palo- ja pelastustoimintaan. On luotava vaihtoehtoisia jakelujärjestelmiä veden ja sähkön sekä lämmön osalta. Tietotekniikkahankkeet ovat usein vaikeimpia hankintatoiminnassa. Riskien ehkäisemiseksi on panostettava erityisesti esiselvitykseen, tarjonnan kartoitus- ja vaatimusmäärittelyvaiheeseen, niihin sitouttamiseen sekä tarvittavaan resurssointiin. Tilaajaosaamista ja sitoutumista on kehitettävä ja varmistettava. Sopimusjuridiikan asiantuntemus erityisesti tietotekniikkahankinnoissa on äärimmäisen tärkeää ja välttämätöntä. Kuopion seudun materiaalipalvelujen organisointi Kuopion kaupunginhallitus nimittää Hankintatoimikunta SEUDULLISET PALVELUT Hankintatoimisto -hankintajohtaja - hankintapäällikkö - logistiikkapäällikkö - hankintasihteerit -HALO-Maisan pääkäyttäjät Kuopion Ateria - HALO-Aromin pääkäyttäjä nimittää Maisa-ohjausryhmä Aromi-ohjausryhmä Hankinnan asiantuntijatiimit valmistelevat keskitetyksi sovitut hankinnat ja ehdottavat uusia -Elintarviketiimi -Halo-tiimi - Hoitotarviketiimi - Palvelutiimi -Taloustiimi - Teknisten hankintojen tiimi - Toimisto- ja atk-tarviketiimi -Laitetiimi KEHITTÄMINEN Kuopion Atk-keskus - Järjestelmien hallinnointi - HALO-Atk-koordinaattori HALO-tekninen ohjausryhmä Kehittämisprojekteja Maisakehitystyöryhmä HALOlaadunseuranta -ryhmä Kuva 2. Kuopion seudun materiaalipalvelujen organisointi. 10 Sairaalaviesti 4/2006

11 Lääkintälaitteiden osalta on pitkän aikavälin investointi- ja rahoitussuunnitelmien olemassaolo tärkeää. Strategisten laitteiden osalta on luotava erillisiä suojaus- ja varaenergiajärjestelmiä. Käyttäjien koulutukseen, hyvään hankintasuunnitteluun ja koko hankintaprosessin osaamiseen on kiinnitettävä huomiota koulutuksella, hankintatoimen resurssoinnilla ja mahdollisesti konsultoinnilla. Lääkkeiden ja verituotteiden osalta on tärkeää tarjoajien arviointi dokumenteista, haastatteluilla ja referenssien kautta. Myös logistisella puolella ohjeiston olemassaolo ja toiminnassa mukana olevien osaaminen on varmistettava koulutuksella, ohjeistuksella ja laatujärjestelmällä. Elintarvikkeiden puolella voidaan uusille toimittajille asettaa ns. koejaksoja ja suorittaa testejä heidän toimintansa laadusta ja virheettömyydestä. Alkutuotannossa ja teollisuudessa on tehtävä katselmuksia ja testejä aika ajoin. Jatkuva oma valvonta niin toimittajien puolella kuin omassa toiminnassa ja henkilöstön osaaminen ravintohuollon ja hoitohenkilöstön puolella on varmistettava prosessikuvausten, ohjeiden ja koulutuksen kautta. Palveluiden ulkoistamisessa ja kumppanuussopimuksissa prosessien kuvaus ja tuntemus sekä kokonaiskustannusten laskenta on kehitettävä riittävälle tasolle. Isommissa palveluhankinnoissa markkinaselvitysten teko erikseen esimerkiksi tietopyynnöillä ja neuvottelumenettelyllä on syytä varmistaa. Tilaajan asiantuntemus on koulutuksen ja tarvittaessa konsultoinnin kautta varmistettava. Hankintamenettelyssä esimerkiksi tarjouspyynnön kommentointi toimittajilla on perusteltua. Tavoitteet ja lisäarvo on määriteltävä tarkasti. Palveluostoissa korostuu myös sopimusjuridiikan asiantuntemuksen varmistaminen. YHTEENVETO HANKINTATOIMINNAN RISKIENHALLINNASTA Kaikki edellä esitetty huomioon ottaen on tärkeää, että on olemassa hankintastrategia, jossa on huomioitu riittävältä osin riskienhallintajärjestelmän edellyttämät toiminnot ja menetelmät. Siellä on syytä kiinnittää huomiota mm. palvelustrategioihin, prosessiajatteluun ja kokonaiskustannuslaskentaan. Edelleen on tärkeää kehittää hyvä hankintasuunnittelu, johon liittyy riskien arviointi ainakin suurimmissa ja strategisesti tärkeimmissä hankkeissa ja hankinnoissa. On myös varmistettava riittävän hyvä hankintaosaaminen joko omassa toiminnassa tai hankkimalla se esimerkiksi seudullisen hankintatoimen yhteiseltä organisaatiolta (Kuopion seudun materiaalipalvelujen organisointi, kuva 2). Myös sopimusjuridiikan hyvä asiantuntemus varmistaa erityisesti tietotekniikka- ja palveluhankinnoissa. Lisäksi palveluhankinnoissa on varmistettava hyvä toimittajayhteistyö sekä laadun kehittäminen. On muistettava myös hankintojen ylläpito ja toteutuksesta huolehtiminen loppuun asti niin, että asetettuihin tavoitteisiin ja lisäarvoon päästään. Kuitenkin on syytä muistaa, että täysin kattavia suojavälineitä ei ole olemassakaan. Savuton sairaala tarua vai totta Hannu Puolijoki, johtajaylilääkäri, dosentti Etelä-Pohjanmaan shp Teksti on lyhennelmä Sairaalapäivillä pidetystä esityksestä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri julistautui savuttomaksi sairaalaksi vuonna 2002 Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien jälkeen. Ensi vuoden alussa Suomen kahdestakymmenestä sairaanhoitopiiristä on savuttomia yhdeksäntoista. Ohjelman nopeaan leviämiseen ovat vaikuttaneet mm. Kuntaliiton toimenpiteet, Käypä hoito -suosituksen ilmestyminen, Filha ry:n panostus kouluttamiseen ja Terveyttä edistävät sairaalat ry:n tuki. Savuttomaksi sairaalaksi julistautumisen herättämä mielenkiinto julkisuudessa on lisännyt Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sitoutumista savuttomuuteen. Kehittämiseen on panostettu taloudellisesti palkkaamalla tupakastavieroitushoitaja koulutta- Hannu Puolijoki (vas.) ja Martti Talja luennoivat sessiossa Erikoissairaanhoito ja terveyden edistäminen. Sairaalaviesti 4/

