Kansallinen Sivistysliitto. Kertomus toiminnasta 2015

Transkriptio

1 Kansallinen Sivistysliitto Kertomus toiminnasta

2 I YLEISTÄ Hallinto Henkilöstö Kansiovastaavat Talous Kansainvälinen toiminta Liittokokous Kokoomusyhteisön työhyvinvointikysely II OPINTO- JA KERHOTOIMINTA Opintotoiminta Oppivat ryhmät/opintokerhot - 7 III KULTTUURITOIMINTA Elokuvapäivä Koulutus- ja kulttuuriviikonloppu 8 IV PROJEKTIT Laatu- ja kehittämishanke - 9 V OMA KURSSITUOTANTO Politiikan Vihreä oksa Politiikan Sininen lanka Suomi EU:ssa 20 vuotta - hanke YhdistysInto Vaalikoulutus Aatekoulutus 14 VI VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä 16 VII MATERIAALITUOTANTO - 18 VIII YHTEISTYÖ JÄSENJÄRJESTÖJEN KANSSA Nettikyselypohja jäsenjärjestöjen käyttöön Jäsentyytyväisyys Paasikivi-Opisto Kansalliset Maahanmuuttajat Kamut ry

3 I YLEISTÄ Vuonna 2014 aloitettiin Kansion koulutusuudistus, missä koulutukset on jalkautettu piireihin. Tätä toimintaa jatkettiin vuonna Uudistuksen tavoitteena oli viedä laadukkaat koulutukset lähemmäs jäsenistöä, tavoittaa huomattavasti suurempi määrä ihmisiä toimintavuoden aikana. Lisäksi koulutukset saavuttivat monipuolisemman osallistujajoukon Kansion koulutuksiin. Vuoden aikana tavoiteltiin ja onnistuttiin lisäämään Kansion tunnettuutta ja laadukkaiden läpi vuoden järjestettävien koulutusten tarjoamista piireille ja jäsenjärjestöille. Piireille ja järjestöille tarjottiin mahdollisuus monipuolistaa tapahtumatoimintaansa vuoden aikana, järjestää koulutusta omien tarpeiden mukaan sekä saada hyviä puhujia ja sisältöjä piirien alueelle. Vuonna 2015 Kouluttajat kiersivät edelleen Kansion kouluttajat olivat edelleen piirien käytettävissä Aatetta, kuntaa, järjestöä ja esiintymistä erilaisine yhdistelmineen oli edelleen saatavilla Puolueen uusien jäsenten koulutukset Sininen lanka Vihreä oksa (ent. kesäkurssi) Yhdistysten kuntavaalivalmiuksien koulutukset Eurooppalainen kevät seminaarit Kurssitilitykset Piirien rahoitus kurssien ja koulutusten osalta säilyi ennallaan (Tiramisu-tilitykset) Opintokerhotoiminta jatkui entisellään Koulutusyhteistyötä Kokoomuksen Naisten Liiton, Kokoomuksen Nuorten Liiton, Paasikivi-Opiston ja Kansallisen senioriliiton kanssa jatkettiin Opintokeskus Kansio jatkoi toimintaa Opintokeskukset ry:n jäsenenä ja sitä kautta pyrittiin vaikuttamaan ja edistämään opintokeskusten edunvalvontaa sekä toiminnan kehittämistä 1.1 Hallinto Sivistysliiton johtokunta kokoontui vuonna 2015 viisi kertaa, joista kaksi kokousta oli sähköpostikokouksia. Johtokunnassa oli 8 jäsentä ja puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja. 3

4 Johtokunnan puheenjohtajana toimi puoluesihteeri Minna Arve 5/5, (viidestä kokouksessa viidessä läsnä) ja varapuheenjohtajana erityisavustaja Laura Rissanen (4/5). Johtokunnan jäseninä olivat Johanna Kalve (5/5),(Kokoomuksen Nuorten Liitto) Kangasniemi Maija (4/5), (Opiskelijaliitto Tuhatkunta) Veera Honka-Nissi (5/5), (Kokoomuksen Naisten Liitto) Sanna Kalinen (5/5), (Kansallinen kokoomus) Eeva Räsänen (3/5), (Kokoomuksen Naisten piirisihteerit) Marjo Palomäki (2/3), Kansallinen senioriliitto) Jari Porraslampi (4/5), (Toiminnanjohtajayhdistys) Herttaliisa Tuure (4/5), (Kansallinen Lastenliitto) Johtokunnan esittelijänä sekä sihteerinä toimi pääsihteeri Annika Kokko (5/5). 1.2 Henkilöstö Kansallisen Sivistysliiton ja Opintokeskus Kansion pääsihteerinä/ opintojohtajana toimi Annika Kokko. Kansiolla oli vuonna 2015 palvelupisteet Helsingissä ja Mikkelissä. Helsingin työpisteessä työskentelivät pääsihteeri/opintojohtaja Annika Kokko (yleisjohto ja Kunta-asiat), koulutussihteeri Hakime Arat (opintoja kerhotoiminta), koulutussuunnittelija Minttu Vilander, työlomalla alkaen (viestintä ja vaikuttaminen), ATK-suunnittelija Jyrki Selenius, työlomalla asti (ATK-asiat sekä Järjestökoulutukset), koulutuspäällikkö Olli Rytkönen (Aatekoulutukset ja kampanjakoulutus), ja koulutussuunnittelija Henna Aunisto (järjestökoulutus, Eurooppakoulutukset sekä maahanmuuttajakoulutus). Koulutussuunnittelija Sanna Hämäläinen vakinaistettiin alkaen (Kuntakoulutukset ja viestintä). Mikkelin toimipisteessä työskenteli koulutuspäällikkö Veli-Pekka Manninen (järjestökoulutus,kampanjakoulutus ja materiaalituotanto). 1.3 Kansiovastaavat Kansallinen Sivistysliitto ja sen opintokeskus haluavat toimivat läheisessä yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa. Kuhunkin jäsenjärjestöön on ollut nimettynä kansiovastaava, johon Kansallinen Sivistysliitto pitää aktiivisesti yhteyttä. Kansiovastaavat ovat Sivistysliiton tärkein linkki jäsenjärjestöihin. 4