12 maan terveydenhuoltohenkilöstöä kohtaamaan tupakoiva potilas parhaalla mahdollisella tavalla. Sairaalassa sydäninfarktin vuoksi hoidetuista potilaista miltei kaikki ovat osastojakson ajan tupakoimatta ja peräti 30 prosenttia heistä on tupakoimatta vuoden kuluttua. Potilaiden tupakointi on edelleen sallittu ulkona olevissa katoksissa ja psykiatrian osastoilla tupakkahuoneissa. Tupakointi muissa paikoissa yritetään saada loppumaan tiedottamisella ja valvonnalla myös palo- ja turvallisuusriskin vuoksi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilökunta on pitänyt työaikaa koskevaa tupakointikieltoa hyvänä. Tupakointiin käytetystä työajasta johtuneet ristiriidat työyhteisössä vähenivät ja koettiin, että sairaalahenkilökunnan tupakointikiellolla voidaan vähentää myös potilaiden tupakointia. Työnantaja tukee henkilökunnan tupakasta vieroittumista maksimissaan kuuden kuukauden nikotiinikorvaus- tai lääkehoidolla. Tupakoinnin on lopettanut viimeisen neljän vuoden aikana 5 prosenttia henkilökunnasta. Tällä hetkellä sairaalan henkilökunnasta tupakoi päivittäin noin 8 prosenttia ja satunnaisesti 5 prosenttia. Työnantaja odottaa savuttomuutta työaikana, ei tupakoimattomuutta. Tupakoimattomalta henkilökunnalta on tullut ehdotuksia savuttomuuden palkitsemisesta esimerkiksi ylimääräisellä vapaalla, jota jotkut yksityiset työnantajat ovat käyttäneet. Tällainen käytäntö on kuitenkin ongelmallinen syrjintäkiellon ja tasapuolisen kohtelun periaatteen kannalta. Savuton sairaala on toimintatapa, jonka rakentamiseen tarvitaan koko henkilökunnan osallistumista ja tupakoimattomuuden vaikutukset yksilön terveyteen näkyvät vasta vuosikymmenien kuluessa. Lisätietoja: Hannu Puolijoki, p. (06) , , Kirjallisuutta: Haapala J. ja Mäkelä K. Tupakointikielto terveyden edistämisen kontekstissa retrospektiivinen tapaustutkimus Seinäjoen keskussairaalassa keväällä Terveyskasvatuksen pro gradu-tutkielma, Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, 2005 Kilpeläinen M. ja Koskinen S. Tupakointi ja työsuhde, Edilex ; Luhta R-M, Puolijoki H. Savuton sairaala ja henkilökunnan tupakasta vieroitus. Suomen Lääkärilehti 2005;60: Dehko-ohjelma liikuttaa, laihduttaa ja ylläpitää terveyttä Timo Saaristo, ylilääkäri, Tampereen kaupunki Valtakunnallinen koordinaattori/dehkon 2D-hanke/Suomen Diabetesliitto Teksti on lyhennelmä Sairaalapäivillä pidetystä esityksestä. Suomen kansalliseen diabetesohjelmaan Dehkoon liittyvän tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen, D2D arviointiin liittyvän väestötutkimuksen mukaan lihavuus, ylipaino ja vyötärölihavuus ovat maassamme erittäin yleisiä. Diabetes ja sen esiasteet ovat keski-ikäisessä väestössä tavallinen löydös. Diagnosoimaton diabetes on jopa diagnosoitua yleisempi. Nämä löydökset muodostavat niihin liittyvien lisäsairauksien varsinkin sydän- ja verisuonitautien takia vakavan uhkatekijän väestön tulevalle terveydelle. Syyt tähän epidemiologiseen tilanteeseen ovat liiallinen ravinnonsaanti suhteessa liian vähäiseen energiankulutukseen diabetekselle geneettisesti alttiissa vanhenevassa väestössä. Timo Saaristo esitteli Dehkoa ja sen vaikutuksia. D2D-HANKKEEN TAVOITTEET Viiden sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa toteutettavan, Diabetesliiton koordinoiman ja Kansanterveyslaitoksen arvioiman 12 Sairaalaviesti 4/2006

13 D2D:n tavoitteena on ehkäistä tyypin 2 diabetesta ja sen lisäsairauksia. Samalla kyseessä on lihavuuden ehkäisyhanke. Hanke keskittyy korkean riskin ja varhaisen diagnoosin ja hoidon strategioihin mutta tukee myös väestöstrategiaa. Hankkeen neljäs toimintavuosi on meneillään. Ovatko hankkeelle asetetut toiveet tähän mennessä täyttyneet? HANKKEEN ARVIOT MYÖNTEISIÄ Eri raporttien perusteella D2D:n on arvioitu etenevän suunnitellusti. Se sai myönteisiä arvioita Kansallisen terveyshankkeen hankerahoituksen piiriin kuuluvien arviointiraportissa, jossa D2D:ta pidettiin mm. hyvin organisoituna suurena hankkeena. Tuore kvalitatiivisen arvioinnin raportti toteaa, että hanke etenee hyvin ja että suurimmat haasteet näyttävät olevan hankkeen toimintaympäristössä. Diabeteksen seulonta on käynnistynyt kaikkialla hyvin. Tyypin 2 diabeteksen riskitestistä, FINDRISC, on tullut käyttökelpoinen terveydenhuollon työkalu. Seulontapositiivisille tehtävät lisätutkimukset, kuten sokerirasituskoe oireettoman diabeteksen löytämiseksi, ovat lisääntyneet. Hankkeen taustalla on diabeteksen ehkäisytutkimusten näyttöön perustuva tieto, joka on sovellettava terveydenhuollon käytäntöön. Eräs keskeinen tavoite on etsiä uusia keinoja ja malleja, joiden avulla voitaisiin tukea diabetesriskissä olevan elämäntapamuutoksia eli painonhallintaa, liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja. D2D:n vahvuutena on pidetty siihen liittyvää vaikuttavuuden arviointia, jonka suorittaa Kansanterveyslaitos toimipaikoista kerättyjen tietojen perusteella. Tuloksia siitä, päästiinkö asetettuihin tavoitteisiin, saadaan vasta hankkeen loputtua vuoden 2008 alussa, mutta eräitä käytännön kokemuksia ja johtopäätöksiä voidaan esittää jo nyt. INTERVENTIOITA Eritasoisia interventioita on käynnistetty sitä mukaan, kun hoitopaikat ovat saaneet diabeteksen ehkäisyyn resursseja ja interventioiden aloittamiseksi välttämättömät ehkäisyn hoitopolut kuntoon. Painonhallintaryhmien määrä on lisääntynyt ja niiden toiminnasta on ensikokemuksia. Sairaanhoitopiireissä on jo kehitetty monenlaisia diabeteksen ehkäisyn toimintamalleja ja uusia työkaluja. Myös työterveyshuoltoyksiköt ovat aloittaneet diabeteksen ehkäisyn. Jokaiselle seulontapositiiviselle tehdään jonkin asteinen interventio, joka voi yksinkertaisimmillaan olla pelkkä riskitestin täyttö, mutta useimmiten sarja terveystarkastuksia, joiden aikana puututaan myös elämäntapoihin. Vaikuttavimmiksi tiedetään ryhmämuotoiset, intensiiviset interventiot, joita on tällä hetkellä tehty noin puolelle korkean riskin henkilöistä. Miehiä seulontaprosesseissa ja interventioissa on ollut mukana toivottua vähemmän. Terveydenhuolto voi parhaimmillaan vain opastaa ja tukea, lopullisen päätöksen elämäntapamuutosten aloittamisesta ja toteuttamisesta tekee riskissä oleva itse. Hanke on suurelta osin hoitajien ja työterveyshoitajien vastuulla, mutta lääkäreitä tarvitaan diagnoosin varmistamiseen, lisäsairauksien etsimiseen ja tarvittavien lääkkeiden aloittamiseen. Lääkkeitä tarvitaan, vaikka D2D on elämäntapamuutoksia painottava projekti. Lääkäreiden osallistumisaktiivisuudessa on ollut toivomisen varaa. Mittavan haasteen takia terveydenhuolto ei pysty hoitamaan edessä olevaa ongelmaa yksin, joten tarvitaan väestöstrategiaa ja myös muiden strategioiden toteuttamiseksi verkostoitumista ja yhteistyötä yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Hanke on käynnistänyt uusia moniammatillisen yhteistyön muotoja. Nämä ovat olleet aikaisemmin terveydenhuollolle vieraita alueita, mutta D2D:n myötä on onnistuttu tekemään uusia pelinavauksia. Vaikka hankkeen päätavoite on löytää ja hoitaa riskissä olevat ja oireettomat diabeetikot, niin samalla tehdään paljon väestöstrategian alaan kuuluvaa ja sitä hyödyttävää toimintaa. Kansanterveyslaitoksen tekemässä aikuisväestön terveyskyselyssä (AVTK) on ollut vuosittain mukana D2D:tä koskevia kysymyksiä. Viime vuoden kysely osoitti, että tietoisuus diabeteksen ehkäisystä on hankealueilla muuta Suomea korkeampi, ja kasvanut selvästi verrattuna edellisen vuoden kyselyyn vuotta aikaisemmin. Kelan erityiskorvattavien lääkkeiden tilastoissa ei toistaiseksi näy merkkejä siitä, että korvattavuusluvut olisivat vielä mitenkään muuttuneet vaan käyrä jatkaa tasaista nousuaan. Kyseinen tilasto on kuitenkin huono mittari D2D:n vaikutuksista, sillä muutokset lääkkeiden erityiskorvattavuudessa näkyvät vähintään vuoden tai kahden viiveellä. HAASTEITA Hankkeella on monia haasteita, joista eräs suurimmista on hankalaksi osoittautunut datan keräys. Tähän syynä ovat vaivalloinen paperilla tapahtuva tiedonkeruu, koska terveydenhuollon yhteen sopimattomat atk-järjestelmät eivät ole toistaiseksi mahdollistaneet datan keräämistä muulla tavoin. On myös raportoitu resurssiongelmista, henkilöstöpulasta ja siitä, ettei diabeteksen ehkäisylle löydy aikaa muiden terveydenhuollon pakollisten työtehtävien ohella. Sosiaali- ja terveysministeriö toivoo hankkeen tuottavan riittävän yksinkertaisia kliinisesti käyttökelpoisia työkaluja diabeteksen ehkäisyyn. Jo nyt tiedetään, että keskeisiä seulontatyökaluja ovat riskitesti, vaaka ja mittanauha sekä olennainen diagnostinen työkalu sokerirasituskoe. Intervention vaikuttavat menetelmät ja työkalut selviävät vuoden 2008 aikana. Hankkeen sosiaali- ja terveysministeriössä toimivan seurantaryhmän mukaan hankkeen loppuaikana tulisi panostaa terveyden edistämiseen kunnissa, jossa ennaltaehkäisy jää edelleen sairauksien hoidon Sairaalaviesti 4/