5 Kansiovastaavan tehtäviä ovat: kartoittaa, suunnitella ja toteuttaa järjestönsä koulutusta (kurssit ja luennot) opastaa järjestönsä jäsenyhdistysten koulutuksen järjestämisessä (oppivat ryhmät) hoitaa Tiramisu-tilitykset markkinoida Kansion tapahtumia yhteydenpito Kansion kanssa Kansion henkilökunta pitää henkilökohtaisesti yhteyttä kansiovastaaviin ja lisäksi heille lähetetään kesäkautta lukuunottamatta Kansion ajankohtaisia asioita käsittelevä kuukausikirje. 1.4 Talous Vuonna 2015 opintokeskuksen käyttökustannusten valtionosuutta Kansio sai muuhun opintotoimintaan euroa ja opintokerhotoimintaan euroa. Valtionosuuksien lisäksi vuodelle 2015 saatiin avustuksia erillisillä hakemuksilla. Kansallinen Sivistysliitto sai toimintaansa opetusministeriön myöntämää järjestö- ja kulttuuritoiminnan avustusta euroa. Lisäksi saatiin opetushallituksen myöntämää laatu- ja kehittämisavustusta euroa ja opintoseteliavustusta euroa. Ulkoasiainministeriöltä kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen myönnettiin euroa. Vuoden 2015 tilinpäätös osoittaa noin 5400 euron alijäämää. 1.5 Kansainvälinen toiminta Vuonna 2015 Kansio ei ole osallistunut kansainväliseen toimintaan. 1.6 Liittokokous Kansallisen Sivistysliiton liittokokous järjestettiin 5.päivänä joulukuuta Kokoomuksen puoluetoimiston tiloissa Helsingissä. Liittokokouksen puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Jukka Mäyrä ja sihteerinä koulutuspäällikkö Veli-Pekka Manninen. Kokoukseen osallistui 13 jäsenjärjestön edustajaa ja läsnäolo- ja puheoikeus myönnettiin 11 henkilölle. Liittokokous valitsi vuodelle 2016 Kansallisen Sivistysliiton hallitukseen 8 jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin puoluesihteeri Minna Arve ja varapuheenjohtajaksi erityisavustaja Laura Rissanen. 5

6 Hallituksen jäseniksi valittiin: Järjestösihteeri Silpa Forsman, Kokoomuksen sihteerit Järjestösihteeri Veera Honka-Nissi, Kokoomuksen Naisten Liitto Järjestöpäällikkö Sanna Kalinen, Kansallinen Kokoomus Hallintopäällikkö Johanna Kalve, Kokoomuksen Nuorten Liitto Pääsihteeri Maija Kangasniemi, Opiskelijaliitto Tuhatkunta Toiminnanjohtaja Marjo Palomäki, Kansallinen senioriliitto Toiminnanjohtaja Janne Pesonen, Toiminnanjohtajayhdistys Toiminnanjohtaja Mia Syysnummi-Kukkonen, Kansallinen Lastenliitto KHT tilintarkastusyhteisöksi valittiin tilintarkastusyhteisö BDO. 1.7 Kokoomusyhteisön työhyvinvointikysely 2015 Kansio on ottanut osaa vuodesta 2008 asti Kokoomusyhteisön työhyvinvointikyselyyn. Kysely toteutettiin HCI pruductions Oy:n toimesta. Kyselyssä työntekijät arvioivat työyhteisön toimivuutta sekä yksilövoimavaroja yhdeksällä eri muuttujalla. 6

7 II OPINTO- JA KERHOTOIMINTA 2.1 Opintotoiminta Valtionosuutta myönnettiin vuonna 2015 opintotoiminnalle (kurssit ja luennot) tuntia. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 132 tuntia. Opintotoiminnan tulos oli tuntia. Tuntihinta oli 16 euroa ja valtionapua jaettiin ,82 euroa. Vuosi 2015 painottui eduskuntavaalikoulutukseen sekä järjestön kehittämiseen niin kurssi- kuin luentotoiminnassa. Tilitysohjelman käyttöopetusta jatkettiin vuoden aikana eri ryhmille. Kursseja ja luentoja järjestettiin yhteensä kappaletta. Suosituin aihealue oli järjestö- ja vaalikoulutus, jonka puitteissa koulutustilaisuuksia järjestettiin 779 kertaa (4 626 tuntia). Toiseksi suurimman osan kokonaisuudesta kattoi vapaa-aika ja nuorisotyö johon liittyviä kursseja ja luentoja järjestettiin yhteensä 190 kertaa (1 069 tuntia). Kolmanneksi suosituin aihealue oli historia, josta oli 92 tilaisuutta (645 tuntia). 2.2 Oppivat ryhmät/opintokerhot Valtionosuutta opintokerhoille myönnettiin tuntia. Opintokerhot kokoontuivat yhteensä tuntia, joista kulutukea myönnettiin tunnille. Korotettua tukea vuonna 2015 myönnettiin yhdelle kerholle. Kertomusvuoden aikana kokoontui kaikkiaan 826 kerhoa, joihin osallistui yhteensä henkilöä. Näistä naisia oli ja miehiä Suosituin opiskeluaihe kertomusvuonna oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (248 kerhoa, tuntia). Tämän opiskeluaiheen alle mahtuu kerhoja, jotka käsittelevät niin terveyteen, yleiseen hyvinvointiin kuin myös liikuntaan liittyviä asioita. Nämä kerhot säilyttivät suosionsa vuoden 2014 tavoin, sillä yhä useampi kerho käsittelee yhden aiheen sijasta monia eri asioita. Muita suosittuja aiheita olivat musiikki (137 kerhoa), sekä oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi (106 kerhoa). Vuonna 2015, kuten aikaisempinakin vuosina, suurin osa kerhokäyttäjistä oli senioreita. Opintokerhojen Internet-ohjelma Tiramisun koulutusta jatkettiin Kansallisen senioriliiton eri piireissä ympäri Suomea. Tiramisujärjestelmän kautta toimitettujen sähköisten kerhojen osuus kasvoi jälleen ja kerhotoiminnan loppuessa kokonaan vuoteen 2015 oli Tiramisujärjestelmän osuus jo 95%. Valtionapu myönnettiin kerhoille ,80. 7

8 III KULTTUURITOIMINTA Kansallinen Sivistysliitto järjesti vuoden 2015 aikana kulttuuritoimintaa yhteistyössä Kansallisen Kulttuuriliiton ja jäsenjärjestöjensä kanssa. 3.1 Elokuvapäivä Lauantaina järjestettiin Suomen Elokuvasäätiön auditoriossa kotimaisen elokuvan ympärille rakentunut elokuvapäivä yhteistyössä Kansallisen Kulttuuriliiton ja Helsingin Kansallisen Kulttuuriyhdistyksen HPKY:n kanssa. Elokuvana oli Edenistä pohjoiseen. Tilaisuudessa tarjottiin lounas ja puhumassa oli ohjaaja Virpi Suutari. Tilaisuus keräsi 63 henkilöä. 3.2 Koulutus- ja kulttuuriviikonloppu Koulutus- ja kulttuuriviikonloppu järjestettiin pidennettynä Pariisissa yhteistyössä Kansallisen Kulttuuriliiton kanssa. Matkan anti ja ohjelma olivat monipuoliset. Jo matkan aikana saimme roppakaupalla yleistietoa Pariisista ja Ranskasta. Yleissilmäys Pariisin kuuluisiin nähtävyyksiin tuli opastetulla kiertoajelulla. Ohjelmassa oli useita esitelmiä ja tietoiskuja sekä lisäksi vierailut Cartier taidekeskus, vaatesuunnittelija Anna Ruohosen ateljee, Musée d Orsay, Tavaratalo Bon Marché, Moulin Rouge, jossa illallinen ja show, Montparnassen hautausmaa, jossa mm. Simone de Beauvoiŕ n ja Sartren haudat. Thadeus Ropac, Karten Greve ja Emanuem Perrotin taidegalleriat. Opastettu kävely Maraissa - rue Vielle Du Temple, rue des Francs Bourgeois, Place des Vosges n kautta Bastille aukiolle. Illalisristeily Seinellä, Louvren taidemuseo, Jardin des Tuileries. Oppaana ja ohjelman suunnittelussa oli mukana galleristi Krista Mikkola. 8