14 jalkoihin. Vakiintuneiden toimintarutiinien muuttaminen on suuri haaste johtamiselle. Lääkäreiden koulutukseen ja asenteisiin olisi kiinnitettävä erityinen huomio. Hankkeessa hyväksi havaitut mallit ja uudenlaiset toimintatavat tulisi nostaa esiin ja levittää ne koko maan terveydenhuollon käyttöön. D2D:n ei ole tarkoitus olla yksi monista terveydenhuollon monista projekteista, jotka alkavat ja loppuvat, vaan sen on jatkettava elämäänsä terveydenhuollon muuttuneissa käytännöissä. Kerran aloitettua seulontaa ei voi lopettaa ja diabeteksen ja lihavuuden ehkäisy nyt kehitettävin menetelmin on ainoa mahdollisuus yhteiskunnalle. Lisätietoja: Timo Saaristo p. (03) tai Sairaala-apteekkien ja apteekkien palvelujen kehittäminen uusiin tarpeisiin ja rakenteisiin Leena Astala, sairaala-apteekkari, Satakunnan keskussairaala Teksti on lyhennelmä Sairaalapäivillä pidetystä esityksestä. Epätarkoituksenmukaisesta lääkkeiden käytöstä aiheutuu huomattava määrä sekä inhimillistä kärsimystä että turhia kustannuksia. Suomessa tarvitaan laadun varmistamiseen uusia toimintamalleja ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä. Farmaseuttien ja proviisorien lääkeasiantuntemusta ei osata vielä käyttää riittävästi turvallisen lääkehoidon edistämisessä. Myös tekniikan suomia mahdollisuuksia, kuten lääkkeiden jakamista koneellisesti potilaskohtaisiin annoksiin, hyödynnetään vielä varsin vähän. Monissa Euroopan maissa farmasian alan ammattilaiset ovat olleet jo pitkään mukana osastotyössä. Iso-Britanniassa sairaaloissa työskentelee proviisoreita, joiden työnkuvaan kuuluu tarkistaa potilaan lääkitystiedot, seurata mahdollisia haitta- ja yhteisvaikutuksia, osallistua potilaan hoitosuunnitelman laadintaan, selvittää potilaan hoitomyöntyvyyttä ja neuvoa potilaita lääkkeiden oikeassa ja turvallisessa käytössä. Myös Suomessa on alettu kouluttaa farmaseutteja ja proviisoreita lääkehoidon kokonaisarviointiin. Lääkehoidon haasteisiin tuo apua myös osastolla työskentelevä farmaseutti. Kun lääkeasiat keskitetään farmaseutin käsiin, vapautuu hoitohenkilökunnalle aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Farmaseutti huolehtii lääkkeiden tilaamisesta ja lääkekaapin hoidosta, laittaa lääkkeet käyttökuntoon sekä ratkoo lääkkeiden saatavuuteen ja kustannuksiin liittyviä ongelmia. Farmaseutti voi olla avuksi myös lääkkeiden haittaja yhteisvaikutusten selvittelyssä. Suomessa osastofarmaseutteja toimii lähinnä isoissa sairaaloissa. Julkisessa lääkehuollossa on meneillään rakennemuutos, jonka seurauksena pieniä lääkekeskuksia lakkautetaan. Kun kunnat ostavat lääkehuollon palvellut sairaala-apteekista tai naapurikunnan lääkekeskuksesta, voi lähin farmaseutti olla pahimmillaan satojen kilometrien päässä. On vaarana, että kun pienet terveyskeskukset ja vanhainkodit ostavat vain lääkelogistiikkapalvelut, ne jäävät ilman lääketurvallisuutta lisääviä ja kustannusten hallinnassa auttavia farmaseuttisia palveluita. Lääkehuollon rakennemuutoksessa on myös etunsa. Suuremmat lääkehuollon yksiköt pystyvät tarjoamaan parempaa toimintavarmuutta kuin yhden farmaseutin hoitamat lääkekeskukset. Myös monipuolisemmat palvelut hyödyttävät terveyskeskuksia. Lääkehuollon rakennemuutoksessa tulee kuitenkin huolehtia farmaseuttisen asiantuntemuksen saatavuudesta kaikissa terveydenhuollon yksiköissä ja vanhainkodeissa. Potilasturvallisuutta voidaan lisätä ja lääkekustannuksia alentaa kehittämällä osastofarmasiaa, kliinistä farmasiaa ja ottamalla käyttöön potilaskohtainen koneellinen lääkejakelu. Myös farmaseuttisten palveluiden saatavuudesta tulee huolehtia. 14 Sairaalaviesti 4/2006

15 Sairaalapäivät 2006 Seuraavien alustusten diaesitykset osoitteessa > Tapahtumat ja aineistot > Sairaalapäivät 2006 Professori Esko Antola Suomi pärjää tulevaisuudessakin Onko EU:sta vetoapua Suomen kehitykselle? Rehtori Matti Uusitupa Kansantautien parasta ja halvinta hoitoa on terveyden hoito taustoja sairaanhoidon kysynnän, tuotannon ja menojen kasvulle Johtaja Pentti Silvola Sairaaloiden tarvitseman henkilökunnan ja rahoituksen turvaaminen Johtaja Aki Linden Sairaanhoidon palvelurakenteisiin uutta iskua ja energiaa Johtava konsultti Seppo Tuomola Uudenlaisia malleja kunnallisen sairaanhoidon järjestämiseen Professori Antti Paasio Asiakkaiden odotuksia 2010-luvun sairaanhoidolle ja sairaaloille Johtajaylilääkäri Heikki Pylkkänen Sairaansijat ja hoitopaikat uusjakoon Hallintoylihoitaja Anja Seppälä Työnjakoa uusimalla paremmin palveluja Toimitusjohtaja Väinö Turjanmaa Kuvantamistoiminta 2010-luvulle Hallintoylilääkäri Martti Talja Erikoissairaanhoidon rooli terveyden edistämistyössä Johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki Savuton sairaala tarua vai totta Professori Mika Kivimäki Parempi työelämä ja pitempi työura myös sairaanhoidon henkilöstölle Tutkimusprofessori Timo Klaukka Lääkehoitoa taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti Professori Sirkka-Liisa Kivelä Oikea lääkitys hyvän hoidon perusta Lääkintöneuvos Pirjo Pennanen Lääkehoidon turvallisuus Apteekkari Leena Astala Sairaala-apteekkien ja apteekkien palvelujen kehittäminen uusiin tarpeisiin ja rakenteisiin Professori Kaija Leena Saarela Mitä riskien hallinta kaikkiaan on Erikoistutkija, psykologi Kaarin Ruuhilehto Riskit hallintaan miten saadaan henkilöstö toimimaan suunnitelmien mukaan Professori Pertti Mustajoki Potilasturvallisuutta edistetään virheistä oppimalla kokemuksia Peijaksen sairaalasta Sairaanhoitopiirin apulaisjohtaja Markku Auvinen Hankintoihin ja ostopalveluihin liittyvien riskien hallinta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja Seija Paatero on osallistunut 18 Sairaalapäiville yhtä lukuun ottamatta kaikille Sairaalaviesti 4/