9 IV PROJEKTIT 4.1 Laatu- ja kehittämishanke Laatu- ja kehittämismääräraha on perinteisesti muodostanut osan opintokeskuksen kehittämistoiminnan rahoituksesta. Opetushallituksen kautta haettavan tuen tavoitteena on ollut strategisen suunnittelun ja laajamittaisempien toimintatapauudistusten tukeminen. Aiempina vuosina rahoitus onkin ollut suhteellisen mittavaa, useita kymmeniä tuhansia euroja, mutta kertomuskauteen tultaessa se on pienentynyt euron suuruiseksi, kahdelle toimintavuodelle tarkoitetuksi tueksi. Kansiossa tällä Lake-määrärahalla on kertomusvuonna katettu erityisesti aiemmin aloitettujen koulutus-uudistusten arviointia sekä tulevan kurssitarjonnan suunnittelukustannuksia. Tässä yhteydessä on toteutettu sekä Kansion henkilökunnan suunnitteluseminaareja sekä osallistavaa suunnittelua jäsenjärjestöjen ja opintokeskuksen johtokunnan kanssa. Näistä kehittämisseminaareista mainittakoon Kansion henkilökunnan suunnittelupäivät Laitilassa , opintokeskuksen johtokunnan ja henkilökunnan yhteisseminaari Helsingissä, Näkövammaisten Keskusliiton tiloissa sekä tulevan vuoden suunnitelmien viimeistelyseminaari Tukholmassa. Tässä tarkoitettu Lake -projektiraha on, seuraavan toimintavuoden (2016) jälkeen poistumassa kokonaan toiminnan rahoituskäytännöistä. Vuodesta 2017 alkaen kehittämistoiminta tuleekin kokonaisuudessaan kuulumaan opintokeskusten yleisen valtionrahoituksen piiriin. Projektin suunnittelu- ja koordinointitehtävistä vastasi koulutuspäällikkö Olli Rytkönen. 9

10 V OMA KURSSITUOTANTO 5.1 Politiikan Vihreä oksa 10 Kansio alkoi järjestää yhteistyössä Kokoomuksen kanssa perehdytyskoulutusta puolueeseen viime aikoina liittyneille jäsenille Kesäkurssin muodossa vuonna Kesäkurssit olivat kesä-heinäkuun vaihteessa vietettyjä viiden arkipäivän mittaisia tiiviitä ja asiapitoisia koulutuskokonaisuuksia. Harjattulassa pidetyille kursseille oli varsinkin alkuvuosina halukkaita tulijoita tuntuvasti enemmän, kuin mitä pystyttiin ottamaan mukaan. Kurssin opiskelijat olivat innostuneita tapahtumasta ja heidän pyynnöstään Kesäkurssin rinnakkaistapahtumaksi järjestettiin kolmepäiväinen jatkokurssi, johon aikaisempien vuosien opiskelijat saattoivat tulla jatkoopiskelemaan ja tapaamaan toisiaan. Viisipäiväisen osuuden kysyntä on vuosien kuluessa tasaisesti pienentynyt ja kesästä alkaen 2014 Kesäkurssi on yhdistetty jatkokurssiin ja näin on saatu mielekkään kokoinen koulutusryhmä aikaan. Kurssin nimeksi on muutettu Politiikan Vihreä oksa ja sitä tarjotaan sekä uusille jäsenille että Kansion muihin koulutustapahtumiin osallistuneille. Vuoden 2015 Vihreä oksa pidettiin Juhannuksen jälkeen poikkeuksellisesti viikonloppuna ja siihen osallistui 26 opiskelijaa. Kesäkurssin opiskelijat ovat perustaneet Kansallinen Kokemus ry. nimisen opiskelijayhdistyksen, jonka tehtävänä on edistää kurssille osallistuneiden välistä yhteistyötä ja järjestää koulutus- ja muita tapahtumia. Yhdistys muutti sääntönsä sellaisiksi, että jatkossa yhdistyksen jäseniksi pääsevät halutessaan kaikki Kansion koulutustilaisuuksiin osallistuneet. Kertomusvuonna Kansallinen Kokemus sai uuden hallituksen, joka puheenjohtajansa Mia Nygårdin johdolla nosti yhdistyksen toiminnan uudelle aktiivisuuden tasolle. Yhdistys järjesti useita jäsentapahtumia, kuten pikkujoulut sekä viikonlopun mittaisen koulutustilaisuuden Kolilla. Kokemuksella on myös aktiivinen Facebook-ryhmä. 5.2 Politiikan Sininen lanka Kokoomuksen uusille ja uudehkoille jäsenille suunnattu Politiikan Sininen lanka kurssi järjestettiin Helsingissä Kurssin tarkoituksena on antaa osallistujille pitkän viikonlopun aikana mahdollisimman kattavat tiedot Kokoomuksen organisaatiosta, toimijoista ja politiikasta. Koulutuksessa käsiteltiin kokoomusaatetta, järjestötoiminnan perusteita, kokoomusorganisaatiota, eduskuntaryhmän, ministeriryhmän ja Tasavallan