16 Enemmän lähetteitä ja päivystyskäyntejä sairaaloihin tammi elokuussa 2006 Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Sairaaloiden palvelujen kokonaiskysyntä jatkui suurehkona vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana. Tulos oli odotettu. Hoitotakuu, sairastuvuus, ikärakenne ja kehittyneet hoitomahdollisuudet pitivät ja pitävät huolen siitä, että sairaaloiden palvelujen kysyntä kasvaa myös vastedes. Palvelujen ja ostojen alibudjetoidut menot ylittyvät myös tänä vuonna monessa sairaanhoitopiirissä. Vuosien kysynnän kasvu jatkui edelleen. Kunnallisten sairaaloiden kokonaiskysyntä oli edellisvuoden tammi elokuuta selvästi suurempi. Kaik- kiaan 18 keskussairaalaa 19:stä ja 13 (alue)sairaalaa 18:sta sai lähetteitä enemmän kuin vuosi sitten. Lähetteiden kokonaismäärä esimerkiksi keskussairaaloihin kasvoi 5,0 prosenttia vuosi sitten 3,0 prosenttia. Tammi huhtikuun kasvu oli 6,2 prosenttia eli tuosta kasvu oli hieman hidastunut. Terveyskeskusten lähetteiden määrä keskussairaaloihin kasvoi 5,1 prosenttia ja kaikkiin sairaaloihin 4,7 prosenttia vuosi sitten kasvu oli 3,1 prosenttia. Yksityislääkäreiden lähetteiden määrä sairaaloihin oli 6,4 prosenttia suurempi, vuosi sitten tammi elokuussa ne vähenivät 2 prosentilla. Taulukko 1. Kokonaismuutos (%) verrattuna edelliseen vuoteen. ( ) suluissa ko. tiedon raportoineiden sairaaloiden lukumäärä ks = keskussairaalat, as = aluesairaalat ja vastaavassa asemassa toimivat sairaalat 1 8/06 1 8/05 1 8/04 1 8/03 1-8/02*) 1-8/01*) Lähetteet ks + 5,0 (19) + 3,0 (20) + 3,9 (18) + 0,1 (19) + 4,0 (20) - 0,1 (20) as + 2,4 (20) - 0,5 (21) + 2,9 (22) - 2,6 (23) + 3,1 (24) - 1,6 (24) Päivystyskäynnit ks + 0,9 (20) - 0,2 (20) +1,1 (20) - 1,1 (20) - 3,0 (20) + 3,2 (20) as + 0,4 (19) + 0,8 (23) + 1,5 (23) - 3,7 (24) - 0,1 (25) + 1,5 (25) Päivystyssisäänotot ks + 2,3 (19) - 1,3 (20) + 1,6 (20) - 0,1 (20) - 1,8 (20) + 0,3 (20) as - 1,1 (19) - 5,5 (22) - 0,3 (24) - 3,0 (23) + 0,6 (23) + 0,5 (24) Ensikäynnit ks - 3,0 (20) + 3,3 (20) + 2,0 (20) - 1,2 (20) + 3,8 (20) - 8,3 (20) as + 0,2 (20) + 0,6 (22) + 5,7 (24) - 3,6 (24) + 4,2 (25) - 5,8 (26) Pkl-käynnit yht ks + 1,1 (20) + 1,8 (20) + 2,8 (20) - 0,3 (20) + 3,4 (20) - 1,8 (20) as + 2,8 (20) + 1,4 (23) + 5,6 (23) + 0,3 (24) + 2,0 (25) - 1,0 (26) Hoitojaksot ks - 1,8 (20) + 1,6 (20) + 1,9 (20) - 2,1 (20) + 2,1 (20) - 4,0 (20) as - 1,9 (20) - 1,5 (23) + 0,7 (24) - 3,6 (24) + 2,6 (25) - 2,9 (26) Hoitopäivät ks - 2,9 (20) - 0,8 (20) + 0,3 (20) - 3,3 (20) + 0,9 (20) - 2,7 (20) as - 0,6 (20) - 0,6 (23) - 0,9 (23) - 4,2 (23) - 1,0 (25) - 4,1 (26) Synnytykset ks + 3,1 (20) - 0,3 (20) +3,4 (20) + 4,2 (20) - 1,4 (20) - 0,8 (20) as + 1,8 (10) - 0,9 (11) - 0,4 (11) - 0,5 (13) - 7,4 (15) - 3,2 (16) Leikkaustmp:t ks - 6,4 (20) + 6,1 (20) + 3,1 (20) - 2,9 (20) + 5,4 (20) - 9,1 (20) as - 5,9 (19) - 1,9 (23) + 2,0 (24) - 2,9 (24) + 6,0 (25) - 7,3 (26) Kaihileikkaukset - 14,0 (25) + 9,2 (28) - 1,1 (28) + 5,5 (28) + 25,2 (27) - 13,7 (25) Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset - 13,5 (6) - 5,9 (6) - 8,8 (6) + 5,5 (6) - 1,6 (6) -12,7 (6) Sepelvaltimoiden pallolaajennukset + 19,6 (19) + 13,7 (14) + 21,6 (14) + 8,8 (12) + 18,6 (9) + 9,6 (9) Sepelvaltimoiden angiografiat + 7,9 (19) + 5,3 (15) + 12,6 (14) + 15,7 (12) + 17,0 (12) + 9,3 (11) *) Lääkärilakko kohdistui suurimpiin sairaaloihin erilaisilla aikarytmityksillä. Lääkärilakon seuraamukset näkyvät vuoden 2001 ja 2002 muutoksissa. Sairaanhoitopiirien tammi elokuu 2006 verrattuna tammi elokuuhun Sairaalaviesti 4/2006

17 Sairaaloiden palveluja käyttäneiden eri henkilöiden kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta 14 keskussairaalassa ja 9 (alue)sairaalassa. Somaattisen sairaanhoidon päivystyskäyntejä tehtiin 11 keskussairaalaan ja 7 aluesairaalaan edellisvuotta enemmän yhteensä kasvu oli 0,8 prosenttia. Päivystyssisäänottojen määrä kaiken kaikkiaan oli 1,8 prosenttia suurempi. Sairaaloiden ensikäyntien määrä supistui 2,4 prosenttia, mutta kasvoi yli puolessa yleissairaaloista. Hoitojaksojen määrä väheni 1,8 prosentilla ja hoitopäivien määrä 2,6 prosentilla. Synnytysten määrä kasvoi 1 125:llä. Edellisvuotta useampia synnytyksiä hoidettiin 12 keskussairaalassa ja 6 (alue)sairaalassa. HYKSin kolmen synnytyssairaalan osuus kaikista synnytyksistä oli 24,7 prosenttia. Keisarileikkausten osuus kaikista synnytyksistä oli 16,3 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Vaihteluväli oli 8,1 23,6 prosenttia. Keskussairaaloissa yhteensä tehtiin leikkauksia 6,4 prosenttia ja sairaaloissa kaikkiaan 6,3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Omassa sairaalassa tehtyjen leikkausten eli sen oman tuotannon rinnalla sairaanhoitopiirit ostavat leikkauksia ulkopuolelta. Kaihileikkauksia tehtiin lähes eli 14,0 prosenttia vähemmän. Vuonna 2005 kaihileikkausten määrä kasvoi 2 100:lla eli 9,2 prosentilla. Sepelvaltimoiden angiografioita tehtiin 7,9 prosenttia ja pallolaajennuksia 19,6 prosenttia enemmän. Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten määrä supistui edelleen ja yhteensä 13,5 prosentilla. Lonkan ja polven tekonivelleikkausten kokonaismäärä kasvoi reilulla 10 prosentilla. Operatiivisiin toimenpiteisiin odottavien määrä oli yhteensä vajaat edellisvuoden elokuusta pienempi. Vuonna 2005 leikkaukseen odottavien määrä väheni yli :lla. Tekonivelleikkausten määrän kasvu ei ole poistanut näiden leikkausten jonoja. Ortopedian osuus leikkausjonoista Taulukko 2. Myyntitulot jäsenkunnilta ja toimintamenot YKS-vastuualueittain ( miljoonapiireittäin ). Myyntitulot jäsenkunnilta Toimintamenot muutos muutos shp M % M % H:gin ja Uudenmaan 736,16 696,77 39,39 5,7 813,88 780,90 32,98 4,2 Etelä-Karjalan 58,75 60,08-1,33-2,2 64,33 61,44 2,89 4,7 Kymenlaakson 93,63 89,91 3,72 4,1 99,69 96,48 3,21 3,3 HYKS-vastuualue 888,54 846,76 41,78 4,9 977,90 938,82 39,08 4,2 Varsinais-Suomen 208,42 196,56 11,86 6,0 274,83 254,75 20,08 7,9 Satakunnan 101,90 94,51 7,39 7,8 127,00 121,30 5,70 4,7 TYKS-vastuualue 310,32 291,07 19,25 6,6 401,83 376,05 25,78 6,9 Pirkanmaan 221,64 207,20 14,44 7,0 296,04 272,61 23,43 8,6 Etelä-Pohjanmaan 101,44 96,15 5,29 5,5 117,19 108,10 9,09 8,4 Kanta-Hämeen 78,53 76,28 2,25 2,9 84,21 79,15 5,06 6,4 Päijät-Hämeen 85,31 85,11 0,20 0,2 97,19 91,52 5,67 6,2 Vaasan 84,24 83,11 1,13 1,4 91,41 90,33 1,08 1,2 TAYS-vastuualue 571,16 547,85 23,31 4,3 686,04 641,71 44,33 6,9 Pohjois-Savon 111,33 109,53 1,80 1,6 167,52 155,31 12,21 7,9 Etelä-Savon 53,37 48,27 5,10 10,6 60,50 56,91 3,59 6,3 Itä-Savon 37,75 35,03 2,72 7,8 42,91 38,75 4,16 10,7 Keski-Suomen 114,90 107,78 7,12 6,6 128,19 125,14 3,05 2,4 Pohjois-Karjalan 80,06 76,42 3,64 4,8 94,84 92,54 2,30 2,5 KYS-vastuualue 397,41 377,03 20,38 5,4 493,96 468,65 25,31 5,4 Pohjois-Pohjanmaan 161,68 145,24 16,44 11,3 224,52 211,71 12,80 6,0 Kainuun 1) 40,63 36,46 4,17 11,4 44,91 42,35 2,56 6,0 Keski-Pohjanmaan 41,51 38,48 3,03 7,9 47,31 45,08 2,23 4,9 Lapin 60,30 56,47 3,83 6,8 68,29 65,52 2,77 4,2 Länsi-Pohjan 40,24 37,00 3,24 8,8 42,67 41,01 1,66 4,0 OYS-vastuualue 344,36 313,65 30,71 9,8 427,70 405,67 22,02 5,4 Yhteensä 2511, ,36 135,43 5,7 2987, ,90 156,52 5,5 maks 11,4 10,7 min -2,2 1,2 1) Osa Kainuun maakuntahallintoa tulot laskennalliset Sairaanhoitopiirien myyntitulot jäsenkunnilta kattavat valtaosan kuntien erikoissairaanhoidon menoista. Lisäksi kunnilla on omaa erikoissairaanhoitoa, seudun terveydenhuollon kuntayhtymillä (alue)sairaaloita ja ostoja ulkopuolelta. Toimintamenoissa on kustannuksia palveluista, joita shp:t tuottavat toiselle ja ostavat toiselta. Sairaalaviesti 4/

18 oli elokuun lopussa noin odottajaa. Sairaanhoitopiirien psykiatrisen sairaanhoidon kysyntä ja avohoito kasvoivat hieman hoitopäivät vähenivät. Sairaanhoitopiirien toimintatulot olivat 164,23 miljoonaa euroa eli 5,4 prosenttia suuremmat kuin tammi elokuussa 2005, jolloin kasvu oli 6,7 prosenttia. Myyntitulot jäsenkunnilta kasvoivat yhteensä 135,43 miljoonaa euroa eli 5,7 prosenttia vuosi sitten 5,5 prosenttia. Toimintamenot olivat 156,52 miljoonaa euroa eli 5,5 prosenttia suuremmat vuosi sitten vastaavaan aikaan kasvu oli 7,6 prosenttia. Henkilöstömenojen osuus toimintamenojen kasvusta oli 97,49 miljoonaa euroa eli kasvua oli 5,4 prosenttia. Hoitotakuun vaikutukset näkyvät myös sairaanhoitopiirien tulojen ja menojen kasvuissa. Toimintamenojen pitäisi 2006 talousarvioiden mukaan jäädä vuoden 2005 menoja pienemmiksi kolmessa sairaanhoitopiirissä. Tammielokuun tietojen perusteella tavoite ei ole niissä toteutumassa. Monien talousarvioiden palvelujen ja tavaroiden ostojen alimitoitus konkretisoitui vuoden edetessä. Talousarvioiden mukaan koko vuoden ostojen yhteensä pitäisi jäädä vajaat 44 miljoonaa euroa pienemmiksi kuin vuoden 2005 ostot. Tammi elokuussa ostot olivat yhteensä 53,94 miljoonaa euroa edellisvuotta suuremmat. Kaikki talousarviot eivät sisällä kaikkia vuonna 2006 tarvittavia ostoja, minkä seurauksena ostojen alibudjetoidut määrärahat tulevat ylittymään merkittävästi jälleen kerran. Leikkaukseen odottajien kokonaismäärä säilyi ennallaan Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Kesä hidasti leikkausjonojen lyhentämistä. Miten ne sairaalat, joissa vielä on hoitotakuuseen nähden liian pitkiä odotusaikoja, onnistuvat tehtävässään loppuvuodesta? Todennäköisesti aivan kaikki sairaalat eivät pääse tavoitteeseen. Kaikkiaan keskus- ja (alue)sairaaloissa tehtävään leikkaukseen odotti elokuun lopussa vajaat potilasta. Leikkaukseen odottavien kokonaismäärä säilyi huhtikuun lopusta elokuun loppuun lähes samana, minkä selittävät kesäaikaiset lomat ja sulkemiset. Kolmessa keskussairaalassa ja kolmessa aluesairaalassa oli leikkaukseen odottavia enemmän kuin vuosi sitten. Leikkaukseen odottajia oli noin vähemmän kuin vuosi sitten elokuun lopussa. HYKSin sairaanhoitoalueen osuus keskussairaaloiden leikkausjonojen lyhenemisestä oli lähes eli 41 prosenttia. Leikkaukseen odottavien määrä keskussairaaloihin väheni samanaikaisesti, kun leikkausten määrä supistui. Tämä selittynee mm. sillä, että leikkausten kriteerit ovat täsmentäneet/yhtenäistäneet käytäntöjä ja että leikkauksia on kohdennettu mm. ortopediaan ja että leikkauksia on ostettu ulkopuolelta. Nykyään lähettävän lääkärin ei tarvitse ennakoida potilaan hoidon tarvetta vuoden kahden päähän, vaan potilas hoitotakuun myötä pääsee hoitoon pääosin oikeassa vaiheessa ja oikeaan aikaan. Sinällään 6 kuukauden enimmäisodotusaika on liian yhtenäinen ja siten huonohko mittari. Perälautaodotusaikana se on nyt käytössä. Tärkeää on huomata, että kaikki yli 6 kuukautta leikkausta odottaneet eivät ole hoitotakuun piiriin kuuluvia. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli potilasta odottanut elokuun lopussa leikkausta yli 6 kuukautta, mutta näistä hoitotakuun piiriin kuuluvia oli eli noin puolet. Leikkausjonot on käyty läpi ja niistä on poistettu jo hoidetut, sellaiset, joiden vaiva on tullut siedettäväksi tai parantunut tai jotka eivät halua tulla leikkaukseen, pois muuttaneet, kuolleet sekä ne, joiden vaivaa ei nykykriteereiden mukaan leikkauksella hoideta. Kaihileikkaukseen odottavien määrä on runsaat eli lähes saman verran kuin huhtikuun lopussa mutta hieman vähemmän kuin vuoden lopussa. Samanaikaisesti kaihileikkausten määrä on supistunut, mitä on kompensoitu ostamalla leikkauksia ulkopuolelta. Osa sairaaloista pystyy tarjoamaan kaihileikkaukset juuri oikeaan aikaan ja oikeaan tarpeeseen. Tekonivelleikkausten määrän kasvu ei ole lyhentänyt ortopediseen leikkaukseen odottavien määrää, joka oli elokuun lopussa noin eli vajaa kolmannes sairaaloiden leikkausjonoista. Gynekologiseen leikkaukseen odottavien määrä on vähentynyt viime vuoden elokuusta ja on pitkälle samanlainen kuin huhtikuun lopussa. Samanlainen tilanne on korva-, nenä- ja kurkkutautien leikkauksiin. Sairaaloiden on välttämätöntä itse tietää palvelujensa kysyntätilanne ja palvelujensa odotusajat valtaosin reaaliaikaisesti. Ne ovat oleellinen osa palvelun 18 Sairaalaviesti 4/2006