11 Presidentin kanslian toimintaa, EU politiikkaa, kunnallispolitiikkaa, kokoomuksen hallituspolitiikkaa ja sekä poliittista vaikuttamista. Kouluttajat olivat oman alansa ammattilaisia, mm. Kokoomuksen puoluetoimistolta, eduskuntaryhmästä, ministeriryhmästä sekä Kansion henkilökuntaa. 5.3 Suomi EU:ssa 20 vuotta - hanke Tilaisuuksien tavoitteena oli edistää kansalaisten valmiuksia ottaa osaa kansalaiskeskusteluun ajankohtaisista EU aiheista ja lisätä faktapohjaista tietoisuutta Euroopan Unioniin liittyvissä asioissa. Tilaisuuksissa oli puhujina alan asiantuntijoita, ministereitä, kansanedustajia sekä eri ministeriöiden erityisavustajia. Tilaisuudet rahoitettiin Ulkoministeriön Viestintä ja kulttuuriosaston kansalaisjärjestöille myöntämästä Eurooppatiedotusrahasta. Tilaisuuksilla tavoitettiin yli 300 osallistujaa. Hankkeen vetäjinä toimivat koulutussuunnittelijat Henna Aunisto ja Sanna Hämäläinen Helsinki, Donator-kabinetti (Kasarmikatu 23, 3.krs). Mitä ilmastopolitiikka merkitsee kilpailukyvylle, ympäristöasiantuntija Eija-Riitta Korhola Mistä lisää kasvua Suomeen ja Eurooppaan?, MEP Henna Virkkunen Kiertotaloudesta kasvun veturi, johtaja resurssiviisas yhteiskunta Mari Pantsar-Kallio, Sitra Tampere, Tampereen Pantin auditorio (Puutarhakatu 11) Vakaata ja kestävää kasvua Eurooppaan, MEP Sirpa Pietikäinen, Keskustelu ja kysymykset, Euroopan tulevaisuus, kansanedustaja Kimmo Sasi, Keskustelu ja kysymykset Politiikan Vihreä oksa Turku, Paasikivi-Opisto Harjattula Eurooppa kestävän ja inhimillisen kasvun tiellä MEP Sirpa Pietikäinen, Kokoomuksen europarlamenttiryhmä ja EPP Suomalaiset 20 vuotta EU:ssa Helsinki, Metropol Hietaniemi (Hietaniemenkatu 14) Liittymisen alkulähteillä. Kokoomuksen Unioni-politiikan synty, erityisasiantuntija Eero Waronen, Kokoomus Eurooppalaisena aatepuolueena, professori Vesa Vares Euroopalla töissä, haastateltavina professori Riitta Jouppila, toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, haastattelijana tiedotuspäällikkö Henna Hopia. Tilaisuus peruuntui. Vesa Vareksen Kokoomus Euroopplaisena aatepuolueena ja Eero Warosen Kokoomuslaisen Eurooppa-politiikan juurilla Eurooppajaostosta arkipäivän eurooppapolitiikkaan materiaalit ovat kuitenkin käytössä ja saatavilla Kansiosta. 11

12 Lappeenranta, Scandic Patria (Kauppakatu 21) Eurooppa-seminaarin teemoina olivat Venäjä, tällä hetkellä erittäin ajankohtainen maahanmuuttopolitiikka sekä rajavartioston ajankohtaiset asiat. Puhujina kansanedustaja, Venäjä-asiantuntija Kai Mykkänen ja Joutsenon vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Antti Jäppinen sekä kapteeni Ossi Fonselius Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnasta Politiikan Sininen lanka Helsinki, Hotelli Helka (Pohjoinen Rautatiekatu 23) Tutustuminen Euroopan parlamentin toimintaan ja politiikkaan - MEP Henna Virkkunen, Euroopan kansanpuolue EPP Teemaseminaarit: Euroopan Unionin puolustusulottuvuus, Helsinki, ravintola Lasipalatsin Palmuhuone. Ilkka Kanerva, Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Teija Tiilikainen, Ulkopoliittisen instituutin johtaja, valtiotieteen tohtori Erkki Aalto, Puolustusministeriön monikansallisen puolustusyhteistyön erityisasiantuntija Tuomas Forsberg, Kansainvälisen politiikan professori Tampereen yliopistossa, Ph.D Euroopan Unionin tilannekuva: turvallisuus. Helsinki, Sokos Hotel Presidentti Millaiset asiat aiheuttavat tällä hetkellä turvattomuuden tunnetta Euroopassa? Millaiset ovat talouden, kansainvaelluksen, terrorismin ja geopolitiikan vaikutukset? Onko Suomessa turvallista? Paikalla alustamassa ja keskustelemassa ovat: Petri Sarvamaa, MEP Kari Tolvanen, kansanedustaja Eurooppalainen ruokakulttuuri, ruoka ja maanviljely, Hyvinkää Knehtilän tila, Eurooppalainen ruokakulttuuri on kotien kulttuuria. Mitkä ovat suomalaisen ruoan vientimahdollisuudet? Knehtilän tila on valittu vuonna 2015 Itämeren alueen ympäristöystävällisimmäksi. Alustamassa ja keskustelemassa: Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies MTK ja Markus Eerola, Knehtilän tilan isäntä 12

13 5.4 YhdistysInto Hyväksi havaittu YhdistysInto järjestökoulutus järjestettiin syksyllä 2015 uudessa, hieman muokatussa muodossa. Koulutus edelleen suunniteltiin ja järjestettiin yhdessä piirijärjestöjen kanssa. Tällä kertaa koulutus järjestettiin jokaisessa piirissä ja muokattiin vielä enemmän piirin omien tarpeiden mukaisesti. Suurimmassa osassa koulutus oli yksi viikonloppupäivä. Koulutusta kuitenkin järjestettiin myös iltakoulutuksina piirin useammalla kaupunkipaikkakunnalla. Näin osallistujien matkat saatiin minimoitua. Yhdessä piirissä se oli osa piirin muuta koulutusta. Koulutuksessa käsiteltiin paikallisyhdistysten ja kunnallisjärjestöjen toimintaa, kesän 2016 puoluekokoukseen valmistautumista, kunnallispolitiikkaa ja kevään 2017 kuntavaaleja sekä Kokoomuksen politiikan kehittämistä. Osallistujat valmistautuivat koulutuksiin ennakkotehtävillä, jotka sitten purettiin koulutuksen aikana. YhdistysIntoon osallistui 350 paikallisyhdistysten järjestöaktiivia ympäri Suomen Vaalikoulutus Kertomusvuoden huhtikuussa pidettiin eduskuntavaalit. Pääosin jo edellisenä toimintavuonna oli toteutettu eduskuntavaaleihin tähtäävä vaalivalmius- ja linjaseminaarin sarja Kampanjakatse. Viimeinen näistä kuudesta tilaisuudesta järjestettiin Uudenmaan ja Hämeen vaalipiirien toimijoille Hämeenlinnassa ( ). Koska edellisen vuoden puolella oli toteutettu lähes kaikki Kansion omat järjestölliset vaalivalmiusseminaarit sekä pääosa järjestöjen ehdokaskoulutuksista, vuoden alkukuukaudet käytettiin jäsenjärjestöjen tilaamiin ehdokkaiden loppukirivalmennuksiin. Kansion tuottamana järjestettiin alkuvuodesta kolme ehdokkaille suunnattua esiintymistaitopäivää. Yhteistyökumppanina oli Eila Aalto, joka oli toteuttanut jo edellisen vuoden puolella yhden kiitosta saaneen koulutuspäivän. Myös nämä koulutuspäivät saivat osallistujilta kiittävät arviot. Koulutuksiin osallistuminen ei kuitenkaan ollut läheskään niin vilkasta kuin etukäteen tehtyjen tarvekyselyiden tulokset antoivat ymmärtää. 13

14 Kertomusvuoden loppupuolella katseet suunnattiin kuntavaaleihin Ensimmäiset askelmerkit tähän työhön suunniteltiin Kansion elokuun suunnitteluseminaarissa. Silloin päädyttiin kolmivaiheiseen koulutusmalliin, jossa kaksi ensimmäistä osaa tulisivat olemaan yhdistysten vaalivalmiuskoulutuksia ja vasta kolmas vaihe keskittyisi auttamaan jäsenjärjestöjä niiden järjestämässä ehdokaskoulutuksessa. Vaikka Kansion ensimmäiset kuntavaalisuunnitelmat tehtuiin ajoissa, jo syyskaudella huomattiin että myös monet jäsenjärjestöt sekä miettivät että myös panivatt alulle omia vaalikoulutuksiaan. Niinpä myös syyskauden Kansion YhdistysInto -seminaareissa käsiteltiin järjestöjen vaalivalmiutta yhtenä tärkeänä teemana. Kuntavaalivalmistautuminen siis alkoi etuajassa, ehkä aikaisemmin kuin koskaan ennen. 5.6 Aatekoulutus Vuoden kuluessa ei erillistä aatekoulutusta järjestetty, sen sijaan arvo- ja aateteemoja käsiteltiin MM. osana YhdistysInto -koulutuksia. Vaikka omaa teemakoulutusta ei siis ollut, vuoden aikana tuli selväksi, että kysyntä politiikan perusasioiden käsittelylle on voimakasta. Kan sion elokuun suunnittelupäivillä käytiinkin erityinen paikallispolitiikan arvoja käsitellyt teemakeskustelu ja samalla piirrettiin suuntaviivat tulevan vuoden arvo- ja aatekoulutuksille. Ne tullaan toteuttamaan kahdella tavalla. Ensinnäkin arvo- ja aateteemat sisällytetään kuntavaalikoulutusten ohjelmien tekemistä koskeviin osuuksiin ja toisessa vaiheessa järjestetään laajempia seminaareja, joissa aroja ja aatteita käsitellään poliittisen toiminnan, ja samalla kokoomuksen uuden periaateohjelmatyön perustana. 14

15 VI VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN 6.1 Sisäinen viestintä Kansion työyhteisön sisäinen viestintä hoidettiin suunnittelupäivien lisäksi sähköpostin sekä Skype-kokousten välityksellä. Keväällä ja syksyllä järjestettyjen suunnittelupäivien aikana suunniteltiin vuoden toiminnan suuret linjat ja jaettiin vastuualueet. Tämän jälkeen projekteja ja koulutuksia suunniteltiin työpareittain ja pienryhmittäin. Säännöllisten Skype -palavereiden tarkoitus oli kartoittaa ajankohtaisia asioita, sopia yhteisistä asioista ja seurata tavoitteiden saavuttamista. Skype -palavereita pidettiin n. 1-2 kertaa kuukaudessa, lukuun ottamatta kesäkuukausia. Palavereista tehdyt muistiot on koottu Kansion verkkosivuille salasanan taakse. Vuoden 2015 lopussa käyttöön otettiin pilvipalvelu Povari, jonne luotiin yhteinen hakemistorakenne. Povari toimi yhteisenä työskentelyalueena muun muassa ehdokashankintaoppaan muokkaamisessa. Povarissa jaetuilla kansioilla on tarkoitus parantaa myös työyhteisön sisäistä tiedonsaantia. Yhteydenpito jäsenliittoihin ja -piireihin Piireillä ja liitoilla on Kansiossa nimetyt yhteyshenkilöt, jotka ylläpitivät aktiivista kommunikointia piiritoimistojen kanssa. Yhteistyöpiireihin pidettiin pääosin yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse. Tammikuusta huhtikuuhun 2015 vastuupiirijako oli: Koulutuspäällikkö Veli-Pekka Manninen: Savo-Karjalan Kokoomus ja Kaakkois-Suomen Kokoomus Koulutuspäällikkö Olli Rytkönen: Hämeen Kokoomus ja Uudenmaan Kokoomus Koulutussuunnittelija Henna Aunisto: Kainuun Kokoomus, Lapin Kokoomus, Pohjois-Pohjanmaan Kokoomus Koulutussuunnittelija Sanna Hämäläinen: Keski-Suomen Kokoomus, Pohjanmaan Kokoomus, Pirkanmaan Kokoomus, Helsingin Kokoomus, Varsinais-Suomen Kokoomus ja Satakunnan Kokoomus Liittojen yhteyshenkilöinä toimivat: Koulutussihteeri Hakime Arat: Kansallinen senioriliitto Koulutussuunnittelija Henna Aunisto: Kansalliset Maahanmuuttajat Koulutussuunnittelija Sanna: Kokoomusnaiset, Kokoomusnuoret ja Kokoomusopiskelijat Koulutuspäällikkö Olli Rytkönen: Kansallinen Lastenliitto 15

16 Vastuupiirijako alkaen Koulutuspäällikkö Veli-Pekka Manninen: Keski-Suomen Kokoomus, Savo-Karjalan Kokoomus, Kaakkois-Suomen Kokoomus Koulutuspäällikkö Olli Rytkönen: Hämeen Kokoomus, Pohjanmaan Kokoomus ja Pirkanmaan Kokoomus Koulutussuunnittelija Henna Aunisto: Uudenmaan Kokoomus ja Pohjois-Pohjanmaan Kokoomus, Lapin Kokoomus ja Kainuun Kokoomus Koulutussuunnittelija Sanna Hämäläinen: Helsingin Kokoomus, Varsinais-Suomen Kokoomus, Satakunnan Kokoomus Liittojen yhteyshenkilöinä toimivat: Koulutussuunnittelija Henna Aunisto: Kansallinen senioriliitto ja Kansalliset Maahanmuuttajat Koulutussuunnittelija Sanna Hämäläinen: Kokoomusnaiset, Kokoomusnuoret ja Kokoomusopiskelijat Koulutuspäällikkö Olli Rytkönen: Kansallinen Lastenliitto Koulutussuunnittelija Jyrki Seleniuksen palattua töihin 1.6. alkaen siirtyivät hänen vastuupiireikseen Hämeen Kokoomus ja Keski-Suomen Kokoomus. Yhteydenpito kansiovastaaviin Kansiovastaavien (ks. toimintakertomuksen kohta Kansiovastaavat) kanssa viestittiin pääosin sähköpostitse, puhelimitse ja Facebook-ryhmän välityksellä. Kansiovastaaville lähetettiin säännöllisesti sähköinen tiedotekirje aina joka kuukauden ensimmäinen maanantai, lukuunottamatta heinä- ja elokuuta. Lisäksi ajankohtaisista aiheista tiedotettiin tarpeen mukaan. Kansiovastaaville lähetettiin vuoden alussa kysely, jonka tarkoituksena oli kerätä palautetta vuoden 2014 koulutusuudistuksesta. 6.2 Ulkoinen viestintä Nettisivut Kansion koulutuksista ja ajankohtaisista asioista tiedotettiin nettisivuilla. Myös koulutuksiin ilmoittautumiset hoidettiin nettisivuilla olevien ilmoittautumislomakkeiden kautta. Nettisivuja hyödynnettiin lisäksi koulutusten materiaalipankkina. Eri kursseille luotiin Opiskelijoille -sivun alle salasanalla suojatut osiot. Materiaalipankkiin vietiin opintosuunnitelmat ja -ohjelmat, luentomateriaalit, osallistujalistat, kotitehtävät ja palautteet. Opiskelijoita kannustettiin aktiiviseen sivujen käyttöön. 16