19 tämän päivän laatua ja palvelujen tuotannon johtamista. Tämä pätee erityisesti sairaanhoidossa. Verkostona toimiva, elektroninen, ajantasainen tutkimusten, hoitojen ja leikkausten ajanvaraus- ja palvelujärjestelmä vaatii myös tätä. Ajantasaisten palvelutietojen raportointi ei voi pohjautua vain tilastojärjestelmiin ja sen raportoimiin tietoihin vuosittain tai puolivuosittain. Osalla sairaanhoitopiireistä ja sairaaloista odottajien ja odottamisten tiedot eivät vielä ole riittävän monipuolisesti käytössä. Sairaaloiden tammi elokuu 2006 odottajien lkm:t tähänastisen odotusajan mukaan kaikkiin leikkauksiin Odotusaika: lähetteen/tmp päätöksen pvm odottajia lkm lkm lkm % % % Sairaala yht 90 pv pv 181 pv 90 pv pv 181 pv Etelä-Pohjanmaan ks ,5 30,3 16,3 HYKS sha ,4 30,5 19,1 Kainuun ks ,3 31,4 35,3 Kanta-Hämeen ks ,8 28,2 26,0 Keski-Suomen ks ,9 30,5 35,5 KYS ,5 26,2 26,3 Mikkelin ks ,9 34,5 12,6 OYS ,6 28,4 39,9 Pohjois-Karjalan ks ,7 30,7 15,6 Päijät-Hämeen ks ,5 18,6 23,9 Satakunnan shp ,2 32,0 22,8 Savonlinnan ks ,1 26,4 30,5 TYKS ,1 28,7 12,2 Vaasan ks ,6 36,5 49,9 Yhteensä ,8 29,5 24,7 Forssan sair ,6 3,4 0,0 Hyvinkään sha ,1 35,4 14,5 Iisalmen as ,9 28,1 30,0 Lohjan as ,3 30,7 7,9 Loimaan as ,9 27,5 7,6 Länsi-Uudenmaan sha ,3 24,2 0,5 Malmin (Pietars.) sair ,5 46,5 0,0 Mäntän sair ,4 20,5 52,1 Oulaskankaan sair ,0 23,5 24,5 Pieksämäen as ,2 28,8 0,0 Porvoon sair ,1 14,6 0,2 Salon seudun sair ,0 29,1 0,8 Turunmaan sair ,8 29,9 9,3 Vakka-Suomen sair ,4 15,4 7,2 Valkeakosken sair ,5 20,5 8,0 Vammalan sair ,4 36,5 6,0 Yhteensä ,3 28,4 13,3 Kaikki yhteensä ,5 29,3 23,2 Huom! Kaikki leikkausta odottavat eivät kuulu hoitotakuun 6 kuukauden enimmäisodotusajan piiriin. Sairaalaviesti 4/