17 Vuoden 2015 lopussa käynnistettiin nettisivujen uudistaminen. Uudistamisella pyrittiin selkeyttämään sivujen rakennetta ja tuomaan koulutustarjonta entistä paremmin esille. Uudistustyöstä vastasivat Jyrki Selenius ja Veli-Pekka Manninen. Sosiaalinen media Liiton toiminnassa ja viestinnässä käytettiin aktiivisesti sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. Pääasiassa käytettiin Facebookia, jossa Kansallisella Sivistysliitolla on oma sivu. Sivua ylläpidettiin aktiivisesti ja sen kautta sekä tiedotettiin erilaisista koulutuksista että välitettiin tunnelmapaloja tilaisuuksista. Lisäksi sivuilla jaettiin ajankohtaisia uutisia sekä tietoa jäsenjärjestöjen tilaisuuksista. Markkinoinnissa hyödynnettiin myös Facebookin tapahtuma ominaisuutta. Syksyn Eurooppa-koulutuksiin Facebookista ostettiin mainosaikaa. Kansion Twitter-tiliä hyödynnettiin erityisesti Eurooppa-koulutuksissa sekä Politiikan Sininen lanka kurssilla. Tiedotekirje Koulutustarjonnasta lähetettiin sähköpostitse markkinointikirjeet toiminnanjohtajille, kansiovastaaville ja läheisjärjestöjen toimihenkilöille sekä piiritoimistoille. Näkyvyys tapahtumissa Kansio oli aktiivisesti esillä Kokoomuksen valtakunnallisissa tapahtumissa. Tulevaa koulutustarjontaa esiteltiin Puheenjohtajapäivillä Porissa sekä vaaliristeilyllä. 17

18 VII MATERIAALITUOTANTO Kurssitoiminnan suurten uudistusten ja määrällisen laajenemisen johdosta laajempia aineistoja ei toimintavuonna tuotettu. Sen sijaan jatkettiin Kansion koulutusdiasarjojen päivitystä sekä ajantasaistettiin eduskuntavaalikoulutusta tukeva Ehdokkaan ja tiimin kampanjasuunnitteluaineisto. Lisäksi uusimuotoiset kurssit Eurooppalaisesta Keväästä YhdistysIntoon ja Kampanjakatseeseen tuottivat suuren määrän uusia esitelmäaineistoja sekä kouluttajakumppaneita. Markkinointiesitteiden tuotanto, sekä internet-sivujen ja face-bookin käyttö oli kurssiuudistusten johdosta poikkeuksellisen intensiivistä. Asiakasviestinnästä on paikallaan mainita myös rintanappi-ideoinnin ja tuotannon ansiokas jatkaminen. 18

19 VIII YHTEISTYÖ JÄSENJÄRJESTÖJEN KANSSA 8.1 Nettikyselypohja jäsenjärjestöjen käyttöön Jäsenjärjestöille ja niiden paikallisyhdistyksille tarjottiin edellisvuosien tapaan mahdollisuutta kartoittaa jäsentensä näkemyksiä ja yhdistyksen toimintaan kohdistuvia odotuksia sekä toiminta-alueensa asukkaiden mielipiteitä yhteiskunnan palveluiden tasosta ja saatavuudesta heti valmiilla Jäsenkyselyllä ja Palvelutasokyselyllä. Nämä kartoitukset toteutetaan internetin välityksellä toimivan Webropol kyselyalustan avulla. 8.2 Jäsentyytyväisyys Kokoomuksen Jäsentyytyväisyyskysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Toivo ajatuspajan kanssa jo kymmenennen kerran. Kyselyn vastaajamäärä on pysynyt tasaisesti kolmen tuhannen suuruusluokassa. Kyselyn vastauksista on saatu arvokasta tietoa mm. Kansion tunnettuudesta ja julkisuuskuvasta sekä jäsenjärjestöjen jäsenten koulutustarpeista. 8.3 Paasikivi-Opisto Kansallinen Sivistysliitto teki aktiivista yhteistyötä koko vuoden ajan Paasikivi-Opiston kanssa. Kansallisen Sivistysliiton pääsihteeri Annika Kokko toimi myös Paasikivi-Opiston rehtorina. Tämän lisäksi Kansallinen Sivistysliitto käytti omissa koulutuksissaan runsaasti Paasikivi-Opiston tiloja. 8.4 Kansalliset Maahanmuuttajat Kamut ry. Koulutusyhteistyötä Kamujen kanssa jatkettiin. Kamujen hallitukselle pidettiin perehdytyspäivä 24.1., jossa käsiteltiin yhdistyksen toimintaa, varainhankintaa, hallituksen jäsenten tehtäviä, kokoustekniikkaa, asiakirjahallintaa ja viestintää. Neuvontaa ja opastusta järjestöasioissa annettiin pitkin vuotta. 19

20 20