20 Sairaaloille joustoa ja jatkoaikaa digitelevision käyttöönottoon Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen totesi Ylen Lauantaiseura-ohjelman haastattelussa , että sairaalat ovat saamassa jatkoajan ja joustoa digitv:hen siirtymisessä. Eli valtiovalta ja Yle ovat suostumassa siihen, että järkeä ja joustavuutta pitää käyttää tässä asiassa. Sairaanhoitopiirien ja Kuntaliiton toiminnan tuloksena käynnistyi keskustelu sairaaloiden tarvitsemasta siirtymäajasta digitelevisiokauteen. Asia julkistui ja sai mukaan aktiiviset kansalaiset, lehtien päätoimittajia ja lopulta myös kansanedustajia. Kuntaliitto neuvottelee liikenne- ja viestintäministeriön ja YLEn kanssa jouston sisällöstä ja rajoista. Ratkaisu saataneen aikaan jo tämän vuoden aikana. Kuntaliitto, kunnat ja kuntayhtymät ovat aktiivisesti mukana tietoyhteiskunnassa ja ottavat käyttöön sen tarjoamia mahdollisuuksia tarpeiden ja taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Esimerkkeinä näistä mainittakoon terveydenhuollon digitalisoitu kuvantaminen ja aluelaboratoriot sekä koulujen etäopetus ja monet kansalaispalvelut internetin kautta. Kunnat ja kuntayhtymät ovat varautuneet digitelevisioaikaan taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaan varmistaakseen omalta osaltaan televisiolähetysten näkyvyyden kiinteistöissään jälkeen. Edelleenkin on pidettävä pääsääntönä, että tämä tavoite toteutuu. On kuitenkin käynyt selväksi, että digivalmiuden takaraja on liian aikainen monille laitoksille, joissa taloudellisten resurssien ohella myös muut tekijät asettavat omat rajansa muutostöille. Myöskään kaikki koulut eivät ole valmiita digiaikaan. Vaikka laitokset ovat saamassa siirtymäaikaa, on kansalaisille turvattava digilähetysten katselu esimerkiksi sairaalan tai hoitolaitoksen yhteisissä tiloissa. PERUSTEET JOUSTOVAATIMUKSILLE Kuntaliiton työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi tekninen johtaja Juha Rantasalo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä, esitti seuraavat sairaanhoitopiirien esiintuomat perustelut digitelevision käyttöönottoon tarvittavalle joustolle. 1. Televisio-ohjelmien välittäminen ei ole laitosten ydintehtävä Käytettävissä olevista resursseista kilpailevat kaikki sairaanhoidon primääritoiminnot. Kun resurssit ovat niukat, televisio-ohjelmien välityksestä tingitään, ei sairaanhoidosta. 2. Digiboksit eivät sovi perusratkaisuksi sairaaloihin. Digiboksien laatu vaihtelee, kehitysvaihe edelleen menossa boksit vaativat resetointia, boksien valinta ja testaus vaatii työtä. Digiboksien asennuksen, opastuksen ja ylläpidon työmäärä on liian suuri. On pois hoitotyöstä ja muusta tärkeämmästä työstä. Toiminnallisuus on huono, kaksi kaukosäädintä, ei yhtenäisiä standardeja. Kymmenien näppäinten valintavaihtoehdot saavat vastaanottimet virheellisiin asetuksiin ja sitovat hoitotyöresursseja. Sairaaloissa olevien potilaiden suorituskyky on alentunut, potilaiden käyttäytymistä ei voi verrata terveiden ihmisten toimintaan. Myös esimerkiksi kehitysvammaisten edellytykset hallita tekniikkaa ovat rajalliset. Välivaiheen kustannus, jos päämääränä ovat integroidut vastaanottimet. Mitä enemmän laitteita ja johtoja on, sitä suurempi haitta hygienialle ja siivoustyölle. Teknisesti hankalia asentaa potilashuoneiden vastaanottimien seinätelineisiin. Digiboksin sähkönsyöttöä varten ei ole potilashuoneissa tyypillisesti varausta, edellyttää jatkojohtoa (huono ratkaisu) tai lisäsyötön rakentamista (kallis ratkaisu). 3. Kompakti digitaalinen vastaanotin perusratkaisu päätelaitteille Laitteen asennus-, koulutus- ja huoltotyöt (toivottavasti) minimissään, ei lisätarpeita sähkön syötön suhteen verrattuna nykytilanteeseen. Television käyttöliittymä/kaukosäädin hallittavissa yhdellä kaukosäätimellä. Hygieniaongelmat eivät lisäänny nykyisestä. Suomi digiaikaan siirtyjien kärkimaita. Merkitsee, että Suomi maksaa mm. digivastaanottimien kehittämisen pioneerikustannuksia. Laitteet ovat kalliita, volyymien kasvaessa hinnat alenevat vasta, kun suuret maat siirtyvät digiaikaan. 4. Digitaalisen äänen siirto potilaskohtaisiin kuulokkeisiin on ongelma Kaikki potilasviestijärjestelmät eivät mahdollista syyskuuhun 2007 mennessä digitaalisesta lähetteestä saatavan äänen välittämistä potilaskohtaisiin kuulokkeisiin. Tämän ominaisuuden puuttuminen heikentää merkittävästi liikuntakyvyttömien potilaiden mahdollisuutta mielekkäästi seurata tv-lähetyksiä. 5. Antenniverkko yritetään saada ajan tasalle Antenniverkon kuntokartoitukset vasta käynnis- 20 Sairaalaviesti 4/2006

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Kommunerna i sote Kunnat sotessa

Kommunerna i sote Kunnat sotessa Kommunerna i sote Kunnat sotessa Göran Honga CEO, M.Sc., MBA 02.03.2016 HENKILÖSTÖ PERSONAL hlö/10.000 as pers/10.000 inv Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sairaanhoitopiiri 1990 2000 2010 2013 2014 1990

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Tarja Kristiina Ikonen 1 STRATEGISET LINJAUKSET - osatavoitteet 1-5 1. Kuntatyönantajan ja muiden julkisella rahoituksella toimivien tahojen savuton toimintakulttuuri 2. Kuntien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä?

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Sessio 10 Toiminnan hallittu organisoiminen uudessa hallintorakenteessa Terveydenhuollon Atk-päivät Lahden messukeskus 24. - 25.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma Kirje OKM/41/592/2016 26.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma 1. Johdanto Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen 9.2.2012 1

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen 9.2.2012 1 Savuton kunta 2012 2015 1 PROJEKTIN TAUSTAA Tupakointi on alkoholin käytön ohella merkittävin vältettävissä oleva ennenaikaisen kuolleisuuden ja sairastuvuuden aiheuttaja Suomessa. Vajaa viidennes suomalaisesta

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL M E m e H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014 Pirj o Häkkinen, Tarja R ä ty L THL Saapuneet ja käsitellyt lähetteet 1.1.-31.08.2014 ja niiden käsittelyajat

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS

KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS Arvioinnin näkökulma ARVIOINTIRYHMÄ Seppo Tuomola Arja Halkoaho Ulla Idänpään-Heikkilä Antti Virkamäki Esityksen sisältö Arviointitehtävä ja

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Alueellinen toimija Pirkanmaalla ja TAYSin erityisvastuualueella

Alueellinen toimija Pirkanmaalla ja TAYSin erityisvastuualueella Alueellinen toimija Pirkanmaalla ja TAYSin erityisvastuualueella Tietohallintojohtaja Timo Valli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 30.5.2005 Terveydenhuollon XXXI ATK-päivät Sisältö Alueellisen

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot